HAUKIPUTAAN KUNTA Kunnanhallitus 26.3.2007 TOIMINTAKERTOMUS 2006

HAUKIPUTAAN KUNTA Kunnanhallitus 26.3.2007 TOIMINTAKERTOMUS 2006

2 Kunnanjohtajan katsaus... 3 KUNNAN HALLINTO... 4 VALTUUSTON STRATEGIA- JA TALOUDEN TASAPAINOTUSPROSESSI... 6 TALOUDELLINEN TILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT... 7 KUNTATALOUDEN NÄKYMÄT... 7 OMAN TALOUSALUEEN NÄKYMÄT... 8 KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS... 9 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN... 9 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut (ulkoiset)... 9 RAHOITUSLASKELMA JA SEN MUUTOKSET... 12 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut... 12 Tase ja sen tunnusluvut... 13 KOKONAISTULOT JA -MENOT... 14 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET... 15 KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS... 16 KONSERNIYHTIÖIDEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 17 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT... 19 KESKUSHALLINTO... 21 HALLINTOPALVELUT... 26 PERUSTURVAPALVELUT... 31 SIVISTYSPALVELUT... 41 TEKNISET PALVELUT... 47 LIIKELAITOKSET... 50 Vesihuoltolaitos... 50 INVESTOINTIOHJELMAN TOTEUTUMINEN... 52 KAAVOITUSOHJELMAN TOTEUTUMINEN... 52 TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU... 52

3 Kunnanjohtajan katsaus TALOUS KOHENI Vuonna 2006 kunnan taloudessa tapahtui tuntuva parannus edellisvuodesta. Taloudellinen tulos muodostui paremmaksi kuin se oli alun perin budjetoitu. Budjetin alijäämä (ilman vesilaitosta) kutistui lopulta 255 000 euroon, kun sen oletettiin alun perin muodostuvan 4,6 miljoonan euron tappioksi. Kunnan vuosikate 2,2 miljoonaa euroa oli myös suunniteltua parempi, mikä on osin tulopuolella tapahtuneiden valtionrahoituksen korjausliikkeiden ja verotulokehityksen seurausta. Myönteinen tilinpäätös on suurelta osin seurausta henkilöstön sitoutumisesta valtuuston päättämään talouden tasapainottamisohjelmaan. Kaikki kunnantoimialueet pysyivät kiitettävästi annetuissa talousraameissa ja vaikuttivat omalla toimialueellaan myönteisesti talouden kehitykseen. Myös sisäministeriön myöntämä harkinnanvarainen 0,9 miljoonan euron rahoitusavustus vaikutti osaltaan toteutuneisiin talouslukuihimme. HALLITTUA KASVUA Kunnan väkiluku kasvoi tarkasteluvuonna 400 uudella asukkaalla, missä on kasvua 2,3 % edelliseen vuoteen verrattuna. Merkittävä osa uusista kuntaan muuttajista oli lapsiperheitä ja kunnan kaikkien asukkaiden keski-ikä on edelleen alle 34 vuotta. Myös syntyvyys oli keskimääräistä suurempi. Positiivista on myös se, että kunnan työttömyysprosentti laski loppuvuodesta alle 10 %:n, mikä on tapahtunut edellisen kerran 1980-luvulla. Vuoden 2006 keskimääräinen työttömyysprosentti oli 10,8 %. Maankäytön suunnittelussa painopisteenä oli Martinniemen osayleiskaavan tarkistamisen käynnistys sekä Virpiniemen rakennuskaavojen ajantasaistaminen ja teollisuusalueiden täydennyskaavoitus. Valtatie E 75 ja Kellonväylän risteysalueen ympäristö sekä Ritaharjuun etelässä rajoittuva alue päätettiin kaavoittaa yhdessä Oulun kaupungin kanssa. PALVELUINVESTOINTEJA Vuonna 2006 merkittävimmät rakentamisen kohteet olivat syksyllä valmistuneet Martinniemen koulun (0,7 M v. 2006) ja Aseman koulun (0,9 M v. 2006) perusparannus- ja muutostyöt. Kunnan lapsipalveluja parantavia investointeja olivat myös koulun viereen valmistunut Martinniemen uusi päiväkoti (0;5 M v. 2006) ja lähes valmiiksi saatu Jatulin tarhan päiväkodin laajennus (1,0 M v. 2006) kirkonkylällä. Myös Länsipuolen uuden yhtenäiskoulun uudisrakentamisen suunnittelu käynnistyi valtuuston päätöksellä. Kunnallisteknisiin investointeihin käytettiin 0,9 M, mikä kohdistui suurelta osin 118 tonttia käsittävän Haapakangas III-asuinalueen katu- ja johtoverkostojen rakentamiseen. Haukiputaan Palvelukotisäätiön, jossa kunta on vahvasti mukana, uusi sosiaali- ja terveyspalveluja tukeva palvelutalohanke käynnistyi kunnan keskustassa. Haukiputaan Teollisuuskiinteistöt Oy neuvotteli OSEKK:n kanssa periaatesopimuksen OSAO:n Haukiputaan ammattioppilaitoksen yksikön (600 oppilasta) siirtymisestä lähivuosina asemakylältä kirkonkylälle, ukonkaivoksen alueelle aikanaan Nokia Networks in tarpeisiin rakennettuihin tuotantotiloihin. SEUTUTYÖ TIIVISTYI Vuonna 2006 valmistunut Oulun seudun yhteinen osayleiskaava jäsentää ja mahdollistaa Oulun alueen kehittymistä entistä kilpailukykyisemmäksi, yhtenäiseksi työssäkäynti- ja palvelualueeksi. Kansallista pilottirahoitusta saanut seudullinen TITUS-hanke tähtää alueen yhteisten, teknologiaa hyödyntävien palvelujärjestelmien kehittämiseen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kunta- ja palvelurakenneuudistusta edistävä PARAS-hanke käynnistyi syksyllä ja on keskeinen kuntapalvelujen uudistamisen ohjaus- ja työväline seuraaville vuosille.

