RANTAPUISTO HAAPAVESI KESKUSTAN ASEMAKAAVA-ALUE ASEMAKAAVA Kaavaselostus, joka liittyy 18.5.2012 päivättyyn kaavakarttaan HAAPAVEDEN KAUPUNKI AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 OULU Puhelin 010 241 4600 Telefax 010 241 4601 Vireilletulo 12.1.2012 Hyväksytty kunnanhallituksessa xx.xx.201x Hyväksytty kunnanvaltuustossa xx.xx.201x 1
2
Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 5 1.1 Kaava-alueen sijainti... 5 1.2 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 5 1.3 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 5 2 TIIVISTELMÄ... 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 6 2.2 Asemakaava... 6 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 6 3 LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 3.1.2 Luonnonympäristö... 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 7 3.1.4 Muinaisjäännökset... 7 3.1.5 Maanomistus... 7 3.2 Suunnittelutilanne... 7 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 7 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 9 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 9 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 9 4.3.1 Osalliset... 9 4.3.2 Vireilletulo... 10 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 10 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 10 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 10 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 11 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 11 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta... 11 4.5.2 Vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu ja ratkaisun valinta.11 4.5.3 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 11 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 11 5.1 Kaavan rakenne... 12 5.1.1 Mitoitus... 12 5.1.2 Palvelut... 12 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteuttaminen... 12 5.3 Aluevaraukset... 12 5.3.1 Korttelialueet... 12 5.3.2 Muut alueet... 12 5.4 Kaavan vaikutukset... 12 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 13 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 13 5.4.3 Muut vaikutukset... 13 5.5 Ympäristön häiriötekijät... 14 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset... 14 5.7 Nimistö... 14 3
6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 14 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 14 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 14 6.3 Toteutuksen seuranta... 14 4
1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan laajennus sijaitsee Haapaveden kaupungin keskustaajamassa. Alue rajautuu pohjoisessa Alarannatien, idässä ja lännessä pientaloasutukseen. Etelässä alue rajautuu Haapajärven/Kirkkojärven rannan puistoalueeseen. 1.2 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavan seurantalomake 1.3 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 5
2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteutus voi käynnistyä kaavamuutoksen ja laajennuksen saatua lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaavamuutosalue sijaitsee Haapaveden keskustaajamassa aivan kaupungintalon tuntumassa. Yhdyskuntarakenteellisesti alue on kaupungin ydinkeskustaa. Tällä hetkellä suunnittelualue on rakentamatonta puistomaista niittyä. Haapajärven/Kirkkojärven rantaan on noin 80 metriä. 3.1.2 Luonnonympäristö Alue on niittymäisesti hoidettua puistoaluetta. Luonnonympäristön kannalta arvokkaita kohteita alueella ei ole. Suunnittelualue kuvattuna Alarannantieltä järveä kohti. 6
