71 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALA
72
12 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO KAIKKI YHTEENSÄ 73 Vastuuhenkilö: Jukka T Salminen Toimielin: Sosiaali- ja terveyslautakunta Puheenjohtaja Eija Grönfors Määrärahat TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 1000 euroa Tulot 53 089 55 554 57 800 57 800 58 956 60 136 61 338 Menot -512 894-540 770-563 285-566 821-592 851-619 565-645 651 Toimintakate -459 805-485 216-505 485-509 021-533 895-559 429-584 313 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO ILMAN ERIKOISSAIRAANHOI- TOA Määrärahat TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 1000 euroa Tulot 53 089 55 554 57 800 57 800 58 956 60 136 61 338 Menot -335 451-357 670-374 035-377 571-395 979-414 818-432 714 Toimintakate -282 362-302 116-316 235-319 771-337 023-354 682-371 376 Tuloslaskelma TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 1000 euroa Myyntituotot 6 914 6 320 6 927 6 927 Maksutuotot 25 890 24 744 27 470 27 470 Tuet 18 157 21 379 20 182 20 182 Muut tulot 1 974 1 717 1 771 1 771 Sisäiset tulot 153 1 395 1 450 1 450 Tulot yhteensä 53 089 55 554 57 800 57 800 Henkilöstömenot -113 235-116 547-121 943-123 802 Asiakaspalvelujen ostot -100 723-102 499-113 877-115 421 Muiden palvelujen ostot -26 990-28 488-31 257-31 257 Sisäisten palvelujen ostot -18 146-25 150-31 347-31 119 Materiaalin ostot -8 181-8 252-8 435-8 435 Avustukset -44 861-52 945-48 078-49 078 Vuokrat -22 604-23 314-18 616-17 976 Muut menot -711-475 -483-483 Menot yhteensä -335 451-357 670-374 035-377 571 Toimintakate -282 362-302 116-316 235-319 771 Poistot -2 686-2 503-4 223-1 888 Yk-lisät 0-11 419 0 0 Laskennalliset yhteensä -2 686-13 923-4 223-1 888 Tilikauden tulos -285 049-316 039-320 458-321 659
74 17 976 49 078 8 435 31 119 31 257 483 115 421 123 802 Henkilöstömenot 123 802 Asiakaspalvelujen ostot 115 421 Muiden palvelujen ostot 31 257 Sisäisten palvelujen ostot 31 119 Materiaalin ostot 8 435 Avustukset 49 078 Vuokrat 17 976 Muut menot 483 Toiminnan kuvaus Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan tehtävänä on sosiaali- ja terveyslautakunnan toimialaan sekä suun terveydenhuollon liikelaitoksen tehtäväalueeseen kuuluvien asioiden valmistelu ja täytäntöönpano. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala luo edellytyksiä kuntalaisten terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitämiselle ja parantamiselle, edistää omatoimisuutta ja yhteisvastuullisuutta sekä ehkäisee ja vähentää sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia ja niiden haittavaikutuksia. Toiminnan järjestämisessä tulee ottaa huomioon väestön oikeus saada palveluja äidinkielellään suomeksi tai ruotsiksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan tulosalueet ovat talous- ja hallintopalvelut, terveyspalvelut, perhepalvelut, vanhus- ja vammaispalvelut sekä Vantaan suun terveydenhuollon liikelaitos. Tulosalue Vantaan suun terveydenhuollon liikelaitos toimii kunnallisena liikelaitoksena ja on johtokuntansa alainen. Sen toiminnan järjestämisestä määrätään erillisessä johtosäännössä. Muut tulosalueet ovat sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisia. Apulaiskaupunginjohtaja vastaa suoraan erikoissairaanhoidon tehtäväalueesta yhteistyössä tulosaluejohtajien kanssa. Toimialan taloussuunnitelmakauden strategisia päämääriä ovat: Huonoimmassa asemassa olevien priorisointi kaikissa palveluissa Lapset ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen Perusterveydenhuollon palvelujen turvaaminen Vanhuspalvelujen kehittäminen pitkäjänteisesti tehdyn suunnitelman mukaisesti Käynnistettyjen prosessin pitkäjänteinen kehittäminen kaikilla tulosalueilla Sähköisten palvelujen nopea käyttöönotto ja tekniikan nykyistä parempi hyväksikäyttö Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen Henkilöstön jaksamiseen ja onnistuneeseen rekrytointiin panostaminen Palveluverkon kehitys erityisesti Marja-Vantaan osalta Palvelutasolinjaukset suhteessa talousnäkymiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon strategia tavoitetasoineen 2012 tiivistyy toimialan tuloskortissa. Taloussuunnitteluprosessin edetessä toimialan strategia jalkautuu tulosalueiden ja -yksiköiden tuloskorteille, joissa tavoitteiden toteutumisen varmistavat toimenpiteet tarkennetaan. Talousarvion perustelut ja toimintaympäristön muutokset Talousarvion 2012 määrärahojen sitovuustasot sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla ovat erikoissairaanhoito ja sosiaali- ja terveystoimi ilman erikoissairaanhoitoa. Toimialan menomääräraha vuodelle 2012 on 566,8 milj. euroa, mikä on 4,8 prosenttia suurempi kuin vuoden 2011 käyttösuunnitelma. Verrattuna vuoden 2011 toteutumaennusteeseen kasvua on 4,5 prosenttia. Toimialan oman toiminnan menomääräraha on 377,6 milj. euroa, jossa on kasvua vuoden 2011 käyttösuunnitelmaan ja toteumaennusteeseen 5,6 prosenttia. Oman toiminnan kasvuprosentti johtuu lähinnä säädöksistä
75 johtuvista velvoitteista ja valtion tulo- ja menoarvion vaikutuksiin varautumisesta. Erikoissairaanhoidon menomääräraha on 189,3 milj. euroa, jossa on kasvua vuoden 2011 käyttösuunnitelmaan 3,4 prosenttia ja vuoden 2011 toteumaennusteeseen 2,3 prosenttia. Tulomääräraha on 57,8 milj. euroa, mikä on 4,0 prosenttia enemmän kuin vuoden 2011 käyttösuunnitelmassa. Tulomäärärahassa on vuoden 2011 toteumaennusteeseen verrattuna kasvua 6,1 prosenttia. Irtaimen omaisuuden määrärahoja käytetään toimitilojen laitteistukseen ja kalustamiseen uudisrakentamisen, perusparannuksen tai uuden toiminnan aloittamisen yhteydessä. Sosiaali- ja terveystoimen irtaimen omaisuuden investointimäärärahaesityksessä on varauduttu suunnittelukauden 2012-2016 investointiohjelman ja henkilöstösuunnitelman mukaisten hankkeiden käyttöomaisuushankintoihin. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon irtaimen omaisuuden investointimäärärahaesityksessä on varauduttu terveydenhuollon välttämättömien kojeiden ja laitteiden sekä toimialatasoisesti toimitilojen hälytysjärjestelmien hankintoihin. Talousarvioesityksen keskeinen sisältö Talousarvioesitys sisältää nykyisen palvelutason ja henkilöstön, vuonna 2011 aloitetun toiminnan kokovuotistamiset sekä investointi- ja henkilöstösuunnitelmien mukaiset käyttötalousmäärärahat. Esitys sisältää myös valtion tulo- ja menoarvioesityksen sekä säädösmuutosten perusteella arvioituja menoja. Talousarvioesityksen pääpaino on ennaltaehkäisevän työn lisäämisessä ja palvelujen kohdistamisessa entistä paremmin palveluja eniten tarvitseville. Ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja terveysasemien toimintakykyä vahvistetaan. Lastensuojelun ennaltaehkäisevyyttä lisätään ja kehitysvammaisten asumisen ohjelmaa toteutetaan. Toimiala valmistelee sosiaali- ja terveyslautakunnan käsittelyyn palvelustrategian, joka tukee laadukkaiden palvelujen järjestämistä tiukentuneessa taloustilanteessa. Taloussuunnitelmavuosien osalta talousarvioesitys sisältää taloussuunnitelmakaudella valmistuvista investoinneista aiheutuvat käyttötalousmenot sekä tiedossa olevat toiminnan muutokset. Sosiaali- ja terveydenhuollon merkittäviä toimintaympäristön haasteita kuntatalouden kestävyyden ohella ovat väestön, sosiaalisen eheyden ja lainsäädännön muutokset. Väestömuutokset ja erityisesti vanhusväestön määrän kasvu vaikuttaa suoraan toimialan palveluvelvoitteisiin. Lastensuojelun tarve on ylittänyt ennusteen ja jatkuu korkealla tasolla. Työllisyystilanteen muutokset sekä työttömyyden pitkittyminen heijastuvat ensimmäisenä toimeentulotuen tarpeeseen. Väestön terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen ja suurten kansantautien ehkäisy ovat haasteita myös Vantaalla. Sosiaali- ja terveystoimea ohjaavaan lainsäädäntöön kohdistuu poikkeuksellisen suuri määrä muutoksia, jotka tuovat mukanaan uusia tehtäviä, velvoittavia määräaikoja sekä kustannusten kasvua. Taloussuunnitelmakaudella toimialalla jatketaan käynnistettyjen prosessien pitkäjänteistä kehittämistä. Perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnan kehittämistä jatketaan ja listautumismallia laajennetaan asiakkaiden tarpeiden pohjalta. Perhepalvelujen painopisteenä säilyy vanhemmuuden tukeminen sekä palvelurakenteiden keventäminen eri palveluissa laitoshoidosta avohuollon suuntaan. Vanhuspalveluissa jatketaan Vantaan ikääntymispoliittisen ohjelman ja sen palvelurakenteen kehittämisohjelman pitkäjänteistä toteutusta. Sähköisiä palvelujen ja asioinnin kehittämistä jatketaan asiakaslähtöisen palvelun parantamiseksi ja palveluprosessien tehostamiseksi. Palveluverkon tarkastelussa tavoitteena on toimintojen keskittäminen ja toimitilatehokkuuden lisääminen. Talousarvioon 2012 sisältyy mm. seuraavat toiminnalliset muutokset: Terveyspalvelut: Hakunilan terveysasematoiminnan hankinta AttendoMedOne Oy:ltä 2012 2014, Miepä-palvelupisteen laajentaminen yleisterveydenhoitoon, pitkäaikaistyöttömien ja vajaatyökykyisten terveystarkastukset ja eläkeselvitysten toteuttaminen, ehkäisevän terveydenhuollon lääkärintarkastusohjelman toteutus, listautumismallin vakiinnuttaminen, laajentaminen ja mallin kehittäminen Perhepalvelut: lastensuojelun sijaishuollon vastaanottotoiminnan kehittäminen ja omavaraisuuden vahvistaminen (vastaanottotiimi), päihdehuollon rakennemuutos avohuoltoa vahvistaen, lasten ja nuorten psykiatrian ja perheneuvonnan työnjaon kehittäminen, mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen painopisteen siirtäminen tuettuun asumiseen Vanhus- ja vammaispalvelut: ostopalvelujen käytön lisääminen kotihoidossa, vaikeavammaisten pienten lasten hoitorinkien järjestämisvastuun siirtyminen Hyks:lle, vanhusten asumispalvelujen ja kehitysvammaisten asumispaikkojen lisääminen, palvelusetelilaajennukset.
76 Määrärahan riittävyyden riskit Sosiaali- ja terveystoimen talousarvion merkittävimmät riskit liittyvät toimeentulotuen, lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon menokehitykseen. Toimeentulotukimenojen osalta on varauduttu valtion tulo- ja menoarvion kustannusvaikutuksiin vuoden 2011 asiakasmäärien tasolla. Mikäli työllisyystilanne heikkenee, talousarvioon varatun määrärahan riittävyys on epävarmaa. HUS-palvelusopimukseen on talousarviossa 2,3 prosentin korotus HUS-johdon 2011 toteumaennusteeseen nähden. Palvelusopimuksen menot kasvoivat vuosina 2009-2010 1,6 prosenttia, ja vuoden 2011 ennustettu kasvu edellisvuodesta on 3,5 prosenttia. Lasten sijaishuollon ostopalvelutarpeen osalta kriittistä on koko kaupungin onnistuminen ehkäisevässä lastensuojelutyössä. Tuottavuusohjelma Palvelujen turvaamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala kehittää tuottavuutta ja tehostaa toimintaansa jatkuvasti eri keinoin. Toimialalla on toteutettu ja viety määrätietoisesti eteenpäin Vantaan tuottavuusohjelmassa 2010-2013 esitettyjä tuottavuustoimenpiteitä. Toimialatasoista tiedolla johtamisen kehittämisstrategiaa edistetään systemaattisesti; vuonna 2012 laaditaan tuotteistukseen perustuva kustannuslaskentamalli. Palveluintensiivisellä toimialalla merkittävin tuottavuuden lisäämisen mahdollisuus on sähköisten palvelujen ja asioinnin edistymisessä. Sähköisen palvelun ja asioinnin kehittäminen Sähköiset palvelut ja asiointi ovat avainasemassa kustannustehokkaiden palvelujen toteuttamisessa. Sosiaalija terveystoimi on lähtenyt määrätietoisesti kehittämään sähköistä asiointia monipuolistaakseen vuorovaikutuskanaviaan kansalaisten ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten välillä. Sähköisen asioinnin menetelmät nähdään osana palvelujen kehittämistä, ja vanhat toimintatavat uudistetaan sähköisten palvelujen myötä. Sosiaali- ja terveystoimen suunnitelmat ja valitut menetelmät ovat linjassa valtakunnallisten, alueellisten ja kaupunkitason ratkaisujen kanssa. Sosiaali- ja terveystoimi osallistuu koko kaupunkia koskeviin sähköistä asiointia ja tiedonkulkua kehittäviin hankkeisiin, joita ovat mm: VanVan-toiminnanohjaushanke Internetin uudistaminen Sähköinen työpöytä/intranet Dokumentinhallinta. Lisäksi toimiala toteuttaa ja edistää omia sähköiseen asiointiin ja tiedonkulun parantamiseen liittyviä tietojärjestelmähankkeita: KanTa-hanke - saadaan käyttöön sähköinen resepti, sähköinen kansallinen potilastiedon arkisto sekä kansalaisten omien resepti- ja terveystietojen katselu verkossa Sosiaali- ja terveystoimen asiakas- ja potilastietojärjestelmien selvitystyö Tietovarasto- ja raportointihanke Sähköinen palveluseteli ja palveluntuottajarekisteri - asiakkaalle myönnetyn palvelusetelin tietoja siirretään palveluntuottajan käyttöön ja vastaanotetaan palveluntuottajan raportointi antamastaan palvelusta - palveluntuottajarekisteri sisältää tiedot palvelusetelijärjestelmään hyväksytyistä palveluntuottajista ja heidän tarjoamista palveluista Ostopalvelujen hallintajärjestelmä - VanVan-toiminnanohjaushankkeessa toteutetaan ratkaisu sosiaali- ja terveystoimen palveluhankintojen hallintaan Sähköisen asioinnin palvelut kansalaisille - palveluja ovat mm. sähköinen viestinvälitys, laboratoriovastausten välitys, sähköiset lomakkeet ja hakemukset, sähköinen ajanvaraus ja ilmoittautuminen, videoneuvottelu, virtuaalinen tuki asiakkaalle sekä etähoitoon ja hyvinvointiteknologiaan liittyvät uudistukset Muita tiedonkulkua parantavia hankkeita
