Nokian kaupunki Talousarvio 2010 Taloussuunnitelma 2010-2012

NOKIAN KAUPUNKI Talousarvio 2010 Taloussuunnitelma 2010-2012 Kaupunginjohtajan ehdotus

Nokian kaupunki Talousarvio 2010 Taloussuunnitelma 2010-2012

Kannen kuva: Tapsan Tahtien yhteislauluhetki Vihnuskodilla 21.7.2009 Painopaikka: Nokian kaupungin keskustulostamo 2009

SISÄLLYSLUETTELO I TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN YLEISET LÄHTÖKOHDAT 4 Toimintaympäristö 4 Yleiset talousnäkymät 4 Kuntatalouden näkymät 5 Nokian kaupungin talouden lähtökohdat ja näköalat 6 Nokian kaupungin strategia 2016 ja siihen tukeutuva taloussuunnitteluprosessi 6 Koko kaupunkia koskevat, strategiasta johdetut tavoitteet vuodelle 2010 7 II TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 1. Talousarvion ja taloussuunnitelman erityisperustelut 9 2. Lautakuntien ja kaupunginjohtajan ehdotuksen erot 11 3..Lopputulos numeroina 12 4..Kaupunkikonsernin omistajapoliittiset tavoitteet vuodelle 2010 13 5. Talousarvion sitovuus 13 6. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet tulosalueittain 17 6.1. Hallintokeskus 17 Tampereen aluepelastuslaitos 22 6.2. Perusturvakeskus 23 6.3. Kasvatus- ja opetuskeskus 33 6.4. Vapaa-aikakeskus 47 6.5. Tekninen keskus 61 Vesihuoltolaitos 76 Rakennus- ja ympäristönsuojeluyksikkö 79 Sivu 7. Tuloslaskelma 83 8. Investoinnit 85 9. Rahoituslaskelma 91 LIITTEET: Vakanssipaketti 2010 93

I TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN YLEISET LÄHTÖKOHDAT Toimintaympäristö Nokian kaupungin väkiluku on ollut viime vuosina kovassa kasvussa yltäen parhaina vuosina jopa kahden ja puolen prosentin kasvulukuihin. Tämä on aiheuttanut suuria paineita palvelutuotannon kehittämiselle. Viime vuonna väestönkasvu ilmeisesti alkavan taantuman vuoksi hiljeni, ja vuonna 2008 väkiluku kasvoi 466 asukkaalla eli 1,5 prosentilla. Tämän vuoden syyskuun lopussa väkiluku oli 31.263, jossa on kasvua edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan runsas 400 asukasta eli 1,3 prosenttia. Vaikka kasvu onkin hidastunut, edellyttää se yhä investointeja mm. uusiin koulutiloihin. Työllisyys on heikentynyt huomattavasti runsaan vuoden aikana ja myös lähiaikoina kehitys näyttää huonolta. Tämä kehitys on näkynyt jo tämän vuoden aikana mm. toimeentulotukimenoissa. Työttömyysaste oli syksyllä 2009 jo lähes 12 prosenttia. Työllisyystilanteen arvioidaan olevan huono myös vuonna 2010 ja helpottuvan vasta vuonna 2011. Kaupunki pyrkii edistämään tälläkin talousarviolla työllisyyden parantamiseen pitämällä investointitasonsa korkeana ja panostamalla teollisuusalueiden rakentamiseen uusien työpaikkojen luomiseksi. Taloudellinen taantuma on aiheuttanut toimintaympäristöön lukuisia välillisiä vaikutuksia. Perheiden tilanne on osin kriisiytynyt ja syrjäytymisen uhka on suurempi kuin hyvän talouskasvun aikana. Yleinen epävarmuus tulevaisuudesta lisää varovaisuutta investointeihin sekä kulutukseen ja täten heikentää aluetaloutta. Yleiset talousnäkymät Suomen Pankin ennusteen mukaan kansantaloutemme tuotanto jää tänä vuonna pienemmäksi kuin se oli vuonna 2006. Tuotannosta on siis lyhyessä ajassa leikkaantunut yli kolmen vuoden talouskasvu. Ko. ennusteen mukaan talouskriisiä edeltänyttä tuotannon määrää ei saavuteta vielä vuoden 2011 loppuun mennessäkään. Elpymisestään huolimatta vientikysyntä jää poikkeuksellisen heikoksi. Myöskään investoinnit ja yksityinen kulutus eivät saavuta taantumaa edeltänyttä tasoaan vuonna 2011. Taantuman syvimmäksi vaiheeksi näyttää jäävän vuoden 2009 toinen neljännes. Tämän jälkeen tuotannon ei enää ennusteta pienenevän, mutta kasvu jää vaimeaksi vuoden 2010 loppupuolelle saakka. Tämän jälkeen kasvu nopeutunee. Viestit maailmantalouden tämän hetkisestä kehityksestä ja maailmankaupan mahdollisesta piristymisestä ovat olleet jossain määrin erisuuntaisia. Aasiassa Kiinan talouden kasvuvauhti on ollut nopeaa ja viimeaikaiset uutiset Yhdysvalloista ovat olleet toiveikkaita talouden kääntymisestä parempaan suuntaan. Euroalueen kansantuote on laskenut alkuvuonna ja euroalueen maat ovat kärsineet vientimarkkinoiden huonosta tilanteesta. Suomen vienti lähtee kasvuun myöhemmin kuin vientimarkkinat. Maailmantalouden kasvu alkaa lievästi voimistua jo vuoden 2009 loppupuolella, mutta viennin tuntuvampi kasvu käynnistyy vasta 2010 loppupuolella. Suomen vientiteollisuuden rakenne on painottunut investointituotteisiin, joiden kansainvälinen kysyntä elpyy hitaasti. Julkisen vallan elvytystoimet ovat olleet monissa maissa mittavat. Elvytystoimet ovat kohdistuneet sekä rahoitusjärjestelmän toimintaan että finanssipolitiikkaan, jolla on lisätty kulutusta ja investointeja. Korkotaso on alentunut merkittävästi, mikä periaatteessa rohkaisee myös yksityisiä yrityksiä investoimaan. Kysynnän alhainen taso on kuitenkin vielä pitänyt investoinnit vähäisinä. Yksityistä kulutusta on pyritty elvyttämään verohelpotuksin. Elvytyspolitiikan seurauksena julkinen valta on velkaantunut merkittävästi. Kuntaliiton arvion mukaan lähivuosien talouskehitystä arvioitaessa yhtenä keskeisenä tekijänä onkin finanssipolitiikan asteittainen kiristäminen liian suuren velkaantumisen estämiseksi. Vaikka maailmantalouden taantuma on alkanut osoittaa toipumisen merkkejä, niin elpymisen voidaan arvioida olevan varsin hidasta tuotannon 4

alhaisesta vertailutasosta huolimatta. Työttömyyden odotettavissa oleva kasvu teollistuneissa maissa hidastaa kotitalouksien kulutuskysyntää. Talouden ennustamisen vaikeudesta ja Suomen kansantalouden nopeasta syöksykierteestä kertoo muun muassa se, että vuosi sitten taloudellisten ennustelaitosten laatimissa arvioissa kansantuotteemme kasvu vuodelle 2009 oli keskimäärin noin 1,5 % (vaihteluvälin ollessa 1 2 %). Tämänhetkisten vastaavien arvioiden vaihteluväli on miinusmerkkisinä 4,5 7 %. Ensi vuoden taloudellista kasvua koskevat arviot vaihtelevat miinus yhdestä plus 2,5 prosenttiin. Kuluttajahintojen nousuvauhti alkoi hidastua syksyllä 2008 energian hinnan laskun myötä. Kuluvana vuonna inflaatio on hidastunut tuntuvasti edelleen. Myös vuosina 2010 ja 2011 kuluttajahintojen nousu jää vaatimattomaksi. Niinpä taloussuunnitelmaa voidaankin laatia tällä kertaa ilman inflaatiokorotuksia. Kuntatalouden näkymät Kuntien talouden neljännesvuositilaston mukaan kuntien vuosikate heikkeni kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana merkittävästi edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Kuntien toimintamenot kasvoivat tuona aikana kuutisen prosenttia samaan aikaan kuin verotulojen kasvu romahti. Kuntaliiton mukaan verotulojen kasvun hiipuminen lähelle nollaa johtui ennen kaikkea yhteisöverojen vähenemisestä noin viidenneksellä. Kuntien tuloveroa kertyi vuoden ensimmäisellä puoliskolla parisen prosenttia enemmän edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna osittain kuntaryhmän jakoosuuden kohoamisen johdosta. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen nopeahkon kasvun taustalla on henkilöstömenojen ja palvelujen ostojen kohoamisen jatkuminen verrattain nopeana. Henkilöstömenojen suhteellinen kasvu tosin hidastuu viime vuoden kuudesta prosentista parilla prosenttiyksiköllä. Palvelujen ostojen lisäyksessä sen sijaan ei ole ainakaan tähän mennessä ollut näkyvissä hidastumista huolimatta yleisen kustannustason nousun hiipumisesta. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan tänä vuonna nelisen prosenttia. Ansiotaso kohoaa noin 3,5 % eli parisen prosenttiyksikköä hitaammin kuin viime vuonna. Henkilöstömenoihin kohdistuvista säästötoimista huolimatta paineet palkkasumman kasvuun ovat olleet kovat muun muassa lisääntyvien velvoitteiden ja laajenevien tehtävien vuoksi. Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa tammikuun 2010 loppuun. Sopimuskausi Tehyn kanssa jatkuu vuoden 2011 loppuun ja Tehy-pöytäkirjaan sisältyy sopimuskorotuksia vuodelle 2010. Neuvottelut kunta-alan seuraavista työ- ja virkaehtosopimuksista käynnistynevät vasta vuoden 2009 loppupuolella ja ne käydään tilanteessa, jossa kuntatalouden kiristyminen näyttää yhä ilmeisemmältä kasvavan työttömyyden aiheuttaman verotulojen hiipumisen johdosta. Kunnallisveron tilitykset ovat kasvaneet kuluvan vuoden tammi-elokuussa 2,2 % viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Työllisyyden heikkeneminen ei ole vielä täysimääräisesti näkynyt kuntien tilityksissä, koska kuntaryhmän jako-osuutta nostettiin kesäkuussa. Ansio- ja pääomatuloista maksetut tuloverot ovat tuon ajanjakson aikana kuitenkin kokonaisuutena ottaen alentuneet viime vuoden tasosta nelisen prosenttia. Työttömyyden lisääntyessä näiden tilitysten arvioidaan supistuvan loppuvuonna 6 7 % edellisestä vuodesta. Toteutuessaan tämänkaltainen kehitys merkitsee sitä, että kunnallisveron tilitykset jäänevät tänä vuonna suunnilleen viime vuoden tasolle. Ensi vuonna kansantalouden palkkasumman arvioidaan kasvavan yhden prosentin. Kuntien tulopohja kunnallisverotuksessa kasvanee parisen prosenttia. Yhteisövero supistuu tänä vuonna merkittävästi, arviolta kolmanneksen ja on noin 3,8 miljardia euroa. Koska kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin vuosille 2009 2011, niin yhteisöveron aleneminen ei toteudu kuntasektorilla aivan näin rajuna. Kuitenkin tilitysmenettelystä johtuu, että kuntien saamat tilitykset supistunevat lähes neljänneksen tänä vuonna. 5

Nokian kaupungin talouden lähtökohdat ja näköalat Viimeiset kaksi tilinpäätöstä vuosilta 2007 ja 2008 olivat alijäämäiset. Näin kävi, vaikka em. vuodet olivat maassa kuntatalouden osalta parhaat pitkiin aikoihin. Moni kunta teki samaan aikaan merkittäviä ylijäämiä talouden puskuriksi. Vuoden 2009 talousarvion käsittelyssä joulukuussa 2008 kaupunginvaltuusto totesi, että lähtökohdat talousarvion tulopohjassa olivat muuttuneet syksyn valmistelun aikana niin radikaalisti, että valtuusto edellytti muutostalousarvion laadintaa maaliskuun loppuun mennessä. Tällä päätöksellä voitettiin aikaa verrattuna usean muun kaupungin talouden tasapainotustyöhön. Muutostalousarvio hyväksyttiin maaliskuussa 2009. Huolimatta käyttötalouden supistuksista ja investointikarsinnasta, siitä tuli yhä lähes kolme miljoonaa euroa alijäämäinen. Tällä hetkellä talousarvio näyttää toteutuvan suunnitellusti. Niinpä Nokian kaupunki on tekemässä kolmatta peräkkäistä alijäämäistä tilinpäätöstä, ja taseen ylijäämäpuskuri supistuu todella nopeasti. Vuoden 2010 talousarviota on siis laadittu jo entisestään alijäämäiselle pohjalle samalla kun taloustaantuma supistaa tuloja huomattavasti ja vaikuttaa eräiden menoerien, kuten toimeentulotuki ja työllistämismenot, kasvuun. Kaupungin investointitaso on ollut myös jo koko 2000-luvun liian suuri tulorahoitukseen nähden. Niinpä kaupunki on muuttunut vähävelkaisesta kaupungista nopeasti velkaantumisasteessa maan keskiarvon ylittäväksi kunnaksi. Vuoden 2009 talousarviossa jouduttiin varautumaan yli 15 miljoonan euron lisävelan ottoon, vaikka investointimenoja karsittiin voimakkaasti. Lainakanta on ensi vuoden vaihteessa yli 57 miljoonaa euroa eli noin 1.850 /asukas, kun se vielä vuonna 2006 oli 683 /asukas. Lainakanta on siis lähes kolminkertaistunut kolmessa vuodessa. Vuoden 2010 laadinnassa tavoitteena on ollut ylijäämäinen tuloslaskelma ja velkaantumisvauhdin hidastaminen. Ylijäämäiseen tulokseen tarvitaan laajoja henkilöstömenosäästöjä, joita ei ole voitu budjetoida. Niinpä tulos on talousarvioehdotuksessa yhä alijäämäinen. Ylijäämäinen tulos on kuitenkin mahdollinen, jos henkilöstömenosäästöistä päästään ratkaisuun. Velkaantumisvauhti hivenen pienenee, mutta on yhä aivan liian suuri talouden vakauden kannalta. Kiireelliset ja merkittävät koulu- ja vanhainkoti-investoinnit ovat kuitenkin välttämättömiä, eikä niitä kannata siirtää suunnitelmakauden ulkopuolelle, Nokian kaupungin strategia 2016 ja siihen tukeutuva taloussuunnitteluprosessi Nokian uusi kaupunginvaltuusto aloitti heti vaalien jälkeen strategiapäivityksen valmistelun mm. kahdessa seminaarissa, joita edelsi laajat kotitehtävät. Uusi strategia hyväksyttiin kesäkuussa 2009. Strategiassa on määritelty seuraava kaupungin visio: Me nokialaiset elämme hyvää elämää vetovoimaisessa ja taloudellisesti vakaassa kaupungissa. Kaupunkimme on viihtyisä ja turvallinen. Menestyksemme perustuu aktiivisuuteen ja ennakointiin. Palvelumme ja yritystoimintamme on monipuolista ja asiakaslähtöistä. Visiota tavoitellaan seuraavilla kehittämisstrategioilla: - monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa - tuemme nokialaisten hyvinvointia - rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä - kehitämme jatkuvasti osaamistamme - tuotamme palvelut kustannustehokkaasti 6

Näitä kehittämisstrategioita tukemaan on listattu 15 johtamisen kohdetta eli keinoa strategian toteuttamiseen: - Tuotamme asiakaslähtöiset, hyväksytyllä laatutasolla olevat palvelut seutuyhteistyönä, ostopalveluina tai omana toimintana; lähipalvelut lähellä asukasta. - Lisäämme ostopalveluiden omistajaohjausta. - Kehitämme ja vahvistamme seuranta- ja ohjausjärjestelmiä. - Parannamme sekä poliittisen johtamisen että operatiivisen johtamisen toimivuutta - Kehitämme palvelutuotannon rakenteita ja prosesseja tavoitteenamme tehokkuus ja laatu. - Tunnistamme tulevaisuuden osaamisvaateet entistä tarkemmin ja jatkamme suunnitelmallista henkilöstökoulutusta - Ennakoimme teollisuus- ja asuntotonttitarjontaa. - Parannamme joukkoliikennettä ja liikenneturvallisuutta. - Kehitämme vesihuoltoa. - Käytämme yhdyskuntasuunnittelua ilmaston muutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen välineenä. - Vahvistamme yritysten toimintaympäristöä ja edellytyksiä - Sovimme elinkeinopolitiikan työnjaosta ja sen pohjalta määrittelemme konkreettiset tavoitteet. - Tuemme nokialaisten laadukasta elämää lisäämällä yhteisöllisyyttä ja kannustamalla osallistumaan. Strategian pohjalta kukin tulosalue on määritellyt omat sitovat tavoitteet, joiden tulee tukea strategian toteutusta. Koko kaupunkia koskevat, strategiasta johdetut tavoitteet vuodelle 2010 ovat seuraavat: 1. Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2010 Turvallisuuden lisääminen kasvavassa kaupunkikeskustassa. Latva Simo Keskustan alueelle on tehty liikenneturvallisuussuunnitelma. Lasten ja muiden erityisryhmien Latva Simo Puropuiston suunnittelu. näkökulma suunnitteluun. Vanhojen alueiden saneeraus. Latva Simo Saneerausohjelma on laadittu. Alhoniitty on valmis. 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2010 Seudullinen palvelutuotanto Kustannustietoisuuden parantaminen Virtanen Pasi Koskinen Vesa Marjamäki Tarja Hankinta ja logistiikkayhteistyö on aloitettu seudulla. Perustietotekniikkapalvelut on kilpailutettu Palkkahallinnon siirtyminen isäntäkuntamalliin on valmisteltu. Maisemahankkeen tulokset on huomioitu kehittämistyössä. Erityishoivahanke Marjamäki Tarja Tehostettu palveluasuminen on kilpailutettu seudullisesti. 7

3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2010 Yritysalueiden kaavoitus ja rakentaminen. Keskustan alueen kaupallisten palveluiden kehittäminen. Latva Simo Moisio Henry Latva Simo Moisio Henry Kolmenkulman rakentamisen jatkaminen; Riistakatu, Juhansuo II ja Koukkujärvi. Yrittäjäkadun alueen suunnittelu. 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2010 Sairauspoissaolojen vähentäminen. Johry Varhaisen välittämisen ohjeistus on aktiivisessa käytössä. Työtapaturmien vähentäminen. Koskinen Vesa Kaupungin ohjelmaan on haastettu mukaan myös yritykset. Omaehtoisen hyvinvoinnin tukeminen. Johry Järjestetään hyvinvointipäivä yhdessä järjestöjen ja yritysten kanssa kuntalaisille, jossa aktivoidaan asukkaita omasta hyvinvoinnistaan huolehtimiseen. 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2010 Osaamiskartoitusten käyttöönotto koko henkilöstön osalta. Koskinen Vesa Haataja Terttu Osaamiskartoitustyökalut otetaan käyttöön kehityskeskustelujen yhteydessä. Sisäisen koulutuksen kehittäminen. Koskinen Vesa Haataja Yhteisiä koulutuksia luottamushenkilöiden kanssa. 8

II TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 1. Talousarvion ja taloussuunnitelman erityisperustelut Tuloarviot Vuoden 2009 muutostalousarviossa jouduttiin verotuloarvioita muuttamaan huomattavasti alaspäin. Kunnallisverotulojen kasvuksi oletettiin olevan 1,9 % ilman kunnallisveron korotusta (kunnallisveroprosenttia korotettiin vuodelle 2009 yhdellä prosenttiyksiköllä). Valtakunnalliset arviot olivat tätä pessimistisempiä, mutta alkusyksyn toteuman ja vuoden 2008 valmistuneen verotuksen tietojen perusteella voidaan olettaa talousarvion tältä osin toteutuvan. Vuodelle 2010 on kunnallisverotuoton arvioitu pienevän 3,6 %. Lasku perustuu ansiotulo- ja eläketulovähennysten korotukseen. Näiden vähennysten aiheuttama tulomenetys on korvattu valtionosuuksia nostamalla. Ilman vähennysten vaikutusta kunnallisveron on arvioitu tuottavan saman verran kuin vuonna 2009. Tämäkin arvio on optimistisempi kuin valtakunnalliset arviot ovat. Kunnallisveroprosenttia korotetaan jo toisena vuotena peräkkäin. Vuodelle 2010 korotus on 0,75 prosenttiyksikköä. Noston tuottoarvio on noin 3,75 miljoonaa euroa. Yhteisöveron tuotto laski Nokialla jo vuonna 2008 yli 14 prosenttia, kun maassa keskimäärin tuotto vielä kasvoi. Vuodelle 2009 valtio osana kunnallistalouden tervehdyttämispakettia nosti kuntien saamaa osuutta yhteisöveron tuotosta. Tästä huolimatta yhteisöveron tuoton arvioidaan vuonna 2009 olevan lähes 30 prosenttia vähemmän kuin 2008 ja 40 prosenttia vähemmän kuin veron huippuvuonna 2007. Vuonna 2010 yhteisöveron tuoton arvioidaan nousevan muutamalla prosentilla ja kehityksen arvioidaan jatkuvan vastaavana myös vuonna 2011. Vuonna 2012 yhteisöveron jako-osuus palaa jälleen entiselleen, ja tuotto tulee tuolloin laskemaan huomattavasti. Valtio on nostamassa kiinteistöverojen ala- ja ylärajoja. Yleisenä tavoitteena on pidemmällä tähtäimelle siirtää kuntien veropohjaa yhä enemmän kiinteistöverojen puolelle ja vähentää yhteisöveron merkitystä. Tämä on perusteltu linjaus yhteisöverotuottojen suurten vuosittaisten vaihtelujen vuoksi. Nokiallakin kiinteistöveroprosentteja nostetaan huomattavasti. Niinpä niistä kertyvän tuoton arvioidaan kasvavan jopa miljoonalla eurolla eli yli kahdellakymmenellä prosentilla. Suunnitelmavuosille 2011 ja 2012 on arvioitu noin kolmen prosentin vuosikasvut. Valtionosuusjärjestelmää ollaan muuttamassa ensi vuoden alussa ns. yhden putken malliksi. Siinä yhdistettäisiin eri ministeriöiden valtionosuudet yhdeksi valtionosuudeksi. Lakimuutos on kuitenkin yhä valmisteilla eikä kuntakohtaisia laskelmia ole saatavilla talousarviota valmistellessa. Valtionosuuskohtaan on siksi erittäin huonolla tietopohjalla jouduttu arvioimaan verotulotasauksena muille maksettavan osuuden pienenemisestä sekä verovähennysten kompensaatiosta johtuva merkittävä kasvu. Valtionosuuden laskennallisen pohjan kasvuksi on arvioitu 2,7 %. Normaalisti valtionosuusarvio on talousarvion parhaiten arvioitavissa oleva tuloerä. Nyt on toisin, ja on mahdollista, että muutostalousarvioissa joudutaan valtionosuuskohtaa muuttamaan. Suunnitelmavuosille on tehty valtionosuuksien korotukset valtakunnallisten arvioiden mukaan. Maksutuloissa on pieni korotus jätevesimaksuissa. Kulutuksen pienenemisestä johtuen vesihuoltolaitoksen tulot tulevat kokonaisuutena kuitenkin laskemaan. Tonttimyyntitulot on arvioitu kaavoitustilanteen sekä palvelustrategialistauksen myyntikohteiden perusteella. Menoarviot Kuukausipalkkoja on nostettu talousarviossa 3,3 % kesäkuun 2009 palkkoihin verrattuna. Tehysopimuksessa olevien palkkoja on nostettu hieman tätä enemmän. 9

Koska vakanssipaketti ensi vuodelle on aikaisempiin vuosiin verrattuna hyvin suppea, ja sijaismäärärahoja on supistettu huomattavasti, kasvavat henkilöstömenot vain 1,6 % verrattuna vuoteen 2009. Vuoden 2009 alkuperäisessä talousarviossa vuositason kasvu oli vielä yli kahdeksan prosenttia. Kaupungilla on käynnissä vuotta 2010 koskevat yt-neuvottelut, joilla pyritään noin kolmen miljoonan euron säästöihin henkilöstömenoista. Mikäli tavoite toteutuu, laskisivat henkilöstömenot runsaat kaksi prosenttia vuoteen 2009 verrattuna. Tätä säästöä ei ole kuitenkaan budjetoitu, koska sen kohdentaminen kesken neuvottelujen on mahdotonta. Säästötoimena sijaisten palkkamäärärahoista on vähennetty koko kaupungin tasolla 13,5 % ja erilliskorvauksista noin seitsemän prosenttia. Muissa menoerissä on tehty tiukan taloustilanteen mukaista budjetointia. Määrärahat ovat mm. aineissa, tarvikkeissa ja tavaroissa sekä muissa toimintakuluissa alemmat kuin vuoden 2009 talousarviossa. Suunnitelmavuosien menokohtia on korotettu Kuntaliiton valtakunnallisten arvioiden mukaisesti. Arvioitu verotulo 2007-2012 1 000 TILIVUOSI TP2007 TP-2008 TA-2009 TA-2010 TS-2011 TS-2012 Verolaji Kunnallisvero 79 871 88 710 95 400* 95 750** 99 200 103 600 Muutos % 5,3 11,1 7,5 0,4 3,6 4,4 Osuus yhteisöveron tuot. 8 018 6 885 4 100 5 200 5 600 4 500 Muutos % 16,3-14,1-40,5 26,8 7,7-19,6 Kiinteistövero 4 312 4 557 4 800 5 820 6 000 6 150 Muutos % 11,6 5,7 5,3 21,3 3,1 2,5 VEROTULO yht. 92 201 100 157 104 300 106 770 110 800 114 250 Muutos % 6,5 8,6 4,1 2,4 3,8 3,1 *) Tuloveroprosenttia korotettu 1,00 prosenttiyksiköllä **) Tuloveroprosenttia korotettu 0,75 prosenttiyksiköllä 10

2. Lautakuntien ja kaupunginjohtajan ehdotuksen erot Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus vuodelle 2010 sisältää seuraavat muutokset lautakuntien esityksiin: Perusturvalautakunta Uusia vakansseja ei perusteta. Palveluasumisesta vähennetään lautakunnan tekemä lisäys eli 268.000. Sotaveteraanien ruokailumahdollisuutta jatketaan lautakunnan päätöksen mukaisesti, mutta sen kulut tulee kattaa palvelukeskuksen sisältä. Tavoitteisiin lisätään selvitys yöpäivystyksen järjestämisestä; tavoiteaika mahdolliselle muutokselle vuosi 2011. Kasvatus- ja opetuslautakunta Ei suunnittelukoordinaattorin eikä kuraattorin vakansseja. Tuntikehystä pienentämällä säästetään 260.000 vuonna 2010 (vuositasolla sen jälkeen 430.000 ). Oppimateriaalikeskus lakkautetaan vuoden 2010 aikana. Nokia-lisän maksuperusteet muutetaan; alle 2-vuotiaille 140 /lapsi ja 2-3 vuotiaille 80 /lapsi Tavoitteisiin näkyviin ryhmäperhepäivähoidon vähentäminen kolmella ryhmällä Lukion tavoitteista pois 2 uutta ESN -koulua, uuden kv -hankkeen valmistelua ei aloiteta. Työväenopistolle ei nimikemuutoksia. Kulttuurilautakunta Koskenmäen kirjaston toiminta lopetetaan. Kulttuurikoordinaattorin toimen määrärahat on poistettu. Kalustomääräraha on palautettu vuoden 2008 tasoon. 11

Liikunta- ja nuorisolautakunta Nuorisotoimessa luovutaan Pohjoismaisesta ystävyyskuntatoiminnasta ja suunnitellaan uusi kansainvälinen -toiminta EU-tasolla. Nykyinen sopimus irtisanotaan välittömästi ja suunnittelu tehdään ensi vuoden aikana. Matkarahat ensi vuodelta poistetaan. Jäähallin taksat tarkistetaan 1.8.2010 alkaen. Jäähallin liikelaitostaminen selvitetään vuoden 2010 aikana. Tekninen lautakunta Ulkopuolisilta vuokrattujen kiinteistöjen vuokramäärärahaa on pienennetty 5 %:lla. Mittaustuotannosta ja puistotuotannosta sekä ympäristönsuojelusta poistetaan sijaisten palkkamäärärahat. Tilatekniikan kiinteistön hallinnon lämmitysöljymäärärahasta vähennetään 50.000 Lisäksi talousarvioon on lautakuntakäsittelyn jälkeen tehty korjauksia ja oikaisuja, jotka eivät vaikuta toimintaan tai annettaviin palveluihin. 3. Lopputulos numeroina Taloudellisen tilanteen mukaisesti käyttötalousmenojen viime vuosien huima kasvu on saatu tässä talousarviossa lähes pysähtymään. Toimintamenot kasvavat 0,5 % ja ulkoiset menot 1,8 %. Rahassa kasvua on 2,8 miljoonaa euroa. Kasvuluvut ovat tämän vuosituhannen alhaisimmat. Toimintamenojen kasvu vastaa nyt ensimmäistä kertaa väestökasvun suuruutta. Viimeiseen tilinpäätökseen (v. 2008) verrattuna toimintamenot kasvavat 6,9 % eli 12 miljoonaa euroa. Käyttötaloustulot laskevat valitettavasti vielä enemmän. Vesihuoltolaitoksen tulot laskevat 8,3 % ja päivähoidon tulot 5,8 %. Myös maanmyyntituloihin on arvioitu 3,6 % tulojen vähennys. Tulojen vähennystä on myös elinkeinopalveluissa ja perhepalveluissa sekä liikunta- ja nuorisotoimessa. Niinpä koko kaupungin ulkoiset tulot vähenevät 7,1 % eli kaksi miljoonaa euroa. Toimintakate kasvaa siis pääasiassa tulojen pienenemisen vuoksi 3,9 % eli 4,8 miljoonaa euroa. Se vastaa suunnilleen yhden tuloveroprosenttiyksikön tuottoa. Verotulokohta kasvaa vain veronkorotusten vuoksi. Vaikka veronkorotusten suora tuotto olisi noin 4,7 miljoonaa euroa, on todellinen verotulokehitys korotusten jälkeenkin vain 2,5 miljoonaa euroa vuoden 2009 talousarvioon verrattuna. Valtionosuusarvio on järjestelmän muutoksen ja puutteellisten tietojen vuoksi hyvin epävarma. Verovähennysten kompensaatio ja verotulotasauksen pieneneminen nostanee kuitenkin valtionosuuksien tuottoa peräti 14 %. Valtionosuuksissa on lähivuosina vaara menettää asukasluvun muutokseen perustuva 1,3 miljoonan euron lisä, kun muuttovoitto ei ole enää entisellä tasolla. Suunnitelmavuosille on niin verotuloja kuin valtionosuuksia korotettu valtakunnallisten arvioiden mukaisesti Rahoitusosassa kiinnittää huomiota se, että korkokuluihin menee jo puolet yhden tuloveroprosenttiyksikön tuotosta eli vuonna 2010 2,3 miljoonaa euroa ja vuonna 2012 jo 3,1 miljoonaa euroa. Korkokulut on laskettu nykyisellä korkotasolla. Lainojen lyhennyksiin kuluu jo noin 1½ tuloveroprosenttiyksikön tuottoa vastaava raha. Eli lainanhoitokuluihin kokonaisuutena menee yli 2 tuloveroprosenttiyksikön tuotto. Vuosikatetta kertyy 8,3 miljoonaa euroa. Se ei riitä rahoittamaan investointiesityksistä kuin 44 %. Vuosikatteella tulisi voida rahoittaa investointien lisäksi myös lainan lyhennykset. Valtava viime vuosien investointitaso on nostanut myös poistojen määrää. Niinpä vuosikate kattaa vain 72,3 prosenttia poistoista. Alijäämää on siis syntymässä lähes 2,8 miljoonaa euroa. Tämä alijäämä on tarkoitus kattaa vuodelle 2010 neuvoteltavilla henkilöstömenosäästöillä. Kaupunki velkaantuu tiukasta talousarviosta huolimatta kestämätöntä vauhtia. Suunnitelmakauden investoinnit ovat 62 miljoonaa euroa. Saman ajanjakson vuosikatteet ovat puolestaan noin 29 miljoo- 12

naa euroa. Täten velkarahalla rahoittavia investointeja olisi 33 miljoonalla eurolla. Suunnitelmakauden lopulla tämän taloussuunnitelman mukaan lainaa olisi jo lähes 3.000 euroa/asukas. Vuonna 2006 lainamäärä oli vielä vain 683 /asukas Tämän vuoksi suunnitelmakaudella tuleekin jatkaa myös esimerkiksi omaisuuden myyntiä ja käyttötalousmenojen tason alentamista pysyvästi. 4. Kaupunkikonsernin omistajapoliittiset tavoitteet vuodelle 2010 KiintOy Ketolanmäki Kaupungin omistusosuus 100 %. Kiinteistöyhtiö tarjoaa monipuolisia vuokra-asuntomahdollisuuksia nokialaisille asukkaille. Yhteistyössä kaupungin perusturvan kanssa kehitetään erilaisia tuetun asumisen muotoja erityisryhmille kuten vanhuksille ja vammaisille. Muut tavoitteet: käyttöaste 98,8 % sijoitetun pääoman tuotto 5,92 % vaihtuvuus 25 % Verte Oy Kaupungin omistusosuus 64,9 %. Tavoitteet: Liiketoimintasuunnitelman päivittäminen vastaamaan tämän hetken tilannetta. Seutuyhteistyön kehittäminen Pitkäniemen alueella. Alueen tonttivarannon käyttöönotto ympäristörakentamisalan ja hyvinvointipalvelujen yritys- ja koulutustoiminnan tarpeisiin. Rakennus 15 sijoitetun pääoman vapauttaminen yhtiön muihin kehittämistehtäviin. Pitkäniemeen keskittyvän ympäristörakentamiseen ja hoiva-alaan liittyvän ammatillisen koulutuksen koulutuspalvelurakenteen kehittäminen palvelemaan Nokian kaupungin ja seutukunnan työllisyyttä, taloudellista kasvua ja vetovoimaisuutta. Pitkäniemessä toteutuvan ammatillisen koulutuksen kehittyminen myös valtakunnallisesti tunnetuksi ja vaikuttavaksi alueen vetovoimatekijäksi. Pitkäniemeen keskittyvän yksityisen ja julkisen hyvinvointi- ja hoivapalvelutoiminnan niveltäminen osaksi kunnallista ja seutukunnallista kehittämistä ja kehittymistä. 5. Talousarvion sitovuus Valtuustoon nähden sitovia ovat: Strategiaosassa: Vuodelle 2010 esitetyt tavoitetasot Käyttötaloudessa: Tavoiteosan sisältämät toiminnalliset tavoitteet 2010. Lisäksi nykytilanteeseen nähden uuden vakinaisen henkilöstön lisäystä tai muuta toiminnan tai rahoituksen muutosta koskevat maininnat. Talousarvion ja taloussuunnitelman perusteluissa esitetyt toimintaa ohjaavat maininnat sekä tulosalueiden toimintamenojen ja toimintatulojen loppusummat. Kaupunginhallituksella on oikeus siirtää määrärahaa toimielimen sisällä tulosalueelta toiselle, mikäli toimielimen kokonaismääräraha ei ylity. 13

Tapsan Tahtien ja vesilaitoksen talousarviot ovat sitovia valtuustoon nähden toimintakatetasolla (nettositovuus). Lautakunnilla on velvoite järjestää toiminta talousarvioon sisältyvän ohjauksen mukaisesti. Siltä osin kun toimintaa ei ole talousarvion perusteluilla tai tavoitteilla ja keinoilla ohjattu, lautakunnilla on oikeus järjestää toiminta päättämällään tavalla, kuitenkin koko kaupungin tasolla vahvistettuja yhteisiä henkilöstö-, hankinta- ja muita toimintapolitiikkoja noudattaen. Käyttötalousosassa on tulosalueittain merkitty kunkin tulosalueen tilivelvollinen viranhaltija. Investoinneissa: Investoinnit sitovat hankkeina (eli jokainen mainittu investointikohde tulee toteuttaa), mutta määrärahat ovat sitovia hankeryhmittäin (talonrakennus, katurakentaminen, puistorakentaminen, ulkoliikuntapaikat, vesihuolto, maa- ja vesialueet, koneet ja kalusto, kuljetusvälineet sekä aineettomat oikeudet) ja toimielimittäin. Lautakunnalla (ja osaltaan kaupunginhallituksella) on siis oikeus siirtää määrärahaa hankeryhmän sisällä investointikohteeltaan toiselle, mikäli kaikki sen investointikohteet tulee toteutettua. Rahoituksessa: - Tuloslaskelmasta verotuloarvio, valtionosuustuloarvio, korko- ja muut rahoituskulut. - Rahoituslaskelmasta pitkäaikaisten lainojen lisäys (enimmäismäärä). Toiminnan tavoitteiden toteutumista seurataan ja raportoidaan tunnusluvuilla, jotka eivät ole sitovia. Sitovuus tarkoittaa velvoitetta sopeuttaa toiminta sitovan määräyksen mukaisesti. Mikäli tämä on jostain syystä mahdotonta, asia tulee saattaa valtuuston käsiteltäväksi niin ajoissa, että valtuustolla on mahdollisuus tehdä asiasta talousarviovuoden aikana todellinen päätös aina kun - määräraha uhkaa ylittyä, - tuloarvio uhkaa jäädä toteutumatta, - toiminnan tavoite uhkaa jäädä saavuttamatta. 14

15

16

6. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet tulosalueittain 6.1. Hallintokeskus Hallintopalvelut Tulosalueen vastuuhenkilö: Pasi Virtanen, talousjohtaja Taloussuunnitelma 2010-2012 Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella 2010-2012 Tulosalue sisältää erilliset hallintopalvelut, hankintatoimiston, kanslia- ja henkilöstöpalvelut sekä talouspalvelut. Tulosalueella jatketaan edelleen palvelutuotannon vaihtoehtoisten tuottamismahdollisuuksien selvittämistä. Ennen kaikkea pyritään löytämään seudullisia ratkaisuja palvelujen tuottamisessa. Lisäksi tulosalueen sisäisin kehittämisprojektein parannetaan toimintatapoja ja -prosesseja. Uudistukset tehdään osana palvelustrategiatyötä. Työhyvinvointia parannetaan työssä jaksamiseen paneutumalla. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella 2010-2012 Seudullisista hankkeista tietohallintoyhteistyössä kilpailutetaan seudullisesti perustietotekniikka, puhelin- ja dataliikenne sekä puhelinkeskuspalvelut. Samaan aikaan valmistellaan ICT-palveluiden myyntiä Hämeenkyrön kunnalle. Hankintatoimisto Kuhan siirto osaksi seudullista logistiikkayhtiötä valmistellaan. Palkkahallinnossa valmistellaan isäntäkunta-mallilla Kangasalalla toimivaa yhteistä yksikköä. Henkilöstökoulutusta jatketaan koulutuskalenteria hyödyntäen ja osaamisprofiileja kehittämällä. 17

Talousarvio 2010 Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme Tavoitetaso ja seurantatapa 1. Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Seudullisen palkkahallintokeskuksen valmistelu Seudullisen hankinta- ja logistiikkayhtiön perustaminen. Henkilöstön työssäjaksamisen edistäminen, ja siten mm. Varhe-maksuissa säästäminen 3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa Kehyskuntien yhteinen palkkahallintokeskus on valmis aloittamaan toimintansa vuoden 2011 alussa. Valmistelutyötä seurataan erikseen talousjohtaja- ja henkilöstöpäällikköpalavereissa. Hankintatoimisto KuHa liitetään liikkeenluovutuksella perustettavaan uuteen seudulliseen logistiikkayhtiöön. Varhemaksut ovat vähentyneet vuositasolla 100.000 eurolla koko kaupungissa. 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Kohti nollaa tapaturmaa -hanke Nokialaisten hyvinvoinnin tukeminen avoimen tiedottamisen sekä palautteiden tehokkaan käsittelyn avulla. Kaupungin henkilöstön työhyvinvoinnin kehittäminen ja sitä kautta sairauspoissaolojen vähentäminen 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Osaamisprofiilien hyödyntäminen kouluttautumissuunnitelmien laadinnassa. Seurataan neljännesvuosittain työtapaturmille alttiita kaupungin työpisteitä sekä kohdennetusti yhdessä työsuojeluorganisaation kanssa tarkastetaan työpaikkoja ja ennaltaehkäistään työtapaturmia. Nettisivuja päivitetään ja kehitetään kyselytutkimuksen perusteella, uusi palautejärjestelmä otetaan käyttöön. Sairauspoissaolot vähenevät keskimäärin 2 päivää/työntekijä/vuosi. Kehityskeskustelujen yhteydessä läpikäytävät osaamisprofiilit on otettu käyttöön ensimmäisten ammattiryhmien osalta. Seuranta tapahtuu Populus -ohjelman kautta. Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2010: Kustannusten nousu johtuu eläkeperusteisten maksujen kohdentamisesta henkilöstöhallintoon. Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: 18

