E S P O O N K O T I K A U P U N K I P O L U T T A P I O L A I T Ä K A R T A N O H A G A L U N D O T A N I E M I K E I L A N I E M I O T S O L A H T I K A R H U S A A R I L Ä N S I K O R K E E S U V I K U M P U K Ä V E LY O P A S V e r s i o 2 0 1 3 Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto Esbo Stadsdelsföreningars Förbund ry
E S P O O N K O T I K A U P U N K I P O L U T T A P I O L A I T Ä K A R T A N O H A G A L U N D O T A N I E M I K E I L A N I E M I O T S O L A H T I K A R H U S A A R I L Ä N S I K O R K E E S U V I K U M P U Versio 10.10.2013 76 kohdetta 7 tietolaatikkoa pääreittien pituus 25 km Toimitus ja ulkoasu Pauli Saloranta / Suomen Kotikaupunkipolut tmi Kuvat Mikko Perkko / EKYL Julkaisija Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto 2015 Yhteistyössä Espoon kaupunki ja Tapiolan Kilta Kiitos kaikille tietoja antaneille kaupunkilaisille, virkamiehille ja yhteisöille! Aineisto on netissä: www.ekyl.fi/espoon-kotikaupunkipolut www.espoo.fi/kotikaupunkipolut Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto ry eli EKYL on vuonna 1981 perustettu espoolaisten kaupunginosa- ja kotiseutuyhdistysten keskusliitto ja palveluorganisaatio. Liitolla on 46 yhdistysjäsentä eri puolilta Espoota. www.ekyl.fi Monipuolisten kotikaupunkipolkujen laatiminen on kaupunginosayhdistysten toimintamuoto, jonka Pauli Saloranta kehitti valtakunnallisessa pilottihankkeessa Espoossa 2004 05 Espoon kaupungin ja Uudenmaan liiton rahoituksella. www.kotikaupunkipolut.fi 2 Espoon kotikaupunkipolut: Tapiola
J O H D A N T O Tapiola on tunnetuin Espoon kaupunkikeskuksista. Asuntosäätiö perusti tänne vuonna 1953 modernin puutarhakaupungin, joka saavutti pian maailmanmaineen. Uudisasukkailla ei ollut aluksi helppoa Espoon maalaiskunnassa. Niinpä Tapiolan itsenäistymis- ja alueliitossuunnitelmia tehtiin eri tahoilla joka vuosikymmenellä, kunnes Espoosta tuli kaupunki 1972. Tapiolan yleiset alueet siirtyivät Asuntosäätiöltä kaupungin hoidettaviksi vasta 1994. Nykyinen 16 000 asukkaan Tapiola muodostaa Otaniemen ja Keilaniemen kanssa Espoon T3-alueen, jolla yhdistyvät tiede, taide, tekniikka ja talous. Tapiolan kotikaupunkipolut kiertelevät alkuperäisen puutarhakaupungin halki rannoille ja luontoon, kulttuuriin, historiaan sekä tulevaisuudennäkymiin. K I R J A L L I S U U T T A Espoo kasvun näkijät ja tekijät. Reima T. A. Luoto 2004, Espoon kaupunginmuseo. Espoo oma lukunsa. Pertti Maisala 2008, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus. Espookirja. Uolevi Itkonen 1992, Espoon kaupunki. Espoon luontokohteet. Harri Anttila ja Kati Berninger 2004, Espoon ympäristökeskus, 7. painos. Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema. Erkki Härö 1991, Espoon kaupunginmuseo, 2. painos. Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Arkkitehtuuriopas. Arvi Ilonen 2000, Otava. Helsinki sodassa. Aake Pesonen 1985, Kirjayhtymä. Koti vaiko kasarmi lapsillemme? Heikki von Hertzen 1946, Väestöliitto. Kuka kaivoi vallihaudat? Verkkonäyttely 1998, Espoon kaupunginmuseo. Kylä-Espoo. Espoon vanha asutusnimistö ja kylämaisema. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2008. Lähiöt ja tehokkuuden yhteiskunta. Johanna Hankonen 1994, väitöskirja, Tampereen teknillinen korkeakoulu, Gaudeamus ja Otatieto oy. Nimistö Tapiolan kaupunkikuvassa. Marja Viljamaa-Laakso 1992, Espoon kaupunki. Susihukkia ja punahilkkoja. Raportti Espoon ja Vantaan itsenäisyystaistelusta aluerakentamisen avulla. Raimo Markkanen 1997, Rakennusalan kustantajat. Sydämellistä yhteiselämää. Espoon koulutaloja 1873 1990. Kari Jormakka 1991. Tapiola. Elämää ja arkkitehtuuria. Timo Tuomi (toim.) 2003, Asuntosäätiö ja Espoon kaupunki. Vanha Hagalund. Eeva Eskola 1972, toinen painos 1984, Espoon kaupunki. Viaporin maarintama. John Lagerstedt 2014, Helsingin kaupunginmuseo. Westend Huvilakaupunki. Erik Gillberg, Asko Siukosaari, Sirkka Paikkala ym. 1990. Espoon kaupungin kotiseutusarja 1. 3
It äkar t ano Hagalund 21 kohdetta 2 tietolaatikkoa noin 5 km 1 Keskustorni Vuonna 1961 Tapiolan maamerkiksi valmistunut, Aarne Ervin suunnittelema 13-kerroksinen toimistotorni oli aikanaan harvinaisen korkea. Huipulla oli pitkään näköalaravintola. Heikki von Hertzenin aukiolla on perinteisen kaupungin keskustaan kuuluva ulkoilmatori. Sen vieressä portaita astelee Tapio Junnon pronssiveistos Häikäistynyt vuodelta 1992. Kiiltäväksi hiotun ja rosoisen pinnan vastakohdassa tiivistyy nykyihmisen elämän ristiriitaisuus. Taidetta Tapiolaan -yhdistyksen lahjoittama veistos on omistettu Hertzenille, jonka visio yhdisti eri ammattikuntien asiantuntijat ihanteellisen puutarhakaupungin tavoittelussa. Heikki Konttisen ilmeikäs ja humoristinen pronssiveistos Morsian vuodelta 1983 kuvaa Tapiolan alkuaikoja. Teos lunastettiin Tapiolan 20-vuotisjuhlien veistoskilpailusta 1972, mutta pystytettiin paikalleen vasta 1985. Tapionraitti on Tapiolan pääakseli. Puolentoista kilometrin mittaisena ja lähes viivasuorana se yhdistää Länsikorkeen, keskustan ja Itäkartanon. 