EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys

EURAN KUNTA Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19915

Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus... 1 1.3 Tarkastelualue... 2 2 NYKYTILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT... 3 2.1 Suunnittelutilanne... 3 2.2 Väestön ja työpaikkojen sijoittuminen... 6 2.3 Vähittäiskaupan palveluverkko... 7 2.4 Vähittäiskaupan myynti ja ostovoiman siirtymät... 10 2.5 Keskustan kaupallinen rakenne... 10 2.6 Keskustan saavutettavuus... 12 2.7 Arvio ostovoiman kehityksestä ja liiketilatarpeesta... 12 3 EURAN KAUPAN PALVELVUERKON KEHITTÄMINEN... 15 3.1 Kaupan palveluverkon kehittämisen lähtökohdat... 15 3.2 Kaupan palveluverkon kehittämistavoitteet ja kaupan sijoittumisperiaatteet... 16 4 KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 17 4.1 Kauppa ja palvelurakenne... 17 4.2 Alue- ja yhdyskuntarakenne... 19 4.3 Kaupan palvelujen saavutettavuus... 20 5 JOHTOPÄÄTÖKSET... 21 6 LÄHTEET... 23

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (23) Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet Euran keskustan alueelle laaditaan parhaillaan oikeusvaikutteista osayleiskaavaa. Kaupallinen selvitys antaa lähtötiedot ja perusteet keskustan osayleiskaavassa tehtäville kaupan sijoitusta ja mitoitusta koskeville kaavaratkaisuille. Keskustan osayleiskaavan lisäksi selvitystä voidaan hyödyntää mahdollisissa kaupan sijoittumiseen liittyvissä asemakaavahankkeissa ja yksittäisten kaupan hankkeiden vaikutusten arvioinneissa. Osayleiskaavan tavoitevuosi on 2035. Kaupallisessa selvityksessä on tarkasteltu Euran vähittäiskaupan nykytilaa ja kehitysnäkymiä sekä kaupan palveluverkon kokonaisuutta osana toimivaa ja kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Nykytilanteen ja kehitysnäkymien analyysin pohjalta on esitetty suositukset Euran vähittäiskaupan palveluverkon kehittämiseksi ja arvioitu Euran keskustan osayleiskaavan kaupalliset vaikutukset. Kaupallinen selvitys on tehty maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavoitukselle asettamien vaatimusten mukaisesti. Kaupallisessa selvityksessä on otettu huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä maankäyttö- ja rakennuslain kauppaa koskevat säännökset ja niitä koskeva ohjeistus. Selvitys on laadittu olemassa olevien vähittäiskauppaa koskevien selvitysten pohjalta. Keskeisiä lähtöaineistoja ovat olleet Euran Länsiportin asemakaavamuutoksen kaupallisten vaikutusten arviointi (2009) -selvitys ja Satakunnan maakuntakaavan laadinnan yhteydessä tehty Kauppa Satakunnassa - selvitys (Satakuntaliitto 2009). Olemassa olevien selvitysten tietoja on päivitetty uusimmilla tilasto- ja rekisteritiedoilla. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallisen selvityksen ovat laatineet FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä FM Taina Ollikainen ja FM Mari Pohjola. 1.2 Kaupan sijainninohjaus Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä tarjoaa kunnille ja maakuntien liitoille välineet ohjata kaupan palvelurakenteen kehitystä ja hallita sen muutoksia. Kaavahierarkiassa maakuntakaava on ohjeena yleis- ja asemakaavojen laatimiselle ja yleiskaava asemakaavan laatimiselle. Kullakin kaavatasolla on omat tehtävänsä. Kaavoja laadittaessa on otettava huomioon maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt eri kaavamuotoja koskevat sisältövaatimukset. Yleiskaavassa kaupan palveluverkon suunnittelun ja vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen kannalta keskeisiä sisältövaatimuksia ovat yhdyskuntarakenteen toimivuuden, taloudellisuuden ja ekologisen kestävyyden, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämisen, palvelujen saatavuuden, eri väestöryhmien kannalta tasapainoisen elinympäristön sekä kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten huomioon ottaminen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat yhdyskuntarakenteen ja kaupan palveluverkon suunnittelua kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (VN 13.11.2008) painottuu erityisesti ilmastonmuutoksen hillintä ja sen myötä yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, liikennettä ja kaupan sijoittumista koskevat tavoitteet.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2 (23) Maankäyttö- ja rakennuslain kauppaa koskevat säännökset Maankäyttö- ja rakennuslain 71 b :ssä on esitetty maakunta- ja yleiskaavan vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset, joiden mukaan: - suunnitellulla maankäytöllä ei saa olla merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskustaalueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Arvioitaessa suunnitteluratkaisun vaikutuksia keskustan kaupallisiin palveluihin otetaan huomioon muun muassa kaupan laatu. - kaavassa osoitettavien kaupan alueiden on mahdollisuuksien mukaan oltava saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Tavoitteena on, että paljon liikennettä aiheuttavat vähittäiskaupan toiminnot (päivittäistavarakaupat ja kauppakeskukset) sijoittuisivat niin, että niihin on mahdollista päästä henkilöauton ohella myös joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. - suunnitellun maankäytön on edistettävä sellaisen kaupan palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuullisia ja liikenteen haitat mahdollisimman vähäisiä. Liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa korostuvat palvelujen etäisyys asutuksesta, mahdollisuus käyttää eri liikkumismuotoja ja muut seikat, jotka vaikuttavat liikenteen määrään (mm. kaupan laatu ja siitä aiheutuva asiointitiheys). 1.3 Tarkastelualue Selvityksen pääasiallisena tarkastelualueena on Euran kunnan alue, mutta seudullisten vaikutusten arvioimiseksi osa tarkasteluista on tehty myös koko Rauman seutukunnan osalta. Lisäksi osa tarkasteluista on kohdistettu Euran keskustan alueelle. Euran kunta muodostaa päivittäistavarakaupassa oman vaikutusalueensa. Erikoiskaupassa Eura kuuluu Rauman asiointialueeseen. Rauman seutukunnan kunnista myös Säkylä, Köyliö ja Eurajoki kuuluvat Rauman asiointialueeseen Kuva 1. Erikoiskaupan asiointialueet Satakunnassa (Suomen ympäristökeskus 2012, Yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet Suomessa)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3 (23) 2 NYKYTILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT 2.1 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Euran alueella on voimassa Ympäristöministeriön 30.11.2011 vahvistama Satakunnan maakuntakaava (N:o YM1/5222/2010). Maakuntakaava laadittiin kokonaismaakuntakaavana, jossa määriteltiin alue- ja yhdyskuntarakenteen runko. Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta kolme vähittäiskaupan suuryksikkömerkintää: Porin Vähärauman ja Riihikedon vähittäiskaupan suuryksikkömerkinnät sekä Rauman vanhan Prisman vähittäiskaupan suuryksikköalueen (KM1). Satakuntaliitto laatii parhaillaan tuulivoimaa koskevaa I vaihemaakuntakaavaa. Euran keskusta on osoitettu maakuntakaavassa keskustatoimintojen alueen merkinnällä (C). Keskustatoimintojen alueen ja valtatien 12 pohjoispuolelle on osoitettu palveluiden alueet (P) ja keskustatoimintojen alueen ympärille taajamatoimintojen alueita (A). Euran keskusta kuuluu valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueelle. Satakunnan maakuntakaava on laadittu ennen 15.4.2011 voimaan tullutta maankäyttöja rakennuslain muutosta. Maakuntakaavassa ei ole määritelty merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajaa eikä keskustatoimintojen alueiden enimmäismitoituksia. Kuva 2. Ote Satakunnan maakuntakaavasta (Satakuntaliitto 2010) Osayleiskaavoitettava alue osoitettu likimääräisesti punaisella rajauksella.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4 (23) Euran keskustassa on voimassa muun muassa seuraavat maakuntakaavan kaavamerkinnät ja kaavamääräykset: Keskustatoimintojen alue Merkinnällä osoitetaan palveluvarustukseltaan kaupunkitasoisten ja vastaavien seudullisten keskusten ydinalueet, joihin sijoittuu keskustahakuisten palvelu, hallinto-, asumis- ja muiden toimintojen alueita niihin liittyvine liikennealueineen ja puistoineen. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. Palvelujen alue Merkinnällä osoitetaan julkisten ja yksityisten palvelujen ja hallinnon alueita. Alueelle voidaan sijoittaa myös paljon tilaa vaativan kaupan yksiköitä. Taajamatoimintojen alue Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen ja muille taajamatoiminnoille, kuten keskustatoiminnoille, palveluille ja teollisuudelle rakentamisalueita, pääväyliä pienempiä liikenneväyläalueita, virkistys- ja puistoalueita sekä erityisalueita. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. Euran keskustan osayleiskaava Euran keskustan osayleiskaavan laatiminen on parhaillaan käynnissä. Kaavan yhtenä tavoitteena on tutkia kaupan palveluverkon kehittämistä mukaan lukien kaupan sijoittumisen ja mitoituksen tarkastelu. Osayleiskaavaehdotuksessa Euran ydinkeskusta on osoitettu keskustatoimintojen alueena (C). Palvelujen ja hallinnon alueita (P-1, P-2, P-3) on osoitettu keskustan pohjoispuolelle valtatien 12 ja Sorkkistentien varteen sekä keskustan eteläpuolelle kantatien 43 itäpuolelle Turuntien (yhdystie 2054) liittymän läheisyyteen sekä Tehtaantielle. Palvelujen ja hallinnon alueita on osoitettu myös Euran lentokenttäalueen läheisyyteen sekä Kauttuanmetsän uuden asuinalueen yhteyteen. Kaavassa uusia palvelujen alueiksi osoitettavia alueita ovat valtatien 12 ja kantatien 43 risteyksen ympäristö välittömästi keskustan pohjoispuolella sekä Kauttuanmetsän pieni palvelukeskittymä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5 (23) Kuva 3. Ote Euran keskustan osayleiskaavaluonnoksesta (Euran kunta 2014). Kaupan sijoittumista on osayleiskaavassa ohjattu seuraavilla merkinnöillä ja määräyksillä:

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6 (23) 2.2 Väestön ja työpaikkojen sijoittuminen Eurassa asui vuoden 2013 lopussa yhteensä 12 368 asukasta, joka oli noin 19 % Rauman seutukunnan väestömäärästä. Euran suurin väestökeskittymä on keskustaalue, joka sijoittuu pääosin valtatien 12 (Tampere-Huittinen-Rauma) ja kantatien 43 (Harjavalta-Eura-Laitila-Uusikaupunki) risteysalueen kaakkoispuolelle. Seuraavassa kuvassa on esitetty väestön määrä 250 x 250 m ruuduittain vuonna 2012. Tummat värit kuvastavat tiheintä asutusta ja vaaleat värit harvaan asuttuja alueita. Kuva 4. Väestön sijoittuminen tarkastelualueella 250 x 250 m ruuduittain vuonna 2012 (Ruututietokanta Tilastokeskus 2013, pohjakartta MML 2014)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7 (23) Euran alueella oli vuoden 2011 lopussa 5 343 työpaikkaa, joka oli noin 19 % Rauman seutukunnan työpaikoista. Euran alueella suurin työpaikkakeskittymä on keskusta. Seuraavassa kuvassa on esitetty työpaikkojen määrä 250 x 250 m ruuduittain vuonna 2010. Tummat värit kuvastavat alueita, joilla työpaikkoja on eniten. Kuva 5. Työpaikkojen sijoittuminen tarkastelualueella 250 x 250 m ruuduittain vuonna 2011 (Ruututietokanta Tilastokeskus 2013, pohjakartta MML 2014) 2.3 Vähittäiskaupan palveluverkko Vähittäiskaupan palveluverkkoa koskeva tarkastelu perustuu Euran Länsiportin asemakaavamuutoksen kaupallisten vaikutusten arviointi (2009) -selvitykseen ja Satakunnan maakuntakaavan laadinnan yhteydessä tehtyyn Kauppa Satakunnassa - selvitykseen (Satakuntaliitto 2009) sekä Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin tietoihin.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 8 (23) Päivittäistavarakauppa Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan Eurassa toimi vuoden 2012 lopussa 14 päivittäistavaramyymälää. Euran myymälöistä kaksi oli isoja supermarketteja (yli 1000 m 2 ), yksi pieni supermarket (400 1000 m 2 ), seitsemän valintamyymälöitä (100 m² - 400 m²) ja neljä elintarvikekioskeja (alle 100 m 2 ). Eurassa toimi lisäksi kolme tavaratalokaupan myymälää (alle 2500 m 2 ). Päivittäistavaroita myydään lisäksi huoltoasemilla, joita oli Eurassa kolme. Euran keskusta on Rauman seutukunnan toiseksi suurin keskus. Koko seutukunnan päivittäistavaramyymälöistä toimii Eurassa noin 25 %. Päivittäistavarakaupassa Eura muodostaa oman asiointialueensa. Euran päivittäistavaramyymälöistä pinta-alaltaan suurimmat sijaitsevat keskustassa. Kauttualla, Keskustan läheisyydessä, sijaitsee lisäksi yksi pienempi päivittäistavaramyymälä. Muut Euran päivittäistavaramyymälät sijaitsevat alakeskuksissa mm. Kiukoisissa ja Hinnerjoella. Eurassa oli yhtä päivittäistavaramyymälää (pl. kioskit) kohden 1 237 asukasta. Koko maassa keskimäärin oli 1 719 asukasta yhtä myymälää kohden vuonna 2012, joten Euran päivittäistavarakaupan palveluverkko oli keskimääräistä kattavampi. Euran päivittäistavarakaupan myymälöiden määrä on kasvanut vuosina 2007 2012 yhteensä neljällä myymälällä. Vuonna 2007 Eurassa oli 10 päivittäistavaramyymälää. (Kauppa Satakunnassa 2010). Seuraavassa kuvassa on esitetty päivittäistavaramyymälöiden sijainti Euran keskustassa vuonna 2008. Kuva 6. Euran keskustan päivittäistavarakauppojen sijainti 2008. (Euran kunta 2009)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9 (23) Erikoiskauppa Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan Eurassa toimi vuoden 2012 lopussa yhteensä 47 erikoiskaupan myymälää, joka on noin 17 % Rauman seudun erikoiskaupan myymälöistä. Euran erikoiskaupan myymälöistä 11 toimi tilaa vaativan erikoiskaupan toimialoilla ja 36 keskustahakuisen erikoiskaupan toimialoilla. Lisäksi Eurassa toimi 11 myymälää moottoriajoneuvojen ja niiden osien vähittäiskaupassa ja kolme huoltoasemaa. Euran erikoiskaupan myymälät toimialaryhmittäin: alko, apteekki ja terveyskauppa 7 muotikauppa 7 muu erikoiskauppa 22 tilaa vaativa erikoiskauppa 11 moottoriajoneuvojen ja niiden osien kauppa 11 huoltamot 3 Eurassa erikoiskaupan myymälät sijaitsevat ydinkeskustassa tai sen välittömässä läheisyydessä. Tilaa vievän erikoiskaupan myymälöitä kuten huonekalu- ja rautakauppoja on sijoittunut hieman etäämmäksi muusta erikoiskaupan tarjonnasta. Keskustahakuinen erikoiskauppa on sijoittunut tiiviisti Satakunnankadun ja Riihikujan varteen useaan eri liikerakennukseen. Satakunnankadun varrella on myös tilaa vievää kauppaa sekä ns. halpahintamyymälä. Seuraavassa kuvassa on esitetty erikoiskaupan myymälöiden sijainti vuonna 2007. Kuva 7. Euran keskustan erikoiskaupan myymälät 2007 (Euran kunta 2009). Erikoiskaupan myymälöiden määrä on kasvanut vuosina 2007 2012 yhteensä yhdellä myymälällä. Vuonna 2007 Eurassa oli yhteensä 57 erikoistavarakaupan myymälää. (Kauppa Satakunnassa 2010). Eurassa oli yhtä erikoistavarakaupan myymälää kohden 217 asukasta. Koko maassa keskimäärin oli 245 asukasta yhtä myymälää kohden vuonna 2012, joten erikoiskaupan palveluverkon kattavuus oli keskimääräistä parempi. Kaupan hankkeet Eurassa on ollut vireillä S-Marketin laajennushanke, jonka mukaan rakennuksen kokonaispinta-ala kasvaisi 6 000 k-m²:iin (ennen laajennusta noin 2 600 k-m²) ja rakennukseen sijoittuisi S-marketin lisäksi myös etumyymälöitä / erikoiskauppaa. Lisäksi Lidl on hakenut kauppapaikkaa Eurasta. Euran keskustan osayleiskaavassa on tarkoitus osoittaa uusia kauppapaikkoja vähittäiskaupalle Euran keskustaajaman ja sen lähiympäristön alueella.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10 (23) 2.4 Vähittäiskaupan myynti ja ostovoiman siirtymät Vuonna 2012 Euran vähittäiskaupan myynnin osuus oli noin 16 % Rauman seutukunnan vähittäiskaupan myynnistä. Euran vähittäiskaupan (pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa) myynnin arvo oli noin 81,2 milj. euroa ja vähittäiskaupan myynti asukasta kohden oli noin 6 500 euroa. Vähittäiskaupan myyntitieto on Tilastokeskuksen yritystilaston liikevaihto, johon on lisätty arvonlisävero (24 %). Päivittäistavarakauppa Vuonna 2007 Euran päivittäistavarakaupan ostovoiman nettosiirtymä oli niukasti positiivinen (indeksiarvo 102). Laskennallisesti indeksin arvo 100 tarkoittaisi tilannetta, jossa kunnassa syntyisi vähittäiskaupan myyntiä yhtä paljon kuin kunnassa on ostovoimaa. Tällaisessakin tilanteessa kuntaan voi kuitenkin virrata ostovoimaa muualta, jos kunnan omien asukkaiden ostovoima virtaa edelleen pois kunnasta. Käytännössä tämä kertoo sen, että Euran asukkaat käyttivät oman kuntansa päivittäistavaramyymälöitä ja seutukunnan muiden kuntien asukkaat sekä vapaa-ajan asukkaat toivat vähäisessä määrin lisäostoseuroja Euran myymälöihin. Erikoiskauppa Erikoiskaupan ostovoiman nettosiirtymä oli Eurassa negatiivinen (indeksiarvo 74) vuonna 2007. Eurasta virtasi ostovoimaa ulos noin neljännes. Todennäköistä on, että ostovoimaa suuntautui erityisesti Rauman kaupunkiseudulle, mutta myös Poriin ja Turkuun. Mahdollisia satunnaisten käyntien kohteita olivat myös Harjavalta, Laitila, Huittinen ja Loimaa riippuen kuluttajan asuinpaikasta. Autokaupassa ja huoltamotoiminnassa Euran ostovoiman siirtymä oli negatiivinen, noin kolme neljäsosaa kunnan ostovoimasta virtasi kunnan ulkopuolelle. 2.5 Keskustan kaupallinen rakenne Euran päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan myymälät sekä kaupalliset palvelut sijoittuvat pääosin ydinkeskustaan valtatien 12 eteläpuolelle Satakunnankadun varrelle useaan eri liikerakennukseen. Yksittäisistä myymälärakennuksista suurimmat ovat päivittäistavarakaupan myymälärakennukset K-market/Posti, K-Supermarket sekä S- market. Useimpiin liikerakennuksiin Satakunnankadun ja Riihikujan rajaamalla alueella on sijoittunut vähittäiskaupan lisäksi myös kaupallisia palveluja. Satakunnankadun eteläpuolella on asuinkerrostalojen alimpiin kerroksiin sijoittunut kaupallisia palveluja tai erikoiskauppaa. Tilaa vaativa erikoiskauppa ja autokauppa ovat sijoittuneet Euran keskustasta noin 2 kilometriä itään valtatien 12 ja Ohikulkutien (204) liittymäalueen läheisyyteen (Agrimarket ja Masku) sekä valtatien 12 pohjoispuolelle Filppulan alueelle (mm. Euromaster ja K-Maatalous). Sijainti valtatien tuntumassa on tilaa vaativalle kaupalle luonteva ja tukee niiden toimintaedellytyksiä. Euran päivittäistavaramyymälät S-Market, K-Supermarket ja K-Market ovat maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia vähittäiskaupan suuryksiköitä (kerrosala yli 2000 k- m 2 ). Keskustassa lisäksi Satakunnankadulla sijaitseva kaupallisten palveluiden ja muun erikoiskaupan rakennus Liikeaitta ja Liiketiellä sijaitseva Hintakaaren ja Osmantuvan liikerakennus ovat maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia vähittäiskaupan suuryksiköitä (kerrosala yli 2000 k-m 2 ). Tilaa vaativan erikoiskaupan yksiköistä Agrimarket on vähittäiskaupan suuryksikkö.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 11 (23) Kuva 8. Euran keskustan kaupallinen rakenne 2014. Kuva 9. Valtatie 12 ja Ohikulkutien liittymän kaupallinen rakenne 2014. Ydinkeskustan lisäksi myös Kauttualla on kaupan palveluiden keskus. Lisäksi Kauttualla on palveluita vanhassa ruukkimiljöössä, jossa toimii mm. käsityöläispuoteja ja Kauttuan Klubi, joka tarjoaa ravintola- ja majoituspalveluita.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 12 (23) 2.6 Keskustan saavutettavuus Euran keskustan sijaintia suhteessa asutukseen on tarkasteltu etäisyysvyöhykkeiden avulla. Alle viiden kilometrin etäisyydellä Euran keskustasta asuu noin 6 600 asukasta (53 % kunnan väestöstä), alle kolmen kilometrin etäisyydellä noin 4 900 asukasta (40 %), alle kilometrin etäisyydellä noin 1 800 asukasta (15 %) ja alle 500 metrin etäisyydellä noin 750 asukasta (6 %). Euran keskustan ja Säkylän keskustan taajamat (YKR) ovat lähes yhdistyneet yhdeksi taajama-alueeksi Pyhäjärven rantaa myötäillen. Kuva 10. Euran keskustan saavutettavuusvyöhykkeet (Pohjakartta MML 2014) 2.7 Arvio ostovoiman kehityksestä ja liiketilatarpeesta Väestökehitys Eurassa asui vuoden 2013 lopussa 12 368 asukasta ja Rauman seudulla 65 533 asukasta. Tilastokeskuksen vuonna 2012 laatiman väestöennusteen mukaan Euran väestömäärä vähenee vuosina 2013 2035 yhteensä noin 1 000 henkilöä (-8 %). Rauman seudun väestömäärän ennakoidaan vähenevän vuoteen 2030 mennessä noin 3 200 henkilöä (-5 %).