Kirsi Ikonen Fysiikan ja matematiikan laitos Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle Koulutus- ja työurien sukupuolen mukaisen eriytymisen taustatekijät - esiselvityshanke
Työ- ja koulutusurien sukupuolen mukaisen eriytymisen taustatekijät -esiselvityshanke Selvitystä ohjanneet kysymykset 1. Kuinka vahvasti nuoret sitovat ammattialoja sukupuoleen? 2. Mitkä ovat segregaation taustatekijät? 3. Minkälaisilla toimenpiteillä segregaatiota tulisi yrittää lieventää? 9.1.2015 2
Selvitykseen osallistui 7 yläkoulun oppilaanohjaajaa ja 357 yhdeksäsluokkalaista Itä-Suomen alueelta. Aineistonkeruumenetelmät - OPOt: haastattelu - Yhdeksäsluokkalaiset: sähköinen kysely Aineisto kerättiin syksyn 2014 aikana 9.1.2015 3
Kuinka vahvasti nuoret sitovat ammattialoja sukupuoleen?
Oppilaanohjaajat: Segregaatio näkyy peruskoulussa valinnaisaineiden ja TET-paikkojen valinnassa. (7/7) Nuoret vät vieläkin tietyt ammattialat naisten aloiksi ja tietyt ammattialat miesten aloiksi. (7/7) Maaseutumaisemmilla alueilla segregaatio vahvempaa ja sukupuolelle tyypillisiä valintoja tehdään enemmän. (5/7) Etenkin pojilla on päähänpinttymiä siitä, mitkä ammatit sopivat miehille ja mitkä naisille (1/7). 9.1.2015 5
Ammattien sukupuolisidonnaisuus Pojat Tytöt 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 28,1 31,3 25,0 16,7 10,4 19,8 On olemassa ammatteja, jotka sopivat paremmin naisille kuin miehille 29,2 16,7 7,3 15,6 On olemassa ammatteja, jotka sopivat paremmin miehille kuin naisille 20,8 11,5 20,8 17,7 29,2 Sukupuoleni vaikuttaa siihen, mitä ammatteja pidän itselleni sopivina 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 16,9 19,3 27,2 18,5 16,0 31,7 18,9 12,3 21,4 17,7 On olemassa ammatteja, jotka sopivat paremmin naisille kuin miehille. On olemassa ammatteja, jotka sopivat paremmin miehille kuin naisille 9,9 12,3 20,2 30,5 27,2 Sukupuoleni vaikuttaa siihen, mitä ammatteja pidän itselleni sopivina Täysin samaa Jokseenkin samaa Jokseenkin eri Täysin eri En osaa sanoa 9.1.2015 6
Tyttöjen ja poikien ajatuksissa tilastollisesti merkitseviä eroja: On olemassa ammatteja, jotka sopivat paremmin naisille kuin miehille, pojat vahvemmin samaa, p=0,007. On olemassa ammatteja, jotka sopivat paremmin miehille kuin naisille, pojat vahvemmin samaa, p=0,002. Sukupuoleni vaikuttaa siihen, mitä ammatteja pidän itselleni sopivina, pojat vahvemmin samaa, p=0,025. 9.1.2015 7
Segregaation taustatekijät
Koulutus- ja työurien sukupuolen mukaisen eriytymisen taustatekijät Vanhemmat
Oppilaanohjaajat: Nuoret korostavat usein päättävänsä jatko-opintoihin liittyvistä asioista itsenäisesti. (4/7) Vanhempien rooli tärkeä ja vanhempien kiinnostus asiaan merkityksellinen. Vanhemmat nousevat usein esille oppilaiden puheessa ohjauskeskusteluissa. (3/7) Vanhemmat eivät tunnu painostavan lapsiaan nykyään niin kuin ennen vaan pyrkivät kannustamaan. (4/7) 9.1.2015 10
Vanhempien koulutustaustan ja ammatin vaikutus oppilaan oman jatkokoulutuksen ja uran suunnittelussa Vanhempien koulutustausta näkyy nuoren jatko-opiskelu- ja urasuunnittelussa. (6/7) - Korkeasti koulutetut vanhemmat näkevät lapsensakin korkeasti koulutettuina. (2/7) - Matalasti koulutetut vanhemmat eivät kannusta lapsia lukioon yhtä paljon kuin korkeasti koulutetut vanhemmat. (2/7) - Matalasti koulutettujen vanhempien lapsilla urapolun käyntiin lähteminen hankalampaa/suunnitelmat eivät ole selkeät. (2/7) 9.1.2015 11
