Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut

Transkriptio

1 Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Toiminta-ajatus Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut huolehtii asemakaavoituksesta, kunnallistekniikan, viheralueiden, satamien,venerantojen, urheilu-, ulkoliikunta- ja leikkipaikkojen ja muiden yleisten alueiden yleis- ja toteutussuunnittelusta ja suunnitteluttamisesta, liikennejärjestelmän suunnittelusta, vesihuollon järjestämisestä ja yleisestä kehittämisestä sekä joukkoliikenteestä ja kaupungin keskitetyistä henkilökuljetuspalveluista. Strategisena tehtävänä on varmistaa kaupungin kasvuohjelman edellyttämä tonttitarjonnan monipuolisuus ja riittävyys, kaupungin saavutettavuus sekä houkuttelevuus asuin-, yritys- ja opiskeluympäristönä. Toimintaympäristö ja sen muutokset Kaupunkistrategia edellyttää mm. asuin- ja yritystonttivarannon monipuolistamista, Savilahden kampusalueen kehittämishankkeita, täydennysrakentamisen vahvistamista, lähiöiden ja keskustaajamien kehittämistä, kaavojen toteutettavuutta ja taloudellisuutta sekä haja-asutusalueiden asiointiliikenteen turvaamista. Vuonna 2015 saadut lisäresurssit eivät vielä mahdollista tavoiteltua strategista tonttivarannon kasvattamista. Lisäksi on huomioitava Juankosken kuntaliitoksen aiheuttamat toimenpiteet. Aivan viime aikoina suunnittelupalvelujen resursseista on mennyt erittäin suuri osuus työohjelmien ulkopuolisiin ja ennalta arvaamattomiin, suuritöisiin selvityksiin (norot, hulevedet, liito-oravat yms.) ja yrityshankkeisiin. Suunnittelupalvelujen resursseista vievät ison osan jo vuoden 2015 työohjelmien ulkopuolelta käynnistynyt Sorsasalon sellutehtaan asemakaavan muutos, Pienen Neulamäen ja Haapaniemen yrityshankkeet sekä eräät hankkeiden päättymisestä ja muuttumisesta aiheutuvat ylimääräiset suunnittelutyöt (esim. Linja-autoaseman ympäristö ja Mäkikatu). Asuntotuotannon nousu 500 asunnon tasosta n asuntoon vuodessa on nostanut parina viime vuonna huomattavasti tonttien kysyntää. Kysyntää vastaava tonttivaranto on käynyt kriittisen vähäiseksi sekä kerros- että pientalotonttien osalta, mikä vaarantaa Kuopion kasvuedellytyksiä. Tuotannon kasvu edellyttäisi pitkäjänteistä panostusta tonttituotantoon, jotta tonttivaranto mahdollistaa asuntotuotannon pysyvän n. 900 asunnon vuositasolla. Kasvutavoitteiden toteuttaminen edellyttää lähivuosina erityisesti asuntotuotantoalueiden kaavoitusta, täydennysrakentamis- ja yritystonttikaavoitusta sekä kaavamuutoksia keskusta-alueelle. Kunnallisteknisen suunnittelun resurssin puutteellisuus aiheuttaa aikatauluongelmia kaavoitusohjelman toteuttamisessa ja rakentamisen toteutussuunnittelussa. Yllä kerrotuista syistä johtuen suunnitelmavarantoa ei saada kasvatettua nykyisillä resursseilla, joten seuraavillekin vuosille siirtyy riski, että rakentamisessa ei pystytä toteuttamaan tarvittavia investointihankkeita. Kasvualuesuunnittelun lisäksi infrastruktuurin kunnon kohentaminen edellyttäisi kunnallistekniikan ja yleisten alueiden saneeraussuunnittelun osuuden lisäämistä. Ilmastopoliittinen ohjelma ja lainsäädäntö edellyttävät energiatehokkuutta, mm. täydennysrakentamisen osuuden lisäämistä, liikennepolitiikan kehittämistä sekä hulevesien ja tulvariskien entistä parempaa hallintaa. Uusi lippu- ja maksujärjestelmä on otettu käyttöön kesällä 2015 ja järjestelmä on käynnistymisvaiheessa, joka vaatii resursseja asiakaspalvelun turvaamiseen mm. matkustajainformaation, tiedottamisen sekä maksu- ja lippujärjestelmän hoitamisessa. Joukkoliikenteen tulojen ennustaminen on tässä vaiheessa erittäin epävarmaa. Vesihuoltolain ja MRL:n muutoksella on merkittävä vaikutus kaupungin toimintaan ja vesihuollon resursointiin, mm. hulevesien kokonaishallinnan osalta. Vesihuollon avustusrahojen riittävyys laajenevassa kaupungissa tulisi taata, jotta maaseutualueiden vesihuolto pystytään järjestämään teknis-taloudellisesti järkevästi. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää vanhentuneiden asemakaavojen jatkuvaa arviointia sekä liitoskuntien asemakaavojen päivittämistä. Strateginen maankäytön suunnittelu edellyttäisi yleissuunnittelun vahvistamista mm. liikenne- ja viheraluejärjestelmäsuunnittelussa. Asuntotuotannon pitkäjänteinen ohjelmointi edellyttää yhteisen valmistelun kehittämistä esimerkiksi ns. "Kymppi -ohjelmalla". Asuntoalueiden järjestelmällinen kehittäminen edellyttäisi lähiöuudistushankkeiden ohjelmointia ja kokonaishallintaa. Suunnitelmiin liittyvien asiakirjojen määrä on kasvanut sekä työkohteiden valvonta lisääntynyt. Seudullinen joukkoliikenne mukaan lukien henkilökuljetusten järjestäminen on suuren meno- ja tulovolyymin sekä oman lautakunnan takia tarkoituksenmukaista organisoida omaksi palveluyksikökseen.

2 Henkilötyövuosien vähentämistavoite edellyttäisi ostopalvelujen osuuden lisäämistä palvelu- ja hankintaohjelman mukaisesti, mutta oma työ on katsottu edullisemmaksi erityisesti osallistamista edellyttävissä täydennysrakentamistyyppisissä suunnittelutöissä. Tuottavuutta lisäävät toimenpiteet Vuoden 2015 rekrytointien myötä suunnittelupalvelujen suunnitteluresurssit saatiin vasta suunnilleen vuoden 2010 tasolle. Tämän jälkeen on tullut useita kuntaliitoksia, asuntotuotantotavoite on nostettu 500:sta 800:aan, käytännössä jopa tuhanteen, osallistamisen takia suuritöisten täydennysrakentamiskaavojen osuus on jatkuvasti lisääntynyt ja luonto- ym. selvitysten määrä kasvanut. Lisäksi eräiden kaavahankkeiden viivästyminen, päättyminen ja aloittaminen uudelta pohjalta edellyttää ohjelmoitua enemmän resursseja. Tämän vuoksi suunnitteluresursseja tarvitaan sekä kaavoituksessa että kunnallistekniikan suunnittelussa lisää jo vuonna Suunnitteluresurssien lisäys asemakaavoitukseen ja kunnallistekniseen suunnitteluun parantaa mahdollisuuksia tulonlisäykseen vuodesta 2017 alkaen ja auttaa kasvuohjelman edellyttämän kasvuohjelman toteuttamisessa. Suunnittelupalveluissa tehtyjen prosessikuvausten ja tuntiseurannan pohjalta toiminnot on kehitetty viime vuosina tuottavuuden kannalta tehokkaaksi, eikä tuottavuuden lisäämiseen ole enää oleellisia mahdollisuuksia vaarantamatta työhyvinvointia ja tuloksentekokykyä. Toiminnan painopisteet Asunto- ja yritystonttien riittävä ja monipuolinen tonttivaranto - Linja-autoaseman ympäristön asemakaavan muutos uudelta pohjalta - Sorsasalon sellutehtaan asemakaavan muutos - Mölymäen ja Musiikkikeskuksen ympäristön asemakaavoitus - Kuopionlahden-Väinölänniemen kaupunkipuiston toteutussuunnittelu - Savilahden alueen suunnittelu - Lehtoniemen pohjoisosan asemakaavoitus ja tontinluovutuskilpailut, Hiltulanlahden 2- vaiheen ja Hepomäen yritysalueen asemakaavoitus - investointikohteiden suunnittelu mm. Lehtoniemen ja Hiltulanlahden asuntoalueilla - Kymppiohjelman valmistelu - täydennysrakentamisen toteutuksen projektityöskentely - ympäristö- ja rakennushistorialliset selvitykset Joukkoliikenteen toimivuus ja kustannusvastaavuus - koulukuljetusten ja haja-asutusalueiden joukkoliikenteen integroiminen kuntaliitokset huomioiden - joukkoliikenne- ja henkilökuljetuspalvelujen organisointi palveluyksiköksi Lähiöiden ja keskustaajamien omaleimaisuus ja täydennysrakentaminen - lähiöuudistushankkeisiin osallistuminen, käynnistyminen edellyttää palvelualuerajat ylittävää kokonaishallintaa - vanhentuneiden asemakaavojen ja liitoskuntien kuntataajamien asemakaavojen tarkistus mikäli lisäresursseja saadaan - täydennysrakentamisalueiden asemakaavoitus ja yleisten alueiden suunnittelu mm. rakentamattomien Y- tonttien osalta mm. Puijonlaaksossa, Jynkässä, Neulamäessä ja Kelloniemessä - keskuspuistojen ja lähiliikunta-alueiden suunnittelu Puijonlaaksossa ja Jynkässä - Puijon urheilualueen toteutussuunnittelun aloittaminen ja liikennepuiston peruskorjauksen muutossuunnittelu Ennaltaehkäisevät ja omaehtoisuuteen kannustavat palvelut - liikennejärjestelmäsuunnittelun kytkeminen kaupunkirakennesuunnitteluun - liikennepoliittisen ohjelman laatiminen - liikenneturvallisuustyö - esteettömyyden edistäminen suunnittelussa - vesihuollon kehittämissuunnitelman toimenpiteiden toteutus