Tunnusluvut 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Toiminnan laajuustiedot Sairauspäivien vähentäminen Nokian kaupungin henkilöstö pv/vuosi 21,27 19,75 19,50 17,50 17,50 17,00 Kesätyöntekijät 155 150 150 140 140 140 Opintorahan saajat 25 20 30 20 20 20 Voimavarat Vakinaiset 29 31 30 29 19 19 Kehittämis- ja elinkeinopalvelut Tulosalueen vastuuhenkilö: Henry Moisio, elinkeinopäällikkö Taloussuunnitelma 2010-2012 Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella 2010-2012 Taloudellinen lama on vaikuttanut yritysten toimintaan huomattavasti jo vuonna 2009, ja tuleva vuosi näyttää ennusteiden mukaan yhtä huonolta. Joitain merkkejä taloustilanteen piristymisestä on ilmaantunut. Työttömyys on kasvanut kuluvan vuoden aikana, ja sen ennustetaan nousevan ainakin 2010 kevääseen saakka. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa nopeasti ensi vuoden aikana. Yritykset ovat vähentäneet työvoimaa irtisanomisilla ja lomautuksilla. Yritysten lakkauttamisia tai konkursseja on ollut tähän mennessä vähän. Jos talouden piristymistä ei tule nopeasti, yritysten konkurssit lisääntyvät. Tonttien kysyntä ja toimitilojen rakentaminen on pysynyt kohtuullisena lamatilanteesta huolimatta. Kolmenkulman Kalkun liikenneympyrän läheisyydessä käynnistyi liikerakentaminen, tämä on edesauttanut myös kiinnostusta tonttikysyntään alueella. Suunnitelmakaudella Kolmenkulman alueelle on valmistumassa Koukkujärven alueen asemakaava, joka helpottaa teollisuustonttipulaa. Kalkun alueen kaavoitus etenee ensi vuoden aikana ja kunnallistekniikan rakentamista jatketaan suunnitelman mukaisesti tulevina vuosina. Keskustan alueelta etsitään kohteita vähittäiskaupan tonteille. Yrittäjäkadun alueen rakentamisen mahdollisuuksia selvitetään. Saviselän alueen kauppakeskusalueen viimeisen vaiheen rakentaminen käynnistyy 2010. Talouslama on lisännyt huomattavasti uusien yritysten perustamista. Ensimetrin Nokian yritysneuvontapisteen kävijämäärä on kuluvana vuonna kasvanut ja tullee edelleen kasvamaan tulevina vuosina. Elinkeinotoiminnan kehittämistyötä tehdään yhdessä Tampereen kaupunkiseudun elinkeinoyhtiö Tredean kanssa sovitun työnjaon mukaan. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella 2010-2012 Kolmenkulman ja muiden yritysalueiden tonttimarkkinointi. Pitkäniemen Verten yrityspuiston kehittäminen ja markkinointi. 19

Kaupunkikeskustan kehittäminen. Yritysten toimintaedellytysten turvaaminen ja tukeminen yritysneuvonnan ja sidosryhmäyhteistyön avulla. Talousarvio 2010 Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme 1. Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä Yritysalueiden kehittäminen Keskustan kehittäminen Palvelutarjonnan lisääminen ja monipuolistaminen 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Elinkeinotoiminnan kehittäminen Yhteistyön lisääminen toimintaympäristön kehittämistyössä Sisäisen yhteistyön kehittäminen 3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa Kolmenkulman ja Harjuniityn yritysalueiden kehittäminen Keskustan alueen liikerakentaminen Yritysten toimintaedellytysten turvaaminen 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Viihtyisä kaupunki Yhteisöllisyyden kehittäminen tapahtumien ja yhteistoiminnan avulla Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Osaamisen ylläpitäminen ja asiantuntijaroolin vahvistaminen Tavoitetaso ja seurantatapa Kolmenkulman ja Harjuniityn alueiden profilointi ja markkinointi. Kehitetään Yrittäjäkadun aluetta. Yhteistyö yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa. Seutuyhteistyö elinkeinoyhtiö Tredean kanssa. Parannetaan työnjakoa ja tiedonkulkua kaupungin ja sidosryhmien välillä. Selkiytetään työnjakoa ja rooleja kaupunkiorganisaatiossa. Markkinoidaan uusia asemakaavoitettuja tontteja teollisuudelle ja kaupan alan yrityksille. Suunnitellaan Yrittäjäkadun alue. Kehitetään Saviselän kauppakeskusaluetta. Annetaan yritysneuvontaa alkaville ja jo toimiville yrityksille. Järjestetään Tapsan Tahdit ja Nokia-viikko. Toimijoiden aktivointi ja toiminnan mahdollistaminen. Tehdään yrittäjyyskasvatustyötä yhdessä oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa. Osallistutaan tarkoituksenmukaisiin koulutuksiin. Tapsan Tahtien nettobudjetti vuonna 2010 on 70.000 Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: 20

Tunnusluvut 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Suoritetavoitteet Yritysten lukumäärä (toimipaikat) 1 264 1 334 1 354 1 374 1 394 1 400 Työpaikkojen lukumäärä 11 270 11 486 10 800 11 000 11 200 11 500 Työttömyysasteen kehitys (%) 7,3 7,3 11,4 13,5 13,5 13,0 Tapsan Tahtien kävijämäärä 30 000 33 000 30 000 35 000 35 000 35 000 Maatilojen lukumäärä 138 136 136 136 135 134 Leader hankkeet 3 5 6 6 6 6 Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet Yritystilojen rakentaminen - myönnetyt rakennusluvat (m 2 ) 16 373 17 168 33 395 20 000 20 000 20 000 - rakennetut yritystilat (m 2 ) 7 560 18 129 12 862 20 000 20 000 20 000 Luovutetut yritystontit (kpl) 8 10 7 20 20 20 Luovutetut yritystontit (m 2 ) 43 616 46 231 100 041 80 000 80 000 80 000 Aloittaneet yritykset 146 155 150 150 150 150 Voimavarat Vakinaiset 8 3 3 3 3 3 Määräaikaiset 2 1 0 0 0 0 Kesätyöntekijät 4 3 3 3 3 3 Tilat, (m 2 ) 54 54 54 54 54 54 Hallintokeskus yhteensä Luottamustoimi yhteensä Luottamustoimen tulosalueella on kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen sekä tarkastuslautakunnan määrärahat. 21

Tampereen aluepelastuslaitos yhteensä PIRTEVA Tampereen aluepelastuslaitos yhdessä 51 sopimuspalokunnan kanssa huolehtii onnettomuuksien ennaltaehkäisystä, pelastustoiminnasta ja varautumisesta poikkeusoloihin kaikkiaan 28 kunnan alueella. Aluepelastuslaitos toimii koko Pirkanmaalla, ja toimintaorganisaatio on jakautunut kuuteen toimialueeseen. Paloasemia on 70 eri puolilla Pirkanmaata. Pelastustoiminta perustuu eri onnettomuustilanteita varten ennalta tehtyihin toimintasuunnitelmiin eri toimintaympäristöissä. Kiireellisestä ensihoidosta ja sairaankuljetuksesta huolehditaan Tampereella, Nokialla, Pirkkalassa, Ruovedellä ja Valkeakoskella. Pirkkalan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö, lyhyemmin Pirteva, huolehtii Pirkkalan, Nokian, Ylöjärven, Lempäälän, Vesilahden ja Hämeenkyrön alueella ympäristöterveydenhuollon viranomaisvalvonnasta, ohjauksesta ja neuvonnasta sekä eläinlääkintähuollosta, eläinsuojelusta ja eläintautien vastustamisesta. Jäsenkunnat maksavat ympäristöterveydenhuollosta Pirkkalan kunnille maksuosuudet asukaslukujen suhteessa. Eläinlääkintähuollosta maksetaan aiheuttamisperiaatteella. 22

6.2. Perusturvakeskus Lähipalvelut Tulosalueen vastuuhenkilö: Mauri Jokinen, avoterveydenhuollon ylilääkäri Taloussuunnitelma 2010-2012 Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella 2010-2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta valmistellaan Hämeenkyrön kanssa. Huono kuntatalous vaikeuttaa toiminnan kehittämistä, ja siksi joudutaan keskittymään nykyisen palvelurakenteen turvaamiseen. Väestönkasvun vaatimia lisäresursseja ei voida suunnitella. Neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa koskeva asetus on tullut voimaan 1.7.2009. Siirtymäaikaa kunnilla on 31.12.2010 saakka. Asetus edellyttää merkittävää lääkärityövoiman lisäämistä ikäluokkatarkastuksiin. Vammaispalvelulain uudistus tulee voimaan 1.9.2009, jonka jälkeen vaikeavammaisella on subjektiivinen oikeus henkilökohtaiseen apuun. Subjektiivinen oikeus laajentuu asteittain. Huonon taloudellisen tilanteen ja työttömyyden lisääntymisen takia päihdepalveluiden kysyntä on lisääntynyt, siihen pyritään vastaamaan ensisijaisesti avohoidon keinoin. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella 2010-2012 Talousarvio 2010 Merkittävien kansansairauksien hoitoprosessin laatua parannetaan, jolloin kustannustehokkuus paranee ja nokialaisten hyvinvointi lisääntyy. Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Oman yöpäivystyksen kustannusten vertaaminen alueelliseen yhteispäivystykseen. Perusterveydenhuollon turvaaminen varmistaa hoidon toteutumisen oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan Jatketaan selvitystä radiologisista palveluista 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Lisätään kuntalaisten omaa vastuunottoa terveyden edistämisestä 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Osaamiskartoitusten tekeminen Tavoitetaso ja seurantatapa Selvitetään kustannustehokkain tapa yöpäivystyksen osalta, toiminnalliset muutokset huomioiden. Maisemahankkeen antamien vertailutietojen avulla löydetään kustannustehokkaita toimintatapoja. Tuotetaan radiologiset palvelut kustannustehokkaasti. Tehostetaan henkilöohjausta ja neuvontaa. Aloitetaan kokeiluna fysioterapiaosastolla ja laajennetaan kokemusten perusteella kartoituksia. 23

Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2010: Toiminnan tehostamisen, työturvallisuuden varmistamisen ja kustannussäästöjen takia Siuron terveysaseman toiminta lopetetaan. Vammaispalveluiden sisällä on tehty määrärahasiirtoja lakimuutosten vuoksi. Päihdehuollon asiakaspalveluiden ostot + 60 000. Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: KJ: Ei muutoksia. Tunnusluvut 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Suoritetavoitteet - lääkärikäynnit aluevastaanotolla 40 988 42 851 45 000 45 000 - lääkärikäynnit ensiavussa 19 314 19 576 18 500 18 500 45 000 18 500 45 000 18 500 - sairaanhoitajakäynnit vastaanottotoiminnassa 18 161 17 754 18 500 18 500 18 500 18 500 - psykiatrian avohoitokäynnit 8 548 10 463 8 500 8 500 8 500 8 500 - psykiatrian päiväsairaanhoitokäynnit 1 177 833 1 200 1 200 1 200 1 200 - hammashuollon käynnit 26 449 27 637 25 500 25 500 25 500 25 500 - röntgentutkimukset 11 682 12 157 11 000 12 000 12 000 12 000 Fysioterapia - yksilökontaktit 8 765 9 877 9 000 9 000 9 000 9 000 - ryhmäkontaktit 3 883 3 246 4 000 4 000 4 000 4 000 - apuvälinekontaktit 1 726 1 806 1 800 1 800 1 800 1 800 Päihdehuolto/oma toiminta/käynnit 1 666 1 739 1 600 1 600 1 600 1 600 Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet - /vastaanottokäynti 57,10 59,62 61 57 57 57 - /ensiapukäynti 63,32 69,97 76 70 70 70 - /psykiatrinen avohoitokäynti 82,76 78,69 100 62 62 62 - /hammashuollon käynti 58,18 60,55 83 79 79 79 - /röntgentutkimus 25,65 26,05 30 23 23 23 - vammaispalvelun menot/asukas 125,72 137,82 155 153 153 153 Toiminnan laajuustiedot Päihdehuollon laitoshoitopäivät 829 558 1 500 1 000 1 000 1 000 - joista huumekuntoutuspäivät 265 181 600 300 300 300 A-klinikan katkaisuhoitopäivät 474 514 500 390 390 390 Päihdehuollon päiväkeskuskäynnit 7179 7 100 7 100 7 100 Päihdehuollon asumisyksikön päivät 1902 3 000 3 000 3 000 Kuljetuspalvelut, asiakkaita/vuosi - vammaispalvelulain mukaiset 644 697 650 650 670 670 Voimavarat - vakanssit 111 115 125 - vakinaiset varahenkilöt 8 8 8 141 9 141 9 141 9 24

Perhepalvelut Tulosalueen vastuuhenkilö: Erja Kovalainen, sosiaalityön johtaja Taloussuunnitelma 2010-2012 Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella 2010-2012 Mahdollinen lisääntyvä työttömyys kasvattaa toimeentulotukimenoja. Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta on tullut voimaan 1.7.2009. Kunta on velvollinen järjestämään asetuksen mukaiset määräaikaiset terveystarkastukset 1.1.2011 alkaen. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella 2010-2012 Talousarvio 2010 Tuemme nokialaisten hyvinvointia asiakaslähtöisillä ja hyväksytyllä laatutasolla olevilla palveluilla, ohjeistuksena Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma 2016 ja Lastensuojelusuunnitelma Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Maisemahankkeen antamien vertailutietojen käyttäminen 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Vahvistamme vanhempien kasvatustehtävää ja tuemme lapsia ja nuoria heidän omassa kehitysympäristössään Aikuisasiakkaiden oman selviytymisen tukeminen 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Yhteistyön ja johtamisen vahvistaminen Tavoitetaso ja seurantatapa Palveluprosessien avaaminen/suoritteiden ja kustannusten vertaaminen Hillitään sijaishuollon kustannusten kasvua. Tehdään asiakassuunnitelma 80%:lle asiakkaista. Toimivat moniammatilliset yhteistyörakenteet. Työntekijät tiedostavat oman ammattiroolinsa ja vastuunsa palvelukokonaisuudessa Hallintorajat ylittävät koulutus- ja kehittämispäivät Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2010: Perustoimeentulotukeen lisää + 500.000 (valtionkorvaus 50 %) ja lastensuojelun sijaishuollon ostoihin 250.000. Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: 1 kodinhoitaja 25

KJ: Ei uusia vakansseja. Työllisyys ja kuntoutus kustannuspaikalta vähennetään n. 140.000. Tunnusluvut 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Suoritetavoitteet Terveysneuvonta - äitiysneuvola- ja perhesuunnitteluk. th 4 781 5 634 4 930 5 600 5 600 5 600 - lastenneuvolakäynnit, th 6 566 7 479 7 480 7 480 7 480 7 480 - koulu- ja opiskeluterveydenhuoltokäynnit, th 6 218 8 374 7 015 8 500 8 500 8 500 -muut (aik.rokotukset,kuulon tutk.) 1 500 1 500 1 500 1 500 Lastensuojelu Lastensuojelun laitoshoito, hoitopäivät 7 447 9 201 9 305 7 700 7700 7 700 -oma lastenkoti 3 127 3 791 4 000 4100* 4100 4 100 *sisältää ulos myydyt hoitopv:t -ostopalvelulaitokset 4 320 5 410 5 300 4 300 4 300 4 300 -perhehoidon hoitopäivät 10 690 13 165 13 165 15 000 15 000 15 000 Perhekeskus + erityistyöntekijät Käyntikerrat 3043 3646 3 700 4000 4000 4000 Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet Terveysneuvonta /käynti 39,63 43,59 44 42 42 42 Lastensuojelun laitoshoito /hoitopäivä 198,18 214,60 196 267 267 267 -oma lastenkoti /hoitopäivä (netto) 250,78 164,20 266 184 184 184 perhehoito /hoitopäivä 44,64 44,20 40 53 53 53 Toimeentulotuki, brutto (ei huomioida valtionosuuksia) /asukas 55,94 53,80 44 84 84 84 /kotitalous 1 632,09 1 557,40 1 324 2 006 2 006 2 006 Toiminnan laajuustiedot Terveysneuvonta, th -Äitiysneuvolan asiakkaat 1 288 1 110 1 110 1 100 1 100 1 100 -Lastenneuvolan asiakkaat 3 082 3 289 3 289 3 290 3 290 3 290 -Kouluterveydenhuollon asiakkaat 3 023 3 164 3 165 3 200 3 200 3 200 Lastensuojelu Lastensuojelun avohuollon asiakkaat 383 418 418 420 420 420 joista uusia asiakkaita 94 47 47 70 70 70 Kodin ulkop. sijoitetut lapset ja nuoret 91 106 106 105 105 105 Huostassa olevat 46 43 43 43 43 43 joista vuoden aikana huostaan otetut 8 5 5 5 5 5 jälkihuollossa olevat 9 15 15 15 Perhekeskus Asiakkaat 506 764 688 950 950 950 Aikuissosiaalityö Toimeentulotuki -kotitaloudet 1 005 1 069 1 069 1 300 1 300 1 300 Työverkko Asiakkaita työvoiman palv.keskuksessa 122 90 150 150 150 Voimavarat - vakinaiset 68,5 68,5 73 73 73 73 - vakinaiset varahenkilöt 2 2 2 2 2 2 26

Vanhuspalvelut Tulosalueen vastuuhenkilö: vanhustyön johtaja Katja Uitus-Mäntylä Taloussuunnitelma 2010-2012 Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella 2010-2012 Vanhuspalveluja kehitetään edelleen kokonaisuutena vanhuspalveluohjelman mukaisesti. Toteutuksessa tulee huomioida taloudellisen taantuman luomat rajoitukset. Esimerkiksi resurssien tiukkenemisen vuoksi ehkäiseviä kotikäyntejä yli 80-vuotiaille jatketaan systemaattisesti vasta taloudellisen tilanteen kohennuttua. Tehostettu palveluasuminen ja päiväkeskustoiminta kilpailutetaan/järjestetään uudelleen. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella 2010-2012 Talousarvio 2010 Kotoisa ehtoo- vanhuspalveluohjelma sopeutettuna taloudellisiin vaatimuksiin. Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Vähennämme kotihoidossa välillistä työaikaa Hankimme tehostetun palveluasumisen paikat kilpailutuksen kautta Löydämme uusia, vaihtoehtoisia ja kustannustehokkaampia tapoja tuottaa palveluja 3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa Lisäämme asiakkaan tarvitsemien palvelujen valintamahdollisuutta vanhuspalveluissa 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Kohdennamme kotihoidon palveluja eniten apua tarvitseville kohderyhmille Ylläpidämme ja edistämme kotona asuvien ikäihmisten toimintakykyä 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Vahvistamme henkilöstön monipuolista osaamista Varmistamme asumispalvelujen toimivuutta Tavoitetaso ja seurantatapa Testataan kotihoidon mobiilijärjestelmää. Toteutetaan laadullisia tekijöitä painottava seutukunnallinen kilpailutus. Hyödynnetään Maisema-hankkeen tuloksia toiminnan kehittämisessä. Osallistutaan seutukunnalliseen palvelusetelikehittämisen hankkeeseen. Otetaan käyttöön palvelujen piiriin pääsemiselle laaditut seutukunnalliset kotihoidon kriteerit. Toimiva seniorikuntosali on käytössä. Toteutetaan työnkiertoa kotihoidossa laaditun suunnitelman mukaisesti. Luodaan järjestelmä työnkierron toteuttamiseksi ympärivuorokautisessa hoidossa Tehdään asiakastyytyväisyyskysely palvelujen toimivuuden ja laadun selvittämiseksi tehostetussa palveluasumisessa. 27

Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2010: Kotihoidon mobiilikokeilu (10.000 ), sotaveteraanien maksuttoman ruokailun poistaminen (90.000 ), kahdeksan uutta tehostetun palveluasumisen paikkaa ostopalveluna (268.000 ). Omana toimintana järjestettävä palveluasumisen yksikkö on toiminnassa ensimmäistä kertaa koko talousarviovuoden. Kotihoidon ateriakuljetuksessa siirrytään kylmäaterioihin. Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: 0,5 kodinhoitajan vakanssi LTK: KJ: Kahdeksan tehostetun palveluasumisen paikkaa lisää jo ehdotettujen kahdeksan paikan lisäksi. Lisäys 268.000. Sotaveteraanien maksutonta ruokailua ei poisteta ja varaudutaan palvelua käyttävien asiakkaiden määrän kasvuun. Lisäys 135.000. Vastaavaa säästöä ei etsitä muualta perusturvan talousarviosta. 0,5 kodinhoitajan vakanssi poistetaan. Kahdeksaa tehostetun palveluasumisen paikkaa ei lisätä. Sotaveteraanien maksuttoman ruokailun lisäystä vastaava säästö etsitään muualta perusturvan talousarviosta. (Vähennys tehdään Perhepalveluiden Työllisyys ja kuntoutus kustannuspaikalta). Tunnusluvut 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Suoritetavoitteet - vuodeosasto 2:n hoitojaksot 449 395 500 500 500 500 - vuodeosasto 2:n hoitopäivät 14 495 13 723 14 500 14 500 14 500 14 500 - kotisairaanhoidon kotikäynnit 11 842 12 359 12 000 12 000 12 000 12 000 - kotihoidon käynnit - oma toiminta 78 540 90 818 102 000 - ostopalvelut (Vihnusrinnesäätiö) 19 460 23 625-114 000-114 000-114 000 - - tukipalveluasiakkaat 941 960 900 960 960 960 - Vihnuskodin hoitopäivät 50 432 49 969 50 000 *45 000 45 000 45 000 joista lyhytaikaishoidossa 5 132 5 126 5 200 5 200 5 200 5 200 - päiväkeskusten hoitopäiviä - oma toiminta 1 901 1 828 1 900 1 900 1 900 1 900 - ostopalvelut 3 384 3 560 3 500 3 500 3 500 3 500 - omaishoidon tuki asiakkaat (yli 65-v) 102 ** 72 82 82 90 98 - asiakkaat palveluasumisessa 30 *** 71 85 109 116 124 - oma toiminta - - - 16 16 16 - ostopalvelut 30 71 85 - /hoitojakso vuodeosasto 2:lla 4 058 5 542,52 4 497 93 4 099 100 4 099 108 4 099 - /hoitopäivä Vihnuskodilla 102,83 113,62 125 121 121 121 - /hoitopäivä Järvikodossa - - - Toiminnan laajuustiedot - hoitopaikkoja vuodeosasto 2:lla 40 40 40 40 40 40 - hoitopaikkoja Vihnuskodilla 138 138 140 *124 124 124 - joista lyhytaikaispaikkoja 13 13 13 13 13 13 28