Nuoret: Missä määrin olet keskustellut seuraavien henkilöiden kanssa koulutus- ja ammatinvalinnasta? 100 90 80 70 22,4 21,1 10,6 8,1 35,8 26,8 2,8 0,8 1,6 0,4 1,2 4,9 4,1 4,9 6,9 19,5 18,7 25,6 30,9 36,2 Erittäin paljon 60 Melko paljon 50 51,2 48,8 37,4 54,5 40 30 41,9 75,6 68,7 63,8 55,7 Melko vähän 20 10 0 24,0 27,2 2,4 2,8 11,8 27,6 23,2 Vanhemmat Kaverit Oppilaanohjaaja Sisarukset Muut sukulaiset Harrastuksen Ma-fy-ke-opettajat Kielten opettajat Muut opettajat ohjaaja/valmentaja En lainkaan Esityksen nimi / Tekijä 9.1.2015 12
Nuoret: 45 % nuorista kertoi kuuntelevansa eniten vanhempiensa/äitinsä/isänsä neuvoja päätöstä tehdessään. Äidillä on maisterin tai tohtorin tutkinto: nuori valitsee lukiopolun Äidillä ammatillinen perustutkinto: nuori valitsee ammatillisen koulutuksen (p=0,021). 9.1.2015 13
Nuoret: 100 90 80 0,8 2,0 3,7 6,5 12,6 13,4 Täysin samaa 70 Jokseenkin samaa 60 50 60,6 55,3 Jokseenkin eri 40 30 Täysin eri 20 10 0 22,4 22,8 Äitini haluaisi minun Isäni haluaisi minun suuntautuvan samalle alalle, jolla suuntautuvan samalle alalle, jolla hän itse työskentelee hän itse työskentelee En osaa sanoa 9.1.2015 14
Oppilaanohjaajat: Sukupuolisidonnaiset mielikuvat eri ammateista ovat lähtöisin kodista (6/7) ja suomalaisesta kulttuurista ja yhteiskunnasta (4/7). Toisaalta: Vanhempien rooli hieman segregaatiota vahvistava (3/7), lieventävä (3/7), ei vaikutusta suuntaan tai toiseen (1/7) 9.1.2015 15
Nuoret: 100 90 80 4,5 6,9 13,0 8,1 10,6 Täysin samaa 70 17,1 16,3 Jokseenkin samaa 60 11,8 50 40 Jokseenkin eri 30 20 58,5 53,3 Täysin eri 10 En osaa sanoa 0 Äitini mielestä tietyt ammatit sopivat paremmin naisille ja tietyt miehille Isäni mielestä tietyt ammatit sopivat paremmin naisille ja tietyt miehille 9.1.2015 16
Koulutus- ja työurien sukupuolen mukaisen eriytymisen taustatekijät Muut sukulaiset ja kaverit
Oppilaanohjaajat: Nuori tarkastelee lähipiirissä olevia esimerkkejä, kuten sisarusten koulutuspolkuja, harkitessaan sopisiko tietty ala hänelle itselleenkin. (6/7) - Lähipiirin välittämät kokemukset voivat lannistaa tai saada alhaisemman koulutuksen tuntumaan riittävältä. (2/7) - Isovanhempien näkemykset voivat toisinaan olla segregaatiota vahvistavia. (2/7) 9.1.2015 18
Nuoret: 35 % nuorista keskustelee jatko-opintoihin ja ammatinvalintaan liittyvistä asioista erittäin paljon tai melko paljon sisarustensa kanssa ja 22 % muiden sukulaistensa kanssa. Tytöt keskustelevat poikia enemmän sisarustensa kanssa (p=0,031). 9.1.2015 19
Oppilaanohjaajat: Kaveripiirin vaikutus valintoihin on havaittu. (6/7) Pojilla kaveripiirin mielipiteet vaikuttavat enemmän kuin tytöillä. (3/7) Kaveripiirin vaikutus segregaatiota vahvistava. (4/7) 9.1.2015 20
Nuoret: 70 % nuorista keskustelee jatko-opintoihin ja ammatinvalintaan liittyvistä asioista erittäin paljon tai melko paljon kavereidensa kanssa. - Tytöt keskustelevat kavereidensa kanssa poikia enemmän (p<0,001) 9.1.2015 21
Nuoret: 100 90 11,0 1,6 6,1 Täysin samaa 80 19,9 21,5 70 Jokseenkin samaa 60 19,1 50 40 11,8 58,5 Jokseenkin eri 30 Täysin eri 20 38,2 10 12,2 En osaa sanoa 0 Kavereitteni mielestä tietyt ammatit sopivat paremmin naisille ja tietyt miehille Kavereitteni valinnat vaikuttavat omiin valintoihini 9.1.2015 22
Koulutus- ja työurien sukupuolen mukaisen eriytymisen taustatekijät Aineenopettajat ja oppilaanohjaajat
