TUOMELANKANKAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAA- JENNUS

TUOMELANKANKAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAA- JENNUS EHDOTUS 12.1.2015 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ

SISÄLLYSLUETTELO 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1 Kaava-alueen sijainti... 3 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus... 4 1.3 Selostuksen liiteasiakirjat... 4 1.4 Kaavatyöhön liittyvät muut asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali... 4 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet ja aikataulu... 4 2.2 Asemakaavan tiivistelmä... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.1.1 Luonnonympäristö... 4 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 5 3.1.4 Maanomistus... 6 3.1.5 Liikenne... 6 3.1.6 Pohjakartta... 6 3.2 Suunnittelutilanne... 6 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)... 6 3.2.2 Maakuntakaava... 6 3.2.3 Yleiskaava... 7 3.2.4 Asemakaava... 7 3.2.5 Sotahistoriallisten kohteiden arkeologinen inventointi... 8 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 4.1 Suunnittelun tarve ja tavoitteet... 9 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 10 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 10 4.3.1 Osalliset... 10 4.3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 10 4.3.3 Viranomaisyhteistyö... 10 4.3.4 Vaihtoehtotarkastelu... 10 4.3.5 Yleiskaavallinen tarkastelu... 11 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 11 5.1 Kaavan rakenne... 11 5.1.1 Palvelut ja työpaikat... 11 5.2 Asemakaavamuutokset perusteluineen... 12 5.2.1 Rakennuskorttelit... 12 5.2.2 Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET). 12 5.2.3 Puistot ja lähivirkistysalueet (VP ja VL)... 12 5.2.4 Pysäköinti, kadut ja liikennöinti... 12 5.2.5 Kunnallistekniikka... 13 5.3 Kaavan vaikutukset... 13 5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja maisemaan... 13 5.3.2 Vaikutukset kulttuuriympäristöön ja muinaismuistoihin... 13 5.3.3 Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön, ilmastoon ja pohjavesiin... 13 5.3.4 Sosiaaliset vaikutukset... 13 5.3.5 Taloudelliset vaikutukset... 14 5.3.6 Vaikutukset liikenteeseen... 14 5.3.7 Vaikutukset voimassa olevaan maakuntakaavaan... 14 6 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTUS... 15

2 6.1 Toteuttamisen aikataulu... 15 6.2 Toteuttamista edeltävät luvat... 15 6.3 Toteuttamisen seuranta... 15

3 LEMIN KUNTA TUOMELANKANKAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Lemin kunnan Tuomelankankaan taajama-alueella Iitiäntien eteläpuolella lähellä Lappeenrannan kaupungin rajaa. Alueen pintaala on noin 20 ha. Kaava-alueen seudullinen sijainti ympyröitynä Kaava-alueen alueellinen sijainti ja likimääräinen rajaus

1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus 4 Kaavan koko nimi on. Asemakaavan tavoitteena on tiivistää yhdyskuntarakennetta ja luoda viihtyisä asuinalueen laajennus Tuomelankankaan nykyiseen asemakaavaan liittyen. Yhtenä tavoitteena on vanhan palstoitussuunnitelma-alueen muuttaminen asemakaavaksi. 1.3 Selostuksen liiteasiakirjat Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Voimassa oleva asemakaavaote Kaavakartta Kaavamerkinnät Asemakaavan tilastolomake 1.4 Kaavatyöhön liittyvät muut asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali - Etelä-Karjalan maakuntakaava - Kunnallistekninen tarkastelu - Sotahistoriallisten kohteiden arkeologinen inventointi 2009-2012 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet ja aikataulu 2.2 Asemakaavan tiivistelmä päätti käynnistää asemakaavan laatimisen (khall 26.8.2013 192). Asemakaavamuutoksesta ei järjestetty viranomaispalaveria, mutta kaavamuutoksen tarvetta käsiteltiin pääpiirteissään kunnan ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen välisessä kehittämiskeskustelussa 29.11.2013. Kaavaluonnos oli MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä 11.3 1.4.2014 välisenä aikana. Luonnosaineistosta jätettiin yksi huomautus. TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ. Kaavalla sijoitetaan nykyisen Tuomelankankaan asemakaavan länsipuolelle uusi vetovoimainen asuinalue, siihen liittyvät tarpeelliset kadut sekä lähivirkistysalueet. Palstoitussuunnitelma-alueella todetaan nykytilanteen mukainen rakentaminen ja muu ympäristö asemakaavamuotoisena. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Luonnonympäristö