2 Keskusallas Tapiolan keskustan asemakaavakilpailun 1954 voittaneen Aarne Ervin oivallus oli vanhan sorakuopan paikalle sijoitettu allas, jonka ympärille keskeisimmät toiminnot jäsentyvät. Vuonna 1963 valmistuneessa altaassa on välillä viljelty kaloja ja siellä on toiminut polkuveneiden vuokraamo. Vuonna 2013 allasta madallettiin niin, että se voidaan jäädyttää talvella luistinradaksi. Aarne Ervin aukio on kulttuurikeskuksen vieressä altaan partaalla. Kulttuurikeskuksen puoleisella kulmalla on erittäin kaunis silokallio, jossa on vaaleaa graniittia, harmaata amfiboliittia ja tummaa kiillegneissiä. Graniitti on kiteytynyt tulivuoren kivisulasta, amfiboliitti muodostunut maankuoressa ja gneissi kovettunut merenpohjan sedimenteistä. Kivilajit ovat sekoittuneet svekofennisessä vuorijonopoimutuksessa 1 900 miljoonaa vuotta sitten noin 10 km: n syvyydessä 750 C:n lämpötilassa. Eroosio ja kolme jääkautta ovat kuluttaneet vuoret pois ja lopuksi sora hionut pinnan rantaveden aaltojen voimalla. 3 Espoon kulttuurikeskus Valmistui 1989, suunnittelija Arto Sipinen. Paikka on viimeisenä rakennettu palanen Aarne Ervin Tapiolan keskustasuunnitelmasta 1954. Alun perin se oli varattu teatterille. Kolme vuosikymmentä myöhemmin toteutettu, paljon suurempi rakennus sopeutuu hyvin ympäröivään miljööseen. Kahtia jaetun rakennusmassan keskellä ovat aula- ja lämpiötilat, jotka avautuvat Keskusaltaan suuntaan. Tapiolasalissa on 812 paikkaa, Louhisalissa 300 442. Kulttuurikeskuksessa toimivat Espoon kaupungin kulttuuritoimen lisäksi Tapiola Sinfonietta, Espoon musiikkiopisto, 4 Espoon kotikaupunkipolut: Tapiola
Tapiolan kirjasto ja kaupungin yhteispalvelupiste sekä Espoon työväenopisto. Keskuksessa ja sen ympäristössä järjestetään vuosittain pääkaupunkiseudun suurin jazz-tapahtuma April Jazz ja kansainvälinen elokuvafestivaali Espoo Ciné sekä vuorovuosina Espoon kansainvälinen Pianoviikko ja mittava KuoroEspoofestivaali. 4 Garden-hotelli Ervin keskustasuunnitelmassa Tapiola Garden -hotellin paikalla oli aluksi matala liikerakennus. Ensimmäinen luonnos hotellista valmistui 1964 ja 154 huoneen rakennus 1974. Peruskorjaus ja laajennus länsipuolelle 2008 toivat 60 lisähuonetta sekä uuden sisäänkäynnin suoraan Tapion raitin tasoon. Hotellin edustalla on kaivo, josta pumpataan pohjavettä keskusaltaaseen. Allas ei juurikaan vuoda, mutta kuumina kesinä haihtuminen altaasta on voimakasta. Aikanaan oli suosittua noutaa kaivosta raikasta pohjavettä kotikäyttöön. Omavoimainen pumppu on sittemmin poistettu erinäisten nykynormien vastaisena. 5 Køgenpuisto on nimetty Tanskassa, Kööpenhaminan tuntumassa sijaitsevan Espoon ystävyyskaupungin mukaan. Espoolla on Euroopassa kahdeksan ystävyys- kaupunkia, joista kuudelle on nimetty puisto. Køgen puiston paikan valintaan vaikutti se, että Tanskan kuningatar Margareeta on nuorena partiolaisena leireillyt edessä aukeavan Otsolahden rannoilla. Køgenpuisto on toiminut mm. veistosnäyttelyjen paikkana. Puiston vanhimmat männyt ovat yli 150-vuotiaita. Kasvupaikan valoisuus ja avoimuus on saanut Tapiolan urbaani kulttuurimaisema. 5
puut kehittymään leveiksi ja matalarunkoisiksi. Italialaisen Antonio da Cudanin pronssiveistos Luominen avaruudessa voitti Espoon kaupungiksitulon yhteydessä 1972 järjestetyn kilpailun, jolla etsittiin teosta ilmentämään Espoon kehitystä vuosina 1952 72. Vuonna 1980 paljastetun, 17- tonnisen veistoksen orgaaniset muodot ovat harkittu vastakohta ympäröivälle arkkitehtuurille. Teos siirrettiin nykyiselle paikalleen 2011 ja uudelleenpaljastettiin 2013. 6 Tapiolan kirkko Valmistui 1965, suunnittelija Aarno Ruusuvuori. Kuutiomaisen kirkkosalin sivussa on kastekappeli ja sisäpihojen ympärillä matalissa siivissä kirkkoherranvirasto, seurakuntasali sekä kerhotilat. Tapiolan kirkkoa on selkeytensä ja askeettisuutensa ansiosta kutsuttu maailman luterilaisimmaksi kirkoksi. Saliin asennettiin vuonna 2002 kuvanveistäjä Helena Hietasen ja valaistussuunnittelija Tarja Ervastin valoteos 3, joka seuraa kirkkovuoden kulkua. Tapiolan seurakuntayhdistys perustettiin 1955 ja seurakunta 1960. Nykyään siinä on 23 000 jäsentä. Tapiolan uurnalehto valmistui 2004, suunnittelija professori Ilmari Lahdelma. Paikka kirkon suojassa tarjoaa hautausmaalle sen tarvitseman rauhan ja yksityisyyden. Yhtä tärkeää on vaikuttava näkymä vesialtaalle. Ihmisen tekemien rakenteiden ja puuston luonnollisen sattumanvaraisuuden suhde luo perustan uurnalehdon tunnelmalle. 7 Tapiolan uimahalli Valmistui 1965, suunnittelija Aarne Ervi. Peruskorjaus ja taitavasti vanhan osan alle sijoitettu laajennus valmistuivat Puutarhakaupungin synty Jo vuonna 1918 Eliel Saarisen Suur-Helsinki-suunnitelmassa Björnvikiin ja Albergaan oli sijoitettu englantilaistyyppiset puutarhakaupungit, jotka liittyivät Helsinkiin raideyhteyksin. Ideaa toteutettiin ensimmäisenä Puu-Käpylässä 1920-luvulla. Jorvaksentien avauduttua professori Otto-Iivari Meurman aloitti Hagalundin kartanon maiden asemakaavoituksen 1940. Sitä seurannut Teknillisen korkeakoulun siirtopäätös Otaniemeen 1949 osaltaan vauhditti myös Tapiolan suunnittelua. Sodanjälkeinen asuntopula sai useat eri järjestöt Väestöliiton johdolla perustamaan Asuntosäätiön. Sen primus motor Heikki von Hertzen apunaan aikansa parhaat arkkitehdit ja ympäristösuunnittelijat ryhtyi utopistiseen hankkeeseen rakentaa parempi asuinympäristö kaikille yhteiskuntaluokille ja eri elämänvaiheessa oleville ihmisille. Asuntosäätiö toteutti Tapiolalle vielä pikkusiskot Jyväskylään ja Rovaniemelle. Mutta ihanteet muuttuivat. Tapiolankin neljästä lähiöstä viimeisenä rakennettu pohjoinen edustaa jo selvästi erilaista suunnittelua. Myös puutarhakaupungissa näkyvät eri vuosikymmenten kerrostumat. 6 Espoon kotikaupunkipolut: Tapiola
