2 1 YLEISPERUSTELUT Yleinen taloudellinen kehitys Kansantalous Vuonna 2005 talouskasvu jatkui metsäteollisuuden lakoista ja työsulusta huolimatta vilkkaana. Kokonaistuotanto lisääntyi 2,9 prosenttia, sillä kasvua vahvistivat julkisia investointeja lukuun ottamatta kaikki kysyntäerät. Vahvan taloudellisen toimeliaisuuden johdosta työllisyyden kasvu vauhdittui, ja työttömien määrän lasku nopeutui. Jyrkästi kohonneista energiahinnoista huolimatta kuluttajahintojen nousuvauhti jäi vajaaseen prosenttiin, vaikka tuottajahinnat kohosivat teollisuudessa 2 prosenttia ja tuontihinnat peräti 6,5 prosenttia. Kansantalouden kehitys 2005 2006 2007 BKT, määrän muutos, % 2,9 4,5 3,0 Työttömyysaste, % 8,4 7,7 7,4 Työllisyysaste, % 68,0 68,8 69,1 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 0,9 1,5 1,3 Lähde: Valtion talousarvio 2007 Julkisen sektorin talouskehitys Talouskasvun nopeutuminen ja työllisyystilanteen koheneminen ovat parantaneet julkisen talouden rahoitusasemaa. Toteutetut veronkevennykset ovat tukeneet talouskasvua. Työllisyyden koheneminen ja yksityisen kulutuksen kasvu ovat vahvistaneet veropohjia. Koko julkisen talouden ylijäämä on asettumassa lähes 3 prosentin tuntumaan kokonaistuotantoon suhteutettuna vuosina 2006-2007. Myös valtion ja kuntien yhteenlaskettu rahoitusasema pysyy hieman ylijäämäisenä. Julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta alenee 49 prosenttiin vuonna 2006, vaikka menot nimellisesti lisääntyvätkin. Tuloveronkevennysten takia veroaste alenee edelleen vuosina 2006-2007. Vuonna 2007 julkistalouden tasapaino pysyy vuoteen 2006 nähden suunnilleen samansuuruisena ja finanssipolitiikkaa voi luonnehtia neutraaliksi. Julkinen velka (EMU-velka) suhteessa kokonaistuotantoon painuu 38,4 prosenttiin vuonna 2006 ja jatkaa alenemistaan myös vuonna 2007. Euromääräisesti velka pysyy kuitenkin lähes ennallaan, 64 mrd eurossa. Kuntien velka lisääntyy vaikkakin hidastuen. Valtionvelka sen sijaan vähenee. Julkinen talous 2005 2006 2007 Julkiset menot, % BKT:sta 50,1 49,0 48,7 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 40,5 38,4 37,0 Valtionvelka, % BKT:sta 38,2 35,8 34,4 Lähde: Valtion talousarvio 2007
3 Kuntatalous Kuntien vuosikatteet nousevat poistoja suuremmiksi vuonna 2006 ja sama kehitys jatkuu vuonna 2007. Kuntatalouden rahoitusasema paranee vuosina 2006-2007 jonkin verran. Vuosikate on vuonna 2006 noin 2 mrd euroa ja vuonna 2007 noin 2,3 mrd euroa. Vuosikate kattaa poistot. Negatiivisen vuosikatteen kuntia oli 134 vuonna 2005, kun niitä vuotta aikaisemmin oli 138. Tilikauden tuloksen arvioidaan olevan vuonna 2007 runsaat 0,7 mrd euroa positiivinen. Tasapainottuminen johtuu pääasiassa verotulojen kasvusta. Nettoinvestointien arvioidaan pysyvän 2,3 mrd:n euron vuositasolla vuosina 2007-2009. Lainakannan arvioidaan kasvavan vuonna 2007 noin 0,2 mrd euroa ja kassavarojen pysyvän nykyisellä tasolla. Toimintamenojen vuosikasvun arvioidaan olevan 4 prosentin luokkaa. Kuntien talouden neljännesvuositilaston mukaan kuntien toimintamenot kasvoivat vuoden 2006 ensimmäisellä vuosipuoliskolla lähes kuusi prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Henkilöstökulut kasvoivat 3,5 prosenttia. Palvelujen ostot ovat lisääntyneet lähes 8 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma on lisääntynyt lähes neljän prosentin vuosivauhtia vuonna 2006. Vuonna 2007 kasvuvauhti hidastuu jonkin verran. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan vuonna 2007 kolmisen prosenttia. Kunta-alan kustannustaso on kohonnut viime vuosina melko nopeasti. Esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna keskimääräinen vuotuinen nousu on ollut 3,5 prosentin luokkaa vuosina 2001-2005. Vuoden 2006 alkupuoliskolla hintaindeksi on noussut 3 prosenttia verrattuna vuoden 2005 vastaavaan ajankohtaan. Kunnallisveron tilitykset ovat kohonneet vuoden 2006 tammi-elokuussa yli 7 prosenttia. Nopeaa kasvua selittävät mm. yleinen taloudellisen toimeliaisuuden vilkastuminen ja sen mukanaan tuoma ansiotulojen odotettua parempi lisäys sekä kesäkuussa toteutetut kuntaryhmän jako-osuuksien korotukset. Vuonna 2007 kunnallisveron tilitykset kasvanevat viitisen prosenttia ansiotulojen kasvun sekä kunnallisverotuksen ansiotulovähennysten muutosten johdosta. Myös yhteisö- ja kiinteistöverot kasvanevat vuonna 2007 vuoden 2006 tasosta. Kuntien lainamäärä on lisääntynyt voimakkaasti vuodesta 2002 lähtien. Lainamäärä asukasta kohden oli 1 347 euroa/asukas vuonna 2005, vuonna 2002 vastaava luku oli 863 euroa. Lähde: Suomen Kuntaliitto; Kuntatalous julkaisu 4/2006
Kuntien ja kuntayhtymien talous vuosina 2005 2009, mrd. euroa 4 2005 2006 2007 2008 2009 Toimintakate -18,01-18,89-19,64-20,38-21,11 Verotulot 14,26 15,28 16,05 16,68 17,29 Käyttötalouden valt.os. 5,07 5,44 5,70 5,86 6,05 Muut rahoituserät, netto 0,16 0,14 0,14 0,14 0,14 Vuosikate 1,48 1,97 2,25 2,30 2,37 Poistot -1,75-1,82-1,89-1,96-2,03 Satunnaiset erät, netto 0,28 0,60 0,30 0,30 0,30 Tilikauden tulos 0,01 0,75 0,66 0,64 0,64 Vuosikate 1,48 1,97 2,25 2,30 2,37 Satunnaiset erät, netto 0,28 0,60 0,30 0,30 0,30 Tulorahoituksen korjauserät -0,60-0,75-040 -0,40-0,40 Investoinnit, netto -2,10-2,04-2,32-2,32-2,32 Rahoitusjäämä 1) -0,94-0,22-0,17-0,12-0,05 Lainakanta 7,71 8,16 8,34 8,47 8,52 Kassavarat 3,19 3,42 3,42 3,43 3,43 Lähde: Suomen Kuntaliitto 1) Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät + investoinnit, netto Kunta- ja palvelurakenneuudistus Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2007 alusta ja se on voimassa vuoden 2012 loppuun. Lailla luodaan edellytykset kunta- ja palvelurakenneuudistukselle. Lain tarkoituksena on kunnallisen kansanvallan lähtökohdista vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta, kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää sekä tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa siten, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta. Tarkoituksena on siten parantaa tuottavuutta ja hillitä kuntien menojen kasvua sekä luoda edellytyksiä kuntien järjestämien palvelujen ohjauksen kehittämiselle.
