KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUE TALOUSARVION KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2015

KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUE TALOUSARVION KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2015 Kaupunkirakennelautakunnan käyttösuunnitelman päätöskokous 21.1.2015

Kuopion kaupunki Kaupunkiympäristön palvelualue KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 Sivu 1. TALOUSARVION SITOVUUSMÄÄRÄYKSET 5 2. KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUEEN KUVAUS 7 3. AVAINPROSESSIEN TOIMINNAN PAINOPISTEET SEKÄ TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut 17 Rakentamisen kunnossapidon palvelut 25 Maaomaisuuden hallintapalvelut 34 Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut 44 4. MÄÄRÄRAHOJEN ERITTELY AVAINPROSESSEITTAIN 49 5. TULOSLASKELMAT 51 6. AVUSTUKSET 57 7. MITTARIT 58 8. HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 65 9. INVESTOINNIT Investointien kohdeluettelot 74 10. INFORMATIIVINEN AINEISTO 83 Kaupunkiympäristön palvelualueen tulot ja menot tileittäin 85 Ostopalvelujen erittely 89 Avainprosessien määrärahat palveluprosesseittain 91 3

Kuopion kaupunki Kaupunkiympäristön palvelualue 4

1. TALOUSARVION SITOVUUS Talousarvion sitovuus (Kaupunkiympäristön palvelualuetta koskevat osat valtuuston hyväksymän talousarvion sitovuusmääräyksistä) Talousarviossa valtuusto hyväksyy kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Tehtävät on hoidettava taloudellisesti ja järkevästi ja vastuu toiminnallisesta ja taloudellisesta tuloksesta on määriteltävä selkeästi. Toiminnallisen ja taloudellisen vallan ja vastuun hajauttaminen ovat välttämättömiä joustavan ja tuloksellisen toiminnan edellytyksiä. Vastuu toiminnallisesta ja taloudellisesta tuloksesta on johtosääntöjen ja delegointipäätösten mukaisesti jokaisella yksiköllä ja yksilöllä. Toiminta- ja taloussuunnitelmilla osoitetaan toiminnan ja talouden tavoitteet. Lautakunnat hyväksyvät käyttö- ja hankesuunnitelmissa talousarviossa päätettyjen määrärahojen ja tuloarvioiden jaon palvelualueensa avainprosesseille sekä tarvittaessa palveluprosesseille, hankkeille ja kohteille ja hyväksyvät samalla niille tavoitteet. Lauta- ja johtokunnat hyväksyvät tulosbudjettinsa valtuuston päättämien sitovien erien mukaisina. Käyttö- ja mahdollisia investointihankesuunnitelmia laadittaessa lautakuntien ja palvelualuejohtajien on huolehdittava, että palvelualueen toiminta suunnitellaan valtuuston päättämien määrärahojen ja tuloarvioiden puitteissa ja että palvelualueille asetettavat osatavoitteet tukevat osaltaan kaupunginvaltuuston hyväksymien strategisten tavoitteiden toteuttamista. Käyttösuunnitelmiin tulee sisällyttää talouden tasapainottamiseksi toteutettavat toiminnan sopeuttamis- ja tehostamistoimenpiteet. Mikäli toimenpiteet edellyttävät erillistä päätöksentekoa, tulee ne valmistella huolellisesti ja viivytyksettä päätöksentekoon siten, että toimenpiteiden toteuttaminen mahdollistaa parhaan mahdollisen toiminnallisen ja taloudellisen tuloksen vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa. Lauta- ja johtokunnat sekä tilivelvolliset viranhaltijat ovat tulosvastuussa palvelualueensa, taseyksikkönsä tai liikelaitoksen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteuttamisesta. Tilivuoden aikana toiminta tulee toteuttaa siten, että talousarvioon ei tarvita valtuustoon nähden sitovien määrärahojen lisäyksiä tai tuloarvion vähennyksiä. Mikäli talousseurannan yhteydessä ilmenee määrärahavajetta tai ennakoidaan tuloarvion alittuvan, tulee välittömästi valmistella ja toteuttaa toimenpiteet tilanteen oikaisemiseksi palvelualueen talousarvion puitteissa. Talousarviossa pysymiseksi on tarvittaessa tarkistettava palvelualueen toiminta- ja käyttösuunnitelmia. Lautakuntien ja palvelualueiden johtoryhmien tulee seurata säännöllisesti talousarvion toteutumista ja ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin tilanteen niin vaatiessa. 5

Kaupunginvaltuustoon nähden sitovia eriä ovat bruttobudjetoiduilla yksiköillä toimintatulojen ja menojen yhteissummat sekä nettobudjetoiduilla yksiköillä toimintakate. Kaupunginhallituksella on kuitenkin oikeus seurannan perustaksi muuttaa sellaisia palvelualueiden välisiä tuloarvioita ja määrärahoja, joilla ei ole kaupunkitasolla vaikutusta toimintakatteeseen sekä sellaisia ulkopuolisella rahoituksella toteutettavien hankkeiden tuloarvioita ja määrärahoja, joilla ei ole vaikutusta palvelualueen talousarvion toimintakatteeseen. Kaupunkiympäristön palvelualueella noudatetaan bruttositovuutta kuitenkin niin, että palvelualueen sisällä alueelliselle rakennusvalvonnalle on valtuusto osoittanut määrärahat nettomääräisenä. Investointien sitovuus ja toimintaperiaatteet Investointiosan menot ja tulot ovat valtuustoon nähden sitovia hankkeiden osalta. Hankkeet voivat olla yksilöityjä tai suurempia kokonaisuuksia. Vastuu hankkeiden määrärahojen riittävyydestä on kunkin yksikön vastuullisella toimielimellä. Investointihankkeen rahoituspäätös on tehtävä varaamalla määräraha talousarviossa tai talousarviomuutoksena ennen toteuttamis- ja rakentamispäätöstä. Ne hankkeet, joihin ei talousarviossa sisälly valtionosuuksia tai muuta ulkopuolista rahoitusta, voidaan toteuttaa ilman valtionosuutta. Talousarviossa annetaan valtuutus jatkaa tilinpäätöksessä 2014 todettavia keskeneräisiä hankkeita vuoden 2014 talousarviomäärärahan puitteissa, vaikka hankkeeseen ei vuoden 2015 talousarviossa olisi määrärahaa. Tarvittavat talousarviomuutokset tuodaan valtuuston käsiteltäviksi vuoden 2015 aikana. Sitovuus kaupunkirakennelautakuntaan nähden (Lautakunnan päätös) Kaupunkirakennelautakuntaan nähden sitovia ovat määrärahat avainprosessien (=vastuualueiden) loppusummien tasolla. Samoin lautakuntaan nähden sitovia ovat käyttösuunnitelman toiminnalliset tavoitteet avainprosesseittain. Käyttösuunnitelmassa investointien kohdeluettelot ovat lautakuntaan nähden sitovia. 6

2. KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUE TA 2015 TOIMINTA-AJATUS Kaupunkiympäristön palvelualue huolehtii kaupunkiympäristön suunnittelusta, rakentamisesta ja hallinnasta sekä käyttökelpoisena pitämisestä. Se huolehtii myös ympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja luonnon monimuotoisuudesta. Palvelualue vastaa myös kaupungin maa- ja vesiomaisuuden hallinnasta, asumisen edistämisestä sekä ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon, rakennusvalvonnan, kiinteistönmuodostuksen, jätehuollon, vesihuollon ja joukkoliikenteen viranomaistehtävistä, kaupungin henkilökuljetuspalvelujen järjestämisestä sekä kaupungin paikkatietopalveluista. Palvelualueeseen sisältyvät seuraavat avainprosessitason vastuualueet: Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut, rakentamisen ja kunnossapidon palvelut, maaomaisuuden hallintapalvelut, ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut sekä johdon tukipalvelut. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA SEN MUUTOKSET Kuopion kasvu jatkuu vahvana. Valtakunnallisissa vertailuissa kaupunki on mm. asukasmäärän suhteellisen kasvun perusteella kärkisijoilla. Kuopioon muuttohalukkuuden lisäksi myös asukastyytyväisyys on tiukkenevasta taloudesta huolimatta pysynyt hyvällä tasolla. Palvelualueen toiminta toteuttaa merkittävältä osin kaupungin kasvu- ja kilpailukykystrategian tavoitteita infrastruktuurin, tonttitarjonnan, liikennejärjestelmän sekä kaupunkiympäristön toimivuuden ja laadun osalta. Toiminta vaikuttaa voimakkaasti kaupungin vetovoimaisuuteen ja asiakastyytyväisyyteen. Tärkeä osa kaupungin kasvuohjelman toteuttamisessa on riittävän asunto- ja yritystonttitarjonnan säilyttäminen. Asuntotuotanto on nyt strategian mukaisella tasolla. Asuntotuotannon nousu on lisännyt tonttien kysyntää ja tonttivaranto on huvennut. Asemakaavoitusprosesseja ja osin myös rakentamista ovat viivästyttäneet ennakoimattomien ympäristöselvitysten aiheuttamat mittavat lisätyöt ja täydennysrakentamiskaavoituksen vaativammat ja aikaa vievemmät kaavaprosessit. Kasvun säilyttämisen kannalta tärkeässä asemassa on työpaikkojen lisääminen, joten hyvälle tasolle saatu elinkeinorakentamisen mahdollistava yritysalueiden suunnittelu ja toteutus on myös varmistettava. Tonttituotanto ja etenkin täydennysrakentamisen lisääminen vaativat pitkäjänteistä lisäpanostusta tonttituotantoketjuun sekä erilaisiin ympäristö- ym. selvityksiin. Kaupunkiympäristön palvelualueen toiminnassa näkyy edelleen lisääntyvä alueellinen yhteistoiminta. Seudulliset ja alueelliset viranomaistoiminnot, kumppanuusselvitykset sekä tulevat kuntaliitokset laajentavat toiminta-aluetta. Kuntaliitos Maaningan kanssa otetaan huomioon palvelualueen toiminnassa. 7

Talouden reunaehtojen kiristyessä osana priorisointityötä tarkastellaan palvelujen tuotantotapoja sekä myös palvelun tasoa ja määrää. Toimintatapojen uudistamista (mm. sähköinen asiointi, kumppanuushankkeet) ja asiakaslähtöisyyttä edistää mm. karttapohjainen asiakaspalautejärjestelmä, jossa asiakkaat voivat sähköisesti itsepalveluna lähettää palautetta ja seurata oman asiansa etenemistä. Kuopio osallistuu vuosina 2013-2015 rakennuslupahakemusten sähköisen asioinnin pilottiryhmään. Sähköisen asioinnin laajentaminen vaatii erityisesti vuosina 2015-2016 panostuksia, joiden tuottavuusvaikutukset tulevat näkymään laajemmin vuoden 2016 jälkeen. Kaupungin toimitilojen käyttöön liittyvien tarpeiden muuttuessa korostuu tarve kiinteistöjen uusiokäyttöön ja myyntiin. Kiinteistökehitysryhmä työskentelee tiiviissä yhteistyössä tilakeskuksen kanssa kaupungin kiinteistöomaisuuden kulujen ja riskien karsimiseksi sekä tuoton lisäämiseksi. Valmistelussa otetaan huomioon käynnissä olevat palveluverkkotarkastelut. Vesihuoltolain muutoksella on vaikutusta kaupungin toimintaan ja vesihuollon resursointiin, mm. hulevesien kokonaishallinnan osalta. Seudullinen joukkoliikenne on kilpailutettu 1.7.2014 alkaen. Joukkoliikenne ja henkilökuljetusten järjestäminen ovat toiminnan luonteen ja merkittävien taloudellisten vaikutusten vuoksi tarkoituksenmukaista organisoida omaksi palveluyksikökseen. Jätehuollon viranomaispalveluissa jatketaan jätelainsäädännön ja kuntien jätepoliittisen ohjelman edellyttämää kiinteistöjen jätehuollon järjestämisen kattavaa seurantaa. Tämän myötä asiakaspalvelun tarve kasvaa. TUOTTAVUUTTA LISÄÄVÄT TOIMENPITEET Varmistaakseen hankitun maaomaisuuden mahdollistaman tulovirran, palvelualue suuntaa resursseja erityisesti tuloa tuottaviin toimenpiteisiin. Suunnittelulla, tonttituotannolla ja kunnallistekniikan rakentamisella sekä koko prosessin tiiviillä yhteistyöllä varmistetaan tonttivarannon riittävyys ja houkuttelevuus. Samalla kiinnitetään entistäkin enemmän huomiota tuleviin hoito- ja ylläpitokustannuksiin. Maaomaisuuden ja kaupungin käytöstä poistuvien kiinteistöjen jalostusta ja myyntiä tehostetaan edelleen mm. aktiivisella yhteistyöllä rakentajien kanssa. Kaupunkirakenteen tiivistämiseksi lisätään täydennysrakentamista. Tuottavuushyödyt tulevat sekä investoinneissa että käyttötaloudessa. Samalla mahdollistetaan toimiva, kustannustehokas ja energiatehokas palvelurakenne ja edistetään Kuopion kaupunkirakennemallin kävelykaupunki, joukkoliikennekaupunki, autokaupunki kehitystä. Kaupunkiympäristön palvelualueella on pystytty viime vuosina eri toimenpitein hillitsemään henkilöstö- ja toimitilakulujen kasvua. Henkilöstön tiimiyttämisen ja vastuuttamisen jatkamiseksi sekä tuotto- ja kustannustietoisuuden lisäämiseksi käynnistetään talousosaamista vahvistavaa sisäistä koulutusta. Toimitiloja tiivistetään vuosina 2015-2016 siten, että koko palvelualueen henkilöstö voidaan sijoittaa nykyiseen toimitaloon. Ohessa edistetään jousto- ja etätyötä myös työhyvinvoinnin ja ekologisuuden näkökulmasta. Toimitila- ja työskentelyratkaisuissa kuten muussakin toiminnassa toteutetaan energiatehokkuutta. 8

