Jarno Kattelus VASTINE 15.9.2014 Hämeenlinnan kaupunki ANSSI JA MIKKO SEPPÄLÄN SEKÄ RAIMO KÖYKÄN MUISTUTUS 6.8.2014 SALONSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN JA TÖLLIHAAN RANTA-ASEMAKAAVAN EHDOTUK- SESTA Viitaten 21.5.2014 annettuun vastineeseen. Olemme havainneet vastineessa virheitä ja pyydämme tarvittaessa muuttamaan kaavaehdotusta. Virhe 1: Vastineessa väitetään: Rantasuunnittelussa noudatettavan emätilaperiaatteen mukaan mikään emätila ei ole voinut käyttää toisen emätilan rakennusoikeuksia riippumatta kunkin kaavan laatimisajankohdan tai emätilan rajaamisajankohdan kiinteistöjen omistusoloista. Hauhon Pohjoisosan rantayleiskaavassa todetaan sivulla 11-12: Jos maanomistajalla on omistuksessaan useita tiloja, voidaan niitä käsitellä yhtenä tilana rakennusoikeuden määrittelyssä ja sijoittelussa. Virhe 2: Taipaleen emätilaan kuuluu rantaviivaa n. 1,6 km. Oheisten karttojen (kuva 1 ja kuva 2) mukaan. Koitaipaleen saari on saari. Mantereen rantaviiva on oheisten kuvien mukaan noin 670 m + 154 m = 824m. (Lähde: Maanmittauslaitoksen karttapaikka.) 1. 2. Tämän perusteella koko kaavaehdotus ja siihen liittyvät selvitykset tulisi tarkistaa huolellisesti ennen lopullista käsittelyä. Vastine: Virhe 1 Hauhon pohjoisosan rantayleiskaavan suunnitteluperusteen Muuta huomioitavaa kohdassa esitetty suunnitteluperuste Jos maanomistajalla on omistuksessaan useita tiloja, voidaan niitä käsitellä yhtenä tilana rakennusoikeuden määrittelyssä ja sijoittelussa ei ohita rantasuunnittelun keskeisintä suunnitteluperusteena käy-
tettyä emätilaperiaatetta (kantatilaperiaate), jonka mukaan mikään emätila ei ole voinut käyttää toisen emätilan rakennusoikeuksia. Hauhon pohjoisosan rantayleiskaavan rakennusoikeudet on laskettu emätiloittain, ja mahdolliset eri emätilojen alueilta saman maanomistajan kiinteistöille kuuluvat jäljellä olevat rakennusoikeudet on voitu laskea yhteen ja rakennusoikeus on voitu sijoittaa maanomistajan esittämällä tavalla. Mutta jos jonkin emätilan alueella on käytetty rakennusoikeutta jo ylitse emätilaperiaatteen mukaisesti lasketun rakennusoikeuden, niin tämän emätilan alueen ylitehokas rakentaminen ei kuitenkaan vaikuta saman henkilön omistamien kiinteistöjen rakennusoikeuksiin muiden emätilojen alueilla. Luonnosvaiheen vastineessa esitetty tulkinta Hauhon rantayleiskaavan suunnitteluperusteesta emätilaperiaatetta koskevilta osin ei ole virheellinen, kuten muistutuksessa esitetään. Muistutuksessa esitetty vaatimus koko kaavaehdotuksen ja siihen liittyvien selvitysten uudelleentarkastelusta on muistutuksessa esitetyn virheen 1 osalta perusteeton. Koko kaavaehdotus ja siihen liittyvät selvitykset on kuitenkin vielä tarkistettu huolellisesti muistutuksessa vaaditun mukaisesti. Kaavaehdotusaineistosta ei löytynyt tarkistuksen perusteella muutos- tai täydennystarpeita. Esitetään, että kaavaehdotusta ei ole perusteltua muuttaa esitetyn muistutuksen vuoksi. Virhe 2 Muistutuksessa esitetyt Koivulahden / Koitaipaleen saaren ja Painonselän palstat kuuluvat eri rantasuunnittelun emätilaan (TAIPALE) kuin kaavamuutoksen kohteena oleva YLHAISEN emätilaan kuuluva Salonsaaren tila, ja jo pelkästään tästä syystä muistutuksessa esitetty väite luonnosvaiheen vastineen virheestä (virhe2) on epäolennainen tämän ranta-asemakaavan ja kaavamuutoksen rakennusoikeuksien kannalta. Kaavan emätilaselvitystä on jo kaavaehdotuksen valmisteluvaiheessa täydennetty luonnosvaiheen palautteessa esille tuotujen kiinteistöjen osalta. Tällöin emätilaselvitystä täydennettiin rantasuunnittelun emätilan TAIPALE ulottuvuuden