Väestön, työllisyyden ja asumisen kehitys Väestökehitys 5 Kajaanin ja Kainuun väestökehityksen ongelma on ollut useiden vuosien ajan muuttotappio ja syntyvyyden väheneminen. Kajaanin, Kajaanin seutukunnan, Kehys-Kainuun ja Kainuun väestökehitys 1960 2005 Väkiluku 1960 1990 2000 2004 2005 Kajaani 24 389 36 428 36 088 35 675 35 562 Vuolijoki 4 790 3 149 2 824 2 643 2 655 Kajaanin seutukunta 55 880 58 142 56 234 54 897 54 739 Kehys-Kainuun seutukunta 51 000 38 817 33 543 31 068 30 564 Kainuu 106 880 96 959 89 777 86 965 85 303 Kajaanin väestökehitys ja väestönmuutostekijät 1990-2006 Vuosi Väestö 31.12. Muutos, % Syntyneet Synt. enemm. Nettomuutto 1990 36 428 + 0,91 519 245 + 68 1995 36 860 + 0,00 497 208-216 2000 36 088-0,79 393 74-367 2001 35 964-0,34 385 106-228 2002 35 842-0,34 367 78-209 2003 35 713-0,36 383 91-210 2004 35 675-0,11 404 95-137 2005 35 562-0,31 415 157-270 2006 I-III 35 402-0,45 311 66-226 1 Vuoden 2006 luvut ovat ennakkotietoja Kajaanilaisten ikärakenne on edelleen kohtuullisen hyvä, mutta ikärakenteen vanheneminen on voimistunut. Niin sanottujen vanhojen vanhusten eli yli 85-vuotiaiden määrä on lisääntynyt. Kajaanin väestön ikärakenne 1990-2020 Ikärakenne 1990 2000 2004 2005 2010 1 2020 1 0-14 7 911 6 719 6 282 6 147 5 559 5 221 15-64 24 880 24 507 23 971 23 906 22 938 19 520 65-74 2 287 2 910 3 078 3 024 3 380 4 949 75-84 1 122 1 574 1 902 1 997 2 050 2 526 85-228 378 442 488 600 811 Yhteensä 36 428 36 088 35 675 35 562 34 527 33 027 1 Tilastokeskuksen ennuste Vuolijoen väestön ikärakenne 1990 2020 Ikärakenne 1990 2000 2004 2005 2010 1 2020 1 0-14 693 560 474 486 405 381 15-64 2 098 1 753 1 615 1 611 1 626 1 398 65-74 235 324 303 297 327 498 75-84 102 160 209 212 217 245 85-21 27 42 49 63 83 Yhteensä 3 149 2 824 2 643 2 655 2 638 2 605 Tilastokeskuksen ennuste Laajentuneen Kajaanin oma väestötavoite vuodelle 2020 on 38 000 asukasta.
6 Työllisyys ja toimeentulo Kajaanin, Kainuun ja koko maan työttömyystilanne 2005 2006 (31.10.) Kajaani Vuolijoki Kainuu Koko maa Työttömät 2005 2 559 167 6 441 257 515 2006 2 317 152 5 678 226 834 Muutos-% -9,5-9,0-11,8-11,9 Työttömyysaste 2005 2006 13,6 14,1 14,9 8,7 Pitkäaikaistyöttömät 2005 591 44 1 368 69 900 2006 570 27 1 285 60 200 Pitkäaikaistyöttömien osuus 2005 23,1 26,3 21,2 27,1 työttömistä, % 2006 24,6 17,8 22,6 26,5 Alle 25-vuotiaat työttömät 2005 392 16 706 26 500 2006 354 16 633 22 900 Alle 25-vuotiaiden osuus 2005 15,3 9,6 11,0 10,3 työttömistä, % 2006 15,3 10,5 11,1 10,1 Lähde: Työministeriö, TE-keskus Kajaanilaisten huoltosuhde (työssä käymättömät / työssä käyvät) on noussut vuodesta 1990 ja on koko maan keskiarvoa suurempi: vuonna 1991 Kajaanissa 1,47 (koko maa 1,32) ja vuonna 2004 (ennakkotieto) Kajaanissa 1,51 (koko maa 1,29). Asuminen Vuonna 2005 vanhojen vapaarahoitteisten asuntojen neliöhinnat nousivat koko maassa (ilman pääkaupunkiseutua) 7,4 prosenttia vuodesta 2004. Pääkaupunkiseudulla neliöhinta nousi 4,5 prosenttia ja Kajaanissa 8,6 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla neliöhinta oli 2 542 euroa, muualla maassa 1 327 ja Kajaanissa 1 143 euroa.