2005. Rakennukseen liittyy laaja ulkoalue kaksine ulkoaltaineen ja aurinkoterasseineen. Uimahallin arkkitehtuuri piirtyy tummaa Menninkäisenmetsää vasten, jonka heikentynyttä puustoa on parannettu harvennuksella ja näin lykätty uudistamisajankohtaa 20 vuodella. 8 Itäkartano Alkuperäisen Tapiolan kolmesta lähiöstä itäinen rakennettiin ensimmäisenä, Otto-Iivari Meurmanin kaavaluonnoksen pohjalta. Tapiolan peruskivi muurattiin täällä 5.9.1953. Itäkartanon itäpään pientaloihin muuttivat Tapiolan ensimmäiset uudet asukkaat jouluksi 1953. Mäntytorni valmistui 1954, suunnittelija Aarne Ervi. Yksin asuville suunnitellun talon kaikki 66 asuntoa ovat tilavia yksiöitä. Katolla oli alun perin kahvila sekä kokoushuoneisto. Niin ikään Ervin suunnittelema 350-paikkainen Kino Tapiola valmistui 1955, ja vuotta sitä ennen Lasipalatsiksi kutsuttu myymälärakennus, jossa oli mm. posti ja pankki. Mäntyviidan ja Sufikan kerrostalot valmistuivat 1954, suunnittelija Viljo Revell. Niissä kokeiltiin ensimmäistä kertaa Suomessa elementtitekniikan vaikutuksia rakenneratkaisuihin ja ulkoiseen ilmeeseen nauhaikkunoineen ja voimakkaine saumoineen. Kansa ei heti lämmennyt uutuuksille vaan käytti taloista nimeä traktoritehdas. Kello ja allas. Neulaspolku. Aarne Ervin sommitelma vuodelta 1957 muodostuu kellotornista, vesialtaasta ja pergolasta. Ympäröivä puisto on Ervin ja Jussi Jänneksen suunnittelema. Neulaspolun lämpökeskus vuodelta 1956 purettiin 2013 uusien asuinkerrostalojen tieltä. Ilves ja pentu. Ilvespuistikko, Tapiolantie. Helvi Hyvärisen graniittiveistos vuodelta 1962 tavoittelee yleispätevää kauneutta eläimen hahmon kautta. Teos oli Asuntosäätiön lahja Tapiolan asukkaille. 9 As.oy Kontiontie Kontsarit. Valmistui 1955, suunnittelijat Heikki ja Kaija Siren. Rivitalojen tehtävä Tapiolassa oli alun perin tarjota mahdollisuus omaan pihaan niille, joilla ei ollut varaa omakotitaloon. Kontsareissa kantavana runkona ovat tiiliset palomuurit. Muut rakenteet ovat pääosin puuta. Talojen pihat on rajattu puisin vajoin ja pergoloin. Autotallit ja huoltorakennus suojaavat liikenteeltä. Kokeilukohteen toteutti Puutalo Oy, joka oli myynyt rintamamiestalopaketteja ja kehitteli seuraavaksi laajamittaiseen tuotantoon soveltuvia rivitalotyyppejä. Otsolahden polusta: 22 Leimuniitty 21 Otsolahti 10 Suomen taiteilijaseuran rivitalo Valmistui 1955, suunnittelija Aulis Blomstedt. Kymmenen ateljeeasunnon talo rakennettiin veikkausvoittovaroilla. Parvellisten ateljeetilojen suuret ikkunat avautuvat pohjoiseen, jotta valoa saadaan tasaisesti. 11 Kehä I Valmistui 1980. Suomen vilkkain maantie: vuonna 2012 ajoi Pakilan kohdalla keskimäärin 91 000 ajoneuvoa vuorokaudessa 7
ja tälläkin kohtaa lähes 25 000. Kehätien vieminen liikennetunneliin Tapiolan ja Otaniemen välillä on suunnitteilla meluja pölyhaittojen vähentämiseksi sekä tilan vapauttamiseksi miljöötä eheyttävään rakentamiseen kysytyllä alueella. 12 Otaniemen vesitorni Valmistui 1972, suunnittelija Alvar Aalto. Ulkoiselta muodoltaan rakennus on 12- kulmainen muistuttaen hieman mutteria. Vesisäiliön tilavuus 6 000 m 3, tornin korkeus maan pinnasta 52 metriä. Alapuolella on toimistorakennus ja huippulämpökeskus. 13 Hagalundin kartano Otnäsin kylässä oli 1540-luvulla kolme taloa. Tataarit polttivat kylän 25-vuotisen sodan yhteydessä helmikuussa 1577. Talot yhdistettiin 1630 tilaksi, joka jaettiin kahtia 1812 Adolf Fredrik von Numersin perinnönjaossa. Kapteeni Carl Johan von Numers rakennutti pian Hagalundin kartanon empirevaikutteisen mutta koristelultaan vaatimattoman päärakennuksen. Krimin sodan aikana valtio hakkautti tilan metsiä ja piti Otaniemen hevoshaassa 100 sotilastelttaa kahden vuoden ajan. Näistä ja muista vahingoista maksettiin sodan päätyttyä 1856 korvauksena 300 hopearuplaa. Helsinkiläinen panimonomistaja Paul Sinebrychoff osti 1857 Hagalundin ja 1859 myös naapurin Otnäsin kartanon. Päärakennusten välinen pitkä lehmuskuja on osin säilynyt. Valaisimet ovat mallia Tapiola. Nykyisellä Otsonkalliolla oli tuulimylly, jonka kivet ovat säilyneet. Kartanon puisto ja metsät kärsivät jälleen venäläisten linnoitustöistä 1914 17. Puisto uusittiin 1919 Paul Olssonin suunnitelmien mukaan. Kartanon talousrakennukset ja työväenkasarmit purettiin 1950 70-luvuilla uusien rakennusten tieltä. Jäljellä on vain punatiilinen sikala 1800-luvun lopulta, nykyään Tapiolan ratsastuskoulun käytössä. 14 Innopoli Yrityshautomon ensimmäinen vaihe valmistui 1991, toinen 2002, suunnittelija Kaarina Löfström. Technopolis-ketjuun nykyisin kuuluva Innopoli on 300 teknologia-alan kasvuyrityksen täyden palvelun toimipaikka. Rakennukset näyttäytyvät kehätien suuntaan voimakkaina ja massiivisina; kampuksen suuntaan pehmeämpinä ja monimuotoisempina. Terävässä kokassa on maisemasauna. Tekniikantien toisella puolella on vanha Otaniemen teknologiakylä. 15 Vallit Vallarit. Ensimmäisen maailmansodan aikaisen Helsingin maalinnoituksen tukikohta XXXVII oli taka-asema varsinaisen etulinjan ollessa 2 km lännempänä Tontunmäen tasalla. Tukikohdan sijainti on ollut vaarallinen, sillä mahdollisen vetäytymistien katkaisee meri. 16 Menninkäisentie Miellyttävästi kaartuileva katunäkymä on Tapiolan eheimpiä. Ketjutalot ja Kolmirinne valmistuivat 1954, suunnittelija Aulis Blomstedt. Kolmessa ketjussa sijaitsevat 12 kaksikerroksista asuntoa ovat kaikki kooltaan 97 m 2. Pihat jatkuvat saumattomasti metsäiseen puistoon. 8 Espoon kotikaupunkipolut: Tapiola