ja käytettyjen rakennusoikeuksien havainnollistamiseksi. TAIPALEEN emätilan alueen kiinteistöjen osalta yksityiskohtaisia rakennusoikeuksien mitoituslaskelmia ei kuitenkaan esitetty, koska laskelmia ei ole löydettävissä Hauhon rantayleiskaavan aineistoista eikä uusia yksityiskohtaisia laskelmia ole mitään syytä laatia tähän kaavatyöhön mitenkään kuulumattomien kiinteistöjen alueille. Luonnosvaiheen vastineessa esitettiin ainoastaan arvio TAIPALEEN emätilan rakennusoikeuksista. Luonnosvaiheen vastineessa todettiin, että ; Taipaleen emätilan ranta-alueilla on yhteensä 8 rakentunutta omarantaista lomarakennuspaikkaa. Rantayleiskaavalla ei ole osoitettu uusia rakennuspaikkoja. Arvioitaessa Taipaleen emätilan muistutuksessa esitettyä tiheää rantarakentamista tulee huomioida, että ko. Taipaleen emätilaan kuuluu rantaviivaa n. 1,6 km. Voidaankin arvioida, että Taipaleen emätilalle rantayleiskaavassa osoitettu rakennuspaikkojen määrä vastaa rantayleiskaavan mitoitusta. Eli myös rantasuunnittelun emätilaperiaatteen vastaisesti ja muistutuksessa esitetyllä tavalla tarkasteluna Taipaleen emätilan alueella tapahtuneella vanhalla rakentamisella ei ole edes teoriassa vaikutusta Ylhäisen emätilan tai Salonsaaren tilan rantarakennusoikeuksiin. Muistutuksessa esitetään, että Taipaleen emätilaan kuuluva Koitaipaleen saari on saari ja mantereen rantaviivaa olisi vain 824 m, ja että luonnosvaiheen vastineessa olisi esitetty rantaviivatieto virheellisesti. Luonnosvaiheen vastineessa on esitetty, että Taipaleen emätilaan kuuluu rantaviivaa n. 1,6 km ja arvioitu, että Tai-
paleen emätilalle rantayleiskaavassa osoitettu rakennuspaikkojen määrä vastaa rantayleiskaavan mitoitusta. Vastineessa ei ole pyrittykään ottamaan kantaa yksityiskohtaisesti toiseen emätilaan (TAIPALE) kuuluvan ranta-alueen rantaviivoihin / mitoitukseen mm. koska ei ole tiedossa, onko Koitaipaleen saarta käsitelty Hauhon rantayleiskaavassa mitoituksellisesti saarena vai mannerrantana. Saaria, joihin johtaa tie, käsitellään usein rantayleiskaavoissa mannerrannan osina, mutta myös saarina. Yhtä kaikki myös Koitaipaleen saari mitoittaa TAIPALEEN emätilalle laskennallista rakennusoikutta eikä saarta voida jättää nyt muistutuksessa esitetyllä tavalla kokonaan pois rakennusoikeutta tuottavasta rantaviivasta. Pinta-alaltaan n. 2,6 ha suuruisen Koitaipaleen saaren rakennusoikeus on n. 2,6 rakennuspaikkaa, jos saarta on käsitelty rantayleiskaavassa saarena. Hauhon pohjoisosan rantayleiskaavan mitoitusperusteen mukaan 1-25 ha:n saarille lasketaan rakennusoikeutta 1 rakennuspaikka hehtaaria kohden. Tämän lisäksi muistutuksessa esitetty TAIPALEEN emätilan n. 800 m mannerranta mitoittaisi rakennusoikeutta yli 5 rakennuspaikkaa. TAIPALEEN emätilan rakennusoikeus olisi siten näinkin laskettuna n. 8 rakennuspaikkaa. Laskennallinen rakennusoikeus vastaisi siten emätilan alueella rantayleiskaavassa todettuja 8 rakentunutta lomarakennuspaikkaa. Tässä yhteydessä tulee kuitenkin korostaa, että edellä esitetty TAIPALEEN emätilan alueen rakennusoikeuslaskelma on ainoastaan arvio eikä se perustu Hauhon rantayleiskaavan mitoituslaskelmaan eikä myöskään yksityiskohtaiseen Hauhon rantayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteen tulkintaan. Luonnosvaiheen vastineessa ei ole muistutuksessa esitettyä virhettä (virhe2). Luonnosvaiheen vastineessa esitetty arvio suunnittelualueeseen kuulumattoman TAIPALEEN emätilan rakennusoikeuslaskelmista pitää paikkansa, vaikka laskelmassa Koitaipaleen saarta käsiteltäisiin Hauhon rantayleiskaavan suunnitteluja mitoitusperusteen