AALTO-passi. Oma nimi:

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "AALTO-passi. Oma nimi:"

Jere Melasniemi
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 AALTO-passi Oma nimi: Kiertele Aalto-keskuksessa ulkona ja niissä sisätiloissa, jotka ovat avoinna. Etsi kuvista näkyvät kohdat. Kun löydät kohteen ja keksit vastauksen kysymyksiin, piirrä rasti kuvan vieressä olevaan ympyrään.

2 Seinäjoen Aalto-keskus muodostuu Alvar Aallon suunnittelemista kuudesta rakennuksesta: Lakeuden Ristin kirkosta, seurakuntakeskuksesta, kaupungintalosta, kirjastosta, teatterista ja valtion virastotalosta. Rakennukset sijoittuvat aukion, Kansalaistorin ympärille. Täysin arkkitehdin suunnitelmien mukaan toteutettu kokonaisuus on edustavin esimerkki Alvar Aallon kaupunkikeskuksista maailmassa. Mitkä Aalto-keskuksen rakennukset löydät pienoismallista? Sinisyyttään hohtava kaupungintalo antaa rakennukselle mieleenpainuvan ilmeen. Alvar Aalto kehitti melko epätavallisen pintamateriaalin, jota käytettiin 1960-luvun alussa ensimmäisiä kertoja julkisivun materiaalina. Arvaatko, mikä tämä materiaali on nimeltään? Pintamateriaali muuttaa sävyään valaistuksen mukaan. Minkä värisävyn havaitset siinä juuri nyt?

3 Rakennusten rakenteet, mitat, muodot, pinnat ja värit sekä eri rakennusten väliset tilat pihoineen, puistoineen, katuineen ja toreineen ovat ainutlaatuisia. Lisäksi kasvillisuus, mahdolliset vesielementit ja ihmiset luovat paikan erityispiirteet tekevät paikan hengen. Käyskentele Aalto-keskuksessa rauhassa. Silmäile ja tunnustele. Pystytkö kuvailemaan keskusta yhdellä tai kahdella sanalla? Onko Aalto-keskuksen paikan henki mielestäsi tiivis, avara, matala, ylevä, arkinen, juhlava, ystävällinen, torjuva, iloinen, synkkä vai jotain mielikuvituksellisempaa? Kaverisi voi kokea paikan eri tavoin kuin sinä itse. Alvar Aalto oli päätyönään arkkitehti, lisäksi hänet tunnetaan esineiden muotoilijana. Vähemmän tiedetään, että hän jossain määrin maalasi myös tauluja ja suunnitteli veistoksia. Etsi Lakeuden Ristin kellotornin juurelta Aallon suunnittelema Kyyhkynen lähteellä -veistos. Sen tekemiseen tarvittavat varat on lahjoittanut seinäjokelainen apteekkari Hellin Hokkanen kirkon rakentamisen aikoina lukujen taitteessa. Mistähän materiaalista veistos on tehty?

4 Alvar Aalto suunnitteli rakennuksiinsa myös sen yksityiskohdat, kuten lamput ja ovenkahvat. Kuvan ovenkahva löytyy seurakuntakeskuksesta. Voit huomata, että Alvar on saattanut tehdä oman kahvansa sekä lyhyille että pitkille ihmisille. Ota tukeva ote minkä tahansa Aalto-keskuksen ulko-oven kahvasta. Tunne se kädessäsi. Miltä kahva tuntuu? Onko siihen helppo tarttua? Houkutteleeko kahva astumaan sisään rakennukseen? Kosketuksen kautta saamme mukavia tai epämukavia muistoja ja mielikuvia.

5 Arkkitehtuuria voidaan ajatella ihmiskehon vertauskuvana: rakenne on sen luusto, rakennuksen tekniset järjestelmät ovat verenkierto; rakennuksen pinnat, materiaalit, muodot ja värit muodostavat sen ihon. Rakennuksen materiaalit ja niiden sijoittelu vaikuttavat huomattavasti sen välittämään viestiin ja tunnelmaan. Kiiltävä pinta tuo ominaisluonteensa parhaiten esiin, kun se rinnastuu karkeaan pintaan. Ihmisen kokemus rakennuksen pinnoista ei perustu pelkästään näköhavaintoon. Pinnan kosketus, tilan akustiikka ja jopa tuoksut vaikuttavat syntyvään mielikuvaan. Tutki ja vertaile erilaisia pintoja, joita Aaltokeskuksesta löydät. Miten monta erilaista pintaa ja materiaalia mahdatkaan löytää? Mittakaavalla arkkitehdit säätelevät tilan tuntua. Valtaa ilmentävissä ja palvelevissa tiloissa on aina käytetty korostetun korkeita huoneita. Kaupungeissa ja kunnissa valtuusto käyttää korkeinta valtaa päätöksiä tehdessään. Tämän takia Alvar Aalto halusi korottaa kaupungintalon valtuustosalin korkeaksi monumentiksi. Toisto ja rytmi tuovat oman lisänsä mittakaavan kokemiseen. Se tulee ilmi mm. valtuustosalin riippuvissa, Alvarin suunnittelemissa lampuissa. Laske, kuinka monta tällaista lamppua valtuustosalissa on.

6 Seinäjoen Alvar Aallon kirjastoa on pidetty yhtenä hänen kauneimmista kirjastoistaan. Aaltoa sanotaan valon ja varjon mestariksi. Hyvät arkkitehdit ovatkin aina ymmärtäneet luonnonvalon merkityksen osana arkkitehtuuria. Sisätiloja suunniteltaessa on tajuttava, mihin aikaan ja millä tavalla valo tulee tilaan. Valo itsessään ei ole mitään, ennen kuin se kohtaa jonkin pinnan, muodon tai värin. Valo matkustaa siis ilman läpi varsin näkymättömänä. Tutki Aallon kirjastoon siivilöityvää luonnonvaloa päiväsaikaan. Erityisen otollista se on, jos aurinko paistaa. Miten valon tulokulma vaikuttaa valon määrään ja sen luomaan tunnelmaan? Osaatko kertoa sanoin, millä tavoin valo siivilöityy kirjoihin ja seinäpintoihin? Käy vielä katsomassa kirjaston ulkopuolella, uutta Apila-kirjastoa vastapäätä, millaisen rytmin ikkunasäleikkö luo. Mitä ajattelet siitä?

7 Nykyään Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseoon kuuluva Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museon rakennus on Alvar Aallon ensimmäisiä julkisia töitä. Se rakennettiin vuosina Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin esikuntataloksi. Suojeluskuntajärjestö oli vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestö, joka toimi Suomessa vuosina Suojeluskuntatalo on tyyliltään hyvin erilainen kuin Aalto-keskuksen rakennukset ja se edustaakin oman aikansa, 1920-luvun klassistista tyyliä. Etelä-Pohjanmaan suojeluskunnan piiripäällikkö Matti Laurila perheineen asui rakennuksessa sen rakentamisesta kuolemaansa asti. Millainen suojeluskuntatalo on verrattuna muihin Seinäjoen keskustan rakennuksiin? Löytyykö Seinäjoelta muita klassistisen tyylin rakennuksia?

Samankaltaiset tiedostot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.