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 13 (23) Taulukko 1. Tarkastelualueen väestö ja väestöennuste (Tilastokeskus) 2013 2020 2025 2030 2035 Muutos 2013-2035 lkm % Eura 12 368 11 919 11 717 11 538 11 359-1 009-8 Eurajoki 5 931 5 838 5 841 5 800 5 749-182 -3 Köyliö 2 688 2 656 2 622 2 604 2 593-95 -4 Rauma 39 979 39 192 38 992 38 726 38 384-1 595-4 Säkylä 4 567 4 397 4 321 4 265 4 217-350 -8 Rauman seutukunta 65 533 64 002 63 493 62 933 62 302-3 231-5 Kunnan oma väestötavoite on Tilastokeskuksen ennustetta positiivisempi. Väestömäärän ennustetaan kasvavan keskustaajamassa, jonne suuntautuu muuttoliikettä sekä kunnan ulkopuolelta että kyliltä kunnan sisällä. Kaava-alueen väestötavoite vuonna 2035 on 7 365 asukasta (0,4 %/vuosi) - 8 039 asukasta (0,8 %/vuosi). Kaava-alueella asui 6 746 asukasta vuonna 2013, joten väestömäärä kasvaa 619-1293 asukasta. Arvio ostovoiman kehityksestä Ostovoima ja sen kehitys ovat perusta kaupan palveluverkon kehittämiselle ja kaupan investoinneille. Euran Länsiportin asemakaavamuutoksen kaupallisten vaikutusten arviointi selvityksessä (Euran kunta 2009) on arvioitu ostovoiman kehitystä väestömäärän ja asukaskohtaisten kulutuslukujen perusteella. Kulutuksen kasvuarviona on käytetty päivittäistavarakaupassa 1 % / vuosi ja erikoiskaupassa 2,5 % / vuosi (2 % vuoden 2020 jälkeen). Vuonna 2009 valmistuneen kaupallisen selvityksen mukaisten laskentaperusteiden ja edellä esitetyn Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan arvioituna Euran oman väestön vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima oli vuonna 2013 yhteensä noin 126 milj.euroa ja vuonna 2035 noin 170 milj.euroa. Taulukko 2. Arvio Euran ostovoiman kehityksestä (vuoden 2013 rahassa) OSTOVOIMA, MILJ. Muutos 2013 2020 2035 2013-2020 2013-2035 Päivittäistavarakauppa 31,4 32,5 35,9 1,0 4,5 Tilaa vaativa erikoiskauppa 15,0 16,6 21,2 1,6 6,3 Muu erikoiskauppa 28,7 31,7 40,7 3,1 12,0 Autokauppa ja huoltamot 51,0 56,5 72,4 5,5 21,4 Kauppa yhteensä 126,1 137,2 170,3 11,2 44,2 Samoilla laskentaperusteilla Rauman seutukunnan oman väestön vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima oli vuonna 2013 yhteensä noin 668 milj.euroa ja vuonna 2035 noin 934 milj.euroa. Taulukko 3. Arvio Rauman seudun ostovoiman kehityksestä (vuoden 2013 rahassa) OSTOVOIMA, MILJ. Muutos 2013 2020 2035 2013-2020 2013-2035 Päivittäistavarakauppa 166,6 174,5 197,2 7,8 30,5 Tilaa vaativa erikoiskauppa 79,3 88,9 116,5 9,7 37,2 Muu erikoiskauppa 151,8 170,3 223,1 18,5 71,3 Autokauppa ja huoltamot 270,3 303,2 397,2 32,9 127,0 Kauppa yhteensä 667,9 736,9 934,0 68,9 266,1

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 14 (23) Arvio liiketilan lisätarpeesta Ostovoiman kasvu mahdollistaa kaupan paremmat toimintamahdollisuudet. Nykyiset yritykset voivat kasvattaa myyntiään ja uusille yrityksille voi syntyä riittävät toimintaedellytykset. Kaupan mitoitustarve on arvioitu ostovoiman kasvun perusteella muuttamalla kasvu liiketilan lisätarpeeksi vähittäiskaupan keskimääräisen myyntitehokkuuden ( /myynti-m2) avulla. Myyntitehokkuutena on käytetty Euran Länsiportin asemakaavamuutoksen kaupallisten vaikutusten arviointi -selvityksessä (Euran kunta 2009) esitettyjä myyntitehokkuuksia: päivittäistavarakauppa 6 400 /myynti-m 2 tilaa vaativa kauppa 2 200 /myynti-m 2 muu erikoiskauppa 2 500 /myynti-m 2 myyntialan muunto kerrosalaksi, kerroin 1,3 kaavallinen ylimitoitus, kerroin 1,3 Euran vähittäiskaupan laskennallinen liiketilatarve vuonna 2035 on Euran oman väestön ostovoiman kehityksen perusteella arvioituna noin 74 000 k-m 2. Liiketilatarpeesta kohdistuu päivittäistavarakauppaan ja keskustahakuiseen muuhun erikoiskauppaan noin 37 000 k-m 2 sekä tilaa vaativaan kauppaan, autokauppaan ja huoltamotoimintaan noin 37 000 k-m 2. Liiketilan lisätarve on noin 20 200 k-m 2, josta noin 9 300 k-m 2 kohdistuu päivittäistavarakauppaan ja muuhun erikoiskauppaan ja noin 10 900 k-m 2 tilaa vaativaan kauppaan, autokauppaan ja huoltamotoimintaan. Taulukko 4. Euran laskennallinen liiketilatarve LIIKETILATARVE, k-m² Muutos 2 013 2 020 2 035 2013-2020 2013-2035 Päivittäistavarakauppa 8 300 8 600 9 500 300 1 200 Tilaa vaativa erikoiskauppa 11 500 12 700 16 300 1 200 4 800 Muu erikoiskauppa 19 400 21 400 27 500 2 100 8 100 Autokauppa ja huoltamot 14 600 16 200 20 700 1 600 6 100 Kauppa yhteensä 53 800 58 900 74 000 5 200 20 200 Euran vähittäiskaupan ostovoiman siirtymä oli vuonna 2007 päivittäistavarakaupassa positiivinen (+2 %) ja erikoiskaupassa negatiivinen (-26 %). Tavoitteena voidaan pitää sitä, että päivittäistavarakaupassa säilytetään tasapainotilanne ja erikoiskaupassa vähennetään ostovoiman ulosvirtausta niin, että myös erikoiskaupan kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa vuoteen 2035 mennessä. Tällöin Euran laskennallinen liiketilatarve voidaan laskea Euran oman väestön ostovoiman kehityksen perusteella. Eri rekistereistä koottujen tietojen mukaan Euran vähittäiskaupan sijaintirakennusten kerrosala on noin 30 000 k-m 2, josta noin 8 500 k-m 2 on päivittäistavarakaupan liiketilaa, noin 13 500 k-m 2 erikoiskaupan liiketilaa ja noin 8 000 k-m 2 tilaa vaativan erikoiskaupan ja autokaupan liiketilaa (mm. SYKE 2012 ja maastotietokanta 2014). Tällöin liiketilan lisätarve vuoteen 2035 mennessä on noin 44 000 k-m 2. Liiketilan lisätarpeesta kohdistuu päivittäistavarakauppaan ja erikoiskauppaan noin 15 000 k-m 2 ja tilaa vaativaan erikoiskauppaan ja autokauppaan noin 29 000 k-m 2. Taulukko 5. Arvio Euran vähittäiskaupan kerrosalasta 2013 ja liiketilatarpeesta 2035 Kerrosala 2013 Liiketilatarve 2035 Liiketilan lisätarve 2013-2035 Päivittäistavarakauppa 8 500 9 500 1 000 Erikoiskauppa 13 500 27 500 14 000 Tiva ja autokauppa 8 000 37 000 29 000 Vähittäiskauppa yhteensä 30 000 74 000 44 000