mukaisesti saarena. Edelleen voidaan arvioida, että TAIPA- LEEN emätilan rantayleiskaavan mukainen laskennallinen rakennusoikeus vastaa emätilan alueen toteutunutta rakentamistilannetta. Lähtökohtaisesti eri emätilaa olevan TAIPALEEN emätilan rantarakennusoikeuksien laskemiseen ja esittämiseen ei ole tämän kaavan laatimisen yhteydessä mitään tarvetta. Arvio TAIPA- LEEN emätilan laskennallisesta rakennusoikeudesta on kuitenkin katsottu olevan perusteltua esittää vastineissa, koska TAIPALEEN emätilan alueella tapahtunut rakentaminen on tuotu vastoin rantasuunnittelun emätilaperiaatetta muistutuksissa voimakkaasti esille Salonsaaren tilan kaavoitusta haittaavana tekijänä. Muistutuksessa esitetty vaatimus koko kaavaehdotuksen ja siihen liittyvien selvitysten uudelleentarkastelusta on muistutuksessa esitetyn virheen 2 osalta perusteeton. Koko kaavaehdotus ja siihen liittyvät selvitykset on kuitenkin vielä tarkistettu huolellisesti muistutuksessa vaaditun mukaisesti. Kaavaehdotusaineistosta ei löytynyt tarkistuksen perusteella muutos- tai täydennystarpeita. Esitetään, että kaavaehdotusta ei ole perusteltua muuttaa esitetyn muistutuksen vuoksi. Jarno Kattelus kaavan laadituttaja, maanomistaja Arto Remes Ympäristönsuunnittelu Oy, kaavan laatija
Jarno Kattelus VASTINE 15.9.2014 Hämeenlinnan kaupunki JUHANI HALOSEN MUISTUTUS 6.8.2014 SALONSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOK- SEN JA TÖLLIHAAN RANTA-ASEMAKAAVAN EHDOTUKSESTA I ) Kuultuani asianosaisilta kunnan kannanoton kyseisestä kaavasta, ettei sen läpimenolle mitään estettä, en voinut olla tarttumatta kynään. Olen oppinut ja ymmärtänyt, että Korkein Hallinto Oikeus antaa vuosikirjapäätöksiä kovin kantaa ottavista asioista ohjeeksi valtakuntaan. Mainitsemassani vuosikirjapäätöksessä 26.3.2012/676 KHO:2012:22 on nimenomaan otettu kantaa rakennusoikeuden siirtoon eri järvelle. Perustelun tärkein peruste on yhdenvertaisuuden ja tasapuolisuuden vaarantuminen siirretyllä alueella. Suora lainaus päätöksestä: Arvioinnissa on kuitenkin merkitystä myös sillä, että siirrettäessä rakennusoikeutta saman maanomistajan alueella yhden järven rannalta toisen järven rannalle siirrolla saattaa olla vaikutusta myös tuon toisen järven muiden rannanomistajien rakentamismahdollisuuksiin. Karttatarkastelun perusteella ilmenee, että Kalkunjärven ranta-alueella on muihin emätiloihin kuuluvia rakentamattomia rantaalueita ja että ainakin osalla tiloista on rantaa myös Myllyveden puolella. Kaavaasiakirjoihin ei sisälly selvitystä muihin Kalkunjärvellä rantaviivaa omaaviin emätiloihin kuuluvien kiinteistöjen jo käyttämistä tai niillä mahdollisesti jäljellä olevista samojen mitoitusperusteiden mukaisista rakennusoikeuksista tai niiden siirtomahdollisuuksista. Kalkunjärven ranta-alueiden virkistysarvo ja viihtyisyyden säilyminen korostavat tällaisen selvityksen tarvetta. Kaavoittajan vastineessa mainittu sama allas siirron kohteena on perusteeton. Samaa allastahan tässä ollaan sitten Poriin asti ja niin kuin aikaisemmin olen maininnut niin siirrettäköön oikeudet vaikka Helsinkiin. Jos kaikesta huolimatta kaavaehdotus menisi läpi niin ilmoittaudun välittömästi vaatimaan lisää rakennusoikeutta Painonselälle. II) Täsmennykseksi ja korostukseksi 5.8.2013 (päiväys?) antamaani mielipiteeseen lisään vielä: 1. Emätilaselvitys se oli olosuhteiden pakosta annettu ohje turvaamaan tasapuolinen kohtelu maanomistajille. Oli paljon maanomistajia jotka eivät halunneet myydä rantojaan, ajatellen lapsiaan ja lapsenlapsiaan. Emätilasysteemin voimaantulo on siitä epämääräinen, ettei se