Oppilaanohjaajat: Aineenopettajien vaikutus tällä hetkellä segregaatiota lieventävä (3/7) tai sitten ei vaikutusta suuntaan tai toiseen (3/7). Oppilaanohjaus: segregaation lieventäminen hukkuu muun asian joukkoon. Sukupuolelleen epätyypillistä oppiainetta opettava voi toimia sukupuolistereotypioita lieventävänä esikuvana. 9.1.2015 24
Nuoret: 100 90 80 5,3 4,1 8,5 10,2 11,4 11,4 Täysin samaa 70 60 24,8 7,3 Jokseenkin samaa 50 40 30 20 50,0 67,1 Jokseenkin eri Täysin eri 10 0 Oppilaanohjaajani mielestä tietyt ammatit sopivat paremmin naisille ja tietyt miehille Joidenkin opettajieni mielestä tietyt ammatit sopivat paremmin naisille ja tietyt miehille En osaa sanoa 9.1.2015 25
Oppilaanohjaajat: Media tarjoaa roolimalleja sukupuolelle epätyypilliselle urapolulle. (7/7) Uutisointi esimerkiksi irtisanomisista voi saada nuoret miettimään, kannattaako alalle kouluttautua. (2/7) Miesvaltaisille aloille yritetään houkutella opiskelijoita maskuliinisilla mainoksilla. (1/7) 9.1.2015 26
Nuoret: 100 90 80 15,4 Täysin samaa 70 60 22,0 Jokseenkin samaa 50 40 17,5 9,8 Jokseenkin eri 30 20 35,4 Täysin eri 10 0 Media (TV, radio, lehdet ym.) antaa sellaisen kuvan, että tietyt ammatit sopivat paremmin naisille ja tietyt miehille En osaa sanoa 9.1.2015 27
Nuoret Mainoksissa jossa on esim. rekkakuski niin siinä se on aina mies. Tiedotusvälineissä on yleensä miehet raskaissa töissä ja naiset sellaisissa joita ajatellaan naisellisiksi kuten kosmetologi yms. No ei missään esim. kosmetiikka mainoksissa ole miehiä. Miehet näytetään fyysisissä töissä esim. palomies, astronautti ja naiset kuvataan yleensä toimistotöissä yms. Esim. ohjelmissa palomiehet ja rakennusmiehet ovat miehiä yms. 9.1.2015 28
Segregaation lieventäminen
Missä vaiheessa segregaatiota lieventäviä toimenpiteitä tulisi kohdistaa lapsiin ja nuoriin? Jo varhaiskasvatuksesta alkaen. (3/7) Keskeisiä ajankohtia peruskoulussa: Alakoulu: kun tehdään ainevalintoja yläkouluun. Yläkoulu: seitsemännellä luokalla valinnaisaineita valittaessa. 9.1.2015 30
Millaisia segregaatiota lieventäviä toimenpiteitä lapsille ja nuorille tulisi suunnata? Riittävä yksilöohjaus. Sukupuolelleen epätyypillisen koulutus- tai uravalinnan tehneiden esikuvien tarjoaminen. Monipuolinen työelämään tutustuminen, työelämätapahtumat. 9.1.2015 31
Missä vaiheessa segregaatiota lieventäviä toimenpiteitä tulisi kohdistaa huoltajiin? Jo alakoulun puolella. Huoltajille kohdistettavia toimenpiteitä: - vanhempainillat, valinnaisainemessut, tutustumisvierailut oppilaitoksissa nuoren kanssa, kirjallinen materiaali.. 9.1.2015 32
Miten aineenopettajat voisivat vahvistaa rooliaan segregaation lieventämisessä? Ohjausvastuun tiedostaminen. Oman tietämyksen lisääminen ammatillisesta kentästä. Kiinnitetään huomiota sukupuolirooleihin oppitunneilla. 9.1.2015 33
Nuoret: Mitä seuraavista jatkokoulutukseen ja ammatinvalintaan liittyvistä toiminnoista haluaisit koulusi tarjoavan? 100 90 80 70 64,2 64,2 60 50 51,2 48,0 42,7 40 30 20 22,4 10 0 Henkilökohtaista ohjausta oppilaanohjaajalta Ohjauskeskusteluja yhdessä oppilaanohjaajan ja vanhempiesi kanssa Vierailuja eri yrityksissä Asiantuntijavieraita eri yrityksistä Eri oppilaitosten opiskelijoiden vierailuja koulussa Messut, joissa eri oppilaitokset ovat esittäytymässä 9.1.2015 34
Kiitos mielenkiinnosta! www.uef.fi