3 Kasvun ja vetovoimaisuuden tukeminen - kaikessa suunnittelussa edistetään toimivan, vetovoimaisen ja terveellisen kaupunkiympäristön muodostumista. Tasapainoinen talous - tuottavuusohjelman toteuttaminen - tonttivarannon kasvattaminen - kaupungin kiinteistökehityskohteiden asemakaavan muutokset - kaavatalouden ja toteutettavuuden huomiointi suunnittelussa Määrätietoinen kokonaisjohtaminen - CAF itsearvioinnin kehittämistoimenpiteet - prosessikuvausten hyödyntäminen -strategisen maankäytön suunnittelun sekä ulkoilu- ja virkistyspalvelusuunnittelun prosessien integrointi suunnittelupalvelujen kanssa Toiminnan painopisteiden vaikutukset osaamis- ja henkilöstötarpeeseen Strategiset tavoitteet edellyttävät asemakaavoituksen, yleissuunnittelun ja investointien suunnittelun resurssien vahvistamista. Suunnittelupalvelujen tilaajaosaaminen tarvitsee verkostoitumista valtakunnallisiin ja kansainvälisiin kehittämishankkeisiin sekä viranomaisiin ja tarvitsee kilpailuttamisosaamis- ja viestintätukea. Tuotannosta vastaavat tarvitsevat koulutusta mm. ekotehokkuuden ja hankeosaamisen osalta sekä viranomaisyhteistyötä. Suunnittelijoiden osaamistarpeissa korostuvat hankehallinta, ympäristöosaaminen sekä kaavatalouden ja ekotehokkuuden hallinta. Suunnitteluavustajien osaamisen hyödyntäminen, moniosaamisen kehittäminen ja varahenkilöjärjestelmän täydentäminen ovat kehittämiskohteina. Eläköityvien tilalle tulisi palkata työntekijöitä, joiden tehtävänkuva on monipuolinen. Moniosaamisen lisääminen edellyttää myös koulutusmahdollisuuksien lisäämistä, työssäjaksamisen tukemista ja kannustavaa palkkausta. Resurssien käytön tehostamiseksi tarvitaan hanketoiminnan kehittämistä ja tiimitoiminnan edellytysten luomista Henkilöstön ja osaamisen saatavuus Suunnittelupalvelujen henkilöstöstä saavuttaa eläkeiän v neljä henkilöä. Vapautuvien resurssien korvaaminen osaamistarpeiden mukaisesti tehtäväkuvia tarkistaen on välttämätöntä kaupungin kasvuohjelman toteuttamiseksi. Suunnitelma ulkoisten palvelujen käytöstä Suunnittelupalvelut mukaan lukien investointien suunnittelu on aiemmin hoidettu pääosin omana työnä. Viimeisen vuoden aikana ostopalveluja on jouduttu käyttämään huomattavasti aiempaa enemmän edellä mainittujen työohjelmien ulkopuolelta tulleiden hankkeiden vuoksi. Ostopalvelujen ohjaus ja päätöksenteon valmistelu sitoo asiantuntijaresursseja siten, että oma työ tulee perustehtävissä kokonaistaloudellisesti edullisemmaksi. Ostopalveluja tarvitaan kehittämishankkeiden ideointiin, erityissuunnitteluun ja ruuhkahuippujen tasaamiseen. Yhteistyö rakennuttajien oman suunnittelun kanssa lisääntyy mm. tontinluovutus- ja suunnittelukilpailujen sekä hankeasemakaavoituksen yhteydessä.

4 Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut VETOVOIMA, KILPAILUKYKY JA KASVU 1. Vahva ja monipuolinen elinkeinoelämä Yritystonttien tarjonta Elinkeinoelämän kehittymisen edellytyksistä (mm. tonttien saatavuudesta) huolehditaan Sorsasalon sellutehtaan, Savilahden alueen, Linjaautoaseman, Musiikkikeskuksen ympäristön ja Hepomäen yritysaluen asemakaavoitus 2. Innovaatio- ja opiskelukaupunki Kampus -kärkihanke Savilahden alueen kehittäminen etenee suunnitellusti. Savilahden alueella asemakaavoitus ja siihen liittyvä muu suunnittelu etenee niin, että asuntorakentaminen on aloitettavissa v ja Savon koulutuskuntayhtymän hanke on toteutettavissa aikataulun mukaisesti. Hankepällikkö 3. Kuopio-kuva - paras kaupunkiyhteisö Kasvua ja vetovoimaa tukeva markkinointi Positiivisen Kuopiokuvan aktiivista kehittämistä jatketaan. Suunnittelussa jatketaan toimivan, vetovoimaisen ja terveellisen kaupunkiympäristön muodostamista. Osallistutaan kansallisen kaupunkipuistohankkeen valmisteluun. Kaupunginpuutarhuri Kuopionlahden - Väinölänniemen kaupunkipuiston toteutussuunnittelu. Tulokselliset yhteistyöverkostot Yhteistyötä mm. kuntien kanssa tehdään vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Osallistutaan seutuyhteistyöhön ja 10+ kaupunkien asiantuntijayhteistyöhön. Kaupunginpuutarhuri 2. ASUKKAAT JA PALVELUT 4. Tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne

5 Asuntotonttien tarjonta Asuntotonttitarjonta mahdollistaa Kuopion kasvutavoitteiden toteutumisen. Lehtoniemen pohjoisosan, Hiltulanlahden 2. vaiheen, Savilahden, Mölymäen sekä keskustan ja lähiöiden täydennysrakentamisalueiden asemakaavoitus ja muu suunnittelu. Investointikohteiden suunnittelu mm. Lehtoniemen ja Hiltulanlahden asuntoalueilla. Kymppiohjelman valmisteluun osallistuminen. Ympäristö- ja rakennushistorialliset selvitykset. Ilmastopoliittisen ohjelman toteutuminen Kuopion ilmastopoliittisen ohjelman tavoitteet otetaan huomioon yhdyskuntarakenteen kehittämisessä. Energiatehokkuutta lisätään. Täydennysrakentamiskaavoja mahdollisimman paljon. Joukkoliikenteen kehittäminen. Kävelyn ja pyöräilyn mahdollisuuksien kehittäminen. Suunnittelijoille koulutusta ympäristöosaamisen, kaavatalouden ja ekotehokkuuden hallintaan. Joukkoliikennepäällikkö Lähiöiden ja Asuntotuotantoa keskustaajamien suunnataan erityisesti omaleimaisuus ja alueille, joissa täydennysrakentaminen palvelurakenne on olemassa. Puijonlaakson, Jynkän, Kelloniemen, Neulamäen ja muiden lähiöiden täydennysrakentamisasemakaavat ja mahdollisiin lähiöuudistushankkeisiin osallistuminen. Täydennysrakentamisen toteutusprojekti. Kuntaliitosten myötä tapahtunut Kuopion alueellinen kasvu ja alueiden erilaisuus otetaan huomioon maankäytön, palvelurakenteen ja palvelujen tuottamistavan kehittämisessä. Kuntaliitostaajamien asemakaavojen päivittäminen ja investointisuunnitelmien laatiminen resurssien puitteissa. 5. Asiakaslähtöiset ja omaehtoisuuteen kannustavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Ennakoivat Kaupunkitasoista Osallistutaan hyvinvointiohjelman

6 ennaltaehkäisevät ja omaehtoisuuteen kannustavat palvelut hyvinvointijohtamista ja yhteistyötä asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä kehitetään (hyvinvointiohjelma) toteuttamiseen. Liikennepoliittisen ohjelman laatiminen. Vesihuollon kehittämissuunnitelman toimenpiteiden toteutus. Kuopiolaisten terveyttä ja hyvinvointia edistetään erityisesti ennalta ennaltaehkäisevin toiminnan kautta. Hyvinvoinnin kehittämisen painopisteenä ovat erityisesti lapset ja nuoret sekä ikäihmiset ja konkreettisena tavoitteena on lastensuojelumenojen ja vanhuspalvelumenojen kustannuskehityksen hillintä. Liikenneturvallisuustyö. Esteettömyyden edistäminen suunnitteluvaiheessa. Liikunta- ja virkistysalueiden suunnittelu. Terveellisen ja turvallisen kaupunkiympäristön suunnittelu (suunnitteluratkaisut, meluselvitykset, yms.). Kaupunginpuutarhuri Lasten ja nuorten palvelut kootaan asiakkuuden ja talouden hallinnan kehittämiseksi uudeksi palvelukokonaisuudeksi 3. RESURSSIT, JOHTAMINEN JA HENKILÖSTÖ 6. Tasapainoinen talous Tilikauden tulos Koko kaupungin toiminnallinen alijäämä pienenee vuosittain suunnittelukauden aikana. Koko kaupungin alijäämä vuonna 2016 on enintään 20,5 milj.. Tehokas kilpailutus, oman työn ja ostopalvelujen taloudellisuuden jatkuva tarkastelu. Suunnitteluresurssien lisäys asemakaavoitukseen ja kunnallistekniseen suunnitteluun parantaa mahdollisuuksia tulonlisäykseen v.2017 alkaen ja auttaa kasvuohjelman edellyttämän tonttitarjonnan lisäämisessä Kaupungin kiinteistökehityskohteiden asemakaavan muutokset. Joukkoliikennepäällikkö

7 Tuottavuusohjelman toteuttaminen. Joukkoliikenteen tulojen ennakoitavuuden parantaminen. Tuottavuuden kehittyminen Koko kaupungin toimintakatteen kasvu on enintään 1,4% vuoden 2015 talousarvioon nähden. Tuottavuusmittareiden seuranta tuntiseurantaan perustuen ja tarvittaessa toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. 8. Määrätietoinen johtaminen Henkilöstötyön tuottavuus Henkilöstön liikkuvuutta parannetaan ja poikkihallinollista osaamisen hyödyntämistä lisätään. Työhyvinvointi paranee ja sairauspoissaolot vähenevät. Suunnittelupalvelujen sisällä esim. suunnitteluavustajien liikkuvuus tarpeen mukaan ja suunitteluhenkilöstön osaamisen hyödyntäminen yhdessä strategisen maankäytön suunnittelun kanssa. Huolehditaan henkilöstöresursseista. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa. Työskentelyolosuhteiden kehittäminen (sähkötyöpöydät, valaistus yms. Tyky-toiminnan ylläpitäminen, yhteiset tutustumismatkat, yms. Työilmapiirin kehittäminen, esim. tiimiyttäminen Yleiskaavajohtaja Joukkoliikennepäällikkö Kaupunginpuutarhuri Palvelualuejohtaja Joukkoliikennepäällikkö Kaupunginpuutarhuri Johtaminen Esimiesten osaamista kehitetään edelleen osaamiskartoitusten ja muuttuvien osaamisvaateiden mukaisesti. Osallistutaan mahdolliseen osaamiskartoitukseen CAF-itsearvioinnin kehittämistoimenpiteet, kehityskeskustelut ja prosessikuvausten hyödyntäminen. Joukkoliikennepäällikkö Kaupunginpuutarhuri Strategisen maankäytön suunnittelun sekä ulkoilu- ja virkistyspalveluprosessien integrointi suunnittelupalvelujen kanssa. Toimintakäsikirjan viimeistely ja hyödyntäminen? Palvelulueiden johtamisrakenteita Strateginen maankäytön suunnittelu ja suunnittelupalvelut Palvelualuejohtaja

8 kevennetään ja palvelualueiden keskinäistä yhteistyötä kehitetään. samalle vastuualueelle.

9 Rakentamisen ja kunnossapidon palvelut Toiminta-ajatus Kaupunkiympäristön rakentamisen ja kunnossapidon palvelut- avainalue vastaa kaupunkiympäristön rakentamisesta, käytön mahdollistamisesta (kunnossapidosta) ja jätehuollon viranomaistehtävistä. Kaupunkiympäristön rakentamiseen kuuluu kunnallistekninen rakennuttaminen ja viherrakennuttaminen. Käytön mahdollistamiseen kuuluu liikenneväylien kunnossa- ja puhtaanapidon, ulkovalaistuksen, liikenneohjauslaitteiden, puistojen ja yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidon, toritoimintojen, rahti- ja matkustajasatamapalvelujen, pysäköinnin valvontapalvelujen, yksityistieasioiden, väestönsuojelun ja kaupungin alueella olevien rata-alueiden ylikulkujen kunnossapito. Tämän lisäksi kunnossapidon toimiala huolehtii öljyvahinkojen torjuntalain 9 ja 10 :n mukaisista kunnalle säädetyistä tehtävistä sekä toimii lain kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 15 :n mukaisena kunnan valvontaviranomaisena valvoen, että kadun ja yleisten alueiden kunnossapito- ja puhtaanapitovelvollisuus täytetään. Jätehuollon viranomaistehtävät on järjestetty alueellisesti ja ne kuuluvat hallinnollisesti rakentamisen ja kunnossapidon palveluihin. Toimintaympäristö ja sen muutokset Riittävän asuin- ja yritystonttitarjonnan varmistaminen sisältyy tärkeänä osana kaupungin kasvuohjelmaan. Tavoitteiden kannalta kunnallistekniikan rakentaminen on keskeisessä asemassa kasvustrategian toteuttajana. Rakentaminen toimii kasvuohjelman teemojen toteuttamisen ketjun viimeisenä lenkkinä, jonka johdosta tulee varmistua, että rakentamiskohteiden valmistelussa rakentamisen ja kunnossapidon palvelut on aikaisessa vaiheessa mukana, tarvittaessa yleiskaavoituksesta lähtien. Valmistelussa on aikaisempaa enemmän otettava huomioon hankkeiden toteuttamiskustannukset niin rakentamisen kuin myös kunnossapidon osalta. Toteuttamiskustannuksiin voidaan vaikuttaa myös hankkeiden aikataulutuksen kautta. Infrarakenteiden kunnossapidon laiminlyönnit rakenteiden vanhentuessa johtavat ennenaikaiseen kulumiseen, vaurioitumiseen ja palvelutason alenemiseen. Rakenteiden käyttöikä lyhenee olennaisesti, mikäli niitä ei pidetä kunnossa. Tämän johdosta kunnossapidon tason pitäminen nykyisellään ja riittävästä rahoituksesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Viime vuosina kunnossapidon ja infran saneeraamisen määrärahat eivät ole olleet riittävällä tasolla. Tämän johdosta on ajauduttu infran osalta korjausvelkakierteeseen, joka vaatii tulevaisuudessa yhä enemmän määrärahoja kunnossapitoon ja korjausinvestointeihin. Asuinalueiden kunnossapitoraivauksia jatketaan edelleen määrärahojen puitteissa. Vanhojen asuinalueiden viihtyvyyteen on myös kiinnitettävä huomiota. Vuoden 2016 aikana jatketaan selvittämistä, voidaanko alueiden sisällä kunnossapidon toimenpiteitä suunnata asukkaiden toiveiden mukaisesti siten, että kustannustaso säilyisi samana. Talkoorahan käyttöä on lisätty asuinalueilla ja talkoorahan taso säilytetään. Jätehuollon viranomaispalvelujen toiminta-alue kattaa vuonna 2016 vähintään nykyiset 16 kuntaa. On kuitenkin mahdollista, että toiminta-alue muuttuu, jos kunnallisen jäteyhtiön osakkaaksi liittyy uusia kuntia, jolloin Savo-Pielisen jätelautakunnasta tulee myös näiden kuntien jätehuoltoviranomainen. Tällä hetkellä Outokummun kaupunki selvittää jätehuollon järjestelyjä, ja yhtenä vaihtoehtona on liittyminen Jätekukko Oy:n osakkaaksi. Myös kuntaliitokset voivat tuoda muutoksia jätehuoltoviranomaisen toiminta-alueeseen.

