2. vaihemaakuntakaava Lausunnot ja muistutukset sekä vastineet

, 25.11.2013

2. vaihemaakuntakaava Lausunnot ja muistutukset sekä vastineet Lausunnot ja vastineet... 4 Pohjanmaan kunnat... 4 Korsnäsin kunta... 4 Pietarsaaren kaupunki... 4 Vöyrin kunta... 4 Kristiinankaupunki... 5 Uudenkaarlepyyn kaupunki... 5 Kruunupyyn kunta... 5 Vaasan kaupunki... 5 Laihian kunta... 6 Pedersören kunta... 6 Maalahden kunta... 7 Närpiön kaupunki... 7 Kaskisten kaupunki... 8 Luodon kunta... 8 Isonkyrön kunta... 8 Mustasaaren kunta... 9 Muut tahot... 10 Keski-Suomen liitto... 10 Etelä-Pohjanmaan liitto... 10 Isojoen kunta... 10 Teuvan kunta... 10 Karijoen kunta... 11 Kauhavan kaupunki... 11 Metsänomistajien liitto Rannikko... 11 Pohjanmaan kauppakamari... 11 Vaasan Sähköverkko Oy... 12 Vaasan Sähkö Oy... 12 Fortum Sähkönsiirto Oy... 13 Fingrid Oyj... 14 EPV Energia Oy... 14 EPV Alueverkko Oy... 14 1

Vapo Oy... 15 Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunta... 15 Pääesikunta... 15 Länsi Suomen merivartiosto... 16 Liikennevirasto... 16 VR-Yhtymä Oy... 16 TraFi... 17 Sosiaali- ja terveysministeriö... 17 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus... 17 Pohjanmaan ELY-keskus... 19 Metsähallitus... 19 Museovirasto... 24 UPM-Kymmene... 25 Aktion Österbotten... 26 Österbottens Svenska Producentförbund... 26 Ostrobotnia Australis r.f.... 27 WWF Suomi Merikotkatyöryhmä... 28 Suomen luonnonsuojeluliitto... 29 Sydbottens natur och miljö rf... 30 BirdLife Suomi ry... 31 Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys... 32 Suupohjan lintutieteellinen yhdistys... 33 Länsirannikon ympäristöyksikkö... 34 Muistutukset ja vastineet... 36 Sven Wester... 36 Ulla-Maj och Mikael Ljungkvist... 36 Marianne Skoglund... 37 Johnny Söderholm... 37 Barbro Samuelsson, Nancy Samuelsson och Stefan Wärnhjelm... 37 Hannu Rantala ja perhe (12 henkilöä)... 39 Jens Granlund, Tomas Långgård, Johan Grönros och Leif Bonn... 39 Katrine och Jan-Erik Helenelund... 40 Stefan Sjöholm... 42 PRO Malax-Petalax skärgård rf... 43 2

Ulrika, Lorenzo, Daniele och Erica Magnea... 43 Hilding och Gunilla Bergström... 44 Jussi Itävuori... 45 Maria och Markus Merne... 47 Håkan Rosvik m.fl.... 47 Thomas och Anne-Charlotte Ingo... 47 Agneta Udd-Saarela och Jan Saarela... 48 Annica Wester-Loppi och Matti Loppi... 48 Christin och Kim Lindholm... 48 Nils och Lisa Österholm... 49 Sonja Österholm-Granqvist och Roland Granqvist... 49 Peter Häggblom... 50 Bengt Norrback och Boris Sjögård... 52 B-O Weckström... 52 Tuomo Kangas... 52 Lars Rissanen... 52 Lindgrens åkeri KB... 52 Jaakko Uusimäki... 52 Arbetsgruppen för vindkraft i Pensala; Sven Ek, Ronny Nyman, Dan Norrgård, Per-Erik Hägglund, Henry Södersved... 53 46 åretruntboende fastighetsägare i Kantlax... 53 Lars Granlund... 53 Markägarnas arbetsgrupp för vindkraftsetablering i Böle och Gottböle byar i Närpes; Harry Björk, Bengt Eklund, Kurt Harf, Mårten Svedman och John Linden... 54 Lisen Henriks-Lehikoinen och Maj-Len Henriks-Eckerman... 54 Monika och Lars-Erik Lundmark... 54 Sakari Vilén... 56 Folke Storbacka... 56 Uno Höglund och Henry Snellman... 57 Harri Niemi... 57 Elisa Rajamäki, Jouni Surakka, Essi Rajamäki ja Anni Rajamäki... 57 3

Lausunnot ja vastineet Pohjanmaan kunnat Korsnäsin kunta Alueella nro 16 on kaksi tuulivoimatoimijaa, jotka ovat tehneet maanomistajien kanssa maanvuokrasopimuksia. Aluetta pitäisi laajentaa mm. lounaaseen, jotta se myötäilisi toimijoiden suunnitelmia. Alueella nro 19 on kaksi tuulivoimatoimijaa, jotka ovat tehneet maanomistajien kanssa maanvuokrasopimuksia. Vaihekaava noudattaa pääpiirteissään kunnan suunnitelmia alueelle. Alue nro 20 Korsnäsin kunnan puolella, Harrströmin tuulivoima-alueen osayleiskaavan luonnos tullaan asettamaan julkisesti nähtäville. Vaihekaava noudattaa pääpiirteissään kunnan suunnitelmia alueelle. Voimajohtoreittien suunniteltaessa on otettava huomioon muut tuulivoima-alueet, jotta haitalliset vaikutukset saadaan minimoitua. Voimajohdot tulisi rakentaa maakaapeleina. Pulkarin alue tulisi ottaa mukaan kaavaehdotukseen. Alueen nro 16 Moikipää on rajattu vaihekaavaa varten tehdyn selvityksen mukaisesti. Selvitys osoittaa tuulivoimalle parhaiten soveltuvat alueet maakunnassa. Rajausta voidaan tarkentaa alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, jolloin tehdään myös tarkempia selvityksiä. Alue nro 16 säilyy vaihemaakuntakaavassa nykyisen kokoisena. Vaihemaakuntakaavassa ei osoiteta voimajohtoja, koska ne edellyttävät tarkempia selvityksiä. Voimajohtojen suunnittelu tapahtuu kuntakaavoituksessa. On tärkeää, että eri tuulivoima-alueiden liityntäjohdot kantaverkkoon suunnitellaan yhteistyössä. Tätä painotetaan myös vaihemaakuntakaavan selostusosassa. Pulkarin aluetta ei sisällytetä vaihemaakuntakaavaehdotukseen, koska alueen toteuttaminen aiheuttaisi haittavaikutuksia. Maakunnan potentiaalisimmat ja suotuisimmat tuulivoima-alueet on jo osoitettu vaihemaakuntakaavassa. Pietarsaaren kaupunki Pietarsaaren kaupungilla ei ole huomautettavaa ehdotukseen. Vöyrin kunta Kunta on solminut kolmen tuulivoimatoimijan kanssa kaavoitussopimuksen koskien neljän eri osayleiskaavan tekemistä. Näistä neljästä alueesta kaksi on yhteisiä Uudenkaarlepyyn kanssa. Alue nro 6 Björkbacken on palautettava kaavaehdotukseen luonnoksessa esitetyn kokoisena. Tuulivoimarakentamiseen ei ole aiemmin ollut kiinnostusta Björkbackenin alueella. Koska vaihemaakuntakaavaluonnoksessa esitetty tuulivoiman kokonaismitoitus oli suhteellisen korkea, katsottiin, että Björkbackenin tuulivoima-aluetta voi pienentää. Alue soveltuu ylipäätään tuulivoimaloille eikä sen laajentamisella luonnosvaiheessa esitetyn kokoiseksi ole estettä, jonka takia Björkbackenin alueen rajaus muuttaa kaavaluonnoksessa esitetyn mukaiseksi. 4

