Kouvola Keltti Perustietoa Kouvolasta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 88 436 henkilöä asukastiheys on 34,5 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 590 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Keltti Keltin alue on laajaa maaseutualuetta ja sijaitsee Kymijoen varrella Kuusankosken, Kouvolan keskustan, Elimäen ja Iitin välimaastossa. Lähimmät palvelut, päiväkodit ja koulut sijaitsevat Kuusankoskella, jonne on matkaa 2 5 kilometriä. Alueella on rakennettu uusia asuinrakennuksia, mutta vanhoja rakennuksia on silti runsaasti alueella. Tällä hetkellä alueella on vapaita omakotitalotontteja Sipilänmäen sekä Sammalkorven alueella yhteensä 10 kappaletta ja Kymijoen länsipuolella Aronrannan sekä Pappilanmäen alueella kolme kappaletta. Joukkoliikenteen tarjonta Kouvolan paikallisliikenne liikennöi Kouvolan keskustan alueella linjoilla 10E, 10L, 12, 12T ja palvelulinjoilla 1, 2 ja 3. Suunnittelualueen itäpuolelle sijoittuu Korjalan alue, josta on paikallisliikenteen bussiyhteys Kouvolan keskustaan. Korjala Keskusta välillä liikennöi paikallisliikenteen linja 12 arkisin 60 minuutin vuorovälillä noin klo 07 10 ja 14 18. Viikonloppuisin linja 12 ei liikennöi. Kouvolan kaupungin alueella joukkoliikenteen tarjonta on runsainta Kouvolan keskustan ja Kuusankosken välillä. Edellä mainitulla yhteysvälillä joukkoliikenteen vuorotarjonta on kilpailukykyistä henkilöautoilun kanssa. Suunnittelualueella risteää kaksi keskeistä tielinjaa, joilla joukkoliikenteen vuorovälitarjonta on tiheää. Voikkaa Anjala laatukäytävä kulkee suunnittelualueen läpi Kuusaantietä pitkin. Lounais kaakkois suunnassa alueen läpi kulkee Koriansuora. 1
Helsingintiellä, Niskalantiellä ja Kytöahontiellä linja autoliikenteen tarjonta on 1 10 vuoroa/arkivrk. Lahdentiellä tarjonta on 11 40 vuoroa/akrivrk, Koriansuoralla tarjonta on 41 80 vuoroa/akrivrk ja Kuusaantiellä tarjonta on yli 121 vuoroa/arkivrk. Suunnittelualue Kuva 1. Joukkoliikenteen tarjonta (vuoroa/arkivrk). Nykytilanteen analyysia Suunnittelualueen joukkoliikenteen infra on nykyisin vaatimattomalla tasolla. Niskalantien varrella on pysäkkilevennyksiä ja niillä pysäkkimerkit. Alueella ei ole pysäkkikatoksia ja pysäkeillä ei ole aikatauluinformaatiota. Tämä johtunee pääosin alueen vähäisestä joukkoliikennetarjonnasta. Kouvolan kaupungin osalta on määritelty jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kehittämisvyöhykkeet (kuva 2). Suunnittelualue sijoittuu jalankulun ja pyöräilyn osalta Pyöräilyvyöhyke 1:seen. Suunnittelualueen pääväylänä toimivan Niskalantien varrelta puuttuu kevyen liikenteen väylä lähes koko matkalta. Suunnittelualue 2 Kuva 2. Jalankulku ja pyöräilyvyöhykkeet Kouvolassa.
