PÄLKÄNEEN KUNTA, KUNTAKESKUS LOMAKODIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutos koskee korttelia 8, puistoaluetta ja loma-asuntoaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu Pälkäneen kunnan korttelit 8, nnn, korttelin 7 tontti 1, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta, lähivirkistysaluetta ja katualuetta. KAAVASELOSTUS, 21.10.2010 Kaava-alueen sijainti ja voimassa oleva asemakaavatilanne. Kaavoituksen vireilletulo: Kaavaehdotus: Kunnanvaltuusto: Kaavan voimaan tulo: Kaavaselostuksen liitteet: Liite 1 Luontoselvitys Liite 2 Tilastolomake Liite 3 Kaavakartta määräyksineen 1:2000 Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen Jokipolventie 15,37130 Nokia, gsm 040 5576086 1
1. TIIVISTELMÄ 1.1. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutos on tullut vireille kunnanhallituksen aloitteesta. Pälkäneen kunnanvaltuusto on 27.4.2009 päättänyt, että Lomakodin alue kaavoitetaan pientaloalueeksi. Kaavoitus käynnistyi lokakuussa 2009. Kokouksessaan 13.9.2010 kunnanhallitus päätti alueen laajentamisesta viereiselle puistoalueelle. 1.2. Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on Lomakodin alueen ja sen itäpuolisen puistoalueen muuttaminen pientaloalueeksi. 1.3. Suunnittelualueen laajuus ja sijainti Suunnittelualueen laajuus on 3,9 ha. Suunnittelualue sijaitsee Pälkäneen kuntakeskuksessa Mallasveden rannalla noin 1 km Pälkäneen kirkolta etelään. 1.4. Rakennusoikeus Rakennusoikeutta on kaavassa osoitettu 3685 kem². 1.5. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava voidaan toteuttaa välittömästi, kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman. Rakentaminen edellyttää olemassa olevien rakennusten purkamista lukuun ottamatta rantasaunaa. 2
2. LÄHTÖKOHDAT 2.1. Selvitys suunnittelualueen oloista Yleistä Ranta-alue. Näkymä rannan mäntymetsään. 3
Näkymä rannasta olemassa olevaa hiekkatietä itään. Näkymä rannasta tulevalta hiekkatieltä piha-alueelle. Piha-alue nähtynä kaakkoiskulmasta. Piha-alue nähtynä koilliskulmasta Lomatien suunnasta. 4
Suunnittelualue jakautuu puistomaiseen piha-alueeseen, rannan ja kaakkoiskulman metsäalueisiin sekä itäosaan puistoalueeseen. Alue rajautuu etelässä, idässä ja pohjoisessa pientaloalueisiin, lännessä Mallasveteen. Ranta-alue on hiekkarantaa. Lähistöllä sijaitsee Pakanrannan uimaranta, veneranta ja Kostianvirta. Alueen historiaa Lomakodin alueella on aiemmin toiminut Tampereen kaupungin lasten kesäsiirtola. Tampereen kaupunki osti tilan joulukuussa 1948 ja kesäsiirtolan toiminta alkoi 1952. Toiminta muuttui 1970-luvulla lomakotitoiminnaksi ja päättyi 1990-luvulla, jolloin Tampereen kaupunki vuokrasi lomakodin alueen Tampereen seudun työttömien yhdistykselle noin vuonna 1996. Yhdistys käytti aluetta kesäisin työttömien virkistäytymiseen nimikkeellä Pälkäneen leiri- ja kurssikeskus. Vuonna 2006 Lomakodin palvelu- ja varustelutaso ei vastannut enää kysyntää ja sopimus irtisanottiin. Alue oli tyhjillään yhden kesän, kunnes Pälkäneen kunta osti alueen Tampereen kaupungilta kesällä 2008. Rakennettu ympäristö Alueella