4 KUNNAN HALLINTO VALTUUSTO 2005-2008 Paikkajakauma Suomen Keskusta 18 Vasemmistoliitto 10 Sosialidemokraatit 9 Kokoomus 4 Vihreät 2 Yhteensä 43 valtuutettua Keskusta Alakangas Jani Kenttätie 1 90820 Kello Barck Nina Ylämäki 6 90820 Kello Halonen Eero Kalavasunkuja 1 90810 Kiviniemi Harju Terttu Yläkalimentie 11 90800 Oulu Jämsä Pentti Simppulantie 6 90830 Haukipudas Kangas Virve Kellontie 26 90820 Kello Kauppila Lauri Kääriäntie 9 90850 Martinniemi Klasila Pertti Junakuja 4 90840 Haukipudas Kärkkäinen Tuomo Kärpänkuja 3 90830 Haukipudas Lepistö Tero Seipitie 5 90810 Kiviniemi Manninen Marjukka Kellontie 134 90820 Kello Paaso Tuula Jokelantie 235 90830 Haukipudas Rehu Sanna Asemakyläntie 246 90840 Haukipudas Riepula Sirkka Lintumaansuontie 6 90820 Kello Takkula Mikko, 28.8.2006 asti Pöllönsaarentie 4 90820 Kello Vehkaperä Hannu Eskonpolku 13 90820 Kello Vehkaperä Mirja, 1. vpj. Hiehonkuja 2 A 2 90830 Haukipudas Vänttilä Jukka Vainiontie 5 90840 Haukipudas Väätäjä Kaisa, 29.8.2006 alk. Kokkareentie 18 90820 Kello Vasemmistoliitto Enojärvi Annemari Kalimenojankuja 26 B 5 90810 Kiviniemi Kaan Tuomo Heinäpolku 7 90850 Martinniemi Lopakka Seppo Viikinmutka 19 90830 Haukipudas Pellinen Irma, pj. Siikasaarentie 24 90830 Haukipudas Perätalo Jouko Teponkentäntie 3 90810 Kiviniemi Sala Sannamari Rantakuja 2 A 2 90830 Haukipudas Sipola Mauno Putaankyläntie 187 90850 Martinniemi Sutela Taisto Tulemantie 7 90830 Haukipudas Ukkola Jari Satamatie 6 90850 Martinniemi Ukkola Teuvo Kellontie 257 90820 Kello Sosialidemokraatit Kanniainen Sisko Kärpänkuja 4 B 10 90830 Haukipudas Lahdensivu Pentti Mäntytie 6 90850 Martinniemi Länden Seija, 3. vpj. Kappelitie 10 B 9 90830 Haukipudas Nikkinen Esa Ukkolanperäntie 37 90860 Halosenniemi Niskala Jarmo Villentie 6 90850 Martinniemi Pihlajoki Tuula Santaholmantie 48 90830 Haukipudas Teräs Matti Suokkosentie 100 90830 Haukipudas Torro Kaarina Sampantie 3 90850 Martinniemi Tähtelä Pirkko Paavonpolku 1 as 1 90830 Haukipudas Kokoomus Kiviahde Heikki Paasirinne 7 90830 Haukipudas Manninen Aarno Huvipolku 2 90830 Haukipudas Roivainen Matti, 2. vpj. Vannetie 1 B 6 90810 Kiviniemi Ruuska Petri Lossikuja 3 90830 Haukipudas Vihreät Kuusela Terttu Kärpänkuja 4 B 12 90830 Haukipudas

5 Viholainen Kari Kappelitie 10 C 17 90830 Haukipudas KUNNANHALLITUS 2005-2006 Varsinainen jäsen Kärkkäinen Tuomo, pj. Halonen Eero Riepula Sirkka Vänttilä Jukka Manninen Marjukka Enojärvi Annemari, II vpj. Sipola Mauno Sala Sannamari Nikkinen Esa, I vpj. Valkola Mirkku Manninen Aarno Henkilökohtainen varajäsen Vehkaperä Hannu Alakangas Jani Kangas Tuula Barck Nina Harju Terttu Perätalo Jouko Sutela Taisto Lalli Jaana Teräs Matti Tähtelä Pirkko Haapalainen Antti TARKASTUSLAUTAKUNTA 2005-2008 Stranius Kalervo Tammela Taisto Halotie-Flink Liisa Ruuska Petri, vpj. Kuusela Terttu, pj. Hattukangas Juha Timonen Jaakko Meriläinen Liisa 14.11.2005 asti Herranen Sara 15.11.2005 alkaen Pyrhönen Kalle Vesala Elma PERUSTURVALAUTAKUNTA 2005-2008 Paaso Tuula, pj. Similä Pertti Kangas Virve 30.1.2006 asti Väätäjä Kaisa 31.1.2006 alkaen Harju Terttu Alakangas Jani Jämsä Pentti Koskela Liisa Lopakka Seppo Ukkola Teuvo Herranen Sara Teräs Matti, vpj. Rekilä Maarit Viholainen Kari Mäkelä Paula Haapalainen Timo Pulkkinen Mikko Kipinä Ulla-Maija Kaikkonen Mikko Jussila Jouko Sutela Sanna-Riitta Luukinen Heino Heikkilä Tauno Porko Jouni Kauppi Sanna Pelanne Maarit 13.11.2006 asti Virtanen Katri, 14.11.2006 alkaen Jaaranto Anne SIVISTYSLAUTAKUNTA 2005-2008 Barck Nina Huttu Maarit Rehu Sanna, vpj. Lepistö Tero Kaleva Kari Lalli Jaana Perätalo Jouko Lahdensivu Pentti, pj. Pihlajoki Tuula Niskala Jarmo Malinen Heikki Pirnes-Autio Outi Nuolioja Vesa 20.6.2005 asti Hattukangas Juha 21.6.2005 alkaen Heikkilä Riikka Ollila Vesa-Matti Ojala Taneli Kovalainen Sirpa Eklin Aki Huru Kaisu Mutanen Sanna Suua Pekka Raappana Mikko TEKNINEN LAUTAKUNTA 2005-2008 Klasila Pertti, pj. Aarnipuro Heikki

6 Takkula Mikko Väätäjä Kaisa 30.1.2006 asti Kangas Virve 31.1.2006 alkaen Kauppila Lauri Kangas Tuula Sutela Taisto, vpj. Ukkola Jari Kauppila Maritta Kanniainen Sisko Torro Kaarina Ruuska Petri Kaakinen Hannele Pietilä Sirkka Vehkaperä Seppo Ollila Eija Lopakka Seppo Koskela Liisa Perttunen Helena Kurkela Hannu Nikkinen Vilho Hakso Keith KUNNAN PALKATUN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 31.12.2006 Vakinaiset Määräaikaiset Sijaiset Yhteensä Kunnanjohto ja tukiryhmä 6 6 Hallintopalvelut 67 4 8 79 Perusturvapalvelut 440 25 97 562 Sivistyspalvelut 238 42 15 295 Tekniset palvelut 124 14 9 147 Työllistetyt 0 44 0 44 Yhteensä 875 129 129 1133 VALTUUSTON STRATEGIA- JA TALOUDEN TASAPAINOTUSPROSESSI Kuntalain mukaan valtuusto asettaa kunnan keskeiset toiminnan ja talouden tavoitteet ja seuraa niiden toteutumista. Haukipudas-strategian sisältämät kunnan arvot, perustehtävä ja visio 2015 sekä vastuualueiden perustehtävät ja visiot 2015 edesauttavat tämän tehtävän hoitamista. Haukipudas-strategia on päättäjille ja henkilöstölle työväline kunnan pitkäjänteiseen kehittämiseen. Se on pitkän tähtäimen suunnitelma siitä, miten kunta voi edetä nykytilasta toivottuun tahtotilaan, visioon 2015. Strategia on tiekartta kunnan tulevaisuuteen. Siinä visio muutetaan konkreettisiksi päämääriksi ja valitaan politiikka, jolla kunta pyrkii asettamiensa tavoitteiden saavuttamiseen pitkällä aikajänteellä. Valtuusto kävi taloussuunnitelmaa 2006-2008 valmisteltaessa läpi perusteellisen strategiaprosessin. Tästä syystä kunnan johtoryhmä katsoi, että kunnan arvot, perustehtävä ja visio 2015, strategiset päämäärät ja kunnanhallituksen tuloskortit voidaan valmistella johtoryhmän toimesta. Johtoryhmä käytti asiat kunnanhallituksen ohjeistettavana valmistelutyön kuluessa. Kunnan talouden tasapainottamisprosessi käynnistyi, kun valtuusto hyväksyessään taloussuunnitelmaa 2005-2007 edellytti kunnanhallituksen ja lautakuntien ryhtyvän toimenpiteisiin kunnan talouden tasapainottamiseksi suunnittelukauden loppuun mennessä. Kunnanhallitus hyväksyi 14.2.2005 talouden tasapainottamisen runko-ohjelman. Ohjelma piti sisällään seuraavat tehtäväkokonaisuudet: haaste johtamiselle, palvelurakenneselvitykset, organisaation toimivuus, tulopohjan vahvistaminen ja työmotivaation parantaminen. Runko-ohjelmaa hyväksyessään kunnanhallitus asetti, aikataulutti ja vastuutti sen pohjalta ensimmäiset kahdeksan hanketta ja työryhmät valmistelemaan niitä. Merkittävä osa näiden hankkeiden suunnitelmista valmistui vuoden 2006 aikana. Näistä ehkä mainittavimmat olivat organisaation uudelleenarviointi, Haukiputaan tilaaja-tuottajamalli ja sen toimenpideohjelma sekä sisäisen vuokran määräytymisselvitykset. Jatkuvan muutoksen ja henkilöstön jaksamisen kannalta tärkeä Hyvinvoiva henkilöstö-tasapainottuva talous -hanke käynnistyi ja jatkuu aina kesään 2008 saakka. Talousarvion 2007 ja taloussuunnitelman 2007-2009 valmistelu aloitettiin toukokuussa, kun hallintokunnille annettiin suunnitteluohjeet ja aikataulutus. Valmisteluprosessin aikana ohjeita täsmennettiin useaan otteeseen. Valmistelutyön aikana järjestettiin kolme valtuuston, kunnanhallituksen ja kunnan johtoryhmän seminaaria. Näiden tuloksena alkuperäisen kunnan talouden tasapainottaminen 2005-2007 ohjelman yhteydessä hyväksytyt linjaukset ovat säilyneet lähes ennallaan. Linjaukiksi hyväksyttiin:

7 - maksujen ja taksojen korotus 3 % vuodessa, - toimintamenojen kokonaiskasvu 1,5 % vuosina 2007-2008 ja 2 % vuonna 2009, - nettoinvestoinnit 6 M vuonna 2007, 7 M vuonna 2008 ja 8 M vuonna 2009 ja - veroprosentti 19,5 % ja kiinteistöverot ennallaan. Linjausten tavoitteena oli, että kunnan talous on vuoden 2007 talousarviossa tasapainossa. Lopullisessa talousarviossa linjauksia ei täysin pystytty toteuttamaan, mutta tasapainovaatimus talousarviossa toteutui. TALOUDELLINEN TILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT Maailman talouden kasvu jatkui nopeana, joskin sen hidastumisesta on selviä merkkejä osassa teollisuusmaita. Yhdysvaltojen kasvu on hidastunut asuntomarkkinoiden ongelmista johtuen ja Japanin kasvua hidastaa yksityisen kulutuksen alhaisuus. Euroalueella kasvu on pysytellyt vahvana lähinnä investointitoiminnan vilkkaudesta johtuen. Inflaatio on pysynyt alhaisena maailmanlaajuisesti johtuen öljyn hinnasta, joka tosin vuoden 2006 lopulla kohosi. Maailmantalouden kasvun riskit ovat yhä olemassa. Riskit liittyvät ennen muuta Yhdysvaltojen suureen vaihtotaseen alijäämään ja kotitalouksien vähäiseen säästämiseen sekä kehittyvien maiden talouksien suuriin vaihtotaseylijäämiin. Myös öljyn ja keskeisten raaka-aineiden tuleva hintakehitys ja niiden inflaatiovaikutus on jatkuvasti merkittävä riskitekijä. Vuosi 2006 oli kolmastoista perättäinen Suomen kansantalouden kasvun vuosi. Suomen talous kasvoi odotettua enemmän eli noin 5 prosenttia. Kasvulukua suurensi paperiteollisuuden työselkkaus edellisvuonna. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan vuonna 2007 runsaaseen 3 prosenttiin. Suomen talouskasvun vahvuus pohjautuu kotitalouksien investointeihin ja kulutukseen sekä viennin kasvuun. Työttömyysasteen lasku on pysähtynyt noin 8 prosentin tuntumaan. Samanaikaisesti avoimien työpaikkojen määrä on lisääntynyt niin, että eräillä aloilla on selkeä työvoimapula. Suomen vuotuinen inflaatio pysyi 1,5 prosentin alapuolella, mutta inflaatiopaineet ovat olemassa ja liittyvät ennen muuta öljyn ja muiden raaka-aineiden hintakehitykseen sekä tulevaan tulopoliittiseen ratkaisuun. Kansalaisille vuosi 2006 oli loppujen lopuksi hyvä. Kotitalouksien luottamus tulevaisuuteen oli vahva, mikä näkyi investointien ja kulutuksen suuruutena. Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat kohtuullisesti ja työllisyyden paraneminen jatkui joskin niukasti. Ostovoiman lisääntyminen ohjautui kulutukseen, investointeihin ja sijoittamiseen. Euroopan johtavien talousmahtien talouskasvun piristymistä on odotettu parin vuoden ajan, mutta kasvun heikkous näyttää jatkuvan. Euron vahvuus, suurten julkisten talouksien vajeet ja rakenteelliset tekijät rajoittavat kasvua. Yleisen hintatason nousu on pysynyt maltillisena huolimatta korkotason ja energian hinnannoususta. Kuluttajahintaindeksi kohosi runsaan yhden prosentin. Paineita muutoksiin on selvästi olemassa ja kuluttajahintojen nousuun viime vuosista totuttua enemmän on varauduttava. Kasvu lienee noin 2,0 prosenttia vuonna 2007. Maamme työttömyysaste on viimeisen eduskuntavaalikauden aikana alentunut. Työttömyysaste oli keskimäärin hieman alle 8 prosenttia vuonna 2006. Tavoitteet työttömyyden pienentämiseksi ovat edelleen olemassa. Ennusteet vuodelle 2007 lupaavat työttömyysasteen paranemista noin puoli prosenttiyksikköä. KUNTATALOUDEN NÄKYMÄT Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumman kasvu on viimeisen kolmen vuoden aikana ollut noin 4,0 prosenttia vuodessa. Kunta-alan palkkasumman verraten nopeaan kasvuun on vaikuttanut ansiotason kohoamisen lisäksi työpanoksen kasvu ja rakennemuutokset. Kunta-alan keskimääräinen ansiotason kohoaminen hidastuu vuonna 2007 johtuen sopimuskauden palkankorotusten etupainotteisuudesta. Toisaalta edelleen käynnissä oleva palkkausjärjestelmän kehittämisohjelman toteuttaminen ja mahdolliset palkkaliukumat kohottavat edel-