Asiakaspalvelun ja kaupungin henkilöstövoimavarojen tuottavan käytön parantamiseksi kehitetään edelleen sähköisiä palveluita. Mm. rakennuslupahakemuksien siirtäminen pääosin verkkoon ja maksujärjestelmien kehittäminen vaativat panostusta vuosina 2015-2016. Tuottavuushyödyt alkavat näkyä merkittävämmin vuoden 2016 aikana. Sähköinen asiointi lisää ja tasavertaistaa palvelutarjontaa myös laajenemisalueilla. Lisäksi tavoitteena on kehittää laajenemisalueilla uusia kevyempiä toimintamalleja. Yhteistyön sujuvoittamiseksi ja resurssien ohjauksen varmistamiseksi toteutetaan vuoden 2015 aikana hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen ulkoilu- ja virkistyspalveluiden yksikön sijoittuminen yhteisiin tiloihin kaupunkiympäristön palvelualueen kanssa. Tavoitteena on tiimiytyminen yli palvelualuerajan ja sen myötä asiakaslähtöisyyden, suunnittelun ja toteutuksen sekä resurssien yhteiskäytön myötä saavutettava tuottavuus ja tehokkuus. Myös yleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen saumaton yhteistyö on syytä varmistaa. Kunnossapidon lähivuosien keskeinen haaste on kustannusten optimointi. Optimointia jatketaan laajentamalla alueurakkamallia ja parantamalla edelleen tilaajaosaamista. Alueurakoinnin osalta suunnitellaan pohjoisen alueen kilpailuttamista vuonna 2015. Kaupungin asiakaspalvelu on tällä hetkellä hajautettu useaan toimipaikkaan. Kaupunkiympäristön palvelualueen vastuulle on tullut myös liitoskuntien asiakaspalvelupisteet. Kaupunkitasoisesti tulisikin miettiä palvelujen kokoamista ja tarkoituksenmukaista tarjontaa. TOIMINNAN PAINOPISTEET Taloudellisten ja toiminnallisten haasteiden lisääntyessä on ensiarvoisen tärkeää kehittää vuorovaikutusta asiakkaiden ja asukkaiden kanssa. Mm. maankäytössä ja täydennysrakentamisessa hankkeiden hyväksyttävyyttä lisää aito ja oikea-aikainen keskustelu. Tämä sekä käyttöönotetun palautejärjestelmän tehokas hyödyntäminen edistävät tiedon kulkua ja vuorovaikutusta. Asukkaiden omaehtoista toimintaa ja osallistumista asuinympäristönsä kehittämiseen tuetaan mm. talkoorahalla. Vaikutusten arviointia mm. ilmastovaikutukset ja yritysvaikutukset kehitetään edelleen. Tonttitarjonnan riittävyyden ja monipuolisuuden varmistaminen edellyttää kaupungin kasvuohjelman mukaisten alueiden sekä täydennysrakentamisalueiden asemakaavoitusta ja kunnallistekniikan rakentamista sekä aktiivista maanhankintaa. Painopisteenä on myös maankäyttösopimusten tekeminen täydennysrakentamis- ja muutoskaava-alueilla. Savilahti, Lehtoniemen pohjoisosa ja Hiltulanlahti ovat suunnittelun painopisteinä vuoden 2015 toiminnassa. Suunnittelussa näkyy entistäkin korostuneemmin täydennysrakentaminen. Kunnallistekninen rakentaminen painottuu Keilanrannan, Keilanrinteen, Maljalahden ja Hiltulanlahden asuntoalueille. Savilahden 70 ha:n keskeisen maa-alueen siirtyessä kaupungille, käynnistetään ja resursoidaan lähivuosille alueen suunnittelun erillinen hanke. Kävelykeskustan rakentamistyöt viimeistellään vuonna 2015. Kaupunki on viime vuosina talousarvioissaan tukeutunut vahvasti arvotonttien myynneistä saataviin myyntivoittoihin. Kaupungin omistamien arvotonttien määrä on rajallinen ja lähivuosina myyntivoitot tulevat väistämättä pysyvästi laskemaan viimeisten vuosien tasosta merkittävästi. Jokainen arvotontin myynti on myös pois tulevista vuokratuotoista, 9

jotka pitkällä aikavälillä tarkasteltuna ovat kaupungille tuottoisampia kuin tonttien myynti. Tontteja vuokraamalla maapohjan omistus säilyy kaupungilla, jolloin voidaan myös paremmin ohjata tulevaisuuden maankäyttöä ja kaupungin kehittymistä. Maanhankintaa toteutetaan laajentumisalueilla suunnitelmien mukaisen asunto- ja yritysrakentamisen mahdollistamiseksi. Maa- ja metsäomaisuudesta saatavat tulot varmistetaan pitkäjänteisen maapolitiikan ehdoilla. Metsäsuunnitelmakausi on päättymässä ja uusi metsäsuunnitelma valmistuu vuonna 2015 aikana. Tässä yhteydessä hyödynnetään vuonna 2013 tehdyn METSOinventoinnin tulokset. Kaupungin maaomaisuuden lisääntyessä myös metsämaata on kaupungin omistuksessa enemmän. Pinta-alasta ja metsän kasvusta johtuen metsän myyntitulo voitaneen nostaa vuodesta 2016 alkaen joitakin satojatuhansia euroja korkeammalle tasolle. Kunnossapidossa suurin haaste on kustannusten optimointi ja kuitenkin riittävä ja turvallinen palvelutason tarjonta, erityisesti väylien käyttäjille ympäri vuoden. Tämä edellyttää kunnossapidon sopimuskokonaisuuksien alueellista uudelleentarkastelua. Infrarakenteiden kunnossapidon laiminlyönnit rakenteiden vanhentuessa johtavat ennenaikaiseen kulumiseen, vaurioitumiseen ja palvelutason alenemiseen. Infran osalta on ajauduttu korjausvelkakierteeseen. Korjausvelan lyhentäminen tulee lähivuosina rasittamaan sekä investointirahoitusta että käyttötaloutta. Lähes väistämättömään kunnossapidon hoitotasojen laskuun haetaan mahdollisimman vähän asukkaita rasittavia vaihtoehtoja mm. jatkamalla väylien hoidon asettamista tärkeysjärjestykseen esimerkiksi käyttömäärien mukaan. Vuoden 2015 aikana on tehtävä suunnitelma kunnossapitoalueiden kilpailuttamisesta sekä suunnitelma siitä, mitä hallintajärjestelmiä kunnossapitoon tosiasiallisesti tarvitaan ja miten ne kytketään yhteen jo olemassa olevien järjestelmien kanssa. Teknisten järjestelmien lisäksi käytössä oleva palautejärjestelmä on eräs tällainen järjestelmä. Palautejärjestelmä on otettu käyttöön vuonna 2014. Vesihuollon kehittämissuunnitelman toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää lisääntyvää yhteistyötä vesihuoltolaitosten ja viranomaisten kesken. Neuvontaa tehostetaan yhteistyössä muiden tahojen kanssa erityisesti haja-asutusalueiden jätevesihuollon sekä ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön muuttuessa. Hulevesien hallinta tulee aiheuttamaan lisäkustannuksia (maksut, hallinnolliset kustannukset), joiden nettovaikutusta on vielä vaikea arvioida. Rakentajien ohjauksessa pääpaino on rakennusten terveellisyydessä ja omatoimisen asumisen tukemisessa. Ilmastopoliittisen ohjelman ja energiatehokkuussopimuksen toteuttaminen sekä kestävän kehityksen huomioon ottaminen on edelleen tärkeä painopistealue koko kaupunkitasolla. Ilmastopoliittiseen ohjelmaan sisältyvien tavoitteiden toteuttaminen ja seuranta edellyttävät myös työkalujen kehittämistä ilmastovaikutusten tunnistamiseen ja arviointiin suunnittelun apuvälineiksi sekä mahdollisimman tarkkaa tietoa kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä. Myös luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja edistäminen sekä vieraslajien torjunta ovat painopisteinä. Joukkoliikenteen osalta tavoitteena on koululaiskuljetusten ja haja-asutusalueiden joukkoliikenteen parempi integroiminen kuntaliitokset huomioiden. Kuopion Pysäköinti Oy:n toiminnan ja rahoituksen järjestelyt on tavoitteena toteuttaa vuoden 2014 lopussa. Kuopion kaupungin pysäköintitoiminta siirretään yhtiöön. 10