Toisen kerroksen makuuhuoneiden pienet takaikkunat antoivat aiheen ketjutalojen kutsumanimeen Kanakopit. Viisikerroksisissa kerrostaloissa asuntokoot ovat 41 91 m 2. Kokonaisuutta yhdistää visuaalisesti punatiilinen julkisivu ja valkoiseksi rapattu ylin kerros. 17 Silkkiniitty Silkkari(t), Silkkis. Niitty näkyy kartoissa jo vuonna 1706 ja nimi Silkesängen vuonna 1916. Alkuperäisen luonnon muodot on säilytetty, vaikka käyttötarkoitus on muuttunut. Kahden metsäisen maastoharjanteen välinen, yli 600 metriä pitkä niitty palvelee nyt palloilu- ja leikkialueena. Kahluuallasta vastapäätä sijoitettiin vuokrattavia puutarhapalstoja lähinnä Tapiolan kerrostaloasukkaita ajatellen. Palstat toivat puistoon elämää ja tunnelmaa, joskin niiden suojaksi istutettiin myös pensasaidanteita. Itäpäädyn näköalatasanteella on Otto- Iivari Meurmanin puisto; länsipää on saanut nimen Aarnimaa. Kävelyteitä valaisevat Tapiola-malliset valaisimet, jotka kaupunki asensi puistoon vahingossa. Silkkiniityn kautta kulkee talvella kaupungin ylläpitämä päälatu, jota pitkin voi päästä Espoon Keskuspuistoon ja sieltä Oittaan kautta Nuuksion erämaahan. 18 Aarnivalkean koulu Valmistui 1957, suunnittelijat Kaija ja Heikki Siren. Tapiolan kansakoulun rakennuksessa ilmeni uusi pedagoginen ajattelu: Ala- ja yläkoululla oli omat keskikäytävän ympärille kootut luokkasiipensä, joita yhdistävän poikittaiskäytävän varrella ovat ruokasali sekä liikunta- ja juhlasali. Opettajien rivitaloasunnot kuuluvat samaan kokonaisuuteen. Nykyään Aarnivalkeassa toimii 300 oppilaan alakoulu, joka painottaa opetuksessaan mm. omatoimisuutta, yhteistyötaitoja sekä kodin ja koulun yhteistyötä. 19 Aarnivalkean omakotialue Valmistui 1957, suunnittelija Jorma Järvi. Kahdessa ryppäässä on 21 yksikerroksista pientaloa, kooltaan 81 ja 100 m 2. Talojen sijoittelu on tarkkaan harkittu ja autojen Helsingin maalinnoitus Kun Venäjän Itämeren laivasto oli tuhoutunut Japanin-sodassa Tsushimassa 29.5.1905, päätti keisari Nikolai II rakennuttaa pääkaupunkinsa Pietarin suojaksi laajan linnoitusjärjestelmän aina Ahvenanmaata ja Hiidenmaata myöten. Siihen kuuluvan Helsingin maalinnoituksen varustuksia kaivettiin vuodesta 1914 alkaen. Keisari itse tarkasti työmaan Albergassa 1915. Linnoitustöissä oli mukana suuri joukko pääkaupunkiseudun asukkaita sekä metsätöissä venäläisten Kaukoidästä tuomia hunghuuseja. Varustukset ulottuvat yhtenäisinä Vuosaaresta Westendiin. Maaliskuun 1917 vallankumouksen jälkeen työt vähitellen loppuivat. Linnoituksen ainoa taistelu käytiin 11.4.1918 Suomen sisällissodan loppuvaiheessa saksalaisten ja Helsingin punakaartin välillä (ks. kohteet 7 ja 25). Maalinnoituksen kaikki säilyneet osat ovat muinaismuistolain suojaamat. 9
säilytys suunniteltu Aarnivalkeantien varteen, jolloin pihamiljööt säilyvät erityisen miellyttävinä. 20 Partiomajat Asuntosäätiö oli aktiivinen myös sosiaalisen ja kulttuuriympäristön kehittäjänä sekä erilaisten toimintojen alkuunpanijana. Opetuksen, kulttuurin, liikunnan sekä nuorisotoiminnan organisaatioiden perustamista ja toimintaa tuettiin alusta lähtien. Partiolippukunta Tapiolan Eräpojat perustettiin 1954 ja Tapiolan Tellervoiset 1961. Toiminta vakiintui Opintien mäkeen Lions Clubin rakentamien partiomajojen alueelle. Poikien maja paloi jouluyönä vuonna 1974, mutta se rakennettiin välittömästi uudestaan. 1950- ja 60-luvuilla Eräpojilla oli orkesteri Punppu, joka esiintyi myös monissa yleisissä tilaisuuksissa. Mäen eteläreunalle perustettiin 1996 Lions-puisto, jossa on Kari Juvan veistämä muistokivi. 21 Tapiolan koulu ja lukio Valmistui 1960, suunnittelija Jorma Järvi. Laajennus valmistui 1969, suunnittelija Heikki Koskelo. Kuusikulmaiset luokat edustivat uutta joustavaa kouluarkkitehtuuria ja myös symboloivat yksiköiden suurempaa erillisyyttä kuin neliskanttiset muodot. Tapiolan yhteiskoulu oli ensin kouluhallituksen kokeilukoulu. Siellä myös aloitti toimintansa maailmankuulu Tapiolan kuoro. Nykyisellä yläkoululla on musiikkipainotus ja lukiolla musiikkilinja sekä erityispitkän matematiikan ryhmä. Oppilaita yhteensä noin tuhat. Rakennuksessa on kosteusvaurioita, joiden vuoksi yläkoulu on evakossa poliisiopiston tiloissa Otaniemessä ja lukio Kilossa. Peruskorjaus vuosina 2013 14. Viereinen Tapionkenttä on odottanut kunnostusta vuodesta 2002. Tekojäälaitteet poistettiin tapiolalaisten harmiksi vuonna 2007. 10 Espoon kotikaupunkipolut: Tapiola
