Työnohjauksestako apua työhyvinvointiin Pori 15.10.2015 Kristiina Toivola Työterveyshuollon erikoislääkäri Työnohjaaja, ryhmäanalyytikko Lääkärikouluttajan, psykoterapian ja psykoterapian kouluttajan erityispätevyys
CV lyhyesti työterveyshuollon erikoislääkäri 1993 työnohjaaja prosessikonsultti 1993 lääkärien ja terveydenhuollon työnohjauksia 20 vuotta (Balint työnohjaaja) Lääkärityönohjaajat alaosaston pj. 2010 2014 luottamuslääkäri 1997, luottamuslääkäritmk pj 2014 ryhmäanalyytikko VET, psykoterapeutti lääkärikouluttajan erityispätevyys 2009, psykoterapian ja psykoterapian kouluttajan erityispätevyys 2013 International Balint Federation Vice President 2009
Sidonnaisuudet Oma yritys Työyhteisöpalvelu Työnilo vsta 1996 Ammatinharjoittaja Terveystalo Pulssi Turku Lääkäriliiton valtuuskunnan jäsen Duodecimin koulutusvaliokunnan jäsen Luentoja lääkärien työnohjauksesta ( Orion,NLY ) Luentoja yliopistojen erikoislääkärikoulutuksessa Kongressiapuraha ( Suomen Lääkäriliitto )
Lääkärityöstä hyvinvointia Lääkärien työhyvinvointi työryhmän loppuraportti Työnohjaus Toimenpide ehdotukset: Kaikilla potilastyössä olevilla lääkäreillä tulee olla lakisääteinen oikeus työnohjaukseen työsuhteesta riippumatta. Sekä lääkäreitä että heidän esimiehiään tulee kouluttaa ja informoida työnohjauksen merkityksestä.
Työnohjaus on työn kehittämismenetelmä jonka tavoitteena on tukea ammatillista kehitystä ja auttaa työntekijää jaksamaan työssään.
Työnohjaus tilaa ajatella, tutkimisen tila ( reflective space )
työnohjausmenetelmiä ja viitekehyksiä on useita Balint työnohjauksessa keskitytään potilaslääkärisuhteen tutkimiseen yksilötyönohjaus ryhmätyönohjaus työyhteisön työnohjaus
Parempi työn hallinta? ihmissuhdetyössä työntekijän persoonallisuus on työväline, joka tarvitsee huoltoa työssä jaksamiselle on oleellista kyky rajata oma ammatillinen identiteetti tutkimalla omaa työtään esim.työnohjauksen avulla on mahdollista ottaa etäisyyttä omaan työhönsä ja pyrkiä löytämään itselle sopiva tapa tehdä työtä
Työnohjaus vai konsultaatio? konsultaatio keskittyy yleensä yhteen ongelmaan, työnohjauksessa tutkitaan työtä laajempana kokonaisuutena, lääkärin ja potilaan vuorovaikutustilanteena työnohjausmenetelmiä ja viitekehyksiä on useita Balint työnohjauksessa keskitytään potilas lääkärisuhteen tutkimiseen.
Työnohjaus lisää ymmärrystä eroaa perinteisestä koulutuksesta ja kehittämisestä, jossa pyritään tiedon määrää lisäämällä saamaan muutos toiminnassa työnohjauksen kautta hankitaan lisää ymmärrystä tieto on luonteeltaan persoonatonta ja siirrettävää, ymmärrys on henkilökohtainen ominaisuus, jota ei voi siirtää toiselle
Vapaaehtoisuus ja luottamus Jotta dialogi olisi työnohjauksessa mahdollista ja otollinen oppimisympäristö voisi syntyä, työnohjauksen on oltava vapaaehtoista ja luottamuksellista. Ohjattavat osallistuvat ohjaukseen omasta tahdostaan, ja kaikki mitä ohjauksessa puhutaan, on luottamuksellista. Ohjattavien on voitava luottaa siihen, että heidän puhumansa asiat jäävät työnohjaustilanteeseen eivätkä leviä sen ulkopuolelle.
Joka kuudes potilas vastaanotolla koetaan hankalaksi ja he voivat huonommin kokevat saavansa huonompaa hoitoa käyttävät enemmän terveyspalveluja
Se, että potilas koetaan vuorovaikutustilanteessa hankalaksi, muodostaa osan diagnoosin tekoa ja hoitosuunnitelmaa ja edellyttää tilanteen kokonaisarviota : onko tämä ominaista potilaalle, lääkärille vai hoitojärjestelmälle.
