SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA



Samankaltaiset tiedostot
Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

DEE Sähkötekniikan perusteet

Sinimuotoinen vaihtosähkö ja siihen liittyviä käsitteitä ja suureita. Sinimuotoisten suureiden esittäminen osoittimilla

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä 2

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

DEE Sähkötekniikan perusteet

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Sähkötekniikka ja elektroniikka

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kompleksilukujen hyödyntäminen vaihtosähköpiirien

Sähkötekniikka. NBIELS12 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Kuva 1: Vaihtovirtapiiri, jossa on sarjaan kytkettynä resistanssi, kapasitanssi ja induktanssi

Sinin muotoinen signaali

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

Pynnönen Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I. Verkkojen taajuusriippuvuus: suo(dat)timet

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

Kuva 1. Vastus (R), kondensaattori (C) ja käämi (L). Sinimuotoinen vaihtojännite

3D-kuva A B C D E Kuvanto edestä Kuvanto sivulta Kuvanto päältä. Nimi Sotun loppuosa - Monimuotokoulutuksen soveltavat tehtävät 20 p. Tehtävä 1 3p.

R = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1

VAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä 0 jännitteen ja virran arvot ovat. 500t.

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)

IMPEDANSSIMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)

S Piirianalyysi 1 2. välikoe

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagnetismi, LuTK)

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

TYÖ 58. VAIMENEVA VÄRÄHTELY, TASASUUNTAUS JA SUODATUS. Tehtävänä on vaimenevan värähtelyn, tasasuuntauksen ja suodatuksen tutkiminen oskilloskoopilla.

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Luento 2. SMG-2100 Sähkötekniikka Risto Mikkonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu

14.1 Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait R 1. I 1 I 3 liitos + - R 2. silmukka. Kuva 14.1: Liitoksen, haaran ja silmukan määrittely virtapiirissä.

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

VIRTAPIIRILASKUT II Tarkastellaan sinimuotoista vaihtojännitettä ja vaihtovirtaa;

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit

DEE Sähkötekniikan perusteet

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I Asser Lähdemäki, S, 3. vsk. AA 5.2 Vaihtosähköpiiri Antti Vainionpää, S, 3. vsk.

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Kun järjestelmää kuvataan operaattorilla T, sisäänmenoa muuttujalla u ja ulostuloa muuttujalla y, voidaan kirjoittaa. y T u.

( ) ( ) ( ) ( ) SMG-1100 Piirianalyysi I, kesäkurssi, harjoitus 1(3) Tehtävien ratkaisuehdotukset

SMG-1100 Piirianalyysi I, kesäkurssi, harjoitus 2(3) Tehtävien ratkaisuehdotukset

Kompleksianalyysi. Jukka Kemppainen. Mathematics Division

SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

ELEC C4210 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Kimmo Silvonen

Sähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon

Juuri 7 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty c) sin 50 = sin ( ) = sin 130 = 0,77

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin.

SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy /6 Laskuharjoitus 6 / Siirtojohdot ja transientit häviöttömissä siirtojohdoissa

Sähkömagnetismi. s. 24. t syyskuuta :01. FY7 Sivu 1

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 7. Tehtävä 1

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Sähkövirran määrittelylausekkeesta

RCL-vihtovirtapiiri: resonanssi

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

( ) ( ) 14 HARJOITUSTEHTÄVIÄ SÄHKÖISET PERUSSUUREET SÄHKÖVERKON PIIRIKOMPONENTIT

Luku 13. Vaihtovirrat Sinimuotoinen vaihtojännite

Passiiviset piirikomponentit. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia.

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu

SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Luento 2. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

SATE1120 Staattinen kenttäteoria kevät / 6 Laskuharjoitus 13: Rajapintaehdot ja siirrosvirta

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 3

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä

Taitaja2007/Elektroniikka

SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos

Jaksollisen signaalin spektri

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Luento 6. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

2.2 Energia W saadaan, kun tehoa p(t) integroidaan ajan t suhteen. Täten akun kokonaisenergia W tot saadaan lausekkeesta ( )

Trigonometriset funktiot

Kompleksiluvut., 15. kesäkuuta /57

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

Testaa taitosi Piirrä yksikköympyrään kaksi erisuurta kulmaa, joiden a) sini on 0,75 b) kosini on

