VIRTAIN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYSEHDOTUS YHTEENVETO LAUSUNNOISTA JA MUISTUTUKSISTA PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Suunnittelutarvealue MRL 16 :n 3 momentin nojalla aiemmassa ehdotuksessa oli liitekartalla osoitettu muut kuin em. pykälän 1 ja 2 momentin mukaiset suunnittelutarvealueet. Uudessa ehdotuksessa tästä on luovuttu ja ehdotuksen 5 :n mukaan suunnittelutarvealueita koskevat määräykset sisällytetään yleiskaavaan. ELY-keskus toteaa, että suunnittelutarvealueita ja ratkaisuja koskevalla järjestelmällä pyritään varmistamaan alueiden käytön suunnitteluvara tulevaa yksityiskohtaisempaa kaavoitusta varten. Luopuminen suunnittelutarvealueen osoittamisesta rakennusjärjestyksellä ei välttämättä tarkoita, etteikö aiemman ehdotuksen karttaliitteen osoittamilla alueilla voisi olla suunnittelutarve ainakin joiltakin osin jo suoraan MRL 16 :n 1 tai 2 momentin nojalla. Rakennuspaikan vähimmäispinta-ala (6.2 ja 10.2 ) Rakennusjärjestysehdotuksen mukaan rakennuspaikan vähimmäispinta-alavaatimus olisi koko kunnassa 2000 m2. ELY-keskus toteaa, että MRL 116 :n 2 momentin säännökset siitä, että rakennuspaikan pinta-alan tulee asemakaavoitettujen alueiden ulkopuolella olla vähintään 2000 m2, muodostaa laissa säädetyn minimin. MRL 14 :n 2 momentin mukaan rakennusjärjestyksessä annetaan paikallisista oloista johtuvat suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen, kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioon ottamisen sekä hyvän elinympäristön toteuttamisen ja säilyttämisen kannalta tarpeelliset määräykset. Pykälän 1 momentin mukaan rakennusjärjestyksen määräykset voivat olla erilaisia kunnan eri alueilla. Rakennuspaikan koolla on kaavoittamattomilla alueilla suuri merkitys rakennuspaikan vesihuollon järjestämisen näkökulmasta. Pinta-alaltaan 2000 m2:n suuruinen rakennuspaikka mahdollistaa useimmiten ainoastaan umpikaivoon perustuvan jätevesien säilyttämisen ja säännöllisen poiskuljetuksen rakennuspaikalta. Kooltaan vähintään 5000 m2:n suuruisen rakennuspaikan sen sijaan katsotaan turvaavan haja-asutusalueella sen, että kiinteistökohtainen jätevesien käsittely voidaan hoitaa eri menetelmin rakennuspaikalla vaarantamatta kiinteistön omaa tai naapuruston puhtaan veden saantia tai ympäristöterveyttä. Tämän periaatteen mukaisesti useissa rakennusjärjestyksissä on määrätty, että rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 5000 m2 lukuun ottamatta rakennuspaikkoja, jotka voidaan liittää keskitettyyn viemäriverkostoon. Tällöin rakennuspaikan vähimmäispinta-alaksi voidaan hyväksyä 2000 m2. Näin laadittujen määräysten tavoitteena on turvata uusille rakennuspaikoille mahdollisuus järjestää kiinteistökohtainen vesihuoltoratkaisu valinnaisella menetelmällä taloudellisin periaattein. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan vesihuollon järjestämisen perusteella pysyvän asunnon rakennuspaikan pinta-alaksi tulisi määrillä 5000 m2 alueilla, joita ei tulla liittämään keskitettyyn viemäriverkostoon. Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jolla on tarpeen ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin mm. teiden, vesijohtojen, viemärien, vapaa-alueiden järjestämiseen ja ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa. Em. menettely voi tulla kysymykseen myös yleiskaava-alueella. Tässä vaiheessa on tarkoituksenmukaisempaa määritellä ja käsitellä suunnittelutarvealueet rakennusjärjestyksessä. Suunnittelutarvealueen laajuus on helpompi myöhemmin muuttaa rakennusjärjestyksessä. Suunnittelutarvealueet osoitetaan rakennusjärjestyksessä aikaisemman ehdotuksen mukaisesti. Ehdotuksen (6 ) toinen kappale korvataan ympäristölautakunnan aikaisemman ehdotuksen kahdella viimeisellä kappaleella. Em. lisäys ohjaa rakentamista 5000 m2 kokoisille rakennuspaikoille, mutta ei estä yli 2000 m2 rakennuspaikan muodostumista, mikäli rakennuspaikka täyttää MRL 116 :n 2 momentin säännökset. Riittävän suurella rakennuspaikan koolla varmistetaan myös kaavoitusvara. Jälkimmäinen kappale selventää menettelyä lisärakentamisen osalta jo muodostuneissa rakennuspaikoissa. Ehdotuksen (10 ) toinen kappale korvataan ympäristölautakunnan aikaisemman ehdotuksen kappaleilla 2 ja 3. Rakennuspaikan määrityksen osalta on selkeämpää, että määräys rantaviivan pituudesta on rakennuspaikalle asetettavien vaatimusten alla. Muodostettavan rakennuspaikan rantaviivan määritystä koskeva kappale siirretään 13 :stä 10 :lään. Ranta-alueilla, joiden rakennuspaikkojen pääkäyttötarkoitus on loma-asuminen ja rakentamisen määrä pysyvää asumista vähäisempi, voidaan rakennuspaikan vähimmäispinta-alana pitää 3000 m2 silloin, kun rakennuspaikan saniteettivesien käsittely perustuu kuivakäymälään. Kyseistä pinta-alaa voidaan pitää myös rakentamisen maisemaan sovittamisen ja laadukkaan vapaa-ajan asumisen (riittävä etäisyys naapurikiinteistöistä) järjestämisen edellytyksenä. Tällöinkin on rakentamisen määrä suhteutettava ranta-alueiden olosuhteisiin. ELY-keskus toteaa lisäksi, että rakennuspaikan pinta-alaa koskevat määräykset ohjaavat ensisijaisesti uusien rakennuspaikkojen muodostamista. Rakentamisen määrä ranta-alueella (11 ) ja Rakentamisen etäisyys rantaviivasta (12 ) Maankäyttö- ja rakennuslain 73 pykälän mukaan rantarakentamisessa on otettava huomioon rantamaisema ja