Kristiinankaupunki Kaupunginhallitus puoltaa seuraavia alueita: Långmarken, Gillermossen, Peninkylä, Kullen, Metsälä- Norrviken (Kristiinankaupungin eteläosaan/isojoen alueelle tulee rakentaa syöttöasema), Lakiakangas, Arstu, Västervik sekä seuraavat vireillä olevat alueet Kallträsk, Henriksdal-Skoäng ja Siipyyn manner- Appelö. Kaupunginhallitus toistaa kantansa, että Kristiinankaupungin edustalla olevaa merialuetta ei tule sisällyttää kaavaehdotukseen. Kaupunginhallitus on päättänyt, että vahvistettuun kokonaismaakuntakaavaan sisältyvä tuulivoimaalue Siipyyn edustalla tulee poistaa. Edellä mainittujen alueiden lisäksi kaavaan on sisällytettävä myös vireillä oleva UPM:n tuulivoima-alue Metsälässä ja Kvarnån vieressä sijaitseva alue Dagsmarkissa. Natura-arvioinnin tulosten perusteella Gillermossenin alue poistetaan vaihemaakuntakaavasta. Uusien alueiden varaaminen vaihemaakuntakaavassa edellyttää lisäselvityksiä ja kaavan asettamista uudelleen nähtäville. Kaavan kokonaismitoitus vastaa niitä tavoitteita, jotka tuulivoimatuotannolle on asetettu vuoteen 20130 mennessä. Vaihemaakuntakaavaan ei oteta uusia tuulivoima-alueita. Kristiinankaupungin edustalla oleva merialue on poistettu kaavaehdotuksesta. Siipyyn edustalla oleva merialue sisältyy ympäristöministeriön vahvistamaan kokonaismaakuntakaavaan, eikä aluetta käsitellä vaihemaakuntakaavassa. Metsälän tuulivoima-alue on otettu huomioon ja on jo aluevarauksena vaihemaakuntakaavassa. Uudenkaarlepyyn kaupunki Kaupunginhallitus kannattaa Kantlaxin kiinteistönomistajien Pohjanmaan liitolle jättämää muistutusta Monäsin alueesta. Björckbackenin alue Munsalan ja Alajepuan välillä tulee poistaa, koska se voisi olla potentiaalinen turkistarhausalue. Muilta osin ehdotusta puolletaan. Monäsin aluetta pienennettiin vaihemaakuntakaavaa varten tehtyjen selvitysten perusteella. Alue on ollut mukana myös Natura-arvioinnissa yhtenä kahdestatoista alueesta. Alue on myös yksi kahdestatoista alueesta, joka sisältyy Natura-arviointiin. Natura-arvioinnin mukaan alueella ei ole merkittävää vaikutusta muuttolintuihin. Alue laajennetaan länteen. Tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet osoitetaan alueiden erityisominaisuuksia kuvaavalla merkinnällä. Lopullisesta alueiden käytöstä päättävät kunnat. Björkbacken jää kaavaan tuulivoimalle soveltuvana alueena. Kruunupyyn kunta Ei huomautettavaa. Vaasan kaupunki Vaasan Torkkolan alueelle on osoitettu noin 12 km 2 :n suuruinen tuulivoima-alue, jolle voidaan rakentaa 30 40 voimalaa. Vähänkyrön kunnanhallitus on 13.12.2012 hyväksynyt Torkkolan tuulipuiston osayleiskaavan, jonka pinta-ala on noin 11 km 2 ja siihen on osoitettu 16 tuulivoimalaa. Osayleiskaavan rajaus 5

poikkeaa maakuntakaavaehdotuksen rajoista. Maakuntakaavan rajausta tulisi muuttaa osayleiskaavan mukaiseksi, jolloin sen kokonaispinta-ala kasvaa. Maakuntakaava on yleispiirteinen kaava. Voimaloiden sijoittelu päätetään maakuntakaavaa yksityiskohtaisemmalla kaavalla, jota varten tehdään tarkemmat selvitykset kuin maakuntakaavoituksessa. Vaihemaakuntakaavassa osoitettujen tuulivoima-alueiden rajauksia voidaan tarkistaa näiden tarkempien selvitysten perusteella. Pohjanmaan liiton mielestä Torkkolan osayleiskaava ei ole ristiriidassa vaihemaakuntakaavan kanssa. Laihian kunta Rajavuoren osalta kaavaehdotus on muuttunut luonnosvaiheesta siten, että alueen kaakkoisosaa on kavennettu asumiseen ja luonnonsuojelualueisiin kohdistuvien haittavaikutusten vaaran pienentämiseksi. Rajavuoren alueelta valmistui kesällä 2012 kaavaluonnos tuulivoimaosayleiskaavalle. Osayleiskaavan aluerajaus ulottuu pohjoisessa kattamaan Lounaalan kyläasutuksen, idässä 0,5 1 kilometriä Jurvantien itäpuolelle ja etelässä kaava-alue rajautuu Laihian ja Kurikan rajaan. Rajavuoren osayleiskaavatyön aikana on tehty Natura-arviointi liittyen Levanevan ja Kaijan Kryytimaan Natura-alueisiin sekä kattava ympäristövaikutusten arviointi. Näiden selvitysten perusteella osayleiskaavaluonnoksen mukainen tuulivoimaloiden sijoittelu on sopiva. Näitä selvityksiä hyödyntäen tulisi olla mahdollista tarkentaa maakuntakaavassa osoitettua tuulivoima-aluetta siten, että tarkempi rajaus täsmentyy osayleiskaavoitusvaiheessa. Kattiharjun osalta kaavaehdotus on muuttunut luonnosvaiheesta siten, että alueen länsiosan rajausta on tarkistettu tehtyjen selvitysten perusteella. Täten kaavaehdotuksessa aluerajaus ulottuu kaakkoisosaltaan kiinni valtatie 3:een. Muutoin alue on lähes sama kuin luonnosvaiheessa. Aluekohtaisessa vaikutusten arvioinnissa Kattiharjun kohdalla puhutaan siitä, onko alueen Natura-arviointi tarpeen vai ei. Tekstissä kuitenkin mainitaan Naarajoki Kattiharjun sijaan, joten tämä tulisi kaavaselostukseen korjata koskemaan Kattiharjun aluetta. Prokon Wind Energy Finland Oy:n alustava hankealuerajaus ulottuu vaihemaakuntakaavan aluerajausta huomattavasti laajemmalle erityisesti Laihialla Jakkulan ja Allisten suuntaan (pohjoiseen) sekä Isossakyrössä Talasnevan itä- ja kaakkoispuolelle. Laihian kunta toivoo, että alueen mahdollista laajennusta harkitaan, mutta tiedostaa myös sen että alueella ja sen läheisyydessä olevat arvokkaat kulttuurialueet, asutus sekä pohjavesialueet on otettava huomioon. Maakuntakaava on yleispiirteinen kaava. Voimaloiden sijoittelu päätetään maakuntakaavaa yksityiskohtaisemmalla kaavalla, jota varten tehdään tarkemmat selvitykset kuin maakuntakaavoituksessa. Vaihemaakuntakaavassa osoitettujen tuulivoima-alueiden rajauksia voidaan tarkistaa näiden tarkempien selvitysten perusteella. Selvityksen mukaisesti vaihemaakuntakaavassa on Kattiharjun alueesta osoitettu tuulivoimalle parhaiten soveltuva alue. Vaihemaakuntakaavassa osoitettu alue Kattiharjulla soveltuu selvitysten mukaan parhaiten tuulivoimalle. Alueen laajentaminen edellyttää lisäselvityksiä ja kaavan asettamista uudelleen nähtäville. Tekstin virheellisyydet oikaistaan. Pedersören kunta Pedersören kunnalla ei ole huomautettavaa. 6