Kaupunginvaltuusto päättää järjestelystä joulukuussa 2014. Ratkaisulla on merkittäviä vaikutuksia kaupunkiympäristön palvelualueen vuoden 2015 talousarvioon ja toimintaan. Jätehuollon viranomaispalvelujen keskeisimpiä tehtäviä vuonna 2015 on jo vaiheittain aloitettu kiinteistöjen jätehuollon järjestämisen seuranta. Seurannalla varmistetaan, että kaikki asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöt ovat järjestetyn jätehuollon piirissä ja palvelut ovat jätehuoltomääräysten mukaisia. TOIMINNAN PAINOPISTEIDEN VAIKUTUKSET OSAAMIS- JA HENKILÖSTÖTARPEESEEN Toimintamuutoksista johtuen tilaajaosaamista ja hankehallintaa tulee edelleen vahvistaa. Tilaajaosaaminen edellyttää myös verkostoitumista valtakunnallisiin ja kansainvälisiin kehittämishankkeisiin ja tarvitsee kilpailuttamis- ja viestintäosaamista. Lisääntyvistä tehtävistä huolimatta henkilöstötarpeeseen vastataan ensisijaisesti sisäisin järjestelyin. Rekrytointitilanteissa hyödynnetään mahdollisuudet tehtäväkuvien laajentamiseen ja tehtävien yhdistämiseen. Kaupungin kasvuohjelman ja tonttituotannon turvaaminen vaatii sekä henkilötyöpanoksen että maan hankintaan varattavien investointien lisäystä. Henkilöstön talousosaamista lisätään ensisijaisesti sisäisellä koulutuksella. Lisäksi edistetään henkilöstön monitaitoisuutta ja tuetaan henkilöstöä ottamaan vastaan yhä laajenevia tehtäväkokonaisuuksia. Vuorovaikutustaidot, tiedonkulku ja kokonaisvaltainen ympäristöosaaminen sekä ekotehokkuuden hallinta korostuvat. Näiden taitojen ylläpitäminen ja hyödyntäminen edellyttävät työssä jaksamiseen panostamista mm. koulutuksen, palkitsemisen ja työhyvinvoinnin osalta. HENKILÖSTÖN JA OSAAMISEN SAATAVUUS Lähivuosina on vaihtuvuutta useissa erityisosaamista vaativissa tehtävissä. Rekrytoinnissa tavoitteena olevasta mentorointivaiheesta joudutaan taloudellisista syistä useissa tapauksissa luopumaan. Ostopalvelujen käyttö ja kumppanuudet edellyttävät riittäviä ohjausresursseja. Edistääkseen tulevaisuuden työvoiman saatavuutta kaupunkiympäristön palvelualue tarjoaa harjoittelupaikkoja alan opiskelijoille. SUUNNITELMA ULKOISTEN PALVELUJEN KÄYTÖSTÄ Rakentamisen ja kunnossapidon palveluissa on pysäköinnin järjestämistä lukuun ottamatta siirrytty tilaaja-tuottajajärjestelmään. Suunnittelupalvelut hoidetaan pääosin omana työnä. Maaomaisuuden hallintapalveluissa sekä ympäristö- ja rakennusvalvontapalveluissa käytetään ostopalveluja mm. puunkorjuussa, mittaus- ja tutkimuspalveluissa, eläinlääkintähuollossa ja laboratoriopalveluissa. Ostopalvelujen osuus kaupunkiympäristön palvelualueella kasvaa joukkoliikenteen järjestämisen mallin 11

muututtua. Uudessa järjestelmässä kaupunki ostaa palvelut liikennöitsijöiltä ja saa lipputulot.. 12

Kaupunkiympäristön palvelualue: Vetovoima, kilpailukyky ja kasvu: Taulukko 1 Kriittiset menestystekijät Arviointikriteeri Vuosittain seurattava mittari Tavoite Toimenpiteet Ohjelma Vahva ja monipuolinen Yritystonttien tarjonta Yritysrakentamisen määrä, Kasvuohje elinkeinoelämä. tonttivaranto lma Innovaatio- ja opiskelukaupunki Kampus kärkihanke 2020 Suunnittelun ja toteutumisen eteneminen Kuopiossa on riittävä ja monipuolinen yritystonttivaranto. Uusien alueiden suunnittelussa huomioidaan niiden toteutettavuus ja kaavataloudelliset seikat Kampus alueen suunnittelu etenee, siten että alueen asuntorakentaminen on aloitettavissa vuonna 2018 ja vireillä olevat toimitilahankkeet on toteutettavissa aikataulun mukaisesti. Monipuolinen yritystonttien kaavoitus ja aktiivinen maanhankinta kasvualueilla sekä uusien alueiden rakentaminen. Suunnittelussa ja vaikutusten arvioinneissa painotetaan tehokkuutta ja kustannustietoisuutta. Savilahden alueella asemakaavoitus etenee. Kokonaisuutta ohjaava projekti etenee. Kasvuohje lma Kuopio-kuva Kasvua ja vetovoimaa tukeva markkinointi Imagotutkimukset, yöpymiset, muuttoliike Ylläpidetään kaupungin houkuttelevuutta ja positiivista Kuopio kuvaa Edistetään toimivaa, vetovoimaista, terveellistä ja monimuotoista kaupunkiympäristöä Kasvuohje lma 13

Kaupunkiympäristön palvelualue: Asukkaat ja palvelut: Taulukko 1 Kriittiset menestystekijät Arviointikriteeri Vuosittain seurattava mittari Tavoite Toimenpiteet Ohjelma Tulevaisuuteen suunnattu ja Asuntotonttien tarjonta Asuntorakentamisen määrä, Kasvuohje kestävä kaupunkirakenne. tonttivaranto lma Asuntotonttien tarjonta mahdollistaa Kuopion kaupungin kasvun ja noin 800-1000 asunnon vuosittaisen rakentamisen Monipuolinen asuntotonttien kaavoitus ja aktiivinen maanhankinta kasvualueilla sekä uusien alueiden rakentaminen. Tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne. Tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne. Tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne. Lähiöiden ja keskustaajamien omaleimaisuus ja täydennysrakentaminen Lähiöiden ja keskustaajamien omaleimaisuus ja täydennysrakentaminen Joukkoliikenteen toimivuus ja kustannusvastaavuus Rakentamisen määrä Asukasluvun kehitys Käynnissä olevat lähiöuudistushankkeet Rakentamisen määrä Asukasluvun kehitys Käynnissä olevat lähiöuudistushankkeet Joukkoliikenteen käyttäjämäärä Täydennysrakentamista suunnataan kaupunginosiin, joissa se ei edellytä palvelujen lisärakentamista vaan tukeutuu päätettyjen verkostosuunnitelmien mukaiseen palvelutarjontaan. Täydennysrakentamista suunnataan kaupunginosiin, joissa se ei edellytä palvelujen lisärakentamista vaan tukeutuu päätettyjen verkostosuunnitelmien mukaiseen palvelutarjontaan. Joukkoliikenteen käyttäjämäärät kasvavat. Monipuolisen tonttivarannon varmistaminen. Lähiöiden täydennysrakentamisen suunnittelua tehostetaan ja ympäristön parantamisen suunnittelua jatketaan energiatehokkuus huomioiden. Taajamia kehitetään olemassa olevan infran ja palvelutarjonnan hyödyntämiseksi Asiakaslähtöiset, kysyntää tukevat reitti- ja palvelutarjonta Tuottavuu sohjelma Tuottavuu sohjelma Tuottavuu sohjelma Asiakaslähtöiset ja ennaltaehkäisevät palvelut. Palvelujen asiakaslähtöisyys Luodaan edellytyksiä asukkaiden osallisuuteen ja vaikuttamiseen. Kaupunkitasoista asiakaspalvelua kootaan ja sen palvelukonseptia uudistetaan. Asukkaiden aktivointi vuorovaikutukseen mm. sähköisen palautejärjestelmän avulla. Osallistutaan kaupunkitasoisen selvityksen tekemiseen. Tuottavuu sohjelma Kaupunkiympäristön palvelualue: Resurssit, johtaminen ja henkilöstö: Taulukko 1 14

Kriittiset menestystekijät Arviointikriteeri Vuosittain seurattava mittari Tavoite Toimenpiteet Ohjelma Tasapainoinen talous Tilikauden tulos Tilikauden tulos Investointien tulorahoitus Talous on tasapainossa valtuustokauden lopussa. Investointien pitkäjänteinen ennakointi, toteutuksen oikeaaikaisuus ja kustannustehokkaat suunnitteluratkaisut. Tuottavuu sohjelma Tasapainoinen talous Tuottavuuden kehittyminen Tuottavuusmittarit Toimintakate Palvelujen laatutasoja tarkastellaan kustannuskehityksen hallitsemiseksi. Maaomaisuuden tuoton tasaisen kertymän varmistaminen. Talvikunnossapidon tason arviointiselvitys Tehokas kilpailuttaminen Tuottavuu sohjelma Budjetin pitävyys HTV kehitys Henkilöstömenojen osuus toimintakuluista Palvelurakenteita ja palveluprosesseja kehitetään tuottavammiksi ja vaikuttavammiksi. Budjettitietoisuutta ja talousymmärrystä parannetaan kaikilla tasoilla. Henkilöstötarvetta vähennetään uusilla toimintatavoilla ja tuottavuustoimenpiteillä. Henkilöstöresurssin oikea käyttö suunnitellaan pidemmän tähtäimen henkilöstösuunnitelmilla. Muut tuottavuusohjelman toimenpiteet Kaupunkiympäristön palvelualueen ja hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen yhteistyön tiivistäminen Palvelualueen sisäinen koulutus Kehitetään sähköisiä palveluja Oma toiminta ja henkilöstön käyttö sekä palvelujen ostaminen mitoitetaan kokonaistaloudellisesti edullisimmin. 15