Pääosaa Virtain kaupungin alueen vesistöjen ranta-alueista koskee joko rantaosayleiskaava tai rantaasemakaava. Rakennusjärjestyksen määräyksiä esimerkiksi rakentamisen määrästä ei MRL 14 :n 4 momentin mukaan sovelleta kaavoitetuilla alueilla sikäli kuin asiasta on määrätty kaavassa. Käytännössä rakennusjärjestyksen määräysten soveltaminen tuleekin kysymykseen lähinnä vain pienempien vesistöjen kohdalla, joista suurimman muodostaa pääosin kaavoittamaton Seinäjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain järjestelmä perustuu sille, että muun ohella rakentamisen määrä ratkaistaan ensisijaisesti kaavoituksella. ELY-keskus pitää nyt esitettyä rantarakentamisen määrää perusteettoman korkeana etenkin kun otetaan huomioon, mille tasolle rakennuspaikkakohtaiset rakennusoikeudet kaupungin alueella voimassa olevissa rantaosayleiskaavoissa ja rantaasemakaavoissa on hyväksytty. Lisäksi on otettava huomioon, että pienten järvien kohdalla rakentamisen määrät on muutoinkin suhteutettava vesistöä ympäröivän rantamaiseman ja muun ympäristön sietokykyyn ja siten lähtökohtaisesti varovaisemmalle tasolle kuin suurten vesistöjen alueilla. muu ympäristö, luonnon ja maaston ominaispiirteet, luonnon ja vesien suojelu, virkistystarpeiden huomioiminen ja riittävän vapaan rantaviivan turvaaminen. Jotta MRL 73 :ssä mainitut kohdat tulevat huomioiduksi on rakentaminen ja sen määrän sopeuduttava luontoon, ympäristöön ja maisemakuvaan. Tavoitteisiin päästään mitoittamalla rakennusmassat oikein ja sijoittamalla ne riittävän etäälle rantaviivasta sekä antamalla määräyksiä maisemaan ja ympäristökuvaan soveltamisesta. Ympäristölautakunnan esittämässä ehdotuksessa on otettu huomioon edellä määritetyt tekijät. Siinä on eri kokoiset rakennusmassat sijoitettu eri etäisyyksille rannasta ja huomioitu maisema- ja ympäristötekijät. Rantarakentamisen määrä ranta-alueella ja rakentamisen etäisyys rantaviivasta palautetaan ympäristölautakunnan ehdotuksessa esitettyyn muotoon, jotta MRL:n vaatimukset täyttyvät. Alueiden käytön suunnittelujärjestelmän perusperiaatteiden eikä myöskään maanomistajien tasapuolisen kohtelun näkökulmasta ole perusteltua, että rakennusjärjestyksen nojalla voitaisiin ilman rakentamisen määrää koskevan rakennuslupaa laajemman poikkeamislupaharkinnan tarvetta rakentaa merkittävästi enemmän kuin mitä kaavojen nojalla on mahdollista. Tähän nähden olisi ristiriitaista, että rakennusjärjestyksen perusteella pelkän rakennuslupamenettelyn nojalla voitaisiin rakentaa enemmän kuin kaavojen nojalla. Sinänsä rakennusjärjestyksen määräykset rakentamisen määrästä ovat vain enimmäismääriä. Tästä huolimatta luvan hakijat voivat tulkita määräysten sisältöjä oikeuksina ja tästä syystä voi syntyä painetta hakea ranta-alueille lupia, joihin esimerkiksi rantamaisemallisista syistä ei hakemusten mukaisina voida suostua. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan 3000 m2:n suuruisen loma-asunnon rakennuspaikan enimmäiskerrosalaksi voidaan osoittaa enintään 120 k-m2:ä vaarantamatta maanomistajien tasapuolista kohtelua suhteessa kaavoitettuihin ranta-alueisiin. Maankäyttö- ja rakennuslain 73 :n mukaan rakentamisen ja muun maankäytön tulee ranta-alueilla sopeutua rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön. Muun ohella tähän sisältyy, että rakennukset on kulloisetkin olosuhteet huomioon ottaen sijoitettava riittävälle etäisyydelle rantaviivasta. Tästä syystä ELY-keskus pitää varsin onnistuneena aiemman ehdotuksen 12 :n 2 momentin määräysten mukaista rakentamisen vähimmäisetäisyyden (30, 40 ja 50 metriä) porrastamisesta rakennuksen pinta-alan mukaan. Tuon mukaisena rakennusjärjestykset on hyväksytty Ruovedellä ja Mänttä-Vilppulassa ja vastaava määräys sisältyy vireillä olevaan Ruoveden rantaosayleiskaavaan. Vaikka rakennusjärjestyksen määräykset eivät merkitse oikeutta rakentaa vähimmäisetäisyydelle rantaviivasta, ELY-keskus kuitenkin pitää MRL:n edellä mainitun säännöksen kannalta ongelmallisena sitä, että nyt ehdotetut määräykset mahdollistaisivat esimerkiksi 149 k-m2:n suuruisen rakennuksen sijoittamisen vain 25 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Yhteenvetona ehdotuksen 10-12 :n määräyksistä ELY-keskus toteaa, että sen käsityksen mukaan tulee vielä uudestaan harkita, onko rakentamisen määrää myös yhdessä rakennuspaikan pinta-alaa ja rakentamisen vähimmäisetäisyyksiä rannasta koskevien määräysten kanssa kokonaisuutena riittävästi selvitetty ja arvioitu MRL 73 :ssä rantarakentamiselle asetettujen vaatimusten kannalta. Saunarakennukset Aiemmassa ehdotuksessa saunarakennusten enimmäiskerrosala oli rakennuspaikan pinta-alasta riippuen joko 25 tai 30 m2. Lisäksi aiemman ehdotuksen 12 :n 6 momentin mukaan saunarakennuksessa sauna-, pesu- ja mahdollisen erillisen pukuhuoneen osuuden tuli olla rakennuksen kerrosalasta vähintään 40 %. Uudessa ehdotuksessa molemmista määräyksistä on luovuttu ja ainoa saunaa koskeva määräys sisältyy ehdotuksen 12 :n 3 momenttiin, jossa MRL:ssä ei ole suoraan määritelty lomarakennuksen ja saunarakennuksen eroa. Oikeuskäytännön kautta on kuitenkin muodostunut käsite saunarakennuksen tiloista, koosta ja varustustasosta. Ympäristölautakunnan esityksessä saunarakennuksen ominaisuudet on huomioitu ja siellä esitetyillä määräyksillä voidaan erotella lomarakennuksen ja saunarakennuksen ero. Saunarakennusten määritysten osalta palautetaan 12 :ään ympäristölautakunnan ehdotuksessa olevat määritykset saunan ominaisuuksien ja saunan sijoittamisen osalta.