Maalahden kunta Alueen nro 18 Taali tulee olla nimeltään Jutskogen. Minne sähköasema mahdollisesti aiotaan sijoittaa Maalahden kunnassa? Kunta hyväksyy Sidlandetin tuulivoima-alueen pienentämisen. Jutskogenin alueen muuttunut rajaus hyväksytään. Flatberget ja Moikipää ovat muuttaneet hieman muotoaan. Selostuksessa lukee harhaanjohtavasti ei muutoksia. Voimalinjojen yhteystarve tulee merkitä kaavaan. Alueen nro 18 Taali uudeksi nimeksi muutetaan Jutskogen. Sähköaseman paikasta on keskusteltu Fingridin kanssa ja kiinnostusta on osoitettu sen sijoittamiselle Sanemossenin liepeille. Sidlandet on yhtenä kahdestatoista alueesta ollut mukana vuonna 2013 tehdyssä Natura-arvioinnissa. Arviointitulosten mukaan Sidlandetin alue muodostaa merkittävän riskin merikotkalle. Alue on lisäksi suhteellisen pieni, sinne mahtuu enintään 10 voimalaa. Sidlandet poistetaan vaihemaakuntakaavaehdotuksesta. Flatbergetin ja Moikipään alueita koskevat tekstit selostuksessa korjataan. Yhteystarpeet poistettiin vaihekaavasta luonnosvaiheen jälkeen. Liityntäpisteistä ja johtoreiteistä tarvittaisiin kattavimpia selvityksiä, jotta yhteystarpeet voitaisiin osoittaa maakuntakaavassa. Närpiön kaupunki On tärkeää huomauttaa, että tuulivoiman lisärakentamisen tulee olla hallittua ja ottaa huomioon muutkin toiminnot, kustannukset, infrastruktuurin, maiseman, viihtyvyyden jne. MRL:n 33 :ssä säädetyn rakentamisrajoituksen takia tuulivoimala-alueiden tietoinen ylimitoitus täytyy pitää tasapainoisena. Alueella, jolla rakentamisrajoitus on voimassa, lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää niin että maakuntakaavan toteutuminen vaikeutuu. Koska seudullisesti merkittävän tuulivoimala-alueen alaraja on nostettu 5 voimalasta 10:een, Närpiön kaupunki katsoo, että Blaxnäsin aluetta ei enää tarvitse varata maakuntakaavassa. Käytännössä alueelle ei mahdu 10:tä voimalaa. Långmarkenin aluetta voisi laajentaa pohjoiseen kantatien 67 pohjoispuolelle. Vaihemaakuntakaavan valmistelussa on teknistaloudellisten tekijöiden lisäksi otettu huomioon muitakin seikkoja, kuten muu maankäyttö, maisema, vakituinen ja vapaa-ajan asutus sekä luonnonarvot. Vaihemaakuntakaavassa tuulivoimavaraus on alueen erityisominaisuuksia kuvaava merkintä eikä MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus ole voimassa osoitetuilla tuulivoima-alueilla. Blaxnäs on yhtenä kahdestatoista alueesta ollut mukana vuonna 2013 tehdyssä Natura-arvioinnissa. Alueen on todettu olevan riskialtis merikotkalle. Blaxnäsin alue poistetaan vaihemaakuntakaavasta. Liikenneviraston tuulivoimalaohjeen mukaan tuulivoima-alueiden rajauksissa tulee välttää tuulivoimaalueiden ulottamista liikenneväylien yli tai niiden välittömään läheisyyteen. Långmarken on yhtenä kahdestatoista alueesta ollut mukana tehdyssä Natura-arvioinnissa. Alueen on todettu aiheuttavan jonkin verran haittaa muuttolinnuille, mutta alueen rajausta ei muuteta vaihemaakuntakaavassa. 7

Kaskisten kaupunki Nykyisen kaavaselostuksen tekstin 5.7.4 Meriliikenne Kaskisten satamasta voisi korvata seuraavalla tekstillä: Kaskisten satama on kasvava vienti- ja tuontiasema, jonka kautta kulkeva rahtiliikenne on noin 1 miljoona tonnia vuodessa. Sataman liikenne on kasvanut 40 % vuosina 2009 2012. Satama on osa Keskipohjolan kuljetuskäytävää Kaskinen-Sundsvall/Härnösand-Trondheim. Nykyistä kaavaselostuksen tekstiä 5.7.4 Sähkönsiirto voisi täydentää seuraavalla tekstillä: Kaskisiin kulkee hyvässä kunnossa oleva 110 kv:n voimajohto. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma voisi täydentää seuraavasti: o s.3, sivun alalaita: Pohjanmaalla on neljä syväsatamaa, jotka sijaitsevat Kristiinankaupungissa, Kaskisissa, Vaasassa ja Pietarsaaressa. Lisäys: Kaskisten satama soveltuu biopolttoaineiden sekä tuulivoiman tuonti- ja vientisatamaksi. Kaskisissa laaditaan parhaillaan kunnallista tuulivoimayleiskaavaa. Biodieseltehtaan rakentamisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn rahoitusta käsitellään kaupunginvaltuustossa 18.4.2013. Kaskisten satama, logistiikka, rautatie ovat tärkeitä tekijöitä biodieseltehtaan sijoitusta arvioitaessa. Kaskisiin suunnitellun biodieseltehtaan (500 MW) vaihemaakuntakaavaan tulee lisätä merkintä T/kem. Sekä kaavaselostuksen että osallistumis- ja arviointisuunnitelman tekstit päivitetään. Vaihemaakuntakaavaan ei lisätä uutta T/kem-varausta, koska tarvittavia taustaselvityksiä ei ole tehty. Luodon kunta Luodon kunnalla ei ole mitään huomautettavaa. Isonkyrön kunta Kattiharjun tv-alue tulisi osoittaa vaihemaakuntakaavassa liitteenä olevan karttaan merkityn alueen laajuisena seuraavin perustein: o tuulivoimarakentaminen on tarkoituksenmukaista keskittää suurille yhtenäisille alueille tuulivoimarakentamisen ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja infrastruktuurin rakentamisen kustannusten minimoimiseksi o hankkeen lähivaikutusalueella on vähän muita toimintoja kuten vakinaista tai loma-asutusta o alueelle jo rakennettu tiestö ja sähkölinjasto tukevat hankkeen toteutusta o hankkeella on huomattava aluetaloudellinen vaikutus sekä rakentamisvaiheessa että tuotantoaikana o rakennettava uusi tiestö ja tiestön ylläpito tukee myös alueen metsätalouden kannattavuutta o alueen maanomistajilta on hankkeelle niin laaja hyväksyntä, että hanke on käytännössä mahdollista toteuttaa. Maakuntakaava on yleispiirteinen kaava. Voimaloiden sijoittelu päätetään yksityiskohtaisemmassa kaavassa, jota varten tehdään tarkemmat selvitykset kuin mitä tehdään maakuntakaavoituksen yhteydessä. Vaihemaakuntakaavassa osoitettujen tuulivoima-alueiden rajauksia voidaan tarkistaa näiden tarkempien selvitysten perusteella. 8

Mustasaaren kunta Luonnonsuojelualueisiin ei pitäisi soveltaa puskurivyöhykkeitä. Bobackenin ja Söderskogenin alueiden rajausten pitäisi vastata vaihemaakuntakaavaluonnoksen rajauksia. Mustasaaren kunnan esittämät huomautukset vaihemaakuntakaava 2:n luonnoksesta 12.3.2012 tulee huomioida, erityisesti sellaiset kysymykset kuin Björköby potentiaalisena tuulivoima-alueena, merituulivoima ja oikeudenmukaiset korvaukset maanomistajille. Sivuilla 15 17 esiintyy puutteita ja epäselvyyksiä kuvattaessa tehoa (MW) ja energiantuotantoa (MWh), mikä yhdessä etuliitteiden mega-, tera- ja giga- kanssa on omiaan hämmentämään lukijaa, koska niitä ei selitetä tekstissä. Vaihemaakuntakaavan teksti on käytävä läpi, jotta siitä tulee luettava asiaan perehtymättömälle, ja kaavassa käytettävät erikoistermit ja käsitteet on selitettävä. Potentiaalisimpien alueiden valinnassa käytettyjä puskurivyöhykkeitä ei ole määritelty vain Naturaalueille vaan myös vakituiselle ja vapaa-ajan asutukselle, liikenneväylille, virkistysalueille, kulttuurimaisemille, luonnonsuojelualueille ym. Puskurivyöhykkeet eivät ole lakisääteisiä suojavyöhykkeitä vaan liiton selvityksissä käytettyjä etäisyyksiä, jotka on otettu huomioon tuulivoimalle parhaiten soveltuvien alueiden valinnassa. Tarvittu suojaetäisyys muuhun maankäyttöön vaihtelee maankäyttömuodon mukaan, esimerkiksi asutukseen tarvitaan melun takia suurempi etäisyys kuin liikenneväyliin, kun taas vanhojen metsien suojelu vaatii lyhyemmän suojaetäisyyden kuin lintujen suojelualue, koska linnut saattavat törmätä voimaloihin jne. Tämä on otettu tuulivoima-alueiden rajauksissa huomioon. Selvitysten perusteella valittujen alueiden katsotaan siten olevan tuulivoimalle parhaiten soveltuvat alueet Pohjanmaalla. Tuulivoimalan lopullinen etäisyys asutukseen, suojelualueisiin, virkistysalueisiin ym. ratkaistaan kunnallisessa kaavoituksessa ennen tuulivoima-alueen toteuttamista. Bobacken oli varattu vaihemaakuntakaavan luonnoksessa, vaikka aluetta koskevat selvitykset valmistuivat vasta kaavan ehdotusvaiheessa marraskuussa 2012. Selvitysten mukaan vaihemaakuntakaavaehdotuksessa osoitettu alue soveltuu tuulivoimaloiden alueeksi. Söderskogenin rajausta muutettiin luonnosvaiheesta kaventamalla alueen länsiosaa muuttolintuihin kohdistuvien vaikutusten vuoksi. Kaavaehdotuksessa esitettyä rajasta pidetään sopivimpana. Vaihemaakuntakaava perustuu selvityksiin, joissa on tunnistettu tuulivoimalle parhaiten soveltuvat alueet maakunnassa. Nämä alueet on osoitettu kaavaehdotuksessa. Pohjanmaan liiton selvitysten mukaan Björköby ei sovellu laajamittaiseen tuulivoimatuotantoon alueella olevien muiden maankäyttömuotojen, kuten asutuksen, kulttuurimaisemien sekä Natura- ja suojelualueiden vuoksi. Lisäksi monet lintujen muuttoreitit ovat keskittyneet rannikolle ja merikotkakanta on vahva Raippaluodossa ja Björköbyssä, kuten vuonna 2013 tehdystä Natura-arvioinnistakin käy ilmi. Vaihemaakuntakaavassa käsitellään ainoastaan kiinteistöjen maankäyttöä, maanomistajille maksettavien korvausten oikeudenmukaisuuteen liittyviä kysymyksiä ei käsitellä. Teksti käydään läpi ja siihen tehdään tarvittavat täydennykset. Erikoistermit selitetään. 9