7 Kaupungin hallinto ja henkilöstö Kajaanin ja Vuolijoen kuntaliitos toteutuu vuoden 2007 alussa. Kuntaliitoksen vuoksi Kajaanin työntekijämäärä lisääntyy noin 80 henkilöllä. Jo vuoden 2006 lokakuussa aloitti 72-jäseninen yhdistetty valtuusto, joka toimii seuraaviin kunnallisvaaleihin saakka. Suuren osan kaupungin palveluista hoitaa vuonna 2005 toimintansa aloittanut Kainuun Maakunta kuntayhtymä. Kajaanin kaupungin henkilöstö 2005 2006, htv Vuolijoen kunnan henkilöstö 2005 2006, htv Kajaanin kaupungin henkilöstö toimialoittain 31.8.2006, htv Vuolijoen kunnan henkilöstö toimialoittain 31.8.2006, htv Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Projektit Päätoimiset yht. 2005 (31.12.) 1 149 128 24 0 1 301 2006 (31.8.) 1 110 142 13 0 1 264 Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Projektit Päätoimiset yht. 2005 (31.12.) 78 13 2 0 93 2006 (31.8.) 72,65 14,5 2 1 90,15 Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Projektit Päätoimiset yht. Kaupunginhallitus 5,00 1,00 1,00 0,00 7,00 ja projektitoiminta Keskushallinto 52,55 8,61 0,00 0,00 61,16 Sivistystoimiala 805,25 95,30 9,65 0,00 910,20 Ymp.tekn.toimiala 247,04 37,00 2,00 0,00 286,04 Yhteensä 1 109,84 141,91 12,65 0,00 1 264,40 Kajaanin amk 133,88 34,75 0,00 168,63 Kajaanin Vesi 19,47 0,00 19,47 Liikelaitokset yht. 153,35 34,75 0,00 0,00 188,10 Yhteensä 1 263,19 176,66 12,65 0,00 1 452,50 Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Projektit Päätoimiset yht. Hallintopalvelut ja 7 1 0 1 9 projektitoiminta Sivistyspalvelut 56,65 11,5 2 0 70,15 Tekniset palvelut 9 2 0 0 11 Yhteensä 72,65 14,5 2 1 90,15
8 Taloudelliset lähtökohdat Talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelu on perustunut kaupungin strategiaan, kaupunginhallituksen hyväksymään talousarvion ja suunnitelman laadintaohjeeseen ja kaupunginhallituksen hyväksymiin toimialakohtaisiin nettoraameihin. Toimialoille, tulosalueille ja tulosyksiköille on valmisteltu palvelustrategiat, joissa on määritelty visio, strategiset tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit/tavoitteet. Lautakunnat ovat priorisoineet ja mitoittaneet toiminnot kaupunginhallituksen linjausten ja annettujen kehysten pohjalta. Toimialaraamin toteutumisesta vastaavat lautakunnat, toimialajohtajat, tulosalueiden johtajat ja tulosyksiköiden päälliköt. Verotulot Verotulot vähenivät vuoteen 2005 saakka ansiotulovähennysten lisäämisen vuoksi. Tämä on osaltaan johtanut nykyiseen taloudelliseen tilanteeseen kulujen kasvun lisäksi. Valtionosuuksien ja toimintatulojen kasvukaan ei ole kompensoinut verotulojen vähentymistä. Vuonna 2005 verotulot kääntyivät kasvuun. Sama kehitys jatkunee lähivuosina, jos työllisyys kehittyy myönteisesti ja tuloperusta vahvistuu. Vuodelle 2006 ansiotulovähennystä ei enää korotettu. Kunnallisvero Vuoden 2007 kunnallisverokertymäksi on talousarviossa arvioitu 92,4 milj. euroa. Vuoden 2006 toteumaennuste on noin 85,4 milj. euroa. Vuosien 2007 2009 tuloveroprosentti on 19,00. Yhteisövero Verovuoden 2007 kuntien yhteisöveron jako-osuudet määräytyvät vuosien 2004 ja 2005 verotustietojen perusteella laskettujen jako-osuuksien keskiarvona. Kuntien yhteisöveron jako-osuus on 22,03 prosenttia vuonna 2007. Yhteisöverokanta on 26 prosenttia vuonna 2007. Vuoden 2007 yhteisöverokertymäksi on arvioitu 5,2 milj. euroa. Vuoden 2006 toteumaennuste on 5,0 milj. euroa. Kiinteistövero Kaupunki kerää vuonna 2007 kiinteistöverona 5,6 milj. euroa. Vuoden 2006 toteumaennuste on 5,3 milj. euroa. Yleinen kiinteistöveroprosentti on 0,90, vakituisten asuinrakennusten 0,35, rakentamattoman rakennuspaikan 3,00, muun asuinrakennuksen 0,95 ja voimalaitosten 2,50 prosenttia. Yleishyödyllisen yhteisön omistamalle rakennukselle ja maalle ei ole vahvistettu erillistä kiinteistöveroprosenttia, vaan ko. rakennus ja maapohja verotetaan yleisen kiinteistöveroprosentin ja asuinrakennuksen ja muiden asuinrakennusten veroprosentin mukaan. Kajaanin verotulot 2005-2009 (1 000 euroa) TP 2005 TA 2006 TA 2007 TS 2008 TS 2009 Kunnallisvero 81 076 82 640 92 400 94 527 96 727 Yhteisövero 4 805 5 455 5 233 5 163 5 163 Kiinteistövero 4 439 5 255 5 610 5 610 5 610 Yhteensä 90 320 93 350 103 243 105 300 107 500 - muutos 3 030 9 893 2 057 2 200 - kasvu-% 3,4 10,6 2,0 2,1 Vuolijoki 5 608 5 600