8 leen kunta-alan ansiotasoa. Kuntien ansiotasoindeksi kohosi noin kolme prosenttia vuonna 2006. Vuonna 2006 kuntien verotulojen tilitykset kasvoivat yli 4 prosenttia eli hieman enemmän kuin ennakoitiin. Vuonna 2007 kuntien verotulojen tilitysten kasvun arvioidaan olevan edellisvuoden tasoa. Verotulojen nousee noin 16 miljardiin euroon. Kunnallisveron veropohjaa kasvattaa toisaalta ansiotulojen lisäys ja toisaalta vähennysjärjestelmän säilyttäminen ennallaan. Kunnilla on merkittävästi paineita tuloveroprosenttien nostamiseen. Kuntien toimintamenot kasvoivat noin miljardi euroa vuonna 2006. Kasvu oli edellisvuoden suuruinen. Paineet menojen lisäämiselle ovat edelleen kovat. Kasvuvauhdin on pakko hidastua selvästi kuntien rahoitustilanteesta johtuen. Asiaan pyritään vaikuttamaan mm. ajankohtaisella Paras-hankkeella. Kuntien käyttöomaisuusinvestoinnit olivat kolmisen miljardia euroa vuonna 2006. Kuntien investointitarve ennen kaikkea peruskorjauksiin on suuri, mutta kuntien rahoitustilanteen heikkeneminen karsii välttämättömiäkin investointeja. Investointitaso saattaa lähivuosina jäädä noin 2 miljardiin euroon vuodessa. Kuntien vuosikatteet paranivat edellisestä vuodesta. Näin vuonna 2004 alkanut kehitys saatiin taitettua. Sen sijaan kuntien lainakanta jatkoi kasvua. Kuntien menojen kasvuvauhti jatkuu lyhyellä tähtäyksellä lähes ennallaan. Palvelutarpeiden lisääntyminen uhkaa kuntatalouden vakautta. Vaarana on, etteivät verotulojen ja valtionosuuksien lisäykset riitä pitämään vuosikatteita nykytasolla. Tätä ongelmaa pyritään ratkaisemaan edellä mainitulla valtakunnallisella PARAS-hankkeella. OMAN TALOUSALUEEN NÄKYMÄT Oulun seudun kuntien talouskehityksessä ei tapahtunut oleellista muutosta vuonna 2006. Talouskehityksestä ei tässä vaiheessa ole kokonaisvaltaista, koottua tietoa. Sen sijaan seudun väestökehitys jatkui edelleen positiivisena. Seudun kuntien asukasluku kasvoi lähes kaksi prosenttia, mikä on edelleen valtakunnallisesti kärkitasoa. Suhteellisesti nopeinta kasvu oli seudun eteläosassa. Nopea väestönlisäys asettaa haasteen seudun kuntien palveluiden järjestämiselle. Vuoden lopussa Oulun seudun kunnissa oli noin 210 000 asukasta. Oulun seudun kuntien talouden ennakoidaan edelleen heikkenevän. Kehitykseen pyritään vastaamaan uudella seutustrategialla ja lukuisilla yhteisillä palveluhankkeilla. Käynnissä olevalla PARAS-hankkeella haetaan ratkaisua seudun väestön palvelutarpeiden tyydyttämiseen sekä seudun ja koko Pohjois-Suomen pärjäämiseen kovenevassa kilpailussa pitkällä aikavälillä. Oulun seudun väestönkasvun ennakoidaan jatkuvan nopeana. Seudun asukasluku tulee viime vuosien kehityksen pohjalta olemaan 250 000 asukasta vuonna 2020. Oulun osuus asukasluvusta on tuolloin runsaat 150 000 asukasta. Oulun seudun elinkeinoelämä kehittyi 1990-luvun laman jälkeen hyvin nopeasti. Kehitys oli voimakasta erityisesti it-alalla. Informaatiotekniikan työpaikat ovat viime vuosina vähenemistään vähentyneet, mutta vastaavasti perinteisen teollisuuden ja etenkin palvelujen työpaikat ovat lisääntyneet. Oulun seudun työttömyysaste oli noin 10 prosenttia vuonna 2006. Siinä on selvää vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna. Tavoitteena pidetty työttömyysastetta ei siten likimain saavutettu. Haukiputaan kunnan talous on ollut uhattuna koko 2000-luvun ajan, vaikka talous loppujen lopulta olikin kunnan olosuhteissa vahva vuodet 2000-2003. Uhan aiheuttivat kunnan yhteisöverotulojen romahdus, verotulotasausperusteet, verotuksen keventämiseen liittyvät ansiotulovähennykset ja kasvukunnan menopaineet. Uhka toteutui vuonna 2004, jolloin kunta joutui verotulotasauksen merkittävästä saajasta sen maksajaksi ja samanaikaisesti kunnan verotulot pienenivät. Tämän tuloksena vuosikate painui noin 5,6 miljoonaa euroa negatiiviseksi ja tili-

9 kauden alijäämä 8,1 miljoonaksi euroksi. Vuoden 2005 tilinpäätöksessä vastaavat luvut olivat 3,1 ja 5,7 miljoonaa euroa. Talouden tasapainottamistoimenpiteiden tuloksena vuoden 2006 tilinpäätöksessä vuosikate on positiivinen runsaat 2,2 miljoonaa euroa ja tilikauden alijäämä jää 0,25 miljoonaan euroon. Talousarvioon verrattuna tilikauden talous kohentui noin 4,3 miljoonaa euroa. KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Valtuusto hyväksyi taloussuunnitelmassa 2006-2008 kunnanhallituksen ja vastuualueiden kriittiset menestystekijät sekä niiden pohjalta vastaavat tuloskortit. Näihin strategisiin toimintaohjeisiin kunnan toiminta perustui vuonna 2006. Talousarviovuoden toimintakulut kasvoivat eelliseen vuoteen verrattuna 5,4 prosenttia, mutta budjetoituun verrattuna vain 1,2 prosenttia. Samalla toimintatuotot kasvoivat 14,4 prosenttia. Toimintakate parani 2,5 prosenttia budjetoidusta. Kun verotulot kasvoivat edellisvuodesta 10,4 prosenttia (veroprosentin nosto) ja valtionosuudet 16,5 prosenttia (harkinnanvarainen valtionavustus), vuosikate parani merkittävästi ja päätyi 2,2 M positiiviseksi. Tilikauden tulos oli 0,3 M (budjetoitu 4,6 M ) ja alijäämä 0,26 M (budjetoitu 4,6 M ) negatiivinen. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut (ulkoiset) TP 2004 TP 2005 TP 2006 Muutos % 1 000 1 000 1 000 Toimintatuotot 9 046 9 129 11 388 24,7 % Toimintakulut -65 605-68 364-72 147 5,5 % Toimintakate -56 559-59 235-60 759 2,6 % Verotulot 36 882 38 373 42 346 10,4 % Valtionosuudet 14 874 19 371 22 574 16,5 % Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 99 36 87 141,7 % Muut rahoitustuotot 112 46 172 273,9 % Korkokulut -733-1 162-1 420 22,2 % Muut rahoituskulut -64-34 -88 158,8 % Vuosikate -5 388-2 605 2 912 Poistot ja arvonalentumiset -2 865-3 123-3 160 1,2 % Arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos -8 253-5 728-248 Poistoeron lisäys(-)/vähennys(+) -296-2 019-869 -57,0 % Varausten lisäys(-)/vähennys(+) 81 2 100 950-54,8 % Rahastojen lisäys(-)/vähennys(+) 409 Tuloslaskelman tunnusluvut 2004 2005 2006 Toimintatuotot/toimintakulut, % 13,8 13,4 15,8 Vuosikate/poistot, % -188-83,4 92,2 Vuosikate-% -8,9-3,9 3,8 Vuosikate, eur/as -315-150 164 Poisto-% 4,7 4,7 4,1 Poistot/as 168 179 206 Asukasmäärä 17090 17409 17809 Kunnan ulkoisten menojen toimintakate kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 1,5 milj. euroa eli 2,6 prosenttia. Menojen kasvua ei saatu täysin hillittyä talouden tasapainottamistavoittei-