Muut tahot Keski-Suomen liitto Vaihemaakuntakaava 2:n ehdotuksessa ei ole Keski-Suomen alueidenkäyttöön vaikuttavia esityksiä, joten varsinaista lausuntoa ehdotuksesta ei anneta. Etelä-Pohjanmaan liitto Kaava on laadittu maakuntakaavatasoon nähden riittävällä tarkkuudella, ja sen taustalle on laadittu riittävät selvitykset. Tuulivoima-alueiden suuri määrä kertoo siitä suuresta kiinnostuksesta, joka on kohdistunut Pohjanmaan rannikkovyöhykkeen hyvätuulisille alueille. Esiin nousee kysymys siitä, ohjaako maakuntakaava tässä muodossa riittävästi tuulivoiman tuotantoa, ottaen huomioon tuulipuistojen moninaiset vaikutukset ympäristöön ja ihmisiin. Vaikutusten arvioinnissa olisi syytä arvioida hieman laajemmin myös kaavan yhteisvaikutuksia suhteessa Etelä-Pohjanmaan tuulivoima-alueisiin, koska monet alueet sijaitsevat maakuntarajan tuntumassa ja osin myös kahden maakunnan alueella. Kristiinankaupunkiin ja Isojoelle suunnitellun puiston nimi olisi Lappfjärd-Lakiakangas. Lisäksi kaavaselostuksessa on syytä todeta, mikä osa hankkeesta sijoittuu Pohjanmaan ja mikä Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueelle. Samaten Metsälä-Norrviken-puistosta voisi selvyyden vuoksi mainita sen ulottuvan myös Etelä-Pohjanmaan alueelle. Maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kyseenalaistaminen on perusteltua. Pohjanmaan liitto pitää tärkeänä, että ensisijaisesti toteutetaan vaihemaakuntakaavassa osoitetut alueet. Sen takia on erittäin tärkeää, että viranomaiset eivät vaadi tuulivoimarakentamisesta yhtä perusteellisia selvityksiä näillä alueilla kuin niiden ulkopuolelle, missä maakunnallisia selvityksiä ei ole tehty. Yhteisvaikutuksia on selvitetty siinä laajuudessa, kuin se on ollut mahdollista. Kaavaselostuksen tekstejä tarkennetaan esityksen mukaisesti. Isojoen kunta Isojoen kunnalla ei ole huomauttamista vaihemaakuntakaava 2:n ehdotuksesta. Teuvan kunta Teuvan kunnassa on vireillä vuonna 2010 käynnistetty Paskoonharjun alueen kehittämishanke ja alueelle ollaan suunnittelemassa noin 20 voimalan kokonaisuutta. Alue on merkitty tuulivoima-alueeksi myös parhaillaan työn alla olevassa Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaa käsittelevässä vaihekaavassa (kartta). Teuvan kunta pitää tärkeänä, että Pohjanmaan maakuntakaavassa huomioidaan myös maakuntarajan läheisyydessä Teuvalla sijaitseva tuulivoima-alue ja jo luvitettu yksittäinen tuulivoimala. Vaihekaavatyön yhteydessä tulee tutkia maakuntarajan molemmin puolin olevien alueiden ja läheisen Naturaalueen yhteisvaikutukset. Pyrkimyksenä tulee olla, että Pohjanmaan maakuntakaavan tuulivoima-alueiden valinnalla ja sijoittelulla ei saa vaarantaa Teuvan alueelle suunniteltujen tuulivoima-alueiden hyödyntämismahdollisuuksia. Mikäli maakuntarajan molemmin puolin esitettyjen tuulivoima-alueiden yhteisvaikutusten tutkimisen yhteydessä ilmenee jo suunniteltuihin hankkeisiin kohdistuvia rajoituksia, tulee maakuntaliittojen kesken järjestää yhteinen neuvottelu, johon kutsutaan myös niiden kuntien edustus, joiden tuulivoimaalueiden hyödyntämiseen on tulossa rajoittavia tekijöitä. 10

Suunnittelussa on otettu huomioon naapurimaakunnissa sijaitsevat tuulivoimala-alueet. Valmistelun aikana on pidetty säännöllisesti kokouksia naapurimaakuntien kaavoittajien kanssa. Yhteisvaikutuksia on selvitetty siinä laajuudessa, kuin se on ollut mahdollista. Karijoen kunta Kunnalla ei ole huomauttamista vaihemaakuntakaava 2:n ehdotuksesta. Kauhavan kaupunki Kauhavan kaupunki ei vastusta vaihemaakuntakaavaehdotusta, mutta tuo tiedoksi, että kaupungilla on kunnan luoteisalueella, n. 15 kilometrin etäisyydellä yhdestä Pohjanmaan vaihemaakuntakaavaan merkitystä tuulivoimapuistosta vireillä tuulivoimahanke, joka on tarkoitus saada Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntakaavaan. Metsänomistajien liitto Rannikko On myönteistä, että pienempiä tuulivoimahankkeita voidaan jatkossakin toteuttaa kuntien lupamenettelyllä, mikä varmistaa maanomistajien tasapuolisen kohtelun. Kohta 6.4.2 ei ota riittävästi huomioon metsätalouden intressejä. Kaavassa pitäisi ottaa kantaa siihen, miten yhteystarve tuulivoimapuistoista kantaverkkoon toteutetaan, ja velvoittaa toimijat yhteistyöhön, jotta vältytään rakentamasta rinnakkaisia johtoja ja metsämaan turhalta turmelemiselta. Kaavassa ei ole osoitettu yhteystarpeita tuulivoimapuistoista kantaverkon muuntoasemiin. Ympäristöministeriön antaman ohjeistuksen mukaan yhteystarpeiden osoittaminen edellyttää tarkempia selvityksiä, jotka tehdään ennen tuulivoima-alueen toteuttamista. Hanketoimijoiden välinen yhteistyö tuulivoimapuistoja rakennettaessa on ratkaiseva uusien voimajohtojen aiheuttamien maisemahaittojen vähentämiseksi. Tämä tuodaan esiin vaihemaakuntakaavan selostuksessa. Pohjanmaan kauppakamari Kaavan valmistelussa on tärkeää, että alan yrityksiä kuullaan enemmän prosessin edetessä. Kaavaehdotus ei käsittele riittävästi bioenergiaa. Kaavaehdotus käsittelee suppeasti metsäbioenergian hyödyntämistä Pohjanmaalla ja kaavassa tulisikin huomioida, että bioenergialla on maakunnallista, jopa valtakunnallista merkitystä. Ehdotukseen pitää lisätä alueellisia terminaaleja bioenergialle, jotta biopolttoaineiden logistiikkaketju metsistä voimalaitoksille saadaan toimivaksi. Kaavaehdotuksen pitää huomioida Vaskiluodon Voiman mahdollinen toinen kaasutin bioenergialle sekä Vaasan kaupunkiseudulle ja lisäksi Vaasan kaupungin alueelle on Vaasan Sähkö esittänyt tarvetta varata muutamille vaihtoehtoisille biopohjaisille lämmöntuotantolaitoksille. Kaavaehdotuksen tuulivoima-alueita tulee edelleen täsmentää yhdenmukaiseksi jo käynnissä olevien hankeselvitysten kanssa. Kaavaprosessin aikana kaavaa on esitelty useita kertoja, siitä on kuulutettu sanomalehdissä ja liiton verkkosivuilla sekä pyydetty lausuntoja ja muistutuksia. Lisäksi maakunnan yrityksille on lähetetty kysely. 11