9 Valtionosuudet Valtionosuudet on laskettu laskentahetkellä käytössä olevilla yksikköhinnoilla ja määrillä. Kajaanin valtionosuudet 2005-2009 (1 000 euroa) TP 2005 TA 2006 TA 2007 TS 2008 TS 2009 Yleinen valtionosuus 670 1 670 1 927 1 455 1 455 Sosiaali- ja terveystoimi 25 245 27 130 32 839 33 500 34 000 Opetus ja kulttuuri 3 458 3 519 3 500 3 500 3 500 Muut valtionosuudet 54 330 3 200 2 000 2 000 Yhteensä 29 427 32 649 41 466 40 455 40 955 - muutos 3 222 8 818-1 011 500 - kasvu-% 10,9 27,0-2,4 1,2 Vuolijoki 5 193 5 100 Vuoden 2007 laskelmaan on otettu todennäköinen opetuksen ja kulttuurin valtionosuus. Toimintatuotot Kajaanin ja Vuolijoen käyttötalouden tulot kasvavat yhteensä noin 3 % vuoden 2006 tasosta. Toimintakulut Toimintakulujen laskentaperusteet ovat seuraavat: - Kaupungin palveluksessa olevien vakinaisten työntekijöiden ja viranhaltijoiden palkoihin on laskettu 2,5 prosentin korotusvaraus, jolla on kyettävä kattamaan sopimuksiin perustuvat yleis- ja taulukkokorotukset. - Palkan sivukulut ovat 30,0 prosenttia. - Henkilöstön poistuma on otettu huomioon. Kajaanin kaupungin maksuosuus vuonna 2007 Kainuun maakunta kuntayhtymälle on 80,4 milj. euroa eli 58,5 prosenttia vuonna 2006 kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta ilman OPM:n valtionosuuksia. Kajaanin ja Vuolijoen yhteenlaskettu maksuosuus vuonna 2006 oli 77,5 milj. euroa. Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Vuoden 2007 budjetoidut korkotulot (korot ulkopuolisilta) ovat 88 000 euroa. Muut rahoitustuotot Muiden rahoitustuottojen määrä on 4,98 milj. euroa. Tästä määrästä osinkotulojen osuus on 2,2 milj. euroa, Kainuun Voima Oy:n käyttökorvaus 880 000 euroa, kuntayhtymien ja liikelaitosten peruspääoman korkojen ja muiden rahoitustulojen osuus on 400 000 euroa. Kajaanin Vesi -liikelaitoksen korvaus peruspääomasta on 0,8 milj. euroa ja tuloutus ylijäämästä (85 prosenttia) 0,7 milj. euroa eli yhteensä 1,50 milj. euroa. Sijoitetulla pääomalla on oltava hyvä tuotto verrattuna vaihtoehtoisiin sijoitusmuotoihin. Myös nykymuotoista energiaomistusta tarkastellaan kriittisesti.
10 Korkokulut Korkokulut pitkä- ja lyhytaikaisista lainoista ulkopuolisilta ovat 2,1 milj. euroa vuonna 2007. Vuoden 2006 arvio on 1,4 milj. euroa. Vuolijoen korkokulut ovat 0,3 milj. euroa vuonna 2006. Muut rahoituskulut Muiden rahoituskulujen (verotilityskorkoja ja muut rahoituskulut) määrä on 40 000 euroa. Vuosikate Vuosikate on kunnan kokonaistulorahoitusta kuvaava välitulos. Vuosikate ilmoittaa, paljonko kunnan tulorahoitusta jää kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneita menoja eli käyttöomaisuuden poistoja. Talousarvion suunnitelmakaudella 2007-2009 vuosikatteiden yhteenlasketun määrän tulisi olla suurempi tai yhtä suuri kuin suunnitelmapoistot yhteensä. Ennen vuosikatetta esitetään vain säännönmukaisen toiminnan tuotot ja kulut. Satunnaisten tuottojen ja kulujen siirtämisellä vuosikatteen jälkeen taataan vuosikatteen vertailtavuus eri vuosien ja eri kuntayksiköiden kesken. Vuosikatteen tulisi olla lainojen lyhennystä suurempi, jotta vältettäisiin velkakierre. Kajaanin kaupungin talousarviossa suunnitelmakauden 2007-2009 yhteenlasketut vuosikatteet ovat 5,5 milj. euroa poistoja suuremmat, joten talous on suunnitelmakaudella tasapainossa. Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaisten poistojen määrä vuonna 2007 on noin 6,9 milj. euroa. Tilikauden tulos Tilikauden tulos on tilikaudelle suoriteperusteella kuuluvien tuottojen ja kulujen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan varauksia tai vapaata omaa pääomaa. Tilikauden tuloksen jälkeen esitetään tuloksen käsittelyerät eli vapaaehtoisten varausten ja rahastojen muutokset. Välittömät verot merkitään muihin toimintamenoihin. Vuosina 2003 ja 2004 tilikausien tulokset olivat yhteensä noin 11,5 milj. euroa tappiolliset. Kattamattomia alijäämiä oli vuoden 2006 alussa 13,6 miljoonaa euroa. Vuonna 2006 syntynee vielä noin 1,8 miljoonan euron alijäämä. Vuoden 2007 alussa tapahtuvan Vuolijoen kuntaliitoksen vuoksi yhteenlasketut alijäämät nousevat noin 21 milj. euroon. Vuoden 2007 talousarvio on laadittu 1,6 milj. euroa ylijäämäiseksi, mikä on asukasta kohden laskettuna 549 euroa. Vuonna 2008 tilikauden ylijäämätavoite on 1,8 milj. euroa ja vuonna 2009 ylijäämä on noin 2,1 milj. euroa.