Tasapainoinen talous Palveluverkon ja toimitilojen käytön tehokkuus Tilankäytön tehokkuus Myytyjen kiinteistöjen määrä ja arvo Tilojen vuokrausaste Palveluverkostojen ja tilojen käytön tehokkuutta lisätään edelleen. Tarpeettomista tiloista luovutaan (myynti, ulosvuokraus). Otetaan enemmän kaupungin omia kiinteistökohteita kaavoitusohjelmaan. Palvelualueen henkilöstön kokoaminen valtuustovirastotalolle sekä asiakaspalvelupisteisiin. Tuottavuu sohjelma Tasapainoinen talous Henkilöstötyön tuottavuus HTV kehitys Työkyvyttömyyskustannusten osuus palkkasummasta Työhyvinvointikysely Henkilöstön suorityskyky paranee ja työkyvyttömyyskustannusten osuus palkkasummasta vähenee Henkilöstöohjelman toteuttaminen Henkilöstö ohjelma Työhyvinvointityön painopisteenä on ennalta ehkäisevä toiminta ja ammatillinen koulutus. Tasapainoinen talous Hankintojen hallinta Toimintakulujen kehitys Ostopalveluja tarkastellaan kriittisesti osana talouden tasapainottamista. Määrätietoinen kokonaisjohtaminen Kokonaisjohtaminen Budjetin pitävyys Toimintaa, taloutta ja henkilöstöä suunnitellaan ja johdetaan pitkäjänteisesti ja kokonaisuus huomioiden. Tehokas kilpailutus, oman työn ja ostopalvelujen taloudellisuuden jatkuva tarkastelu. Osaamiskartoitusten hyödyntäminen ja laajentaminen Resurssien yhtenäiskäytön varmistaminen Tuottavuu sohjelma Henkilöstö ohjelma 16

3. AVAINPROSESSIEN TOIMINNAN PAINOPISTEET SEKÄ TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Suunnittelupalvelut TOIMINTA-AJATUS Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut huolehtii asemakaavoituksesta, kunnallistekniikan, viheralueiden, satamien, venerantojen, urheilu-, ulkoliikunta- ja leikkipaikkojen ja muiden yleisten alueiden yleis- ja toteutussuunnittelusta ja suunnitteluttamisesta, liikennejärjestelmän suunnittelusta, vesihuollon järjestämisestä ja yleisestä kehittämisestä sekä joukkoliikenteestä ja kaupungin keskitetyistä henkilökuljetuspalveluista. Strategisena tehtävänä on varmistaa kaupungin kasvuohjelman edellyttämä tonttitarjonnan monipuolisuus ja riittävyys, kaupungin saavutettavuus sekä houkuttelevuus asuin-, yritys- ja opiskeluympäristönä. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA SEN MUUTOKSET Kaupunkistrategia edellyttää mm. asuin- ja yritystonttivarannon monipuolistamista, Savilahden kampusalueen kehittämishankkeita, täydennysrakentamisen vahvistamista, lähiöiden ja keskustaajamien kehittämistä, kaavojen toteutettavuutta ja taloudellisuutta sekä haja-asutusalueiden asiointiliikenteen turvaamista. Annetut resurssit eivät mahdollista tavoiteltua strategista tonttivarannon kasvattamista. Lisäksi on huomioitava Maaningan kuntaliitoksen aiheuttamat toimenpiteet. Asuntotuotannon nousu 500 asunnon tasosta n. 800-1000 asuntoon vuodessa on nostanut parina viime vuonna huomattavasti tonttien kysyntää. Kysyntää vastaava tonttivaranto on käynyt kriittisen vähäiseksi sekä kerros- että pientalotonttien osalta, mikä vaarantaa Kuopion kasvuedellytyksiä. Tuotannon kasvu edellyttäisi pitkäjänteistä panostusta tonttituotantoon, jotta tonttivaranto mahdollistaa asuntotuotannon pysyvän n. 900 asunnon vuositasolla. Kasvutavoitteiden toteuttaminen edellyttää lähivuosina erityisesti asuntotuotantoalueiden kaavoitusta, täydennysrakentamis- ja yritystonttikaavoitusta sekä kaavamuutoksia keskusta-alueelle. Kunnallisteknisen suunnittelun resurssin puutteellisuus aiheuttaa aikatauluongelmia kaavoitusohjelman toteuttamisessa ja rakentamisen toteutussuunnittelussa. Kasvualuesuunnittelun lisäksi infrastruktuurin kunnon kohentaminen edellyttäisi kunnallistekniikan ja yleisten alueiden saneeraussuunnittelun osuuden lisäämistä. Ilmastopoliittinen ohjelma ja lainsäädäntö edellyttävät energiatehokkuutta, mm. täydennysrakentamisen osuuden lisäämistä, liikennepolitiikan kehittämistä sekä hulevesien ja tulvariskien entistä parempaa hallintaa. Valittu joukkoliikenteen järjestämistapa (alueellinen käyttöoikeussopimus) 17

edellyttää joukkoliikenneyksikköön vähintään yhden henkilön lisäystä, koska viranomaisen vastuut kasvavat. Budjetissa tulee varautua joukkoliikenteen asiakaspalvelun turvaamiseksi myös lisääntyvään viranomaistoimintaan, mm. matkustajainformaation, tiedottamisen sekä maksu- ja lippujärjestelmän hoitamisessa. Vesihuoltolain muutoksella tulee olemaan vaikutusta kaupungin toimintaan ja vesihuollon resursointiin, mm. hulevesien kokonaishallinnan osalta. Vesihuollon avustusrahojen riittävyys laajenevassa kaupungissa tulisi taata, jotta maaseutualueiden vesihuolto pystytään järjestämään teknis-taloudellisesti järkevästi. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää vanhentuneiden asemakaavojen jatkuvaa arviointia sekä liitoskuntien asemakaavojen päivittämistä. Strateginen maankäytön suunnittelu edellyttäisi yleissuunnittelun vahvistamista mm. liikenne- ja viheraluejärjestelmäsuunnittelussa. Asuntotuotannon pitkäjänteinen ohjelmointi edellyttää yhteisen valmistelun kehittämistä esimerkiksi ns. "Kymppi -ohjelmalla". Suunnitelmiin liittyvien asiakirjojen määrä on kasvanut sekä työkohteiden valvonta lisääntynyt. Seudullinen joukkoliikenne mukaan lukien henkilökuljetusten järjestäminen on suuren meno- ja tulovolyymin sekä oman lautakunnan takia tarkoituksenmukaista organisoida omaksi palveluyksikökseen. Henkilötyövuosien vähentämistavoite edellyttäisi ostopalvelujen osuuden lisäämistä palvelu- ja hankintaohjelman mukaisesti, mutta oma työ on katsottu edullisemmaksi erityisesti osallistamista edellyttävissä täydennysrakentamistyyppisissä suunnittelutöissä. TOIMINNAN PAINOPISTEET Asunto- ja yritystonttien riittävä ja monipuolinen tonttivaranto - Savilahden kampusalueen suunnittelu - Lehtoniemen pohjoisosan asemakaavoitus ja tontinluovutuskilpailut, Hiltulanlahden 2- vaiheen ja Hepomäen yritysalueen asemakaavoitus - investointikohteiden suunnittelu mm. Lehtoniemen ja Hiltulanlahden asuntoalueilla - Kymppiohjelman valmistelu - ympäristö- ja rakennushistorialliset selvitykset Joukkoliikenteen toimivuus ja kustannusvastaavuus - koulukuljetusten ja haja-asutusalueiden joukkoliikenteen integroiminen kuntaliitokset huomioiden - joukkoliikenne- ja henkilökuljetuspalvelujen organisointi palveluyksiköksi Lähiöiden ja keskustaajamien omaleimaisuus ja täydennysrakentaminen - lähiöuudistushankkeisiin osallistuminen - vanhentuneiden asemakaavojen tarkistus 18