määrättäisiin saunan vähimmäisetäisyydestä rantaan. Sen mukaan kerrosalaltaan enintään 30 m2:n ja pohjapinta-alaltaan katoksineen enintään 45 m2:n saunarakennuksen etäisyyden rantaviivasta tulee olla vähintään 15 m2. ELY-keskus katsoo, että pohjapinta-alaltaan ehdotetun suuruisen saunarakennuksen rakentamisen voidaan katsoa olevan rinnastettavissa lomarakennuksen rakentamiseen. ELY-keskus pitää perusteltuna, että rakennusjärjestykseen sisällytettäisiin edelleenkin nimenomaiset määräykset saunarakennuksen enimmäiskerrosalasta ja siihen liittyen tilojen käyttötarkoitusten suhteellisista määristä sen sisältöisinä kuin mitä ne aiemmassa ehdotuksessa olivat. Tämä sisältöinen määräys olisi omiaan vähentämään käytännön rajanveto-ongelmia siitä, milloin kysymys on tosiasiallisesti sauna- ja milloin lomarakennuksesta. Maatalouskäytössä olevien tilojen ranta-alueen rakentaminen (11.4 ) Ehdotuksen uuden ranta-alueita koskevan 11.4 :n mukaan sen estämättä, mitä pykälässä edellä on määrätty asuntojen tai rakennusten lukumäärästä, rakennusvalvontaviranomainen voisi antaa luvan rakentaa maatalouskäytössä olevan maatilan talousrakennuksen yhteyteen siihen sopeutuvia maatilamatkailua palvelevia rakennuksia sekä tilakeskuksen yhteyteen toisen asuinrakennuksen samaan pihapiiriin. Pykälästä 11 poistetaan 4. momentti, koska se on ristiriidassa lainsäädännön kanssa (MRL 72 ). Pykälään 11 lisätään ympäristölautakunnan ehdotuksessa 11 :n 2. momentti, joka määrittelee ranta-alueella olevan maatilan talouskeskuksen rakentamista. Osin samasta asiasta on kysymys myös ehdotuksen 7 :n 6 momentissa, jossa on viitattu MRL 72 :n säännöksiin rantasuunnittelun tarpeesta. Ehdotettu 11.4 :n määräys saattaa kuitenkin antaa ainakin maallikolle virheellisen kuvan rantarakentamisen toimivaltasääntelyn sisällöstä. Varmuuden vuoksi ELY-keskus toteaakin, että rakennusjärjestyksen määräyksillä ei voida syrjäyttää kaavoittamattomien ranta-alueiden rakentamista koskevia maankäyttö- ja rakennuslain säännöksiä toimivallan jaosta kunnan ja ELY-keskuksen välillä. Sikäli kuin maatilamatkailua koskevassa rakennuksessa on kysymys lomarakennuksesta, sen rakentamiseen tarvitaan ELY-keskuksen poikkeamislupa riippumatta siitä, sijoittuuko se maatilan talousrakennuksen yhteyteen tai tilan päärakennuksen kanssa samaan pihapiiriin. Asuinrakennuksen pihapiirin ulkopuolella vastaava lupa taas tarvitaan muunkin kuin asuinrakennuksen (esim. saunan) rakentamiseen. Samoin toisen asuinrakennuksen rakentamiseen olemassa olevan tilakeskuksen pihapiiriin tarvitaan ELY-keskuksen poikkeamislupa. Määräyksen selkiyttämiseksi ELY-keskus esittää harkittavaksi, että ranta-alueita koskevaan 11.4 :ään sisällytettäisiin viittaus MRL 72 :n (ja 171 :n) säännöksiin. Grillikatoksen ja huvimajan rakentaminen (12 5 mom.) Ehdotuksen 12 :n 5 momentissa on uusi määräys, jonka mukaan yhden olemassa olevaan asumiseen liittyvän, rakennusalaltaan enintään 10 m2:n grillikatoksen tai huvimajan voi rakentaa 10 metrin päähän rannasta. Tällaisen katoksen rakentaminen ei ehdotuksen mukaan edellytä lupaa eikä ilmoitusta. 12 :n 5. momentti poistetaan. Em. määräys on lainsäädännön vastainen. Rakennelmien luvanvaraisuudesta on määrittelyt tarkemmin 18. ELY-keskus toteaa, että korkein hallinto-oikeus on vuosikirjaratkaisussaan KHO 2004:48 katsonut puurakenteisen, pysyvästi paikalleen rantavyöhykkeelle sijoitettavaksi tarkoitetun kuusikulmaisen, pohjapinta-alaltaan noin 10 neliömetrin suuruisen ja noin 3 metriä korkean grillikodan, jossa oli ikkuna tai ikkunoita ja ovi, olevan, ottaen huomioon sen ympäristöön sijoittamisen edellyttämä virranomaisohjauksen tarve, maankäyttö- ja rakennuslain 113 :ssä tarkoitettu rakennus. Grillikotaa ei kunnan rakennusjärjestyksen määräyksistä huolimatta saanut rakentaa toimenpideluvalla vaan sen rakentamiseen olisi tarvittu rakennuslupa. ELY-keskuksen käsityksen mukaan KHO:n ratkaisua ei voida tulkita niin, että alle 10 m2:n suuruinen grillikota (tai muu vastaava rakennus) jäisi ranta-alueella lupa- ja ilmoitusmenettelyjen ulkopuolelle. ELY-keskus katsookin, että käsillä olleen kaltainen rakentaminen ei ole mahdollista ilman ilmoitus- tai lupamenettelyjä ranta-alueella silloinkaan kun se sijoittuu olemassa olevaan asumisen yhteyteen. Vaikka ehdotuksen 12 :n 5 momentin jälkimmäisessä lauseessa puhutaankin katoksesta, maallikko ei välttämättä tiedä (seinättömän) katoksen ja seinät sisältävän rakennuksen eroa lupamenettelyllisessä mielessä. ELY-keskuksen käsityksen mukaan myös ehdotuksen 12 :n 5 momentissa tarkoitetut rakennukset tai rakennelmat on rakennusjärjestyksessä määrättävä lupa- tai