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15 (23) 3 EURAN KAUPAN PALVELVUERKON KEHITTÄMINEN 3.1 Kaupan palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kaupan palveluverkon kehittämisen yleiset lähtökohdat Vähittäiskaupan palveluverkon kehittämisen lähtökohtina ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maankäyttö- ja rakennuslaki (yleiskaavan sisältövaatimukset, vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset säännökset) ja kunnan omat kehittämistavoitteet sekä olemassa oleva yhdyskuntarakenne, keskusverkko ja kaupan palveluverkko. Kaupan palveluverkon kehittäminen perustuu lisäksi Euran arvioituun ostovoiman kehitykseen ja liiketilatarpeeseen sekä yhdyskuntarakenteen kehitykseen. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (VN 13.11.2008) painottuu erityisesti ilmastonmuutoksen hillintä ja sen myötä yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, liikennettä ja kauppaa koskevat tavoitteet. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat taustalla myös kaupan sijainnin ohjauksessa. Kaupan sijainninohjauksen tavoitteena on kaupallisten palvelujen saavutettavuuden turvaaminen. Kaupallisten palvelujen tulee olla mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa eri kulkumuodoilla. Toinen vähittäiskaupan sijainninohjauksen tavoite on keskusta-alueiden aseman tukeminen kaupan sijaintipaikkana. Maankäytön suunnittelulla tulee luoda edellytykset kaupallisten palvelujen tarjonnalle keskusta-alueilla ja toisaalta edistää keskusta-alueiden olemassa olevan palvelutarjonnan säilyttämistä ja kehitysmahdollisuuksia. Euran nykyinen vähittäiskaupan palveluverkko Vuonna 2012 Euran päivittäistavarakaupan palveluverkko muodostui 14 päivittäistavaramyymälästä ja 3 tavaratalosta. Erikoiskaupan palveluverkko muodostui 47 erikoiskaupan myymälästä. Lisäksi Eurassa toimi 11 moottoriajoneuvojen ja niiden osien myymälää ja kolme huoltoasemaa. Asukasmäärään suhteutettuna sekä päivittäistavarakaupan että erikoiskaupan palveluverkko on Eurassa keskimääräistä kattavampi, kun asukkaita yhtä myymälää kohti on vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Alueellisesti tarkasteltuna sekä päivittäistavarakaupan että erikoiskaupan tarjonta on Euran keskusta-alueella varsin hyvä. Ostovoiman siirtymä on päivittäistavarakaupassa niukasti positiivinen (+2 %) ja erikoiskaupassa negatiivinen (-26 %). Eura muodostaa päivittäistavarakaupassa oman asiointialueensa ja erikoiskaupassa asukkaat käyttävät Euran omien palveluiden lisäksi erityisesti Rauman palveluita. Kauppa ja asuminen keskittyvät Euran keskustaan sekä alakeskuksiin Kaupan palvelut ovat väestön tapaan keskittyneet Euran keskustaajamaan ja sen läheisyyteen. Kaupan palveluita sijaitsee myös lähipalveluina alakeskuksissa mm. Hinnerjoella ja Kiukoisissa. Euran keskustan kaupan painopiste on Satakunnankadun varsi, jonne ovat keskittyneet sekä päivittäistavarakauppa että keskustahakuinen erikoiskauppa ja osin tilaa vaativa kauppa. Keskusta tulee myös jatkossa olemaan vähittäiskaupan palveluiden keskeisin sijaintipaikka. Kaupan palveluiden laajenemissuunta on keskustan länsiosassa, valtatien 12 ja kantatien 43 liittymän ympäristö, johon keskustan yleiskaavassa varataan uusia palveluiden ja hallinnon alueita. Kasvava kysyntä luo edellytykset kaupan palveluverkon kehitykselle Ostovoima ja sen kehitys ovat perusta kaupan palveluverkon kehittymiselle ja kaupan investoinneille. Ostovoiman kehitys on sidoksissa väestömäärän ja yksityisen kulutuksen kehitykseen. Euran oman väestön ostovoima oli vuonna 2013 noin 126 miljoonaa euroa, josta kohdistui päivittäistavarakauppaan noin 31 milj., erikoiskauppaan noin 29 milj., tilaa vaativaan erikoiskauppaan 15 milj. sekä autokauppaan ja huoltamotoimintaan noin 51 milj..

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 16 (23) Euran oman väestön ostovoiman kasvu vuosina 2013-2035 on arviolta noin 44 milj., josta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 4,5 milj., erikoiskauppaan noin 12 milj., tilaa vaativaan erikoiskauppaan 6 milj. sekä autokauppaan ja huoltamotoimintaan noin 21 milj.. Euran oman väestön ostovoiman kasvu mahdollistaa kaupan toimintamahdollisuuksien kehittymisen, mikä merkitsee myös liiketilatarpeen lisääntymistä. 3.2 Kaupan palveluverkon kehittämistavoitteet ja kaupan sijoittumisperiaatteet Euran kaupan nykytilan ja kehitysnäkymien analyysin sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja kaupan sijainninohjauksen tavoitteiden pohjalta on seuraavassa esitetty suosituksia kaupan toimintojen sijoittumisperiaatteista Eurassa. Kaupan palveluverkon kehittämistavoitteet Euran vähittäiskaupan palveluverkon tulee vahvistaa koko kunnan kaupallista vetovoimaa ja asemaa Rauman seudun palveluverkossa, mutta toisaalta turvata myös lähipalvelujen toiminta- ja kehitysedellytykset kunnan sisällä. Euran vähittäiskaupan palveluverkon kehittämistavoitteet perustuvat valtakunnallisiin, seudullisiin ja alueellisiin tavoitteisiin. Kehittämistavoitteita ovat: - alueellisesti tasapainoisen ja kestävän palveluverkon kehittäminen, - kaupan sijoittaminen nykyisen tai suunnitellun yhdyskuntarakenteen sisälle, - Euran keskustan kaupallisen vetovoiman vahvistaminen kaupan sijaintipaikkana ja osana Rauman seudun keskus- ja palveluverkkoa, - edellytysten luominen toimivalle kilpailulle ja vaihtoehtoisten kaupan sijaintipaikkojen turvaaminen pitkällä aikajänteellä, - kaupan palveluiden saavutettavuuden turvaaminen kaikille väestöryhmille, - liikkumistarpeen ja asiointimatkoista aiheutuvien haittojen minimoiminen, - kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksien edistäminen asiointimatkoilla. Kaupan sijoittumisperiaatteet ja esitys mitoituksesta Tavoitteena on Euran keskusta-alueen kaupallisen vetovoiman vahvistaminen merkittävänä kaupan sijaintipaikkana ja asiointikohteena. Tavoitteena on kysynnän ja tarjonnan tasapainon säilyttäminen päivittäistavarakaupassa ja erikoiskaupan ostovoiman vuodon vähentäminen niin, että kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa myös erikoiskaupassa. Kaupan sijoittumisperiaatteet: päivittäistavarakaupan suuret yksiköt sijoittuvat Euran ydinkeskustaan. Asuntoalueiden, entisten kuntakeskusten ja kylien lähikaupat täydentävät myymäläverkkoa keskustahakuisen erikoiskaupan uusi liikerakentaminen sijoittuu Euran ydinkeskustaan, jonne sijoittuu monipuolisesti myös muun muassa kahvila- ja ravintolapalveluita, julkisia palveluita ja hallinnollisia palveluita sekä asumista ja työpaikkoja tilaa vaativan erikoistavaran kauppa ja muu keskustaan soveltumaton kauppa sijoittuu yleiskaavassa osoitettaville P2-alueille valta- ja kantateiden risteysalueille ydinkeskustan läheisyyteen Arvion mukaan Euran väestökehityksen edellyttämä liiketilan laskennallinen lisätarve on vuoteen 2035 mennessä noin 44 000 k-m 2. Liiketilan lisätarpeesta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 1000 k-m2, erikoiskauppaan noin 14 000 k-m 2 ja tilaa vaativaan erikoiskauppaan ja autokauppaan noin 29 000 k-m 2.