O t aniemi Keilaniemi 18 kohdetta 4 tietolaatikkoa noin 7,5 km 1 Aalto-yliopiston päärakennus Valmistui Teknillisen korkeakoulun päärakennukseksi 1964, suunnittelijat Elissa ja Alvar Aalto. Rakennus hallitsee kampuksen keskeistä aluetta kukkulalta, jolla sijaitsi Otnäsin kartanon päärakennus 1700-luvulta alkaen. Auditorion katto laskeutuu terassipihalle amfiteatterina. Siipirakennuksissa on pienet sisäpihat. Punatiilen lisäksi julkisivuissa on mustaa graniittia sekä arkkitehtiosastolla valkoista marmoria. Puistoa kadun suunnasta rajaava TKK: n kirjasto valmistui 1970. Kokonaistaideteoksen hengessä myös yksityiskohdat ovat Aallon suunnittelemia ovenkahvoja ja valaisimia myöten. Kampuksen puistokäytävien varsilla on niinikään Aallon valaisimet. 2 Kampuskeskus ja metroasema Yliopiston päärakennuksen maisematerassilta aukeaa näköala Korkeakouluaukiolle, jolle rakentuu uusi kampuskeskus. Sen suunnittelukilpailun voitti 2013 Verstas Arkkitehdit 24 samankokoisesta modulista muodostuvalla ehdotuksella Väre. Uudisrakennuksiin muuttaa vuonna 2016 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Helsingin Arabianrannasta. Kampuskeskuksen yhteyteen Aalto-yliopisto Monitieteinen yliopisto aloitti toimintansa 2010, kun Kauppakorkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja jo valmiiksi Otaniemessä sijainnut Teknillinen korkeakoulu yhdistyivät ja uudelleenorganisoituivat. Opiskelijoita yliopistossa on 20 000, professoreita 350, muuta henkilökuntaa 4 650. Teknillinen korkeakoulu perustettiin Helsingin teknillisenä reaalikouluna 1849. Yliopistotasoinen korkeakoulu siitä tuli 1908 Hietalahdessa. Toiminnan laajentuessa harkittiin eri sijaintipaikkoja Tamperetta myöten. Heti sodan jälkeen opiskelijamäärien kasvaessa virisi ajatus amerikkalaistyylisen campuksen rakentamisesta pääkaupungin liepeille. Professori Otto-Iivari Meurmanin johtama komitea päätyi 1948 suosittelemaan kolmesta vaihtoehdosta sijoituspaikaksi Otaniemeä, jonne Meurman oli jo aiemmin laatinut asemakaavan Hagalundin kartanon toimeksiannosta. Valtion ostettua Otnäsin kartanon ja 100 hehtaaria maata järjestettiin 1949 kampuksen kaavakilpailu, jonka voittivat Aino ja Alvar Aalto maaston muotoja taitavasti hyödyntävällä ehdotuksellaan. Korkeakoulun siirtyminen Espooseen alkoi 1954 mutta kangerteli päättyen vasta 1974. 11
valmistuu 2015 metroasema, jonka nimeksi on tulossa Aalto-yliopisto. Sen rakenteissa tullaan näkemään tiilenpunaisia materiaaleja ja uutta tekniikkaa, suunnittelijoina arkkitehtitoimistot ALA ja Esa Piironen. 3 Alvarinaukio Kampuksen keskuspuiston reunassa on Alvar Aallon suunnittelema ostoskeskus, valmistui 1965. Vallitsevan trendin vastaisesti lähipalvelut ovat kohtuullisesti säilyneet Otaniemessä. Vieressä on Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan toimisto. AYY yhdistyi 2010 Teknillisen korkeakoulun, Kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaskunnista. Se toimii 15 000 jäsenensä edunvalvojana ja palveluorganisaationa sekä 150 alayhdistyksen kautta monien vapaa-ajan toimintojen järjestäjänä. 4 Dipoli Valmistui 1966 teekkarien ylioppilaskuntataloksi. Suunnittelijoidensa Reima Pietilän ja Raili Paatelaisen ensimmäinen yhteinen työ ja maailmankuulu orgaanisen arkkitehtuurin nähtävyys. Monimuotoinen rakennus istuu ympäristöönsä erinomaisesti. Talossa on yli 300 ikkunaa, joiden pystykarmit kasvavat kuin puut luonnossa. Dipolin sivuoven edustalla on Reijo Perkon ja Heikki Koivikon 1968 valmistunut Käpy-teos, jonka sai avautumaan pudottamalla markan automaattiin. Kävyn ensimmäinen käynnistäjä oli Dipolin kunniatalonmies, presidentti Urho Kekkonen. Dipoli on ollut suosittu kongressipaikka alusta alkaen. Joulukuusta 1972 heinäkuuhun 1973 Dipolissa käytiin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssia valmistelevat epäviralliset keskustelut, joissa jo hahmoteltiin vuoden 1975 Helsingin kokouksen asialistan kuuluisat korit. Dipolin pohjoispuolella sijaitseva ruotsinkielisen osakunnan TF:n talo valmistui 1966, suunnittelija Kurt Moberg. 5 Jämeräntaival Teekkareiden järjestämät tempaukset alkoivat jo 1882 TKK:n sijaitessa Hietalahdessa Helsingissä. Vuodesta 1924 tempausten alullepanijaksi ja suojelijaksi ilmestyi salaperäinen Jämeräpartainen insinööri, joka auktoriteetillaan kerta toi- Länsimetro Helsingin metron läntistä osuutta on suunniteltu 1950-luvulta asti. Etelä-Espooseen monella tavalla vaikuttavasta ratkaisusta päätettiin lopulta 2008. Vaihtoehtona oli muiden muassa oman pikaraitiotieverkoston kehittäminen. Metrohanke valmistunee 2016 sisältäen 14 km:n mittaisen kaksoistunnelin raiteineen ja huoltojärjestelmineen sekä 7 uutta asemaa, kustannusarvio miljardi euroa. Alun perin oli tarkoitus siirtyä samalla automaattijuniin, tavoitteena 2,5 minuutin vuoroväli. Matkustajia odotetaan 100 000 päivittäin. Länsimetron jatkoa länteen on jo suunniteltu Saunalahteen saakka. 12 Espoon kotikaupunkipolut: Tapiola