Hankala lääkäri? lääkäreillä on keskimääräistä enemmän taipumusta perfektionismiin epäonnistumisten myöntäminen ja käsittely vaikeaa avuttomuuden kohtaaminen sen kestäminen, ettei aina tiedä ja osaa moralismi
Lääkärin persoonallisuus altistaa väsymiselle Tyypillistä lääkärin persoonallisuutta kuvaa kompulsiivinen triadi, johon kuuluu epävarmuus, syyllistyminen helposti ja korostunut vastuuntunto Triadilla on sekä hyviä, työhön sopeutumista auttavia vaikutuksia, mutta se voi olla myös ammatillisen kuormittuneisuuden lähde G.O. Gabbard ( 1985 )
Lääkärin persoonallisuus kohtuuton liiallinen velvollisuudentunto niissäkin asioissa, jotka eivät ole oman vaikutusvallan piirissä tunne siitä, että ei tee tarpeeksi rajoja voi olla vaikea asettaa. korostuneet syyllisyydentunteet vaikeuttavat onnistumisista nauttimista terve itsestä huolehtiminen sekoittuu mielessä itsekkyyteen
Työnantaja Yhteiskunta Työyhteisö Terveydenhuoltojärjestelmä Balint Kollegiaalisuus Potilaiden odotukset Professio
Persoonallisuus Vahvuudet ja kehittymistarpeet Elämänkokemukset Motivaatiotekijät Arvot Elämänkatsomuss Omat tavoitteet ja niiden realistisuus Elämäntilanne Resurssit
Ydinoletusten tutkiminen mitä ajattelen itsestäni lääkärinä? miksi olen lääkäri? mitkä ovat eri roolini lääkärinä? onko lääkäriys minulle työ vai kutsumus?
Tietoinen reflektio tavoitteena että ihminen alkaa tunnistaa itselleen ominaisia toiminnan ja ajattelun muotoja ja kykenee vahvistamaan, heikentämään ja muuntamaan niitä tarpeen mukaan
Hiljainen tieto näkyväksi työssä kehittyminen edellyttää, että työntekijä tulee tietoisemmaksi omasta toiminnastaan ja sen taustalla olevasta ajatusmallista hiljaista tietoa koetetaan työnohjauksessa saada näkyväksi ja tiedostetuksi
Omat tunteet työssä potilaiden herättämät reaktiot esim. kiukku : minkälaiset potilaat, työtilanteet herättävät kiukkua, miten toimin kiukustuessani, mitä olen oppinut kiukusta, voisinko muuttaa jotain? vaikeat potilaat mukavat potilaat
Tunteet vaikuttavat toimintaan kiukku, loukkaantuminen, närkästyminen, omahyväisyys, ahdistus, masennus voimakkaat tunteet estävät varsinkin tiedostamattomana ammatillisten kykyjen ja empatian käytön hoidossa
Lääkärit on opetettu diagnosoimaan tauteja ja jos niitä ei löydy, saattaa lääkäri kokea jäävänsä keinottomaksi (Fink ym. 2002). Lääkärit haluavat hoitaa ja auttaa potilaitaan, mutta diagnoosin puuttuessa tämä ei ehkä onnistukaan, mikä voi saada lääkärin turhautumaan ja purkamaan syntyneen ahdistuksensa potilaaseen.
Ammatillisuus omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeä osa ammatillista osaamista ja koituu lopulta potilaan eduksi parantuneena hoidon laatuna
Työn hallinta Realistinen käsitys siitä, mikä työssä pitää ja on mahdollista saavuttaa ja mikä on riittävän hyvä työpanos, on oleellinen tekijä työn kuormituksen hallinnassa ja auttaa jäsentämään kaoottisia työtilanteita.