perustu suoraan lakiin ja selvään siinä päätettyyn ajankohtaan. Oikeuskäytännössä puhutaan ylimalkaan vuodesta 1959. Tarve oli kuntakohtainen ja lähtökohta kunnissa erilainen. Kun näin oli, ei Hauhollakaan voinut olla vaikuttamatta tilan menneisyys ennen ja jälkeen vuoden 1959. Kyseisen Ylhäisen tilan rakennusoikeus tuntui ehtymättömältä ja aina on todettu, että saaressa on rantaa. Nyt tilan rakennusoikeus näyttää muuttuvan vielä uusiutuvaksi jos kaava hyväksytään. Summa summaarum- joka tapauksessa kunnalla on oikeus päättää tämäkin asia. Ja kuntahan on kantansa puhunut. Tapauksella on melkoinen ennakkopäätöksen merkitys. Pyydänkin kunnan ja muidenkin päättäjien tarkoin miettimään mitkä portit he avaavat jos kaava hy-
väksytään. Suomessa riittää saaria sekä löytyy rakennusoikeudettomia rantoja. Ei puutu kuin se kauppamies. Miten siinä kävi vaan tasapuoliselle emätilaselvitykselle? Jos ei siitä pidetä kiinni, niin edessä on loppumaton ja päättymätön suo rakennusoikeuksien siirroissa. Katso esim KHO VUOSIKIRJA 19.6.2013 /2034 KHO 2013/110 Salasaaren (tarkoitettaneen Salonsaarta) kaava 31.03.2000 on voimassa ja on kunnan kannanotto asiaan. Ei ole mitään syytä repiä sitä auki. Kaavan ovat myös täysivaltaiset hakijat aikanaan hyväksyneet. Näin ollen en ymmärrä olisiko Töllihaan kaava uusi ja ainakaan siellä ei voisi olla rantarakennuspaikkoja kun se on kiistatta todettu rakennusoikeudettomaksi. Muutoin viittaan 5.8.2013 antamaani mielipiteeseen, että nykyomistaja ja kaavoittaja pysyköön Salasaaressa ja tyytyköön aikoinaan kunnan mitoittamassa rakennusoikeudessa. Vastine: I ) Muistutuksessa esille tuotua KHO:n päätöstä 2012:22 T 676 ei voi suoraan verrata tähän kaavahankkeeseen. Mainitussa KHO:n päätöksessä rantaasemakaavan kumoutumisesta todetaan, että kaava-asiakirjoihin ei sisältynyt selvitystä muihin Kalkunjärvellä rantaviivaa omaaviin emätiloihin kuuluvien kiinteistöjen jo käyttämistä tai niillä mahdollisesti jäljellä olevista samojen mitoitusperusteiden mukaisista rakennusoikeuksista tai niiden siirtomahdollisuuksista. Kalkunjärven ranta-alueiden virkistysarvo ja viihtyisyyden säilyminen korostavat tällaisen selvityksen tarvetta. KHO:n päätöksessä esille tuotu ko. kumoutuneesta kaavasta puuttunut selvitys muiden emätilojen/tilojen rakennusoikeuksista on tehty Hauhon rantayleiskaavojen laatimisen yhteydessä koko Hauhon kunnan ranta-alueille ja emätila- /tilakohtaiset muiden tilojen rakennusoikeudet on osoitettu Hauhon rantayleiskaavoissa. Salonsaaren ranta-asemakaavan muutos ja Töllihaan rantaasemakaavan laatiminen poikkeaa siten keskeiseltä osin KHO:n päätöksessä 2012:22 T 676 käsitellystä kaavahankkeesta. Merkittävin ero tällä kaavahankkeella ja muistutuksessa esille tuodulla KHO:n kumoamalla ranta-asemakaavalla on se, että ko. päätös (KHO 2012:22 T 676) koskee ranta-asemakaavoitusta alueella, jossa ei ole voimassa oikeusvaikutteista rantayleiskaavaa. Ranta-asemakaava ei ole perustunut riittävän laaja-alaisiin selvityksiin mm. muiden emätilojen / tilojen mahdollisista rakennusoikeuksista. Salonsaaren ranta-asemakaavan muutos / Töllihaan ranta-asemakaava puolestaan laaditaan Hauhon pohjoisosan rantayleiskaavan alueelle, jossa muiden emätilojen / tilojen rakennusoikeuskysymykset on jo selvitetty. Lisäksi tässä kaavahankkeessa voidaan rakennusoikeuksien siirtokysymyksissä tukeutua alueella voimassa olevan rantayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteisiin, joiden mukaan saarialueiden rakennusoikeudet tulee pyrkiä ensisijaisesti siirtämään maanomistajan mannerrannoille. KHO:n päätöksessä