Vaihemaakuntakaavaa varten tehdyissä selvityksissä todetaan, että bioenergian potentiaali on suuri ja että sillä voidaan kattaa yli kolmannes Pohjanmaan energiahuollosta vuonna 2030. Bioenergiaan perustuvalla energiantuotannolla on kokonaisuutena maakunnallista tai jopa valtakunnallista merkitystä, mutta yksittäiset voimalat ovat usein pieniä ja merkitykseltään paikallisia. Kaavaa varten tehdyissä selvityksissä ei käynyt ilmi, että maakuntakaavaan tarvittaisiin uusia aluevarauksia biovoimaloille. Pinta-alaltaan pienet biovoimalat voidaan usein toteuttaa kuntakaavoituksen kautta. Alueellisen biopolttoaineverkoston selvittämistä pidetään kuitenkin tärkeänä ja asia voidaan ottaa esiin kokonaismaakuntakaavan tarkistuksessa. Vaskiluodon Voiman voimalan laajennus tai muutos ei edellytä aluevarausta vaihemaakuntakaavassa, sillä vahvistettu maakuntakaava mahdollistaa jo tämän. Maakuntakaava on yleispiirteinen kaava. Voimaloiden sijoittelu päätetään maakuntakaavaa yksityiskohtaisemmalla kaavalla, jota varten tehdään tarkemmat selvitykset kuin maakuntakaavoituksessa. Vaihemaakuntakaavassa osoitettujen tuulivoima-alueiden rajauksia voidaan tarkistaa näiden tarkempien selvitysten perusteella. Vaasan Sähköverkko Oy Lausuntoa ei pyydetty Vaasan Sähköverkko Oy:ltä, vaan ainoastaan Vaasan Sähkö Oy:ltä. Maakuntakaavan tiedot sähkönsiirron osalta ovat hieman vanhentuneet. Sieltä puuttuu myös mahdollisesti tulevaisuudessa rakennettavia sähköasemia ja voimajohtoja. Tiedot ja merkinnät tarvittavista lisäyksistä ja muutoksista on merkitty liitteenä olevan vaihekaavaehdotukseen. Tämä on ajateltu puhtaasti sähkönjakelun tarpeiden pohjalta. Yhteystarpeita tai sähkönsiirtoverkoston muutoksia ei käsitellä vaihemaakuntakaavassa. Kolmen sähköaseman merkintä on kaavassa muutettu Suurmuuntoasema -merkinnäksi, jotta merkinnät vastaisivat todellista tilannetta. Vaasan Sähkö Oy Kaavaehdotus käsittelee liian suppeasti metsäbioenergian hyödyntämistä Pohjanmaalla, ja siinä todetaan mm. virheellisesti, että bioenergialla on lähinnä vain paikallista merkitystä. Kaavaehdotukseen pitää lisätä alueellisia terminaaleja bioenergialle, jotta biopolttoaineiden logistiikkaketju metsistä voimalaitoksille saadaan toimivaksi. Kaavaehdotuksen pitää huomioida Vaskiluodon voiman mahdollinen toinen kaasutin bioenergialle sekä Vaasan kaupunkiseudulle tulee varata vaihtoehtoinen paikka suurehkon biopohjaisen yhteistuotantolaitoksen rakentamiseen vuosien 2025 ja2030 välillä. Vaasan kaupungin alueelle on tarvetta varata muutamia vaihtoehtoisia paikkoja biopohjaiseen lämmöntuotantoon. Tuulivoimaa kannattaa rakentaa tuuliolosuhteiltaan erittäin hyville paikoille. Tällä perusteella ehdotukseen tulee lisätä lähellä rantaviivaa, mm. Raippaluoto, olevia tuulivoima-alueita. tv-alueiden rajauksia tulee täsmentää yhdenmukaisesti käynnissä olevien hankeselvitysten kanssa. Pohjanmaan rannikkoalueilla on merkittävä potentiaali merituulivoimalle. Käynnissä olevat merituulipuistohankkeet, mm. Innopower Oy:n hanke, on rajattu perusteettomasti pois ja ne on lisättävä ehdotukseen. Tuulipuistojen liittäminen Pohjanmaan alueen sähköverkkoon vaatii merkittäviä panostuksia. Kaavaehdotuksen tv-alueilta on rakennettava 110 kv:n ilmajohtoyhteys paikalliseen 110 kv:n alueverkkoon. 12

Vaihemaakuntakaavaa varten tehdyissä selvityksissä todetaan, että bioenergian potentiaali on suuri ja että sillä voidaan kattaa yli kolmannes Pohjanmaan energiahuollosta vuonna 2030. Bioenergiaan perustuvalla energiantuotannolla on kokonaisuutena maakunnallista tai jopa valtakunnallista merkitystä, mutta yksittäiset voimalat ovat usein pieniä ja merkitykseltään paikallisia. Pienille voimaloille ei tarvita aluevarausta maakuntakaavassa ja olemassa olevat suuret voimalaitokset on osoitettu vahvistetussa maakuntakaavassa. Alueelliset bioenergiaterminaalit logistiikkayhteyksineen selvitetään kokonaismaakuntakaavan tarkistuksen yhteydessä. Vaskiluodon Voiman voimalan laajennus tai muutos ei edellytä aluevarausta vaihemaakuntakaavassa, sillä vahvistettu maakuntakaava mahdollistaa jo tämän. Vaasan seudulle ei ole osoitettu uutta seudullisesti merkittävää voimalaitosaluetta, koska selvityksissä ei ole ilmennyt tarvetta sellaiselle. Kaavassa osoitetaan ne alueet, joiden katsotaan soveltuvan parhaiten tuulivoimatuotantoon. Tuulisuuden lisäksi alueiden valinnassa on otettu huomioon muitakin tekijöitä, jotka vaikuttavat tuulivoimatuotantoon sopivien alueiden valintaan, kuten asutus, loma-asutus, luonto, virkistys, infrastruktuuri ym. Pelkästään hyvät tuuliolosuhteet eivät tarkoita, että alue soveltuu laajamittaiselle tuulivoimatuotannolle. Maakuntakaava on yleispiirteinen kaava. Voimaloiden sijoittelu päätetään maakuntakaavaa yksityiskohtaisemmalla kaavalla, jota varten tehdään tarkemmat selvitykset kuin maakuntakaavoituksessa. Vaihemaakuntakaavassa osoitettujen tuulivoima-alueiden rajauksia voidaan tarkistaa näiden tarkempien selvitysten perusteella. Innopowerin merituulivoimahanketta Kristiinankaupungin edustalla on tutkittu Pohjanmaan liiton tekemissä selvityksissä. Alueen todettiin aiheuttavan merkittävää haittaa linnustolle, Natura-alueille, vapaa-ajan asutukselle, saaristomaisemalle ja kulttuurimaisemille, ja sen lisäksi Kristiinankaupungin kaupunginhallitus on esittänyt tuulivoimapuiston poistamista maakuntakaavasta. Fortum Sähkönsiirto Oy Alueelle suunniteltu laajamittainen tuulivoimarakentaminen edellyttää huomauttavaa sähköverkon kehittämistä, kuten kaavaehdotuksessa on todettu. Kaavaehdotuksessa on myös mainittu mahdollisuus liittää useita saman alueen hankkeita uudelle kantaverkon suurmuuntoasemalle. Kustannustehokkain ja ympäristön kannalta vähiten haitallinen tapa verkkoliityntöjen toteuttamiseksi on rakentaa usealle tuulivoimahankkeelle yhteisiä suurjännitteisiä liittymisjohtoja kantaverkon liittymispisteisiin. Uuden suurmuuntoaseman rakentaminen kantaverkkoon yleensä edellyttää liittymissopimuksia useiden hankkeiden kanssa. Jotta tuulivoimahankkeiden verkkoliitynnät voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaisella tavalla, hankekehittäjien on tehtävä yhteistyötä sekä toistensa että alueen verkkoyhtiöiden kanssa. Maakuntakaavassa on kiinnitettävä riittävää huomiota suuritehoisten verkkoliityntöjen tarkoituksenmukaisuuteen ja kannustettava hankekehittäjiä yhteistyöhön verkkoliityntöjä suunniteltaessa. Tuulivoimapuistojen rakentaminen edellyttää sähköverkon kehittämistä ja suunnittelua varhaisessa vaiheessa. Sähkönsiirtoa tuulivoima-alueilta suunniteltaessa on tehtävä mahdollisimman paljon yhteistyötä ottamalla huomioon lähekkäiset hankkeet. 13