ilmoitusmenettelyjen piiriin. Talousrakennuksen luvan- ja ilmoituksenvaraisuus (17 ) Ehdotuksen 17 :ssä annettaisiin MRL 129 :n nojalla määräykset ilmoitusmenettelyn käyttämisestä merkitykseltään ja vaikutukseltaan vähäiseen rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen ryhdyttäessä. Ehdotuksen 2 kohdan mukaan asemakaava-alueen ulkopuolella olevaan asuntoon voisi rakentaa enintään 100 m2:n suuruisen lämpöeristämättömän ja tulisijattoman talousrakennuksen noudattaen ilmoitusmenettelyä. Aiemmassa ehdotuksessa rakennuksen enimmäiskerrosala oli 25 m2:ä. 17 :län kohdassa yksi ilmoitusmenettelyllä rakennettavaksi esitetty 30 m2 kokoinen talousrakennus on asemakaava alueella vaikutuksiltaan merkittävä ja tulee käsitellä rakennuslupamenettelyllä. 1 kohta muutetaan ympristölautakunnan ehdotuksen mukaisesti 10 m2 kokoiseksi, mikä voidaan katsoa vaikutuksiltaan vähäiseksi. 17 :n kohdassa kaksi osoitettu määritelmä palautetaan ympäristölautakunnan esittämään muotoon. 100 m2:n suuruisen rakennuksen rakentamisen käsittely ilmoitusmenettelyllä on lainvastainen. Korkeimman hallinto-oikeuden 14.12.2004 antamassa julkaistussa ratkaisussa T 3266 on ollut kysymys seuraavasta: Rakennusjärjestykseen oli sisällytetty määräys, jonka mukaan lupamenettelyn asemasta jo olemassa olevaan asuntoon kuuluvan tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen, enintään 100 m2:n suuruisen, muun lämpöeristämättömän talousrakennuksen kuin saunarakennuksen rakentamiseen asemakaava-alueen tai maankäyttö- ja rakennuslain 53 :n mukaisen rakennuskieltoalueen ulkopuolella sovelletaan ilmoitusmenettelyä. KHO totesi, että koska ilmoitusmenettelyn käyttämistä ei ollut mainitussa määräyksessä rajattu koskemaan vain maankäyttöja rakennusasetuksen 61 :n 1 momentissa tarkoitettuja pienehköjä talousrakennuksia, kunnanvaltuuston päätös oli maankäyttö- ja rakennuslain 129 :n 1 ja 3 momentti huomioon ottaen lainvastainen kysymyksessä olevan määräyksen osalta ja kumosi määräyksen. KHO:n päätökseen viitaten ELY-keskus katsoo, että 100 m2:n suuruisessa talousrakennuksessa ei ole enää kysymys edellä mainitussa pykälässä tarkoitetulla tavalla merkitykseltään ja vaikutukseltaan vähäisestä rakentamisesta. Tästä syystä määräyksen sisältöä on tarkistettava. PIRKANMAAN LIITTO Rakennusten sijoittumista ranta-alueilla käsittelevästä pykälästä on rakennusjärjestysehdotuksessa (7.7.2011) poistettu voimassa olevaan rakennusjärjestykseen sisältyvä vaatimus 40 metrin väimmäisetäisyydestä rannasta kapeille vene- ja laivareiteillä sekä jokialueilla. Määräys oli Pirkanmaan liiton rakennusjärjestysluonnoksesta antaman lausunnon mukaisesti lisätty rakennusjärjestysehdotuksen edelliseen versioon (päivitetty 29.6.2009). Käytäntö vähimmäismääräyksestä on yhtenäinen Pirkanmaan alueella, ja lisäksi on otettava huomioon, että osa reiteistä sijaitsee Herraskosken ja killinkosken valtakunnallisesti arvokkailla kulttuurimaisema-alueilla. Rakennusjärjestysehdotuksessa ei ole esitetty suunnittelutarvealueita, jotka on tarkoitus liittää tarpeellisilta osin yleiskaavaan. Rakennusjärjestysehdotuksen liitekartoilla on osoitettu pohjavesialueet, vedenjakeluun toiminta-alueet ja jätevesiviemäröinnin alueet. Rakennusjärjestysehdotuksessa on esitetty luettelona ne alueet, joilla rakentamisessa on huomioitava Pirkanmaan 1. maakuntakaavan arvokkaita kulttuuriympäristöjä koskevat vaatimukset. Esitetyt alueet vastaavat pääosin maakuntakaavaan Virroilla sijaitsevia maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita, valtakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä ja osaa maakunnallisesti arvokkaista kulttuuriympäristöistä. Jotta luettelo kattaisi johdonmukaisesti kaikki Virroilla sijaitsevat maakunnallisesta näkökulmasta arvokkaat kulttuuriympäristöt, on siihen tarpeellista lisätä Havangankylän (akm 250), Härkösenkylän (akm 256), Ilomäen (akm 249), Jäähdyspohjan (akm 247), Kitusen (akm255), Lahdenkylän (akm 257), Monoskylän (akm 251) ja Nojoskylän (akm 253) kulttuurimaisemat, Vermaksen (akm 254) ja Volanterin (akm 248) maakunnalliset kulttuuriympäristöt sekä valtakunnallisesti arvokas Ähtärin reitin kulttuurimaisema-alue (Mav 023). Rakennusjärjestysehdotus vastaa pääpiirteittäin Pirkanmaan 1. maakuntakaavan suunnitteluperiaatteita. Siinä on otettu huomioon maakuntakaavan tavoitteet pohjavesien suojelun osalta. Lisäksi haja-asutuksen jätevesien käsittelyvaatimukset ovat tarkoituksenmukaisia. Palautetaan määräys ympäristölautakunnan ehdotuksessa olevassa muodossa. Kts. ELY-keskuksen lausunnosta annettu vastine. Kts. maakuntamuseon lausunnosta annettu vastine. Ok.