Busstrip pilotti hankkeen yhteydessä Kouvolan kaupunkiseudulle on määritelty joukkoliikenteen kehittämisvyöhykkeet. Vyöhykkeet on jaettu viiteen luokkaan joukkoliikennetarjonnan ja yhdyskuntarakenteen ominaisuuksien sekä kehittämistarpeiden perusteella (kuva 3.) Osa suunnittelualueen pohjoisosasta kuuluu luokkaan 1 ja 4, mutta suurin osa alueesta ei kuulu lainkaan joukkoliikennevyöhykkeisiin. Tämä johtuu erittäin vähäisestä joukkoliikennetarjonnasta ja asutuksesta. Suunnittelualue Luokka 1 -vähintään kohtuullinen bussitarjonta (400m) ja/tai enintään 1 km juna-asemalle -riittävä asukastiheys (> 500 as/km2) Luokka 2 -vähintään kohtuullinen bussitarjonta (400m) ja/tai enintään 1 km juna-asemalle -maankäytön kehittämispotentiaalia taajamassa Luokka 3 -vähintään kohtuullinen bussitarjonta (400m) ja tai enintään 1 km juna-asemalle -maankäytön kehittämispotentiaalia taajaman ulkopuolella Luokka 4 -heikko bussitarjonta (400 m) -riittävä asukastiheys (>500 as/km2) -bussitarjonnan kehittämisellä potentiaalia Luokka 5 -heikko bussitarjonta (400 m) -teoreettista maankäytön kehittämispotentiaalia taajamassa, mutta myös tarjontaa parannettava Kuva 3. Joukkoliikenteen kehittämisvyöhykkeet (lähde: Busstrip pilotti 2007, Jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kehittämisvyöhykkeiden määrittäminen Kouvolan seudulla). 3
Kaupungin tavoitteet selvitykselle Kouvolan kaupungin tavoitteena on kirjata periaatteita maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteensovittamiselle luoda menettelytavat kaavojen arviointiin joukkoliikenteen kannalta sekä arvioida toimintojen ja asutuksen sijoittumista joukkoliikenteen kannalta esimerkkikohteessa. Kehittämisajatuksia Kuusankosken yleiskaavassa 2020 on osoitettu suunnittelualueelle asuinalueiden laajennuksia sekä uusia asuntoalueita. Suunnittelualueella joukkoliikenteen kehittämismahdollisuuksia on lähestytty kehittämisvyöhykkeiden avulla. Joukkoliikenteen kehittämiseksi tarvitaan asutuksen lisäämisen lisäksi myös linjastosuunnittelua. Suunnittelualue Kuva 4. Kuusankosken yleiskaava 2020. Asuinalueet ja asuinalueiden laajennukset. 4 Suunnittelualueen joukkoliikenteen palvelutaso ja kehittämisvyöhykkeet Suunnittelualueella joukkoliikenteen ja maankäytön vuorovaikutteista kehittämistä on tarkasteltu joukkoliikenteen tarjonnan, uudisrakentamisalueiden ja keskeisten kehittämisvyöhykkeiden avulla. Joukkoliikenteen palvelutarjonta on yhdistetty kolmeen palvelutasoluokkaan
5 1) minimitaso (1 20 vuoroa/arkvrk). Parhaimmillaan tämä tarkoittaa ns. koulu ja työmatkaliikenteen aikana tunnin vuorovälillä ajettavaa liikennetarjontaa 2) perustaso (21 80 vuoroa/arkivrk). Parhaimmillaan tämä tarkoittaa aamusta iltaan 30 minuutin vuorovälillä tapahtuvaa liikennöintiä ja lisäksi työmatkaliikenteen aikana 15 20 minuutin vuovälillä kulkevaa liikennettä 3) kilpailutaso (yli 81 vuoroa/arkvrk). Kilpailutaso on aamusta iltaan 15 20 minuutin vuorotiheydellä saatavaa joukkoliikennepalvelua. Tämä mahdollistaa joukkoliikenteen käyttämisen myös vapaa ajan matkustamisessa ilman tarkkaa aikataulusidonnaisuutta. Suurin osa yleiskaavan 2020 asuinalueiden laajennusalueista sijoittuu alueille, joilla joukkoliikenteen palvelutaso on minimissään. Minimitason joukkoliikennepalveluja tarjoava kaupunkialue on luonteeltaan autokaupunkia. Joukkoliikenne on käytännössä koululaisliikennettä palvelevaa. Alueella on lähtökohtana matkojen tekeminen omalla autolla. Talouksissa on hyvin usein kaksi autoa. Yleiskaavan asuinalueiden laajennusalueista sijoittuu myös alueille, joilla joukkoliikenne tarjoaa perustason palvelut. Näillä alueilla joukkoliikenne voi jo osittain kilpailla henkilöautoliikenteen kanssa. Lähinnä tämä koskee työmatkaliikennettä. Ilman omaa autoa vyöhykkeellä ei kuitenkaan käytännössä tule toimeen. Kilpailutason alueilla, joilla joukkoliikenteen tarjonta on yli 81 vuoroa tunnissa, voi parhaimmillaan tulla toimeen ilman omaa autoa. Yleiskaavassa ei ole osoitettu maankäyttöä tällaisille alueille suunnittelualueella. Kehittämisvyöhykkeet Idealuonnoksessa suunnittelualueelle on osoitettu sekä 1. tason että 2. tason kehittämisvyöhykkeet. 