Voimavarat vakanssit yhteensä 213 227 233,5 234 234 234 - Vihnuskoti 98 107,5 106,5 92,5 92,5 92,5 - Järvikoto - - - 14 14 14 - Vihnuskodin päiväkeskus 4,5 4,5 4,5 4,5 4,5 4,5 - vuodeosasto 2 30,5 33 33 33 33 33 - kotipalvelu 65 66,5 74 74 74 74 - kotisairaanhoito 12,5 12,5 12,5 12,5 12,5 12,5 - muu vanhushuolto (vanh.työn joht., sos.tt, oht.työntekijä) 2,5 3 3 3 3 3 vakinaiset varahenkilöt yhteensä 27 31 32 32 32 32 - Vihnuskoti 13 13 14 12 12 12 - Järvikoto - - - 2 2 2 - vuodeosasto 2 6 7 7 7 7 7 - kotipalvelu 6 9 9 9 9 9 - kotisairaanhoito 2 2 2 2 2 2 * Vihnuskodin osasto 3:n paikat (16) muutettu tehostetuksi palveluasumiseksi ** Omaishoidon tuen piirissä olevien määrä 31.12. Aiemmin ilmoitettu tunnuslukuna vuoden aikana tukea saaneiden asiakkaiden kokonaismäärä. *** Tehostetussa palveluasumisessa olevien määrä 31.12. Aiemmin on ilmoitettu tunnuslukuna vuoden aikana kaikki palvelun piirissä olleet asiakkaat. **** Kaupungin oma tehostetun palveluasumisen yksikkö käyttöön 1.8.2009 (16 paikkaa) Erityispalvelut Tulosalueen vastuuhenkilö: Tarja Marjamäki, perusturvajohtaja Taloussuunnitelma 2010-2012 Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella 2010-2012 Seudullisen yhteistyön kehittämistä jatketaan edelleen kehyskunta- ja Tampereen seutukunta yhteistyönä. Enenevässä määrin yhteistyöhön tulee mukaan myös Hämeenkyrö sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen valmistelun myötä. Yhteistoiminta-alueen on suunniteltu käynnistyvän v.2012. Taloustaantuman myötä jo v. 2009 alkanut tarve ripeästä toimintatapojen uudistuksesta jatkuu ja vuoteen 2010 varaudutaan pyrkimyksellä ylläpitää nykyinen perusturvan palvelutuotanto kustannustehokkuutta kuitenkin kehittäen. Nousukauden alettua kehitetään palveluita vastaamaan uudet lainsäädännölliset vaatimukset. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella 2010-2012 Taloussuunnitelmakaudella pääpaino on kustannustehokkaiden uusien toimintatapojen kehittäminen ja kuntalaisten aktivoiminen omaehtoisiin hyvinvointia parantaviin tekoihin. 29

Talousarvio 2010 Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme 1. Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä Osallistumme hyvinvointia parantavien kävelyreittien suunnitteluun 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Kehitämme ja vahvistamme seuranta- ja ohjausjärjestelmiä Lisäämme ostopalveluiden omistajaohjausta Parannamme kustannustehokkuutta suhteessa vertailukuntiin 3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa Olemme aktiivisessa yhteistyössä Verte Oy:n ja Pshp:n kanssa Pitkäniemestä vapautuneiden kiinteistöjen osalta 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Kannustamme nokialaisia osallistumaan hyvinvointia lisäävään toimintaan 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Panostamme olemassa olevan osaamisen siirtämiseen käytäntöön Tavoitetaso ja seurantatapa Nokian keskusta-alueelle on nimetty ja käyttöönotettu kaksi kävelyreittiä. Otetaan käyttöön uusi perusturvan johdon raportointijärjestelmä Osallistutaan Pshp omistajaohjauksen vahvistamisen valmisteluun Käytämme hyväksi Maisemahankkeesta saatuja vertailutietoja Osallistutaan ERHO (erityishoiva)-hankkeeseen asiantuntija työpanoksella Yhteistyössä eri palvelukeskusten kanssa järjestetään kuntalaisille hyvinvointipäivä Talouspäällikkö kouluttaa perusturvan esimiehille taloushallinnon perusteita Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2010: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (PSHP) +1.220.000 Avustukset yhteisöille 5.000 Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: LTK: KJ: Ei muutoksia. Ei muutoksia. 30

Tunnusluvut 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Suoritetavoitteet Poliklinikkakäynnit - oma toiminta 3 451 3 031 3500 3 500 3 500 3 500 - yksityinen ostopalvelu 1 892 2 982 2 800 2 800 2 900 2 950 - PSHP 24 515 28 934 26 700 28 000 28 500 28 750 Hoitojaksot - oma toiminta 1 748 1 726 1 700 1 700 1 700 1 700 - PSHP 3 861 3 700 3 700 3 600 3 700 3 700 Hoitopäivät - oma toiminta 14 106 14 331 14 000 14 000 14 000 14 000 - PSHP 20 179 19 577 19 500 19 000 19 250 19 500 Leikkaukset - oma toiminta 698 600 425 550 600 600 - yksityinen ostopalvelu 582 648 550 550 600 650 * mukana yksityinen ostopalvelu Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet - /hoitopäivä 149,03 175,44 173 170 170 170 - /hoitojakso 1 202,65 1 456,67 1 309 1 399 1 399 1 399 - /leikkaus 827,04 1 135,27 751 1 023 1 023 1 023 Toiminnan laajuustiedot - sairaansijat 40 40 40 40 40 40 - päiväkirurginen osasto 4 4 4 4 4 4 Voimavarat - vakanssit 61,5 61,5 61,5 61,5 61,5 61,5 - vakinaiset varahenkilöt 5 6 6 6 6 6 Perusturvalautakunta yhteensä 31

32

6.3. Kasvatus- ja opetuskeskus Hallinto- ja tukipalvelut Tulosalueen vastuuhenkilö: Tuomas Erkkilä, koulutoimenjohtaja Taloussuunnitelma 2010-2012 Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella 2010-2012 Aluemallin toimivuutta arvioidaan kriittisesti ja johtamiskulttuuria sekä -järjestelmää kehitetään edelleen. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella 2010-2012 Talousarvio 2010 Arvioimme toimintaa käyttämällä julkiselle hallinnolle suunniteltua yhteistä arviointimallia (CAF). Henkilöstö sitoutetaan kaupunkistrategian ja keskuksen toimintaohjelman tavoitteisiin. Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme 1. Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä Entistä täsmällisempi investointisuunnittelu 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Aloitamme yhteisen laatusopimuksen valmistelun Aloitamme ydinpalvelujen tuotteistamisen laajemman seudullisen yhteistoiminnan edellytysten mahdollistamiseksi Päätetään seudullisen yhteistyön tiivistämisestä opistotoiminnan ja oppimateriaalikeskuksen osalta Tavoitetaso ja seurantatapa Tarkempi ennakoitavuus. Moniammatillisen investointityöryhmän työskentely. Ensimmäinen versio valmis on 2010. Käsitellään viranhaltija- ja luottamustoimen elimissä. Aktiivinen neuvottelukumppanuus Tampereen kaupungin ja kehyskuntien kanssa. Luottamushenkilöitä informoidaan säännöllisesti. Nykyistä laajempi ja tehokkaampi seudullinen opistoyhteistyö ja kouluad-verkon kehittäminen. 3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa Tuemme koulujen mahdollisuuksia aktiiviseen kansainvälisyyskasvatukseen Kehitämme osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys aihekokonaisuutta Luottamushenkilöt on informoitu paremmin kansainvälisyyskasvatuksen tavoitteista ja tarpeellisuudesta TET-toiminnan ja oppilaanohjauksen vaikuttavuuden arviointi on aloitettu Yhteistyö elinkeinopalvelujen kanssa 33

4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Kehitämme ammattijohtajuutta Erityisen tuen kehittäminen Säännölliset kehityskeskustelut, riittävä täydennyskoulutus, onnistuneet rekrytoinnit. Lainsäädännön uudet velvoitteet on otettu käyttöön paikalliset erityispiirteet huomioiden 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Tiimityöajattelun vahvistaminen Hyödynnämme tehokkaammin tietotekniikkaa Työryhmien roolia asioiden linjauksissa on vahvistettu. Sataman käyttö on aktivoitunut Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2010: Kasvatus- ja opetuskeskuksen alaisen toiminnan systemaattinen laadun arviointi on aloitettu. Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: Suunnittelija-koordinaattorin toimi 1.1.2010 KJ: Ei uusia vakansseja. Oppimateriaalikeskus lakkautetaan vuoden 2010 aikana. Tunnusluvut 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Toiminnan laajuustiedot Koulut 1-6 luokkien kouluja 12 12 12 12 12 12 7-9 luokkien kouluja 2 2 2 2 2 2 Yhtenäiskouluja 1 1 Erityiskouluja 1 1 1 1 1 1 Lukio 1 1 1 1 1 1 Työväenopisto 1 1 1 1 1 1 Oppimateriaalikeskus 1 1 1 1 1 1 Voimavarat Henkilökunta - kasvatus- ja opetuskeskus 12 13 10,5 11 11 11 - koulupsykologit 1,5 2 2 2 2 2 - koulukuraattorit 2 2 2 2,5 3 3 - iltapäiväkoordinaattori 0,5 0,5 0,5 0,5 - ohjaajat, yleisopetus ja yleisopetuksen pienluokat * vakinaiset 10 14 18,5 28,5 36 36 * määräaikaiset 21 26 16,5 4 2 2 * oppisopimus 4 4,5 5,5 1 * tukityö 4 4,5 3,5 3 - ohjaajat, Lähdekorpi * vakinaiset 9 15 16,5 19,5 21 21 * määräaikaiset 14 10,5 8 3 * oppisopimus 2 3,5 - oppimateriaalikeskus 4 4 4 4 4 4 34

Perusopetus Tulosalueen vastuuhenkilö: Tuomas Erkkilä, koulutoimenjohtaja Taloussuunnitelma 2010-2012 Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella 2010-2012 Suunnitelmakaudella aloitetaan Nokian kaupungin ensimmäinen yhtenäiskouluhanke. Valtakunnallinen perusopetuslain uudistus muokkaa erityisopetuksen järjestämistä. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella 2010-2012 Talousarvio 2010 Kaupunkistrategian ja keskuksen toimintaohjelman jalkauttaminen ja koko henkilöstön sitouttaminen. Paikallinen sovellus valtakunnallisista perusopetuksen laatukriteereistä otetaan käyttöön. Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme 1. Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä Kehitämme toiminnan pedagogista jatkuvuutta Tavoitetaso ja seurantatapa Suunnitelma yhtenäiskoulun perustamisesta on valmis ja alueiden moniammatillisten työryhmien toiminta on vakiintunut 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Laadimme opetustoimen laatusopimuksen Lisäämme yksiköiden kustannustietoisuutta Keskeisten palveluprosessien laatu ja siihen tarvittavat resurssit on määritelty. Alueet ja yksiköt osallistuvat enemmän talousarvion ja tilinpäätöksen valmisteluun ja seurantaan. 3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa Tuemme monikulttuurisuuskasvatusta ja tietoisuutta 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Jatkamme palveluiden tuottamista säädösten ja kaupunkistrategian ja laatusopimuksen määrittelemällä tavalla Optimoimme resurssien ja tarpeiden oikeaa kohtaamista Yhteistyötä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten perheiden kanssa on vahvistettu. Tuetaan oppilaitosten hakeutumista EUrahoitteisiin kansainvälisyyshankkeisiin. Palveluprosessien kaikki osapuolet ovat sitoutuneet yhteisiin tavoitteisiin. Laatuarvioinnin tuloksia on hyödynnetty 35

5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Vahvistamme ammattijohtajuutta ja henkilöstön osaamista On aloitettu keskustelu hallintorakenteiden uudistamiseksi On turvattu valmiudet erityisopetuksen uudistamisen aiheuttamiin velvoitteisiin Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2010: Yhtenäiskouluhanke etenee. Perusopetuksen laatukriteerit on otettu käyttöön. Nokian koulun uudisrakentaminen 2-sarjaiseksi kouluksi. Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: Neljä luokanopettajan virkaa 1.8.2010 Päätoimisen tuntiopettajan (historia ja yhteiskuntaoppi) virka 1.8.2010 Koulukuraattorin virka 1.8.2010 12 ohjaajan tointa 1.8.2010 Maantiedon ja biologian lehtorin viran nimikkeen muutos biologian ja terveystiedon lehtorin viraksi 1.8.2010 Kahden koululasten päiväkodin ohjaajan toimen nimikkeen muutos ohjaajan toimeksi 1.1.2010 KJ: Ei koulukuraattoria. Yläkouluista pois tuntikehyksestä 24 tuntia, alakouluille ei anneta tuntikehystä aivan oppilasmäärän kehitystä vastaavasti. 36

1. 6. luokat Tunnusluvut 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet Luokat, yleisopetus 100 102,5 105,5 108 Luokat, pienluokat 6,5 7,5 8,5 9,5 Ryhmäkoot, yleisopetus 21,0 20,9 21,2 21,5 21,5 21,5 Ryhmäkoot, pienluokat 8,5 8,5 8,5 8,5 Kerhot 25 25 25 25 Iltapäiväkerhot 12 12 12 13 Iltapäiväkerhot, ostopalvelu 6 6 6 6 Käyttömenot / oppilas 5 451 5 130 5 233 5 338 5 445 Käyttömenot / oppilas, iltapäiväkerho 1 488 1 518 1 548 1 579 Toiminnan laajuustiedot Tuntikehys 2 963 3 039 3 223 x) 3 281 3 356 3 418 Oppilaat 2 097 2 126 2 171 2 220 2 320 2 390 - yleisopetus 2 096 2 136 2 225 2 284 - pienluokat 55 62 72 82 - yleisopetukseen integroidut 20 22 23 24 - ortodoksioppilaat 7 10 10 10 - ET-oppilaat 49 50 52 54 - maahanmuuttajaoppilaat 20 21 22 23 - S2-kieltä lukevat oppilaat 19,5 21 22 23 - kuljetusoppilaat 160 182 196 200 208 215 - iltapäiväkerhojen oppilaat 208 216 224 232 - iltapäiväkerhojen oppilaat, ostopalvelu 101,5 100 100 100 Voimavarat Henkilökunta - opettajat * yleisopetus 109 112 114,5 116,5 119,5 122,5 * pienluokat 6,5 7,5 8,5 9,5 * luokaton erityisopetus 5,5 5 5 5 - toimistohenkilökunta 4 4,5 4 4 4 4 x) Lisätty erityisopetuksen tunnit 37

7. 10. lk Tunnusluvut 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Suoritetavoitteet Perusopetuksen päättäneet 358 349 372 368 347 382 Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet Luokat, yleisopetus 52 52 51,5 53 Luokat, pienluokat 3 3 3 3 Ryhmäkoot, yleisopetus 20,2 20,2 20,0 19,7 19,7 19,8 Ryhmäkoot, pienluokat 9 9 9 9 Kerhot 7 7 7 7 Käyttömenot / oppilas 7 232 7 188 7 332 7 478 7 628 Toiminnan laajuustiedot Tuntikehys 1 965 1 975 2 144 x) 2 145 2 145 2 145 Oppilaat, joista 1 050 1 035 1 097 1 086 1 075 1 090 - yleisopetus 1 037 1 026 1 015 1 030-10- luokka 16 23 20,5 21 21 21 - pienluokat 27 26 26 26 - yleisopetukseen integroidut 12,5 13 13 13 - ortodoksioppilaat 2 2,5 3 3 - ET-oppilaat 35 31 30 30 - maahanmuuttajaoppilaat 12,5 12 12 12 - S2-kieltä lukevat oppilaat 11 112 12 12 - kuljetusoppilaat 207 182 192 180 180 185 Voimavarat Henkilökunta - opettajat * yleisopetus 85 84,5 82,5 83 83 83 * pienluokat 3 3 3 3 * luokaton erityisopetus 3 3 3 3 - toimistohenkilökunta 2 3 3 3 3 3 x) Lisätty erityisopetuksen tunnit 38

Erityisopetus (Lähdekorven koulu) Tunnusluvut 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet Luokat 12,5 11,5 10,5 9,5 Ryhmäkoot 8,3 8,3 8,1 8,0 8,0 8,0 Käyttömenot / oppilas -EHA1-opetus 21 024 21 444 21 873 22 311 -EHA2-opetus 24 400 24 888 25 386 25 893 -EVY- ja muu erityisopetus 13 429 13 698 13 972 14 251 / hoitopäivä, sairaalaopetus 90,56 92,37 94,22 96,10 98,00 Toiminnan laajuustiedot Tuntikehys 772 754 436 x) 411 387 362 Oppilaat - EHA1-opetus 24 22 23 25 25 25 - EHA2-opetus 6 6 6 6 6 6 - EVY- ja muu erityisopetus 72,5 62 55 50 - kuljetusoppilaat 66 61 48 40 - iltapäiväkerhojen oppilaat 22 19 16 13 Voimavarat Opettajat - EHA1-opetus 3 3 3 3 3 3 - EHA2-opetus 1 1 1 1 1 1 - muu erityisopetus 10,5 9,5 8,5 7,5 - sairaalaopetus 3 3 3 3 3 3 x) Vain Lähdekorven koulu EHA1 = kehitysvammaisten harjaantumisopetus EHA2 = syvästi kehitysvammaisten harjaantumisopetus EVY = vammaisten erityisopetus 39

Lukiokoulutus Tulosalueen vastuuhenkilö: Juha Sainio, rehtori Taloussuunnitelma 2010-2012 Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella 2010-2012 Seudullisen yhteistyön lisääntyminen on taloussuunnitelmakauden merkittävin toimintaympäristön muutostekijä. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella 2010-2012 Talousarvio 2010 Lukio osallistuu aktiivisesti seudulliseen yhteistyöhön ja kehittää kansainvälistä toimintaa kasvatus- ja opetustoimen toimintaohjelman mukaisesti. Vieraiden kielten opiskelumahdollisuudet säilytetään monipuolisina tarvittaessa seudullisen yhteistyön avulla. Työelämäyhteyksien määrää lisätään. Kehitetään oppimisympäristöjen teknologiaa. Varmistetaan riittävällä koulutuksella henkilökunnan tietotekninen osaaminen. Käynnistetään yhteistyö PIRKOn kanssa. Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme 1. Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä Opetuksen tuloksellisuus Seudullinen yhteistyö Lukion aloittavien määrä säilyy vuoden 2009 tasolla Käynnistetään yhteistyö PIRKOn kanssa Tavoitetaso ja seurantatapa Ylioppilastutkinnossa saavutetaan vähintään yhtä hyvät tulokset kuin vuonna 2009. Tehdään päätökset seutuyhteistyön luonteesta. Muodostuu 5 perusopetusryhmää. Opiskelijat voivat suorittaa opintoja yhteistyöoppilaitoksessa. 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Laaditaan opetustoimen laatusopimus Digitekniikan käyttö kasvaa Keskeisten palveluprosessien laatu ja siihen tarvittavat resurssit on määritelty. Kaksi luokkaa varustetaan nykyaikaisella luokanhallinta- ja esitystekniikalla. 40