10 Jätehuoltoviranomaisessa suurin osa työpanoksesta käytetään entiseen tapaan jatkuvaan jätehuollon liittymisvelvollisuuden seurantaan ja tilanteen ylläpitoon, asiakkaiden hakemusten käsittelyyn ja muuhun asiakaspalveluun. Työpanosta vaativat myös jätehuollon toiminnan ohjaamiseen liittyvät suuret kokonaisuudet, joista vuonna 2016 työn alla on kuntien jätepoliittisen ohjelman laatiminen. Vuodelle 2016 toimintaympäristömuutoksen tuo kunnallisten jätehuoltomääräysten uudistuminen. Muuttuva sääntely tulee vaikuttamaan jätelautakunnan käytännön työhön ja asiakkaiden jätehuollon järjestämiseen. Tuottavuutta lisäävät toimenpiteet Tilaajatoiminnan kehittämisessä pääpaino on sopimusten kehittämisessä. Kilpailuttamisen ajoitus ja sopimusten keskinäinen huomiointi niin rakentamisen ja kunnossapidon kuin myös suunnittelun osalta nousevat entistä keskeisemmäksi. Kun ketju hallitaan kokonaisuudessaan, voidaan asioita viedä eteenpäin optimaalisesti ja kustannustehokkaasti. Kuntatekniikkaliikelaitos on toiminut tilaajan suurimpana sopimuskumppanina sekä rakentamisessa että kunnossapidossa. Liikelaitoksen toteuttamat rakentamiskohteet on pääosin tehty puitesopimukseen perustuen toteutuneiden kustannusten pohjalta. Osa hankinnoista on tehty avoimen kilpailun kautta. Näissä pääsääntöisesti ovat pärjänneet paikkakunnalla jo toimivat rakentamisen ja kunnossapidon urakoitsijat. Urakka- ja puitesopimushankintojen ohella muita hankintamuotoja on toistaiseksi käytetty vähän. Kumppanuuteen enemmän suuntautuvat hankintamuodot tulevat kuitenkin lisääntymään suurimmissa hankinnoissa ja erikoiskohteissa. Tämän johdosta hankintaosaamisen ja menetelmien kehittämiseen on jatkossakin satsattava. Kumppanuuteen perustuvia hankintamuotoja otetaan testattavaksi sopivien kohteiden yhteydessä. Kunnossapidossa suurin haaste on kustannusten optimointi, tarjoten kuitenkin riittävä ja turvallinen palvelutaso erityisesti väylien käyttäjille ympäri vuoden. Kunnossapidon sopimuskokonaisuuksien alueellinen uudelleentarkastelu on saatu pääsääntöisesti tehtyä vuoden 2015 aikana. Alueurakat on kaikki kilpailutettu lukuun ottamatta eteläistä ja keskustan aluetta. Eteläinen alue suunnitellaan kilpailutettavaksi kaudesta alkaen ja keskusta tästä myöhemmin, mahdollisesti kaudesta alkaen. Juankosken osalta on huolehdittava, että alueurakat Juankosken kaikissa taajamissa jatkuvat kuntaliitoskauden ylitse. Lisäksi tarvitaan suunnitelma siitä, mitä hallintajärjestelmiä kunnossapitoon tosiasiallisesti tarvitaan ja miten ne kytketään yhteen jo olemassa olevien järjestelmien kanssa. Järjestelmillä käyttöönotolla parannetaan tuottavuutta. Jätehuollon viranomaispalveluissa pyritään hillitsemään suuria viranhaltijapäätösmääriä mahdollistamalla rajattujen asiakokonaisuuksien käsittely päätösten sijasta ilmoitusmenettelyllä tai asiakkaan yhteydenoton myötä tehtävällä merkinnällä jätehuollon asiakasrekisteriin. Toiminnan painopisteet Investointien osalta on jouduttu tekemään rajua karsintaa. Kustannuksia on leikattu asuinalueilta, valmiiksi rakennettujen asuinalueiden viimeistelystä ja varustelusta sekä erityisesti saneerauksesta. Vuodelle 2016 investointien määrää pyritään nostamaan ja varaamaan osa käytettävissä olevista määrärahoista erityisesti saneeraukseen. Asuntotuotannossa vuoden 2016 painopistealueet ovat uudisrakentamisen osalta Keilanrinteen sekä Hiltulanlahden alueella. Maljalahdella jatketaan alueen 2.-vaiheen esirakentamistöitä. Kumpusaarentien rakentaminen käynnistyy vuoden 2016 aikana. Kurkimäen laajennusalue yleisen tien eteläpuolella ja radan varressa toteutetaan. Yritystoimintaa varten varaudutaan tonttien esirakentamiseen ja yhdistettyjen kuljetusten alueen valmisteluun ylijäämämassojen sijoitusta varten. Myös muita mahdollisia ylijäämämaiden kohteita on vuoden aikana kartoitettava.