3.1.2 5 Länsiosa: Alueen kallioperä on rapakivigraniittia ja maaperä moreenia. Vanhaan Lemi-Lappeenranta tiehen rajoittuva alue on nuora sekapuuvaltaista taimikkoa, samoin Myllyojantien itäpuolinen alue. Alueen keskellä on noin hehtaarin suuruinen kuusikkoalue, josta on hakkuusopimus tehty. Samalla alueella on pieni kosteikkoalue, jonne on tosin ajettu täyttömaita. Itäosa: Alue on käytännössä jo kokonaisuudessaan ihmisen muokkaamaa. Asuintonttien pohjoispuolista kuusivaltaista metsää on hoidettu puistomaisena alueena. Tuomelanpellontiehen rajoittuu vanha maa-aineksenottoalue, joka on luontaisesti metsittynyt ja maisemoitunut. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Ilmakuva vuodelta 2012 Suunnittelualueella on 16 omakotitalorakennusta. Ne ovat rakennettu 1990-luvun loppupuolella. Kunta on rakentanut Lappeenrannan siirtoviemäriä varten tasausaltaan 1990- luvun alussa. Tasausaltaan pumppaamorakennus Tuomelanmutkan asuinaluetta

3.1.4 Maanomistus 6 Kaava-alue on Lemin kunnan ja yksityisten omistuksessa. 3.1.5 Liikenne Alueen liikenneverkon muodostavat Iitiäntie, Tuomelanpellontie ja Turkkilantie. Tuomelankaan asuinaluetta ja Iitiäntien väliselle alueelle on kunnan toimesta rakennettu kevyen liikenteenväylä 2009. Myös Tuomelankankaantien varrella on osittain kevyen liikenteen väylää. 3.1.6 Pohjakartta Pohjakarttana käytetään Maanmittauslaitoksen hyväksymää digitaalista pohjakarttaa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) 3.2.2 Maakuntakaava Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT): Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on annettu 30.11.2000. Tavoitteet ovat tulleet voimaan 1.1.2002. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa linjataan maamme alueidenkäyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteilla vastataan niihin haasteisiin, joita mm. muuttoliikkeen vaikutukset aluerakenteeseen, yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tarve, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnönsäilyminen ja yhteysverkostojen toimivuus alueidenkäytölle asettavat. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntienkaavoituksessa. Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistuksen kohteena oli valtioneuvoston vuonna 2000 tekemä päätös. Päätöstä on tarkistettu tavoitteiden sisällön (luvut 4.2-4.7), voimaantulon ja toimeenpanon (luku 8) sekä muutoksenhaun (luku 9) osalta. Muilta osin, kuten tavoitteiden oikeusperustan ja oikeusvaikutusten osalta, vuoden 2000 päätös jää voimaan. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentämällä tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Suurin osa tavoitteista kuitenkin säilyy ennallaan. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Ympäristöministeriö on vahvistanut Etelä-Karjalan maakuntakaavan 21.12.2011. Etelä-Karjalan liiton maakuntahallitus päätti 28. maaliskuuta 2012 käynnistää vaihemaakuntakaavan laatimisen. Vaihekaava kattaa koko maakunnan ja teemana on kaupallisten palveluiden, elinkeinoelämän ja liikenteen kehittämismahdollisuudet. Se tulee vahvistuessaan korvaamaan 21.12.2011 vahvistetun Etelä-Karjalan maakuntakaavan vaihekaavan aluevarausten osalta.