11 Investoinnit Pitkällä aikavälillä vuosikatteen tulee kattaa nettoinvestoinnit ja lainanlyhennykset. Jos vuositasolla investoidaan enemmän kuin vuosikate mahdollistaa, on kate otettava rahastoista tai lisättävä lainanottoa. Nettoinvestointien määrä voi olla korkeintaan 8,7 milj. euroa. Vain pakolliset tai kaupungin palvelutuotannon ja kehittämisen kannalta välttämättömät investoinnit toteutetaan. Erityistä huomiota kiinnitetään investointihankkeiden käyttötalousvaikutuksiin. Pitkäaikaisten saamisten muutokset Antolainojen vähennykset ovat kaupungin myöntämien antolainojen takaisinmaksuja. Kaupunkikonserniin kuuluvien Kajaanin Teknologiakeskus Oy:n, Kiinteistö Oy Kajaanin Pietarin ja sen tytäryhtiön Kainuun Opiskelija-asunnot Oy:n peruskorjauskohteiden ja uudisrakentamisen rahoitus järjestetään asuntorahaston ja/tai rahalaitosten lainoilla. Kaupunki antaa haettaville lainoille tarvittaessa erillispäätöksillä kohteiden reaalivakuuden jälkeen jäävän täytetakauksen. Lainat Alijäämäiset vuodet on rahoitettu osittain lainalla, minkä vuoksi kaupungin lainamäärä on kasvanut vuoteen 2005 asti. Vuonna 2006 velanotto tasaantui, ja velkamäärä kääntyy laskuun vuonna 2008. Vuonna 2007 laajentuneen Kajaanin velka on noin 56,5 milj. euroa eli 1 480 euroa/asukas. Velkaantuminen on lähellä valtakunnallista keskitasoa. Kaupunki hoitaa pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut lainaohjelman mukaisesti. Pitkäaikaista lainaa nostetaan 10 milj. euroa vuonna 2007 investointien rahoittamiseksi ja maksuvalmiuden ylläpitämiseksi. Lainanottoon liittyvä ratkaisuvalta 1. Kaupunginhallitus ratkaisee asiat, jotka koskevat kaupunginvaltuuston hyväksymissä rajoissa pitkäaikaisten ja tilapäislainojen ottamista, lainojen takaisinmaksua ja lainaehtojen muuttamista. 2. Kaupunginvaltuusto päättää joko talousarviossa tai erikseen lainanoton rajoista. 3. Kaupunginhallituksella on oikeus vuonna 2007: Ottaa talousarviossa oleva lainamäärä joko kotimaisia ja/tai ulkomaisia lainoja. Päätös voi koskea: Lainan ennenaikaista takaisinmaksamista tai lainaehtojen muuttamista talousarviossa olevien määrärahojen puitteissa. Pitkäaikaista lainaa, jonka laina-aika on vähintään yksi vuosi ja enintään 30 vuotta. Pitkäaikaista lainaa, jonka nimelliskorko lainanottohetkellä saa olla enintään 6 %. Pitkäaikaista lainaa, jonka emissiokurssin ja nimelliskoron perusteella laskettava efektiivinen korkoprosentti saa olla laina-ajasta riippuen enintään 10 %. Tehdä koronvaihtosopimuksia sekä sopimuksia muuttuvakorkoisen lainan enimmäis- ja vähimmäiskorosta enintään hyväksytyssä talousarviossa olevan lainakannan verran. Vaihtosopimuksia voidaan solmia kotimaisen tai ulkomaisen osapuolen kanssa, jonka pitkäaikainen luottokelpoisuus on hyvä. Käyttää lainojen korkosuojauksessa rahalaitosten tarjoamia vaihtoehtoja. 4. Kaupunginhallituksella on oikeus ottaa tarvittaessa tilapäislainoja, joita saa kulloinkin olla enintään 10,0 milj. euroa.