esille tuotuja Kalkunjärveä / Myllyvettä ei voida myöskään vesistöinä verrata reittivesistöksi luokiteltavaan Iso-Roineeseen. Kalkunjärvi (pinta-ala n. 39 ha) ja Myllyvesi (pinta-ala n. 61 ha) ovat huomattavasti Iso- Roinetta pienempiä vesistöjä, joita erottaa toisistaan kapea salmi. Kaavaehdotuksessa esitetty yhden rakennuspaikan siirto Salonsaaresta Töllihaan mannerrannalle koskee yksiselitteisesti samaa Iso-Roineen järveä. Salonsaari ja Töllihaan mannerranta sijaitsevat fyysisesti samalla vesistöllä eikä rannanosia erota toisistaan esim. puro, joki tai muu kapeikko. Aiemmassa vastineessa ei ole esitetty, että rakennusoikeuksia voitaisiin jotenkin automaattisesti siirtää vesistöltä toiselle koko Kokemäenjoen vesistöalueella, johon Iso-Roine laajemmassa tarkastelussa kuuluu. Iso-Roine kuuluu laajempaan Kokemäenjoen päävesistöaluee-
seen (35), joka jakaantuu osa-alueisiin, kuten Längelmäveden-Hauhon reitti (35.7). Kaava-alueen molemmat osat sijaitsevat Rääkkiän rannalla, joka on yksi Iso-Roine- järven (35.773.1.001) vesistön osa. Salonsaaren ranta-asemakaavan muutos ja Töllihaan ranta-asemakaavaa ei vaaranna maanomistajien yhdenvertaista ja tasapuolista kohtelua, vaan päinvastoin turvaa maanomistajien tasapuolisen kohtelun myös tämän kaava-alueen osalta. Yhdenvertaisuus ja tasapuolisuus ei myöskään vaarannu Töllihaan ranta-alueella, minne rakennusoikeutta on siirretty Salonsaaresta. Töllihaan ympäröivien rantaalueiden maankäyttö on ratkaistu rantayleiskaavassa eikä tämän kaavaprosessin kuulemisissa ole tullut esille näitä alueita koskevia muutostarpeita. Salonsaaren ranta-asemakaavan muutoksella ja Töllihaan ranta-asemakaavalla ei ole vaikutusta muiden tilojen / emätilojen rantarakennusoikeuksiin. Tällä kaavalla ei myöskään vaikeuteta muiden maanomistajien eikä muistutuksen laatijan mahdollisuuksia hakea rantayleiskaavan muutosta tai ranta-asemakaavan laatimista omistamilleen ranta-alueille. Esitetään, että kaavaehdotusta ei ole perusteltua muuttaa esitetyn muistutuksen vuoksi. II) Rantasuunnittelun emätilaperiaate ei perustu lainsäädäntöön, kuten muistutuksessa esitetään. Emätilaperiaate on kuitenkin osaltaan oikeuskäytännön pohjalta vakiintunut rantasuunnittelukäytäntö Suomessa. Emätilan rajaamisajankohta vaihtelee eri puolilla Suomea. Rajaamisajankohtina käytetään yleensä vuosia 1959 ja 1969. Tämän kaavahankkeen osalta emätilan rajaamisajankohta on yksiselitteisesti vuosi 1959, koska sitä on noudatettu alueella voimassa olevassa Hauhon pohjoisosan rantayleiskaavassa ja vuosi 1959 on myös laajemmin käytössä Hämeenlinnan kaupungin rantasuunnittelussa. Muistutuksessa esitetyt väitteet Salonsaaren ehtymättömästä / uusiutuvasta rantaviivasta ja siitä, että tällä kaavalla olisi jollain tapaa merkittävän ennakkotapauksen luonne ovat perusteettomia ja asiattomia. Salonsaaren ranta-asemakaavan muutoksen ja Töllihaan ranta-asemakaavan kaavaehdotuksessa osoitettu rakennusoikeus perustuu yksiselitteisesti Hauhon pohjoisosan rantayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteisiin. Käytännössä siis kaavan mitoitusrantaviivan pituus on määritetty Hauhon pohjoisosan rantayleiskaavan suunnitteluperusteena olevan rantaviivan muuntoperusteen mukaisesti ja rakennusoikeus on laskettu käyttäen rantayleiskaavan mitoitusarvoja noudattaen emätilaperiaatetta (1959). Tämä kaava toimii luonnollisesti ennakkotapauksena ominaisuuksiltaan vastaavanlaisissa olosuhteissa, eli tilanteissa, joissa rantayleiskaavan mitoitus on korkeampi kuin aiemmin laaditun yksityisen ranta-asemakaavan mitoituksena on käytetty. Lisäksi