Työnohjaus voi parantaa hallinnan tunnetta auttaa tutkimaan omaa suhdetta työhön ottamalla siihen etäisyyttä auttaa työn rajaamisessa ryhmässä saa sosiaalista tukea ei ole kyse terapiasta eikä siinä käsitellä henkilökohtaisia asioita
Työnohjaus voi parantaa hallinnan tunnetta omien tunnereaktioiden tunnistaminen helpottaa työtä on helpottavaa huomata, että muillakin on samanlaisia ongelmia kaikkiin ongelmiin ei löydy ratkaisua, niiden kanssa vain pitää oppia elämään kukaan ei ole täydellinen
Työnohjaus ei korvaa epäselviä vastuusuhteita riittämätöntä perehdytystä liian vähäisiä henkilöstöresursseja puuttuvaa johtajuutta
Balint työnohjaus vuorovaikutus ja tunteet hoitosuhteessa potilaiden oirekuva ja sairauskäyttäytyminen eivät sovi perinteiseen biolääketieteelliseen malliin herättävät usein lääkärissä turhautumisen ja kiukun tunteita voivat haitata hoitosuhdetta ja kuormittaa hoitavaa lääkäriä
Michael Balint : The Doctor, His Patient and the Illness (1957) 1950 Tavistock Clinic, joukko yleislääkäreitä kokoontui psykoanalyytikon johdolla keskustelemaan ongelmallisiksi kokemistaan potilaista
Balint ryhmä käytännössä Balint työnohjausryhmä (5 10 lääkäriä) kokoontuu säännöllisesti noin puoleksitoista tunniksi kerrallaan 2 3 viikon välein ryhmän kokonaiskesto on 1 2 vuotta ryhmä pysyy yleensä samana kokoontumisen aikana käsitellään yksi tai kaksi potilastapausta
Balint ryhmä käytännössä tapauksen esittäjä kertoo aluksi potilaastaan ilman muistiinpanoja tarkentavat kysymykset ryhmä pohtii tapauksen herättämiä ajatuksia, tunteita ja mielikuvia
Balint ryhmä käytännössä ohjaaja huolehtii ajankäytöstä ja työskentelyn suuntaamisesta potilaslääkärisuhteen tutkimiseen tapauksen esittäjä hyödyntää haluamiaan asioita ja vastuu potilaan hoidosta säilyy hänellä
Tutkittua tietoa Balint ryhmiin osallistuneilla yleislääkäreillä oli vertailuryhmää parempi kokemus työnsä hallinnasta ja rajaamisesta he olivat yleisesti tyytyväisempiä työhönsä ryhmä tärkeä ammatillisen kehittymisen kanava Kjeldmand, D, Holmström, I, Rosenqvist, U. :Patient Educ Couns. 2005; 55:( 2 ): 230 5
Lääkärien työnohjauksen haasteet tiedon lisääminen ( peruskoulutus, esimiehet, luottamuslääkärit, työterveyshuolto ) tarvitaan lääkärin peruskoulutuksen omaavia työnohjaajia ajankäytön ongelmat ASENTEET : yksin puurtamisen eetos
Suomen lääkärityönohjaajat alaosasto perustettu 2010 Tehtävänä : Edistää laadukasta lääkärityönohjaajien toteuttamaa työnohjausta lääkäreille ja työryhmille Toimia eri työnohjauskoulutuksen ja kokemuksen hankkineille lääkäreille verkostona ja yhteisenä edunvalvonnan ja toiminnan kehittämisen työvälineenä
Balint toiminta Suomessa Suomen Lääkärien Balint yhdistys jäseniä n. 100 lääkäriä ja hammaslääkäriä viikonloppuseminaarit ohjaajakoulutus http://www.terveysportti.fi/ erikoislääkäriyhdistykset
Suomen Lääkäreiden Balint yhdistys järjestää seminaareja, joissa on mahdollista tutustua työnohjaukseen ryhmässä
Muutama kysymys?
työssä Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2014;130(15):1551 7 Jouko Lönnqvist
Kliinisen työnohjauksen pyrkimys on vastata kysymykseen, miten tulisi toimia. Työkokemusten jatkuva erittely mahdollistaa toistuessaan omien työtapojen uudistumiseen (learning by experience).
Vaikka työnohjaus ei ole koulutusta, työnohjaus voi olla osa lääkärin koulutusohjelmaa. Työnohjauksen vahvuutena ovat henkilökohtaiset kokemukset käytännön työtilanteista. Tätä etua voidaan käyttää erikoistumiskoulutuksessa sekä monissa koulutusohjelmissa kuten psykoterapiakoulutuksissa (10) Psykoterapeuttikoulutus: hakuopas 2012-2013 [verkkodokumentti]. Helsingin Yliopisto 2013.
Vaikka työnohjauksen hyödyllisyydestä on myönteinen käsitys, tieteellinen näyttö on puutteellista (18). Tulosten yleistettävyyttä rajoittaa työnohjauksen tapauskohtainen käyttö ilman vakiintunutta metodologiaa (19).