3.1.3 Rakennettu ympäristö Varsinainen suunnittelualue on rakentamaton. Sekä länsi- että itäpuolella on pientalorakentamista. Länsipuolella on omakotitalo ja idässä rivitaloja. Alueen pohjoispuolella on maakunnallisesti kulttuurihistoriallisesti arvokas Haapaveden Opiston päärakennus. Haapaveden opisto Alarannantieltä ja järveltä kuvattuna. 3.1.4 Muinaisjäännökset Alueella ei ole todettu kiinteitä muinaisjäännöksiä. 3.1.5 Maanomistus Alue on yksityisessä omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Rantapuiston kaavahanke on Haapaveden kaupungin kaavoitusohjelman mukainen, joka on hyväksytty Haapaveden kaupunginvaltuustossa 17.10.2011. Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet Valtioneuvosto on vuosina 2000 ja 2009 vahvistanut valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet. Tavoitteet huomioidaan soveltuvin osin. Tässä kaavahankkeessa alustavasti tarkasteltavia tavoitteita ovat: Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu ja erityisesti huomioidaan elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaaminen, elinympäristön viihtyisyyden kehittäminen ja odotettavissa olevien ympäristöhaittojen ja poikkeuksellisten luonnonolosuhteiden tunnistaminen ja vaikutusten ehkäiseminen. Lisäksi pyritään maaseudun asutuksen sekä matkailu- ja muiden vapaa-ajan toimintojen suuntaaminen olevaa infrastruktuuria tukemaan. Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asuntoja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Tästä voidaan poiketa vain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen osoitetaan, että tulvariskit pystytään hallitsemaan ja että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja 7
ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Alueiden soveltuvuus maaja kallioperän suhteen suunniteltuun käyttöön otetaan huomioon ja taajamien alueellisten vesihuoltoratkaisujen toteuttamiskelpoisuus varmistetaan. Puhtaan ja terveellisen veden riittävä saanti turvataan ja jätevesihaittojen ehkäisyyn kiinnitetään huomioita. Kulttuuri- ja luonnonperintö. virkistyskäyttö ja luonnonvarat ja erityisesti edistetään kansallisen kulttuuriperinnön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisen vaihtelevuuden luonteen säilymistä. Lisäksi alueiden käytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelutavoitteet otetaan huomioon. Luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä edistetään. Alueiden käyttö ohjataan siten, ettei ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet tarpeettomasti pirstoudu. Pohja- ja pintaveden suojelutarve otetaan huomioon. Ilman erityistä syytä ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita oteta käyttöön rakennuskäyttöön eikä hyviä ja laajoja metsäalueita pirstota muulla maankäytöllä. Maakuntakaava Alueella on voimassa 17.2.2005 vahvistunut Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava Kaava-alueen likimääräinen sijainti Aluetta koskevat maakuntakaava merkinnät: Keskustatoimintojen alue Merkinnällä osoitetaan kaupunkikeskusten ja kaupunkiseudun kuntakeskusten ydinalue, johon sijoittuu keskustahakuisia palveluja sekä asumista. Alueella olevat tärkeät kulttuuriympäristöt ja -kohteet on esitetty kaavaselostuksessa. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja kaavoituksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota ydinkeskustan rajautumiseen muuhun taajamaan nähden, alueelle sijoittuvien toimintojen määrittelyyn, liikennejärjestelyihin sekä keskusta-alueen taajamakuvaan. Maaseudun kehittämisen kohdealue Pyhäjokilaakso Suunnittelumääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon sekä joen vedenlaadun parantamiseen erityisesti lohikannan elvytysohjelman tavoitteiden mukaisesti. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee määritellä tulvan aiheuttamat rajoitukset rakentamiselle. Yleiskaava Haavaveden keskustaajaman yleiskaavassa (hyväksytty 21.3.2011) alue merkitty retkeily- ja ulkoilualueeksi. 8