Fingrid Oyj Kaavaehdotuksessa on otettu riittävästi huomioon Fingrid Oyj:n kaavaluonnoksesta esittämät näkökohdat ja yhtiöllä ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta. EPV Energia Oy Kaavassa ei ole osoitettu uusia, suuria seudullisia biovoimalaitoksia, vaikka vuonna 2030 Pohjanmaalla voitaisiin tuottaa yhteensä n. 3100 GWh bioenergialla. Kaavaehdotus on edelleen keskittynyt vain tuulivoimaan. Lisäksi tuulivoiman edellyttämät sähköverkkojen liitynnät on jätetty luonnosvaiheen jälkeen osoittamatta. Vaihekaavan nimi tulisi muuttaa Tuulivoimamaakuntakaavaksi. Luonnosvaiheessa Vaasan Sähkö ja EPV Energia esittivät useita paikkoja biomassa- ja yhteistuotantolaitoksille sekä korostivat bioterminaaliverkoston merkitystä bioenergian hyödyntämisessä. Kaavan en-merkintään tulisi sisällyttää edellä mainitut uusiutuva energia -pohjaiset voimalaitokset ja bioterminaalit sekä osoittaa niille riittävästi paikkoja. Maakuntakaavan tuulivoima-alueiden rajaukset poikkeavat oleellisesti monien jo hyväksyttyjen tuulivoimayleiskaavojen rajauksista (Norrskogen, Metsälä, Rajavuori, Torkkola). Käytännössä kaavarajaukset tulevat vaikeuttamaan vireillä olevien hankkeiden eteenpäinvientiä, mikäli rajauksesta ei saa poiketa. Finnsätretin ja Lidskogenin alueet Närpiössä pitää lisätä vaihemaakuntakaavaan. Kristiinankaupungin Innopower Oy:n edustan merituulipuistohankkeesta todetaan, että se ei ole vireillä. Tämä ei pidä paikkaansa, vaan toiminnanharjoittaja jatkuvasti pyrkii edistämään hanketta. Kohdan 6.2 taulukkoa on tarkistettava siten, että siinä erotellaan selkeästi julkisesti vireillä olevat hankkeet eikä kaikki alueet, joissa on ollut esimerkiksi maanvuokrasopimista. Tärkeä muistaa, että verkkoon liittämispaine kohdistuu kantaverkon ohella nimenomaan 110 kv alueverkkoon, koska kantaverkkotason liityntä edellyttää vähintään 250 MW liityntätehoa. Vaihemaakuntakaavassa ei ole osoitettu uusia alueita seudullisesti merkittäville biovoimalaitoksille. Olemassa olevat energiahuollon alueet on osoitettu vahvistetussa maakuntakaavassa. Alueiden laajentaminen ja toimintojen kehittäminen ei vaadi uusia kaavamerkintöjä. Pienehköille biovoimalaitoksille ei tarvita aluevarausta maakuntakaavassa. Voimansiirtojohdon yhteystarve -merkintä on poistettu vaihemaakuntakaavaehdotuksesta. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaan yhteystarpeiden osoittaminen maakuntakaavassa edellyttää perusteellisempia selvityksiä. Vaihemaakuntakaavan nimi muutetaan siten, että nimestä ilmenee, että kaava koskee ensisijaisesti tuulivoimaa. Kokonaismaakuntakaavan tarkistuksen yhteydessä tehdään bioenergia ja logistiikka -selvitys. Kokonaismaakuntakaavan en-merkinnällä osoitetaan maakunnan muuntoasemat. Maakuntakaava on yleispiirteinen kaava eikä rajauksia pidä rinnastaa osayleiskaavan rajauksiin. Osayleiskaavoituksessa alueista tehdään tarkempia selvityksiä, minkä jälkeen maakuntakaavan rajauksia täsmennetään. Vaihemaakuntakaavaan ei tässä vaiheessa oteta uusia tuulivoima-alueita. Kristiinankaupungin edustan merialuetta koskeva teksti korjataan. Taulukko 6.2 tarkistetaan. EPV Alueverkko Oy Kaavakartalta puuttuu EPV Alueverkko Oy:n suunnittelussa oleva voimajohtohanke Tuovila-Höysälä, sekä Ristinummelta Stormossenin alueelle rakennettu Westenergyn AB Oy:n voimalaitoksen liittymisjohto. 14

Kaavassa ei ole esitetty tuulivoimapuistojen suunnittelemia verkkoliityntöjä, joilla toteutuessaan on merkittävä vaikutus alueen 110 kv verkon kehittämiseen ja mahdollisten uusien siirtoverkkojen rakentamiseen. Tämä tulee olemaan jatkossa erittäin suuri haaste, koska verkkoyhtiöllä on lakisääteinen liittämisvelvoite, mikäli tuulipuistot toteutuvat suunnitteilla olevassa laajuudessaan. Täydennetään sähkönsiirtoverkostoa tältä osin. Vapo Oy Vapo Oy toteaa, että vaihemaakuntakaava 2. ehdotuksessa esitetyillä tuulivoima-aluevarauksilla ei nähdä olevan vaikutuksia Vapo Oy:n liiketoiminnalle. Tulevia kaavoitushankkeita huomioiden näemme kuitenkin aiheelliseksi muistuttaa, että turvetuotannolle osoitettuja kaavarajauksia tulee olla riittävästi. Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunta Kaavalla ei ole vaikutusta maavoimien alueellisiin toimintaedellytyksiin mutta kaavalla saattaa olla vaikutusta meri- ja ilmavoimien toimintaan. Puolustusvoimien edustajat tulee ottaa mukaan tuulivoimahankkeiden suunnitteluun jo riittävän aikaisessa vaiheessa. Kun tuulivoimarakentamisen suunnitelmat tarkentuvat, tulee pääesikunnalta pyytää lausunto tuulivoimaloiden hyväksyttävyydestä ja mahdollisista selvitystarpeista. Mikäli kaavaa aiotaan viedä eteenpäin ilman pääesikunnan operatiivisen osaston antamaa virallista puolustusvoimien lausuntoa tuulivoimasta, tulee kaavamääräyksissä olla velvoite puolustusvoimien hyväksynnän saamisesta ennen tuulivoimaloiden rakennuslupapäätösten tekemistä. Kaavamääräyksiä tulisi vielä täydentää: o Alueita suunniteltaessa ja rakennus- ja toimenpidelupia käsiteltäessä tulee turvata puolustusvoimien toiminnasta, kuten tutkajärjestelmistä, valvontasensoreista ja radioyhteyksien turvaamisesta johtuvat rajoitteet. Tuulivoimaloiden maanpäällisiä rakenteita ei saa toteuttaa ilman Puolustusvoimien lupaa. Alueiden jatkosuunnittelussa ja rakentamisessa tulee huomioida myös alueella ja läheisyydessä mahdollisesti kulkevat puolustusvoimien kaapelilinjat. Suunnittelumääräyksiä täydennetään lisäämällä määräyksiin tekstin, että puolustusvoimien toiminta tulee varmistaa tuulivoima-alueiden toteuttamisessa. Kaavaselostusta täydennetään lisäämällä selostukseen tekstin, että puolustusvoimien lausunto on pyydettävä ennen rakennusluvan myöntämistä. Pääesikunta Puolustusvoimissa tuulivoimarakentamista koskevat lausunnot valmistellaan Pääesikunnassa. Merkittävin ja laaja-alaisin tuulivoimaloista aiheutuva vaikutus kohdistuu puolustusvoimien aluevalvonnassa käyttämiin sensorijärjestelmiin. Tuulivoimaloiden tiedetään aiheuttavan haittaa erityisesti tutkille, joille voimalat ovat suuria tutkakohteita. Pääesikunnan logistiikkaosasto toteaa, että Pohjanmaan alueelle suunnitellut tuulivoimaloiden alueet sijaitsevat Ilmavoimien ilmavalvontatutkien vaikutusalueella. Tästä johtuen on tapauskohtaisesti selvitettävä suunniteltavien tuulivoimaloiden haittavaikutukset puolustusvoimien käytössä oleviin ilmavalvontatutkiin. Selvitysten perusteeksi tarvitaan huomattavasti tarkemmat tiedot, kuten tuulivoimaloiden 15