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17 (23) Euran kaupallisen vetovoiman säilyttämisen ja vahvistamisen näkökulmasta valtaosa liiketilan lisätarpeesta tulisi keskittää Euran ydinkeskustaan. Ydinkeskustaa tulisi kehittää kunnan tärkeimpänä kaupan alueena. Palvelujen keskittäminen ydinkeskustaan turvaa palvelujen alueellisen saatavuuden ja vahvistaa parhaiten Euran kaupallista vetovoimaa. Tärkeää on kehittää ydinkeskustaa ja keskustan läheisyydessä olevia tilaa vaativan kaupan alueita niin, että ne kilpailevat mahdollisimman vähän keskenään. Kaupan nykytilanteen analyysin sekä ostovoiman ja liiketilatarpeen kehitysarvioiden perusteella vähittäiskaupan mitoituksessa voidaan pitää lähtökohtana sitä, että päivittäistavarakaupan liiketilan lisätarve sijoittuu kokonaisuudessaan uusille osayleiskaavassa osoitetuille alueille (P1 ja P3), että valtaosa keskustahakuisen erikoiskaupan liiketilan lisätarpeesta kohdistuu keskustatoimintojen alueelle (C) ja valtaosa tilaa vaativan erikoistavaran kaupan ja autokaupan liiketilan lisätarpeesta kohdistuu osayleiskaavassa osoitettaville tilaa vaativan kaupan alueille (P2). Taulukko 6. Esitys liiketilan lisätarpeen jakautumisesta alueittain Keskustatoimintojen alue (C) Pt-kaupan ja erikoiskaupan alueet (P1 ja P3) Tilaa vaativan kaupan alueet (P2) Muut alueet Liiketilan lisätarve 2013-2035 Päivittäistavarakauppa 1 000 1 000 Erikoiskauppa 12 000 2 000 14 000 Tiva ja autokauppa 2 000 2 000 23 000 2 000 29 000 Vähittäiskauppa yhteensä 14 000 5 000 23 000 2 000 44 000 4 KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 4.1 Kauppa ja palvelurakenne Vaikutusten arvioinnin yleiset lähtökohdat Yleiskaavan sisältövaatimukset ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat lähtökohtana arvioitaessa osayleiskaavan vaikutuksia kauppaan ja kaupan palvelurakenteeseen. Yleiskaavan sisältövaatimuksiin sisältyy elinkeinoelämän toimintaedellytyksistä huolehtiminen. Yleiskaavassa on oleellista osoittaa vähittäiskaupalle sellaisia alueita, joilla turvataan kaupan liiketoiminnan, toimivan kilpailun, palvelujen saavutettavuuden ja kestävän yhdyskuntakehityksen edistämisen tavoitteiden toteutuminen. Kilpailun näkökulmasta keskeistä on sijaintipaikkojen riittävyys ja kaavaratkaisujen joustavuus. Lisäksi arvioinnissa korostuvat maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset maakunta- ja yleiskaavoille (MRL 71 b ). Sisältövaatimuksiin sisältyvät tavoitteet keskusta-alueiden kaupan toimintaedellytysten turvaamisesta, kaupallisten palvelujen saavutettavuuden turvaamisesta sekä kestävän palveluverkon kehityksestä ja sitä kautta kohtuullisista asiointimatkoista. Keskeisiä kysymyksiä arvioitaessa osayleiskaavan vaikutuksia kaupan ja palvelurakenteen kehitykseen ovat seuraavat: - edistääkö osayleiskaavan kaupan sijainti- ja mitoitusratkaisut alueellisesti tasapainoisen kaupan palveluverkon kehitystä? - miten osayleiskaava vaikuttaa keskusta-alueiden kaupalliseen vetovoimaan? - turvaako osayleiskaava kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset? - toteutuvatko toimivan kilpailun edellytykset ja alalle tulon mahdollisuudet? Onko kaupalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia ja kilpailukykyisiä liikepaikkoja?

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18 (23) Kaupan palveluverkon kehitys Kaupan palvelut ovat keskittyneet Euran ydinkeskustaan ja sen läheisyyteen. Päivittäistavarakauppa ja keskustahakuinen erikoiskauppa sijoittuvat pääosin valtatien 12 eteläpuolelle Satakunnankadun varteen. Tilaa vaativan kaupan yksiköitä on sijoittunut valtatien 12 ja seututien 204 risteyksen tuntumaan valtatien molemmin puolin. Euran kaupallinen tarjonta on varsin monipuolinen ja se palvelee pääosin Euran asukkaita. Erikoiskaupassa Eura kuuluu Rauman asiointialueeseen. Vaikka Euran erikoiskaupan tarjonta on väestöpohjaan nähden varsin hyvä, asioidaan paljon myös Raumalla. Uusien kauppapaikkojen osoittaminen osayleiskaavassa mahdollistaa vähittäiskaupan tarjonnan monipuolistumisen ja sitä kautta Euran kaupallisen vetovoiman vahvistumisen. Palvelutarjonnan paraneminen omassa kunnassa vähentää asiointitarvetta Raumalla ja muissa suuremmissa keskuksissa ja luo seututasolla edellytykset alueellisesti tasapainoiselle vähittäiskaupan palveluverkolle. Kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset Kaupan toimintaedellytysten kannalta on oleellista, että kaavoituksella mahdollistetaan riittävä ja joustava liikerakentaminen ja laajennusmahdollisuudet pitkällä tähtäimellä. Uusien kaupan alueiden osoittaminen osayleiskaavassa tarjoaa vähittäiskaupan yksiköille liikenteellisesti vetovoimaisia kauppapaikkoja. Ostovoiman kehitystä ja sen pohjalta arvioitua liiketilan laskennallista lisätarvetta tarkastelemalla voidaan hahmottaa, kuinka suuri on se markkinoiden kasvu, jonka jakajaksi uudet kaupan alueet tulevat ja kuinka suurelle alueelle uusi liikerakentaminen tulisi vaikuttamaan. Laskennallista liiketilatarvetta tarkastelemalla voidaan toisaalta myös määritellä kaupan alueiden enimmäismitoitus ts. kuinka paljon alueille voidaan toteuttaa liikerakentamista Euran ostovoiman kehitykseen perustuen niin, ettei liikerakentamisesta aiheudu haittaa olemassa olevalle vähittäiskaupalle. Euran oman väestön ostovoiman kehityksen perusteella arvioitu vähittäiskaupan liiketilan lisätarve vuoteen 2035 mennessä on yhteensä noin 44 000 k-m 2, josta päivittäistavarakaupan osuus on 1 000 k-m 2, erikoiskaupan osuus on noin 14 000 k-m 2 sekä tilaa vaativan erikoiskaupan, autokaupan ja huoltamotoiminnan osuus noin 29 000 k-m 2. Mikäli kaupan alueiden enimmäismitoitus määritellään Euran kysynnän pohjalta, ei alueiden toteuttamisella ole haitallisia vaikutuksia Euran olemassa olevien vähittäiskaupan yksiköiden toiminta- ja kehitysedellytyksiin Euran keskustassa eikä muualla kunnassa. Toimivan kilpailun edellytykset Toimivan kilpailun edistämisessä keskeistä on alalle tulon mahdollisuuksien turvaaminen. Uusilla toimijoilla tulee olla riittävät edellytykset sijoittua kilpailukykyisille liikepaikoille. Osayleiskaavan ratkaisuilla voidaan joko rajoittaa tai mahdollistaa kilpailun toimivuutta. Kaupan eri toimialoilla on erilaisia vaatimuksia sijainnin suhteen. Päivittäistavarakauppa hakeutuu yleensä lähelle asukkaita keskustoihin tai asuntoalueille. Keskustahakuiselle erikoiskaupalle vetovoimaisin sijaintipaikka on ydinkeskusta. Paljon tilaa vaativalle erikoiskaupalle keskeisiä sijaintitekijöitä ovat riittävän suuret tontit, hyvä liikenteellinen saavutettavuus ja näkyvä sijainti. Osayleiskaavassa osoitetut kaupan alueet tarjoavat kaupan eri toimialoille kilpailukykyisiä sijaintipaikkoja ja mahdollistavat uusien yksiköiden sijoittumisen Euraan ja luovat sitä kautta edellytykset toimivalle kilpailulle.