PIRKANMAAN MAAKUNTAMUSEO 4 Arvokkaat kulttuuriympäristöt Pykälään on tehty merkittäviä rakennusjärjestykseen käyttökelpoisuutta ja kulttuuriympäristön suojelua heikentäviä muutoksia, mitä maakuntamuseo pitää erittäin huolestuttavana. Rakennusjärjestykseen tulee liittää kartta arvokkaista aluekokonaisuuksista. Kartan tulee esittää valtakunnalliset ja maakunnalliset kulttuuriympäristön arvoalueet kuten aiemmassa rakennusjärjestyksessä liitekartalla 1 oli esitetty. Rakennusjärjestyksen alueluettelo on puutteellinen ja se tulee täydentää koskemaan kaikkia em. aluekokonaisuuksia. Luettelosta puuttuvat Havangankylän, Jähdyspohjan, Nojoskylän, Monoskylän, Kitusen, Ilomäen, Lahdenkylän ja Volanterin kulttuurimaisemat. Lisäksi on syytä mainita, että myös paikallisesti arvokkaita alueita ja kohteita koskevat samat velvoitteet arvokkaiden ominaispiirteiden vaalimisesta kuin valtakunnallisia ja maakunnallisia kohteitakin. Tiedot paikallisista ominaispiirteistä ovat monin paikoin puutteelliset. Paikallisesti arvokkaat inventoinneissa todetut aluekokonaisuudet tulee liittää esimerkiksi luettelona rakennusjärjestykseen. Pykälään tulee lisätä maininta, että kulttuuriympäristöä koskeva ajantasainen tieto on saatavissa Pirkanmaan maakuntamuseosta tai Museovirastosta. On syytä lisäksi huomioida, että inventointitiedot saattavat joissakin osissa Virtain kaupungin aluetta olla vanhentuneet tai puutteelliset. Näin ollen tietoja saattaa olla tarpeen täydentää erilaisten hankkeiden yhteydessä. Kulttuurihistoriallisesti arvokkailla alueilla tulee uudisrakentamisen tapahtua korostetusti alueen arvoja vaalien eikä arvokkaita rakennuksia tule purkaa ilman pakottavaa syytä. Museoviranomaisen tulee varata mahdollisuus lausunnon antamiseen merkittävissä kulttuuriympäristöä koskevissa hankkeissa. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että rakennusjärjestyksestä puuttuu kokonaan isä koskeva osuus. Muinaismuistolain toteutumisen sekä maankäyttäjän oikeusturvan näkökulmasta on kuitenkin erittäin tärkeää, että ainakin alempana olevat kiinteitä muinaisjäännöksiä koskevat huomiot lisätään rakennusjärjestykseen, esimerkiksi pykälään 4; ko. lisäyksen tulisi näkyä myös pykälän otsikossa. Rakennusjärjestyksen liitteenä on syytä olla kartta ja luettelo Virroilta tunnetuista kiinteistä muinaisjäännöksiä. Kiinteät muinaisjäännökset ja niihin kuuluvat suoja-alueet on rauhoitettu muinaismuistolailla (295/1963). Niiden kaivaminen, peittäminen, muuttaminen tai muu kajoaminen ilman ko. lain nojalla annettua lupaa on kielletty. Tästä syystä kaikissa rakennushankkeissa tulisi selvittää, tunnetaanko hankealueelta rauhoitettuja muinaisjäännöksiä. Jos rakennushankkeen yhteydessä löytyy ennestään tuntematon kiinteä muinaisjäännös, se on myös rauhoitettu, vaikkei sitä olisi vielä muinaisjäännösluettelossa tai -rekisterissä. Osa muinaisjäännöksistä on tarkemmin rajaamattomia eli niiden tarkkaa maanalaista laajuutta ei tunneta. Museoviranomaisilta saa tiedot siitä, mitkä kohteet ovat tällaisia. Rakentamisen ja muun maankäytön suunnittelu tällaisten kohteiden läheisyyteen saattaa edellyttää arkeologisia koetutkimuksia. Riittävän etäisyyden arvioi kussakin tapauksessa museoviranomainen. Muinaisjäännösten suojelun periaatteet tulee ottaa huomioon myös silloin, kun rakentamiseen sovelletaan vain ilmoitusmenettelyä tai kysymyksessä on rakennuksen purkaminen. Poistettu liitekartta Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaista kulttuuriympäristöistä palautetaan rakennusjärjestykseen. 4 :n sisältö ja otsikko palautetaan ympäristölautakunnan esittämän ehdotuksen mukaiseksi. 5 Suunnittelutarvealueet Kts. ELY-keskuksen lausunnosta annettu vastine. Rakennusjärjestyksessä ei käsitellä suunnittelutarvealueita lainkaan vaan esitetään niitä koskevia määräyksiä liitettäväksi yleiskaavaan. Tätä maakuntamuseo pitää lähtökohtaisesti huonona ratkaisuna ja katsoo että esimerkiksi kulttuuriympäristön arvojen vaalimisen ja rakennusjärjestyksen informatiivisuuden kannalta olisi parempi käsitellä suunnittelutarvekysymys myös rakennusjärjestyksessä. Tämä on osoittautunut hyväksi käytännöksi myös muissa kunnissa laadituissa rakennusjärjestyksissä. Rakennusjärjestys vahvistunee joka tapauksessa ennen yleiskaavaa. Pirkanmaan maakuntamuseo esittää aiemmin mainittuja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita muodostettavaksi MRL 16 :n mukaisesti suunnittelutarvealueiksi, ellei esimerkiksi voimassa