11 Yleisten alueiden kunnossapidosta huolehditaan käytettävissä olevilla resursseilla. Taloustilanteen takia nykyisen infraomaisuuden heikkeneminen kuitenkin jatkuu. Jätehuollon viranomaispalveluissa huolehditaan vuonna 2015 uudistettavien jätehuoltomääräysten toimeenpanosta. Asiakkaita tiedotetaan muutoksista, viranhaltijapäätösten ratkaisulinjat uudistetaan ja kuntien aikaisemmin tekemät päätökset käsitellään tarpeen mukaan uudelleen. Jätehuollon seurannassa erityiseen tarkasteluun otetaan taloyhtiöiden hyötyjätehuolto sekä vasta valmistuneiden asuin- ja vapaa-ajan rakennusten liittyminen jätehuoltojärjestelmään. Vuonna 2016 laaditaan katsaus kuntien hyväksymän jätepoliittisen ohjelman toteutumiseen ja päivitetään ohjelma yhteistyössä kuntien, kunnallisen jäteyhtiön ja muiden sidosryhmien kanssa. Ohjelman päivitystyö on aloitettu vuonna 2015 ja pääosa työstä tehdään vuoden 2016 aikana. Jätelautakunnan viestintää kehitetään uudistamalla internet-sivut ilmeeltään ja rakenteeltaan asiakasystävällisimmiksi ja selkeämmiksi. Samalla uudistetaan tarpeen mukaan sisältö. Asiakkaiden toiveesta selvitetään sähköisen asioinnin mahdollistamista. Toiminnan painopisteiden vaikutukset osaamis- ja henkilöstötarpeeseen Toiminnan tehtäväkentässä painottuu tilaajaosaaminen. Henkilöstön tulee tilaaja-asiantuntijuuden lisäksi omata hyvät asiakasvuorovaikutustaidot. Kustannusseurantaan ja määrärahan käyttöön sekä toiminnan taloudellisuuteen panostetaan entistä enemmän. Koulutusta tarvitaan myös lainsäädännössä tapahtuvien muutosten myötä. Uudet järjestelmät vaativat myös uutta osaamista. Asiakaslähtöisyyden osalta keskeinen asia on uuden palautejärjestelmän käyttö, hyödyntäminen ja edelleen kehittäminen. Asiakasyhteydenottojen ja erilaisten hakemusten määrät ovat jatkuvassa kasvussa. Tähän kasvuun pyritään vastaamaan nykyisillä henkilöstöresursseilla. Nykyisen henkilöstön tiiviin koulutuksen lisäksi tulisi nykyinen henkilömäärä pystyä säilyttämään palvelujen turvaamiseksi. Tämä tarkoittaa resursseista poistuvan työpanoksen täysimääräistä korvaamista. Kokemus on osoittanut, että palvelujen järjestämisen osalta kaikkea ei kannata ulkoistaa. Oman henkilöstön sitouttamisella pidetään sisältä ja ulkoa ostettavan toiminnan laatu parhaiten yllä. Riittävällä henkilöstöllä kaupungin infraomaisuus pidetään hyvässä kunnossa. Jos omaisuus päästetään rappeutumaan, maksaa sen korjaaminen moninkertaisesti. Jätehuollon viranomaispalveluissa tulee olemaan vuonna 2016 edelleen kolme vakituista ja yksi määräaikainen työntekijä. Määräaikainen projektisuunnittelija on lautakunnalla laatimassa jätepoliittista ohjelmaa ja tekemässä jätehuollon asiakasrekisterin päivittämis- ja kehittämistyötä. Tarvetta on sille, että neljä henkilötyövuotta säilytetään vuodesta 2017 alkaen yksikössä vakituisesti. Tällä henkilöstöresurssilla saadaan hoidettua kiinteistöjen jätevesilietteiden jätehuoltoon liittyviä seuranta- ja kehittämistehtäviä, joita ei ole ollut aikaisemmin mahdollista hoitaa. Tämä henkilöstöresurssi myös varmistaisi riittävän asiakaspalvelun ja hakemusten käsittelyn joutuisuuden ruuhka-aikoina sekä työparityöskentelyn ja toimivat varamiesjärjestelyt. Henkilöstön ja osaamisen saatavuus Koulutusta jatketaan edelleen erityisesti hankintojen ja valvojien tehtävien osalta sekä toiminnan taloudellisuuden osalta. Rekrytointia tehdään poistuvan henkilöstön osalta. Heidän koulutuksensa räätälöidään pohjakoulutuksen ja kokemuksen pohjalta. Henkilöstön rekrytoinneissa pidetään huolta yhteistyökyvystä ja siitä, että tarvittaessa henkilöstö joutuu tekemään mahdollisesti myös muiden palvelualueiden sekä palveluprosessien tehtäviä. Tehtäväkiertoa voidaan hyödyntää vahvistamaan asioiden laaja alaista osaamista.

12 Suunnitelma ulkoisten palvelujen käytöstä Rakentamisen ja kunnossapidon palveluissa on siirrytty kokonaisuudessaan tilaaja- tuottaja järjestelmään. Teettäminen ja valvontatyö tehdään pääasiassa oman henkilökunnan turvin. Ostopalveluja käytetään kuitenkin erikoisosaamisessa, kuten järjestelmähankinnoissa. Ulkoisia asiantuntijapalveluja voidaan käyttää myös työhuippujen aikaan. Jätehuollon viranomaispalveluissa käytetään vuonna 2016 ulkoisia asiantuntijapalveluita internet-sivujen uudistamiseen, sivujen vientiin uudelle julkaisualustalle ja sähköisen asioinnin mahdollistamiseen.

13 Rakentamisen ja kunnossapidon palvelut VETOVOIMA, KILPAILUKYKY JA KASVU 1. Vahva ja monipuolinen elinkeinoelämä Yritystoiminnan kehittämisen välineet ja resurssit Yritystonttien tarjonta Yhteistyötä elinkeinoelämän ja yritysten kanssa kehitetään erityisesti palvelutuotannon osalta (palvelu- ja hankintaohjelma). Elinkeinoelämän kehittymisen edellytyksistä (mm. tonttien saatavuudesta) huolehditaan Kehitetään hankintoja yhdessä kuntatekniikkaliikelaitoksen ja yksityisten yritysten kanssa. Osallistutaan toritoimintojen ja tapahtumien kehittämiseen. Ollaan aktiivisesti mukana uusien yrityksiä palvelevien alueiden suunnittelussa (Savilahti, Sorsasalo, Hepomäki). 2. Innovaatio- ja opiskelukaupunki Kampus -kärkihanke Savilahden alueen kehittäminen etenee suunnitellusti. Ollaan Savilahden alueen suunnittelussa mukana. Valmistellaan alueen rakentamisen aloittamista. 3. Kuopio-kuva - paras kaupunkiyhteisö Tulokselliset yhteistyöverkostot Yhteistyötä mm. kuntien Seutuyhteistyötä jatketaan kanssa tehdään Siilinjärven, Suonenjoen ja vahvistettujen Leppävirran kanssa. periaatteiden mukaisesti. Valmistaudutaan Juankoskiliitokseen Syvennetään jätehuoltoviranomaisten yhteistyötä koko Itä-Suomen alueella. Kaupunginjohtaja 2. ASUKKAAT JA PALVELUT 4. Tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne Asuntotonttien tarjonta Asuntotonttitarjonta mahdollistaa Kuopion kasvutavoitteiden toteutumisen. Hiltulanlahden, Keilanrinteen, Matkusniemen ja Maljalahden alueiden rakentaminen jatkuu. Toteutetaan asuntoalue Kurkimäessä.

14 Ilmastopoliittisen ohjelman toteutuminen Lähiöiden ja keskustaajamien omaleimaisuus ja täydennysrakentaminen Kuopion ilmastopoliittisen ohjelman tavoitteet otetaan huomioon yhdyskuntarakenteen kehittämisessä. Energiatehokkuutta lisätään. Asuntotuotantoa suunnataan erityisesti alueille, joissa palvelurakenne on olemassa. Kuntaliitosten myötä tapahtunut Kuopion alueellinen kasvu ja alueiden erilaisuus otetaan huomioon maankäytön, palvelurakenteen ja palvelujen tuottamistavan kehittämisessä. Edistetään joukkoliikenteen ja kevyeen liikenteen parantamiseen liittyviä investointeja. Edistetään jätteiden kierrättämistä ja muuta hyödyntämistä jätehuoltomääräysten toimeenpanon ja jätepoliittisen ohjelman avulla. Edistetään energiatehokkuutta uusin tekniikoin mm. katujen valaistuksen osalta. Ollaan omalta osalta mukana täydennysrakennusaluekohteissa. Ulkotaajamia kehitetään omina kokonaisuuksina. 5. Asiakaslähtöiset ja omaehtoisuuteen kannustavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Ennakoivat ennaltaehkäisevät ja omaehtoisuuteen kannustavat palvelut Kuopiolaisten terveyttä ja hyvinvointia edistetään erityisesti ennalta ennaltaehkäisevin toiminnan kautta. Hyvinvoinnin kehittämisen painopisteenä ovat erityisesti lapset ja nuoret sekä ikäihmiset ja konkreettisena tavoitteena on lastensuojelumenojen ja vanhuspalvelumenojen kustannuskehityksen hillintä. Lasten ja nuorten palvelut kootaan asiakkuuden ja talouden hallinnan kehittämiseksi uudeksi palvelukokonaisuudeksi Edistetään liikkumista kunnossapidon keinoin. Palvelujen Uusia palvelujen Viedään palveluja enenevässä Kaupungininsinööri,