3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa Kansainvälinen toiminta lisääntyy Yritysvierailujen määrä kasvaa Tulevaisuusfoorum ja rekrymessut Opiskelijavaihtojen määrä kasvaa. Comeniushanketta jatketaan. Opiskelijoiden tekemät yritysvierailut lisääntyvät. Henkilökunnalle järjestetään vähintään yksi yritysvierailu. Osallistutaan tulevaisuusfoorumin ja rekrymessujen toteuttamiseen 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Tarjotaan lukio-opintoja päiväopetuksen lisäksi iltaopetuksena Yhteistyössä Tampereen aikuislukion kanssa tarjotaan lähiopetusta neljässä aineessa (AI,EN,RU,MA) 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Henkilökunnan tietotekninen osaaminen paranee Koko henkilökunta osaa käyttää esitystekniikkaja luokanhallintalaitteita sekä uusia ohjelmia. Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2010: Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: Päätoimisen tuntiopettajan (matematiikka, fysiikka ja kemia) virka 1.8.2010 KJ: Tuntikehystä on supistettu 12 tuntia. Lukion tavoitteista on poistettu 2 uutta ESN-koulua, uuden kv-hankkeen valmistelua ei aloiteta. Tunnusluvut 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Suoritetavoitteet Ylioppilastutkinnon suorittaneet 117 116 120 115 100 110 Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet Tuntikehys 635 614 605,5 605 620 615 Kerhot 1,5 2 2 2 Käyttömenot /oppilas Toiminnan laajuustiedot Luokkaopetustunteja / 38 442 450 455 455 Oppilaat 401 375 355,5 375 390 385 - Et-oppilaat 22 25 25 25 - S2-kieltä lukevat oppilaat 12 15 15 15 Voimavarat Henkilökunta - opettajat 28 27 26 26 27 27 - toimistohenkilökunta 1 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 - iltavalvoja 1 1 x) x) yhteinen työväenopiston kanssa 41

Työväenopisto Tulosalueen vastuuhenkilö: Ritva Tainio, rehtori Taloussuunnitelma 2010-2012 Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella 2010-2012 Taloudellisen taantuman vaikutukset näkyvät yhteiskunnassa. Aikuisten opiskeluaktiivisuus lisääntyy ja myös senioriväestö käyttää yhä enemmän kansalaisopistopalveluita. Aluekehitys jatkuu ja seudulliset yhteistyövalmiudet lisääntyvät. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella 2010-2012 Talousarvio 2010 Elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti tuotamme koulutuspalveluita, jotka antavat mahdollisuuksia itsensä jatkuvaan kehittämiseen, lisäävät tietoja ja taitoja sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme 1. Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä Seudullinen yhteistyö Tavoitetaso ja seurantatapa Lisäämme seudullista kurssitarjontaa. 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Laatusopimuksen valmistelu Käytämme Priima-opistoissa yhteisesti valittuja arviointikohteita. 3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa Kansainvälisyys Lisäämme kielitaidon ja kulttuurintuntemuksen kursseja yhteistyössä Pirkan opistojen kanssa. 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Aikuisten koulutuspalvelut Lähipalveluna toteutettavien aikuiskoulutuspalvelujen monipuolisuus lisääntyy seutuyhteistyön avulla. 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Opimme yhteistyökumppaneilta. Laajennamme verkko-opetuksena toteutettavaa tuntiopettajien perehdytys koulutusta uusiin yhteistyöopistoihin. Syvennämme kokemusten vaihtoa Priima-opistojen kesken 42

Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2010: Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: Päätoimisen kieltenopettajan viran nimikkeen muuttaminen koulutussuunnittelijan viraksi 1.1.2010. KJ: Ei nimikemuutoksia. Tunnusluvut 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Suoritetavoitteet - opiskelijat/kurssi 11,89 12,61 12,20 12,70 12,80 12,90 Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet - käyttömenot /opetustunti (brutto) 65,44 76,4 68,00 65,00 66,00 67,00 - valtionosuus / opetustunti 39 40 41 42 Toiminnan laajuustiedot - opetustunnit 9 784 11 030 10 000 11 000 11 100 11 200 - kurssilaiset 4 902 5 549 5 200 5 600 5 700 5 800 - kurssit 412 440 426 440 450 460 Voimavarat - vakinainen henkilökunta 7 7 7 6,5 6,5 6,5 Tilat, m 2 1 223 1 223 1 223 1 223 1 223 1 223 Varhaiskasvatus Tulosalueen vastuuhenkilö: Minna Sillanpää, varhaiskasvatuksen päällikkö Taloussuunnitelma 2010-2012 Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella 2010-2012 Varhaiskasvatuksessa haasteena on edelleen sekä aluemallin että kasvatus- ja opetuskeskuksen yhteisen toimintakulttuurin kehittämiseen osallistuminen. Varhaiskasvatuspalveluiden tarjontaa tulee monipuolistaa nykyisestä. Päivähoidon seudullinen yhteistyösopimus tuo oman haasteensa Nokialla järjestettäviin päivähoitopalveluihin. Nokia on aktiivisesti mukana yksityisen palvelutuotannon toiminnan kehittämiseen ja valvontaan tarkoitetun kehittämiskeskuksen toiminnan käynnistämisessä. 43

Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella 2010-2012 Varhaiskasvatuspalveluiden toiminnan sisältöä kehitetään edelleen ja aloitetaan laadun arviointi palveluiden kehittämiseksi. Nokia on aktiivisesti mukana kehittämässä seudullista palvelutuotantoa. Seudullisen yhteistyön kehitystä ja sen vaikutuksia seurataan. Talousarvio 2010 Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme 1. Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä Ennakoimme ja suunnittelemme täsmällisemmin palveluiden tuottamista. Kestävä kehitys huomioidaan lasten toimintaympäristöjä rakennettaessa. 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Laadimme varhaiskasvatuksen laatusopimuksen Varhaiskasvatuksessa yksikkökokoa on kasvatettu suunnitelmallisesti. Vahvistamme henkilöstön kustannustietoisuutta. Vertaamme palveluiden tuottamista laadun ja kustannusten osalta omana tuotantona, seutukunnallisesti tuotettuna, ostopalveluna tai yksityiseltä palveluntuottajalta ostettuna. 3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa Pienten lasten kasvatuksessa olennaista on eettisten arvojen korostaminen ja asennekasvatus 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Palveluiden tuottamisen lähtökohtana ovat voimassa olevat säädökset, kaupunkistrategia ja voimassa oleva laatusopimus. Esimiestoiminnan ja johtamiskulttuurin vahvistaminen. Osaamiskartoitusten pohjalta vahvistetaan henkilöstön osaamista. 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme. Vahvistamme ammattijohtajuutta ja henkilöstön osaamista. Tavoitetaso ja seurantatapa Varhaiskasvatuspalveluita on tarjolla kysyntää vastaavasti ja päivähoitolain edellytysten mukaisesti. Uudisrakentamisen lisäksi kunnostetaan vanhojen yksiköiden toimitiloja turvallisiksi ja toimiviksi Keskeisten palveluprosessien laatu ja siihen tarvittavat resurssit on määritelty. Tilat mahdollistavat toimivan ja kustannustehokkaan yksikkökoon. Kolmen ryhmäperhepäivähoitoryhmän toiminta siirretään päiväkoteihin Hyödynnämme seutukunnallista palvelutarjontaa. Ostopalveluiden laajuus suhteutetaan kysyntään. Seutukunnallisen kustannusvertailun pohjalta kehitämme toimintoja kustannukset ja laatu huomioiden Lapsia on kannustettu osallistuvaan toimintatapaan. Henkilöstöä on kannustettu itseohjautuvuuteen Nokialaisille lapsille on laadittu henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, johon yhdessä lapsen huoltajien kanssa on kirjattu lapsen kehityksen ja oppimisen tukemiseen olennaisesti liittyvät asiat. Moniammatillisten tiimien ja oppilashuolto-ryhmien toimintaa on vakinaistettu. Asiantuntijaryhmiä on hyödynnetty toiminnan sisällöllisessä kehittämisessä. Hali-, Kehu- ja Tsemppi -kehitysarviointien käyttöä on jatkettu. Käsikynkkä-, OK- ja muden lapsen kehitystä tukevien ryhmien toimintaa jatketaan. Esimiesten tehtävänkuvat on päivitetty. Populuksen osaamiskartoitusta on hyödynnetty. Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2010: Keskustelu hallintorakenteiden uudistamisesta jatkuu. Rekrytointiprosessia on tehostettu. Keskustan päiväkodin Vihnuksen vuoropäiväkodin rakentamisen aloittaminen. Harjuniityn päiväkodin rakentamisen aloittaminen. Koskenmäen leikkikerhon uuden toimitilan rakentaminen Koskenmäen päiväkodin puurakennuksen yläkertaan. 44

Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: KJ: 1 lastentarhanopettajan toimi 3 kiertävän lastenhoitajan toimea 10 ohjaajan toimea 1 ryhmäperhepäivähoitajan toimen muuttaminen lastenhoitajan toimeksi Nokia-lisän maksuperusteiden muuttaminen Kangasalan lakkautetun mallin mukaisiksi eli tukea annetaan alle 2-vuotiaista 140 ja 2-3 vuotiaista 80. Tunnusluvut 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Suoritetavoitteet Rakenteelliset hoitopaikat -päiväkodit 1 801 1 831 1 861 1 891 -perhepäivähoito ryhmäkodit 80 72 60 60 kotona työskentelevät 124 124 124 124 -leikkitoimi 141 141 141 141 -ostopalvelu 115 115 115 115 Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet /rakenteellinen hoitopaikka Päiväkodit 30,92 31,54 32,17 32,87 Perhepäivähoito ryhmäkodit 41,75 kotona työskentelevät 24,97 42,59 25,47 43,44 25,98 44,31 26,50 Ympärivuorok. päivähoito 49,47 50,45 51,46 52,50 Lastenhoidon tuet/1000 -kotihoidon tuen hoitoraha ja lisä 1 996 2 000 2 000 2 000 -kotihoidon tuen kuntalisä (1.4.09 alk.) 1 032 1 000 1 000 1 000 -yks.hoidon tuen hoitoraha- ja lisä 150 150 150 150 -yks.hoidon tuen kuntalisä 171 170 170 170 Käyttöasteet % -päiväkodit. 85 86 77 85 85 85 -perhepäivähoito ryhmäkodit 70 75 75 75 75 75 kotona työskentelevät 73 78 75 75 75 75 Toiminnan laajuustiedot Lapsia hoidossa 31.12. -päiväkodit omat yksiköt 1 249 1 329 1 386 1 556 1 582 1 607 ostopalvelu 108 104 114 114 114 114 -perhepäivähoito omat yksiköt 245 211 151 147 138 138 ostopalvelu 10 9 1 1 -lapsia leikkitoiminnan piirissä 131 131 131 131 -esiopetuksessa 372 436 375 396 398 400 Lastenhoidon tuen piirissä lapsia -kotihoidon tuen hoitoraha /hoitolisä 700/194 700/194 700/194 700/194 -kotihoidon tuen kuntalisä (1.4.09 alk.) 680 680 680 680 -yks.hoidon tuen hoitoraha /hoitolisä 81/8 81/8 81/8 81/8 -yks.hoidon tuen kuntalisä 81 81 81 81 Voimavarat Vakanssit -päiväkodit 244 288 310 314 319 324 -perhepäivähoito 51 49 47 45 42 42 -leikkitoiminta 7 7 9 9 9 9 -oppisopimus (ylimääräiset) 15 15 0 0 -ohjaajat 9 19 19 19 45

Kasvatus- ja opetuslautakunta yhteensä 46

6.4. Vapaa-aikakeskus Kulttuuritoimi Koko palvelukeskuksen tavoitteena on tiivistää yhteistyötä niin palvelukeskuksen sisällä kuin muiden palvelukeskusten kanssa. Työn pääpaino on ennaltaehkäisevässä työssä nokialaisten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kaupunkiviihtyvyyden edistämiseksi. Kehitämme tiimityötä. Kohderyhminä ovat ensisijaisesti lapset ja nuoret. Palvelutuotantoa kehitetään lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman suuntaamalla tavalla. Tulosalueen vastuuhenkilö: Kaisa Kirkko-Jaakkola, vapaa-aikapalvelujohtaja Taloussuunnitelma 2010-2012 Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella 2010-2012 Kuntatalouden tiukkuus näkyy kulttuuritoimenkin palveluissa, ensisijaisesti resurssipulana. Talouden tasapainottamiseen liittyvänä toimena kaupunginhallituksen päätös evätä kulttuurikoordinaattorin viransijaisuuden täyttäminen toistaiseksi tulee esiin kulttuuritoimen tapahtumatuotannossa. Tapahtumamäärärahaa voidaan rajoitetusti käyttää tuotantopalvelun ostamiseen. Aktiivinen toiminnan tuottaminen ja tapahtumien koordinointi on ollut kulttuuritoimen tehtävä kaupungin vision mukaisessa vetovoimaisessa ja viihtyisässä kaupungissa. Taidekasvatuksessa musiikin taiteen perusopetusmallin muutos Nokian, Pirkkalan, Lempäälän ja Vesilahden yhteistyönä siirtää musiikin taiteen perusopetuksen koordinoinnin opistoille vuoden 2010 alusta. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella 2010-2012 Lisätään palvelukeskuksen henkilökunnan kustannustietoisuutta. Osallistutaan kaupungin tarjoamiin koulutuksiin, mutta huolehditaan myös oman toimialan ammattiosaamisen päivittämisestä. Pyritään edistämään kuntalaisten terveyttä, hyvinvointia ja viihtyvyyttä aktivoimalla kuntalaisia tapahtumien ja ohjatun toiminnan avulla. Toiminnan kohderyhmänä ovat ensisijaisesti lapset ja nuoret. Resurssina kulttuuritoimella on tässä työssä kulttuurikoordinaattori. Työpanoksen puuttuminen vaikuttaa tulokseen. 47

Talousarvio 2010 Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme 1. Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä Tiimityön kehittäminen tapahtumatuotannossa Hinttalan kesä 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Kustannustietoisuuden lisääminen 3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma Kaupungin henkilökunnan kulttuurikunto 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Nokian kaupungin koulutustarjonnan hyödyntäminen Tavoitetaso ja seurantatapa Perheiden ja nuorten aktivointi vapaa-aikakeskuksen tapahtumiin. Pääosin nokialaisvoimin toteutettavan ohjelman kokoaminen Hinttalan kotiseututalon pihapiiriin 1.6. 15.8.10 Talousarvion seurantatyön systematisoiminen vapaa-aikakeskuksen toimistossa Talousarvion rakenne ja määrärahojen sisällöt tehdään tutuiksi työpaikkakokouksissa. Kulttuuripalvelut suunnataan ensisijaisesti lapsille, nuorille ja lapsiperheille yleisesti. Kohdistetusti jatketaan yhteistyötä perusturvakeskuksen sekä kasvatus- ja opetuskeskuksen kanssa. Kannustetaan osallistumaan kulttuuritoimen tuottamaan kaupungin omaan kulttuurikuntokampanjaan. Kulttuuritoimen ja vapaa-aikakeskuksen toimiston henkilöstö päivittää osaamistaan osallistumalla aktiivisesti työnantajan järjestämään koulutukseen. Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2010: Kulttuurikoordinaattorin työpanoksen puuttuminen näkyy tapahtumatuotannossa, viestinnässä sekä kulttuuritoimen mahdollisuuksissa olla mukana yhteistyöhankkeissa. Musiikkioppilaitospaikkoihin varattu määräraha ja samalla musiikin taiteen perusopetuksen koordinointi Nokian kaupungissa siirtyy kulttuuritoimesta työväenopistolle. Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: Ei muutoksia. 48

Tunnusluvut 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Suoritetavoitteet Kulttuuritapahtumat/osallistujat 23 380 23 767 15 000 7 000 15 000 15 000 Näyttelykäynnit Taidetalo 5 716 5 420 4 000 4 000 5 000 5 000 Taidekasvatus: osallistujat 7 487 6 124 10 000 1 000 10 000 10 000 Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet -nettomenot/asukas 21,00 23,38 26,75 24,10 24,13 25,57 -nettomenot/musiikkiopp.paikka 914,50 960,00 950,00 0* 0 0 -nettomenot/käsit.&kuvataidek.&sanat. opp.paikka 126,25 231,00 209,00 200 200 200 -koulu-ja päiväkotityö/oppilas 1,81 3,19 2,00 2,00 2,00 2,00 -kokoontumistilojen menot/kävijä 3,47 3,86 3,20 4,30 4,30 4,30 -teatteritilat/kävijä 3,74 7,32 4,50 7,76 7,76 7,76 -Taidetalo/kävijä 8,75 12,39 15,49 11,85 12,00 12,00 Toiminnan laajuustiedot - mus.oppilaitospaikat 68,5 68,5 70 0* 0 0 - käsityö/kuvataidekoulun opp.paikat 123 65 70 84 70 70 - koulu/päiväkotityöosallistujat 2 500 4 942 9 000 1 000 5 000 5 000 - kokoontumistilat/käyntimäärät 58 491 68 030 60 000 65 000 65 000 65 000 - teatteritilat/kävijämäärät 14 372 12 269 10 000 10 000 10 000 10 000 Voimavarat - Vakanssit 4 4 5 3** 4 4 Tilat, m² 2 355* 2 921** 2 921 2 921 2 921 2 921 Käytetty as.luku 30 485 30 965 30 951 30 951 30 951 30 951 * Koto- Kavoli opistoon **museot *mus.op pilaitospaikat opistoon ** ei kulttuurikoord:n työpanosta 49

Kirjastotoimi Tulosalueen vastuuhenkilö: Airi Nummelin, kirjastotoimenjohtaja Taloussuunnitelma 2010-2012 Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella 2010-2012 Vuoden 2010 aikana kirjastojärjestelmässä tapahtuu konversio. Valtakunnallisten muutosten vuoksi yleisten kirjastojen on samanaikaisesti valmistauduttava siihen, että nykyinen Finmarc-formaatti muuttuu Marc21-pohjaiseksi. Samalla nykyinen PallasProohjelma pitää päivittää Pallas21:een. Lisäksi PIKI-kirjastoissa otetaan käyttöön Axiell Arena 1.0, virtuaalinen kirjasto. Sen myötä verkkokirjasto tulee entistä vuorovaikutteisemmaksi ja kirjastolaitos kokonaisuutena näyttäytyy asiakkaalle entistä kattavammin. Samalla lisäksi laajenevat paikallistietoudenkin esittämisen mahdollisuudet sosiaalisen median yleistyessä. Koskenmäen lähikirjasto suljetaan yleisöltä 1.1.2010. Kirjastoauto siirtyy vuoden 2010 alusta ajamaan iltavuorot vuoroviikoin. Vuodelle 2011 esitetään pääkirjastotalon suunnittelu 150 000 euron investointirahoituksella. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella 2010-2012 Strategian mukaisesti kirjasto edesauttaa jo olemassaolollaankin kuntalaisten hyvinvoinnin lisääntymistä. Se palvelee kaikkia ikäryhmiä ja pyrkii aktivoimaan asiakkaita parantamaan kirjastopalveluja yhdessä henkilökunnan kanssa ja toimii vuorovaikutteisesti. Kirjasto kehittää osaamistaan asiakaslähtöisyyden ja moniarvoisuuden periaatteella. 50

Talousarvio 2010 Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme 1. Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä Kiinnitämme huomiota erityisesti lasten valmiuksiin saada tietoa kirjastopalveluista ja oppia kirjastonkäytön periaatteita. Huomioimme eri kirjallisuudenlajien käyttäjät järjestämällä tiloja sen mukaisesti. Tavoitetaso ja seurantatapa Laadimme lasten omaksumiskyvyn mukaisen kirjastonkäyttöoppaan esitteen muodosta, sekä sähköisen version lasten vanhemmille ja lasten parissa toimiville. Pääkirjastoon järjestetään oma alue aikuisille sarjakuvien ja runojen lukijoille sekä hylly pikalainoille (ks. kohta 2). 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Järjestämme kirjastoaineiston niin, että osa aineistosta annetaan lainaksi normaalia lyhyemmäksi ajaksi, jolloin lainauskierto nopeutuu. Prosessit toteutetaan tiimeissä strategioita noudattaen. 3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa Pika-lainoiksi merkityt kirjat sijoitetaan erikseen näkyvästi tilaan, jossa niihin voi tutustua ja ottaa lainaksi 1 viikon ajaksi. Aineiston osalta noudatetaan tavanomaisesta poikkeavaa käytäntöä myöhästymismaksujen suhteen. Vuonna 2009 viimeisteltävät tiimit aloittavat työnsä ja toimivat aktiivisesti. Tiimit raportoivat säännöllisesti johdolle ja muistiot ovat henkilökunnan nähtävissä intrassa. 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Päivitämme tietoja asiakaskunnastamme ja sen kirjastonkäyttötottumuksista saadaksemme selville asiakkaiden toiveet kirjastopalvelujen suhteen. Teemme asiakaskyselyn, jonka loppuraportti julkaistaan joulukuussa 2010. Panostamme paikallistietoudesta tiedottamiseen. Tilojen hyödyntäminen niin, että käyttäjät voivat kokea kirjastotilat yhteisöllisinä paikkoina. Kaunokirjallisuuden lukeminen on merkittävä virkistyksen ja hyvinvoinnin lähde sekä sivistystekijä. Uuden erikoiskirjastonhoitajan tehtäväkuvaan on liitetty vastuu paikalliskokoelmasta. Hänen tehtäväkseen asetetaan eri tavoin tuoda näkyväksi nokialaisia tai Nokiasta kertovia dokumentteja. Linnavuoren kirjasto tarjoaa näyttelytilaa mahdollisuuksien mukaan. Hakemus näyttelyehdotukseksi on kirjaston internetsivulla. Pääkirjastossa jatkuu kirjallisuuden lukupiiri. 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Osaamiskartoitukset ja koulutusohjelma tukevat toiminta-ajatustamme ja vastaavat myös tulevaisuuden haasteisiin. Pyrkimyksenä on, että jokainen henkilöstöön kuuluva osallistuisi vuoden aikana ainakin yhteen hänen työtehtäviinsä parhaiten soveltuvaan henkilökohtaiseen koulutukseen. Suositaan kaupungin järjestämää ja seudullista kirjastoalan koulutusta. Kehittämispäivät on vuosittain ainakin 2 kertaa tapahtuva laajempi koulutustapahtuma. Tiimien koulutus huomioidaan koulutuskokonaisuudessa ja johdon valtuuksin. 51

Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2010: Kirjaston aukioloaikoihin tulee supistus, sillä kirjastoauto kulkee jatkossa enää arkipäivisin. Lauantaivuoroista luovutaan kokonaan. Myös pääkirjaston aukioloihin tulee muutos. Pääkirjasto on kiinni lauantaisin kesäkuussa ja heinäkuussa. Reittimuutoksin pyritään takaamaan palvelujen saavutettavuus entistä paremmin ja tehokkaammin. Toiminnan muutoksella lisätään henkilöresursseja yksiköihin, joissa tarve on suurinta. Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: Koskenmäen lähikirjaston kirjaston lakkauttaminen aiheuttaa muutoksia kirjastotoimen tehtävänkuvauksissa. KJ: Koskenmäen lähikirjasto suljetaan yleisöltä 1.1.2010, rakennus tyhjenee 31.8.2010 mennessä. Tunnusluvut 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Suoritetavoitteet Kokonaislainaus 518 581 529 916 520 200 535 000 540 000 545 000 Kokonaislainaus / asukasluku 17,43 17,11 17,50 18,00 18,20 18,50 Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet Lainauskierto (lainaus/kokoelmat) 2,60 2,72 3,00 3,00 3,20 3,50 Toimintakulut / as. 37,11 40,16 38,00 41,00 41,20 41,20 Toimintakulut / fyysiset käynnit 5,14 5,36 4,80 5,00 5,00 5,00 Toiminnan laajuustiedot Kokoelmat / as. 6,71 6,26 7,00 6,20 6,30 6,50 Lainaajia / asukasluku % 30,52 31,93 31,00 32,00 32,50 32,70 Fyysiset käynnit / kpl 214 515 232 115 225 000 235 000 240 000 245 000 Fyysiset käynnit / as. 7,21 7,50 7,25 7,60 7,70 8,00 www-käynnit / kpl 280 376 400 060 281 000 402 000 403 000 404 000 www-käynnit / as. 9,43 12,92 10,00 13,00 13,50 14,00 Aukiolotunteja 6 419 6 488 6 500 6 383 6 300 6300 Voimavarat - Vakanssit 18 18 18 18 18 18 Tilat, m² 1 943 2 209* 2 209 2 209 2 209 2 209 Käytetty asukasluku 30 511 31 000 31 500 31 300 31 400 31 500 Kulttuurilautakunta yhteensä * Linnavuoren kirjaston neliömäärä lisääntyy 261:llä 52

Liikuntatoimi Tulosalueen vastuuhenkilö: Jukka Nieminen, liikunta- ja nuorisotoimenjohtaja Taloussuunnitelma 2010-2012 Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella 2010-2012 Nokian kaupunkistrategia 2016 esittää useita ilmiöitä, joihin tulee varautua lähitulevaisuudessa. Taloustilanteen heikkeneminen on otettava aivan parin tulevan vuoden aikana huomioon painokkaimmin. Nykytilanteessa ei ole tarjolla yleisvarmaa tapaa kunnallisen liikuntatoiminnan toteuttamiseen, vaan on haettava erilaisia uudistuneitakin tapoja liikuntapalvelujen suunnittelulle ja toteutukselle. Vapaa-aikakeskuksen toiminnassa keskeistä ovat hyvinvointipalvelujen tarjoaminen ja kansalaisten terveyden edistäminen. Myös hyvinvointipalvelujen tarjonnassa joudutaan tekemään vaikeita valintoja. Vuonna 2008 liikuntaseurat ja -yhdistykset järjestivät Nokialla yli 21 000 ohjattua harjoitusta, joista 2/3 oli suunnattu alle 19-vuotialle. Tämä merkitsi harjoituskertoihin edellisiin vuosiin verrattuna selvää kasvua. Kansalaisten liikkumattomuus on kansanterveydelliseltä kannalta havaittu ja huomiota herättävä merkittävä ongelma. Haasteellisena tälläkin alueella on nähtävä lähellä elinympäristöä olevien liikuntapaikkojen kehittäminen. Tampereen seutukunnan yhteisesti laadittu liikunnan kehittämisasiakirja ei ole oikeasti noussut toteuttamisen tasolle. Vuonna 2009 alusta käynnistynyt uuden vapaaaikakeskuksen toiminnan organisoituminen antaa myös liikuntatoiminnan järjestämisessä uusia mahdollisuuksia. Tehtyjen tutkimusten mukaan erilainen harrastaminen liikunnan ja kulttuurin saralla kasvaa taloudellisen taantuman aikana. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella 2010-2012 Liikuntaedellytysten luonnin kannalta oleellista on liikuntapaikkojen ja tilojen varma käyttökunto, turvallisuusriskien poistaminen sekä yleinen tieto liikuntamahdollisuuksien saatavuudesta. Liikuntapaikkojen käyttösopimusten ja käyttöluokitusten suhteen tehdään tiivistä yhteistyötä liikuntatoimen ja teknisen keskuksen kesken. Urheilualueiden ja jäähallin hoitotoimintaa tiivistetään edelleen käytön ohjauksen tehostamiseksi. Vapaaaikakeskuksen sisällä parannetaan tilojen varaus- ja käyttötehokkuutta. Seuratoiminnan tukemisessa tarkistetaan avustusohje vuoden 2010 avustustenjaossa noudatettavaksi. Avustusten painopiste on edelleen lasten ja nuorten toiminnassa. Uimahallipalvelujen perustavoite on edistää terveysliikuntaa. Palvelun toimivuus, monimuotoisuus sekä turvallisuus valvonnallisesti ja teknisesti on edelleen keskeistä. Investointisuunnitelmat on tehty yhteistyössä teknisen keskuksen kanssa. Pyrkimyksenä on liikunnan harrastuskynnyksen madaltaminen. Sen vuoksi suunnitelmissa painottuvat Lähiliikuntapaikkojen suunnitelmat. Liikuntapaikkatarjonnasta luodaan toimivat sähköiset versiot. Liikuntapaikkojen alueellisesta toimivuudesta tehdään selvitykset. Vapaa-aikakeskuksen sisällä tiimityöskentelyllä selkiytetään tapahtumatuottamista. 53

Talousarvio 2010 Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme 1. Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä Liikuntapaikkojen toiminnan, tapahtumien ja tilaisuuksien käytön ohjaus käyttäjiä palvelevasti. Lähiliikuntamahdollisuudet terveyden edistämiseksi 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Tukitoimenpiteet selkeämmiksi seurojen liikuntapalvelujen toteutumiseksi Tilojen ja paikkojen tehokas käyttöjärjestelmä 3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa Verkostotyö erilaisten liikuntapalvelujen tarjoajien kanssa 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Liikunnan vaikuttavuustoimet terveyttä ja hyvinvintia edistävästi Liikunnan palvelujen tietojärjestelmä osana vapaaaikapalvelukeskusta 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Yhteisen toimintakulttuurin ja tiimityön vahvistaminen vapaa-aikakeskuksessa Henkilöstön ammattiosaamisen tason nostaminen Tavoitetaso ja seurantatapa Liikuntapaikkojen ja -tilojen käytön seuranta kuukausittain ja huolto-ohjelman päivitys yhteisesti teke:n kanssa. Hankkeet toteutetaan lähiliikuntapaikkasuunnitelman mukaisesti. Määrällisen ja laadullisen toiminnan seuranta ja yhteistyötoimenpiteet lajikohtaisesti painottuen. Seurataan tilojen ja paikkojen käyttötehokkuutta sähköisessä muodossa. Seurataan liikuntapalvelutarjonnan määrää ja toimintamuotoja. Seuranta kohdentumisesta lasten ja nuorten liikuntaan sekä ikäihmisten liikuntaedellytyksiin Nykyaikaistetut tiedostustavat sekä uudet kanavat; sähköisen liikuntapaikkaesitteen laatiminen Tapahtuma-, koulu- ja päiväkotitiimin prosesskuvaukset koko vapaa-aikakeskuksen näkökulmasta Henkilökohtaiset arvioinnit kaikille työntekijöille 1-2 kertaa vuodessa Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2010: Säästöjä haetaan luopumalla ulkopuolisista vuokratiloista. Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: KJ: Jäähallin taksat tarkistetaan 1.8.2010 alkaen Jäähallin liikelaitostaminen selvitetään vuoden 2010 aikana. 54

Tunnusluvut 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Suoritetavoitteet Kaupungin liikuntapaikkojen lkm 125 127 130 133 134 135 Liikuntaseurojen järjestämät ohjatut harjoitukset viikossa, lkm-liikuntatoimen järjestämät 380 380 390 400 410 410 Terveysliikunnan ryhmät viikossa, lkm 37 36 39 38 38 38 Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet Liikuntatoimen tukeminen bruttomenot 2 822 732 2 779 110 2 929 883 2 802201 2 886276 2 972864 /asukas 95,02 90,39 96,06 90,39 92,21 94,07 Urh. seura-avustukset 136 708 143 656 160 000 152 800 152 800 152 800 Nettomenot /asukas Toiminnan laajuustiedot Liikuntapaikkojen käyntikerrat /asukas 4,50 4,64 5,24 4,96 4,94 5,01 - jäähalli 7,33 3,77 4,86 4,32 4,27 4,23 - uimahalli 15,26 15,77 19,43 21,01 20,80 20,61 - palloiluhalli 4,89 3,25 7,59 4,57 4,53 4,49 - jäähalli 63 688 61 240 61 000 62 000 63 000 63 000 - uimahalli 137 272 130 959 142 000 144 000 144 000 144 000 - palloiluhalli 37 200 36 900 40 000 40 000 40 000 40 000 Järjestetyt tapahtumat (muut liikuntapaikat) 1 024 1 009 1 000 1 100 1 200 1 200 Terveysliikuntaan osallistuneet 17 317 18 565 17 000 17 500 17 500 17 500 Voimavarat Henkilöstövoimavarat Liikuntapaikat - vakinainen henkilöstö 9,5 9 9 9 9 9 - työllistetyt - 1,5 1 1 1 1 - hankkeet ja projektit 0,5 1,2 1 0,5 0,5 0,5 - ulkokentät 50 51 51 52 53 53 - sisäliikuntatilat 30 29 31 32 32 32 - ulkoliikuntapaikat 30 31 32 33 33 34 - uimalat 15 16 16 16 16 16 55

Nuorisotoimi Tulosalueen vastuuhenkilö: Jukka Nieminen, liikunta- ja nuorisotoimenjohtaja Taloussuunnitelma 2010-2012 Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella 2010-2012 Toiminnan painopiste on lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa ja viihtyisän ja turvallisen kaupunkiympäristön luomisessa. Olemme osa kaupungin lapsille ja nuorille suunnattua moniammatillista palvelujärjestelmää. Lasten ja nuorten elämän toimintakentässä nuorisopalvelut asettuu ennalta ehkäisevän toiminnan alueeseen. Tehtävämme on toimia nuorten vapaa-ajassa. Keskeisin tehtävämme on lasten ja nuorten osallisuuden tukeminen. Toimintaamme ohjaavia arvoja ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Palveluissamme korostuu nuorisotyön ammatillinen osaaminen yhdistettynä moniammatilliseen verkostotyöhön. Toimintaa säätelee ja määrittelee vuonna 2006 voimaan tullut nuorisolaki. Nuorisopalvelut ovat osa vapaa-aikakeskusta. Yhteisten työmuotojen ja toimintakulttuurien kehittäminen on tulevan kauden kehitystehtävä. Vuoden 2010 toiminnassa keskeinen muutostekijä on toiminnan sopeuttaminen aiempaa niukempiin resursseihin. Vaikka ennaltaehkäisevä työ nuorisotiloilla on tärkeää, on myös erityisnuorisotyö tärkeä toiminta-alue nuorisotyössä. Vuosina 2007-2009 on nuorisopalveluissa toteutettu ennaltaehkäisevä etsivän nuorisotyön hanke, joka on päättymässä. Vähenevien resurssien ja täyttämättä jääneen erityisnuorisotyön toimen vuoksi tämä toiminta uhkaa loppua. Valtakunnallisesti toimintaa ollaan kuitenkin lakisääteistämässä, joten asia nousee varmasti jatkossa esille myös Nokialla. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella 2010-2012 Keskeisin palvelumme on nuorisotilatoiminta. Tilatoiminta tarjoaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden turvalliseen toimintaan nuorisotyön ammattilaisten ohjauksessa. Nuorten osallistuminen kaikissa nuorisopalveluiden toiminnoissa antaa heille mahdollisuuden vaikuttaa omaan elämäänsä liittyvissä asioissa. Tätä kautta vaikutamme osaltamme lasten ja nuorten hyvinvointiin. Ennaltaehkäisevän etsivän- ja erityisnuorisotyön kehittäminen on tulevina vuosina tärkeimpiä tehtäviämme. Tätä toimintamuotoa on kehitetty hankemuotoisesti kolmen vuoden ajan. Toiminnan oli tarkoitus vakinaistua erityisnuorisotyöntekijän toimen myötä. Koska tointa ei nyt täytetty, on työtä kehitettävä yhteistyössä kaikkien lasten ja nuorten parissa toimivien kanssa. Nuorisopalveluiden toiminta on ennaltaehkäisevää toimintaa, joka keskittyy lasten ja nuorten vapaa-aikaan. Kaupunkistrategiassa toimintamme painottuu hyvinvoinnin ja elinympäristön toiminta-kenttiin. Kaikki toimintamme tähtäävät lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseen, terveen kasvun tukemiseen ja turvallisen toimintaympäristön luomiseen. Koulu toimintaympäristönä on tullut aiempaa voimakkaammin mukaan nuorisotyön toimintakentässä. Nokialla toimii nuorisovaltuusto. Vapaa-aikakeskuksen toiminnan kehittäminen ja yhteisten toimintamallien luominen ja kehittäminen ovat suunnitelmakauden haasteita. Leiritoiminta tarjoaa lapsille ja nuorille turvallisen ympäristön. Huomioimme leiritoiminnassa erityistä tukea tarvitsevat lapset ja nuoret sekä perheet. 56

Talousarvio 2010 Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme Tavoitetaso ja seurantatapa 1. Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä Nuorisokeskuksen toiminta palvelee mahdollisimman tasapuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti kaupungin eri alueiden lapsia ja nuoria. Tarjotaan lapsille ja nuorille monipuolisia tapahtuma- ja leiritoiminnan palveluja. 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Supistuneita resursseja suunnataan alueelliset ja ajassa liikkuvat tarpeet huomioiden. 3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa Yrityskasvatusta edistetään yhteistyössä kasvatus- ja opetuskeskuksen ja elinkeinopalveluiden kanssa. 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Nuorisotilat ovat auki n. 50 tuntia viikossa. Seurataan kävijätilastojen avulla kuukausittain. Tehdään kaksi asiakaskyselyä, joista saadun palautteen kautta kehitetään toimintaa. Toteutetaan 7 leiriä. Osallistumme seutukunnalliseen Kult Tour -tapahtumakuukauteen marraskuussa ja järjestämme lapsille ja nuorille pienimuotoisempia tapahtumia alueellisesti. Toiminta ja olemassa olevat resurssit on suunnattu toimivasti ja tehokkaasti eri alueille. Seurataan asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta saadun palautteen ja nuorisopalveluiden työpalavereissa tehdyn arvioinnin kautta. Osallistumme yrityskasvatustyöryhmän toimintaan. Nuorten osallistumis- ja vaikuttamiskanavat kehittyvät merkittäväksi osaksi kaupungin päätöksenteko-järjestelmää, lasten ja nuorten ääntä kuullaan aiempaa paremmin. Pienryhmä- ja harrastekerhotoiminnalla tuetaan lasten ja nuorten tervettä kasvua. 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Henkilöstön ammattiosaamisen tason nostaminen. Yhteisen toimintakulttuurin ja tiimityön kehittäminen vapaa-aikakeskuksessa ja tehtäväkuvausten ja vastuunjakojen selkeyttäminen nuorisopalveluissa. Kehitetään yhteistyössä uudenlaisia vaikutuskanavia lapsille ja nuorille. Seuranta toteutetaan yhteistyössä nuorisovaltuuston ja koulujen oppilaskuntien kanssa. Toteutetaan pienryhmätoimintaa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kehityskeskustelut ja henkilökohtaiset arvioinnit tehdään kerran vuodessa. Tuetaan omaehtoista kouluttautumista. Laaditaan tapahtuma- ja koulu- ja päiväkotitiimin prosessikuvaukset ja nuorisopalveluiden vastuujaot ja tehtäväkuvaukset. Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2010: Erillistä nuorisokahvilatoimintaa ei toteuteta. Ennaltaehkäisevää katutyötä ei jatketa. Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: KJ:Nuorisotoimessa luovutaan Pohjoismaisesta ystävyyskuntatoiminnasta ja suunnitellaan uusi kvtoiminta EU-tasolla. Sopimus irtisanotaan välittömästi ja suunnitellaan uusi toiminta ensi vuoden aikana. Matkarahat ensi vuodelta poistetaan. 57

Tunnusluvut 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Suoritetavoitteet Nuorisotilojen kävijät/aukiolotunti 7,2 6,5 13 12,6 12,6 13,00 Kouluissa toteutetut yhteistoimintatunnit/vko 12 12 25 18 18 18 Toteutettavat yhdistystapahtumat 42 35 40 40 40 40 Iltapäivätoimintaan osall. /viikko 145 275 240 140 140 140 Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet Nuorisotoiminnan tukeminen bruttomenot 944 793 977 948 1 113 901 801 638 825 687 850 457 /nuori 94,41 105,95 113,67 81,79 84,25 86,78 /asukas 31,07 31,58 36,52 25,85 26,37 26,91 Avustukset 12 646 12 393 17 499 12 499 12 499 12 499 /nuori 1,35 1,33 1,79 1,28 1,28 1,26 Leirikustannukset/leiriläinen 50,08 46,37 43,74 47,56 46,56 46,56 Nuorisotilojen käyttömenot/kävijä 3,61 4,64 3,51 3,57 3,53 3,57 Toiminnan laajuustiedot Nuorisotoimen av. ovien toimintaan ja kerhotoimintaan osallistuneet 12 831 11 701 15 500 19 700 19 700 20 000 Leiritoimintaan osallistuneet 239 164 200 180 180 180 Koulujen yhteistoimintaohjelmaan osallistuneet 840 1 298 1 200 1 200 1 200 1 200 Iltapäiväkerhot, kpl (kaupungin järj.) 16 16 20 12 12 12 Pajatoimintaan ja nuorten työpalvelun toimintaan osallistuneet 511 534 550 520 520 520 Voimavarat Henkilöstövoimavarat - nuoriso-ohjaajat 8 8 10 10 10 10 - iltaohjaajat 2 2 - hankkeet ja projektit 1,8 1 2,5 0,5 0,5 05, - ohjaajat 1,5 0,25 - opso:t - - - työllistetyt - - Tilat, m 2 2 250 700 1 270 1 270 1 270 1 270 58