oleva rantakaava tai osayleiskaava ohjaa rakentamista riittävällä tavalla ja kulttuuriympäristöarvot huomioon ottaen. 9 Rakennusten sopeutuminen ympäristöön Rakennusjärjestysehdotuksen tulee palauttaa määräys rakentamisen sijoittamista koskien. Rakentaminen tulee ensisijaisesti kohdistaa peltoalueiden sijasta puustoiseen maastoon metsiköihin ja niiden reuna-alueille, harjujen rinteille, kumpareille ja olevaa kyläasutusta tukemaan. Lisäksi tulee mainita, että rakennuspaikan luonnonympäristöä muutetaan mahdollisimman vähän ja että rakennuksen sijoittamisessa hyödynnetään rakennuspaikan ympäristön tarjoamia lähtökohtia ja mahdollisuuksia. 17 Talousrakennuksen luvan- ja ilmoituksenvaraisuus 9 :n osalta sisältö palautetaan ympäristölautakunnan ehdotuksen mukaiseksi. Kts. ELY-keskuksen lausunnosta annettu vastine. Asemakaava-alueen ulkopuolella sallitaan enintään 100 m2 kokoisen talousrakennuksen rakentaminen ilmoitusmenettelyllä. Tätä maakuntamuseo pitää arveluttavana erityisesti jos rakentaminen sijoittuu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Ilmoitusmenettelyä tulisi soveltaa alle 25 m2:n kokoisiin rakennuksiin. 25 rakennuksen purkaminen Rakennusten purkamista koskevaan pykälään tulee palauttaa aiemmassa ehdotuksessa ollut määräys: Tarvittaessa voidaan vaatia asiantuntijan tekemä selvitys rakennuksen kunnosta ja kulttuurihistoriallisesta arvosta ja pyytää niistä museoviranomaisen lausunto. Lisäksi maakuntamuseo toistaa huomionsa mastojen rakentamista koskevan erillisen määräyksen tarpeellisuudesta. Mastoja rakennettaessa maisemaa ei saa tarpeettomasti turmella ja mastohankkeista, jotka koskevat kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi luokiteltuja ympäristöjä, tulee pyytää museoviranomaisen lausunto. Museo esittää vielä selvitettäväksi jatkossa voiko rakennusjärjestystä kehittää enemmän kulttuuriympäristön alueellisia ominaispiirteitä huomioivaksi, mm. esittelemällä Virtain alueen erityyppisiä maisemallisia ja kulttuurihistoriallisia ympäristöjä ja niihin soveltuvia rakentamisratkaisuja. Liitteisiin tulee palauttaa rakentamistapaa ohjaavia havainnollistavia piirustuksia. 25 :n sisällön osalta palautetaan ympäristölautakunnan ehdotuksen mukainen sisältö, johon lisätään puneella merkitty lause. Kts. Vastine 4. Rakennusjärjestykseen palautetaan rakentamistapaa ohjaavat havainnollistavat piirustukset. KOILLIS-SATAKUNNAN SÄHKÖ OY Ei huomautettavaa T o i m e n p i d e E i t o i m e n p
i t e i t ä VIRTAIN KAUPUNKI, TEKNINEN LAUTAKUNTA Ei huomautettavaa Ei toimenpiteitä VIRTAIN KAUPUNGIN SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistyslautakunta pyytää huomioimaan, että 12-kohdan 3. kappaleessa olevan viimeisen lauseen tulisi olla saa -sanan tilalla sana pitää. Muutettu lause kuuluu seuraavasti: Sen etäisyys edellä mainitulla tavalla laskettuna pitää olla kuitenkin vähintään 15 m rantaviivasta. 12 :n osalta em. kohta muutettu. Ei toimenpiteitä. Kts. ELY-keskuksen lausuntoon annettu vastine. TAPIO VOIMALA Rakennusjärjestyksessä on edelleen huomattavassa määrin muualla lainsäädännöissä määrättyjä asioita. Nämä eivät kuulu rakennusjärjestykseen. Rakentamista koskevia eri säädöksiä ja soveltamisohjeita voidaan koota rakentajan oppaaseen, mutta rakennusjärjestykseen ne eivät kuulu, tai ainakin niiden pitää selvästi erottua varsinaisista rakennusjärjestyksen määräyksistä. Luettavuuden kannalta on hankalaa, kun lainatut säädöstekstit eivät noudata alkuperäistä muotoa tai ovat typistettyjä. Yksityiskohtaiset huomiot MRL 14 :ssä määrätään RakJ:n sisällöstä. Uusi RakJ täyttää 14 :n vaatimukset. Ei aiheuta muutoksia. Rakennusjärjestyksen tulee olla informatiivinen ja sisällöltään rakentajia, suunnittelijoita ja viranomaisia mahdollisimman hyvin palveleva määräys- ja ohjepaketti. 1) 7 6. kappale: Voidaanko rakennusjärjestyksellä suosia maatalouskäytössä olevaa maatilaa? Rakennusjärjestys ei ole tältä osin tasapuolinen. 2) 8 yksityistiet 3. kappale: Rakennusvalvontaviranomainen ratkaisee...kohta on tarpeeton ja voi aiheuttaa sekaannusta. 3) 10 1. kappale: Maininta naapurin maasta ja yleisistä teistä on tarpeeton tässä yhteydessä. 4) 18 : Toimenpiteiden luvan ja ilmoituksenvaraisuutta olisi mahdollista vieläkin helpottaa rakentamistapaohjeilla. Eli esim. toimimalla rakennustapaohjeen mukaisesti ei toimenpidelupa tai ilmoitus ole tarpeen. Merkkien < ja > sijasta olisi selvempää käyttää sanoja alle ja yli. Merkit ovat ilmeisesti väärin ainakin sähkömuuntamon ja suurehkon valaisinpylvään kohdalla. Alueellinen jätteiden keräyspiste kuuluu kohtaan 6) Säilytys- ja varastointialue. Kohta 9) Aitaaminen on epäselvä katso lisäksi ilmeisesti virheellinen. Kohta 11): Ilmeisesti on virhe, että wc:n rakentamiseen vaaditaan toimenpidelupa? Eikö wc:n rakentaminen vaadi rakennusluvan, eli rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen oleellinen muutos? Maankäyttö- ja rakennuslaki mahdollistaa RakJ 7 6 momentissa olevan määräyksen. Ei toimenpiteitä. Kyseinen kappale on lisätty ELY-keskuksen aikaisemman lausunnon perusteella. Kyseinen maininta on asiaa selventävä. Ei toimenpiteitä. Määräys on lainsäädännön mukainen. Ei toimenpiteitä. 18 :n mukaiset määräykset ovat tarpeen naapureiden oikeusturvan ja yleisen edun kannalta sekä rakentamisen vaikutukseen ympäristöön ja maisemakuvaan. Ei toimenpiteitä. Merkit ovat perusteltuja (pienempi kuin tai suurempi kuin). Ei toimenpiteitä. Ei toimenpiteitä. Korjataan viittaus 33 :ään. Kun vesikäymälä viemärijärjestelyineen rakennetaan olemassa olevaan rakennukseen, sen tiloja oleellisesti muuttamatta, on toimenpidelupa katsottu riittäväksi valvontamuodoksi. Ei toimenpiteitä.