Asemakaava Voimassaolevassa asemakaavassa (1978) alue on merkitty puistoksi. Pohjakartta Asemakaavan pohjakartta on kaavoitusasetuksen n:o 1284 / 1999 mukainen ja vastaa tilannetta 24.5.2002. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Hanke on käynnistynyt maaomistajan esityksestä. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Rantapuiston kaavahanke on Haapaveden kaupungin kaavoitusohjelman mukainen, joka on hyväksytty Haapaveden kaupunginvaltuustossa 17.10.2011. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Elenia Oy Pohjanmaan Puhelin Oy Maanomistajat Lähialueiden asukkaat Kaupungin hallinto 9
Haapavesi Seura 4.3.2 Vireilletulo Kaavan laajennus ja muutos tuli vireille 12.1.2012 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelman on ollut nähtävillä 19.1.2012-2.2.2012. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan marraskuussa 2001 ja päivitettynä 1.3.2009. Valtakunnallisissa tavoitteissa esitetään mm. alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita. Tässä kaavatyössä on huomioitava erityisesti eheytyvään yhdyskuntarakenteeseen ja kulttuuriperintöön liittyvät valtakunnalliset tavoitteet. Maankäyttö- ja rakennuslain asettamat asemakaavan sisältövaatimukset ja tarkoitus MRL 50 Asemakaavan tarkoitus Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. MRL 54 asettamat asemakaavan sisältövaatimukset Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä arvoja saa hävittää. Alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen sopivia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä. Ei saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta rajoitusta tai haittaa, joka tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Maakuntakaavan antamat lähtökohdat Ks. kohta 3.2.1 Maakuntakaava Yleiskaavan asettamat tavoitteet Yleiskaavamääräykset: 2. Rakentamistapa: Alueelle rakennettaessa on noudatettava hyvää rakentamistapaa. Uudisrakennusten ja laajennusosien tulee sopia rakennuspaikalle, olemassa olevaan pihapiiriin ja kyläkuvaan ulkonäkönsä, materiaaliensa, muotonsa, sijoituksensa ja rakentamistapansa puolesta Rakentamisessa tulee käyttää perinteisiä materiaaleja. Seinäpintojen tulee olla pääasiassa pystysuoria ja julkisivuissa tulee välttää laajoja yhtenäisiä lasituksia. Kattomuodon tulee olla harjakatto tai murrettu harjakatto. Julkisivujen 10
pääasiallisena materiaalina voidaan käyttää peittomaalattua puuta, poltettua tiiltä puhtaaksi muurattuna tai rappausta ja katemateriaalina tiiltä, huopaa tai maalattua peltiä... Voimassaolevassa yleiskaavassa alue on puistoa. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Alustavissa vaihtoehdoissa tutkittiin rakentamisen sijoittamista ja suuntausta suunnittelualueella. Sijoitusvaihtoehtoja oli rakentamisen alueen sijoittuminen joko länsi- tai itälaitaan. Myös rakennusmassojen suuntausta joko rannansuuntaisesti tai sitä vasten kohtisuoraan tutkittiin. 4.5.2 Vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu ja ratkaisun valinta. Alustavien vaihtoehtojen vaikutuksia arvioitaessa todettiin, että rakentamisen sijoittaminen alueen länsilaitaan peittää vähemmän näkymää kulttuurihistorialliselle Haapaveden opistolle. Samasta syystä päädyttiin myös vaihtoehtoon, jossa rakennukset ovat kohtisuoraan rantaa vasten. 4.5.3 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Maankäyttötoimikunta on käsitellyt hanketta seuraavasti: - 1.9.2011 ( maanomistajan esitys kaavoittamisen ( aloittamisesta ) - 12.1.2012-14.3.2012-3.4.2012 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 11