Liikunta- ja nuorisolautakunta yhteensä Vapaa-aikakeskus yhteensä 59

60

6.5.Tekninen keskus Johto ja hallinto Tulosalueen vastuuhenkilö: Simo Latva, tkj Taloussuunnitelma 2010-2012 Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella 2010-2012 Tekniseen keskukseen liitetään vuoden 2010 alussa ruokahuolto. Tämä näkyy myös johdon ja hallinnon tulosalueen työn määrän kasvuna. Lähivuodet tulevat olemaan kaupungin taloudessa tiukkoja. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella 2010-2012 Kaupungin strategian toteuttamiseksi tulee suunnitelmallisuutta lisätä. Siksi investointiohjelman on oltava taloussuunnitelmakautta pidempi. Laaditaan ohjeelliset 5-vuotissuunnitelmat investoinneille. Seutuyhteistyötä lisätään. Talousarvio 2010 Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme 1. Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä Suunnitelmallinen ja resurssien mukainen toiminta Asiakaspysäköintipaikkojen riittävyys Puistojen hoidon taso Tavoitetaso ja seurantatapa Tekniselle lautakunnalle laaditaan sekä talonrakennukseen että infrarakentamiseen 5- vuotisohjelma Säilytetään pysäköinninvalvonnan taso. Puistot hoidetaan hoitoluokituksen mukaisesti 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Järjestämme palvelut kustannustehokkaasti Selvitämme palvelujen tuottamistapoja. 3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa Teollisuus- ja liiketonttien tarjonta Nokian tekniset palvelut ovat hinnaltaan Treen seudun keskitasoa. Vertailu seudun kuntien kesken. Seudullisista kehittämishankkeista tehdään selvitys. Uusia tontteja Kolmenkulmantien varteen 61

4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Luomme nokialaisille mahdollisuuksia omaehtoiseen liikkumiseen. Joukkoliikenteen palvelutason parantaminen 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Ammatillisen taidon ylläpito Liikuntapaikkojen hoito tehdään sovitulla tasolla. Informaatiotaulut uusitaan ja niitä lisätään. Seutulipun hinta pysyy samana. Nokia on aktiivisesti mukana seudullisessa joukkoliikenteen kehittämistyössä. Koulutustarpeet todetaan kehityskeskusteluissa. Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2010: Ruokapalvelujen siirtyminen tekeen tuo mukanaan hallinnollista työtä, mm. henkilöstöä 85. Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: Tunnusluvut 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet Teken käyttötalouden toteutuma % - tulot 108,42 100,3 100 100 100 100 - menot 94,69 97,2 100 100 100 100 Voimavarat Teken henkilöstön määrä 257 255 262 332 332 332 Johto ja hallinto 2 3 3,5 3,5 3,5 3,5 Pysäköinnin valvonta 1 2 2 2 2 2 Toimistopalvelut 9 8 8 8 8 8 Varikko Tulosalueen vastuuhenkilö: Kari Mäkelä Varikkopäällikkö Taloussuunnitelma 2010-2012 Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella 2010-2012 Taloudellisen tilanteen takia suurempia investointeja siirretään ja toiminta sopeutetaan olosuhteiden vaatimuksien mukaiseksi Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella 2010-2012 Aloitetaan yhteistyö Pirkkalan ja Ylöjärven kanssa kesä/talvisuolauksen osalta 62

Talousarvio 2010 Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme 1. Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä Varikon kehittämisen jatkaminen Tavoitetaso ja seurantatapa Edetään kehityssuunnitelman mukaisesti. 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Kustannustehokas palvelu kaikille palvelukeskuksille Ylläpidetään palvelulaatu kilpailukykyisin hinnoin, kustannusseuranta, asiakaspalaute 3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa Yhteistyö paikallisten koululaitosten, perusturvan ja yrityksien kanssa 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Tuottaa hyvät ja tehokkaat palvelut palvelukeskuksille ja muille sidosryhmille Annetaan nuorille, kuntoutujille ja pitkäaikaistyöttömille mahdollisuus päästä työelämään kiinni ja sitä kautta sijoittua yksityissektorille työhön. Tuotetaan laadukkaasti ja edullisesti logistiikka-, huolto- ja konekeskuspalvelut Tehdään kysely palveluista ja lisätarpeista. Leasing-autojen ja omien autojen kustannustenvertailu. 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Henkilöstön kehittäminen moniosaamiseen ja kustannustietoisuuteen Atk-järjestelmien käyttöönotto kokonaisuudessaan Järjestetään sisäistä koulutusta. Henkilökunnan koulutusta Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2010: Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: 63

Tunnusluvut 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Suoritetavoitteet Varaston rivitapahtumat 21 618 21 548 21 600 20 000 20 000 21 000 Korjaamon laskutustunnit ( h ) 3 785 4 294 4 200 3 000 3 000 3 000 Kuljetuksen laskutustunnit ( h ) 2 500 3 989 2 700 1 400 1 400 1 400 Konekeskuksen laskutus ( ) 795 108 907 431 800 000 800 000 800 000 800 000 Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet Varaston arvo 231 610 202 919 180 000 180 000 180 000 180 000 Korjaamon laskutushinta /h 35,00 40,00 40 40 45 50 Toiminnan laajuustiedot Varaston kiertonopeus 8,0 7,21 8 7 7 7 Varaston nimikkeet 2 700 2 440 2 700 2 700 2 600 2 600 Voimavarat Henkilöstö 10 10 10 8+0,5 9 9 Koneet/auto Traktorit 8 6 7 7 7 7 Kuorma-autot 4 5 5 5 5 5 Pakettiautot 27 25 25 25 25 25 Henkilöautot 25 34 34 32 32 32 Tiehöylät 2 2 2 2 2 2 Lakaisukoneet 1 1 1 2 2 2 Tr-Kaivurit 2 2 2 2 2 2 Pyöräkuormaaja 1 1 1 1 1 1 Leasingautot 6 15 16 14 8 7 Puistokoneet 13 9 10 12 12 12 Latukone 1 1 1 1 1 1 Moottorikelkat 4 3 3 4 4 4 64

Tilatekniikka Tulosalueen vastuuhenkilö: Ismo Silván, tilapalvelupäällikkö Taloussuunnitelma 2010-2012 Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella 2010-2012 Talouden taantuman vuoksi rakennushankkeita ei aloiteta aiempien suunnitelmien mukaisesti. Sen sijaan kohteiden suunnitteluun panostetaan. Energiatehokkuussopimuksen edellyttämien toimenpiteiden toteuttamista jatketaan suunnitelmakaudella. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen vaadittavien toimenpiteiden selvitystä jatketaan. Suunnitelmakaudella tapahtuva sähköinsinöörin eläköityminen otetaan ajoissa huomioon. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella 2010-2012 Talousarvio 2010 Vanhainkodin 1. vaiheen rakentaminen aloitetaan vuonna 2010 ja kokonaisuudessaan hanke valmistunee vuonna 2012. Keskustan päiväkodin uudisrakennuksen rakentaminen alkanee vuonna 2011. Uuden keskuskeittiön rakentaminen alkanee vuonna 2010 Harjuniityn päiväkodin yhteyteen. Nokian koulun uudelleen rakentamisesta pitää tehdä päätös. Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme 1. Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä Kaupungin kiinteistöomaisuuden kehittäminen Suunnitteluratkaisuissa otetaan huomioon tilojen muunneltavuus ja energiatehokkuus. Tavoitetaso ja seurantatapa Uusi kiinteistötietojärjestelmä on käytössä. Tilat ovat muunneltavia ja energiatehokkaita. 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Tehokas rakennuttaminen ja suunnittelun ohjaus: kiinnitämme erityistä huomiota elinkaarikustannuksiin. Ulkoisten vuokrasopimusten kriittinen tarkastelu. Luotettavat kustannusarviot ja pitävät aikataulut. Pienennetään energia- ja huoltokustannuksia. Vähennetään ulkoisia vuokrasopimuksia, määrärahaa vähennetty 5 %. 3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa Tarjouspyynnöissä suosimme nykyaikaisia, tehokkaita tuotteita ja palveluja. Tuotteen ja palvelun pitää olla tarjouspyynnön mukainen. 65

4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Kiinteistöt ovat terveellisiä ja turvallisia. 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Henkilöstön ammattitaidon ylläpito ja parantaminen. Sisäilmaongelmien poistaminen. Päästään nykyisten rakennusmääräysten mukaiseen minimitasoon vanhoissa rakennuksissa. Omatoimista kouluttautumista kannustetaan. Koulutustarpeet selvitetään kehityskeskusteluissa. Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2010: Sähköinsinöörin mahdollisen eläköitymisen aiheuttamat toimenpiteet: tilatekniikka varautuu ostamaan (sähkön) käytönjohtajapalvelut ulkopuoliselta palveluntuottajalta. Siivoustuotanto laskuttaa palvelunsa suoraan toimijoilta; sisäinen vuokra ei siis enää vuodesta 2010 alkaen sisällä ko. erää. Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: KJ: Ulkopuolisilta vuokrattujen tilojen määrärahaa on vähennetty 5 %:lla. Tilatekniikan kiinteistön hallinnon lämmitysöljymäärärahasta on vähennetty 50.000 Tunnusluvut 2007 2008 2009 2010 2011 Suoritetavoitteet Investointirakentaminen, milj. 3,62 7,94 6,00 5,7 8,4 Kunnostustyöt, milj. 0,9 0,9 0,90 0,95 1 Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet Sisäinen vuokra /m 2 /kk Päiväkodit 13,03 9,44 12,03 9,09 Koulut 8,38 7,44 8,74 7,04 Terveyskeskus 12,22 11,38 14,87 12,71 Vihnuskoti 5,78 5,8 7,87 7,32 Uimahalli 19,52 20,84 19,99 15,93 Jäähalli 7,26 4,95 6,18 5,84 Muut 6,34 7,94 9,41 6,75 Voimavarat Tilatekniikan henkilöstö 7 6 6 6 5 Tilatekniikan määräaikaiset 1 0 1 1 1 Laajuustiedot: Kiinteistöjen lukumäärä (kpl) 113 114 114 114 114 Liikerakennukset (kpl) 6 6 6 6 6 Vuokra-asunnot (kpl) 61 60 60 60 60 Vuokra-asunnot (m 2 ) 2 820 2 774 2 750 2750 2750 66

Kunnallistekniikka Tulosalueen vastuuhenkilö: Tommi Jalkanen, yhdyskuntatekniikan päällikkö Taloussuunnitelma 2010-2012 Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella 2010-2012 Suunnitelmakauden investointitarve säilyy korkealla tasolla. Meneillään oleva taantuman ajanjakso tulee vaikuttamaan investointimäärärahoihin alentavasti suunnitelmakauden alkupuoliskolla. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella 2010-2012 Talousarvio 2010 Taloussuunnitelmakauden toimenpiteitä kaupunkistrategian toteuttamiseen on rakentaa turvallista ja viihtyisää infraa, sekä tarjota mahdollisuuksia yritystoiminnalle rakentamalla teollisuus- ja liiketoiminta - alueita. Alueiden rakentamisen pääpaino on Kolmenkulman yritysalueella. Lisäksi tulemme jatkamaan puistojen ja liikuntapaikkojen rakentamista lisäämään viihtyisyyttä ja hyvinvointia. Liikenneturvallisuustyö on merkittävässä osassa taloussuunnitelmakaudella, koska helmikuussa 2010 valmistuu päivitetty liikenneturvallisuussuunnitelma. Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme Tavoitetaso ja seurantatapa 1. Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä Liikenneturvallisuuden edistäminen Suunnitellaan ja toteutetaan helmikuussa 2010 valmistuvan liikenneturvallisuussuunnitelman mukaiset työt. 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Oman työn ja ostopalvelun kehittäminen Resurssien monikäyttöisyyden lisääminen Oman suunnittelun/konsulttien kustannusvertailu ja tehokkuuden arviointi vuoden 2010 aikana. Toimenkuvien tarkistaminen vuoden 2010 loppuun 3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa Kolmenkulman alueen rakentaminen Kolmenkulmantien rakentaminen Tampereen rajalle on valmis keväällä 2011; työohjelma 2010. 67

4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Luomme asukkaille mahdollisuuksia omaehtoiseen liikuntaan Joukkoliikenteen palvelutaso 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Henkilöstökoulutus Laajanojan monitoimipuisto on valmis kesällä 2010 Tehdään uimarantojen kuntotarkastus ja kunnostussuunnitelma, valmis vuoden 2010 loppuun mennessä Asennetaan sähköiset aikataulunäytöt kaupunkialueelle 2010 ja nostetaan pysäkkien laatutasoa Osallistutaan alan koulutustapahtumiin Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2010: Ei toiminnallisia muutoksia Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: Ei muutoksia. Tunnusluvut 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Suoritetavoitteet Katuja rakennetaan/saneerataan, m 2 38 436 80 515 79 000 55 000 45 000 50 000 Vesijohtoja rakennetaan, m 8 400 7 797 12 000 9 000 8 000 9 000 Viemäreitä rakennetaan, m 7 411 6 161 8 000 7 000 6 000 7 000 Sadevesiviemäreitä rakennetaan, m 5 935 7 572 8 000 7 000 7 000 7 000 Puistoja rakennetaan/saneerataan, ha 2 2 2 1,5 1,5 1,5 Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet Katujen hoitokustannukset, /km 6 431 7 750 8 000 8 200 8 400 8 500 Puistojen hoitokustannukset, /m 2 0,6 0,6 0,7 0,7 0,8 0,8 Toiminnan laajuustiedot Katujen määrä, km 223 227 225 230 232 234 Hoidetut viheralueet, ha 109 111 111 112 114 115 Voimavarat Vakinainen henkilöstö 7 7 7 6 6 6 - rakennuttaminen 1 1 1 1 1 1 - katujen ja yleisten alueiden kunnossapito 1 1 1 1 1 1 - suunnittelu 4 5 5 4 4 4 68

Maankäyttö Tulosalueen vastuuhenkilö: Asko Riihimäki, kaupunginarkkitehti Taloussuunnitelma 2010-2012 Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella 2010-2012 Karttatietokannan koordinaatistomuunnos. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella 2010-2012 Talousarvio 2010 Maanhankinta ja kaavoitus toteutetaan ennakoivasti sekä kiinteistönmuodostus ja tonttitarjonta oikea-aikaisesti tasapainoisen talouskehityksen turvaamiseksi. Yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan kaavoittamalla uusia työpaikka-alueita. Keskustaajaman maankäyttöä tiivistetään ja tehostetaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme 1. Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä Oikea-aikainen asuntotonttitarjonta Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja tehostaminen 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Taloudellinen vakaus Sopimusperusteisen tilaaja-tuottaja mallin toimivuus Tavoitetaso ja seurantatapa Harjuniityssä korttelien 81-85 pientalotontit on luovutettu ja kortteli 86 on muutettu kerrostalotonteiksi. Harjuniityn osayleiskaavaluonnos on laadittu. Sammalistossa Sorvantien pohjoispuolinen alue on asemakaavoitettu. Paperitehtaan pohjoispuolen kaava on muutettu. Nokian kartanon ympäristön kaava on muutettu. Valkoisen harjun ja Pirkkalaistori 2:n asemakaavat on muutettu. Yrittäjäkadun itäpään maankäytön kehittämisen suunnittelu on aloitettu. Tontinluovutusehdoilla varmistetaan maanvuokra- ja maanmyyntitulotavoitteiden toteutuminen. Mittauspalveluista maksetaan tilausten ja saatujen palveluiden mukaisesti. 69

3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa Yritysten toimintaedellytysten parantaminen 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Seutuyhteistyön hyödyntäminen 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Harjuniityn teollisuustontteja on hankittu kaupungille ja luovutettu yrittäjille. Kolmenkulmantien varren ympäristö Porintien pohjoispuolella on asemakaavoitettu ja tontteja on luovutettu. Halimaan itäpuolinen työpaikka-alue on asemakaavoitettu ja tontteja on luovutettu. Osallistutaan karttakoordinaatiston muutoshankkeeseen ja seutuyhtymän työryhmissä maankäytön ja asuntopolitiikan toteutusohjelmointityöhön. Osallistutaan tehtävien muuttumisen ja ammattitaidon ylläpidon edellyttämään koulukseen. Henkilöstön vaihtuessa muutetaan tarvittaessa tehtäväkuvauksia. Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2010: Karttatietokanta siirretään uuteen valtakunnalliseen / eurooppalaiseen koordinaatistoon. Kaavamuutostuloja oli vuonna 2009 normaalia enemmän. Vuodelle 2010 arvioidaan normaalit tulot, eli 200.000 euroa vähemmän kuin vuonna 2009. Maa-alueiden myyntivoittoarviota on laskettu 1 milj. euroa vuodesta 2009, koska vuonna 2010 ei ole tiedossa vuotta 2009 vastaavia tulokohteita. Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: Ei muutoksia. LTK: Kaavoitusyksikön tuloista vähennettiin 200.000 sekä kartta ja tonttiyksikön maa-alueiden myyntituloista vähennettiin 1.000.000 KJ: Maanmyyntituloja on lisätty 1 milj. Tunnusluvut 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Suoritetavoitteet - aloitetut asemakaavatyöt (kpl) 9 14 12 12 12 12 - hyväksytyt asemakaavat (kpl) 8 18 12 12 12 12 - uusia omakotitontteja asemakaavaan 0 54 0 100 100 100 - tonttien rekisteröintejä 132 138 70 70 70 70 - tonttien luovutuksia 63 68 45 45 45 45 Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet - maa-alueiden vuokratulot ( ) 1 436 915 1 395 854 1 370 000 1 370 000 1 370 000 1 370 000 - maa-alueiden myyntivoitot ( ) 4 398 079 2 406 844 3 500 000 2 500 000 2 500 000 2 500 000 Toimintamenot ( /asukas) - kaavoitus 8,51 12,23 10,30 12,50 12,50 12,50 - kartta- ja tontti 24,81 25,82 27,50 34,50 33,20 33,20 70

Toiminnan laajuustiedot - oikeusvaikutteinen yleiskaava-alue (ha) 12 109 15 780 15 780 15 780 15 780 15 780 - asemakaava-alue (ha) 2 327 2 508 2 600 2 700 2 800 2 900 - ranta-asemakaava-alue (ha) 162 158 157 158 158 158 - numeerinen kantakartta (ha) 9 135 9 172 9 172 9 172 9 172 9 172 - kiinteistörekisterissä tontteja 5 248 5 369 5 400 5 500 5 600 5 700 - valmisteltuja poikkeamislupia ja suunnittelutarveratkaisuja 75 45 + 29 60 60 60 60 Voimavarat Henkilöstö: kaavoitus 3,5 3,5 3,5 4 4 4 kartta- ja tontti 7,5 9,5 9 9 9 9 Tilatuotanto Tulosalueen vastuuhenkilö: Tuula Kantola, siivouspäällikkö Taloussuunnitelma 2010-2012 Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella 2010-2012 Ruokapalveluyksikkö siirtyy tilatuotantoon. Valmistuskeittiöiden muuttaminen jakelukeittiöiksi. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella 2010-2012 Siivous- ja ruokapalvelujen yhdistäminen ja SI-RU projektitulosten käyttöönotto. Uuden keskuskeittiön suunnittelu ja rakentaminen. 71

Talousarvio 2010 Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme 1. Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä Kiinteistöjen kuntoa tarkastetaan vuosittain Tavoitetaso ja seurantatapa Kiinteistöjen kunto on riittävän hyvä ja kunnostussuunnitelmat on laadittu yhdessä tilatekniikan kanssa. Asiakastyytyväisyyskyselyt ja palautteet 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Resurssit ovat oikeassa suhteessa palvelujen tuottamiseen. Resurssit ovat oikeassa suhteessa palvelujen tuottamiseen. Uusi kiinteistönhallintajärjestelmä on käytössä. 3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Tuotetaan ravitsemussuositusten mukaiset ateriat. Kiinteistöjen tilat huolletaan tarkoituksenmukaisesti ja täytetään hygieniavaatimukset. Terveelliset ruokatottumukset ja monipuoliset ruokalistat. Siistit ja hyvässä kunnossa olevat tilat käytettävissä olevilla resursseilla. Asiakaspalautteet 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Koulutetaan henkilöstöä moniosaajiksi Henkilöstöstä on koulutettu 10 moniosaajaa. Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2010: Tulosalueen henkilöstö vähenee, mikäli ei huomioida ruokahuollon siirtymistä tulosalueelle. Siivouspalvelujen laskutus muuttuu suoraan palvelukeskuksilta laskutettaviksi, jolloin voidaan nopeammin reagoida muutoksiin. Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: Siivoustyönohjaajan nimikkeen muutos siivouspalveluesimieheksi. 72

Tunnusluvut 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet Siivous m 2 /tunti 139 142 146 153 153 153 Siivous /m 2 /vuosi 31,42 32,76 31,63 31,17 31,17 31,17 Kiinteistönhoito m 2 /tunti 846 861 968 915 915 915 Kiinteistönhoito /m 2 /kk 0,61 0,43 0,44 0,44 0,43 0,43 Ammattimies/vahtimestaripalvelut 0,17 0,2 0,2 0,2 0,2 Kunnossapitokustannukset /m 2 /vuosi Ruokapalvelujen ateriamäärät / vuosi 0,7 1692000 0,7 1692000 0,7 1692000 Toiminnan laajuustiedot Siivottavat kiinteistöt 91 93 94 90 90 90 Kiinteistönhoidon kiinteistöt 62 63 65 65 65 65 Keittiöiden lukumäärä - valmistuskeittiöt - jakelukeittiöt Voimavarat Ruokapalveluyksikön henkilöstö 79 79 79 Siivousyksikön henkilöstö 83 83 85 70 70 70 - yhdistelmätyöntekijät 13 13 13 17 23 17 23 8 33 Taloyksikön henkilöstö 35+3 35 36 34 34 34 Tilat, m² Siivous järjestetty 79 403 85 251 85 634 84 636 84 636 84 636 Kiinteistönhoito järjestetty 130 009 132 430 132 710 133 101 133 101 134 000 73