myös muilla maanomistajilla tulee olla mahdollisuus korjata rantayleiskaavan laatimisessa mahdollisesti tehtyjä virheitä. Vastaavasti nyt laadittavissa ranta-asemakaavoissa / ranta-asemakaavojen muutoksissa tulee myös esim. luontoarvot selvittää rantayleiskaavaa tarkemmin ja myös huomioida / turvata mahdolliset arvot kaavaratkaisussa. Muistutuksessa viitataan KHO:n päätökseen KHO VUOSIKIRJA 19.6.2013 /2034 KHO 2013/110. KHO:n päätös 2013/110 käsittelee rantasaunan / varasto + käymälän poikkeamislupaharkintaa alueella, jolta puuttuu MRL 72 :n 1. momentissa tarkoitettu kaava. KHO:n päätöstä ei voida suoraan verrata tähän kaavahankkeeseen, koska Salonsaaren ranta-asemakaavan muutoksen ja Töllihaan ranta-asemakaavan alueella on voimassa MRL 72 :n 1. momentissa tarkoitettu oikeusvaikutteinen Hauhon pohjoisosan rantayleiskaava ja Salonsaaren tilalla lisäksi MRL 72 :n 1. momentissa tarkoitettu ranta-asemakaava. Tässä kaavahankkeessa on voitu noudattaa eri emätilojen ja maanomistajien kannalta tasapuolisesti Hauhon pohjoisosan rantayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteita eikä olla KHO:n päätöksessä 2013/110 käsitellyn tapauksen kaltaisessa tilanteessa, jossa
ko. saunan ym. poikkeamisluvan myöntäminen olisi aiheuttanut MRL 172 :n 1. momentin 1. kohdassa tarkoitettua haittaa kaavoitukselle. Salonsaaren ranta-asemakaava on vahvistettu 5.6.1998 ja Hauhon pohjoisosan rantayleiskaava 31.3.2000. Muistutuksessa esitetään, että 31.3.2000 olevaa kaavaa ei ole mitään syytä repiä auki. Tässä yhteydessä tulee huomioida, että Salonsaaren tilan rakentamista ja muuta maankäyttöä ohjaa 5.6.1998 vahvistettu rantaasemakaava eikä 31.3.2000 vahvistettu rantayleiskaava. MRL 42 :n mukaan rantayleiskaava on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa ranta-asemakaavaa, ja 31.3.2000 vahvistetun Hauhon pohjoisosan rantayleiskaava suunnittelu- ja mitoitusperusteet on huomioitu tässä kaavahankkeessa mukaan lukien muistutuksessa esille tuotua rakennusoikeuden siirto saarista mantereelle. Esitetään, että kaavaehdotusta ei ole perusteltua muuttaa esitetyn muistutuksen vuoksi. Jarno Kattelus kaavan laadituttaja, maanomistaja Arto Remes Ympäristönsuunnittelu Oy, kaavan laatija
Jarno Kattelus VASTINE 15.9.2014 Hämeenlinnan kaupunki SAMPPA KETURIN MUISTUTUS 24.7.2014 SALONSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOK- SEN JA TÖLLIHAAN RANTA-ASEMAKAAVAN EHDOTUKSESTA 1. Salonsaaren alueella on voimassa Hauhon pohjoisosan rantayleiskaava, joka on vahvistettu 31.3.2000. Tuo yleiskaava on varmasti laadittu huomioiden kaikki mahdolliset asiaan vaikuttavat seikat, parasta tuolloin saatavilla olevaa tietoa hyödyntäen ja kunnioittaen maanomistajien tasa-arvoista kohtelua. Kaava on siis vahvistettu lainmukaisessa järjestyksessä valitusaikoineen ja näinollen kaikkien ko. maa-alueiden omistajien hyväksymä. Ei ole mitään syytä lähteä nyt avaamaan tuon rantayleiskaavan laadinnan perusteita Salonsaaren ja Töllihaan alueiden osalta. Jos näin tehtäisiin, se antaisi mahdollisuuden myös kaikille muille Hauhon pohjoisosan rantayleiskaavan alueella oleville maanomistajille ryhtyä selvittelemään tuon yleiskaavan perusteluita ja oikeellisuutta. Voimassaolevassa rantayleiskaavassa kuin myös aiemmin laaditussa ranta-asemakaavassa, on saaren rakennuspaikat harkitusti sijoitettu ajatellen saaren luontoarvoja ja saaren ja sen rantojen säilyttämistä pääosaltaan asumattomana/rakentamattomana sijoittamalla rakennuspaikat yhdeksi ryppääksi, joka muodostaa kiinteän "mökkikylän" saaren aurinkoiselle lounaisrannalle. Tätä periaatetta ei pidä mennä nyt rikkomaan. 