Sähkötekniikka ja elektroniikka

Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

Tehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C

DEE Sähkötekniikan perusteet

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Taitaja2005/Elektroniikka. 1) Resistanssien sarjakytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden rinnankytkentä

SMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA

Jakso 15. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt

FYSP1082/3 Vaihtovirtakomponentit

DEE Sähkötekniikan perusteet

6. Kertaustehtävien ratkaisut

järjestelmät Luento 8

Kolmivaihejärjestelmän perusteet. Pekka Rantala

Transkriptio:

Vaihtosähkö SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Sinimuotoiset suureet Tehollisarvo Sinimuotoinen vaihtosähkö & passiiviset piirikomponentit Käydään läpi, mistä sinimuotoiset jännite ja virta ovat peräisin. Näytetään, ettei piirilaskenta ole mielekästä jännitteen ja virran hetkellisarvoilla. Lisäksi määritellään tehollisarvo. 1

VAIHTOSÄHKÖ Yhteinen nimitys vaihtovirralle ja vaihtojännitteelle. VAIHTOVIRTA Sähkövirta, jonka suunta ja suuruus voivat vaihdella ajan funktiona. VAIHTOJÄNNITE Jännite, jonka napaisuus ja suuruus voivat vaihdella ajan funktiona. 2

VAIHTOSÄHKÖN TUOTTAMINEN 3

VAIHTOSÄHKÖGENERAATTORIN TOIMINTAPERIAATE B B B α I: α = 90 o II: α = 45 o III: α = 0 o 4

5

SINIMUOTOISET SUUREET Edellisen kuvan mukaiselle vaihtovirralle voidaan kirjoittaa: i( t) iˆsin ( ωt ϕ ) = +. Kerroin î on virran huippuarvo, eli max[i(t)] = î ja min[i(t)] = î. [A] ωt + ϕ kutsutaan sinin argumentiksi tai vaihekulmaksi. [rad, o ] Termiä ( ) Nollavaihekulma ϕ kertoo signaalin vaihesiirron. Positiivinen ϕ siirtää sinin nollakohtaa vasemmalle. Negatiivinen ϕ aiheuttaa vaihesiirron oikealle. [rad, o ] Kulmanopeus ω kertoo johdinsilmukan pyörimisnopeuden generaattorissa. [rad/s] f = ω 2π kertoo sinin jaksojen määrän yhdessä sekunnissa. [1/s = Hz] Taajuus ( ) Jaksonaika T = 1 f kertoo yhteen sinin jaksoon kuluvan ajan. [s] 2π π Asteet radiaaneiksi: 1 o = rad = rad. 360 180 o o 360 180 Radiaanit asteiksi: 1 rad = 2π = π. Sinin jakso radiaaneissa on 2π, eli kun sinin argumentti muuttuu 2π :n verran, sini toistaa itseään. Yhteen jaksoon kuluva aika on T = 1 f = 2π ω. 6

TEHOLLISARVO Tehollisarvon käsite lienee helpoimmin ymmärrettävissä vaihtovirran tehollisarvon avulla: "Vaihtovirran tehollisarvo vastaa sellaista tasavirran arvoa, joka aiheuttaa vastuksessa saman tehon, kuin minkä kyseessä oleva vaihtovirta aiheuttaisi." Esimerkki: Laske tehollisarvo sinimuotoiselle vaihtovirralle, jonka huippuarvo on 2 A. Sinimuotoisen suureen tehollisarvo on aina huippuarvon ja 2 :n osamäärä. 7

8

VAIHTOSÄHKÖ & PASSIIVISET PIIRIKOMPONENTIT 9

Esimerkki: VAIHTOSÄHKÖ & PASSIIVISET PIIRIKOMPONENTIT Oheisessa kytkennässä u c (t) = 5sin(100πt) V. Laske i c (t), i L (t) ja u L (t). L = 100 mh ja C = 80 µf. i C u C i L ul 0.2 0.1 i C, i L (A) 0 0.1 0.2 0 0.01 0.02 0.03 0.04 0.05 0.06 t (s) 5 u C, u L (V) 0 5 0 0.01 0.02 0.03 0.04 0.05 0.06 t (s) 10