sensa jälkeen kokoaa teekkarit tempaamaan kansakunnan yleisen hyvän eteen. Polyteekkarimuseo toimii Jämerantaival 3:ssa, jonka rakentamiseen on käytetty Helsingin ilmapommituksissa jatkosodassa tuhoutuneesta Neuvostoliiton suurlähetystöstä talkoilla purettuja ja puhdistettuja tiiliä. Rakennuksen edessä on pronssikautinen röykkiöhauta, jolla on ikää 3 000 vuotta. Tuohon aikaan paikka on ollut paljas kalliosaari. Vieressä ovat uudemmat hautakivet TKK:n aikaisten ylioppilaskuntien muistoksi. 6 Servinmökki Valmistui 1952, suunnittelijat Kaija ja Heikki Siren. Mökki on Teekkarikylän sydän ja sieltä mm. julistetaan vuosittainen vappurieha. Opiskelijaravintolana ja monikäyttötilana toimivan rakennuksen sisätilojen konstailematon tunnelma syntyy höyläämättömästä laudasta ja rakenteiden jättämisestä näkyviin. Ulkoterassin puolella ovat ovien askelmina suuret luonnonkivet. Teekkariperinteen tallentama alkuperäinen Servin Maijan mökki on ilmeisesti ollut muinaisten teekkareiden suosima huvittelutila Helsingin Alppilassa päin. 7 Otaniemen kappeli Valmistui 1957, suunnittelijat Kaija ja Heikki Siren. Teekkarien rakennuttama kappeli siirtyi Espoon seurakunnille 1972. Se tuhoutui tulipalossa 1976, mutta rakennettiin uudelleen samanlaisena ja vihittiin takaisin käyttöön 1978. Rakennus on maailmanlaajuisesti tunnettu arkkitehtuurikohde. Sen tilasarja jatkuu etupihalta matalan eteishallin kautta 140- paikkaiseen saliin ja edelleen lasisen alttariseinän kautta metsäluontoon, jonne on pystytetty risti suoraan peruskallioon. 8 Espoon rantaraitti on lähes yhtenäinen 39 km:n mittainen kevyen liikenteen reitti, joka seurailee rantaviivaa Tarvaspäästä Kivenlahteen. Espoon kaupunki on painattanut raitista Teekkarikylä Otaniemen suunnalla teekkarit olivat liikkeellä jo hyvissä ajoin ennen kuin korkeakoulun siirtymisestä sinne oli tehty päätöstä. Asemakaavan laati Alvar Aalto. Ylioppilaskunta tilasi ensimmäisten rakennusten suunnitelmat helmikuussa 1948. Teekkarit osallistuivat rakentamiseen suurella innolla ja järjestivät hankkeen rahoituksen keksimällä mitä erilaisimpia konsteja arpajaisista nylon-sukkien myyntiin ja ap-teekkarien haastamiseen keräykseen. Ensimmäinen vaihe valmistui 1952. Nyt asukkaita kylässä on noin 2 500. Teekkarikylä on palvellut useiden suurten urheilutapahtumien kisakylänä keskeisen mutta rauhallisen sijaintinsa sekä hyvien teknisten valmiuksien ansiosta. Asunnot täyttyivät urheiluvieraita olympialaisissa 1952, yleisurheilun EM-kisoissa 1971 ja 1994 sekä yleisurheilun MM-kisoissa 1983 ja 2005. Muun muassa Otaranta 8:n viisi uutta asuntolaa rakennettiin vuoden 2005 kisoja silmälläpitäen. 13
Ki ilto ka lli e Riippak o iv untie L ouh e ntie alantie Kalev K a le n ge vä Nyyrikintie a l va tie tie 1 19 iv a 7 Kau 20 p 21. O 2 LÄNSIKORKEE SUVIKUMPU 19 11 18 17 aari nk se Jou Puhuri n p. ngantie 7 ti ntulen Revo 6 5 v. ung - s pu j.e n- rle den Väs te atu nk di Golfp. n endi We s t Lä n Lak Ahvenkj. L st ik Mu t ie. Pohjakartan Kaupunkimittausyksikkö, 2013 at ka ervespoo nt. ve an ie it K rk Ah Sä sik ne Westendgatan n de Back l i s.k j s 14 Pohjoinent. 4 15 äe nr in Ha ka m jd lhö So 16 3 äe nti 13 v. v. e Ha gback s ie u nt m Suvi k um ie uulent 13 Itä- lent. tuu ät Etel ulentie ritu e M en äg v s Hav s v in d nt tuule 2 iläns tie n tie Ke lo o h Koivu-Mankkaa 3 1 kall.t. nv rio n väge No rd tie 5 tajan Aher 6 9 12 tv. M ör sv 4 Op int ie nt. 8 ld Drake tie e an Aa rn j an a ja lk h Po k a at ni n Tuo him ä ki Näv erb. ntie Ka sk e n en äg a val NORRA HAGALUND aa re n - Koivusy rjä Ha g g ä Te rijo Se ilim tintie tie Valkjärviv. en ie nt v ns ka an rkm Koivuvii ta e Kal irmetsä p ärv L o u h i v äg iv Ko Mahlarinne nti e Ni maa itt N iitty N.m yt e ai ä enti va l en koj a nt Urheilupuistontie 10 Tomtekullav e Val kj IOLA POHJOIS-TAP Ta Bjö e untie Raud tie tie an n nti Etelä-Laajalahti Södra Bredvik. Masurbjörksv. unt ivv o i s ak k oiv sa unk Vi j. Yhteistyössä Espoon kaupunki uv iid Tapiolan Kilta a Koivunka nto sv utu Ra ont kirk den.t. Uu e onti Se il ik aa Julkaisija ri Espoon kaupunginosa i ne äk rinyhdistysten liitto S ei li ku ja nav rv nel jä aa kaanpuro kk an ha n -M Ve hk as a Ku ni ar.t. K
9 ie Kun in nie kaa 11 m n- OTSOLAHTI KARHUSAARI 9 17 19 Ser rv. ntai v rä Otstranden Ota ra nt a Leh L 14 Keilaniemi Kägeludden 15 Keil a 18 ntie Åsby sk et a nden 21 e n g Kä n ta a r ila Ke 20 h ola Ots 8 isaa Kuus e l stranden ta Sa te O ta ka ar i ie Vu or im npolk u niem e de e nt i 10 n tie i ta Tap iola n 9 22 Lilj a en Österst r 7 ie iont ka ari t. 5 Tapiolantie 4 t Kon i Harjuviita ap. ut Po vi M tie 12 Tek n Ha gen 12 svä n ga m l e äg o l un arlav rnh dv M i e stentie K 13 ö j B äg gen It Tapiolavä är en 13 an Nalle 8 nty ä 6 2 15 tie en r v. da Rå. ko p Kirk 15 ntie ika Gl im 11 m er vä g em kn inkäis ent ie 16 7 11 Te n en 17 16 ni ta he m m Ki l ga e Ha elti M 18 l amiehentie OTANIEMI KEILANIEMI un 13 di n i k tie v. ITÄKARTANO HAGALUND v ägen 16 O nt 3 Luo ie nt 4 usaa renti e a iik 2 Ke il a l ahde kn Te tie Tieto 14 5 1. av at D e Jä m Ot ak aa ri Otnäsv ägen Maari Maren Karh t an O 6 10 17 18 7 al B iste ja ku n ge än sv Ot OTNÄS aij M n i v a in rv Se OTANIEMI iementie n t. 8 15 16 10 12 Län 13 14 Karhusaari Björnholm 23 siv äyl ä