77 - mm. apuvälineohjelma, sosiaali- ja kriisipäivystyksen kenttäjärjestelmä, viivakoodijärjestelmä varastotilauksiin ja laitteiden ylläpitoon, kotihoidon asiakkaiden sähköinen ovien avaus, tukipalvelujen kirjaamisjärjestelmä palveluntuottajille. Palvelujen hankinta- ja tuotantosuunnitelma (palvelustrategia) Selvitäkseen palveluvelvoitteistaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala etsii jatkuvasti uusia kustannustehokkaita ja vaikuttavia palvelujen järjestämisratkaisuja, laajentaa yhteistyötä yritysten ja kolmannen sektorin kanssa sekä hyödyntää ulkopuolisia kumppanuuksia toiminnan kehittämisessä. Toimialalla on jatkettu Vantaa-sopimuksen palvelustrategisia linjauksia lautakunnan päätösten mukaisesti. Hankinta- ja tuotantotapojen kirjoa on laajennettu käynnistämällä suun terveydenhuollon liikelaitos. Hakunilan vastaanottotoiminta on kilpailutettu, ja toiminta käynnistyy AttendoMedOne Oy:n tuottamana 1.1.2012 kolmen vuoden määräajaksi. Kotihoidon peruspalvelujen järjestämisessä lisätään ostopalvelujen käyttöä. Terveydenhuollon vastaanottotoiminnan kehittämiseksi käynnistetään taseyksikkö-/liikelaitosmallin suunnittelu. Asiakkaan valinnanvapautta lisätään laajentamalla palvelusetelin käyttöä. Palvelusetelin käyttöönotto valmistellaan mm. henkilökohtaiseen apuun ja kotihoitoon sekä päiväaikaisen akuuttipotilaan hoitoon. Palvelusetelin sujuvan ja tehokkaan käytön mahdollistamiseksi toteutetaan yhteistyössä suurten kaupunkien kanssa sähköinen palveluseteli- ja ostopalvelujen hallintajärjestelmä. Perheneuvolatoimintaa ja lasten- ja nuorisopsykiatrista työtä organisoidaan uudelleen perheneuvolan kehittämistyöryhmän jatkotyönä. Päihdepalveluissa palvelurakennetta kevennetään suuntaamalla resursseja avohuoltoon. Kehitysvammahuollon jatketaan laitoshoidon purkamista sekä tuetun ja ohjatun asumisen kehittämistä. Toimialayhteistyönä toteutettavalla Marja-Vantaan palveluarkkitehtuurikilpailulla haetaan uusia korkealaatuisia palveluinnovaatioita ja hyvinvointipalvelujen järjestämistapoja. Kilpailun parhaiden tulosten hankkeistaminen soveltumaan käyttöön otettaviksi selvitetään toimialojen yhteistyönä. Pääkaupunkiseudun kuntien ja valtion solmiman sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen aiesopimuksen osahankkeiden valmistelu jatkuu vuonna 2012. Valmistelun tulokset tuodaan erikseen päätöksentekoon. Palvelujen saatavuuden ja laadun turvaamisen tueksi toimialalla laaditaan kustannustehokkaita, vaihtoehtoisia palvelujen tuotantotapoja ja toimintamalleja määrittelevä palvelustrategia. Toimiala osallistuu aktiivisesti kaupungin hyvinvointilinjauksia valmistelevan, toimialojen yhteisen Vantaan hyvinvointityöryhmän työskentelyyn. Terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseen pureudutaan toimialalla osallistumalla Kaste Ester -hankkeeseen, jossa kehitetään myös ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointia päätöksentekoprosessissa. Väestön terveitä elintapoja tuetaan mm. kehittämällä sosiaalisen markkinoinnin toimintamallia Savuton Vantaa -ohjelmassa. Klubi-talotoiminnan käynnistäminen selvitetään. Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen varaudutaan laajentamalla ekotukitoimintaa, selvittämällä toimipaikkojen viilentämistarpeita sekä jalkauttamalla toimialan ympäristöohjelmaa osana ympäristöjohtamista. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala kehittää jatkuvasti toimintaansa lukuisin eri tavoin. Palveluverkon keskeiset muutokset Taloussuunnitelmakauden keskeiset palveluverkon muutokset ovat: Omana investointina toteutettavat uudisrakennukset valmistumisvuoden mukaan: 2013 Viertolan vastaanottokoti/harjulan os. (puretun rakennuksen tilalle) 2014 Kuuselan perhekuntoutuskeskus, lisärakennus 2015 Korson vanhustenkeskus (Metsonkodin laajennus sekä Metsonkodin ja Metsotien palvelutalon yhd.) 2015 Akuutti- ja arviointiosasto Akos 3, Peijaksen laajennus 2016 Kivistön äitiys- ja lastenneuvola (Asemanseudun koulun ja päiväkodin yhteyteen/marja-vantaa)
78 VAV-kohteet: 2014 Malminiitty-hanke (Malminiityn alue) 2014 Kehitysvammaisten asumisyksikkö, Päiväkumpu Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma/vav: 2012 Osmankäämintien asumisyksikkö 2013 Pähkinärinteen asumisyksikkö mielenterveyskuntoutujille 2014 Tehostetun asumisen yksikkö, 2dg 2014 Mielenterveyskuntoutujien tuetut asunnot 2015 Päivystyksellinen yksikkö Marja-Vantaan palveluarkkitehtuurikilpailun parhaat tulokset hankkeistetaan toimialayhteistyönä vuonna 2012. Henkilöstösuunnitelma Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalle perustetaan vuonna 2012 yhteensä 36 vakanssia. Vakansseista 5 perustetaan perhepalvelujen tulosalueelle päihdepalvelujen rakennemuutoksen, ostopalveluista omaksi toiminnaksi, vuoksi. Toiminnallisesta tarpeesta johtuvista 31 perustettavasta vakanssista 1 perustetaan talous- ja hallintopalvelujen tulosalueelle, 16 terveyspalvelujen tulosalueelle, 10 perhepalvelujen tulosalueelle ja 4 vanhus- ja vammaispalvelujen tulosalueelle. Vuosien 2013-2015 henkilöstösuunnittelussa on huomioitu tulevat investoinnit, palvelurakenteen muutokset ja tulosalueiden ilmoittama muu toiminnallinen tarve. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan talouskehys mahdollistaa vuonna 2013 enintään 65 vakanssin perustamisen, vuonna 2014 enintään 60,5 vakanssin perustamisen ja vuonna 2015 enintään 71 vakanssin perustamisen. Henkilöstösuunnitelma sopeutetaan kuitenkin vuosittain taloussuunnitelmaan. Tällöin määritellään erikseen kunakin vuonna perustettavien vakanssien määrä ja sijainti toimialalla. 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Henkilöstön kokonaismäärä 2 542 2 604 2 654 2 705 2 765,5 2 836,5 Itsearviointi Toimialan CAF-itsearviointimallin perusteella tehty toiminnankuvaus ja arviointi valmistui joulukuussa 2010. Toiminnankuvauksen laati toimialan laatutyöryhmästä koottu työryhmä, jossa oli edustajat kaikilta tulosalueilta. Arvioinnin perusteella toimialan keskeisimmät vahvuudet ovat sitoutuminen strategian laadintaan, strategian jalkautuminen työyksiköihin sekä toimialan navigoinnit. Kehittymisalueeksi valittiin tulosalueitten välisten keskeisten, yhteisten prosessien kuvaaminen. Prosessikuvaukset valmistuvat vuoden 2011 loppuun mennessä. Yhteisten prosessien jalkauttamista käytäntöön jatketaan vuonna 2012. Toimialalla tehtävän itsearvioinnin sekä toimialan johtamisjärjestelmien arvioinnin pohjalta valitaan toimialan ts-kauden kehittymisalueet. Pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Helsingin seudun kuntien yhteistyö Pääkaupunkiseudun kunnat lisäävät jatkuvasti yhteistyötään sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä ja kehittämisessä. Taloussuunnitelmakaudella tärkeimmät seutuyhteistyön muodot ovat: Sähköisen palveluseteli- ja ostopalvelujen hallintajärjestelmän hankinta suurten kaupunkien yhteistyönä. Pääkaupunkiseudun kuntien ja valtion solmiman sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen aiesopimuksen osahankkeiden valmistelu. Terveydenhuoltolain mukaisen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelu yhdessä Helsingin ja Espoon sekä sairaanhoitopiirin kanssa. Opetusterveyskeskustoiminnan kehittäminen terveydenhuoltolain edellyttämällä tavalla Sijaishuollon laitos- ja perhekotihoidon yhteinen kilpailutus Espoon ja Kauniaisten kanssa toteutetaan vuonna 2012. Sosiaali- ja terveystoimen potilastietojärjestelmien selvitystyö pks-kuntien yhteistyönä. Osallistutaan Savuton pääkaupunkiseutu -hankkeeseen osana Savuton Vantaa -ohjelman toteutusta. Osallistutaan pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyöhön sähköisen asioinnin edistämisessä sekä valtiovarainministeriön Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaan (SADe).