1. tason kehittämisvyöhykkeeksi on osoitettu Voikkaa Anjaja laatukäytävä sekä alueen halki luonais kaakkois suunnassa kulkeva Koriansuora. Vyöhyke ulottuu 250 metrin etäisyydelle joukkoliikennereitistä, ja vyöhykkeellä joukkoliikenteen tarjonta on vähintään 41 vuoroa/arkivrk, pääsääntöisesti yli 81 vuoroa/arkivrk. Sijoittamalla asutusta 1. tason kehittämisvyöhykkeelle, annetaan realistinen mahdollisuus kehittää joukkoliikennettä niin, että autoton asuminen on mahdollista ilman mitään joukkoliikenteen tarjonnan asettamia rajoitteita, on sitten kysymys arki iltojen, viikonlopun tai kesäkauden liikkumistarpeesta. Suunnittelualueen uuden maankäytön sijoittamisen painopiste pitäisi olla tällä vyöhykkeellä. 2. tason kehittämisvyöhyke kulkee Niskalantietä ja suunniteltua tieyhteyttä pitkin Rantakulmasta Tommolan alueen kautta Tammirantaan. Yleiskaavan keskeisiä asuinalueiden laajennusalueita sijoittuu juuri tällä vyöhykkeelle. Kehittämisvyöhykkeelle sijoittuu myös Tommolan kaupallinen keskittymä, jota laajennetaan parhaillaan. Tällä hetkellä 2. tason kehittämisvyöhykkeen joukkoliikenteen palvelutarjonta on kuitenkin minimitasolla. 2. tason kehittämisvyöhykkeellä paras ratkaisu joukkoliikenteen näkökulmasta on, jos uudisrakentaminen keskitetään 250 metrin etäisyydelle joukkoliikennereitistä, alueiden maankäyttöä lisätään sekä aluetehokkuutta nostetaan. Uudisrakentaminen keskitetään muutamille yleiskaavassa osoitetuille laajennusalueille, useiden väljien laajennusalueiden sijaan. Jotta henkilöautoliikenteen kanssa kilpaileva laadukas joukkoliikenne (vähintään 4 vuoroa tunnissa) olisi mahdollista järjestää, asukastiheyden pitäisi olla joidenkin tutkimusten mukaan noin 2 000 asukasta neliökilometrillä. Joukkoliikennevyöhykkeitä määritettäessä Kouvolan seudulla on asetettu yhdeksi reunaehdoksi vähintään 30 asukasta / 250m x 250m ruutu eli käytännössä vähintään 500 asukasta/km2. Parantuva palvelutaso mahdollistaa joukkoliikenteen käyttämisen yhä useampaa tarkoitusta palvelevalla matkalla.
6 Lisäksi pysäkkitiheyden ollessa riittävä, kävelyetäisyys asuinalueilta pysäkeille ei muodostu liian pitkäksi. Asuinalueen rakenne vaikuttaa hyväksyttävän kävelymatkan pituuteen. Pientaloalueilla hyväksytään pidemmät kävelymatkat pysäkeille kuin kerrostaloalueilla. Tavoitteena on kuitenkin, että valtaosa asukkaista asuisi alle 400 metrin kävelyetäisyydellä paikallisliikenteen reitistä. Vaiheistus Suunnittelualueella uusien ja laajennettavien asuinalueiden vaiheistus riippuu muun muassa nykyisestä joukkoliikenteen palvelutasosta. Ensimmäiseksi kannattaa rakentaa alueet, joilla joukkoliikenteen palvelutaso on jo nyt vähintään kohtuullinen. Suunnittelualueella näitä alueita ovat Pioneeripuiston alue ja Tammirannan alue suunnittelualueen eteläosassa. Tammirannan ranta alueen rakentamista kannattaa pohtia, koska tämän selvityksen kehittämisideoilla ranta alueen saavutettavuus joukkoliikenteen näkökulmasta on heikko myös tulevaisuudessa. Toisessa vaiheessa on mahdollista laajentaa Niskalan ja Kytöahon asuinalueita. Linjasto Maankäyttö antaa parhaimmillaan erittäin hyvät lähtökohdat joukkoliikenteen kehittämiselle. Toimiva ja matkustajia palveleva joukkoliikenne vaatii kuitenkin myös hyvää linjasto ja aikataulusuunnittelua. Suunnittelun lähtökohdaksi on hyvä selvittää olemassa olevia tilastoaineistoja (YKR, matkustajatiedot jne.) hyödyntäen muun muassa matkojen suuntautumista. Tietokannoista saadaan muutakin kun tietoa nykyisistä joukkoliikenteen käyttäjistä. Tämä on erityisen tärkeää, kun pyritään kehittämään joukkoliikenteen tarjontaa yhä uusille