5.1 Kaavan rakenne Asemakaava muutoksessa rakentaminen suunnittelualueella sijoitetaan alueen länsilaitaan siten, että hieman yli puolet on rakentamisaluetta. Rakennukset rajataan länsilaitaan pakottavalla kaavamerkinnällä. Ajoyhteys rakennuspaikoille on osoitettu kevyenliikenteen väylän kautta. Itäosa jää puistoalueeksi. Käyttötarkoitus on pientalojen korttelialue, joten periaatteessa rakentaminen voi olla myös kytkettyä, mutta alueen läpi kulkevan johtoalueen takia käytännössä vaikeaa. Korttelialueelle mahtuu kaksi normaalikokoista asuinrakennusta. Rakennuspaikkojen itälaidalle on rakennettava korkeintaan 1.5 metriä korkea aita. 5.1.1 Mitoitus Rakentamisen kokonaismäärä on 400 m². Kerroksia saa olla yksi. 5.1.2 Palvelut Asemakaavassa ei osoiteta alueelle uusia palveluita. Alue tukeutuu keskustaajaman palveluihin. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteuttaminen Rakennuspaikka on näyttävällä paikalla järvimaisemassa ja sijoittuu arvorakennuksen lähettyville, joten rakentamisen tavan ja tyylin tulee korkeatasoista. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet AP Asuinpientalojen korttelialue 400 Asuinpientalojen korttelialue. Rakennusoikeutta on 400 m². Suurin sallittu kerrosluku on yksi. Rakennuspaikkojen itälaidalle tulee rakentaa aita, jonka maksimi korkeus 1.5 m. 5.3.2 Muut alueet VP Puisto 5.4 Lähtökohta-aineiston tavoitteiden toteutuminen Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet. Kaavamuutos ei heikennä valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuri ja/tai maisema-alueiden arvoa. Rakentaminen sijoittuu kuitenkin lähelle Haapaveden Opiston pihapiiriä osaksi näkymää joka avautuu opistolta järvelle ja järveltä opistolle. Uutta rakentamista tulee varsin vähän, joten kaavan yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset eivät ole merkittäviä. Maakuntakaava Suunnittelualue on lähellä maakunnallisesti arvokasta Haapaveden Opistoa, mutta kuitenkin selkeästi sen pihapiiriin ulkopuolella. Yleiskaava Yleiskaavassa suunnittelualue on puistoa, joka kaavamuutoksen myötä pienenee. MRL 54 asettamat asemakaavan sisältövaatimukset Kaavamuutos poikkeaa yleiskaavasta. 12
Alue on Haapaveden keskustaajamassa, joten kaikki taajaman palvelut ovat lähellä ja hyvien liikenneyhteyksien varrella. Kaavamuutoksessa ei vaaranneta arvokkaita luonnonympäristön arvoja. Kaavamuutoksessa ei muuteta olevaa rakennettua ympäristöä. Suunnittelualueen lähellä on runsaasti puistoa ja vaikka viheralueen määrä muutoksessa pienenee, niin sitä säilyy vielä varsin paljon. Vaikka lähialueen asukkaat saattavat kokea ympäristönsä muutokset haitallisiksi ei vaikutukset ole merkittäviä. Kaavan rakentamista rajoittavat merkinnät ovat kohtuullisia ottaen huomioon alueen sijainnin. 5.5 Kaavan vaikutukset 5.5.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavalla ei ole suoranaisia vaikutuksia rakennettuun ympäristöön. Kaava-alueen pohjoispuolella on kuitenkin kulttuurihistoriallisesti merkittävä Haapaveden Opiston päärakennus. Uusi rakentaminen peittää osin näkymiä järveltä opiston pihapiiriin etenkin lounaasta päin katsottaessa. 5.5.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä suoranaisia vaikutuksia luontoon tai luonnonympäristöön. 5.5.3 Muut vaikutukset Kaava saattaa vaikuttaa lähialueen asukkaiden elämään muuttaen totuttujen viheralueiden sijaintia ja saavutettavuutta. Lähellä rakentamista olevat pienet puistoalueet saattavat leimaantua piha-alueiksi. Kaavassa tätä on pyritty ehkäisemään merkitsemällä ajoyhteys rakennusalueen länsilaidalle ja pakottamalla aidan rakentaminen rajalle. Tällöin rakennuspaikoille muodostuu luonteva raja, joka ehkäisee pihapiirin laajentumista puistoalueelle. Kevyenliikenteen yhteyden myötä rannan puistoalueen käyttö saattaa helpottua. 13
Kuvasovitus näkymään järveltä. 5.6 Ympäristön häiriötekijät Alueelle ei ole merkittäviä ympäristön haittatekijöitä. 5.7 Kaavamerkinnät ja määräykset 5.8 Nimistö Alueen nimistö ei muutu. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Kaavan toteutusta ohjaamaan laaditaan rakentamistapaohjeet, jotka hyväksytään kaupungin teknisessä lautakunnassa. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteutus voi käynnistyä kaavamuutoksen ja laajennuksen saatua lainvoiman. 6.3 Toteutuksen seuranta Oulussa 18.5.2012 Tapio Tuuttila DI Mikko Korhonen Arkkit. yo LIITTEET Asemakaavan seurantalomake 14
15