- täydennysrakentamisalueiden asemakaavoitus ja yleisten alueiden suunnittelu mm. rakentamattomien Y- tonttien osalta Puijonlaaksossa, Jynkässä ja Kelloniemessä - keskuspuistojen ja lähiliikunta-alueiden suunnittelu keskustassa, Puijonlaaksossa, Särkiniemessä ja Jynkässä Ennaltaehkäisevät ja omaehtoisuuteen kannustavat palvelut - liikennepoliittisen ohjelman laatiminen - liikenneturvallisuustyö - esteettömyyden edistäminen suunnittelussa - vesihuollon kehittämissuunnitelman toimenpiteiden toteutus Kasvun ja vetovoimaisuuden tukeminen - kaikessa suunnittelussa edistetään toimivan, vetovoimaisen ja terveellisen kaupunkiympäristön muodostumista. Tasapainoinen talous - tuottavuusohjelman toteuttaminen - tonttivarannon kasvattaminen - kaupungin kiinteistökehityskohteiden asemakaavan muutokset - kaavatalouden ja toteutettavuuden huomiointi suunnittelussa Määrätietoinen kokonaisjohtaminen - CAF itsearvioinnin kehittämistoimenpiteet - prosessikuvausten hyödyntäminen TOIMINNAN PAINOPISTEIDEN VAIKUTUKSET OSAAMIS- JA HENKILÖSTÖTARPEESEEN Strategiset tavoitteet edellyttävät asemakaavoituksen, yleissuunnittelun ja investointien suunnittelun resurssien vahvistamista. Vesihuollon ja henkilökuljetusten viranomaistoiminnan tuottaminen edellyttää resursointia. Suunnittelupalvelujen tilaajaosaaminen tarvitsee verkostoitumista valtakunnallisiin ja kansainvälisiin kehittämishankkeisiin sekä viranomaisiin ja tarvitsee kilpailuttamisosaamis- ja viestintätukea. Tuotannosta vastaavat tarvitsevat koulutusta mm. ekotehokkuuden ja hankeosaamisen osalta sekä viranomaisyhteistyötä. Suunnittelijoiden osaamistarpeissa korostuvat hankehallinta, ympäristöosaaminen ja ekotehokkuuden hallinta. Suunnitteluavustajien osaamisen hyödyntäminen, moniosaamisen kehittäminen ja varahenkilöjärjestelmän täydentäminen ovat kehittämiskohteina. Eläköityvien tilalle tulisi palkata työntekijöitä, joiden tehtävänkuva on monipuolinen. Moniosaamisen lisääminen edellyttää myös koulutusmahdollisuuksien 19

lisäämistä, työssäjaksamisen tukemista ja kannustavaa palkkausta. Resurssien käytön tehostamiseksi tarvitaan hanketoiminnan kehittämistä ja tiimitoiminnan edellytysten luomista. HENKILÖSTÖN JA OSAAMISEN SAATAVUUS Suunnittelupalvelujen henkilöstöstä saavuttaa eläkeiän v. 2015-2018 seitsemän henkilöä. Vapautuvien resurssien korvaaminen osaamistarpeiden mukaisesti on välttämätöntä kaupungin kasvuohjelman toteuttamiseksi. SUUNNITELMA ULKOISTEN PALVELUJEN KÄYTÖSTÄ Suunnittelupalvelut mukaan lukien investointien suunnittelu hoidetaan pääosin omana työnä. Ostopalvelujen ohjaus ja päätöksenteon valmistelu sitoo asiantuntijaresursseja siten, että oma työ tulee perustehtävissä kokonaistaloudellisesti edullisemmaksi. Ostopalveluja tarvitaan kehittämishankkeiden ideointiin, erityissuunnitteluun ja ruuhkahuippujen tasaamiseen. Yhteistyö rakennuttajien oman suunnittelun kanssa lisääntyy mm. tontinluovutus- ja suunnittelukilpailuilla. 20

Suunnittelupalvelut: Toiminnalliset tavoitteet: Taulukko 1 Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Tavoite Toimenpide Ohjelma Vahva ja monipuolinen Yritystonttien tarjonta Kasvuohjelma elinkeinoelämä. Kuopiossa on riittävä ja monipuolinen tonttivaranto elinkeinoelämän tarpeisiin. Olevaa tonttitarjontaa hyödynnetään mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti tarkastellen ja hyväksyen erilaisia toteuttamisvaihtoehtoja. Uusien alueiden suunnittelussa huomioidaan niiden toteutettavuus ja kaavataloudelliset seikat Savilahden kampusalueen ja Hepomäen yritysalueen asemakaavoitus. Innovaatio- ja opiskelukaupunki Kuopio-kuva Kampus - kärkihanke 2020 Kasvua ja vetovoimaa tukeva markkinointi Kampusalueen suunnittelu etenee siten, että alueen asuntorakentaminen on aloitettavissa vuonna 2019 ja Savon koulutuskuntayhtymän hanke on toteutettavissa aikataulun mukaisesti. Ylläpidetään kaupungin houkuttelevuutta ja positiivista Kuopio kuvaa Savilahden alueella asemakaavoitus ja siihen liittyvä muu suunnittelu etenee. Kasvuohjelma Suunnittelussa tuetaan toimivan, Kasvuohjelma vetovoimaisen ja terveellisen kaupunkiympäristön muodostamista 21

Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Tavoite Toimenpide Ohjelma Tulevaisuuteen suunnattu ja Asuntotonttien tarjonta Kasvuohjelma kestävä kaupunkirakenne. Asuntotonttien tarjonta mahdollistaa Kuopion kaupungin kasvun ja noin 800 1000 asunnon vuosittaisen rakentamisen Lehtoniemen pohjoisosan, Hiltulanlahden 2 vaiheen ja Savilahden kampusalueen asemakaavoitus. Investointikohteiden suunnittelu mm. Lehtoniemen ja Hiltulanlahden asuntoalueilla. Ympäristö- ja rakennushistorialliset selvitykset. Tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne. Lähiöiden ja keskustaajamien omaleimaisuus ja täydennysrakentaminen Olevaa ja säilyvää palvelurakennetta hyödynnetään kaupunkirakenteen täydennyskaavoituksessa. Kymppiohjelman valmistelu. Täydennysrakentamisalueiden Kasvuohjelma asemakaavoitus ja yleisten alueiden suunnittelu mm. rakentamattomien Y- tonttien osalta Puijonlaaksossa, Jynkässä ja Kelloniemessä. Lähiöuudistushankkeisiin osallistuminen. Investointikohteiden suunnittelu mm. keskustassa, Lehtoniemen ja Hiltulanlahden asuntoalueilla. Keskuspuistojen ja lähiliikuntaalueiden suunnittelu keskustassa, Puijonlaaksossa, Särkiniemessä ja Jynkässä. Vanhentuneiden asemakaavojen tarkistus. 22

Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Tavoite Toimenpide Ohjelma Tulevaisuuteen suunnattu ja Joukkoliikenteen toimivuus ja Tuottavuusohjelma kestävä kaupunkirakenne. kustannusvastaavuus Haja asutusalueiden joukkoliikenteen perustaso turvataan. Koulukuljetusten ja hajaasutusalueiden joukkoliikenteen integroituminen kuntaliitokset huomioiden. Joukkoliikenne ja henkilökuljetuspalvelujen organisointi palveluyksiköksi. Asiakaslähtöiset ja ennaltaehkäisevät palvelut. Ennakoivat ennaltaehkäisevät ja omaehtoisuuteen kannustavat palvelut Ennaltaehkäisevä toiminta suunnittelussa. Liikennepoliittisen ohjelman laatiminen. Liikenneturvallisuustyö. Tuottavuusohjelma Esteettömyyden edistäminen suunnittelussa. Vesihuollon kehittämissuunnitelman toimenpiteiden toteutus. Tasapainoinen talous Tuottavuuden kehittyminen Palvelujen laatutasoja tarkastellaan kustannuskehityksen hallitsemiseksi. Palvelurakenteita ja palveluprosesseja kehitetään tuottavammiksi ja vaikuttavammiksi. Tuottavuusohjelman toteuttaminen. Tonttivarannon kasvattaminen. Kaupungin kiinteistökehityskohteiden asemakaavan muutokset. Tuottavuusohjelma Tasapainoinen talous Hankintojen hallinta Ostopalveluja tarkastellaan kriittisesti osana talouden tasapainottamista Tehokas kilpailutus, oman työn ja ostopalvelujen taloudellisuuden jatkuva tarkastelu Tuottavuusohjelma 23

Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Tavoite Toimenpide Ohjelma Määrätietoinen Kokonaisjohtaminen Henkilöstöohjelma kokonaisjohtaminen Toimintaa, taloutta ja henkilöstöä suunnitellaan ja johdetaan pitkäjänteisesti ja kokonaisuus huomioiden CAF-itsearvioinnin kehittämistoimenpiteet ja prosessikuvausten hyödyntäminen 24

Rakentamisen ja kunnossapidon palvelut: TOIMINNAN SISÄLTÖ Kaupunkiympäristön rakentamisen ja kunnossapidon palvelut avainalue vastaa kaupunkiympäristön rakentamisesta, käytön mahdollistamisesta (kunnossapidosta) ja jätehuollon viranomaistehtävistä. Kaupunkiympäristön rakentamiseen kuuluu kunnallistekninen rakennuttaminen ja viherrakennuttaminen. Käytön mahdollistamiseen kuuluu liikenneväylien kunnossa- ja puhtaanapidon, ulkovalaistuksen, liikenneohjauslaitteiden, puistojen ja yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidon, toritoimintojen, rahti- ja matkustajasatamapalvelujen, pysäköinti ja pysäköinnin valvontapalvelujen, yksityistieasioiden, väestönsuojelun ja kaupungin alueella olevien rata-alueiden ylikulkujen kunnossapito. Tämän lisäksi kunnossapidon toimiala huolehtii öljyvahinkojen torjuntalain 9 ja 10 :n mukaisista kunnalle säädetyistä tehtävistä. Vuoden 2013 alussa tehdyn johtosääntömuutoksen yhteydessä kaupunkirakennelautakunnan toimivaltaan lisättiin toimiminen lain kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 15 :n mukaisena kunnan valvontaviranomaisena ja valvoa, että kadun ja yleisten alueiden kunnossapito- ja puhtaanapitovelvollisuus täytetään (kv 28.1.2013). Tämä tehtävä on delegoitu kunnossapidolle (krl 23.4.2014 98). Jätehuollon viranomaistehtävät on järjestetty alueellisesti ja ne kuuluvat hallinnollisesti rakentamisen ja kunnossapidon palveluihin. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA SEN MUUTOKSET Riittävän asuin- ja yritystonttitarjonnan säilyttäminen sisältyy tärkeänä osana kaupungin kasvuohjelmaan. Tavoitteiden kannalta kunnallistekniikan rakentaminen on keskeisessä asemassa kasvustrategian toteuttajana. Rakentaminen toimii kasvuohjelman teemojen toteuttamisen ketjun viimeisenä lenkkinä, jonka johdosta tulee varmistua, että yhteistoiminnallisuus ja sopimuspohjaisuus hoidetaan esimerkillisesti siten, että rakentamisen ja kunnossapidon palvelut ovat aikaisemmissa vaiheissa mukana. Tilaajatoiminnan kehittämisessä pääpaino on sopimusten kehittämisessä. Kilpailuttamisen ajoitus ja sopimusten keskinäinen huomiointi niin rakentamisen ja kunnossapidon kuin myös suunnittelun osalta nousevat entistä keskeisemmäksi. Kun ketju hallitaan kokonaisuudessaan, voidaan asioita viedä eteenpäin optimaalisesti ja kustannustehokkaasti. Kuntatekniikkaliikelaitos on toiminut tilaajan suurimpana sopimuskumppanina sekä rakentamisessa että kunnossapidossa. Liikelaitoksen toteuttamat 25

rakentamiskohteet on pääosin tehty puitesopimukseen perustuen toteutuneiden kustannusten pohjalta. Osa hankinnoista on tehty avoimen kilpailun kautta. Näissä pääsääntöisesti ovat pärjänneet paikkakunnalla jo toimivat rakentamisen ja kunnossapidon urakoitsijat. Läntisen hoitoalueen kunnossapitourakassa toimijana on Savon Kuljetus Oy, sopimuskausi 2013 2018. Vuoden 2015 aikana kilpailulle avataan pohjoinen hoitoalue. Urakka- ja puitesopimushankintojen ohella muita hankintamuotoja on toistaiseksi käytetty vähän. Kumppanuuteen enemmän suuntautuvat hankintamuodot tulevat kuitenkin lisääntymään suurimmissa hankinnoissa ja erikoiskohteissa. Tämän johdosta hankintaosaamisen ja menetelmien kehittämiseen on jatkossakin satsattava. Kumppanuuteen perustuvia hankintamuotoja otetaan testattavaksi sopivien kohteiden yhteydessä. Infrarakenteiden kunnossapidon laiminlyönnit rakenteiden vanhentuessa johtavat ennenaikaiseen kulumiseen, vaurioitumiseen ja palvelutason alenemiseen. Rakenteiden käyttöikä lyhenee olennaisesti, mikäli niitä ei pidetä kunnossa. Tämän johdosta kunnossapidon tason pitäminen nykyisellään ja riittävästä rahoituksesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Viime vuosina kunnossapidon määrärahat eivät ole olleet riittävällä tasolla. Tämän johdosta on ajauduttu infran osalta korjausvelkakierteeseen, joka vaatii tulevaisuudessa yhä enemmän määrärahoja kunnossapitoon ja korjausinvestointeihin. Kunnossapidossa suurin haaste on kustannusten optimointi, tarjoten kuitenkin riittävä ja turvallinen palvelutaso erityisesti väylien käyttäjille ympäri vuoden. Tämä edellyttää kunnossapidon sopimuskokonaisuuksien alueellista uudelleentarkastelua. Vuoden 2015 aikana on tehtävä suunnitelma alueiden kilpailuttamisesta sekä suunnitelma siitä, mitä hallintajärjestelmiä kunnossapitoon tosiasiallisesti tarvitaan ja miten ne kytketään yhteen jo olemassa olevien järjestelmien kanssa. Teknisten järjestelmien lisäksi käytössä oleva palautejärjestelmä on eräs tällainen järjestelmä. Palautejärjestelmä on otettu käyttöön vuonna 2014. Asuinalueiden kunnossapitoraivauksia jatketaan edelleen määrärahojen puitteissa. Vanhojen asuinalueiden viihtyvyyteen on myös kiinnitettävä huomiota. Vuoden 2015 aikana tulisikin selvittää, voidaanko alueiden sisällä kunnossapidon toimenpiteitä suunnata asukkaiden toiveiden mukaisesti siten, että kustannustaso säilyisi samana. Talkoorahan käyttöä lisätään asuinalueilla. Jätehuollon viranomaispalveluissa jatketaan edelleen jätelainsäädännön ja kuntien jätepoliittinen ohjelman edellyttämää kiinteistöjen jätehuollon järjestämisen kattavaa seurantaa. Kun tätä työtä tehdään ja yhteydenotot jätelautakunnalta asiakkaiden suuntaan jatkuvasti lisääntyvät, kasvavat asiakasmäärä. Näin ollen jätelautakunnalle tulevien asiakastiedustelujen ja hakemusten määrä lisääntyy vuosi vuodelta. 26