79 12 01 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Määrärahat TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 1000 euroa Tulot 0 0 0 0 0 0 0 Menot -66-90 -92-92 -94-95 -97 Toimintakate -66-90 -92-92 -94-95 -97 Tuloslaskelma TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 1000 euroa Myyntitulot 0 0 0 0 Maksutulot 0 0 0 0 Tuet 0 0 0 0 Muut tulot 0 0 0 0 Sisäiset tulot 0 0 0 0 Tulot yhteensä 0 0 0 0 Henkilöstömenot -56-56 -57-57 Asiakaspalvelujen ostot 0 0 0 0 Muiden palvelujen ostot -10-33 -34-34 Sisäisten palvelujen ostot 0 0 0 0 Materiaalin ostot -1-1 -1-1 Avustukset 0 0 0 0 Vuokrat 0 0 0 0 Muut kulut 0 0 0 0 Menot yhteensä -66-90 -92-92 Toimintakate -66-90 -92-92 Poistot 0 0 0 0 Yk-lisät 0 0 0 0 Laskennalliset yhteensä 0 0 0 0 Tilikauden tulos -66-90 -92-92 Toiminnan kuvaus Sosiaali- ja terveyslautakunta huolehtii kaupungin tehtäväksi säädetystä sosiaalihuollosta ja terveydenhuollosta sikäli kuin näistä tehtävistä ei ole erikseen määrätty. Yksilöä ja perhettä koskevat päätökset tekee sosiaali- ja terveyslautakunnan jaosto. Lautakunnan tehtävänä on tehtäväalueellaan, ellei lautakunta ole toisin määrännyt tai ellei toisin ole säädetty tai määrätty: ratkaista laissa ja sen nojalla annetussa asetuksessa säädetyt sekä kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen antamat tehtävät, päättää työvoiman ja muiden voimavarojen sijoittamisesta eri tulosalueille, päättää palvelutuotannon kilpailuttamisesta ja palveluhankinnoista kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti, vahvistaa maksut ja korvaukset, myöntää avustukset ja päättää sopimuksista ja muista oikeustoimista sekä käyttää kaupungin puhevaltaa. Tehtäväalue sisältää sosiaali- ja terveyslautakunnan ja sen jaoston luottamushenkilötoiminnan kustannukset. Kustannukset koostuvat kokouspalkkioista, matkakuluista sekä muista kokouksiin liittyvistä kustannuksista ja luottamushenkilöiden koulutuskustannuksista. Lautakunta kokoontuu kesätaukoa lukuun ottamatta noin kuukausittain. Lautakunnalla asiantuntijaelimenä on merkittävä tehtävä Vantaan sosiaali- ja terveyspolitiikan linjaajana sekä uusien toimintamallien toteuttajana.
12 10 TALOUS- JA HALLINTOPALVELUT 80 Määrärahat TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 1000 euroa Tulot 50 0 66 66 67 69 70 Menot -3 932-6 129-8 075-7 395-8 570-8 742-8 916 Toimintakate -3 882-6 129-8 009-7 329-8 503-8 673-8 847 Tuloslaskelma TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 1000 euroa Myyntitulot 5 0 11 11 Maksutulot 1 0 30 30 Tuet 28 0 10 10 Muut tulot 13 0 15 15 Sisäiset tulot 3 0 0 0 Tulot yhteensä 50 0 66 66 Henkilöstömenot -2 967-2 826-3 680-3 658 Asiakaspalvelujen ostot 0 0 0 0 Muiden palvelujen ostot -586-2 155-2 191-2 191 Sisäisten palvelujen ostot -9-30 -1 709-1 050 Materiaalin ostot -58-57 -58-58 Avustukset 0 0 0 0 Vuokrat -302-920 -294-294 Muut kulut -9-142 -143-143 Menot yhteensä -3 932-6 129-8 075-7 395 Toimintakate -3 882-6 129-8 009-7 329 Poistot -142-113 -372-26 Yk-lisät 0-11 419 0 0 Laskennalliset yhteensä -142-11 533-372 -26 Tilikauden tulos -4 024-17 661-8 381-7 355 Toiminnan kuvaus Talous- ja hallintopalvelujen tulosalue vastaa keskitetysti toimialan talouteen, hallintoon ja henkilöstöasioihin liittyvistä tehtävistä sekä tarjoaa tukipalveluita toimialan muille tulosalueille ja resurssien puitteissa muille kaupungin toimialoille. Tulosalueen tavoitteena on tarjota edellytykset laadukkaaseen johtamiseen ja päätöksentekoon. Tulosalue tarjoaa lähinnä sisäisiä palveluja toimialalle. Palvelut tuotetaan pääosin omana toimintana. Tulosalue koordinoi yhteistyötä kaupungin keskushallinnon ja palvelukeskusten kanssa, joita ovat tilakeskus, tietohallinnon palvelukeskus, talouspalvelukeskus, henkilöstökeskus ja hankintakeskus. Tulosalue ostaa vähäisessä määrin palveluita ulkopuolisilta palveluntuottajilta, esim. koulutusta, konsultointia ja painotuotteita. Tulosalueen menomääräraha vuodelle 2012 on 7,4 milj. euroa. Tulomääräraha on 0,1 milj. euroa. Tulosalueen määrärahassa on varauduttu toimialan vahtimestaripalvelujen menoihin (1,5 milj. euroa) sekä toimialan 2011 järjestelyvaraerien kustannusvaikutukseen, joiden jakautuminen tulosalueille ei ole tiedossa talousarviota valmisteltaessa. Lisäksi tulosalueen menomäärärahassa on varaus toimialalla ulkopuolisella rahoituksella toteutettavien hankkeiden menoihin (0,6 milj. euroa). Toiminnan tavoitteet ja keskeiset päämäärät Tulosalueen tavoitteena on olla korkeatasoinen asiantuntijaorganisaatio. Keskeinen päämäärä on edistää toimialan teknistä (tehokkaasti tekeminen), allokatiivista (oikeiden asioiden tekeminen) ja sosiaalista tehokkuutta (palvelujen oikea kohdentaminen) Vantaan tuottavuusohjelman mukaisesti.