Marko Rantala Virtain kaupungissa ei ole tarpeen eikä tarkoituksenmukaista käyttää samoja rakentamista tiukasti ohjaavia sääntöjä kuin lähimmässä kaupungissa, Tampereella, missä esitetyn kaltainen tiukka ohjailu rakentamisessa paremmin olisi perusteltua. Rakennussäännön tulisi olla yksinkertainen ja mahdollisimman vapaamielinen, varsinkin kaava-alueen ulkopuolella rakentaminen tulisi olla hyvin vapaata. Jokainen rakennettu rakennus tulee jäämään Virroille, vaikka omistajat vaihtuisivatkin. Virtain kaupunki on maakuntavaltainen. Virtain alueella toimii n. 270 aktiivista maatilaa, joiden elinkeinon harjoittaminen tulee turvata. Ammatinharjoittamiseen liittyvää rakentamista tulisi pikemmin kannustaa kuin rajoittaa. Maatalouden rakennemuutoksen johdosta tilakoot kasvavat yhä suurempiin mittasuhteisiin ja rakennustiheys tilakeskuksen yhteydessä kasvaa lähes teollisiin mittasuhteisiin. Tällöin rakennusjärjestyksessä määritelty rakentamisen määrä (% rakennuspaikan alasta) tulee hyvin pian rakentamisen tulpaksi. Poikkeuslupien hakeminen tulisi minimoida ja pidättyä poikkeuslupamenettelyyn vain äärimmäisen poikkeuksellisissa tapauksissa. Mikäli poikkeuslupia haetaan enemmän kuin 1 per vuosi on rakennusjärjestyksessä jotain vikaa. Suomessa rakentamista ja maankäyttöä ohjataan maankäyttö- ja rakennuslailla ja sen rinnalla sovellettavalla muulla lainsäädännöllä. Rakennusjärjestyksestä ja sen sisällöstä määrätään MRL 14 ja 15 :ssä. Rakennusjärjestyksen määräykset ovat lainsäädäntöä täydentäviä, eivätkä saa olla ristiriidassa lakien kanssa. Määräysten tulee olla myös tasapuolisia, joten ketään henkilöä, yhteisöä tai intressiryhmää ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan. Myös poikkeuslupamenettelystä on määrätty maankäyttö- ja rakennuslaissa, eikä näitä säädöksiä voi ottaa rakennusjärjestykseen. Ei toimenpiteitä. Tarkoituksenmukainen ja kunnan taloudellisen edun mukainen, rakennusjärjestyksestä tai vahvistetusta kaavasta poikkeava rakentaminen tulisi olla myös mahdollista. Tämä saattaa ajatuksena tuntua epädemokraattiselta. Mutta vaativat ajat vaativat vaativia ratkaisuja, kaupungin tulisi ottaa itselleen takaisin oikeus päättää kunnan alueella tapahtuvasta rakentamisesta. Kaupungin tulisi ottaa käyttöön varmistusmekanismeja, joilla varmistetaan ennen kaikkea yritysten vaivaton sijoittuminen Virroille. NAAPURIKUNTIEN LAUSUNNOT Mänttä-Vilppula, Ruovesi Mänttä-Vilppula: Virtain kaupungin rakennusjärjestysehdotuksessa kulttuuri- ja luonnonarvoja on huomioitu suppeasti rakennuspaikan vähimmäiskoko on lain vaativa minimi. Myöhemmälle kaavoitukselle ei jää liikkumavaraa. rantarakentamisen etäisyysvaatimuksissa on luovuttu periaatteesta rakennuksen koon kasvaessa sen etäisyys rannasta kasvaa. rakennusoikeuden määrä on ristiriidassa rakennuspaikan vähimmäispinta-alaan ja vaadittuun rantaetäisyyteen. Ristiriitaa voi syntyä myös jätevesienkäsittelyn tilantarpeen kanssa. Rakennusoikeus poikkeaa merkittävästi Ruoveden ja Mänttä-Vilppulan hyväksymistä määristä. rakennusjärjestyksen eri pykälissä on keskenään ristiriitaisuuksia. rakentamista ohjaavat ja havainnollistavat liitepiirustukset on jätetty pois rantarakentamisen ohjeistus tulisi olla yhtenäinen sekä Ruovedellä, Virroilla että Mänttä- Vilppulassa. Kokonaisuutena rakennusjärjestyksessä jätetään liikaa harkintavaltaa yksittäiselle viranhaltijalle ja vaarannetaan tapauskohtaisilla tulkinnoilla rakentajien tasapuolinen kohtelu. Hyvä rakennusjärjestys antaa tukea rakennustarkastajan työlle tilanteissa, joissa asiakkaan näkemys ei vastaa yleistä etua. Esitystä tulisi hioa ja neuvotella sen sisällöstä aluehallintoviranomaisen kanssa ja verrata sitä ympäristönsuojelumääräyksiin. Lopullista esitystä laadittaessa tulisi muistaa yhteistyöhakuisuus naapurikuntien kanssa. Tulkinnallisesti yhtenevät ja saman sisältöiset rakentamismääräykset vahvistavat yhteistyötä kuntien kesken. Kunnissa on myös yhtenevät rakennusvalvontataksat." Lisäksi kaupunginhallitus yhtyy teknisen lautakunnan esitykseen, jonka mukaan Mänttä-Vilppula, Virrat, ja Ruovesi tarkastelevat yhdessä uudelleen voimassa olevia rakennusjärjestyksiään ja sen pohjalta esittävät yhteneväisen rakennusjärjestyksen laadintaa. Ruovesi: -kulttuuri- ja luonnonarvoja on huomioitu suppeasti Rakennusjärjestyksen uudistamista käynnistäessä toimeksiantoon kuului yhtenäisen rakennusjärjestyksen luominen Virtain, Ruoveden ja Mänttä-Vilppulan kuntiin. Virtain osalta rakennusjärjestyksen sisältö muuttui työn loppuvaiheessa. Ruovedellä ja Mänttä-Vilppulassa yhtenäiset rakennusjärjestykset ovat voimassa. Esitettyihin huomioihin on vastattu ja toimenpiteet esitetty ELY-keskuksen, Pirkanmaan liiton ja maakuntamuseon lausuntojen vastineissa.
