Nuoret, sukupuoli ja ammatinvalinta

Transkriptio

1 Nuoret, sukupuoli ja ammatinvalinta Kehittämispäällikkö Mia Teräsaho, Tasa-arvotiedon keskus (THL) Sukupuoli ja ammatinvalinta -aamiaistilaisuus

2 Nuorten ammatinvalintaan vaikuttavat monet tekijät Sukupuoliroolit ja -odotukset Sukupuolistereotypiat * naisille ja miehille sopivista ammateista, aloista ja tehtävistä Vanhemmat ja sukulaiset Kaverit ja tuttavat Opettajat, opot, koulu Ympäröivä kulttuuri ja yhteiskunta, media * Pelkistettyjä tai kaavamaisia odotuksia ja oletuksia usein etenkin binäärisiin sukupuoliin, naisiin ja miehiin tai tyttöihin ja poikiin liitetyistä ominaisuuksista tai käyttäytymisestä. Lue lisää tasa-arvosanastosta (THL): Mia Teräsaho 2

3 Sukupuolen mukainen segregaatio työelämässä ja koulutuksessa = töiden, tehtävien ja koulutusalojen eriytyminen naisten ja miesten aloiksi ja töiksi Työelämän ja koulutusalavalintojen segregaatio on Suomessa erittäin jyrkkää, myös verrattuna muihin Euroopan maihin Tasa-ammattien osuus (9,5 %) on pienentynyt Yleisimpiä tasa-ammatteja: ammatillisen koulutuksen opettajat, elintarviketeollisuuden prosessityöntekijät sekä mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat Alle 30-vuotiaista tasa-ammateissa työskenteli 10,4 % vuonna Mia Teräsaho 3

4 Vaakasuora (horisontaalinen) segregaatio = naisten ja miesten jakautuminen eri koulutus- ja ammattialoille tai sektoreille Pystysuora (vertikaalinen) segregaatio = naisten ja miesten erilainen koulutustaso ja sijoittuminen työelämässä vaativuudeltaan eritasoisiin tehtäviin, esim. esimiesja johtotehtäviin sekä avustaviin tehtäviin Mia Teräsaho 4

5 Suoritetut tutkinnot v. 2015, 15v. täyttänyt väestö (%) Terveys- ja hyvinvointialat Kasvatusalat Palvelualat Kauppa, hallinto ja oikeustieteet Humanistiset ja taidealat Yhteiskunnalliset alat Luonnontieteet Maa- ja metsätalousalat Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) Tekniikan alat Mia Teräsaho, THL, Naiset Miehet Lähde: Tilastokeskus, Väestön koulutusrakenne 2015

6 Segregaatio jatkuu läpi elämän Koulutusalavalintojen sekä ammatti- ja urasuunnitelmien segregaatio alkaa muotoutua jo kodeissa sekä varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa segregaatio jatkuu aikuisikään Segregaatio on jyrkintä ammatillisessa peruskoulutuksessa Jonkin verran lievempää ammattikorkeakouluissa ja akateemisessa koulutuksessa Sukupuoleltaan vähemmistöä edustavien opiskelijoiden keskeyttämisluvut keskimääräistä suurempia segregoituneilla koulutusaloilla Mia Teräsaho 6

7 Suoritetut tutkinnot vuonna 1985, v. väestö (%) Terveys- ja sosiaalialan koulutus Kasvatustieteellinen ja opettajankoulutus Humanistinen ja taidealan koulutus Palvelualojen koulutus Kaupallinen ja yhteiskuntatieteellinen koulutus Luonnontieteellinen koulutus Maa- ja metsätalousalan koulutus Tekniikan koulutus % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Naiset Miehet Mia Teräsaho, THL, Lähde: Tilastokeskus, Väestön koulutusrakenne 1985

8 Suoritetut tutkinnot vuonna 2015, v. väestö (%) Terveys- ja sosiaalialan koulutus Kasvatustieteellinen ja opettajankoulutus Humanistinen ja taidealan koulutus Palvelualojen koulutus Kaupallinen ja yhteiskuntatieteellinen koulutus Maa- ja metsätalousalan koulutus Luonnontieteellinen koulutus Tekniikan koulutus % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Naiset Miehet Mia Teräsaho, THL, Lähde: Tilastokeskus, Väestön koulutusrakenne 2015

9 Nuoret johtajina Yritysten ylin johto miesenemmistöistä Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa 27 % Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista naisia alle 5 % Kaikista johtajista (ylin johto ja keskijohto, kaikki sektorit) naisten osuus 29 % vuotiaista johtajista naisia 25 % Lastenhoidon johtajista naisia 93 % Hotelli- ja ravintola-alan johtajista naisia 44 % Teollisuuden tuotantojohtajista miehiä 89 % Rakennusalan johtajista miehiä 94 % Lähteet: Keskuskauppakamari 2016; Tilastokeskus, työssäkäynti Mia Teräsaho 9

10 Segregaation seurauksia osaaminen ei kohdennu oikein eikä työvoiman kysyntä ja tarjonta kohtaa työmarkkinoilla työelämän muutosten vaikutus naisten ja miesten työmarkkinaasemaan perinteiset ja tulevaisuuden alat rajoittaa yksilöiden koulutus- ja ammatinvalintoja sekä ylläpitää sukupuolistereotypioita palkkaerot monimuotoisuuden puute Mia Teräsaho 10