81 Tärkein toimenpidekokonaisuus on tiedolla johtamisen kehittämisstrategian toteuttaminen, jossa on seuraavat kehitysaskeleet: automatisoitu ja integroitu tietotuotanto tuotekirja eli kattava tuotteistus tuotehinnoittelu suoritebudjetointi tuottavuustavoitteet ja kannustimet kattava controller-toiminto. Toiminnan keskeiset muutokset ja palvelujen kehittäminen vuonna 2012 Tulosalueen toiminnan painopisteenä ovat edelleen toimintojen sähköistämisen kehittäminen, talouden hallinnan edelleen kehittäminen, ulkoa hankittavien palvelujen hallinnan kehittäminen sekä muut tuottavuuden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet. Keskeisiä toimintakokonaisuuksia ovat: Toiminnanohjausjärjestelmän 4. vaiheen (VanVan) täytäntöönpano Tietovaraston ensimmäisen vaiheen toteuttaminen Tietovarastoon liittyvien toimintojen kehittäminen: esim. raportoinnin kehittäminen, tuotteistus, kustannuslaskentamalli Sähköisen asioinnin edistäminen Vantaa-tasolla ja yhteistyössä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa Sähköisen palveluseteli- ja ostopalvelujen hallintajärjestelmän hankinta Valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisen käsittelyn ja sähköisen lääkemääräyksen KanTa-hankkeen paikallinen toteutus Marja-Vantaa palveluarkkitehtuurikilpailun tulosten hankkeistaminen Toimitilatehokkuuden jatkuva kehittäminen Toimialan ympäristöohjelman jalkauttaminen ja ekotukitoiminnan vahvistaminen. Tulosalue koordinoi VanVan-hankkeen puitteissa toteutettavaa palveluhankintojen pilottia. VanVan-hankkeen puitteissa kehitetään toimialan esimiehille sopivaa talouden ennustamisjärjestelmää. Tulosalue koordinoi toimialan ja kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä. Vuonna 2012 jatketaan Savuton Vantaa -ohjelman toteuttamista toimialalla. Lisäksi osallistutaan Etelä-Suomen alueen väestön terveyseroja kaventavaan Kaste Ester -hankkeeseen, jossa kehitetään mm. hyvinvointi- ja terveyserojen seurantaa sekä ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia. Henkilöstön kehittämisen painopistealueita toimialalla suunnitelmakaudella 2012-2015 on henkilöstön työhyvinvointi, jonka perustana ovat kannustava ja voimavaroja korostava esimiestyö sekä henkilöstön osaaminen perustehtävässä. Henkilöstöjohtamisessa toteutetaan aktiivisen välittämisen ja varhaisen puuttumisen toimintamallia. Suunnitelmakaudella tuetaan ja kehitetään esimiestyötä johtamisjärjestelmien kehittämisellä ja palkitsemisjärjestelmien käytöllä sekä varmistamalla esimiesten ajantasainen osaaminen. Jotta toimialan kilpailukyky henkilöstön saatavuudessa paranee, toimialan työnantaja- ja henkilöstöpolitiikkaa arvioidaan ja kehitetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Tulosalueen kehittäminen ja henkilöstö -tulosyksikkö jaetaan kehittämisyksiköksi ja henkilöstöyksiköksi. Uudistuksen tavoitteena on toimintojen ja prosessien tehokkaampi kehittäminen. Palveluverkkomuutokset 2012-2015 Tulosalue koordinoi toimialan palveluverkkomuutoksia. Tulosalueen toimitiloissa ei tapahdu muutoksia TSkaudella. Henkilöstösuunnitelma Talous- ja hallintopalvelujen henkilöstön määrä säilyy suunnittelukaudella 2012-2015 vuoden 2011 tasolla (54). Vuonna 2011 siirtyi kirjaamo pois tulosalueelta. Vuonna 2012 on tavoitteena perustaa tulosalueelle asiantuntijan tehtävä sähköisten järjestelmien kehittämiseen. Vuosille 2013-2015 ei ole suunniteltu vakanssien lisäyksiä.
82 Henkilöstön lisäys vuodelle 2012: 1 erityisasiantuntija, sähköisten palvelujen kehittäminen 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Henkilöstön kokonaismäärä 53 53 54 54 54 54 Tunnusluvut Tarve-indikaattorit TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Toimialan henkilöstömäärä 2 790 2 542 2 604 2 654 2 705 2 765,5 2 836,5 Toimialan volyymi Talous- ja hallintopalv. henkilöstömäärä 63 54 53 54 54 54 54 Hallinnollisten tehtävien toteutunut työaika henkilötyövuosina: 49,7 42,1 42,1 42,1 42,1 42,1 42,1 Tuottavuus ja tehokkuus Talous- ja hallintopalvelujen henkilöstömenojen osuus toimialan koko määrärahasta 0,6 % 0,6 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % Talous- ja hallintopalvelujen henkilöstö / toimialan henkilöstö 2,3 % 2,1 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 1,9 % Henkilöstö 63 / 2790 54 / 2542 53 / 2604 54 / 2654 54 / 2705 54/ 2765,5 54/ 2836,5 Talous- ja hallintopalvelujen henkilöstö / toimialan esimiesten määrä 33,7 % 33,1 % 32,5 % 33,1 % 32,7 % 32,3 % 32,0 % Henkilöstö 63 / 187 54 / 162 53 / 163 54 / 163 54 / 165 54 / 167 54 / 169
83 12 20 ERIKOISSAIRAANHOITO Määrärahat TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 1000 euroa Tulot 0 0 0 0 0 0 0 Menot -177 443-183 100-189 250-189 250-196 872-204 747-212 937 Toimintakate -177 443-183 100-189 250-189 250-196 872-204 747-212 937 Tuloslaskelma TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 1000 euroa Myyntitulot 0 0 0 0 Maksutulot 0 0 0 0 Tuet 0 0 0 0 Muut tulot 0 0 0 0 Sisäiset tulot 0 0 0 0 Tulot yhteensä 0 0 0 0 Henkilöstömenot -5 648-5 950-5 850-5 850 Asiakaspalvelujen ostot -171 589-176 910-183 150-183 150 Muiden palvelujen ostot -206-240 -250-250 Sisäisten palvelujen ostot 0 0 0 0 Materiaalin ostot 0 0 0 0 Avustukset 0 0 0 0 Vuokrat 0 0 0 0 Muut kulut 0 0 0 0 Menot yhteensä -177 443-183 100-189 250-189 250 Toimintakate -177 443-183 100-189 250-189 250 Poistot 0 0 0 0 Yk-lisät 0 0 0 0 Laskennalliset yhteensä 0 0 0 0 Tilikauden tulos -177 443-183 100-189 250-189 250 Toiminnan kuvaus Vantaa hankkii erikoissairaanhoidon palvelut pääasiassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriltä (HUS). Potilaat tarvitsevat lääkärin lähetteen erikoissairaanhoitoon hakeutumisessa. Lähetteistä noin kaksi kolmasosaa laaditaan terveysasemilla ja yksi kolmasosa potilaista hakeutuu hoitoon yksityissektorin tai toisen erikoissairaanhoidon klinikan kautta. Erikoissairaanhoito tekee hoidon tarpeen arvion lähetteen perusteella ja hyväksyy hoitoon ne potilaat, joiden arvioidaan tarvitsevan erikoissairaanhoitoa. Voimaan astuneen terveydenhuoltolain mukaan hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut erikoissairaanhoitoon, tarvittavat tutkimukset tulee aloittaa kolmen kuukauden sisällä ja varsinaiseen hoitoon on päästävä kuudessa kuukaudessa. Vantaan sosiaali- ja terveystoimen toimiala ja HYKS sopivat HUS:n tuottaman erikoissairaanhoidon palveluista terveyssuunnittelukokouksessa. HUS tuottaa kunnalle palvelutuotteina ns. NordDRG-tuotteita (hoitoepisodituotteita), käyntituotteita, hoitopäivätuotteita sekä terveydenhuoltolain mukaisia erikoislääkärin konsultaatioita peruspalveluissa. Erikoislääkäritoiminta terveysasemilla vakiintuu ja laajenee. Reumalääkäri- ja ortopedivastaanotot jatkuvat Tikkurilan ja/tai Myyrmäen terveysasemilla. Lastenlääkärivastaanotto käynnistyy vuodenvaihteessa Tikkurilan, Myyrmäen ja/tai Koivukylän terveysasemilla. Toimiala toimii tiiviissä yhteistyössä kaupunkia edustavien HUS-luottamushenkilöiden kanssa ja tukee Vantaan HUS-omistajaohjausta. Vantaa on mukana sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sekä pääkaupunkiseudun kuntien välisen aiesopimuksen mukaisissa hankkeissa. Aiesopimuksen hankkeiden tavoitteena on turvata