on Tampereen kaupungin 1950-luvun alussa rakennuttamia kesäsiirtolarakennuksia. Avoimella puistomaisella kentällä sijaitsee kaksi pitkänomaista yksikerroksista majoitusrakennusta, pohjoisempi luoteis-kaakkoissuuntainen ja eteläisempi lähes pohjoiseteläsuuntainen. Alueen sisääntulopihaa rajaavat lomarakennusten koillispuolella ulkorakennus ja itäpuolella ruokalarakennus. Rannalla sijaitsevat saunarakennus, ulkokäymälä ja kaksi kevytrakenteista siirrettyä rakennusta, leikkimökkiä, sekä grillikatos. Suunnittelualueella olevat rakennukset lukuun ottamatta rantasaunaa on tarkoitus purkaa kaavan toteuttamisen myötä. Rakennetusta ympäristöstä on laadittu oma selvitys, jonka tarkoituksena on dokumentoida rakennukset ennen niiden purkamista. Suunnittelualue rajautuu pientaloalueisiin ja puistoon. Luonnonympäristö Alueen maasto viettää loivasti länteen, järven rantaan, ja jakautuu puistomaiseen pihaalueeseen ja rantaan rajautuvaan mäntyä kasvavaan kangasmetsään. Luontoselvitys on kaavaselostuksen liitteenä. Selvitysalueelta ei löytynyt luonnonsuojelulain, metsälain, vesilain tai EU:n direktiivien tarkoittamia erityisiä luontokohteita tai lajeja jotka tulisi huomioida alueen kaavoitusta suunniteltaessa. Kohteen rantaan rajoittuva metsä on tavanomaista, melko tasaikäistä mäntykangasmetsää ja lomakodin pihapiiri laajalta alueelta ihmisen muokkaamaa. Alueen kasvillisuudeltaan monimuotoisin ja arvokkain alue on kaakkoiskulmassa sijaitseva kalliokumpare rehevine ympäristöineen. Sielläkin ihmisen vaikutus näkyy kasvilajiston lisäksi maaston kulumisena. Rantaan rajoittuva osa alueesta on mustikkatyypin tuoretta, mäntyä kasvavaa, kangasmetsää. Ranta on karun hietikkoinen, varsinaista rantakasvillisuusvyöhykettä ei ole. Myös vesikasvillisuus on selvitysalueen rannan tuntumassa vähäistä. Rantaviivalla on myös muutama vanha kilpikaarnainen mänty. Alueen itäosassa on lehtomaista kangasmetsää. Alueen käyttötarkoituksesta johtuen kasvillisuus on puistomaisen harvaa ja aluskasvillisuus vastaa niittykasvillisuutta. 5
Selvitysalueen kaakkoiskulmalla on kulttuurivaikutteista lehtokasvillisuutta. Puusto on viidakkomaisen tiheätä, pääosin lehtipuita kuten harmaaleppää, raitaa, koivua, pihlajaa ja haapaa. Alueen kaakkoisimmassa kulmassa sijaitsee pieni avokallioinen mäki. Laella kasvaa vanha mänty, muutama pihlajapensas sekä katajaa. Kallio on sammaleiden peitossa. Kalliolla on nähtävissä käytöstä johtuvaa kasvillisuuden kulumista johtuen sen läheisyydestä asuinalueeseen. Lomakodin varsinainen piha-alue koostuu muutaman vuoden hoitamattomana olleesta nurmialueesta puineen sekä parkkialueista. Kohdealueen itäosassa on liito-oravalle hyvin soveltuvaa elinympäristöä; vanhaa puustoa sekä kolo- ja ravintopuita. Luontoselvityksen yhteydessä alue kuljettiin läpi tutkien kaikkien kuusten ja haapojen juurilta merkkejä liito-oravan papanoista. Mitään liito-oravan oleskeluun tai lisääntymis-/ levähtämispaikkaan viittaavaa ei kuitenkaan löytynyt. Palvelut Pälkäneen kuntakeskuksen palvelut ovat korkeintaan noin 1 km etäisyydellä suunnittelualueesta. Maanomistus Kaavamuutosalue on Pälkäneen kunnan omistuksessa lukuun ottamatta loma-asunnon rakennuspaikkaa. 