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 19 (23) 4.2 Alue- ja yhdyskuntarakenne Yleiset lähtökohdat Arvioitaessa osayleiskaavan vaikutuksia alue- ja yhdyskuntarakenteeseen korostuvat yleiskaavan sisältövaatimukset yhdyskuntarakenteen toimivuudesta, taloudellisuudesta ja ekologisesta kestävyydestä, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämisestä, palvelujen saavutettavuudesta ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksistä sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan yhdyskuntarakennetta tulee kehittää niin, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa. Alueidenkäytöllä tulee edistää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot tulee suunnata olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Edelleen valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa todetaan, ettei uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt tulee sijoittaa tukemaan yhdyskuntarakennetta. Arvioinnissa korostuvat myös maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset maakunta- ja yleiskaavoille (MRL 71 b ), joissa korostuvat keskusta-alueen kaupan kehitys, kaupallisten palvelujen saavutettavuus sekä kestävän palveluverkon kehitys ja sitä kautta asiointimatkojen pituus. Yhdyskuntarakenteen kehitys Euran keskusta ja keskustan kaupan palveluiden laajenemisalue taajaman länsiosassa ovat osa olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta eikä uuden liikerakentamisen osoittamisella alueille ole yhdyskuntarakennetta hajauttavaa vaikutusta. Alueet sijaitsevat Euran asutusrakenteen sisällä ja muodostavat myös Euran tärkeimmän asutuskeskittymän. Kevyen liikenteen etäisyydellä (3 km) alueista asuu noin 40 % Euran asukkaista. Osayleiskaavassa on osoitettu uusia kaupan alueita valtatien 12 ja kantatien 43 risteyksen tuntumaan, uusi päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan alue (P1) valtatien 12 pohjoispuolelle ja uusi päivittäistavarakaupan alue (P3) kantatien länsipuolelle. Alueet sijoittuvat olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Keskeisestä sijainnista huolimatta päivittäistavarakaupan ja keskustahakuisen erikoiskaupan laajamittainen sijoittuminen ydinkeskustasta nähden eripuolelle valta- ja kantateitä voi hajauttaa tällä hetkellä varsin tiivistä Euran kaupallista rakennetta. Alueiden suunnittelun ja toteutuksen yhteydessä tulee varmistaa toimivat ja turvalliset kevyen liikenteen yhteydet keskustasta ja läheisiltä asuntoalueilta uusille kaupan alueille. Osayleiskaavassa osoitetut tilaa vaativan kaupan alueet sijoittuvat olemassa olevaan tai suunniteltuun yhdyskuntarakenteeseen. Kaavassa osoitetuista tilaa vaativan kaupan alueista kantatien 43 ja tien 2054 risteykseen sekä valtatien 12 ja seututien 204 risteykseen sijoittuvat alueet ovat olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisällä ja alueille on myös olemassa olevat kevyen liikenteen yhteydet keskustasta. Seututien 204 ja tien 2054 risteykseen sijoittuva alue on olemassa olevaan yhdyskuntarakenteen ulkopuolella. Alueen länsipuolella on osayleiskaavassa osoitettu teollisuusalue (T) ja eteläpuolelle uusia asuntoalueita (AP), joten alue sijoittuu suunniteltuun yhdyskuntarakenteeseen eikä sillä ole yhdyskuntarakennetta hajauttavaa vaikutusta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20 (23) Euran keskustan kehitys Euran keskusta on Satakunnan maakuntakaavan laadinnan yhteydessä määritellyn tavoitteellisen palvelukeskusverkon mukaan kuntakeskus. Asutuksen ja työpaikkojen painopiste on keskustaajamassa. Euran ydinkeskustan kaupallinen vetovoima ja elävyys ovat riippuvaisia kaupallisten ja kulttuuristen palvelujen tarjonnan monipuolisuudesta. Ydinkeskustan ulkopuolisia kaupan alueita tulee kehittää niin, ettei ydinkeskustan asema kunnan kaupan pääkeskuksena vaarannu. Palvelutarjonnan paraneminen ja monipuolistuminen vahvistavat Euran asemaa osana Rauman seudun kaupallista palveluverkkoa. Maakunta- ja seututasolla tämä tukee kaupan palveluverkon alueellisesti tasapainoista kehitystä, kun kaikki kaupan palvelut eivät keskity Raumalle tai muihin suuriin keskuksiin. Mikäli osayleiskaavassa osoitetuille ydinkeskustan ulkopuolisille kaupan alueille sallitaan vain tilaa vaativan erikoiskaupan sijoittuminen, ei alueiden toteutuksella ole haittavaikutusta Euran keskustan kehitykseen. Tilaa vaativa erikoiskauppa ei kilpaile keskustaan sijoittuvan päivittäistavarakaupan eikä keskustahakuisen erikoiskaupan kanssa. Lisäksi tilaa vaativan erikoiskaupan yksiköt soveltuvat muun muassa suuren tilantarpeen ja toiminnan laadun vuoksi paremmin keskusta-alueiden ulkopuolelle, jolloin keskustaaluetta voidaan kehittää paremmin keskustaan soveltuvien kaupan palvelujen sijaintipaikkana. Keskustan kehitystä arvioitaessa on muistettava, että keskustan kehitykseen vaikuttavat monet tekijät. Ydinkeskustan kaupallinen vetovoima ja elävyys ovat riippuvaisia kaupan palvelutarjonnan lisäksi myös mm. kulttuuri-, viihde- ja ravintolapalvelujen sekä julkisten palvelujen tarjonnan monipuolisuudesta. Keskustan kehitykseen ja vetovoimaan vaikuttavat myös liikenne- ja pysäköintijärjestelyjen toimivuus, fyysinen ympäristö, liiketilojen tarjonta, palvelutarjonnan monipuolisuus sekä liikkeiden ja palveluiden vetovoima ja aukioloajat. 4.3 Kaupan palvelujen saavutettavuus Yleiset lähtökohdat Arvioitaessa osayleiskaavan vaikutuksia kaupan palvelujen saavutettavuuteen lähtökohtana ovat yleiskaavan sisältövaatimukset yhdyskuntarakenteen toimivuudesta, taloudellisuudesta ja ekologisesta kestävyydestä, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämisestä ja palvelujen saavutettavuudesta, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan yhdyskuntarakennetta tulee kehittää siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Vaikutusten arvioinnissa korostuvat myös maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset maakunta- ja yleiskaavoille (MRL 71 b ). Säännösten mukaan kaupan palvelujen on oltava mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa myös joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä ja palveluverkon on oltava sellainen, että asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitat mahdollisimman vähäiset.