maksimikokonaiskorkeudet, sijoituspaikat ja lukumäärät. Siten selvitysvelvollisuus tulee huomioida Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 2:n suunnittelumääräyksissä. Tuulivoimalat voivat häiritä myös radioyhteyksiä. On tärkeää, että puolustusvoimien toimintamahdollisuudet turvataan riittävästi kaikissa tuulivoimarakentamishankkeissa. Vaihemaakuntakaava 2:ssa tulee huomioida myös valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa olevat erityistavoitteet, joilla turvataan maanpuolustuksen tarpeet ja toimintaedellytykset. Vaikutusten arvioinnissa on selvitettävä suunnitelluista tuulivoimaloista syntyvät vaikutukset puolustusvoimien valvonta- ja asejärjestelmien suorituskykyyn sekä joukkojen ja järjestelmien koulutukseen ja käyttöön varuskunta-, varikko-, harjoitus- ja ampuma-alueilla sekä sotilasilmailuun. Suunnittelumääräyksiin on lisättävä, että yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tai suunnittelussa tulee selvittää vaikutukset Puolustusvoimien tutkajärjestelmiin ja lentoliikenteen turvallisuuteen sekä vaikutukset puolustusvoimien kiinteän linkkiverkon yhteyksiin. Tuulivoima-alueiden yksityiskohtaisessa suunnittelussa ennen toteuttamista tehdään tuulivoimaloiden sijoituspaikoista perusteelliset selvitykset, jolloin tutkitaan myös voimaloiden vaikutukset tutkaasemiin. Lisätään kaavamääräyksiin ja selostukseen maininta tästä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettu huomioon kaavan valmistelussa. Suunnittelumääräyksiä täydennetään lisäämällä teksti: Puolustusvoimien toimintaa tulee varmistaa tuulivoima-alueiden toteuttamisessa. Kaavaselostusta täydennetään siten, että lisätään selostukseen seuraava lause: Puolustusvoimien lausunto on pyydettävä ennen rakennusluvan myöntämistä. Länsi Suomen merivartiosto Länsi-Suomen merivartiostolla ei ole lausuttavaa Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 2:n ehdotukseen. Liikennevirasto Merialueelle osoitettuja alueita on poistettu niiden ympäristövaikutuksiin liittyvien riskien johdosta, mutta samalla poistuvat myös ne ristiriidat meriväylien kanssa, joista virasto huomautti lausunnossaan luonnoksesta. Mantereella olevien alueiden osalta asiakirjoista ei tällä tarkkuudella ilmene välittömiä riskejä maanteiden tai rautateiden turvallisuuden suhteen. Eräiden alueiden rajaus liittyy kuitenkin maantiehen. Alueita koskevassa suunnittelumääräyksessä edellytetään huomion kiinnittämistä myös liikenneväyliin ja liikennejärjestelyihin. Suunnittelumääräys ehdotusvaiheessa tehtyine lisäyksineen lienee tässä vaiheessa riittävä, kun alueiden toteutus edellyttää tarkempaa suunnittelua kuntakaavoituksella. Tältä osin Liikennevirasto viittaa edelleen tuulivoimaloiden etäisyyksiä maanteihin, rautateihin sekä vesiväyliin koskevaan ohjeeseen, joka on päivitetty v. 2012. Ehdotuksessa osoitettuja tuulivoima-alueita sijoittuu kahden yhdystien päälle: yt 6650 Kristiinankaupunki-Teuva ja yt 6765 Rovhök-Rangsby. Tässä, kuten muutenkin, on varmistettava, että jatkosuunnittelussa otetaan huomioon tuulivoimaloiden riittävä etäisyys maanteihin ja rautateihin viraston ohjeen mukaisesti. VR-Yhtymä Oy VR-Yhtymä Oy:llä ei ole huomautettavaa vaihemaakuntakaava 2:n ehdotukseen. 16

TraFi Tuulivoimalat muodostavat lentoesteitä ja siten niiden vaikutus lentoliikenteeseen ja -turvallisuuteen tulee selvittää. Ilmailulain 165 :n edellyttää lentoestelupaa tuulivoimaloiden, niiden rakentamiseen tarkoitettujen nostureiden sekä mahdollisten muiden hankkeen kannalta tarpeellisten korkeiden esteiden pystytykseen ennen esteiden asettamista. Esteen omistaja hakee lupaa Liikenteen turvallisuusvirastolta, joka myöntää luvan esteen asettamiseen lupaehtojen mukaisesti, jollei lentoturvallisuus vaarannu tai ilmaliikenteen sujuvuus häiriinny. Lentoesteluvassa on esteen suurin ulottuma maanpinnasta esteen kohdalla. Tämän selvittämiseksi Liikenteen turvallisuusvirasto esittää, että tuulipuistoalueen osalta osayleiskaavasta kävisi ilmi alueen korkein mahdollinen estekorkeus merenpinnasta mitattuna. Tämä on hyödyllinen tieto myöhempiä suunnitteluvaiheita varten. Liikenteen turvallisuusnäkökulmasta myös mahdolliset vaikutukset muille liikennemuodoille tulisi selvittää tuulivoimapuiston suunnitellun sijainnin osalta. Kaavaselostukseen lisätään teksti, jossa sanotaan, että tuulivoima-alueiden toteuttaminen vaatii Ilmailulain 165 :n mukaisen lentoesteluvan. Sosiaali- ja terveysministeriö Tuulivoimapuiston mahdollisesti terveyshaittaa aiheuttavat tekijät mm. melu, välke tulee ratkaista yksityiskohtaisesti YVA-lain mukaisessa menettelyssä ja toiminnalle vaadittavalla ympäristöluvalla. Vaikutusta etenkin tärkeillä vedenottoalueilla tulisi tarkastella lähemmin YVA:n mukaisessa menettelyssä. Tieverkoston uusimisen ja rakentamisen yhteydessä terveysvaikutukset tulee ottaa kattavasti huomioon viimeistään yleis- ja asemakaavoituksessa. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Muutamia isoja tuulivoimapuistoja koskevia osayleiskaavoja on jo hyväksytty: Metsälä, Vanhan Närpiöntie sekä Torkkola. On tärkeätä, että maakuntakaavoitus etenee tehokkaasti niin, että sitä voidaan vielä käyttää osayleiskaavoituksen ohjauksessa. Viranomaisyhteistyö on ollut hyvin järjestettyä. Maisemavaikutukset ovat keskeisimpiä tuulivoimarakentamisen vaikutuksia ja näitä vaikutuksia on aluekohtaisesti arvioitu. Arvioinnissa on hyvin tuotu esille merkittävimmät maisemavaikutukset. Maakuntakaavan suunnittelumääräystä on syytä täsmentää määräämällä, että kaavoituksessa ja rakentamisessa on pyrittävä lieventämään ja ehkäisemään haitallisia vaikutuksia. Suunnittelumääräyksen kehittämistä ja osin rajausmuutostarpeiden harkintaa edellyttää myös virkistysalueiden ja -kohteiden huomioiminen niin, että kaavoituksessa ja rakentamisessa on otettava huomioon virkistyskäytön tarpeet, sallittava melutaso ja turvallisuus. Natura-arvioinnin tarpeesta on neuvoteltu Pohjanmaan liiton kanssa erikseen, ja ELY-keskuksen käsityksen mukaan arvioinnit on kohdennettu oikein niihin tuulivoima-alueisiin, joilla saattaa olla merkittäviä vaikutuksia läheisten Natura-alueiden suojeluperusteisiin. Niistä tulee pyytää lausunto Etelä- Pohjanmaan ELY-keskukselta ja valtionmaiden suojelukohteiden osalta Metsähallitukselta. Naturaarviointiasiakirjojen on oltava käytettävissä viimeistään maakuntavaltuuston käsitellessä kaavaehdotusta. 17