15 asiakaslähtöisyys Palvelukumppanuus järjestöjen ja yritysten kanssa tuottamismalleja pilotoidaan ja palvelujen digitalisaatiota viedään eteenpäin. Mallien hyödyt ja kustannukset ennakkoarvioidaan. Kehittämiselle asetetaan selkeät tavoitteet etukäteen ja niiden toteutumista myös jälkiarvoidaan. Palvelukumppanuutta yritysten ja järjestöjen kanssa lisätään. Palvelusetelikäytäntöä laajennetaan. Palvelualoitteen kokeiluun on valmius. määrin verkkoon (mm. katuvaltausasiat, torin vuokraus). Jätehuollon viranomaispalveluissa edistetään sähköisen asioinnin mahdollisuutta. Edistetään palvelukumppanuuden käyttöä mm. puitesopimusjärjestelyissä. Kehitetään muitakin hankintamuotoja kuin pelkkiä avoimia hankintoja. kunnossapitopäällikkö 3. RESURSSIT, JOHTAMINEN JA HENKILÖSTÖ 6. Tasapainoinen talous Tilikauden tulos Koko kaupungin toiminnallinen alijäämä pienenee vuosittain suunnittelukauden aikana. Talouden jatkuva seuranta. Reagoidaan ongelmatilanteissa. Tuottavuuden kehittyminen Koko kaupungin alijäämä vuonna 2016 on enintään 20,5 milj.. Koko kaupungin toimintakatteen kasvu on enintään 1,4% vuoden 2015 talousarvioon nähden. Talouden jatkuva seuranta, Reagoidaan ongelmatilanteissa. 8. Määrätietoinen johtaminen Henkilöstötyön tuottavuus Henkilöstön liikkuvuutta parannetaan ja poikkihallinollista osaamisen hyödyntämistä lisätään. Työhyvinvointi paranee ja sairauspoissaolot vähenevät. Kehitetään yhteistyötä palvelualeen sisällä ja palvelualueiden kesken. Pidetään yll avointa keskusteluilmapiiriä, missä työntekijöille annetaan omalta osaltaan osallistua päätöksentekoon. Pidetään säännöllisesti omaa toimialuetta koskevia infoja.

16 Johtaminen Esimiesten osaamista kehitetään edelleen osaamiskartoitusten ja muuttuvien osaamisvaateiden mukaisesti. Palvelualueiden johtamisrakenteita kevennetään ja palvelualueiden keskinäistä yhteistyötä kehitetään. Henkilöstön osaamista pidetään yllä osaamiskartoitusten ja jatkuvan oppimisen avulla. Henkilöstön koulutus räätälöiden osaamiskartoitusten, tarpeen ja tavoitteiden mukaisesti. Kehitetään edeeeln tuottavuutta Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen kanssa tavoitteena mm. tiiviimpi yhteistyö omaisuuden hallinnassa ja valvonnassa. Jätehuollon viranomaispalveluissa kevyempien menetelmien käyttöönotto viranomaispäätösten rinnalla.

17 Maaomaisuuden hallintapalvelut Toiminta-ajatus Maaomaisuuden hallintapalveluiden toiminta ajatuksena on osaltaan taloudellisesti hyväksyttävällä tavalla, kestävän kehityksen periaatetta noudattaen luoda edellytyksiä kaupungin kehittämiselle, rakentamiselle ja asumiselle - huolehtimalla maa- ja vesialueiden hankinnasta kaupungin yleistä ja erityistä tarvetta varten - huolehtimalla kaupungin maa- ja vesialueiden hallinnasta ja omistajan edunvalvonnasta sekä tonttien ja alueiden luovuttamisesta - vahvistamalla Kuopiota vetovoimaisena, hyvän asumisen kaupunkina - vastaamalla kaupungin kiinteistöjen kehittämistoiminnasta yhdessä Tilakeskuksen kanssa - tuottamalla asiakkaiden tarpeiden mukaisessa muodossa olevaa paikkatietoa - tuottamalla lakisääteiset kiinteistöinsinöörin palvelut - huolehtimalla kaupungin omistamien maa- ja metsätalousalueiden sekä vesialueiden tarkoituksenmukaisesta hoidosta sekä ulkoilu ja virkistyspalveluiden tuottamisesta Toimintaympäristö ja sen muutokset Kasvuohjelman toteuttaminen on saatu hyvään vauhtiin ja asuntotuotanto on saatu nostettua strategian tavoitteiden mukaiselle tasolle. Kaupungin kasvun kannalta ensiarvoisessa asemassa on kuitenkin työpaikkojen lisääminen, joten elinkeinorakentamisen mahdollistava yritysalueiden suunnittelu ja toteutus on myös varmistettava. Tämä tulee olemaan lähivuosina kaupunkiympäristön palvelualueelle suuri haaste, koska strategian mukainen kasvu vaatii tonttituotannon lisäämistä ja lisäpanostusta koko tonttituotantoketjuun. Maaomaisuuden hallintapalvelut on koko kaupungin kannalta merkittäviä tulovirtoja tuottava vastuualue, jonka toiminta on erittäin moniulotteista ja välillä vaikeasti ennakoitavaa. Tonttituotantoon kuuluvien vastuualueiden nettobudjetointi mahdollistaisi tonttituotantoprosessin resursoinnin ja kehittämisen sekä kiinteistöjen jalostustoiminnan pidemmällä aikavälillä ja parantaisi merkittävästi tonttituotannon todellisten kustannusten seurattavuutta. Maanhankinta onnistui parina viime vuonna erittäin hyvin, mutta vaatii aktiivisuutta myös tulevina vuosina erityisesti kaupungin kasvusuunnilla kuten Vanuvuoressa. Maanhankintaan on varattava vuosittain noin 4 5 Me, jotta kaupungin asuntotuotantotavoitteiden mukainen tonttitarjonta voidaan tulevina vuosina toteuttaa. Maanhankintaa on tehtävä myös Tahkolla rinnealueiden laajentamisen mahdollistamiseksi ja Pienessä Neulamäessä yritystonttialueiden laajentamiseksi. Asuntotuotannon nostaminen 500 asunnon tasosta n asuntoon vuodessa on nostanut parina viime vuonna huomattavasti tonttien kysyntää. Luovutettavissa oleva tonttivaranto on käynyt vähäiseksi, mikä saattaa vaarantaa Kuopion kasvun. Tonttivarannon lisääminen edellyttää pitkäjänteistä panostusta tonttituotantoon, jotta asuntotuotanto voidaan tonttivarannon osalta mahdollistaa pysyvän samalla n asunnon vuositasolla. Tonttituotannon lisääminen edellyttää asemakaavoitusresurssien suuntaamista entistä enemmän kaupungin omistaman maan kaavoittamiseen kasvusuunnilla ja täydennysrakentamisen kaavoitukseen keskeisellä kaupunkialueella. Kaupungistuminen ja suurten kaupunkien keskustojen vetovoiman lisääntyminen on tällä hetkellä valtakunnallinen kehityssuunta, johon myös Kuopion pitää pystyä vastaamaan.