kartan ja tuottanut myös kännykkäsovelluksen kaikkien käyttöön. 9 Laajalahden Natura-alue Viime jääkauden hiomilta silokallioilta on näkymä Laajalahden 192 hehtaarin Natura-alueelle. Se on Etelä-Suomen parhaita lintuvesiä ja kansainvälisestikin arvokas. Matalan ja ruovikkoisen merenlahden lisäksi siihen rajautuu tulvametsiä, lehtokasvillisuutta sekä entistä peltoa ja pensaikkoa. Suojelualueen laidoilla on rantaniittyjä, joiden laidunnus lopetettiin 1960-luvulla. Laidunnus on nyttemmin saatu käynnistettyä uudelleen osalla niittyalueista, ja niiden kahlaajalinnusto on monipuolistunut. Laajalahdella pesivät mm. ruisrääkkä, luhtahuitti sekä kala- ja lapintiira. Muuttomatkoillaan lahdella levähtävät mm. laulujoutsen, kaulushaikara, uivelo ja sinisuohaukka. Vastarantaa hallitsee Akseli Gallen-Kallelan Tarvaspää, jonka taiteilija rakensi ateljeekodikseen 1913 Albergan kartanon maille. 10 Martti Levónin puisto Teknillisen korkeakoulun rehtori ja VTT: n ylijohtaja, professori, tekniikan kunniatohtori ja diplomi-insinööri Martti Levón (1892 1979) nosti TKK:n yliopistotasoiseksi ja vaikutti keskeisesti kampuksen siirtoon Otaniemeen. Ossinlampi on nimetty Teekkarikylä legendaarisen johtajan, merkonomi, kunniateekkari Ossi Törrösen (1915 2009) mukaan. Törrösen muistelmat, Ossin lässyt, on keskeinen otaniemeläisen teekkarikulttuurin dokumentti. Puiston laidalla toimi vuodesta 1962 Suomen ensimmäinen ydinreaktori. Sitä käytettiin tutkimukseen ja koulutukseen, isotooppituotantoon sekä viime vuosina syöpähoitoihin. Reaktoria ylläpitävä VTT päätti 2012 ajaa sen alas liian kalliina. Poikkitieteellinen kaupunkimehiläisten tutkimushanke Melliferopolis toi puistoon kesällä 2013 kuusikulmaisia mehiläispesiä, jotka toimivat myös ihmisten penkkeinä. Järjestettiinpä paikalla äänipiknik kin, jossa DJ:t miksasivat pesien surinasta livenä rentouttavia äänimaisemia. Kaupunkiviljelyalue valmistui 2013, suunnittelija Sofia Tigerstedt. Omatoimisen hyötyviljelyn palstoja vuokraa sitä varten perustettu yhdistys jatkaen näin osaltaan Otnäsin kartanon maatalousperinteitä. Itäkartanon polusta: 13 Hagalundin kartano 12 Otaniemen vesitorni 11 Kehä I 11 VTT Päärakennus valmistui 1975, suunnittelija Alvar Aallon arkkitehtitoimisto. Digitalo 2005, Tuomo Siitonen. Valtion teknillinen tutkimuslaitos perustettiin TKK:n yhteyteen 1942 tukemaan kansakunnan sotaponnistuksia mm. palosuojelun kehittämisellä sekä polttoaineita ja elintarvikkeita tarkastamalla. Sittemmin VTT:n toiminnan painopiste on siirtynyt testaamisesta ja teollisuuden menetelmien kehittämisestä erilaisiin yhteiskunnallisesti merkittäviin selvitystehtäviin ja edelleen uusien teknologioiden tutkimiseen nykyisenä painotukse- 16 Espoon kotikaupunkipolut: Tapiola
na pyrkimys saada innovaatioista aikaan kannattavaa liiketoimintaa. 12 Geologian tutkimuskeskus Keskus kartoittaa ja tutkii maankamaraa sekä tuottaa luonnonvarojen kestävää käyttöä edistävää tietoa suuren yleisön, teollisuuden, maankäytön suunnittelun sekä luonnonsuojelun tarpeisiin. Geologian tutkimuskeskuksella on myös jatkuva kivinäyttely, jossa on esillä mm. 1970-luvulla Maahan tuotu kuukivi. 13 Swing Swing Life Science Center oli ensimmäinen yrityspuisto, joka kokosi hyvinvointiin ja terveyteen liittyvien alojen yrityksiä Suomessa. Näistä odotettiin jo 2000-luvun alussa uutta Nokiaa maahamme. Swing laajentui kuudennella toimitilayksiköllä Karhusaarentien toiselle puolelle vuonna 2012 ja seitsemättä suunniteltiin. (Keilalahti) 14 Keilaniemi Keilaniemessä on ollut laituri, jossa Helsingistä Espoon rannikon huvila-alueille liikennöivät höyrylaivat pysähtyivät. Entisessä valtionhallinnon kehittämiskeskuksessa oli pitkään Tallink Siljan pääkonttori. Sen naapuriksi rakennetaan nyt 122-metrinen Suomen korkein toimistotorni, suunnittelija Helin&Co. 15 Otaranta Hotelli valmistui 1979, suunnittelija turkulainen arkkitehti ja Italian kunniakonsuli Benito Casagrande. Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta rakennutti hotellin tukemaan Dipolin kongressitoimintaa. Nyt kansainvälisen ketjun omistuksessa. Täydellinen peruskorjaus valmistui 2010. Viereinen Aalto-yliopiston tutkijahotelli valmistui 2012. Metron vaikutus näkyy täälläkin kaavamuutosehdotuksena, joka mahdollistaisi lisärakentamisen alueella. Otasatamasta pääsee kesäisin vuoroveneellä Espoon saariston ulkoilualueille sekä ohjelmallisille saaristoveneretkille. 16 Otahalli Valmistui 1952, suunnittelija Alvar Aalto. Maapohjainen halli oli aikanaan maan suurin salirakennus. Sitä pidettiinkin etukäteen teekkarien suuruudenhulluutena. Otaniemen urheilukeskuksessa on yleisurheilukenttä, luistelualue, katukoris- ja tenniskentät sekä kuntorata. Viime aikoina paikan ovat löytäneet myös pilatesharrastajat ja lumilautailijat. Silja Line Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö perustettiin 1883 kuljettamaan rahtia Suomesta Englantiin. Yhtiö kasvoi nopeasti ja pian reitit ulottuivat Välimeren satamiin asti. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen SHO, turkulainen Bore ja tukholmalainen Svea hoitivat yhteistyössä säännöllistä vuoroliikennettä Suomen ja Ruotsin välillä. Vuonna 1957 yhteistyökumppaneista syntyi Silja Line. Vuonna 2006 se yhdistyi 1989 perustetun Tallinkin kanssa Tallink Siljaksi. 17
L I S Ä K O H T E E T 17 Luontopolku Kolmen kilometrin mittaiset pitkospuut johtavat Laajalahden Natura-alueen läpi luontotalo Elfvikiin. Luontopolun varrella on kaksi lintutornia. Kesäaikaan voi reitillä tavata lehmiä laiduntamassa. 18 Koetaloalue Vaisalantie 1 3. VTT:n Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan yksikön koetaloalueella testataan kenttäoloissa talotekniikkaa runkorakenteista tietojärjestelmiin. 18 Espoon kotikaupunkipolut: Tapiola