10 den edellyttämällä tavalla. Tämä johtuu pääasiassa kuntalaisten palveluvelvoitteiden toteuttamisesta ja kunnan väestön kasvusta. Menojen kasvuvauhti oli normaalitulojen kasvuun nähden liian suuri. Vuosikatteen ja tuloksen positiivinen kehitys budjetointiin verrattuna johtui suurelta osin veroprosentin noston vaikutuksesta, harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen saannista sekä asuntotonttien myynnistä ja siitä kirjatusta myyntivoitosta. Kunnan palvelujen maksu- ja myyntituloja ei ole edelleenkään pystytty lisäämään riittävästi. Kunnan rahoitustuloksen osoittama vuosikate parani 5,5 milj. euroa, josta harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen ja myyntivoittokirjauksen osuus oli 1,9 milj. euroa. Tilikauden tulos oli 248 000 euroa negatiivinen. Kunta ja vesihuoltolaitos yhteensä (ulkoiset ja sisäiset) 2005 2006 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 6 530 854,89 7 151 714,82 Maksutuotot 3 348 851,52 3 686 397,84 Tuet ja avustukset 1 005 657,67 1 475 624,11 Vuokratuotot 8 426 072,67 8 869 417,62 Muut toimintatuotot 26 993,29 1 029 408,21 Muut sisäiset tulot 181 921,57 TOIMINTATUOTOT 19 520 351,61 22 212 562,60 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -28 181 566,46-28 493 434,14 Henkilöstösivukulut Eläkekulut -6 286 251,72-6 696 274,61 Muut henkilöstösivukulut -2 126 123,48-2 267 735,20 Palvelujen ostot -24 648 106,29-26 590 160,29 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -4 105 295,67-4 505 609,94 Avustukset -5 042 809,10-5 756 568,32 Muut toimintakulut -8 364 225,90-8 661 163,23 TOIMINTAKULUT -78 754 378,62-82 970 945,73 TOIMINTAKATE -59 234 027,01-60 758 383,13 Verotulot 38 372 645,27 42 345 917,22 Valtionosuudet 19 371 141,00 22 573 786,42 Rahoitustuotot 169 976,16 259 359,13 Rahoituskulut -1 284 600,89-1 508 376,03 VUOSIKATE -2 604 865,47 2 912 303,61 Poistot -3 123 161,61-3 160 428,58 TILIKAUDEN TULOS -5 728 027,08-248 124,97 Poistoeron muutos -2 018 772,89-868 772,89 Varausten muutos 2 100 000,00 950 000,00 YLIJÄÄMÄ / ALIJÄÄMÄ -5 646 799,97-166 897,86

11

12 RAHOITUSLASKELMA JA SEN MUUTOKSET Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut TP 2004 TP 2005 TP 2006 1 000 1 000 1 000 Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Vuosikate -5 388-2 605 2912 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -82 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit -8 424-9 555-6575 Rahoitusosuudet investointimenoihin 20 1 161 20 Käyttöomaisuuden myyntitulot 568 962 376 Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta -13 388-10 119-3267 Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -32-541 Antolainasaamisten vähennykset 160 338 137 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 10 000 7 726 6073 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -2 136-2 117-3292 Lyhytaikaisten lainojen muutos 5 000 4 761-839 Oman pääoman muutokset -11 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -4 40 25 Vaihto-omaisuuden muutos -39 23 4 Pitkäaikaisten saamisten muutos 36 7 Lyhytaikaisten saamisten muutos 35-2 150 950 Korottomien pitkä- ja lyhytaik. velkojen muutos 675 1 407 544 Rahoitustoiminnan nettokassavirta 13 693 10 028 3057 Kassavarojen muutos 305-91 -210 Kassavarat 31.12. 744 654 444 Kassavarat 1.1. 501 744 654 Rahoituslaskelman tunnusluvut 2 004 2 005 2006 Investointien tulorahoitus, % -64,1-31 44,5 Pääomamenojen tulorahoitus, % -51,7-25,6 28,4 Lainanhoitokate -1,7-0,4 0,9 Kassan riittävyys, pv 4 3 2 Asukasmäärä 17090 17409 17809 Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta osoittaa, miten vuosikate riittää investointien rahoitukseen. Tunnuslukuna investointien tulorahoitusaste osoittaa samaa. Pääomamenojen tulorahoitusasteessa ovat lisäksi mukana antolainojen nettolisäys ja lainanlyhennykset. Mainitut rahoituksen tunnusluvut osoittavat, että kunnan taloudellinen asema on vuoden 2004 romahduksen jälkeen systemaattisesti parantunut. Talouden tasapainottamiseksi tehtyjen toi-

13 Tase ja sen tunnusluvut menpiteiden vaikutus on selvästi nähtävissä. Tilanne on kuitenkin edelleen korjausta vaativa kasvukunnan suurista menopaineista ja tulevista investointitarpeista johtuen. Rahoituslaskelman tunnusluvut ovat edellisvuodesta parantuneet, mutta ne paljastavat edelleen kunnan talouden heikkouden. Kunta investoi ja maksaa lainanlyhennykset edelleen lainavaroin ja lainanhoitokate sekä kassan riittävyys osoittavat kunnan maksuvalmiuden heikkouden. Kunnan taloustilanne on väestönkasvusta, kasvukunnan menopaineista ja investointitarpeista johtuen jatkuvaa tasapainottamista vaativa. VASTAAVAA 2 005 2 006 2 005 2 006 1000 1000 1000 1000 VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT 80 985 84 905 A OMA PÄÄOMA 31 366 31 188 I Aineettomat hyödykkeet 507 483 I Peruspääoma 36 837 36 838 1. Aineettomat oikeudet 23 II Arvonkorotusrahasto 6 125 6 114 2. Tietokoneohjelmistot 147 148 IIIMuut omat rahastot 3. Muut pitkävaikutteiset menot 360 312 IV Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä -5 949-11 597 4. Ennakkomaksut V Tilikauden ylijäämä/alijäämä -5 647-167 II Aineelliset hyödykkeet 62 504 65 318 1. Maa- ja vesialueet 18 427 19 039 B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 6 347 6 265 2. Rakennukset 29 717 31 808 1. Poistoero 3 897 4 765 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet 12 856 13 054 2. Vapaaehtoiset varaukset 2 450 1 500 4. Koneet ja kalusto 1 504 1 417 C PAKOLLISET VARAUKSET 1. Eläkevaraukset 2. Muut pakolliset varaukset III Sijoitukset 17 974 18 204 1. Osakkeet ja osuudet 17 974 18 204 D ARVOSTUSERÄT 2. Joukkovelkakirjalainasaamiset 1. Arvostuserät 3. Muut lainasaamiset 4. Muut saamiset D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1 109 931 1. Valtion toimeksiannot 933 739 IV Toimeksiantojen varat 1 103 900 2. Lahjoitusrahastojen pääomat 176 192 1. Valtion toimeksiannot 926 708 3. Muut toimeksiantojen pääomat 2. Lahjoitusrahast. erityiskatteet 177 192 3. Muut toimeksiantojen varat E VIERAS PÄÄOMA 50 926 53 412 I Pitkäaikainen 27 538 30 870 B VAIHTUVAT VASTAAVAT 7 660 6 891 1. Joukkovelkakirjalainat I Vaihto-omaisuus 122 118 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 24 994 27 777 1. Aineet ja tarvikkeet 116 106 3. Lainat julkisyhteisöiltä 1 2. Keskeneräiset tuotteet 6 12 4. Lainat muilta luotonantajilta 3. Valmiit tuotteet 5. Saadut ennakot 4. Muu vaihto-omaisuus 6. Ostovelat 5. Ennakkomaksut 7. Muut velat 2 543 3 093 8. Siirtovelat II Saamiset 6 884 6 329 Pitkäaikaiset saamiset 36 29 II Lyhytaikainen 23 388 22 542