18 Tonttikauppojen määrä ja siten myyntivoitot ovat riippuvaisia taloudellisista suhdanteista. Yritystonttien kysyntä ostotarkoitukseen on parina viime vuonna ollut suhteellisen vähäistä. Omistusasuntojen kysyntä on vähentynyt, millä voi olla vaikutusta tonttien kysyntään ja siten myös myyntivoittoihin. Kaupungin tonttien pääluovutusmuoto on vuokraus. Taloudellisella suhdanteella ei ole suurta vaikutusta voimassa olevien vuokrasopimusten vuokratuottoon. Ulkoisten maanvuokratulojen ennakoidaan nousevan vuonna 2015 arvioidusta tasosta noin 3,9 prosenttia. Vuokratulojen kasvuun vaikuttavat tehtävien vuokrasopimusten määrä ja elinkustannusindeksin pisteluvun kehitys. Panostaminen tonttituotantoon näkyy maaomaisuuden tuotossa ja on kaupungin kehittämisen ja kasvun perusedellytys. Kaupunginvaltuuston vahvistama hakkuusuunnite kaupungin metsille on k m3:ä vuodessa. Kaupungin metsille ollaan laatimassa uutta metsien monikäyttösuunnitelmaa, missä täsmennetään pidemmän aikavälin hakkuusuunnite. Alustavien arvioiden mukaan suunnitetta on mahdollista nostaa ja vuodelle 2016 ehdotetaan k-m3:n hakkuusuunnitetta. Samassa yhteydessä on tehty ns. METSO-kartoitus, missä on inventoitu metsien luontoarvot. Inventoinnin pohjalta neuvotellaan valtion kanssa myös metsien monimuotoisuuden edistämisen keinoista Kunta METSO:ssa kirjattujen periaatteiden pohjalta ja talousarvioon on kirjattu vuodelle ,8 M :n myyntivoitto n. 500 ha:n metsoalueiden myynnistä valtiolle. Tuottavuutta lisäävät toimenpiteet Kaavojen rakentamisen tehokkuus lisäisi tuottavuutta monella tasolla. Täydennysrakentaminen lisää myös tuottavuutta, koska verkostot tulevat tehokkaampaan käyttöön. Vuoden 2016 maan myyntivoittojen tavoitteeksi asetetaan 4 miljoonaa euroa. Tähän sisältyy epävarmojen rakentamisen suhdanteiden vuoksi merkittävä taloudellinen riski. Laserkeilausaineiston hyödyntämistä tehostetaan paikkatietoaineistojen tuottamisessa sekä 3Dsuunnitelmien pohja-aineistona. Sähköisten palveluiden kehittämistä jatketaan laajentamalla asiakkaille tarjottavien paikkatietopalveluiden tietosisältöä ja uusia karttarajapintapalveluita. Internet karttapalvelun tietosisällön lisääminen vähentää yhteydenottoja asiakaspalveluun ja vapauttaa resursseja asiantuntijatyöhön. Vuonna 2014 käyttöön otettua palautejärjestelmää laajennetaan kaupunkitasolla. Toiminnan painopisteet Matkakeskuksen alueen kehittämistä on mietittävä uusista lähtökohdista yhteistyökumppanin vetäydyttyä hankkeesta. Muita keskusta-alueen isoja suunnitteluhankkeita ovat Savilahti, Sairaalakatu, Mölymäki, Keskuskenttä ja Kuntolaakson sekä Hatsalan alue. Lisäksi Kuopionlahden ja Musiikkikeskuksen ympäristössä ollaan käynnistämässä vuoden loppupuolella isoa arkkitehtikilpailua. Hankkeiden aikataulutusta ja priorisointia onkin syytä tarkastella kokonaisvaltaisesti, jotta ne tukisivat mahdollisimman hyvin kaupungin kasvua ja vetovoimaa. Omakotitonttien luovutuksen painopiste siirtyy Hiltulanlahteen, josta ensimmäiset tontit olivat haettavina keväällä Hiltulanlahden alueen pirstaleinen kiinteistöjaotus ja olemassa oleva rakennuskanta aiheuttaa tonttituotannolle haasteita. Alue on kaavataloudellisesti kallis tuotettujen tonttien määrään nähden. Lähivuosina omakotitonttien luovutusmäärät tulevat olemaan aiempia vuosia pienempiä ja tavoitteena vuonna 2016 on noin 60 omakotitontin luovuttaminen. Asuntototuotannon kokonaisvaltaista ohjelmointia kehitetään yhä edelleen ja tonttituotannon ohjausta varten perustetaan uusi palvelualueiden rajat ylittävä työryhmä. Kaupungin metsiä tullaan hoitamaan uudessa metsäsuunnitelmassa määritettävien periaatteiden mukaisesti ja metsäsuunnitelmassa vahvistettavassa laajuudessa. Ulkoilu- ja virkistyspalvelujen määrä ja laatu säilytetään entisellä tasolla Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen linjausten mukaisesti.

19 Kuopiota markkinoidaan haluttuna asuinkaupunkina. Asuntotuotantoa edistetään vastaamaan tuotantotavoitteita ja riittävä ARA-rahoitteinen vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotanto varmistetaan. Asuntokannan korjaustoimintaa ja esteettömyyttä edistetään valtion avustusten tuella. Jälkiasennushissien rakentaminen on 2015 vauhdittunut voimakkaasti ja sama tahti halutaan varmistaa tulevinakin vuosina. Täydennysrakentamisen vauhdittamiseksi otetaan käyttöön uusia rakentamista helpottavia maapoliittisia toimintamalleja. Juankosken kuntaliitokseen valmistaudutaan suunnittelemalla paikkatietoaineisto Kuopion mallin mukaiseksi ja toteutetaan vuoden 2016 aikana niiltä osin kun se on mahdollista. Päällekkäisten tie- ja katunimien muutokset tehdään myös vuoden 2016 aikana yhteistyössä Juankosken kanssa. Toiminnan painopisteiden vaikutukset osaamis- ja henkilöstötarpeeseen Palvelutarpeiden vaatima henkilöstön resursointi pyritään hoitamaan ensisijaisesti eläketapahtumien mahdollistamilla uusrekrytoinneilla ja toiminnan painopisteiden muutoksilla. Vakituisen henkilöstön vähentämiseen nykyisestä tasosta ei ole enää mahdollisuuksia. Tilapäistä työvoimaa ja ammattiharjoittelijoita on tarkoitus jatkossakin käyttää vuoden 2015 tason mukaisesti. Toistuvat kuntaliitokset ovat kasvattaneet kaupungin toiminta-aluetta merkittävästi. Toimintamallia ja tapoja joudutaan kehittämään koko ajan, jotta laajeneva alue pystytään hoitamaan nykyisillä henkilöresursseilla. Henkilöstö ei ole Maaomaisuuden hallintapalveluissa koskaan ollut kuluerä, vaan tulojen mahdollistaja. Toiminnallisiin tavoitteisiin nähden oikein mitoitetulla henkilöstöllä varmistetaan kaupungin maaomaisuudesta saatava tulokertymä ja mahdollistetaan kaupunkikonsernin kannalta tärkeiden strategisten hankkeiden eteneminen. Henkilöstön ja osaamisen saatavuus Henkilöstön monipuolista osaamista ja kykyä omaksua uusia tehtäviä kehitetään tarjoamalla riittävästi koulutusmahdollisuuksia. Harjoittelupaikkojen tarjoamisella niin sisä- kuin maastotehtävissä pyritään edesauttamaan osaavan työvoiman saatavuutta myös tulevaisuudessa. Määräaikaisilla työntekijöillä pyritään paikkaamaan henkilövajausta ja määräaikaista henkilöstöä hyödynnetään myös projektitehtävien läpiviemiseen. Suunnitelma ulkoisten palvelujen käytöstä Ostopalveluja käytetään Maaomaisuuden hallintapalveluissa kaikissa niissä toiminnoissa, missä se on toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevää (metsätalous, paikkatietopalvelut, tonttipalvelut). Ostopalvelujen ja oman toiminnan suhde on 50/50, joka on optimaalinen tämän hetkiseen toimintaan nähden. Palvelujen ostoa on tarkoitus jatkaa vähintään samantasoisena myös tulevaisuudessa, jotta voidaan turvata kaupungin maaomaisuuden arvon säilyminen sekä maaomaisuudesta saatavat tulot ja kaupungin strategisten hankkeiden eteneminen.

