LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22"

Krista Honkanen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

2 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus, iso navetta/puimalarakennus sekä saunarakennus (ks. kansilehti ja liite 7). Pihapiiristä pellon yli koilliseen sijoittuu metsän reunaan vanha alkuperäinen lato (kuva 16/liite 7). Puruveden rannassa sijaitsee saunarakennus ja talousrakennus/vaja. Pihapiirin ohittavan tien (kuva 1 ja 9 / liite 7) länsipuolella metsässä sijaitsee vanha maakellari. Rakennusten ja tilan historiaa on pyynnöstä selvittänyt tilan entinen asukas. Kauko Litmanen, joka 15-vuotiaaseen asti asui Korpelan tilalla, on selvittänyt tilan historiaa haastattelemalla entisiä tilan omistajia ja asukkaita. Selvityksen mukaan entinen Litmasen talo (Korpela, mm. kuvat 2 ja liitteessä 7) Kesälahden Salokylässä on rakennettu alun perin 1700 luvun jälkipuoliskolla ja siirretty nykyiselle paikalleen noin 0,7 km etäisyydeltä. Rakennus on erotettu/jaettu 1800-luvun puolivälin maissa Helysen Suuriruoko tilasta. Paikalla sijaitsi tuolloin paritalo, jossa kahden osittain yhteen liitettyjen rakennusten läpi kulki hevosella kuljettava läpikulkuaukko. Talo on ollut ns. savutupa eli sisäänpäin lämpiävä. Korpelan tilan nimi oli aiemmin Suuriruoko 2, eli lähes sama nimi kuin alkuperäisen tilan nimi. Nimenvaihdoksen syytä ei kuitenkaan tiedetä. Myöhemmässä vaiheessa talon nokiset hirret veistettiin ja siihen rakennettiin toinen puoli. Entisen hevosella ajettavan aukon kohdalle rakennettiin ns. porstua. Talossa oli maalaamaton leveä ja karkea lankkulattia, joka pestiin kerran vuodessa pyykkiharjan omaisella harjalla. Pesuaineena käytettiin hiekkaa. Rakennuksen sisäkatto on oikaistu ja lattia uusittiin Talo oli vinossa, toisen päädyn sijaitessa huomattavasti toista alempana. Sisäkaton laiton yhteydessä vinous kuitenkin korjattiin. Noin vuonna 1980 talossa on tehty laajempi remontti, jossa ikkunat, keittiö, toinen sisävessa ja eteinen uusittiin. Samoin entinen peräkamari laitettiin uuteen asuun. Aikaisemmin eteinen oli puolikylmä, josta heti leveän oven vierestä johti portaat vintille/yläkertaan. Yläkerran toinen puoli oli irtolautalattiana ja toinen puoli eristysturpeella vuorattu. Kulku tuvan ovesta oikealle johti pieneen kamariin (nykyisin ovi on tuvasta uunin takaa). Tuvan ovesta suoraan eteisen läpi päästiin ns. uuteen osaan, joka on rakennettu nykyisellä paikalla. Nykyisen takan paikalla oli uuni. Tuvan ovesta vasemmalle avautui ovi kuistille, joka oli nykyistä kapeampi koostuen vain kapeasta kulkuväylästä ja sen molemmilla sivuilla sijaitsevista säilytyslaatikkopenkeistä. Talon päädyssä ei ollut alun perin portaita vaan ne on rakennettu joitakin vuosia sitten. Nykyinen navetta/puimalarakennus (kuva 6) on rakennettu Nykyinen pihasauna on rakennettu) noin vuonna Aiemmin käytettiin savusaunaa, joka oli lähellä nykyistä latoa ja peräkaivoa. Vuonna 1951 rantaan siirrettiin vanha aitta, josta tehtiin sauna (kuva 20). Myöhemmin saunan jatkeeksi on rakennettu saunakamari. Maisema Pihapiiri istutuksineen on maisemallisesti hyvin idyllinen punaisine historiallisine rakennuksineen. Pihapiiri sijoittuu maastoltaan suhteellisen tasaiselle alueelle, josta avautuu esteettömät näkymät peltoaukealle. Peltoa reunustaa joka puolelta selkeärajainen ehjä metsänreuna. Pihapiirin rakennukset sijoittuvat yli 200 metrin etäisyydellä rannasta, joten ne eivät näy järvelle. Kaava-alue on valtaosaltaan hyvin metsäistä. Länsi-keskiosaan rakennusten ja pihapiirin välittömään läheisyyteen sijoittuu aukeat pohjois-etelä suuntaiset puuttomat pellot. Alueen keskiosan halki kulkee pohjoisetelä suuntainen puro. Topografialtaan alue laskee keskiosastaan tasaisen loivasti etelään. Alueen pohjoisemmassa osassa ja osin eteläosassa on myös jyrkemmin viettäviä maasto-osuuksia. Suunnittelualueelle johtaa tie (Litmasentie) alueen pohjoisosasta. Tie kulkee koko alueen läpi ohittaen pihapiirin sen länsipuolelta haarautuen etelässä itään ja länteen päin naapurikiinteistöille asti. Litmasentien eteläosasta erkanee tie rantaan. Rannassa on Korpelan tilan saunarakennus, varasto/vaja ja uimaranta-alue sekä pieni venevalkama (kuvat 17-22). Tilalle saavuttaessa yläpeltojen kohdalla pienellä mäen kumpareella kasvaa suuri mänty ja tulotien varrella ennen pihapiiriä sijaitsee komea puurivi (kuvat 9-12), johon on istutettu vuoroin lehtikuusia ja tammia.

3 Valokuvat: kesä 2014

Samankaltaiset tiedostot

LIITE 5 VIKARHOLMENIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN VANHAN HUVILARAKENNUSKANNAN RAKENNUSINVENTOINTI

LIITE 5 VIKARHOLMENIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN VANHAN HUVILARAKENNUSKANNAN RAKENNUSINVENTOINTI RANTATIE 68 (RNr 7:116) Hirsirunkoinen kesämökki on rakennettu 1930-luvun lopulla, todennäköisesti vuonna