Aluetuotanto Tulosalueen vastuuhenkilö: Aki Salokatve, työpäällikkö Taloussuunnitelma 2010-2012 Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella 2010-2012 Talouden taantuman vuoksi investointitöitä on edellisvuosia vähemmän ja ylläpidon resurssit tulevat todennäköisesti pienenemään määrärahojen vähyyden vuoksi. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella 2010-2012 Talousarvio 2010 Tehostetaan tuotantoyksiköiden henkilöresurssien ristikkäiskäyttöä. Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme 1. Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä Rakennuskohteet saatetaan viimeistelyineen valmiiksi sovittujen aikataulujen mukaisesti. Tavoitetaso ja seurantatapa Aikataulutus yhdessä tilaajan kanssa ja työmaiden luovutus erillisessä katselmuksessa. 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Ajanmukainen kalusto ja motivoitunut henkilöstö ovat oikeassa suhteessa palvelujen tuotantomääriin. Kustannukset ovat Tampereen kaupunkiseudun keskitasoa alempana. 3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Töiden viimeistelytaso korkea ja työmaiden asukkaille aiheuttama haitta on minimoitu. Infranormien taso, katselmukset tilaajan kanssa. Liikennejärjestelyt ovat määräysten mukaiset ja tiedottaminen mm. työmaatauluin. 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Laitteiden teknistyessä huolehditaan riittävästä koulutuksesta. Henkilöstökoulutusta annetaan vähintään kerran vuodessa. 74

Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2010: Sähköinsinöörin mahdollisesti eläköityessä virka siirretään tilatekniikasta aluetuotantoon. Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: Tunnusluvut 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Suoritetavoitteet - katuja rakennetaan, m² 17 885 16 930 20 000 16 000 17 000 18 000 - katuja saneerataan, m² 3 900 7 050 3 500 4 500 5 000 6 000 - vesijohtoja rakennetaan, m 2 402 3 017 3 000 2 800 3 000 3 000 - vesijohtoja saneerataan, m 848 424 800 300 350 450 - jätevesiviemäreitä rakennetaan, m 2 549 1 941 2 700 1 700 1 800 2 000 - jätevesiviemäreitä saneerataan, m 111 424 500 350 400 420 - sadevesiviemäreitä rakennetaan, m 2 201 2 562 3 000 2 200 2 500 2 600 - puistoja rakennetaan, ha 2 0,5 1 0 0 1 - leikkipaikkoja rakennetaan, kpl 1 1 1 0 0 1 - leikkipaikkoja peruskorjataan, kpl 4 2 5 3 2 2 - puistometsiä käsitellään, ha 15 16 15 15 15 15 - rakennuspaikkoja merkitään, kpl 250 208 170 160 200 210 - sijaintikatselmuksia tehdään, kpl 321 230 200 200 220 230 - rajapisteitä maastoon toimituksissa, kpl 950 946 1 000 1 000 1 100 1 100 Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet - katujen hoitokustannukset, /km 8 500 7 890 7 800 8 200 8 400 8 500 - puistojen hoitokustannukset, /m² 0,60 0,60 0,60 0,7 0,8 0,8 Toiminnan laajuustiedot - katujen määrä, km 184 213 224 230 232 234 - hoidetut viheralueet, ha 453 455 455 455 455 456 Voimavarat Vakinainen henkilöstö - katutuotanto 33 33 34 34 34 34 - mittaustuotanto 10 9 9 9 9 9 - puistotuotanto 19,5 21 21 20 20 21 75

Vesihuoltolaitos Tulosalueen vastuuhenkilö: Simo Latva, oto vs vesihuoltopäällikkö Taloussuunnitelma 2010-2012 Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella 2010-2012 Suunnitelmakaudella on ratkaistava miten Nokian jätevedet tulevaisuudessa puhdistetaan. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella 2010-2012 Talousarvio 2010 Kullaanvuoren puhdistamon lupaehtojen mukaan pitää typen poisto olla järjestetty 1.1.2011. Tähän haetaan jatkoaikaa, jotta voidaan selvittää jätevedenkäsittelyn yhteistyömahdollisuudet. Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme 1. Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä Kaupungin suunnitelmallisen kasvun varmistaminen Vanhojen alueiden vesihuollon turvaaminen Tavoitetaso ja seurantatapa Uudisalueita rakennetaan rakentamisohjelman mukaisesti. Vanhojen alueiden saneeraus (Alhoniitty). 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Toiminnan tehostaminen 3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa Yritystoiminnan vesihuollon turvaaminen 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Vesihuollon varmuus 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Ammattitaidon ylläpito Automaatiovalvonnan lisääminen. Kaikki pumppaamot ovat automaatiossa. Verkostokartat ajantasaistetaan. Kolmenkulmantie vesihuollon rakentaminen Porintien pohjoispuolelle Vesihuollon toimintasuunnitelma toteutetaan. Vihnuksen alittava vesijohto uusitaan. Pohjois-Nokian verkoston puhdistaminen/työohjelman laatiminen Koulutustarpeet kartoitetaan kehityskeskusteluissa. Puhdistuslaitoksen hoitajat suorittavat vesihuoltoalan ammattitutkinnon. 76

Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2010: Sähköinen laskutus otetaan käyttöön. Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: Asentajan nimike muutetaan puhdistuslaitoksen hoitajaksi. Tunnusluvut 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Suoritetavoitteet Veden käyttömaksu, /m 3 1,10 1,14 1,22 1,37 1,37 1,37 Jäteveden käyttömaksu, /m 3 1,65 1,78 1,66 1,66 1,66 1,66 Myyty vesi, 1000 m 3 1 610 1 610 1 730 1 620 1 650 1 680 Laskutettu jätevesi, 1000 m 3 1 794 1 862 1 900 1 800 1 850 1 900 Liittymissopimukset, kpl 5 400 5 798 5 600 5700 5 800 5 900 Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet Laskutetun veden osuus verkoston pumpatusta vedestä, % 85 83 90 90 90 90 Laskutetun jäteveden osuus käsitellystä, % 65 40 68 50 52 55 Toiminnan laajuustiedot Vesijohtoverkosto, km 253,3 258 259 261 263 270 Jätevesiviemärit, km 209 226 223 225 227 232 Sadevesiviemärit, km 98 113 108 110 112 114 Jätevedenpumppaamot, kpl 47 45 53 55 58 65 Voimavarat Henkilöstö 25 26 26 26 26 26 77

Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma Vesihuoltolaitoksen rahoituslaskelma 78

Tekninen keskus Rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluyksikkö Tulosalueen vastuuhenkilö: Juhani Toiminen, rakennustarkastaja Taloussuunnitelma 2010-2012 Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella 2010-2012 Taloudellisesta tilanteesta huolimatta rakentamisen määrä on vähentynyt vain noin 10 %:lla vuoteen 2008 verrattuna. Taloussuunnitelmakaudella 2010-2012 määrä pysynee nykyisellä tasolla. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella 2010-2012 Talousarvio 2010 Ohjauksella ja opastuksella pyritään parantamaan suunnittelun tasoa. Panostetaan tärkeiden ja herkkien kohtien suunnittelun ohjaukseen. Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme 1. Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä Noudatamme asemakaavamääräyksiä ja rakennustapa ohjeita. Ohjaamme rakentajia hyvään suunnitteluun ja toteutukseen. Ympäristönsuojeluyksikkö konsultoi kaupungin muita yksiköitä mm. maankäytön, vesienkäytön ja maanrakentamisen suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä metsäomaisuuden hoidossa. Tavoitetaso ja seurantatapa Viranomaispäätökset pysyvät muuttumattomina hallinto-oikeuksissa. 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Oma henkilöstö käsittelee kaikki lupapäätökset ja tarkastukset. Ympäristönsuojeluyksikkö on mukana seudullisessa yhteistyössä, jossa kehitetään yhteisiä käytäntöjä viranomaistoimintaan sekä rakennetaan työkaluja pitkäjänteiseen valvontatyöhön ( Factan ympäristöosio ) Käsittelyajat ovat keskimäärin alle kolme viikkoa. 3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa 79

4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Rakennusten tulee täyttää terveellisyyden ja turvallisuuden vaatimukset. Ympäristönsuojeluyksikkö on mukana seudullisessa yhteistyössä ilmaston muutoksen hidastamiseksi ( ilmastostrategia ja Ilmankos-kampanja). Virheellinen rakennusfysiikka ei saa aiheuttaa terveydellistä haittaa. Rakennukset eivät saa sortua huonon suunnittelun takia. 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Seuraamme lainsäädännön ja rakentamismääräyskokoelman muutoksia. Ammattitaidon ylläpito Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2010: Ei toiminnallisia muutoksia Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: KJ: Ympäristönsuojelusta on poistettu sijaismäärärahat. Ympäristönsuojelu Tunnusluvut 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Suoritetavoitteet Luonnonsuojelualueiden hoitotyöt, henkilötyövuotta 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Toiminnan laajuustiedot Vesistöjen tarkkailu 50 47 45 45 45 45 Käsitellyt ympäristöluvat 8 2 2 2 2 2 Käsitellyt maa-ainesluvat 2 1 1 1 1 1 Käsitellyt jätevesi-ilmoitukset 80 70 70 70 70 80 Lautakunnassa käsitellyt ympäristöasiat 45 27 35 40 40 40 Voimavarat Vakanssit 2 2 2 2 2 2 80

Rakennusvalvonta Tunnusluvut 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Suoritetavoitteet Myönnettyjä rakennuslupia 455 454 450 420 420 420 Katselmuksia 1 315 1 140 1 150 1 100 1 100 1 100 Lvi-tarkastukset 525 485 475 450 450 450 Myönnetyt luvat; asuntoja 261 163 220 180 180 180 Valmistuneet asunnot 379 259 250 190 190 190 Voimavarat Vakanssit 4 4 4 3 3 3 Tekninen keskus yhteensä 81

82

7. Tuloslaskelma 83

Tuloslaskelmaosa 84

8. Investoinnit TA 2010 TS 2011 TS 2012 kust.arvio Kohteet ovat teknisen lautakunnan kohteita, jos ei muuta mainita TALONRAKENNUS Vihnuskodin keittiöremontti 20 000 1 000 000 suunnitteluraha Vihnuskodin keittiöön Koskenmäen leikkikerho 50 000 50 000 Leikkikerholle tilat päiväkodin pihapiirin puurakennukseen Keskustan päiväkoti 300 000 2 400 000 2 400 000 5 150 000 Sammaliston koulu 5 000 000 5 000 000 Nokian koulun lakkauttamisen jälkeen vastaamaan Etelä-Nokian lapsimäärän koulutilatarpeeseen Myllyhaan koulun laajennus ja peruskorjaus 100 000 300 000 100 000 500 000 Vastaamaan Pohjois-Nokian akuuttiin koulutilatarpeeseen Päiväkotien pihat 120 000 120 000 120 000 360 000 Emäkosken elementtiluokkatilan siirto 50 000 50 000 Harjuniityn päiväkoti ja koulu 1 400 000 1 300 000 4 000 000 21 000 000 1. vaiheessa pvk ja tilat alkuopetukselle 1-2 luokille Hoitolaitoksiin sprinklerit 500 000 200 000 360 000 1 780 000 mm. Vihnuskodin dementiaosasto Varikkoalueen kehittäminen 150 000 150 000 150 000 600 000 2010 puistotuotannon siirtyminen varikolle Vanhainkodin uudisrakennus 2 500 000 4 500 000 2 000 000 9 300 000 Energiatehokkuustoimenpiteet 140 000 140 000 140 000 560 000 erillissuunnitelman mukaan Kiinteistöjen sisäilmaongelmat 85 000 85 000 85 000 340 000 Erikseen käsiteltävän suunnitelman mukaan Automaatiojärjestelmän nykyaikaistaminen 50 000 50 000 50 000 200 000 Erikseen käsiteltävän suunnitelman mukaan Purettavat rakennukset 150 000 150 000 300 000 Seponkuja 1, Puutteenkuja 15, Taivalkunnantie 5 Kerholan juhlasalin lattiapäällysteen vaihtaminen 40 000 40 000 Nykyinen vaikea huoltaa ja huonossa kunnossa Tervasuon koulun muuttaminen päiväkodiksi 340 000 340 000 Sammaliston koulun valmistuttua Museorakennusten kunnostusmääräraha 30 000 30 000 60 000 Kankaantaan koulun laajennus 500 000 2 000 000 Oppilasennusteen mukainen laajennustarve 85

8. Investoinnit TA 2010 TS 2011 TS 2012 kust.arvio Knuutilan päärakennuksen ulkovaipan kunnostus 70 000 70 000 Holtin maataideteoksen kunnostuksen suunnittelu ja toteutus 15 000 15 000 Pääkirjaston rakennushanke, suunnittelu 2012 100 000 10 000 000 valtionosuus -2 900 000 Talonrakennus, menot 10 655 000 9 765 000 10 120 000 58 715 000 Talonrakennus, tulot 0 0 0-2 900 000 Talonrakennus, netto 10 655 000 9 765 000 10 120 000 55 815 000 INFRA-INVESTOINNIT 2010-2012 KATURAKENTAMINEN Pitkäniemi, kadut Verte Oy 100 000 2 100 000 v. 2010 kevyenliikenteenväylän saneeraus Kolmenkulman kadut 1 000 000 1 000 000 1 000 000 11 000 000 Viikin alue 50 000 50 000 100 000 Katujen suunnittelu ja rakennuttaminen, tulot -50 000-50 000-100 000 Katujen korjausrakentaminen 500 000 500 000 500 000 3 500 000 Mm. Pirkkalaistie, Nuottalahdentie, Vaahterakatu Katuvalot 130 000 130 000 130 000 1 500 000 Vuosikorjaukset ja elohopealamppujen korvaaminen Kankaantaan teollisuusalueen kadut 150 000 650 000 Korpikuusentien ja Kaakkurintien rakentaminen loppuun Öljytien ja Rounionkadun liittymäjärjestelyt 450 000 450 000 Katujen viimeistelytyöt 200 000 200 000 300 000 750 000 Mm. Tervasuon 2. ja 3. vaiheiden viimeistely Katujen päällystäminen 300 000 300 000 300 000 900 000 vuosittaisen päällystysohjelman mukaisesti Alhoniityn alueen saneeraus 500 000 1 500 000 Lähdeniitty pohjoinen, Halesa 40 000 130 000 tulot -40 000-130 000 Liikenneturvallisuustoimenpiteet 75 000 75 000 75 000 225 000 3-4 liikenneturvallisuusratkaisua/vuosi Siltainvestoinnit 385 000 505 000 100 000 3 500 000 Erillisen korjausohjelman mukaan Harjuniityn kaava-alueen viimeistelytyöt 100 000 100 000 200 000 86

8. Investoinnit TA 2010 TS 2011 TS 2012 kust.arvio Korvolan kaava-alue 500 000 500 000 1 000 000 v. 2011 Hautamoisio, v. 2012 Penttilänmäki Saviselän ja Nokianvirran alue 500 000 500 000 1 000 000 Linnavuoren kadut 50 000 570 000 viimeistelytyöt Yrittäjäkatu - Välimäenkatu, liittymäjärjestely 800 000 800 000 kiertoliittymä ja kevyenliikenteenväylien saneeraus Emäkoskentie 50 000 4 400 000 suunnittelumääräraha; Souranderintien liittymä ja silta Riistakatu 400 000 400 000 Aaroninkorvenalueen saneeraus 600 000 600 000 Katurakentaminen yhteensä, menot 3 880 000 4 710 000 4 555 000 35 275 000 Katurakentaminen yhteensä, tulot -90 000-50 000 0-230 000 Katurakentaminen yhteensä, netto 3 790 000 4 660 000 4 555 000 35 045 000 PUISTORAKENTAMINEN Puistorakentaminen 150 000 160 000 170 000 480 000 Laajanojanpuisto sekä Velhonojan- ja Hilapuiston leikkipaikat Venepaikkojen ja rantojen kunnostus 20 000 20 000 20 000 60 000 Puistot yhteensä, menot 170 000 180 000 190 000 540 000 Puistot yhteensä, tulot 0 0 0 0 Puistot yhteensä, netto 170 000 180 000 190 000 540 000 ULKOLIIKUNTAPAIKAT Ulkokenttien parantaminen 40 000 40 000 40 000 120 000 Erillisen ohjelman mukaan Retkeily ja latureitistö 40 000 20 000 20 000 80 000 Erillisen ohjelman mukaan Uimarantojen perusparannus 50 000 50 000 50 000 150 000 Taka-Lauttalan alueen liikuntapaikka 25 000 25 000 Ulkoliikuntapaikat yhteensä,menot 155 000 110 000 110 000 375 000 Ulkoliikuntapaikat yhteensä, tulot 0 0 0 0 Ulkoliikuntapaikat yhteensä netto 155 000 110 000 110 000 375 000 87

8. Investoinnit TA 2010 TS 2011 TS 2012 kust.arvio VESIHUOLLON ERILLISINVESTOINNIT Kt-johtojen korjausrakentaminen 900 000 1 000 000 1 000 000 2 900 000 Mm. Alhoniitty, Hyränmaankatu ja Räikäntie Kt-johtojen täydennysrakentaminen ja tonttijohdot 450 000 450 000 450 000 1 350 000 Rounionkadun hulevedet 200 000 200 000 450 000 Riistakatu - kallionottoalue vj. 200 000 700 000 Vihnusjärven vesijohto 130 000 Haja-asutusalueen vesihuolto 200 000 200 000 1 200 000 1 600 000 Vuonna 2012 Tottijärvi-Sarkola -linja Kolmenkulman alueen johdot 1 000 000 1 000 000 1 000 000 11 000 000 Tottijärven kunnallistekniset johdot 500 000 Vanha kaava-alue Vesihuoltolaitoksen laitosinvestoinnit 400 000 400 000 400 000 1 200 000 Mm. 6 pumppaamoa, automaation kehittäminen Jätevedenpuhdistamon saneeraus 200 000 500 000 4 000 000 6 200 000 Typenpoisto toteutettava 2013 mennessä Nuijamiesten alue 55 000 55 000 Korvolan kaava-alueen johdot 500 000 500 000 1 000 000 Saviselän ja Nokianvirran alueen johdot 500 000 500 000 1 000 000 Vesihuoltoinvestoinnit yhteensä, menot 4 235 000 4 750 000 9 050 000 27 455 000 Vesihuoltoinvestoinnit yhteensä, tulot 0 0 0 0 Vesihuoltoinvestoinnit yhteensä, netto 4 235 000 4 750 000 9 050 000 27 455 000 INFRAN INVESTOINNIT, MENOT 8 440 000 9 750 000 13 905 000 63 645 000 INFRAN INVESTOINNIT, TULOT -90 000-50 000 0-230 000 INFRAN INVESTOINNIT, NETTOMENOT 8 350 000 9 700 000 13 905 000 63 415 000 88

8. Investoinnit TA 2010 TS 2011 TS 2012 kust.arvio MAA- JA VESIALUEET Pienet kiinteistöjärjestelyt 34 000 34 000 34 000 102 000 Maa-alueiden hankinta 500 000 500 000 500 000 1 500 000 tulot -875 000-875 000-875 000-2 625 000 MAA- JA VESIALUEET, MENOT 534 000 534 000 534 000 1 602 000 MAA- JA VESIALUEET, TULOT -875 000-892 000-919 000-2 686 000 MAA- JA VESIALUEET, NETTOMENOT -341 000-358 000-385 000-1 084 000 KONEET JA KALUSTO Konekeskuksen koneet ja kalusto 41 000 54 000 54 000 462 000 Keittiöiden laitteistotarpeet 75 000 75 000 Alhoniityn koulun astianpesuosasto ja tarjoilulinjasto Koulujen sisäiset atk-verkot 20 000 20 000 Myllyhaka, Siuro, Kankaantaka Terveyskeskuksen irtaimisto (Perltk) 18 000 120 000 120 000 418 000 ultraäänilaite v. 2010 Kirjaston verkko-ohjelma Arena, menot 12 500 12 500 tulot -2 500-2 500 Koneet ja kalusto, menot 166 500 174 000 174 000 987 500 Koneet ja kalusto, tulot -2 500 0 0 0 Koneet ja kalusto, netto 164 000 174 000 174 000 987 500 YHTEENSÄ INVESTOINTIMENOT 19 795 500 20 223 000 24 733 000 124 949 500 YHTEENSÄ INVESTOINTITULOT -967 500-942 000-919 000-5 816 000 YHTEENSÄ INVESTOINNIT NETTO 18 828 000 19 281 000 23 814 000 119 133 500 89

90

9. Rahoituslaskelma 2008-2012 91

Rahoitusosa 92