käyttäjille. Tietoja kannattaa tarkentaa tarpeen mukaan tutkimuksilla. Suurin osa matkoista suuntautuu luonnollisesti keskustaan ja palvelukeskittymiin, ja sen takia joukkoliikenteen kehittämisen painopiste pitäisi olla keskustaan ja kaupan keskittymiin suuntaavilla nopeilla linjoilla. Matkan suuntaan etenevä joukkoliikenne pitäisi olla tavoitteena, jotta joukkoliikenteen matkaajasta saadaan kilpailukykyinen verrattuna muihin liikennemuotoihin. Tie ja katuverkko Joukkoliikenteen linjaston kehittämiseksi, uutta maankäyttöä paremmin palvelevaksi ja myös palvelutason parantamiseksi, voi olla tarpeen täydentää olemassa olevaa katuverkkoa. Uusia alueita suunniteltaessa on pyrittävä laatimaan alueen rakenne sellaiseksi, että katuverkko luonnostaan antaa mahdollisuuden joukkoliikenteen sujuvaan hoitamiseen ja alueellisesti kattavaan palveluun. Kaavoituksella, jopa jo yleiskaavavaiheessa, ratkaistaan joukkoliikenteen käytettävyys (mm. kävelyetäisyys pysäkeille). Edellä mainitut asiat ovat aina valintakysymyksiä. Ratkaisuja tehtäessä tulee miettiä: onko joukkoliikenteen asema tarpeeksi vahva ja halutaanko joukkoliikenteen asemaa vahvistaa siinä määrien, että ollaan valmiita myös katuverkon kehittämiseen ja suunnittelemaan uudet asuntoalueet joukkoliikenteen ehdoilla. Pelkästään joukkoliikennettä palvelevia väyliä ei alueille kannata toteuttaa, mutta on mahdollista tehdä katuverkko ja yksittäisetkin kadut joukkoliikennettä suosiviksi. Suunnittelualueella esitetään tutkittavaksi uuden katuyhteyden toteuttamismahdollisuutta aivan Lahdentien eteläpuolelle Niskalantieltä Tommolaan Vanhalle Kuusaantielle, jota jatkettaisiin pohjoiseen päin Kytöahonteille saakka. Myös uuden tieyhteyden toteuttamismahdollisuutta Jussilanmäen eteläpuolitse esitetään tutkittavaksi. Katuyhteys toisi lisämahdollisuuksia joukkoliikennereittien ja palvelutason kehittämiseen Ruotsula Tammiranta alueelta. Katuyhteys parantaisi Tommolan työpaikka alueen ja kaupan keskittymän saavutettavuutta huomattavasti. Täyden hyödyn saamiseksi uudesta katuyhteydestä ja sen antamista joukkoliikenteen kehittämismahdollisuuksista, olisi myös kannatettavaa tutkia mahdollisuutta kehittää Ruotsula Tammiranta alueesta tehokkaasti rakennettava alue, erityisesti
potentiaalisen joukkoliikennereitin välittömässä läheisyydessä. Alueen rakenne olisi hyvä suunnitella sellaiseksi, että joukkoliikennetarjonta voidaan hoitaa yhdellä, keskeisesti alueen kautta ajettavalla reitillä. Kokonaan uuden linjan tai useamman joukkoliikennereitin ajaminen alueella ei ole realistista ainakaan, jos tavoitellaan muuta kuin peruspalvelutason mukaista liikennettä. Kuva 5. Idealuonnos: Joukkoliikenteen tarjonta ja yleiskaavan 2020 asuinalueiden laajennukset ja kehittämisvyöhykkeet. 7
Kehittämisvyöhykkeiden väestömäärä Joukkoliikennevyöhykkeellä tehdään valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen mukaan Kouvolan kaupunkiseudun tyyppisillä alueilla 2,31 kotiperäistä matkaa/asukas vrk joukkoliikenteen kulkumuoto osuuden ollessa noin 5 %. Suunnittelualue sijaitsee noin 5 6 km:n etäisyydellä Kouvolan keskustasta eikä sen katsota kuuluvan nykyisin jalankulku tai joukkoliikennevyöhykkeeseen. Tällä hetkellä noin 2 500 asukkaan, pääosin omakotivaltainen ja väljästi rakennettu alue, ei pysty tuottamaan tarvittavaa määrää joukkoliikennematkoja vähintään kohtuulliselle bussitarjonnalle, vaan alueen joukkoliikennepalvelut ovat minimitasolla. Jotta alueen joukkoliikenteen vuorotarjontaa saataisiin lisättyä, tulisi alueen väestömäärä 2. tason kehittämisvyöhykkeellä lähes kaksinkertaistua nykyiseen (n.2 500 asukasta) nähden (kuva 5). Jos suunnittelualueelle tavoitellaan henkilöautoliikenteen kanssa kilpailevaa joukkoliikenteen vuorotarjontaa, tulisi asukasmäärän olla noin 2 000 asukasta neliökilometrillä eli tämä vaatisi yli 5 000 uutta asukasta 2. tason kehittämisvyöhykkeelle. 8