TOIMINNAN PAINOPISTEET Investointien osalta on jouduttu tekemään rajua karsintaa. Kustannuksia on leikattu asuinalueilta, valmiiksi rakennettujen asuinalueiden viimeistelystä ja varustelusta sekä erityisesti saneerauksesta. Kävelykeskustan rakentaminen päättyy torin ympäristössä vuonna 2015, toimenpiteet kohdistuvat viimeistelytöiden ohella Puijonkadulle liikerakennusten ympäristöön. Asuntotuotannossa vuoden 2015 painopistealueet ovat uudisrakentamisen osalta Keilanrinteen ja Keilanrannan alueilla sekä Hiltulanlahden alueella. Täydennysrakentamishankkeita varten investoidaan Julkulassa, Puijonlaakson etelärinteellä ja Rypysuolla. Maljalahdella käynnistetään alueen 2.-vaiheen esirakentamistyöt, mikäli luvat vesistötäyttöön saadaan syksyyn mennessä. Pihlajalaaksossa jatketaan alueen viimeistelytöitä. Yritystoimintaa varten varaudutaan tonttien esirakentamiseen ja yhdistettyjen kuljetusten alueen valmisteluun ylijäämämassojen sijoitusta varten. Myös muita mahdollisia ylijäämämaiden kohteita on vuoden aikana kartoitettava. Yleisten alueiden kunnossapidosta huolehditaan käytettävissä olevilla resursseilla. Taloustilanteen takia nykyisen infraomaisuuden heikkeneminen kuitenkin jatkuu. Uutena tehtäväalueena on kunnossa- ja puhtaanapidon valvonta kaduilla ja yleisillä alueilla. Pysäköinnin järjestämisen uudelleenorganisointi on käynnissä kaupunginvaltuuston joulukuussa 2014 tekemän päätöksen myötä. Pysäköinnin järjestämiseen tulee muutoksia heti vuoden 2015 alussa. Satamatoimintojen osalta toiminta jatkuu entisenlaisena. Toimintoja ei yhtiöitetä toiminnan vähäisyyden vuoksi. Vuonna 2015 yksi jätehuollon viranomaispalvelujen keskeisimmistä tehtävistä on edelleen jo vaiheittain aloitettu kiinteistöjen jätehuollon järjestämisen seuranta. Seurannalla varmistetaan, että kaikki asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöt ovat järjestetyn jätehuollon piirissä ja palvelut ovat jätehuoltomääräysten mukaiset (mm. asianmukainen keräyspaikka, säännölliset jäteastian tyhjennysvälit ja riittävä hyötyjätekeräys). Seurannassa keskitytään ns. kuivajätepuolen jätehuoltoon, mutta myös kiinteistöjen sako- ja umpikaivolietetietoja selvitetään rekisteriä varten. Jätehuollon asiakasrekisterin kehittämiseksi on otettu käyttöön valmius yhdistää jätehuollon rekisteritietoja väestötietojärjestelmän rakennustietoihin. Tämän järjestelmän käyttöönottoon (rekisteritietojen yhdistämiseen) panostetaan vuosina 2015 ja 2016, jotta rekisteritietoja saataisiin ylläpidettyä ajan tasalla jatkossa tehokkaasti. Pidemmän tähtäimen tavoitteena on, että kaikki kiinteistöjen haltijat jokaisessa kunnassa saadaan säännöllisen seurannan piiriin ja näin yhdenvertaiseen asemaan. Jätehuoltomääräysten päivitystyötä on jatkettu Suomen Kuntaliitolta 27

maaliskuussa 2014 saadun yhteisen mallipohjan avulla yhteistyössä kuntien viranhaltijoiden ja jäteyhtiön kanssa. Päivitystyötä on tehty myös yhteistyössä lähialueiden jätelautakuntien ja jäteyhtiöiden kanssa tavoitteena yhtenäistää määräyksiä Itä-Suomessa. Jätelautakunnan päätös määräyksistä tehdään vuoden 2015 puolella. Vuonna 2015 aloitetaan kuntien yhteisen jätepoliittisen ohjelman päivittäminen, jota jätelautakunnan toiminta-aikana ei ole vielä tehty. Myös jätehuollon palvelutasolinjaukset uudistetaan jätepoliittisen ohjelman myötä. TOIMINNAN PAINOPISTEIDEN VAIKUTUKSET OSAAMIS- JA HENKILÖSTÖTARPEESEEN Toiminnan tehtäväkentässä painottuu tilaajaosaaminen. Henkilöstön tulee tilaaja-asiantuntijuuden lisäksi omata hyvät asiakasvuorovaikutustaidot. Kustannusseurantaan ja määrärahan käyttöön sekä toiminnan taloudellisuuteen panostetaan entistä enemmän. Koulutusta tarvitaan myös lainsäädännössä tapahtuvien muutosten myötä. Uudet järjestelmät vaativat myös uutta osaamista. Asiakaslähtöisyyden osalta keskeinen asia on uuden palautejärjestelmän käyttö ja hyödyntäminen. Asiakasyhteydenottojen ja erilaisten hakemusten määrät ovat jatkuvassa kasvussa. Tähän kasvuun pyritään vastaamaan nykyisillä henkilöstöresursseilla. Nykyisen henkilöstön tiiviin koulutuksen lisäksi tulisi nykyinen henkilömäärä pystyä säilyttämään palvelujen turvaamiseksi. Tämä tarkoittaa resursseista poistuvan työpanoksen täysimääräistä korvaamista. Kokemus on osoittanut, että palvelujen järjestämisen osalta kaikkea ei kannata ulkoistaa. Oman henkilöstön sitouttamisella pidetään sisältä ja ulkoa ostettavan toiminnan laatu parhaiten yllä. Jätehuollon asiakasrekisterin yhdistäminen väestötietojärjestelmän rakennusrekisteriin vaatii jätehuollon viranomaispalveluihin määräajaksi lisäresurssia. Lisätyötä aiheuttaa myös jätehuollon asiakasrekisterin täydentäminen kaikilla kiinteistöjen jätehuoltotiedoilla (lietekaivotiedot) sekä kuntien yhteisen jätepoliittisen ohjelman päivittäminen. Tämä pyritään hoitamaan määräaikaisella lisäresurssilla vuosien 2015-2016 aikana. Kuopion kaupungille ei aiheudu jätehuollon viranomaispalveluyksikön toiminnasta kuluja (nettotulos kaupungille on nolla), sillä yksikön kustannukset katetaan kokonaisuudessaan jätemaksuilla eli kulut laskutetaan Jätekukko Oy:ltä. HENKILÖSTÖN JA OSAAMISEN SAATAVUUS Koulutusta jatketaan edelleen erityisesti hankintojen ja valvojien tehtävien osalta sekä toiminnan taloudellisuuden osalta. Turvallisuuskoulutusta jatketaan turvallisuuskoordinaattorivelvoitteista johtuen. 28

Rekrytointia tehdään poistuvan henkilöstön osalta. Heidän koulutuksensa räätälöidään pohjakoulutuksen ja kokemuksen pohjalta. Tehtäväkiertoa voidaan hyödyntää vahvistamaan asioiden laaja alaista osaamista. SUUNNITELMA ULKOISTEN PALVELUJEN KÄYTÖSTÄ Rakentamisen ja kunnossapidon palveluissa on siirrytty kokonaisuudessaan tilaaja- tuottaja järjestelmään. Teettäminen ja valvontatyö tehdään pääasiassa oman henkilökunnan turvin. Ostopalveluja käytetään kuitenkin erikoisosaamisessa, kuten järjestelmähankinnoissa. Ulkoisia asiantuntijapalveluja voidaan käyttää myös työhuippujen aikaan. Jätehuollon viranomaispalveluissa ei käytetä vuonna 2015 ulkoisia asiantuntijapalveluita. 29