14 1. Siirtosaamiset 36 29 1. Joukkovelkakirjalainat 2. Lainasaamiset 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 14 551 13 712 3. Muut saamiset 3. Lainat julkisyhteisöiltä 1 1 4. Siirtosaamiset 4. Lainat muilta luotonantajilta Lyhytaikaiset saamiset 6 848 6 300 5. Saadut ennakot 1 3 1. Myyntisaamiset 1 414 1 427 6. Ostovelat 2 961 2 720 2. Lainasaamiset 1 293 1 696 7. Muut velat 2 055 2 376 3. Muut saamiset 2 862 2 843 8. Siirtovelat 3 819 3 730 4. Siirtosaamiset 1 279 334 VASTATTAVAA 89 748 91 796 III Rahoitusarvopaperit 1. Osakkeet ja osuudet Taseen tunnusluvut 2. Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 3. Joukkovelkakirjalainasaamiset Omavaraisuusaste, % 42 41 4. Muut arvopaperit Rahoitusvarallisuus eur/asukas -2 492-2 619 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 76 70 IV Rahat ja pankkisaamiset 654 444 Lainat, eur/asukas 2 272 2 330 Lainakanta 31.12., 1000 eur 39 547 41 490 VASTAAVAA YHTEENSÄ 89 748 91 796 Lainasaamiset 31.12., 1000 eur Asukasmäärä 17 409 17 809 Tase ja sen tunnusluvut kuvaavat kunnan taloudellista asemaa ja rahoituksen rakennetta. Kunnan omavaraisuutta ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitemmällä tähtäimellä kuvaava omavaraisuusaste heikkeni edelleeni. Omavaraisuusaste on erittäin huono. Kriisirajana pidetään yleisesti 50 % ja tavoiteltavana tasona 70 %. Kunnan rahoitusrakenteen vinoutta kuvaavat rahoitusvarallisuuden suhde vieraaseen pääomaan ja kunnan suhteellinen velkaantuneisuus. Rahoitusvarallisuus on selvästi negatiivinen ja edellisestä tilinpäätöksestä vielä huonontunut. Suhteellinen velkaantuneisuus osoittaa, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhde parani lievästi vuodesta 2005. Kunnan lainamäärä, jota pystyttiin pienentämään 2000-luvun alkuvuosina, on merkittävästi kasvanut vuosina 2004 ja 2005. Vuonna 2006 lainamäärän kasvu hieman tasaantui. Suhteellinen velkaantuneisuus on edelleen hyvin korkea. Talouden tasapainottamistoiminnoissa asiaan on kiinnitettävä vakavaa huomiota, vaikka kunnan kasvupaineet ovat kovat. Tasevertailu paljastaa, että kunnan olisi pidättäydyttävä uusinvestoinneista. KOKONAISTULOT JA -MENOT TULOT 1 000 % MENOT 1 000 % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot 11 388 13,7 % Toimintakulut 72 147 85,0 % Verotulot 42 346 50,9 % - Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet 22 574 27,1 % Korkotuotot 87 0,1 % Korkokulut 1 420 1,7 % Muut rahoitustuotot 172 0,2 % Muut rahoituskulut 88 0,1 % Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät - Käyttöomaisuuden myyntivoitot +/- Pakollisten varausten muutos Investoinnit - Käyttöomaisuuden myyntitappiot Rahoitusosuudet inv.menoihin 20 Investoinnit Käyttöomaisuuden myyntituotot 376 0,5 % Käyttöomaisuusinvestoinnit 6 575 7,7 % Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta

15 Antolainasaamisten vähennykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Oman pääoman lisäykset Kokonaistulot yhteensä 137 0,2 % 6 073 7,3 % 83 173 100,0 % Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman vähennykset Kokonaismenot yhteensä 541 0,6 % 3 292 3,9 % 839 1,0 % 11 84 913 100,0 % TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET Kunnanhallitus esittää tuloksen käsittelyksi, että 1. Aikaisempina vuosina tehtyjä investointivarauksia puretaan 950 000 euroa. 2. Investointivarausten purkua vastaavasti lisätään poistoeroa 950 000 euroa. 3. Puretaan aikaisempina vuosina tehtyä poistoeroa 81.227,11 euroa. 4. Alijäämä (kunnan ja vesilaitoksen) 166 897,86 euroa siirretään taseen yli-/alijäämätilille. Tuloslaskelman tunnusluvut osoittavat, että kunnan talous on v. 2004 romahduksesta systemaattisesti parantunut. Talouden tasapainottamiseksi tehdyt toimenpiteet ovat näin tuottaneet tulosta. Tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen tunnusluvut kertovat kuitenkin, että taloustilanne on edelleen heikko. Kunnan maksuvalmius on kriittinen, velkaantuneisuus lisääntyy edelleen ja kriisirajan alittava omavaraisuusaste on yhä heikentynyt. Kunta nosti pitkäaikaista lainaa 7 miljoonaa euroa. Lainoja lyhennettiin 3,3 miljoonaa euroa. Kunnan (vesilaitos mukana) pitkäaikaisen lainan määrä oli 31,8 milj. euroa. Tilinpäätökseen sisältyy tilapäislainaa 9,7 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos (vesilaitos mukana) oli 248 124,97 euroa ja tilikauden alijäämä 166 897,86 euroa negatiivinen. Kun kunnan taloudellinen tilanne on edelleen heikko ja talouden tasapainottamistoimenpiteitä on jatkettava. Vuoden 2006 aikana valmistellut hankkeet ja toimenpideohjelmat on toteutettava niin kireällä aikataululla kuin mahdollista, jotta talouden suotuisa kehitys turvataan. Kesken olevat kehittämishankkeet samoin kuin PARAS-prosessin yhteydessä esiin tulevat, talouden tasapainottamiseen tähtäävät toimet on rohkeasti toteutettava. Ainoastaan tällä tavalla turvataan taloussuunnitelman 2007-2009 hyväksymisen yhteydessä tavoitteeksi asetetun alijäämien kattamisaikataulun toteutuminen. Kunnanhallitus käynnistää uusia hankkeita sitä mukaa kuin kunnan johtoryhmä niitä valmistelee. Tavoitteena on, että kunnan vuosikate kattaa poistot vuonna 2007 ja mahdollistaa vanhojen alijäämien kattamisen aloittamisen.

16 KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS HAUKIPUDAS-KONSERNIN RAKENNE HAUKIPUTAAN KUNTA KUNTAYHTYMÄT omistuksen suhteessa: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ky 4,06 % Oulunseudun Ammatillisen Koulutuksen ky 8,846 % Pohjois-Pohjanmaan Erityishuoltopiirin ky 2,69 % Pohjois-Pohjanmaan liitto ky 3,85 % YHTEISÖYHTEISÖT 50 % Haukiputaan Energia Oy 50 % OSAKKUUSYHTEISÖT Ervastinrannan Keskuspuhdistamo Oy 40 % Kiinteistö Oy Haukiputaan Toritalo 53,7 % Haukiputaan Palvelukulma Oy 48,3 % Haukiputaan Jäähalli Oy 49,1 % TYTÄRYHTIÖT yli 50 %: Kiiminkijoen opisto Oy 54 % Haukiputaan Teollisuuskiinteistöt Oy 100 % Kiinteistö Oy Simppulanhaka 100 % Kiinteistö Oy Haukipirtti 65,9 % Asunto Oy Haukiputaan Moisasenmäki 83,8 % Asunto Oy Martintalo 61,04 % Konserniohjeissa kunnanhallitus on määritellyt Haukipudas-konsernin viranhaltijavastuut seuraavasti: KUNNANJOHTAJA vastuu koko konsernista KUNNANKAMREERI Pohjois-Pohjanmaan Liitto Ky Haukiputaan Teollisuuskiinteistöt Oy Kiinteistö Oy Simppulanhaka Ervastinrannan Keskuspuhdistamo Oy Haukiputaan Energia Oy PERUSTURVAJOHTAJA Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin Ky Pohjois-Pohjanmaan Erityishuoltopiirin Ky SIVISTYSJOHTAJA Oulun seudun Ammatillisen Koulutuksen Ky Kiiminkijoen Opisto Oy TEKNINEN JOHTAJA Haukiputaan Palvelukulma Oy Kiinteistö Oy Toritalo

17 KONSERNIYHTIÖIDEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Konserniyhtiöt täyttivät asetetut tavoitteet seuraavasti: Haukiputaan Teollisuuskiinteistöt Oy 1. Elinkeinostrategisen toimenpideohjelman laatimisen koordinointi. Yhtiö toimi koordinoijana tulevan EU-ohjelmakauden hankelistauksen työstämisessä. Keskeisen osan hankelistauksesta muodostivat elinkeinostrategian kehittämiskohteisiin kohdistuvat hankkeet. 2. Yritystonttien markkinoinnin kehittäminen yhdessä kunnan maankäyttötoimen kanssa Yhtiö valmisteli kunnan maankäyttötoimen kanssa uudet Holstinmäen tonttiesitteet. Aikaansaatiin karttapohjainen reaaliaikainen Holstinmäen tonttitietokanta maankäyttötoimen toteuttamana. Tonttien markkinointia rajoitti luovutettavissa olevien yritystonttien vähäinen määrä. 3. Yhtiön elinkeinojen kehittäjä -roolin vahvistaminen Yhtiön rooli elinkeinojen kehittäjänä laajeni. Yhtiön toimenkuvaan sisällytettiin toimitilapalvelujen lisäksi myös muita elinkeinojen kehittämistehtäviä kuten esim. neuvontapalvelut toimiville ja alkaville yrityksille sekä EUhankkeiden koordinointi. Yhtiöön palkattiin uusia tehtäviä varten kehityspäällikkö. 4. Yhtiön tulopohjan vahvistaminen Yhtiö ei onnistunut lisäämään vuokratuloja odotetulla tavalla. Meneillään olleet neuvottelut Ukonkaivoksen tilojen myymisestä OSEKK.lle estivät tilojen markkinoinnin. Kiinteistö Oy Simppulanhaka 1. Vieraan pääoman pienentäminen Velkakirjaehtojen mukaisten lainan lyhennysten lisäksi yhtiö on maksanut ennenaikaisesti lainan lyhennyksiä 67 000 euroa. 2. Tulorahoituksen lisääminen Tulorahoituksen kasvuun vaikutti vuokrien korotus. Myyntivoittoja ei sen sijaan tullut tilikaudella lainkaan. 3. Keskittyminen kiinteistöjen perusparantamiseen ja kunnossapitoon Harjuntie 8, Tornitie 4 ja Harjuntie 6 kerrostalojen parvekkeiden uusiminen ja julkisivujen kunnostuksen suunnitelmat valmistuivat ja omistaja on sijoittanut hankkeeseen 30 000 euroa. Lisäksi suoritettiin mm antenniverkostojen digitalisoinnit. 4. Erityisryhmien asunnontarpeen turvaaminen Harjuntie 8 jalostuksen hankesuunnitelmat palveluasunnoksi on laadittu ja esitelty Haukiputaan kunnan perusturvalautakunnalle alkuvuodesta 2006. Hankeen esittely ei johtanut konkreettisiin toimenpiteisiin, vaan asiaa on käsitelty kunnanhallituksen nimeämässä työryhmässä. Edelleen on valmius jalostaa Harjutie 8 palveluasuntokäyttöön ja julkisivun perusparannuksen yhteydessä rakennetaan B rapun hissi. On hankittu kaksi osakehuoneistoa erityisryhmien käyttöön tytäryhtiöistämme. Konsernin sisäisten roolien selkiyttäminen palveluasuntojen tarjonnassa on aloitettu kunnan hallituksen nimeämän työryhmän toimesta. Yhtiön omistuksessa oli 669 asuntoa, yksi päiväkoti ja kaksi liikehuoneistoa. Liikevaihto oli 3,5 milj. euroa (kasvu 3,8 %) ja liikevoitto oli 0,6 milj. euroa, laskua 19,5 %. Laskun aiheutti poistojen lisääminen 18 000 eurolla (kasvu 1,8 %) ja myyntivoittojen vähentyminen 128 000 eurolla (85,4 %). Yhtiön pitkäaikaisen lainan määrä oli 20,1 milj. euroa (lasku 4,6 %), josta kiinnitysva-

18 kuuksilla olevia valtiokonttorin asuntolainoja 16,6 milj. euroa ja kunnan omavelkaisilla takauksilla rahoituslaitoksilta olevia lainoja 3 milj. euroa. Kiinteistö Oy Simppulanhakan toiminnan painopiste oli tavoitteen mukaisesti olemassa olevan rakennuskannan vuosikorjauksissa. Vuosikorjauksia suoritettiin 293 567 eurolla ja käyttöomaisuusinvestointeja 209 721 eurolla. Tilinpäätöksessä yhtiö purki vuoden 2005 asuintalovarauksen 345 653 euroa ja teki uutta asuintalovarausta 320 780 euroa. Haukiputaan Energia Oy 1. Aseman vahvistaminen lämmöntuottajana ja -jakajana Päättynyt tilikausi oli Haukiputaan Energia Oy:n kolmastoista tilivuosi. Vuoden 2006 aikana on liitetty verkostoon neljä uutta kiinteistöä. Kirkkotien linja ja Varikon pihan lävistävä runkolinja rakennettiin kesän aikana. Näin ollen voidaan katsoa, että kaukolämmö on pitänyt ja vahvistanut asemaansa Haukiputaalla. 2. Lämmön tuottaminen häiriöttömästi ja kilpailukykyiseen hintaan Vuoden 2006 aikana ei ole ollut lämmöntuotannossa katkoksia vaan toiminta on ollut häiriötöntä runsaista investoinnista huolimatta. Yhtiön lämmönmyyntihintaa ja perusmaksu pidettiin samana kuin vuonna 2005. Kaukolämmön hinta on pystytty pitämään alle Suomen keskitason. Polttoaineen käyttö jakaantui vuonna 2006 siten, että palaturvetta 74,3 % haketta 19,6 %, ja raskasta polttoöljyä 6,1 % tuotetusta lämmöstä. Kaukolämmön myynti oli 32.817 MWh ja myynti kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna n. 7,6 %. Polttoainetta hankittiin 38.234 MWh ja kattiloilla tuotettiin lämpöä 36.794 MWh. 3. Lämmöntuotannon tehostaminen ympäristön kuormitusta vähentämällä Vuoden 2006 aikana on rakennettu laajennus lämpölaitokselle, jonne on sijoitettu kattilalaitoksen tuloilmalaitteet ja varavoimatila joka palvelee kattilalaitosta antaen toiminnalle käyttövarmuutta poikkeustilanteissa. Ilmanvaihtolaitteiden uusimisella ja lisäyksellä parennetaan palamisilmaolosuhteita. Samoin on uusittu kattiloiden logiikka. Kattiloiden ohjauksissa on siirrytty myös etäkäyttöön, jolla saavutetaan myös taloudellista hyötyä. Savukaasupesurin ivestointi on osoittautunut merkitäväksi energian säästäjäksi. Kuluvalla kaudella ostettiin energiaa n. 4,5 % vähemmän kuin vuonna 2005, mutta tuotettiin 5,4 % enemmän. Lämpölaitos on toiminut lämmityskauden ilman tuotantohäiriöitä. Vuositasolla kattilalaitoksen hyötysuhde parani n. 9 %. 4. Verkoston hyötysuhteen parantaminen Verkoston vuotoja ei ole ollut ja verkoston vuotohäviöt ovat näin ollen myös vähentyneet ollen nyt tasolla 9 %. 5. Asiakas- ja omistajanäkökulman selkeyttäminen Asiakaskuntaan on oltu yhteydessä kirjeitse. Muutaman asiakasryhmän kanssa on pidetty asiakastilaisuuksia. Palaute asiakastilaisuuksista on ollut myönteinen. Asiakkaiden sekä omistajan näkökulmasta katsottuna on otettu käyttöön etäluku- järjestelmä energiankulutuksen seurantaan ja samalla siirrytty suurten kiinteistöjen kohdalla kuukausitason laskutukseen.