84 metropolialueen asukkaille ehyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuus ja vahvistaa palvelujen asiakaskeskeisyyttä. Lisäksi mallinnetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uusia omistajaohjauksen ratkaisuja. Uusilla malleilla tavoitellaan erityisesti peruspalvelujen ja erikoissairaanhoidon nykyistä parempaa integraatiota. Hankkeet ovat: Perusterveydenhuollon, sosiaalipalvelujen ja erikoissairaanhoidon integraatio perustasoa vahvistaen, 1.4.2011-30.9.2012 Kehittäminen ja tutkimus, 1.4.2011 30.9.2011 EVO-rahoitus, 1.4.2011-31.12.2011 HUS:n omistajaohjauksen, ohjausrakenteiden, rahoituksen ja laskutusperiaatteiden selkiinnyttäminen, 1.4.2011-31.11.2013 Uusien rahoitusmallien selvittäminen metropolialueelle, 1.4.2011-30.11.2013. Perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon hoito- ja palveluketjujen kehittämishanke Tehokas jatkuu vuoden 2012 ajan. Hankkeessa on pilotoitu lonkka- ja aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoidon ja palvelun tarpeisiin perustuvaa hoitoketjua. Kehitystyö jatkuu haava- ja monisairaan potilaan hoitoketjujen kehittämisellä. Hanke on HUS-vetoinen ja siinä ovat mukana kaikki PKS-kunnat. HUS:n kanssa yhteistyössä aloitettu mielenterveyskuntoutujien suunnitelmallinen siirtäminen sairaalasta asumispalveluihin jatkuu vuonna 2012. Vaikeahoitoisten pienten lasten kotihoidon hoitorinkien järjestämisvastuu siirtyy HYKS:lle vuoden 2012 alusta. Talousarvion perustelut Erikoissairaanhoidon menomääräraha vuodelle 2012 on 189,3 milj. euroa, mikä on 3,4 prosenttia suurempi kuin vuoden 2011 käyttösuunnitelma. Verrattuna vuoden 2011 toteutumaennusteeseen kasvua on 2,3 prosenttia. HUS-palvelusopimuksen arvo on 182,6 milj. euroa. Erikoissairaanhoidon tehtäväalueella on lisäksi määrärahat HUS-eläkevastuisiin 5,9 milj. euroa, myrkytystietokeskuksen, ensihoidon ja lääkärihelikopterin menoihin 0,5 milj. euroa, psykiatrisiin kuntoutuspalveluihin 0,2 milj. euroa sekä terveysasemien erikoissairaanhoitoon 0,1 milj. euroa. HUS:n hallitus on 15.6.2011 hyväksynyt vuoden 2012 tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet. Laskutettava yleislääketieteen siirtoviivepäivän hinta somaattisilla erikoisaloilla on 350 euroa. Psykiatriassa siirtoviivepäivät laskutetaan hinnaston mukaisilla tuotteistetuilla hoitopäivähinnoilla. Mikäli siirtoviivepäivien lukumäärä on vuonna 2012 vuoden 2011 tasolla, arvioitu kustannusvaikutus on noin 0,8 milj. euroa. Lisäksi HUS on 31.8.2011 korottanut vaativan psykiatrisen vuodeosastohoidon hintaa. Toimiala valmistelee yhdessä HYKS:n kanssa kirjallisen palvelusopimuksen. Sopimus tulee hyväksyttää HUS:n hallituksessa. Sopimuksessa määritellään erikoissairaanhoidon palvelusopimuksen arvo sekä tulosyksikkötasolla erikoissairaanhoidon palvelutuotanto. Vantaan osalta sopimuksen hyväksyjä on Vantaan sosiaalija terveyslautakunta. Espoo ja Helsinki ovat valmiita tehostamaan sopimusohjausjärjestelmää. Edellisen kerran palvelusopimus laadittiin vuonna 2004. Tunnusluvut Tarve-indikaattorit TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 1) TS 2013 TS 2014 TS 2015 Sairastavuusindeksi (Vantaa) 2) 70 69 71 70 70 70 70 Väestö 31.12 197 655 200 055 202 011 204 671 206 877 209 172 211 459 75 vuotta täyttäneet 31.12. 8 426 8 842 9 394 9 890 10 509 11 145 11 698
85 Toiminnan volyymi TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 1) TS 2013 TS 2014 TS 2015 Hoitojaksot (NordDGR) kertymä vuoden päätyttyä 66 047 56 863 73 216 * 74 158 ** - - - Käynnit, kertymä vuoden päätyttyä 202 640 191 168 203 675 *214 700 ** - - - Hoitopäivät, kertymä vuoden päätyttyä 46 976 42 586 41 946 * 35 698 ** - - - Laatu ja vaikuttavuus Kaikki jonossa olevat 31.12. 2 101 0 0 2 220 ** 0 0 0 Yli 6 kk jonottaneita 31.12. 215 0 0 53 ** 0 0 0 Lasten psykiatrian jonossa yli 3 kk 31.12. 0 0 0 0 ** 0 0 0 Nuorisopsykiatrian jonossa yli 3 kk 31.12. 0 0 0 0 ** 0 0 0 Siirtoviivepäivät 31.12. - 2 135 0 2 164 ** 0 0 0 Tuottavuus ja tehokkuus Euroa/asukas 891 887 928 884 894 903 913 Euroa/NordDRG-tuote 1 560 1 478 1 538 1 552 1 569 1 586 1 604 1) Arvio, neuvottelut kesken 2) Jokaiselle Suomen kunnalle on laskettu Kelan rekisteritietojen avulla indeksiluku, joka kertoo, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan keskiarvoon (= 100). * HUS:n ja Vantaan välisen yhteistyömuistion mukainen tilaus ** perustuu ennusteeseen 6/2011
12 30 TERVEYDENHUOLLON PALVELUT 86 Määrärahat TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 1000 euroa Tulot 6 081 5 760 5 496 5 496 5 606 5 718 5 832 Menot -63 612-65 485-69 681-70 397-73 766-76 611-79 193 Toimintakate -57 531-59 725-64 186-64 901-68 160-70 893-73 361 Tuloslaskelma TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 1000 euroa Myyntitulot 1 632 1 905 1 887 1 887 Maksutulot 3 862 2 443 2 152 2 152 Tuet 575 568 585 585 Muut tulot 3 0 4 4 Sisäiset tulot 8 843 869 869 Tulot yhteensä 6 081 5 760 5 496 5 496 Henkilöstömenot -26 486-23 416-23 596-24 096 Asiakaspalvelujen ostot -6 288-5 841-8 536-8 611 Muiden palvelujen ostot -9 490-8 427-9 101-9 101 Sisäisten palvelujen ostot -11 165-18 288-19 296-19 725 Materiaalin ostot -4 368-4 373-4 429-4 429 Avustukset -293-900 -900-900 Vuokrat -4 914-4 121-3 702-3 413 Muut kulut -608-120 -121-121 Menot yhteensä -63 612-65 485-69 681-70 397 Toimintakate -57 531-59 725-64 186-64 901 Poistot -1 420-200 -674-420 Yk-lisät 0 0 0 Laskennalliset yhteensä -1 420-200 -674-420 Tilikauden tulos -58 952-59 925-64 859-65 320 Toiminnan kuvaus Terveyspalvelujen tulosalue muodostuu vastaanottotoiminnan, kuntoutuksen ja mielenterveys- ja päihdekeskus -tulosyksiköistä. Tulosalueen vastuulla on myös Peijaksen sairaalassa sijaitseva terveyskeskuspäivystys; palvelu on hankittu ulkopuoliselta palveluntuottajalta vuodesta 2008. Suun terveydenhuollon palvelujen järjestäjänä ja tilaajana toimii sosiaali- ja terveyslautakunta ja palvelut tuottaa Suun terveydenhuollon liikelaitos. Terveyspalvelujen tulosalue koordinoi ensihoitoa ja sairaankuljetusta, jotka hankitaan Keski-Uudenmaan Pelastuslaitokselta (KUP). Tulosalue hankkii lakisääteisen ympärivuorokautisen terveysneuvontapalvelun yhdessä pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa ulkopuoliselta palvelutuottajalta Mawell Care Oy:ltä. Tulosalue tuottaa palveluja toimialan muille tulosalueille. Terveysasemien lääkärit palvelevat ennaltaehkäisevän terveydenhuollon asiakkaita neuvoloissa, kouluissa ja oppilaitoksissa. Kuntoutusyksikkö järjestää terapiaja apuvälinepalvelut mm. vanhainkoteihin, asumispalveluyksiköihin, kehitysvammahuoltoon sekä neuvola- ja kouluterveydenhuoltoon. Fysioterapiayksikkö tekee yhteystyötä vastaanottotoiminnan kanssa. Lastensuojelun edellyttämät terveyspalvelut turvataan. Mielenterveys- ja päihdekeskus hallinnoi kansallista Kasteohjelman Mielen avain -hanketta, koordinoi avohoidon mielenterveys- ja päihdetyötä asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi, seuraa vantaalaisten hoitoa ja kohtelua erikoissairaanhoidossa sekä mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa. Tulosyksikkö ylläpitää myös Miepä-palvelupistettä. Klubi-talotoiminnan käynnistäminen selvitetään.