2.2. Suunnittelutilanne Asemakaava Lomakodin alueella on voimassa vuonna 1982 vahvistettu asemakaava. Siinä alue on osoitettu sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi. Kaava-alueessa mukana olevaa loma-asuntoa koskee vuonna 1967 vahvistettu asemakaava, jossa rakennuspaikka on osoitettu loma-asuntoalueeksi. Puistoalue, joka on otettu mukaan kaavamuutosalueeseen, kuuluu vuonna 1967 vahvistettuun asemakaavaan. Alue on osoitettu luonnontilassa säilytettäväksi puistoalueeksi. Yleiskaava Pälkäneen kuntakeskuksessa ei ole ajantasaista yleiskaavaa. 6
Maakuntakaava Pirkanmaan 1.maakuntakaavaehdotus on vahvistettu valtioneuvoston päätöksellä 29.3.2007. Siinä Lomakodin alue on osoitettu kuuluvaksi Pälkäneen kuntakeskuksen taajamatoimintojen alueeseen. Pohjakartta Kaavamuutosalueen pohjakartta on hyväksytty maanmittaushallituksessa 30.12.1985. 3. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1. Aloite ja suunnittelun tarve Asemakaavamuutos on tullut vireille kunnanvaltuuston aloitteesta. Pälkäneen kunta on ostanut alueen Tampereen kaupungilta vuonna 2008 ja päättänyt alueen kaavoittamisesta pientaloalueeksi. Suunnittelualueen eteläosan loma-asuntopaikan maanomistaja on esittänyt kaavamuutosta Pälkäneen kunnanhallitukselle ja on valmis ostamaan kyseisen alueen loma-asuntonttinsa lisämaaksi. Kunnanhallitus on kokouksessaan 13.9.2010 päättänyt viereisen puistoalueen ottamisesta mukaan kaavamuutosalueeseen. 3.2. Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Keskeisinä osallisina voidaan pitää seuraavia: Pirkanmaan maakuntamuseo Pirkanmaan ELY-keskus Pälkäneen rakennuslautakunta Pälkäneen tekninen lautakunta Pälkäneen ympäristölautakunta Korttelin 8 eteläpuolella olevan loma-asuntoalueen maanomistaja. Vireilletulo Vireilletulosta on päätetty kunnanvaltuuston kokouksessa 27.4.2009. 7
Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaikissa kaavaprosessin vaiheissa osallistuminen on mahdollista esittämällä mielipiteitä nähtävänä olevista aineistoista. Kaavan laatijan edellytetään valintoja tehdessään arvioivan vaikutuksia ja kirjoittavan valintojensa perusteet näkyviin. Kaavaprosessin vaiheista ja kaava-asiakirjojen nähtävillä olosta tiedotetaan ilmoittamalla Sydän-Hämeen lehdessä sekä kunnan ilmoitustaululla ja www-sivuilla. 3.3. Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on Lomakodin alueen muuttaminen pientaloalueeksi. Kunnan viimeaikaisiin kaavahankkeisiin on liittynyt pyrkimys luoda Mallasveden rantaan jatkuva ulkoilureitti. Tämän mukaisesti myös Lomakodin alueen rantakaista varataan yleiseen käyttöön. Tavoitteena on osoittaa viereinen puistoalue pientaloalueeksi. Lisäksi tavoitteena on liittää pieni maa-ala Lomakodin alueesta korttelin 8 eteläpuolella sijaitsevaan loma-asuntoalueeseen (RH) maanomistajan esittämän toiveen mukaisesti. 4. ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1. Kaavan rakenne 8