2. Myöskään Salonsaaren rakennuspaikkojen mantereen puoleista "tukikohtaa" ei kannata siirtää etäälle saaresta tuuliselle ja usein myrskyisälle Painonselälle. Jos tukikohta olisi Painonselällä Töllihaassa, lisäisi se myös merkittävästi vesiliikennettä Tohkoonniemen kaupungin omistaman virkistysalueen edessä. Tukikohdan siirto Töllihakaan vilkastuttaisi myös Hiiriniemen runsaan 4 km:n pituisen yksityistien liikennettä. Saaren nykyisten rakennuspaikkojen mantereen puoleiset "tukikohdat" ovat selkeästi Töllihakaa paremmat niiden suojaisen sijainnin, yleisen tien läheisyyden ja saaresta etäisyyden vuoksi. 3. Uuden rakennuspaikan sijoittaminen Töllihakaan ei ole mikään siirto saarelta mantereelle vaan kokonaan uuden rakennuspaikan myöntäminen mantereelle. Mikäli näin tehtäisiin, kumottaisiin samalla voimassaolevan rantayleiskaavan ja sen rakennuspaikkojen lukumäärän määrityksessä käytetyt tasapuolisuutta kunnioittavat periaatteet. Ehdotetulla rakennuspaikan siirrolla saarelta mantereelle on ymmärrettävästi ja ainoastaan taloudellisen hyödyn motiivi. Jo rantayleiskaavaa laadittaessa on Töllihaankin rakennuspaikat sijoitettu "ryppäiksi". Ei ole myöskään minkäänmoista syytä uudella mahdollisella rakennuspaikalla rikkoa tuota periaatetta, mikäli ylipäätään uutta rakennuspaikkaa mantereelle lähdetään edes ajattelemaan. Vastine: 1. Hauhon pohjoisosan rantayleiskaavaa ei ole valitettavasti laadittu aivan kaikilta osin huomioiden kaikkia mahdollisia seikkoja. Salonsaaren tilan osalta rantayleiskaava on laadittu rakennuspaikkojen sijoittelun suhteen vastoin alueella voimassa ollutta yksityiskohtaisempaa ranta-asemakaavaa. Toisaalta rantayleiskaavalla on osoitettu yleiskaavan mitoitusperusteen mukaisesti Salonsaaren tilalle yksi rakennuspaikka ranta-asemakaavaa enemmän. Jo pelkästään tämän yleiskaavan mukaisen rakennuspaikan käyttöönotto vaatii ranta-asemakaavan muutosta. Lisäksi ran-
tayleiskaavan emätilatulkinnassa on tapahtunut virhe, minkä vuoksi Salonsaaren tilalle on osoitettu uusia rakennuspaikkoja virheellisesti yksi liian vähän. Salonsaaren ranta-asemakaavan muutos ei tuo automaattisesti kaikille muille tiloille perusteita hakea kaavamuutosta. Vastaavanlaisissa olosuhteissa kaikilla muillakin maanomistajilla on kuitenkin luonnollisesti oikeus hakea muutosta rantayleiskaavaratkaisuun. Rantayleiskaavaratkaisu ei perustu miltään osin luontoarvojen huomioimiseen Salonsaaren tilan alueella. Hauhon pohjoisosan rantayleiskaavaa ei ole laadittu nykyvaatimusten mukaisia luontoselvityksiä eikä yleiskaavaratkaisu tuo esille mitään luontoarvoja Salonsaaren tilan alueella. Rakentamisalueita lukuun ottamatta alue on osoitettu tavanomaiseksi maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Rantayleiskaavan mukainen luoteisrannan mökkikylän alue on osoitettu rantaasemakaavan muutosta varten laaditun luontoselvityksen mukaisen paikallisesti arvokkaan lehtokuvion kohdalle, joka on esitetty luontoselvityksessä jätettäväksi rakentamisen ulkopuolelle. Alue on lisäksi pääosin alavaa ja siten huonosti rakentamiseen sopiva. Salonsaaren tilan rakennuspaikkojen sijoittelua tulee tarkastella rantayleiskaavaa vahvemman voimassa olevan ranta-asemakaavan kautta, jonka mukaisesti rakentaminen on myös jo osittain toteutunut. Käytännössä rantayleiskaavan mukainen luoteisrannan viiden lomarakennuspaikan alue ei edes voi toteutua rantayleiskaavan mukaisessa muodossa kun huomioidaan voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaisesti jo toteutunut rakentaminen. Rantayleiskaavan maankäyttöratkaisu on Salonsaaren tilan osalta virheellinen eikä se huomioi alueen luontoarvoja. 