87 Terveyspalvelujen tehtävä on edistää kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia ennalta ehkäisemällä ja hoitamalla sairauksia sekä parantamalla toimintakykyä kuntoutustoimenpiteillä. Tulosalueen menomääräraha vuodelle 2012 on 70,4 milj. euroa, mikä on 7,5 prosenttia suurempi kuin vuoden 2011 käyttösuunnitelma. Verrattuna vuoden 2011 toteutumaennusteeseen kasvua on 4,5 prosenttia. Tulomääräraha on 5,5 milj. euroa, missä on vähennystä vuoden 2011 käyttösuunnitelman tuloihin 4,6 prosenttia. Tulomääräraha on 6,5 prosenttia vuoden 2011 toteumaennustetta korkeampi. Toiminnan tavoitteet ja keskeiset päämäärät Terveyspalvelut tuottaa olemassa olevien resurssien puitteissa terveydenhuoltolain ja muun lainsäädännön, kuten lastensuojelulain, mukaiset perusterveydenhuollon palvelut ja pyrkii vastaamaan kysyntään. Vastaanottotoiminta: Välitön yhteydensaanti terveysasemalle: puheluun vastataan 5-20 minuutin sisällä tai takaisinsoitto saman päivän aikana toteutuu 95 prosenttisesti. Hoidon tarpeen arviointi kolmen päivän sisällä. Listautuneelle potilaalle kiireetön lääkärinaika kahdessa viikossa ja listautumattomalle neljässä viikossa, toteutuu 80 prosenttisesti. Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto: Neuvolatoiminnan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkärintarkastukset toteutetaan asetuksen mukaisesti. Kuntoutus: Kotona asumisen edistäminen: tavoitteena on asiakkaiden toimintakyvyn parantaminen tai ylläpitäminen kuntoutustoimenpiteiden ja apuvälineiden avulla. Näin edistetään itsenäistä kotonaasumista ja vähennetään muiden palveluiden tarvetta. Yhteistyön vakiinnuttaminen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi neuvolan, päiväkotien ja opetustoimen kanssa. Neuvola- ja kouluterveydenhuollon tehostuminen tuottaa lisääntyvien lähetteiden muodossa paineita kuntoutusyksikön terapeuttien arvioihin ja terapioihin. Mielenterveys- ja päihdeyksikkö: Miepä-palvelupisteen toimintaa parannetaan aloittamalla puhelin- ja tekstiviestipalvelut. Miepä-palvelupisteen toiminnan laajentamisesta yleisterveydenhuoltoon tehdään suunnitelma henkilöstösuunnitelmineen. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon yhteistyö paranee ja prosessit erikoissairaanhoidon kanssa muuttuvat yhteneväisiksi. Suun terveydenhuolto: vantaalaisten suun terveydenhuollon saatavuus kasvaa ja hoitotakuu toteutuu. Ennaltaehkäisevän suunterveydenhuollon tarkastukset tehdään asetuksen mukaisen tarkastusohjelman mukaisesti. Toiminnan keskeiset muutokset ja palvelujen kehittäminen vuonna 2012 Terveysasemien vastaanottotoiminnassa vuonna 2011 käynnistetty listautumismalli vakiinnutetaan ja listautumisoikeutta laajennetaan uusiin potilasryhmiin lääkärivoimavarojen puitteissa. Hakunilan terveysaseman vastaanottotoiminnan palvelut päätettiin hankkia ulkopuoliselta palveluntuottajalta (sosiaali- ja terveyslautakunta 4.4.2010 17) kilpailuttamalla kolmen vuoden määräajaksi. Palveluntuottajaksi valittu AttendoMedOne Oy aloittaa toimintansa 1.1.2012. Päiväpoliklinikkatoimintaa jatketaan pääterveysasemien lisäksi Hakunilan, Korson ja Länsimäen terveysasemilla. Toimintaa on vain virka-aikana. Sähköinen resepti (eresepti) otetaan käyttöön kevään aikana kansallisen suunnitelman ja aikataulun mukaisesti. Tulosalue pilotoi palvelusetelin käyttöä akuuttipotilaan hoidossa lääketieteellisen tuen omaavan sairaanhoitajan vastaanotolla. Vastaanottotoiminnan organisaatio- ja johtamisjärjestelmän uudistuksen toteuttamista jatketaan laaditun suunnitelman mukaisesti. Uudistuksella valmistaudutaan vuonna 2014 käynnistyvään kuntarajat ylittävään potilaan terveysaseman valinnanvapauteen. Vastaanottotoiminnasta muodostetaan toiminta-alueisiin perustuvat tulosyksiköt. Organisaatiouudistusta kehitetään jatkossa eteenpäin siten, että vastaanottotoiminta muodostaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ja ennaltaehkäisevän työn sekä sairaanhoidon järjestämisen kannalta mielekkään kokonaisuuden. Terveydenhuoltolain mukaiseen kuntarajat ylittävään terveysaseman valintaan valmistaudutaan kehittämällä perusterveydenhuollon tuotteistusta kansallisen tason linjausten mukaisesti yhdessä Kuntaliiton kanssa. Vastaanottotoiminnan liikelaitoksen valmistelu käynnistetään. Toimintamalli ja tuotteistus valmistuvat vuoden 2012 aikana. Palvelutuotannon kokonaisuus suunnitellaan ja palveluja yhdistetään siten, että palvelutuotanto muodostaa voimavaroja parhaiten hyödyntävän kokonaisuuden
88 palvelujen käyttäjän näkökulmasta. Vastaanottotoiminnan liikelaitosmalli valmistellaan siten, että liikelaitostoiminta voi käynnistyä vuoden 2014 alussa. Sähköistä asiointia ja potilaan itsehoitoa laajennetaan. Käytössä olevia sähköisiä järjestelmiä kehitetään edelleen. Listautuneen potilaan sähköisen ajanvarauksen mahdollisuudet selvitetään. Tulosalue osallistuu terveydenhuoltolain mukaisen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmisteluun yhdessä Helsingin ja Espoon sekä sairaanhoitopiirin kanssa. Opetusterveyskeskustoimintaa kehitetään terveydenhuoltolain edellyttämällä tavalla. Yhteistyökumppaneita ovat Helsingin Yliopisto ja Helsingin seudun kunnat. Opetusterveyskeskustoiminta on perusterveydenhuollon toimivuuden ja maineen kannalta kriittinen menestystekijä. Opetusterveyskeskustoimintaa kehitettäessä noudatetaan organisoinnissa ja henkilöstöpolitiikassa pääkaupunkiseudun ja Helsingin malleja tarkoituksenmukaisin osin. Lasten- ja nuorten terveysasema -mallin selvittelytyö käynnistetään, selvittäen eri mahdollisuudet ja kokemukset. Selvitystyö tuodaan lautakunnalle vuoden 2012 loppuun mennessä. Lasten ja nuorten terveysasema muodostaa ehkäisevän terveydenhuollon ja sairaanhoidollisten palvelujen eheän ja asiakaslähtöisen kokonaisuuden, jolla edistetään lasten ja nuorten hoidon joustavuutta ja palvelujen saatavuutta. Vantaa hallinnoi KASTE-ohjelmaan kuuluvaa Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanketta (Mielen avain -hanke). Hanke päättyy syyskuussa 2012. Mielenterveys- ja päihdekeskus - tulosyksikkö vastaa hankkeen hallinnosta ja koordinaatiosta. Vantaalaisen hyvä mieli -hanke on osa Mielen avain -hanketta. Sosiaali- ja terveysministeriö suunnittelee Kaste-ohjelmalle jatkoa. Mielen avain -hankkeen kakkosvaiheeseen osallistutaan siten, että Vantaan osahanke fokusoi yhteen keskeiseen kehittämisalueeseen, joka parhaiten tukee nykyisiä toimintoja. Vantaalaisen hyvä mieli -hankkeessa kehitetyt toimintamallit juurrutetaan palvelutoimintoihin. Mielenterveyspalveluissa lisätään kokemusasiantuntijoiden käyttöä osana