Kaavaehdotuksessa on koko aluetta kattaen linnuston muuttoreittejä, niiden kerääntymis- ja ruokailualueita, lajien esiintymistihentymiä ja suurten petolintujen erityiskysymyksiä koskevia haasteellisia yhteen sovitettavia, laajakantoisia seikkoja. ELY-keskus pitää tarpeellisena ja esittää työpalaverin järjestämistä linnustovaikutusten huomioon ottamisesta kaavaratkaisussa. Tähän neuvotteluun on tarpeen kutsua myös YM:n edustus. Ehdotuksessa esitetyistä tuulivoimaloiden alueista 9 sijoittuu osin vedenhankinnan kannalta tärkeille tai vedenhankintaan soveltuville pohjavesialueille: o Pedersöre: Sandnäsetin pohjavesialue o Uusikaarlepyy: Anthärsingin pohjavesialue o Vöyri: Hedornan pohjavesialue o Vaasa: Perämurron pohjavesialue o Korsnäs: Källornan pohjavesialue o Närpiö: Kankaanmäki A:n ja Kankaanmäki B:n pohjavesialueet o Kristiinankaupunki: Storåsenin, Bötombergen A:n, Bötombergen B:n ja Byåsenin pohjavesialueet Kaavaselostuksessa ja aluekohtaisissa vaikutusarvioissa ei tuulivoimapuistojen rakentamisen pohjavesivaikutuksia ole selvitetty. Maakuntakaava ohjaa yksityiskohtaisempaa kaavoitusta, ja pohjavedensuojelu on yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta niin merkittävä asia, että se tulisi selvittää ja huomioida jo maakuntakaavan aluevarauksissa. Tuulivoimala-alueet tulee ensisijaisesti osoittaa maakuntakaavassa pohjavesialueiden ulkopuolelle tai niiden osalta tulee tehdä huolellinen riskinarviointi. Maakuntakaavan merkinnöissä ja määräyksissä olisi hyvä käyttää virallisia kaavamerkintöjä maanteiden osalta (merkinnät 69 73). ELY huomauttaa, että tv-alueen rajaus tulee merkitä selvästi maantien ulkopuolelle, ei maantien päälle. Riittävät etäisyydet maanteihin on turvattava jatkosuunnittelussa. Tuulivoimaloiden etäisyyttä maanteihin olisi hyvä avata kaavaselostuksessa. Kaavaselostuksen taulukon 4 (s. 34) Pinta-alatiedot poikkeavat kaavaselostuksen muista pintaalatiedoista (s. 21, s. 50), teemakartassa esitetyistä ja vaikutustenarviointiraportin tiedoista (s. 9). tv- alueiden merkintätyyppi on aluevarausmerkintänä, kun voimassa olevassa maakuntakaavassa merkintätyyppinä on alueen erityisominaisuuksia osoittava merkintä. 12.6.2013 pidettiin työpalaveri, jossa alueittain (12 aluetta) käytiin läpi Natura-arvioinnin luonnos. Natura-arviointi valmistui heinäkuussa, ja siitä on pyydetty lausunnot ELY-keskukselta, Metsähallitukselta ja maanomistajilta. Lausuntoaika on 5.8.2013-5.2.2014. Suunnittelumääräyksiä täydennetään seuraavasti. Maisemakuva, virkistyksen tarve, melutaso ja turvallisuusnäkökulmat on huomioitava yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Vaihemaakuntakaavan tuulivoima-alueet rajataan niin, että tärkeät pohjavesialueet jäävät rajausten ulkopuolelle, ja tehdään vastaavat korjaukset kaavaselostukseen ja vaikutusten arviointiraportteihin. Kaavamerkinnät maanteiden osalta korjataan. Maanteihin ulottuvat rajaukset korjataan niin, että etäisyys tärkeimmille maanteille on 500 m. Kaavaselostukseen lisätään kohta, jossa kerrotaan tarkemmin liikenneviraston ohjeistuksesta koskien tuulivoimaloiden etäisyyttä liikenneväylistä. Taulukko 4 tarkistetaan. Merkintätyyppi muutetaan aluevarausmerkinnästä alueiden erityisominaisuuksia kuvaavaksi merkinnäksi. 18

Pohjanmaan ELY-keskus Kalatalouden kannalta keskeisiä alueita ovat merelle osoitetut alueet. Kalatalousryhmällä ei ole huomautettavaa kaavaan merkityistä alueista merellä. Kalatalousryhmä katsoo, että vaihemaakuntakaavan 2 tulee ottaa huomioon myös vesiviljelyn sijainninohjaus Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä- Pohjanmaan maakunnissa ja ammattikalastuksen vesienkäyttösuunnitelma Pohjanmaalla, Keski- Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. 2. vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa ei ole osoitettu merituulivoima-alueita. Ei anna aihetta toimenpiteisiin. Metsähallitus On hyvä asia, että Pohjanmaan maakunnan suunnitelmaa omavaraisesta energiatuotannosta, joka edellyttää tuulivoimatuotannon lisäämistä maakunnassa. Tuulivoima-alueiden kaavoitukseen Pohjanmaalla kohdistuu myös erityisiä vaatimuksia liittyen muuttolintujen ja muuttavien lepakoiden sekä muiden merkittävien luonto- ja maisema-arvojen turvaamiseen. Pohjanmaan rannikon kansainvälisiä, kansallisia ja maakunnallisia erityispiirteitä liittyen luonto- ja maisema-arvoihin ei ole maakuntakaavaehdotuksessa pystytty riittävästi ottamaan huomioon. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ohjausvaikutus on huomioitava maakuntakaavaa laadittaessa mm. arvioitaessa alueiden soveltuvuutta tuulivoiman hyödyntämiseen sekä luontoarvojen turvaamisessa. Lisäksi on huomioitava kaavan vaikutukset luontomatkailuun, joka on kasvava matkailuala ja jolla voi olla merkittävä paikallistaloudellinen vaikutus. Kaavaselostuksesta ja vaikutusten arvioinnista ei käy ilmi, että olennainen osa kaavatyötä on ollut ns. poissulkeva menetelmä, jonka pohjalta kaava on valmisteltu. Selostuksesta ja vaikutusten arvioinnista puuttuu myös vaikutusten arvioinnin pohjalta tehty luokitus, jonka mukaan alueet on luokiteltu ympäristövaikutusriski-indeksiä (A-C-luokitus) käyttäen. Kaavaehdotuksessa on tällä hetkellä mukana useita B- ja C-alueiksi luokiteltuja alueita. Osa näistä on sellaisia riskialttiita alueita, joita kohdekorttien arviointien mukaan ei suositella tv-alueeksi ilman tarkempia selvityksiä. Etenkin C-alueiden ottaminen kaavaan on syytä suoraan valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin viitaten kyseenalaistaa. Myös osa B-alueista on sellaisia, jotka eivät sovellu lainkaan tai soveltuvat hyvin huonosti tuulivoimatuotantoon. Riippumatta alueen riskiluokasta kaikki kaavaan otettavat tv-alueet vaativat lisäselvityksiä ja suunnittelua. Kaavaselostuksen taulukossa 2, s. 42 45 esitetään toteuttamisen kokonaisvaikutukset jaoteltuna myönteisiin ja kielteisiin vaikutuksiin. Myönteisiin vaikutuksiin on kuitenkin otettu mukaan myös kaikki neutraalit vaikutukset, mikä antaa vääristyneen kuvan kaavan vaikutuksista. Tuulivoimatuotantoon on kaavaehdotuksessa rajattu hyvin suuri osa laajoista yhtenäisistä metsäalueista ja tärkeistä linnustoalueista, jotka ovat voimassa olevassa vahvistetussa maakuntakaavassa osoitetulla luo-merkinnällä. Alueet ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden suojelun kannalta. Ei ole mahdollista yhdistää luo- ja tv-alueita vaarantamatta metsälintujen ja muiden metsälajien mahdollisuutta jäädä alueelle. Tuulivoimapuistojen rakentaminen luo-merkinnällä osoitetuille FINIBA- alueille on ristiriidassa sen maankäytön ja suunnittelun kanssa, jota näillä alueilla tulisi ensisijaisesti toteuttaa. Kaavaehdotuksesta ei käy ilmi, että vaihekaava 2 täsmentäisi tai korvaisi voimassa olevan maakuntakaavan luo-merkintöjä. Näin ollen luo-merkinnät jäävät voimaan. tv-aluevaraukset voimassa olevan maakuntakaavan luomerkinnällä osoitetuilta alueilta tulee poistaa. 19