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 21 (23) Vaikutukset saavutettavuuteen Euran nykyiset kaupan palvelut ovat hyvin saavutettavissa henkilöautolla ja kevyellä liikenteellä. Henkilöautolla asiointimatkat ovat kohtuulliset kaikille Euran asukkaille. Kevyen liikenteen etäisyydellä (alle 3 kilometriä) asuu noin 40 % Euran väestöstä. Heillä on halutessaan mahdollisuus asioida päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan myymälöissä henkilöauton sijaan ja rinnalla myös kävellen tai pyörällä. Euran ydinkeskustassa kaupan palvelut ovat saavutettavissa myös joukkoliikenteellä. Saavutettavuuden käsite voidaan ymmärtää ja sitä voidaan mitata monin eri tavoin. Saavutettavuuden tarkastelu painottuu yleensä päivittäistavarakauppaan ja fyysisen saavutettavuuden (=etäisyys myymälään) tarkasteluun. Erikoiskaupassa palvelujen fyysinen saavutettavuus ei ole samalla tavalla keskeinen kuin päivittäistavarakaupassa, koska erikoiskaupan myymälöissä asioidaan harvemmin. Erikoiskaupassa fyysistä saavutettavuutta tärkeämpää on tarjonnan monipuolisuus ja valintamahdollisuudet. Fyysisen saavutettavuuden (etäisyys myymälään) lisäksi kaupan palvelujen saavutettavuutta voidaan siis tarkastella myös koettuna saavutettavuutena. Koettu saavutettavuus voidaan määritellä vaivaksi, jonka kuluttaja kokee tavaroita hankkiessaan. Jos tavaroiden hankkiminen aiheuttaa paljon vaivaa, on saavutettavuus huono, jos se aiheuttaa vähän vaivaa, on saavutettavuus hyvä. Euran ydinkeskustassa vähittäiskaupan palvelut ovat saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla. Osayleiskaavan toteutuessa fyysisessä saavutettavuudessa ei tapahdu oleellista muutosta niille, jotka nykyisinkin asioivat Euran keskusta-alueen myymälöissä. Sen sijaan niille, jotka nykyisin asioivat esim. Raumalla, fyysinen saavutettavuus paranee, kun Euran palvelutarjonnan lisääntyessä ja monipuolistuessa voidaan Rauman sijasta ja rinnalla asioida lähempänä sijaitsevissa myymälöissä. Euraan sijoittuva kauppa vähentää Raumalle suuntautuvaa asiointiliikennettä ja sitä kautta myös liikenteestä aiheutuvia haittoja. Palvelutarjonnan lisääntyminen ja monipuolistuminen parantavat myös kaupan palvelujen koettua saavutettavuutta lisäämällä valintamahdollisuuksia. Euran keskustan osayleiskaavassa on osoitettu tilaa vaativalle kaupalle sijaintipaikkoja valtateiden ja seututeiden risteysalueille. Alueet ovat hyvin saavutettavissa henkilöautolla eri puolilta kuntaa. Myös joukkoliikenteellä asiointi on mahdollista valtatien 12 ja kantatien 43 vaikutuspiirissä asuville, mutta saavutettavuuden taso määräytyy joukkoliikenteen ratkaisuista eli reiteistä, pysäkeistä ja vuoroväleistä. Saavutettavuus kevyellä liikenteellä on riippuvainen lähialueen väestömäärästä ja kevyen liikenteen yhteyksistä. Käytännössä valtaosa myös lähialueen asioinneista tehdään kuitenkin henkilöautolla. Henkilöautolla tehtävien asiointimatkojen kannalta koettuun saavutettavuuteen (ja liikenneturvallisuuteen) tulee vaikuttamaan omalta osaltaan alueiden liikenne- ja pysäköintijärjestelyjen toimivuus, joihin on syytä kiinnittää huomiota yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. 5 JOHTOPÄÄTÖKSET Seuraavassa on esitetty yhteenveto kaupallisen selvityksen keskeisistä tuloksista: - Euran palvelutarjonta suhteessa väestöpohjaan on varsin hyvä erityisesti päivittäistavarakaupassa. Euran päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan myymälät sekä kaupalliset palvelut sijoittuvat pääosin ydinkeskustaan valtatien 12 eteläpuolelle. Tilaa vaativan kaupan yksiköitä on sijoittunut lisäksi valtatien 12 ja seututien 204 risteyksen tuntumaan valtatien eteläpuolelle.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 22 (23) - Euran keskustan osayleiskaavaluonnoksessa on osoitettu kaksi uutta kaupan aluetta valtatien 12 ja kantatien 43 risteyksen tuntumaan, päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan alue (P1) valtatien 12 pohjoispuolelle ja päivittäistavarakaupan alue (P3) valtatien 12 länsipuolelle. Lisäksi on osoitettu tilaa vaativan kaupan alueita valta-, kanta- ja seututeiden risteysten tuntumaan. Kaikki kaupan alueet sijoittuvat olemassa olevaan tai suunniteltuun yhdyskuntarakenteeseen. - Euran oman väestön ostovoiman kasvun pohjalta arvioitu vähittäiskaupan laskennallinen liiketilatarve vuonna 2035 on yhteensä noin 74 000 k-m 2, josta olemassa olevan kerrosalan osuus on noin 30 000 k-m 2 ja liiketilan lisätarpeen osuus on noin 44 000 k-m 2. Liiketilan lisätarve vuoteen 2035 mennessä on päivittäistavarakaupassa noin 1 000 k-m 2, erikoiskaupassa noin 14 00 k-m 2 ja tilaa vaativassa kaupassa noin 29 000 k-m 2. - Mikäli Euran kaupan alueiden enimmäismitoitus määritellään Euran oman väestön kysynnän pohjalta, ei alueiden toteuttamisella ole haitallisia vaikutuksia Euran vähittäiskaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiin. Vähittäiskaupan mitoituksessa voidaan pitää lähtökohtana sitä, että päivittäistavarakaupan liiketilan lisätarve sijoittuu kokonaisuudessaan uusille osayleiskaavassa osoitetuille alueille (P1 ja P3), että valtaosa keskustahakuisen erikoiskaupan liiketilan lisätarpeesta kohdistuu keskustatoimintojen alueelle (C) ja että valtaosa tilaa vaativan erikoistavaran kaupan ja autokaupan liiketilan lisätarpeesta kohdistuu osayleiskaavassa osoitettaville tilaa vaativan kaupan alueille (P2). - Uusien kauppapaikkojen osoittaminen osayleiskaavassa mahdollistaa vähittäiskaupan tarjonnan lisäämisen ja monipuolistumisen ja sitä kautta Euran kaupallisen vetovoiman säilymisen ja vahvistumisen. Palvelutarjonnan paraneminen omassa kunnassa vähentää tarvetta asioida Raumalla ja muissa suuremmissa keskuksissa ja luo edellytykset alueellisesti tasapainoisen palveluverkon kehitykselle seututasolla. - Osayleiskaavassa osoitettavat kaupan alueet tarjoavat vähittäiskaupalle kilpailukykyisiä sijaintipaikkoja ja mahdollistavat uusien toimijoiden sijoittumisen Euraan ja luovat sitä kautta edellytykset toimivalle kilpailulle. - Euran keskustan osayleiskaavassa osoitettavat kaupan alueet sijaitsevat liikenteellisesti hyvin saavutettavissa olevilla paikoilla lähellä Euran ydinkeskustaa olemassa olevan tai suunnitellun yhdyskuntarakenteen sisällä. Alueiden toteutuksella ei ole merkittävää yhdyskuntarakennetta hajauttavaa vaikutusta. Alueet ovat hyvin saavutettavissa henkilöautolla eri puolilta kuntaa. Euran alue- ja yhdyskuntarakenne huomioon ottaen asiointimatkat alueille ovat valtaosalle kunnan asukkaista kohtuulliset. Myös joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä asiointi on mahdollista. Käytännössä valtaosa asioinneista tehdään kuitenkin henkilöautolla, jolloin saavutettavuuden kannalta on tärkeää huolehtia alueiden liikenne- ja pysäköintijärjestelyjen toimivuudesta.