Talouden tasapainottaminen 2007 2009 ja toimenpideohjelma alijäämien kattamiseksi 2010-2015 12 Kuntalain 65 :n mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Kajaanin kaupungin taloudellinen tilanne on heikentynyt vuodesta 2002. Kaupungilla oli kattamattomia alijäämiä vuoden 2006 alussa 13,6 milj. euroa. Vuonna 2006 syntynee vielä noin 1,8 milj. euron alijäämä. Vuoden 2007 alussa tapahtuvan Vuolijoen kuntaliitoksen vuoksi alijäämät nousevat yhteensä noin 21 milj. euroon, mikä on 549 euroa asukasta kohti. Jo edellisellä taloussuunnitelmakaudella 2006 2009 käynnistetyn talousohjelman ja palvelustrategian perusteella tehdyt toimenpiteet, joita taloussuunnitelman 2007 2009 pohjalta jatketaan ja tarkennetaan, kääntävät talouden ylijäämäiseksi vuoden 2007 aikana. Talousarvion mukaan vuoden 2007 ylijäämä on 1,6 milj. euroa, vuoden 2008 ylijäämä 1,8 milj. euroa ja vuoden 2009 ylijäämä 2,1 milj. euroa. Alijäämiä ei saada kuitenkaan katettua suunnitelmakauden aikana. Kattamattomia alijäämiä on jäljellä vielä 16,7 milj. euroa suunnitelmakauden lopussa. Tavoitteena on kattaa alijäämät vuoteen 2015 mennessä. Tämä edellyttää keskimäärin 2,5 milj. euron vuosittaisia ylijäämiä suunnitelmakauden jälkeen vuosina 2010 2015. Toimenpideohjelma alijäämien kattamiseksi vuosina 2010-2015 1. Kaupungin tilinpäätökset ovat ylijäämäisiä vuodesta 2007 alkaen keskimäärin noin 2 milj. euroa vuodessa ja vuodesta 2010 alkaen 2,5 milj. euroa vuodessa. 2. Henkilöstömenoissa toteutetaan säästöjä kaupunginhallituksen hyväksymän talousohjelman mukaisesti. Talousohjelma tarkistetaan vuonna 2008 (hyödynnetään henkilöstöpoistuma, rekrytoidaan vain välttämättömissä tilanteissa, hyödynnetään harkinnanvaraisia virkavapaita ja työlomia). Henkilöstöpoistuma keskimäärin 10 henkilöä vuodessa, joista tuleva säästö on noin 300 000 euroa/vuosi. 3. Kaupungin omaisuusmassaa tarkastellaan kriittisesti ja tarpeeton omaisuus realisoidaan. Periaatteena on, että omistetaan vain sellaista omaisuutta, joka tukee kaupungin perustehtävää. Tuottoarvio 500 000 euroa/vuosi. 4. Toimialojen sisällä jatketaan rakenteellisia muutoksia tehokkuuden lisäämiseksi. Säästö noin 100 000 euroa vuodessa. 5. Tiukka harkinta hankinnoissa. Säästö noin 100 000 euroa. 6. Maksut ja taksat tarkistetaan vuosittain. Lisätulo arviolta 50 000 euroa vuodessa. Edellä mainitut (kohdat 2-6) toimenpiteet tuovat vuositasolla runsaan 1 milj. euron säästöt. Talousarvion sitovuus Tavoitteet hyväksytään sitovina talousarviovuodelle seuraavasti: 1. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet - Kajaanin kaupungin strategiassa esitetyt toiminnalliset tavoitteet/mittarit - toimialojen toiminnalliset tavoitteet/mittarit
13 - käyttötalouden määrärahan sitovuustaso on toimialan toimintakate/ toimialanetto 2. Valtuustoon nähden ei-sitovina tavoitteina hyväksytään - tulosalueiden tavoitteet/mittarit 3. Lautakuntiin nähden sitovina tavoitteina hyväksytään - tulosalueiden ja tulosyksiköiden tavoitteet/mittarit - tulosalueiden ja tulosyksiköiden käyttötalouden määrärahat 4. Investointien määrärahan sitovuustaso (netto) - Hankekohtaisesti rakennukset muut aineelliset hyödykkeet käyttöomaisuusarvopaperit - Tulosaluekohtaisesti maa- ja vesialueet kiinteät rakenteet ja laitteet - Toimialakohtaisesti irtain omaisuus 5. Liikelaitokset - Kajaanin ammattikorkeakoulu ei tuottovaatimusta peruspääoman korko peritään - Kajaanin Vesi tuottovaatimus ja peruspääoman korko yhteensä 1,5 milj. euroa - Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos ei tuottovaatimusta peruspääoman korko peritään. 