-rakennuspaikan minimikoko 2000 m2,kun ympäristökunnissa vaatimus viemäriverkoston ulkopuolella on 3000 m2 ( Ruovesi, Mänttä-Vilppula ja Ylöjärvi/Kuru). -rantarakentamisen etäisyysvaatimuksissa on luovuttu siitä periaatteesta, että rakennuksen koon kasvaessa tulee etäisyyden rantaan kasvaa. Tämä voi aiheuttaa ristiriidan esim. jätevesijärjestelmien rakentamiselle. -rakentamisen määrä ranta-alueilla yleensä on huomattavan suuri ( 100 m2 + 4 % tontin pinta-alasta, suurin sallittu 300 m2) ja poikkeaa Ruoveden rakennusjärjestyksen sallimista rajoista ( 5 %, suurin sallittu tonttikoosta huolimatta 240 m2). - rakennusten sallitusta lukumäärästä ranta-alueella on luovuttu (Ruovedellä sallitaan 4 rakennusta /tontti). - ehdotuksessa on luovuttu määräysten tueksi laadituista ohjeistuksista ( mm. rakennuksen sijoitus ranta-alueilla, joiden tarkoitus on selkeyttää määräyksiä ja antaa tasapuolista ohjeistusta rakennushankkeeseen ryhtyville. Virtain kaupungin rakennusjärjestysehdotusta tulisi edelleen valmistella Ehdotuksen mukainen rakennusoikeuden määrä asettaa saman järvialtaan asukkaat eriarvoiseen asemaan kuntarajoista johtuen. Tavoitteena tulisi pitää alueellisesti yhteneväisen rakennusjärjestyksen laatimista. NAAPURIKUNTIEN LAUSUNNOT Kihniö, Keuruu Ei huomautettavaa Ei toimenpiteitä VIRTAIN SEURA RY Ei huomautettavaa VIRTAIN KYLIEN KEHITTÄMISYHDISTYS Virtain kylien kehittämisyhdistys ry pitää tärkeänä ja hyvänä asiana sitä, että nyt laadittu rakennusjärjestys on rakentamisen mahdollistava ja riittävän selkeä. Väljä, maaseutumainen asuminen on yksi Virtain suurimpia vetovoimatekijöitä ja nyt laadittu rakennusjärjestys tukee tätä suuntausta riittävästi. VIRTAIN YRITTÄJÄT Toivomme, että kaikenlainen yritystoimintaan liittyvä rakentamisen lupakäytäntö olisi mahdollisimman joustavaa ja nopeaa. Ei toimenpiteitä Ei toimenpiteitä Rakennusluvat myönnetään MRL:n pohjalta. Rakennusjärjestys ei vaikeuta lupien myöntämistä. Ei toimenpiteitä. Yritysten tuotanto- ja toimintotiloja toivotaan voitavan rakentaa helposti myös kaava-alueen ulkopuolelle. Rakennusjärjestyksen olisi oltava kaikenlaisen yritystoimintaan liittyvän rakentamisen joustava ja mahdollistava järjestys.
VAPAA-AJAN ASUKASTOIMIKUNTA Vapaa-ajan asukastoimikunta on päätynyt kannattamaan Virtain kaupungin ympäristölautakunnan 21.06.2011 tekemää esitystä uudeksi rakennusjärjestykseksi. Poikkeuksena Heikki Elonheimo, joka kannattaa kaupunginhallitus tekemää ehdotusta. Kts. Mänttä-Vilppulan, Ruoveden, ELY-keskuksen, Pirkanmaan liiton ja maakuntamuseon lausuntoihin annettuihin vastineisiin. Perusteluina seuraavaa: Ympäristölautakunnan esitys noudattaa tarkemmin voimassa olevaa rakennuslakia ja muita asiaan liittyviä määräyksiä. Huomioitavaa on myös se, että lautakunnan esittämä rakennusjärjestys on jo käytössä naapurikunnissa Mänttä-Vilppulassa ja Ruovedellä. Yhteneväisestä rakennusjärjestyksestä on sovittu Ylä-Pirkanmaan kuntien kesken. Tulevaisuutta ajatellen on syytä muistaa, mikäli valtiovallan suunnittelemat kuntaliitokset toteutuvat lähivuosina, jouduttaisiin jälleen eroavaisuuksia sorvaamaan yhtenäisiksi. Ympäristölautakunnan esitys tukee väljää asumista haja-asutusalueella ja varmistaa viihtyvyyden ja vetovoimaisuuden Virtain ympäristöä ja luontoa kohtaan. VIRTAIN LUONNONSUOJELUYHDITYS RY Virtain kaupunginhallituksen esitys Virtain uudeksi rakennusjärjestykseksi ei täytä nykyaikaiselle ympäristö-,maisema- ja luontoarvot huomioon ottavalle rakentamiselle asetettuja vaatimuksia. Kts. Mänttä-Vilppulan, Ruoveden, ELY-keskuksen, Pirkanmaan liiton ja maakuntamuseon lausuntoihin annettuihin vastineisiin. Ei ole tarkoituksenmukaista, että tavoiteltaessa Virroille lisää vakituisia ja kesäasukkaita, rakennusjärjestyksellä luotaisiin mahdollisuus pilata niitä ympäristö-, maisema- ja luontoarvoja, jotka sinällään ovat houkuttelemassa asukkaita muuttamaan kuntaan. Vakituisen ja loma-asumisen laatu syntyy ennen kaikkea viihtyvyydestä, jossa ei ole kysymys pelkästään yksittäisen rakentajan tai asukkaan eduista vaan kokonaisuudesta, jolla taataan kaikille virtolaisille luonnonkauniin ympäristön ja maisemien säilyminen. Sitä edesauttaa mm. riittävä tonttikoko ja väljä rakentaminen ja mahdollisuus rakennusten sijoitteluun maisema-arvot huomioiden. Erityisesti rantarakentamisen kannalta riittävä tonttien koko ja ranta-alueen maisema-arvojen säilyttäminen ovat tekijöitä, joilla taataan myös vesilläliikkujien viihtyvyys ja maiseman säilyminen. Vetovoimatekijöistä kilpailtaessa on kaupunginhallituksen esittämä rakennusjärjestys omiaan heikentämään Virtain imagoa naapurikuntiin verrattuna. Lisäksi Virtain kaupungille on edullista harmonisoida rakennusjärjestys yhdenmukaiseksi Ruoveden ja Mänttä-Vilppulan rakennusjärjestyksien kanssa, sillä tulevaisuudessa yhteistyö ja yhteiset virkamiehet tulevat mitä todennäköisemmin entisestään lisääntymään. Ympäristölautakunnan alkuperäinen esitys uudeksi rakennusjärjestykseksi on sisällöltään huomattavasti kaupunginhallituksen esitystä parempi ja Virtain Luonnonsuojeluyhdistys esittääkin alkuperäisen rakennusjärjestysehdotuksen hyväksymistä.