19 Kiiminkijoen opisto 1. Monipuolisten vapaan sivistystyön palvelujen tuottamisen ja järjestämisen kustannustehokkuuden parantaminen sekä toiminnan kehittäminen Kiiminkijoen Opisto Oy toteutti Haukiputaalla yli 15 500 tuntia monipuolista opetusta eri ikäisille kuntalaisille valtakunnan keskiarvoa edullisemmalla hinnalla. Kuntalaisista 20 prosenttia osallistui opiston järjestämään koulutukseen. Opiskelijoiden määrä Haukiputaalla oli hieman vajaa 3500. Opistossa aloitettiin kaksi opetushallituksen hanketta: erityisliikunta ja verkostot -hanke yhteistyössä kuntien terveys- ja liikuntatoimien kanssa ja +40- tietoyhteiskuntavalmiudet -hanke yli 40-vuotiaille ihmisille. Opisto sijoittui kuuden parhaan opiston joukkoon opetushallituksen laatupalkintokilpailussa vuodelle 2006. 2. Opiston palvelutuotannon taloudellisen pohjan vahvistaminen Opiston palvelutuotannon taloudellinen pohja on parantunut edellisiin vuosiin verrattuna. Toimintaa on kehitetty taloudelliset näkökohdat huomioon ottaen. Opiston omarahoitus (mm. asiakasrahoitus) on maan keskimääräistä korkeampi. 3. Opistotoiminnan tavoitteiden seurannan parantaminen Opistotoiminnan tavoitteiden saavuttamista arvioivista mittareista ovat muutamat määrälliset mittarit jo vertailukäytössä. Vuosittainen tuntimäärä ja osallistujamäärät eri ainealueilla ja kunnissa sekä tuntihinnan ja kustannusten kehitys vuositasolla arvioivat osaltaan tavoitteiden saavuttamista. Laadullisten mittareiden kehittämistyö on käynnissä. 4. Opiston vaikuttavuuden lisääminen sekä yhteistyömuotojen ja -verkostojen kehittäminen Opiston vaikuttavuutta Oulun seudulla ja myös valtakunnallisesti on edistänyt monipuolisen koulutustarjonnan lisäksi vilkas kulttuurituotanto. Yksin Teatterikuopalla kävijöitä oli lähes 20 000. Jo kahdeksannen kerran pidettiin operettiviikot entiseen tapaan alkukesästä. KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA 2005 2006 2005 2006 1 000 1 000 1 000 1 000 VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT 121 342 120 362 A OMA PÄÄOMA 30 490 29 228 I Aineettomat hyödykkeet 724 719 I Peruspääoma 37 145 37 177 1.Aineettomat oikeudet 282 339 II Liittymismaksurahasto 0 0 2.Konserniliikearvo III Arvonkorotusrahasto 6 125 6 114 3.Muut pitkävaikutteiset menot 436 366 IV Muut omat rahastot 769 906 4.Ennakkomaksut 6 14 V Edellisten tilikausien ylijäämä/ -8 050-15 108 alijäämä II Aineelliset hyödykkeet 117 800 116 752 VI Tilikauden ylijäämä/alijäämä -5 499 139 1.Maa- ja vesialueet 19 036 19 934 2.Rakennukset 77 555 75 255 B VÄHEMMISTÖOSUUDET 354 541 3.Kiinteät rakenteet ja laitteet 13 981 14 178 4.Koneet ja kalusto 5 993 5 805 C POISTOERO JA VAPAA- 5.Muut aineelliset hyödykkeet 443 612 EHTOISET VARAUKSET 13 170 10 279 6.Ennakkomaksut ja kesken- 792 968 1.Poistoero 9 358 7 218 eräiset hankinnat 2.Vapaaehtoiset varaukset 3 812 3 061 III Sijoitukset 2 818 2 891 1.Osakkuusyhteisöosuudet 1 401 1 401 D PAKOLLISET VARAUKSET 286 337 2.Muut osakkeet ja osuudet 1 060 1 268 1.Eläkevaraukset 7 7 3.Joukkovelkakirjalainasaamiset 0 2.Muut pakolliset varaukset 279 330

20 4.Muut lainasaamiset 1 222 5.Muut saamiset 356 E TOIMEKSIANTOJEN PÄÄ- OMAT 1 610 1 427 1.Valtion toimeksiannot 1 336 1 110 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1 594 1 385 2.Lahjoitusrahastojen pääomat 197 20 3.Muut toimeksiantojen pääomat 77 297 1.Valtion toimeksiannot 1 323 1 070 2.Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 20 19 3.Muut toimeksiantojen varat 251 296 F VIERAS PÄÄOMA 91 223 92 279 I Pitkäaikainen 61 201 63 053 C VAIHTUVAT VASTAAVAT 14 197 12 344 1.Lainat rahoitus- ja vakuutus- 41 894 43 327 I Vaihto-omaisuus 470 464 laitoksilta 1.Aineet ja tarvikkeet 422 405 2.Lainat julkisyhteisöiltä 1 2.Keskeneräiset tuotteet 42 51 3.Lainat muilta luotonantajilta 16 621 16 233 3.Valmiit tuotteet/tavarat 1 4 4.Muut velat 2 685 3 493 4.Muu vaihto-omaisuus 3 4 5.Ennakkomaksut 2 II Lyhytaikainen 30 022 29 226 1.Lainat rahoitus- ja vakuutus- 16 133 15 356 II Saamiset 9 203 8 105 laitoksilta Pitkäaikaiset saamiset 222 81 2.Lainat julkisyhteisöiltä 415 1 1.Lainasaamiset 0 3.Lainat muilta luotonantajilta 61 387 2.Muut saamiset 158 23 4.Saadut ennakot 104 182 3.Siirtosaamiset 64 58 5.Ostovelat 3 971 3 765 Lyhytaikaiset saamiset 8 981 8 024 6.Muut velat 2 803 3 126 1.Myyntisaamiset 3 076 3 088 7.Siirtovelat 6 535 6 409 2.Lainasaamiset 634 836 3.Muut saamiset 3 444 3 367 VASTATTAVAA 137 133 134 091 4.Siirtosaamiset 1 827 733 III Rahoitusarvopaperit 393 1 375 1.Osakkeet ja osuudet 0 2.Sijoitukset rahamarkkina- 393 1 375 instrumentteihin IV Rahat ja pankkisaamiset 4 131 2 400 VASTAAVAA 137 133 134 091 Omavaraisuusaste mittaa kuntakonsernin vakavaraisuutta ja kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä aikavälillä. Kuntakonsernin omavaraisuusaste on erittäin alhainen. Kunta on vuosina 2004-2005 velkaantunut voimakkaasti. Kun lisäksi Kiinteistö Oy Simppulanhakan runsas vuokra-asuntokanta ja Haukiputaan Teollisuuskiinteistöt Oy:n mittavat teollisuustilat on pääosin rahoitettu lainapääomalla, on konsernin kriisirajan alittava omavaraisuusaste voimakkaasti heikentynyt. Vuonna 2006 kuntakonsernin lainakanta kasvoi vain vähän ja lainamäärä/asukas kääntyi laskuun. Konsernin sisällä niin Kiinteistö Oy Simppulanhaka kuin Haukiputaan Teollisuuskiinteistöt Oy:kin pystyivät hieman vähentämään pitkäaikaisen lainan määrää. Myös kunnan velkaantuminen tasaantui edellisvuosista. Kuitenkin kuntakonsernin ennestään erittäin heikko omavaraisuusaste huononi edelleen.