2. Salonsaaren voimassa olevassa ranta-asemakaavassa Salonsaaren rakennuspaikkojen venevalkamakysymys on jätetty kaavallisesti ratkaisematta. Kulkuoikeus on jätetty kaavassa pelkästään vanhan rasiteoikeuden varaan. Ranta-asemakaavaehdotuksessa Töllihakaan osoitettu venevalkama sopii maastollisesti ja sijainniltaan hyvin Salonsaareen kulkemiseen eikä muistutuksessa esitettyjä vesistöolosuhteita voida pitää Töllihaan lahdelmassa erityisen vaikeina. Lisäksi Töllihaassa on voitu huomioida myös autojen pysäköintivaatimukset ja veneiden talvisäilytys. Venevalkamakysymys voidaan Töllihaassa ratkaista nykyvaatimusten mukaisesti kaavassa, eikä tapauskohtaisesti tonttien muodostamisen yhteydessä vanhoihin rasitteisiin perustuen. Töllihaan venevalkaman kautta on osoitettu kulkuoikeus kuudelle Salonsaaren loma-asuntotontille. Tavanomaisten loma-asuntotonttien varsin vähäinen määrä huomioiden Töllihaan venevalkamasta aiheutuvaa mahdollista vesiliikenteen lisäystä ei voida pitää Töllihaan ja Salonsaaren välisellä vesialueella merkittävänä häiriötekijänä. Kaavan mukaisten rakennuspaikkojen toteutuminen luonnollisesti lisää Hirniementien ajoneuvoliikennettä, mutta kaavan mukainen tonttien määrä huomioiden ajoneuvoliikenteen lisäystä ei voida pitää merkittävänä eikä lisääntyvästä ajoneuvoliikenteestä aiheudu välitöntä häiriötä alueen nykyisille asukkaille. Osaltaan kaavan mukaisten rakennuspaikkojen toteutuessa myös tieosakkaiden määrä kasvaa ja Hirniementien hoito ja kunnossapito jakautuu laajemmalle osakasjoukolle. 3. Töllihakaan osoitettu uusi rakennuspaikka perustuu Salonsaaren tilan rantayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteen mukaiseen rakennusoikeuteen. Rakennuspaikka perustuu siten rakennusoikeuden siirtoon Salonsaaresta mantereelle, joka on Hauhon pohjoisosan rantayleiskaavan mukainen suunnitteluperuste. Samaa perustetta on käytetty rantayleiskaavassa esim. Salonsaaressa naapuritilan rakennuspaikkojen sijoittelussa. Muistutuksessa esitetään täysin perusteettomasti, että tämän kaavaehdotuksen mukainen maankäyttöratkaisu kumoaa voimassaolevan rantayleiskaavan ja sen rakennuspaikkojen lukumäärän määrityksessä käytetyt tasapuolisuutta kunnioittavat periaatteet. Salonsaaren ranta-asemakaavan muutoksen rakennuspaikkojen määritys sekä rakennuspaikkojen sijoittelu myös Töllihaan osalta on tehty noudattaen Hauhon pohjoisosan rantayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperustetta.
Kaavamuutos nimenomaan turvaa maanomistajien tasapuolisen kohtelun myös Salonsaaren tilan osalta eikä kaavamuutos miltään osin vaaranna emätilojen ja maanomistajien tasapuolisen kohtelun periaatteita. Töllihaan alueen rakennuspaikkoja ei ole sijoitettu "ryppäiksi" rantayleiskaavalla, vaan alueelle (Ali-Arvelan emätilalle) on aiemmin rakentunut kaksi vierekkäistä lomarakennuspaikkaa. Alueen kiinteistöolosuhteet huomioiden Töllihaan rantaasemakaavalla ei voida sijoittaa uutta lomarakennuspaikkaa näiden kahden vanhan rakennuspaikan viereen. Toisaalta tämän kaavan mukaisesti sijoitettuna Ali- Arvelan emätilan alueelle sijoittuvat kaksi vanhaa lomarakennuspaikkaa ja tämän kaavan yksi uusi lomarakennuspaikka sijoittuvat emätilan alueen pohjois- ja eteläosaan, jolloin rakentamisalueiden välinen alue säilyy yhtenäisesti rakentamisesta vapaana. Esitetään, että kaavaehdotusta ei ole perusteltua muuttaa esitetyn mielipiteen vuoksi. Jarno Kattelus kaavan laadituttaja, maanomistaja Arto Remes Ympäristönsuunnittelu Oy, kaavan laatija