järjestelmää (Kuntaliiton koordinoima Expert Patient Program). Miepä-palvelupisteen toimintaa kehitetään laajentaen tarjottua palveluvalikoimaa yleisterveydenhuollon suuntaan (kuten rokotuksia ja mittauksia, vrt. Helsingin terveyskioski). Toiminnan sijaintia tarkistetaan yhdessä toimintamallin muutoksen kanssa. Suun terveydenhuollon liikelaitos tuottaa vantaalaisten tarvitsemat hammashoidon palvelut ja ehkäisevän työn. Palvelujen tilaajana toimii sosiaali- ja terveyslautakunta ja toimintaa ohjataan sopimusohjauksella. Palvelusopimus hyväksytään sosiaali- ja terveyslautakunnassa 2/2012. Ilta-, viikonloppu- ja arkipyhäpäivystyksen tuottaa PKS-päivystys. Osa suun erikoishoidon palveluista tuotetaan pääkaupunkiseudun yhteisessä PKS- SEHYK -yksikössä. Terveyskeskuspäivystyksen hankinnan jatkamisesta tehtiin päätös sosiaali- ja terveyslautakunnassa (16.6.2011 16) vuosille 2012-2015. Päivystyksen toimintaa laajennetaan ja palvelua parannetaan. Toiminta sisältää jo aikaisemmin perustetun selviämishoitoaseman (SEHO) lisäksi murtumien hoidon keskittämisen ja kiireellisyysluokkaan E kuuluvien potilaiden hoidon eli päivystyksessä hoidetaan kaikki sinne hakeutuneet potilaat. HUS/HYKS:n ortopedian ja reumalääkärin konsultaatiovastaanotto ja koulutustoiminta on alkanut jo 2011 Tikkurilan terveysasemalla. Vuonna 2012 toimintaa laajennetaan Myyrmäen terveysasemalle ja mahdollisuuksien mukaan Koivukylän terveysasemalle. HUS/HYKS:n lastenlääkärin vastaavan toiminnan aloitusta suunnitellaan talveksi 2012. Tulosalueella laajennetaan sähköisen asioinnin ratkaisuja (mm. Forsanteverenohennuspotilaan hoito, Orange-puhelinjärjestelmä). Kuntoutuksen tulosyksikkö jatkaa tuottavuuden parantamista kehittämällä työprosesseja ja lisäämällä terapiahenkilöstön asiakastyön osuutta työajasta kehittämällä sähköistä sairauskertomusjärjestelmää ja kirjaamiskäytäntöjä TuottavuusTalkoot -hankkeessa suunnitellulla tavalla. Onnistumisen perusedellytyksenä on toimivat ja tarkoituksenmukaiset sairauskertomusjärjestelmän sovellutukset (sähköinen lähete, sähköinen ajanvaraus, joustava kirjaaminen ym). Näiden muutosten toteuttaminen on osoittautunut yllättävän hankalaksi. Orange-puhelinpalvelujärjestelmän mahdollisuuksien hyödyntäminen kuntoutusyksikön ajanvaraustoiminnoissa ja keskitetyn ajanvarauksen toimintaedellytykset selvitetään vuoden 2012 aikana. Kuntoutusyksikön johtamisjärjestelmän kehittämistä jatketaan. Palvelutuotannon toteumaseurannan kehittäminen jatkuu Vantaan tietovarastohankkeessa. Tulosalue on aktiivisesti mukana tietovaraston määrittelytyössä, käyttöönotossa ja raportoinnin päivittämisessä. Aluksi Vantaan tietovarastohanke yhdistää sosiaali- ja terveystoimen tiedonhallinnan (tiedon varastointi ja raportointi) laajeten edelleen Vantaan muille toimialoille.
89 Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos -liikelaitos (KUP) tuottaa kiireellisen sairaankuljetuksen ja ensihoidon palvelut sosiaali- ja terveyslautakunnan 23.4.2008 19 hyväksymän ensihoidon- ja sairaankuljetuksen palvelutasopäätöksen mukaisesti. Ensihoidon vastuulääkäripalvelut hankitaan ostopalveluna HUS:sta. Vuoden 2012 aikana valmistaudutaan ensihoidon ja kiireellisen sairaankuljetuksen järjestämisvastuun siirtymiseen sairaanhoitopiirille. Palveluverkkomuutokset 2012-2015 Miepä-palvelupisteen sijaintia tarkistetaan ja pisteen siirtyminen Tikkurilan terveysaseman yhteyteen/läheisyyteen arvioidaan. Henkilöstösuunnitelma Terveyspalvelujen tulosalueelle perustetaan vuonna 2012 kuusitoista uutta vakanssia. Henkilöstön lisäys vuodelle 2012: 14 lääkäriä, ennaltaehkäisevän terveydenhuollon asetus 1 lääkäri, terveysasema 1 sairaanhoitaja, terveysasema/päiväpoliklinikka 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Henkilöstön kokonaismäärä 459 474 490 504 516 532 Tunnusluvut Tarve-indikaattorit TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Sairastavuusindeksi (Vantaa) 70 69 71 70 70 70 70 Väestö 31.12. 197 655 200 055 202 011 204 671 206 877 209 172 211 459 75 vuotta täyttäneet 31.12. 8 426 8 842 9 394 9 890 10 509 11 145 11 698 Toiminnan volyymi Vastaanottotoiminta - lääkärikäynnit 191 749 190 859 200 000 219 500 227 800 229 800 231 800 - hoitajakäynnit 212 258 205 038 195 000 206 000 207 000 209 000 211 000 Päivystystoiminta - lääkärikäynnit 34 972 36 071 35 000 38 500 38 500 38 500 38 500 - hoitajakäynnit 12 442 11 088 12 000 22 000 22 000 22 000 22 000 Kuntoutustoiminta yhteensä 71 359 69 593 73 500 74 000 76 200 77 400 78 600 - terapiakäynnit 60 170 58 029 64 000 64 000 66 000 67 000 68 000 - ostopalveluterapiat 11 189 11 564 9 500 10 000 10 200 10 400 10 600 Laatu ja vaikuttavuus Vastaanottotoiminnan kävijöiden osuus väestöstä (kokonaispeittävyys) 3) - - uusi arvio 55-58 arvio 55-58 arvio 55-58 arvio 55-58
90 TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Listautuneiden osuus väestöstä % - - 17 18 18 18 18 Lääkärissäkävijöiden osuus väestöstä (peittävyys) 4) 44 48 52 51 51 51 51 Ea-käyntien osuus % kaikista lääkärikäynneistä 14 14,7 14 15 14 14 14 Päivystystoiminnan odotusaika lääkärille alle 3 h % 98,6 99,8 100 100 100 100 100 Tuottavuus ja tehokkuus Euroa/asukas vastaanottotoiminta ja päivystys 162,33 170,43 175,35 197,26 202,44 204,22 206,05 kuntoutus (ei sisällä veteraanikuntoutusta) 34,10 36,28 36,42 38,31 38,66 39,00 39,35 Euroa/käynti vastaanott. lääkärik. 85,84 91,30 79,35 79,39 79,57 78,87 78,19 vastaanott. hoitajak. 31,39 34,25 34,39 34,41 34,93 35,29 35,65 Henkilöstö Henkilötyövuotta - lääkärit (vastaanotto) 70 71 70 81 89 90 93 - hoitajat (vastaanotto) 88 89 85 86 90 90 92 - terapeutit (kuntoutus) 64 64 68 68 71 74 77 Suun terveydenhuollon palvelutilaus painotettujen toimenpiteiden määrä (SFA10) - 222 814 382 658 390 311 398 118 406 080 414 201 painotettujen toimenpiteiden hinta (SFA10), tuhatta euroa - 8 624 14 812 15 108 15 410 15 718 16 032 Hoitotakuun seuranta, yli 6 kk jonottaneet 75 0 0 0 0 0 0 1) Jokaiselle Suomen kunnalle on laskettu Kelan rekisteritietojen avulla indeksiluku, joka kertoo, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan keskiarvoon (= 100). 2) Tilastoraportoinnin kehittämistyö oli kesken. Puhelut ja paperikonsultaatiot ovat sisältyneet kuntoutustoiminnan käyntimääriin vuosina 2008 ja 2009. 2010 toteuma on todellisten käyntien mukainen. Eri vuosien luvut eivät ole keskenään vertailukelpoisia. 3) Tunnusluku otetaan käyttöön poimintamallin rakentamisen ja testauksen jälkeen. Aikaisintaan vuoden 2010 toimintakertomukseen. 4) Vantaan kaupungin avoterveydenhuollon lääkärissäkävijöiden osuus väestöstä.