6. Kuntayhtymät ja niiden liikelaitokset - Kainuun maakunta kuntayhtymä osuuksia vastaava peruspääoman korko peritään. Kainuun ammattiopiston peruspääoman korko peritään. - Kainuun jätehuollon kuntayhtymä osuuksia vastaava peruspääoman korko peritään. 7. EU-hanke - EU-hankkeen voi toteuttaa siitä vastuussa oleva tulosyksikkö yksin tai yhteistyössä muiden tulosyksikköjen kanssa talousarvion ja taloussuunnitelman toimialakohtaisten nettoraamien puitteissa. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää 1. kaupunginvaltuusto, kun muutos aiheuttaa - käyttötaloudessa toimialan toimintakatteen nettosumman ylittymisen tai tavoitteiden alittumisen - investointiosassa sitovuustason nettomäärärahan ylittymisen - valtuuston erikseen päättämän rahamäärän ylittymisen 2. kaupunginhallitus ja lautakunta - kun kyse on rahamäärien siirroista niiden omien tulosalueiden välillä ja kun muutos ei aiheuta sitovuustasojen nettoloppusummien ylittymistä. Investointiosassa kohdissa Rakennukset ja Kiinteät rakenteet ja laitteet säästyneen määrärahan siirrosta kohteelta toiselle päättää ympäristötekninen lautakunta silloin, kun kyse on valtuuston hyväksymistä investointikohteista eikä muutos aiheuta nettomäärärahan ylittymistä.
14 Keskeiset talousluvut 2005 2007 Ilman liikelaitoksia 1 000 euroina TP 2005 TA 2006 TA 2007 Asukasluku 35 562 35 595 38 217 Tuloveroprosentti 18,75 19,00 19,00 Henkilöstömäärä, htv 1 325 1 291 1 344 * Kajaani 1 264 * Vuolijoki, siirtyvät 80 Toimintakulut -160 984-164 755-182 463 Käyttötulot 160 974 166 034 188 097 * Toimintatuotot 41 227 40 055 43 388 * Verotulot 90 320 93 330 103 243 * Valtionosuudet 29 427 32 649 41 466 Toimintakate -119 758-124 699-139 075 Toimintakulut/ 100,0 99,2 97,0 käyttötulot, % Henkilöstökulut -49 301-49 688-54 332 Henkilöstökulut/ 30,6 29,9 28,9 käyttötulot, % Vuosikate (1 4 159 4 861 8 532 * vuosikate-% 2,6 2,9 4,5 * vuosikate/poistot, % 52,1 65,3 123,7 * asukasta kohti, euro 117 137 223 TULORAHOITUS (2 heikko heikko tasapainossa Investoinnit, netto (3-5 710-6 814-8 704 * investointien tulorahoitus, % (4 63,9 70,3 96,9 Lainakanta (taseen mukaan toteutuneet) 52 295 44 413 56 552 * asukasta kohti, euro 1 471 1 248 1 480 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -3 535-2 583 1 634 1) Vuosikate on kunnan tulojen ja menojen erotus, eli se osa tuloista, joka jää käytettäväksi investointien rahoittamiseen tai lainojen lyhentämiseen. 2) Tulorahoitus on tasapainossa, jos vuosikate kattaa poistot eli investointitarpeen. Silloin tunnusluku "vuosikate, % poistoista" on vähintään 100. Tulorahoitus on heikko, jos jää nollan ja sadan välille. Jos vuosikate on miinusmerkkinen, tulorahoitus on epätasapainossa, koska tulot eivät riitä edes varsinaisen toiminnan pyörittämiseen. 3) Investoinnit, netto kertoo, paljonko kunta tarvitsee omaa rahaa investointien rahoittamiseen. 4) Investointien tulorahoitusprosentti kertoo miten suuren osan ko. vuoden investoinneista kunta pystyy rahoittamaan tulorahoituksellaan. Puuttuva omarahoitus hankitaan lainoina tai otetaan kassavaroista.