Rakentaminen sijoittuu erillispientalojen kortteleihin (AO) loivaan länteen päin laskeutuvaan rinteeseen. Kaavassa on osoitettu yhteensä 12 omakotitonttia. Kahdessa korttelissa sallitaan 1-kerroksinen rakentaminen ja kahdessa 1 3/4-kerroksinen. Tonttien koot vaihtelevat 1108-1294 m² välillä ja rakennusoikeutta kullakin tontilla on noin 170-240 kem². Tonteille on sitovana osoitettu rakennusalat ja ohjeellisena asuinrakennuksen ja talousrakennuksen sijainti. Alueelle on osoitettu kulku Lomatien suunnasta uusia, muodostettuja Lomakodintie- ja Lomakodinkuja-nimisiä katualueita pitkin. Lomakodin alueen itäpuolelle on osoitettu asuinpientalojen korttelialue. Kortteliin on mahdollista rakentaa erillispientaloja, paritaloja tai rivitaloja. Rakennusala on osoitettu siten, että alueella oleva kallioalue on suljettu rakentamisen ulkopuolelle. Tontilla sallitaan IIkerroksinen rakentaminen. Rakennusoikeutta on yhteensä 1241 kem². Tontille on ohjeellisena osoitettu kahden neliasuntoisen rivitalon sekä autokatoksen sijainti. Rantaan, kaakkoisosan kallioalueelle, alueen pohjoisosaan ja sähkölinjan ja kevyen liikenteen reitin väliin on osoitettu lähivirkistysalueet. Rantaan on yhteys Lomakodintien ja Lomakodinkujan kautta. Kaavamuutosalueen pohjoisosaan on osoitettu rantaan johtava ja itäosaan Lomatieltä Uutanantielle johtava kevyen liikenteen reitti. Ranta-alueelle on osoitettu ohjeelliset kevyen liikenteen reitit. Rantaan on osoitettu rantasaunan rakennusala. Lomakodintien päähän on osoitettu pysäköintialue. Alueella olemassa olevat viemäri- ja sähkölinja sijaitsevat tonttien reunoissa, katualueella ja puistossa. Alueen kaakkoiskulmaan on osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. Alueelle voi sijoittua sähkömuuntamo. Kaavaan on otettu mukaan myös loma-asuntoalueen rakennuspaikka alueen eteläosassa. Kaavamuutoksella rakennuspaikkaa on laajennettu 715 m². Rakennusoikeus on määritetty olemassa olevien rakennusten mukaan. 4.2. Kaavan vaikutukset Yleistä Asemakaavan muutos mahdollistaa 12 uuden omakotitontin ja yhden asuinpientalojen tontin toteuttamisen alueelle. Rakennettu ympäristö Kaavan toteutuminen edellyttää olemassa olevien rakennusten purkamista lukuun ottamatta rantasaunaa.. Luonnonympäristö Rakentaminen sijoittuu pääosin alueen avoimiin alueisiin, joilla on nykyisin rakennuksia ja hoitamattomia nurmikkoalueita. Olemassa olevat metsäalueet ja kaakkoiskulman kalliot säilyvät pääosin. Alueen itäpuolella oleva puistoalue muuttuu asuintontiksi ja kallioalue pihaalueeksi. 9
Liikenne Alueen toteutuminen aiheuttaa lisäliikennettä Lomatielle, jonka kautta alueelle on osoitettu kulkuyhteys. Kevyen liikenteen reittien toteutuminen edesauttaa kunnan tavoitetta luoda Mallasveden rantaan jatkuva ulkoilureitti. 10
4.3. Kaavamerkinnät ja -määräykset 11
5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaava voidaan toteuttaa välittömästi, kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman. Rakentaminen edellyttää olemassa olevien rakennusten purkamista lukuun ottamatta rantasaunaa. Nokialla 21.10.2010 Helena Väisänen Arkkitehti SAFA Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen 12