NYTKÖ SITTEN ALETAAN ANALYSOIDA VAIHTOSÄHKÖPIIREJÄ...? Sinimuotoisten suureiden virta-jännite-riippuvuudet ovat nyt selvillä vastukselle, kondensaattorille ja käämille. Periaatteessa piirien analysointi voitaisiin siis aloittaa. Otetaan yksinkertainen esimerkki. Muodosta lauseke napojen a ja b väliselle jännitteelle u(t), kun i(t) = î sin(ωt + ϕ i ) A. ( ) = ˆsin( ω + ϕi ), u ( t L ) = ωliˆsin ( ωt + ϕ + π 2 i ) ( ) = ( ) + ( ) = ˆsin ( ω + ϕ ) + ω ˆsin( ω + ϕ + π 2) = ˆsin ( ω + ϕ + θ ) u t Ri t R u t u t u t Ri t Li t u t R L i i i Tarkoitus on siis saada lausuttua u(t) yksittäisenä sinilausekkeena, josta käy ilmi jännitteen huippuarvo û ja vaihe-ero θ virtaan i(t) verrattuna. cos( α ) sin ( α π 2) ûsin ωt + ϕ + θ = Riˆ sin ωt + ϕ + ωliˆ cos ωt + ϕ i i i sin α + β = sin α cos β + cos α sin β, nyt α = ωt + ϕ ja β = θ. i = + ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) 11

uˆ sin( ωt + ϕ + θ ) = uˆ sin ( ωt + ϕ ) cos( θ ) + uˆ cos( ωt + ϕ ) sin ( θ ) i i i Riˆ sin( ωt + ϕ ) + ωliˆ cos i ( ωt + ϕi ) = uˆ cos( θ ) sin( ωt + ϕi ) + uˆ sin( θ ) cos( ωt + ϕi ) 2 Riˆ = uˆ cos( θ ) ( ). Kun summataan yhtälöparin yhtälöt, saadaan: 2 ωliˆ = uˆ sin( θ ) ( ) ( ) 2 ( ) 2 2 2 2 2 Riˆ + ωliˆ = uˆ cos ( θ ) + uˆ sin ( θ ) ( ) 2 ( ) 2 2 2 2 Riˆ + ωliˆ = uˆ cos ( θ ) + sin ( θ ) ( ˆ) 2 ( ˆ) 2 2 Ri + ωli = uˆ û = ( Riˆ ) 2 + ( ωliˆ ) 2 Nyt on siis saatu selville jännitteen huippuarvo. Lasketaan vielä vaihekulma θ. ˆ Riˆ Riˆ Ri = uˆ cos( θ ) cos( θ ) = θ = arccos uˆ uˆ. Kysytty jännite voidaan nyt kirjoittaa yksittäisenä sinilausekkeena: 2 2 ˆ ( ) ˆ sin ( i ) ( ˆ) ( ˆ Ri u t = u ωt + ϕ + θ = Ri + ωli ) sin ωt + ϕ + arccos i Riˆ + ωliˆ ( ) ( ) 2 2 12

IMPEDANSSI ja ADMITTANSSI Tasasähköpiireissä vastuksen jännitteen U ja virran I osamäärää kutsuttiin resistanssiksi R. Kyseessä on Ohmin laki: R = U I. Vaihtosähköpiirien vastuksille, kondensaattoreille ja käämeille olisi mukava löytää samantyyppinen jännitteen ja virran osamäärä. Vaihtosähköpiirien yhteydessä tätä jännitteen ja virran osamäärää kutsutaan impedanssiksi Z, jonka yksikkö on V/A eli Ω. R ( ) ˆ sin( ω R ) = = R Z = R R ( ) ( ˆR ) sin( ω ) ( ) ˆ sin( ω C ) 1 1 = = tan ( ωt) Z = C tan ( ω t ) ( ) ω ˆ cos C ( ω ) ω ωc ( ) ( ) ( ) = ω ˆ cos ω L 1 ωl ˆ sin( ω ) = tan( ω ) 1 Z = ωl L tan ( ωt) u t u t i t u R t R u t u t C i t Cu t C C u t Li t L i t i t t L L Tällä tavalla määriteltynä impedanssi ei ole erityisen käyttökelpoinen, sillä Z C ja Z L riippuvat ajasta. Impedanssin käänteislukua kutsutaan admittanssiksi Y: Y = 1 Z [1/Ω = S]. 13