11 Nuorisobarometri 2016 Mittaa suomalaisten vuotiaiden nuorten arvoja ja asenteita (n = 1 901) Mia Teräsaho ja Miina Keski-Petäjä: Nuorten toiveammatit sukupuolen mukaan eriytyneitä Nuorten ajatukset sukupuolten tasa-arvon paranemisesta tulevaisuudessa Nuorten esittämät toiveammatit ja niiden tarkastelu sukupuolen mukaan eriytyneisiin koulutus- ja työmarkkinoihin Johtavan aseman ja yrittäjyyden tärkeys nuorille Nuorisobarometri 2016 s : Mia Teräsaho 11

12 Nuoret toivovat tasa-arvon paranevan tulevaisuudessa mutta eivät pidä sitä todennäköisenä kehityskulkuna Nuorisobarometrin mukaan naisista 68 % ja miehistä 46 % piti sukupuolten tasa-arvon paranemista erittäin toivottavana Sama tulos nähtävissä kaikissa ikäryhmissä Sukupuolten tasa-arvon paranemista ei pidetä todennäköisenä tulevaisuudessa nuorin ikäryhmä optimistisin Miehistä 23 % ja naisista 18 % piti tasa-arvon paranemista erittäin todennäköisenä Nuorimman ikäryhmän (15-19v.) miehet ja naiset uskoivat vanhempia ikäryhmiä (20-29v.) vahvimmin tasa-arvon paranemisen todennäköisyyteen Vanhimpien ikäryhmien (20-29v.) naiset uskoivat vähiten tasa-arvon paranemisen todennäköisyyteen Mia Teräsaho 12

13 Nuorisobarometri 2016: Missä ammatissa haluaisit tehdä töitä tulevaisuudessa? (avovastaus) Mia Teräsaho 13

14 Nuorten toiveammatit sukupuolen mukaan (%) Nuorisobarometri 2016, n = Terveys- ja hyvinvointialat Yhteiskunnalliset alat Kasvatusalat Humanistiset ja taidealat Maa- ja metsätalousalat Kauppa, hallinto ja oikeustieteet Palvelualat Luonnontieteet Tekniikan alat Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) Mia Teräsaho, THL, % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Naiset Miehet

15 NAISET MIEHET Johtavan aseman tärkeys nuorille 35-vuotiaana saavutettuna asiana, % Nuorisobarometri 2016, n = Ei lainkaan tärkeää Vain vähän tärkeää Melko tärkeää Erittäin tärkeää YHTEENSÄ VUOTIAAT VUOTIAAT VUOTIAAT YHTEENSÄ VUOTIAAT VUOTIAAT VUOTIAAT Mia Teräsaho, THL,

16 Kasvatuksen ja opetuksen sukupuolittuneisuus = monilla oppimispolun muotoutumiseen vaikuttavilla tekijöillä on taipumus rakentua oppilaiden ja opiskelijoiden sukupuolen mukaan Näitä ovat: Kiinnostuksen kohteet Opiskeluasenteet Minäpystyvyyden kokemus eli luottamus omaan osaamiseen Oppimistulokset Oppiaine-, oppimäärä- ja kurssivalinnat Koulutusala- ja uravalinnat Mia Teräsaho 16

17 Tyttöjen luottamus omaan matematiikan osaamiseen heikkenee peruskouluaikana Mitä voisi tehdä? Kannustaa kokeilemaan omia ideoita ja kehittämään ratkaisutapoja matematiikan pulmiin Lisätä myönteistä asennetta matematiikkaa kohtaan ja vahvistaa positiivista minäkuvaa matematiikan oppijoina Antaa luoda sisältöjä matematiikkaan itselle mieluista aiheista ja linkittää sisältöjä arkielämästä nouseviin asioihin Kehittää matematiikkapelejä ja vahvistaa tietoteknisiä taitoja, myös koodaustaitoja Tuoda näkyväksi, mihin matematiikkaa tarvitaan ja lisätä käytännön kokemusta Tutkia tasa-arvotilastoja sekä tuoda esiin matematiikan tärkeyttä koulutus- ja työmarkkinoilla Purkaa vallitsevia stereotypioita Mia Teräsaho 17

18 Tarvitaan sukupuolitietoisuuden lisäämistä ja sukupuolistereotypioiden purkamista Koulujen ja työorganisaatioiden käytännöt ja toimintakulttuuri Rooli- ja työnjaot Asenteet ja mielikuvat Minäkuvan ja -pystyvyyden vahvistaminen Kielenkäyttö Syrjintä ja häirintä Oppi-, koulutus- ja esitemateriaalien kuvitus ja tekstit Seminaarien ja muiden tilaisuuksien ohjelmat ja asiantuntijat Mia Teräsaho 18

19 Oppilaan- ja opinto- sekä ammatinvalinnanohjaus Vanhempainillat Eri alojen työpaikkoihin tutustuminen ja kannustaminen (esim. TET) Roolimallit Yhteistyö työ- ja elinkeinoelämän kanssa, yritysvierailut Ammattikuvien uudistaminen (ammattien määrittelyt ja kuvitus) Tasa-arvosuunnittelu (Laki naisten ja miesten välisestä tasaarvosta (609/1986) Mia Teräsaho 19

20 KIITOS! Ota yhteyttä: Mia Teräsaho Kehittämispäällikkö Tasa-arvotiedon keskus (THL) mia.terasaho(a)thl.fi Mia Teräsaho 20