20 Maaomaisuuden hallintapalvelut VETOVOIMA, KILPAILUKYKY JA KASVU 1. Vahva ja monipuolinen elinkeinoelämä Yritystonttien tarjonta Elinkeinoelämän kehittymisen edellytyksistä (mm. tonttien saatavuudesta) huolehditaan Huolehditaan, että on olemassa riittävä raakamaareservi yritysalueiden kaavoitusta varten. 2. Innovaatio- ja opiskelukaupunki Kampus -kärkihanke Savilahden alueen kehittäminen etenee suunnitellusti. Neuvotellaan tarvittavista maaasioista sopimukset suunnittelun edellyttämässä aikataulussa. 3. Kuopio-kuva - paras kaupunkiyhteisö Tulokselliset yhteistyöverkostot Kuopion vetovoimaisuuden ja julkisuuskuvan parantaminen. Yhteistyötä mm. kuntien kanssa tehdään vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Tuodaan esille positiivisia tekemisiä ja asioita Kuopiosta. Osallistutaan toimitustuotannon yhteistyöverkostoon yhdessä Joensuun ja Jyväskylän kanssa. Kaupunginjohtaja 2. ASUKKAAT JA PALVELUT 4. Tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne Asuntotonttien tarjonta Ilmastopoliittisen ohjelman toteutuminen Asuntotonttitarjonta mahdollistaa Kuopion kasvutavoitteiden toteutumisen. Kuopion ilmastopoliittisen ohjelman tavoitteet otetaan huomioon yhdyskuntarakenteen kehittämisessä. Energiatehokkuutta lisätään. Edesautetaan kaavojen riittävää tehokkuutta kestävän kehityksen ja taloudellisten tavoitteiden turvaamiseksi. Aktiivinen maanhankinta kasvualueilla ja 800 asunnon rakentamisen käynnistäminen. Edesautetaan kaavojen riittävää tehokkuutta kestävän kehityksen ja taloudellisten tavoitteiden turvaamiseksi. Tarvittavien maankäyttösopimusten laatiminen.

21 Lähiöiden ja keskustaajamien omaleimaisuus ja täydennysrakentaminen Asuntotuotantoa suunnataan erityisesti alueille, joissa palvelurakenne on olemassa. Kuntaliitosten myötä tapahtunut Kuopion alueellinen kasvu ja alueiden erilaisuus otetaan huomioon maankäytön, palvelurakenteen ja palvelujen tuottamistavan kehittämisessä. Edistetään täydennysrakentamista ja jälkiasennushissien aikaansaamista uusien maapoliittisten keinojen avulla. Kaupungin tonttien aktiivinen markkinointi keskustaajamissa. 3. RESURSSIT, JOHTAMINEN JA HENKILÖSTÖ 6. Tasapainoinen talous Tilikauden tulos Koko kaupungin toiminnallinen alijäämä pienenee vuosittain suunnittelukauden aikana. Kaupungin talouden kannalta edullista pitkäjänteistä maapolitiikan hoitoa jatketaan. Tuottavuuden kehittyminen Koko kaupungin alijäämä vuonna 2016 on enintään 20,5 milj.. Koko kaupungin toimintakatteen kasvu on enintään 1,4% vuoden 2015 talousarvioon nähden. Lisätään entisestään sähköisiä palveluita asiakkaille. 8. Määrätietoinen johtaminen Henkilöstötyön tuottavuus Johtaminen Henkilöstön liikkuvuutta parannetaan ja poikkihallinollista osaamisen hyödyntämistä lisätään. Työhyvinvointi paranee ja sairauspoissaolot vähenevät. Esimiesten osaamista kehitetään edelleen osaamiskartoitusten ja muuttuvien osaamisvaateiden mukaisesti. Palvelulueiden johtamisrakenteita kevennetään ja palvelualueiden keskinäistä yhteistyötä kehitetään. Huolehditaan henkilöstön riittävästä koulutuksesta ja edistetään moniosaamista. Sairauspoissaolojen säännöllinen seuranta ja tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtyminen. Osaamiskartoituksiin perustuva esimiesten kouluttaminen. Lisätään entisestään yhteistyötä strategisen maankäytön suunnittelun kanssa asuntotuotannon ohjaamisessa.

22 Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut Toiminta-ajatus Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut huolehtii ympäristönsuojelun, ympäristöterveydenhuollon, eläinlääkintähuollon ja rakennusvalvonnan tehtävistä sekä luonnon monimuotoisuuden edistämisestä. Tehtäväkokonaisuus käsittää kaksi avainprosessia: - lupa- ja ilmoitusasioiden ratkaiseminen, jota sovelletaan rakentamiseen, ympäristönsuojeluun ja ympäristöterveydenhuoltoon liittyviin lupa- ja ilmoitusasioihin - terveellisyyden ja turvallisuuden varmistaminen, joka käsittää viranomaisratkaisujen valvonnan sekä muun valvonnan, eläinlääkintähuollon, ympäristön tilan seurannan, ympäristönsuojelun edistämisen sekä ympäristötiedon hankkimisen ja välittämisen. Toimintaympäristö ja sen muutokset Ympäristö- ja rakennusvalvontapalveluja ohjaa jatkuvasti muuttuva ja osin hyvin monimutkainen lainsäädäntö. Lakisääteisten tehtävien muutokset, tehtävien vaativuuden kasvu ja tarkastusten julkisuus lisäävät ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen resurssi- ja koulutustarvetta. Myös uusien sähköisten järjestelmien käyttöönotto edellyttää koko henkilöstön kouluttautumista. Alueellinen rakennusvalvonta osallistuu ympäristöministeriön järjestämään rakennuslupahakemusten sähköisen asioinnin pilottiryhmään. Vuoden 2015 alusta alkaen on skannattu kaikki rakennuslupa asiakirjat sähköiseen muotoon. Kuntaliitosten myötä Nilsiä on liitetty itäiseen ja Maaninka läntiseen lupa-alueeseen, tällä järjestelyllä lupakäsittely ja päätöksenteko keskittyy Kuopion toimipisteeseen. Tavoitteena on saavuttaa laadullisesti rakennusvalvonnan palvelutaso ja yhtenäiset käytännöt koko Kuopion alueella. Palvelualueen sisällä on maaomaisuuden hallinnan vastuualueelta siirtynyt pakkatietojen käsittelytehtäviä rakennusvalvontaan. Rakennusvalvonnan tehtäväksi tulee myös Väestörekisterikeskukselta kunnille siirtyvänä tehtävänä rakennus- ja huoneistotietojen ylläpito väestötietojärjestelmään. Myös ympäristönsuojelupalveluissa ollaan ottamassa käyttöön sähköistä lupajärjestelmää (Lupapiste fi). Pilotointivaihe on alkamassa. Koko vastuualuetta koskevien säädösten ja määräysten (mm. ympäristönsuojelulain ja vesihuoltolain muutokset, jätevesiasiat, ympäristöterveydenhuoltoa ja rakentamista koskevat säännökset) lisääntyminen sekä ympäristötietoisuuden kasvu ja tarkastustietojen julkistaminen lisäävät myös tiedotuksen ja neuvonnan tarvetta. Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen toiminnassa keskeisiä muutoksia ovat mm. lisääntyvä alueellinen yhteistoiminta. Maaningan kuntaliitos on laajentanut edelleen toiminta-aluetta. Maantieteellisen toiminta-alueen laajentuminen on lisännyt mm. maatalouden ja muun haja-asutuksen lupa-asioita ja ympäristövalvontaa. Vuodesta 2013 alkaen Kuopio on huolehtinut myös Rautavaaran ympäristönsuojelun tehtävistä. Kuopio hoitaa myös ilmanlaadun tarkkailun Varkauden alueella. Vuonna 2016 ilmanlaadun tarkkailu laajenee Siilinjärven alueelle. Vuonna 2016 tehdään EU-meludirektiivin mukainen meluselvitys.