Otsolahti Karhusaari 21 kohdetta 1 tietolaatikko noin 7 km Itäkartanon polusta: 1 Keskustorni 2 Tapiolan liikekeskus Valmistui 1961 Aarne Ervin 1954 tekemän ehdotuksen pohjalta. Tapiolan liikekeskus oli ensimmäinen moderni kävelykeskusta Suomessa. Laajennuspäätös tehtiin kauppalanvaltuustossa jo 1967. Arkkitehtitoimisto Timo Penttilän suunnitelmaan pohjaava asemakaava vahvistettiin 1974. Merituulentien yli ulottuva uusi liikekeskus asuintorneineen toteutui 1980-luvulla. Tätä nykyä keskuksessa on yli sata liikettä ja palvelua. Tapiolan keskus oli pitkään suurin Espoossa. Muut neljä on päivitetty samalle tasolle 2000-luvulla. Nyt metron tuloon valmistautuva Tapiola ottaa taas askeleen eteenpäin. Tapiolan joukkoliikenneterminaali vilkastuu entisestään, kun Länsimetro aloittanee liikennöinnin vuonna 2016. Ks. tietolaatikko: Länsimetro 3 Tuulimäen IT-muistomerkki Puistoon sijoitettiin Tapiolan Killan toimesta vuonna 1993 viime sotien ilmatorjunnan muistotykki m/31. Tällaisia neuvostoliittolaisia sotasaalistykkejä oli käytössä yhteensä 22. Niistä neljä kuului jatkosodan lopulla 32. raskaaseen ilmatorjuntapatteriin Länsi, jolla oli Helsingin ilmapuolustuksen läntisimmät tuliasemat. Tuulimäessä on keskustan kiinteistöjä palveleva S6-luokan väestönsuoja johtokeskustiloineen. Se on normaaliaikana monipuolisessa liikuntakäytössä: lajeina paini, judo, nyrkkeily, telinevoimistelu, pöytätennis, ammunta ilma-aseilla ja jousella, miekkailu sekä skeittaus. Väestönsuojat tulee voida saattaa tarvittaessa käyttökuntoon 24 tunnissa. 4 Pellervo-instituutti Valmistui 1951 52, suunnittelija Veikko Leisten. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) opisto on alueen ainoa jäljelläoleva Tapiolan puutarhakaupunkia edeltänyt rakennus. Se on suojeltu asemakaavalla, osin myös sisätiloiltaan. Opistossa koulutetaan pellervolaisten osuuskuntien, yhdistysten ja yritysten luottamus- ja toimihenkilöitä sekä sidosryhmiä. 5 Espoon kaupunginteatteri Perustettu 1988. Omia tuotantoja toteutetaan vuosittain 2 3 pääosin freelancevoimin ja lisäksi kutsutaan ulkomaisia vierailuja. Kaikkiaan esityksiä on vuosittain 20 24 ja esityskertoja 170 180. Katsojia niissä käy noin 30 000. Vakituista henkilökuntaa on 12. Teatterin päänäyttämö Revontulihalli on vanhaan painotaloon rakennettu muunneltava näyttämö, jota katsomo reunustaa kaikilta sivuilta. Teatterille on pitkään kaivattu omia tiloja. Vuokrasopimus rakennuksen omistajan MTK:n kanssa päättyy 2016 ja nykytiedon mukaan talo tullaan purkamaan. 19
6 Täydennysrakentaminen Metron tulo Tapiolaan näkyy jo rakentamisen vilkastumisena ja tonttien käyttötarkoituksen muuttamisena asuntovaltaisemmaksi. Entisen Metsäliiton toimistotalo vuodelta 1975 uudistettiin ja osittain purettiin 2012. Tilalle nousi neljä 13-kerroksista asuinkerrostaloa. Samalla nykyinen Metsä Group sai lisää tilaa energiatehokkaaseen uudisrakennukseen, suunnittelija arkkitehtitoimisto Helin & Co. Kuvanveistäjä Ari Laitilan jyhkeä kivija puutyö Maan voima vuodelta 2004 on evakossa rakennustöiden ajan. Pekka Helin suunnitteli myös Etelätuulentien toiselle puolelle 2005 valmistuneen Finnforestin pääkonttorin, joka oli aikanaan Euroopan korkein puurakenteinen toimistotalo. Nyt LähiTapiolan omistama rakennus on vuokrattuna konsulttiyritys Sitolle. 7 LähiTapiola-ryhmä Tapiola-yhtiöiden juuret ovat vuonna 1857 alkaneessa keskenäisessä vahinkovakuutustoiminnassa. Vuonna 1984 syntyi Tapiola-ryhmä, kun 1909 perustettu Pohja ja 1917 perustettu Aura yhdistyivät. Pankkitoiminta aloitettiin 2004. Vuonna 2013 Tapiola yhdistyi Lähivakuutuksen kanssa Suomen suurimmaksi vahinkovakuuttajaksi ja 2014 ryhmään liittyi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia. Pääkonttori on vuodelta 1978, suunnittelija arkkitehtitoimisto Ilkka Pajamies. Etupihalla on Hannu Sirenin monumentaalinen teräsveistos Kehitys vuodelta 2002. Samalla paikalla oli Westendin tennishalli, joka paloi vuonna 1967. 8 Länsiranta Tapiolan laajentuessa pohjoiseen ja etelään toteutti rakennustoimisto A. Puolimatka Länsirantaan 1961 64 pienen asuinalueen lähikauppoineen ja leikkipuistoineen. Ryhmään kuuluu kolme kymmenkerroksista pistetaloa, kaksi kolmekerroksista lamellitaloa sekä kolme rivitaloa. Kokonaisuuden suunnitteli Aarne Ehojoki. Eteläpuolelle valmistuivat 1965 Hakan rakentamat neljä kerrostaloa, suunnittelija Sakari Nironen. 9 Länsirannan flada Otsolahden länsirannalla on flada eli maan kohoamisen takia merestä irralleen kuroutuva lahti. Viime jääkauden jäljiltä maankuori jäi lommolle, joka oikenee hitaasti, Espoossa nykyään noin 3 mm vuodessa. Vielä 4 000 vuotta sitten maanpinta oli 15 metriä nykyistä alempana ja rantaviiva vastaavasti Otsomäen laella. Kun meriyhteys katkeaa kokonaan, fladasta tulee kluuvi. Fladaa reunustava rantalehto on jätetty kehittymään luonnontilaisena. Päälajina on tervaleppä, joka voi elää jopa 150-vuotiaaksi ja saavuttaa 30 metrin pituuden. Tervaleppä viihtyy kosteilla paikoilla ja on siksi uusmaalaisen rantamaiseman olennainen osa. Espoossakin on ollut ennen lähes yhtenäinen tervaleppävyöhyke. Jäljellä olevasta on tavoitteena säilyttää mahdollisimman paljon. 10 Länsiväylä Etelä-Espoon pääväylä on yksi Suomen vilkkaimmista teistä ja Tapiola sen vilkkain osuus: sitä käyttää arkisin yli 69 000 ajoneuvoa päivässä. Ensimmäinen Länsi- 20 Espoon kotikaupunkipolut: Tapiola