Muilta osin vahvistettu maakuntakaava jää voimaan. 7 Maakuntakaavaote Iitiän alueelta 3.2.3 Yleiskaava Alue on maakuntakaavassa osoitettu merkinnällä RAKENNETTA TIIVISTÄVÄ TAI UUSI ASUNTOVALTAINEN ALUE (Ar). Asemakaavan itäosa on maakuntakaavassa osoitettu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöalueeksi (ma/kv). Lemin Iitiän alueelle ei ole laadittu oikeusvaikutteista yleiskaavaa. 3.2.4 Asemakaava Osalla aluetta on voimassa 2004 hyväksytty asemakaava. (Korttelit 15 ja 16) Ajantasakaavaote

8 3.2.5 Sotahistoriallisten kohteiden arkeologinen inventointi Museovirasto aloitti keväällä 2009 kolmivaiheisen inventointihankkeen Salpalinjan linnoitteiden tutkimiseksi. Salpalinjaksi kutsutaan Suomen itärajan turvaamiseksi linnoitettua puolustusketjua, joka rakennettiin vuosina 1940 1944. Salpalinja alkaa Virolahdelta, Suomenlahden rannalta ja jatkuu Koillis- Lappiin Savukosken kuntaan saakka. Salpalinjan rakentaminen oli suurin työmaa Suomen itsenäisyydenajan historiassa. Sen alueella ei taisteltu jatkosodan aikana. Sodan päätyttyä 1944 linnoitustyöt lopetettiin, mutta puolustusketjua pidettiin kunnossa 1980-luvulle asti. Salpalinja siirtyi 2003 puolustusministeriöltä valtiovarainministeriön haltuun. Linnoitteita hoitaa nykyään Senaatti-kiinteistöt. Selvittääkseen minkälaisesta kokonaisuudesta tarkalleen ottaen on kysymys, valtiovarainministeriö tilasi Museovirastolta koko Salpalinjan puolustusketjua koskevan inventoinnin. Hankkeen tarkoituksena oli selvittää, missä Salpalinjan linnoitteet täsmälleen sijaitsevat ja missä kunnossa ne ovat. Maankäyttö- ja rakennuslain perusteella toisen maailmansodan aikaiset linnoitteet on otettava huomioon maankäytön suunnittelussa. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää myös kohteiden ylläpidossa ja mahdollisissa entisöimishankkeissa. Kolme vuotta kestänyt inventointihanke käynnistyi kesällä 2009 arkistoaineiston tutkimuksella ja aikaisempien inventointien kokoamisella. Arkistoista kuvattiin satoja vanhoja sotilaskarttoja, joiden avulla saatiin koko Salpalinjasta laadittua digitaalisessa muodossa oleva maastotietokanta nykypäivän karttapohjalle. Inventoinnin kenttä- ja jälkityövaiheessa hyödynnettiin lisäksi linnoitetuilta alueilta laserkeilauksella tehtyjä kolmiulotteisia maastomalleja. Linnoitteiden sijainnit määriteltiin GPS-paikantimella, niistä laadittiin kirjalliset kuvaukset ja ne dokumentoitiin valokuvaamalla. Inventointihanke päättyi keväällä 2012. Linnoitekohteiden tiedot syötettiin myös Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin. Salpalinjan puolustusketju muodostaa hyvin säilyneen linnoitekokonaisuuden. Salpalinja on todennäköisesti yksi parhaiten säilyneistä toisen maailmansodan aikaisista puolustusketjuista Euroopan alueella. Betonikorsut, kallioon louhitut majoitustunnelit ja kiviesteet ovat säilyneet hyvässä kunnossa. Väliaikaisiksi rakennettuja kenttälinnoitteita on tuhoutunut ja vaurioitunut enemmän mutta niiden muodostamat linnoitekokonaisuudet ovat myös säilyneet hyvin. Asemakaavan itäosa on ollut myös tutkimusaluetta. Alla olevassa kartassa on muinaisjäännösrekisteriin merkitty muinaismuistoalue ja punaisella pisteellä yksittäinen muinaisjäännös (taisteluhauta).

9 Muinaisjäännösalue ja kohde karttaan sovitettuna RKY-aluuen rajaus kaavaan nähden 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tarve ja tavoitteet Asemakaavan muutostarve on lähtenyt liikkeelle kunnan aloitteesta. Kunta on hankkinut maata asuinrakentamisen kaavoitustarpeisiin vuonna 2011. Kunnalla ei ole Iitiän alueella kovin paljon vapaata tonttitarjontaa tällä hetkellä. Tuomelanmutkan asuinalue on suunniteltu palstoitussuunnitelmalla. Se on nyt perusteltua ottaa asemakaava-alueeksi. Teollisuustonteille (KTY) ei ole ollut kysyntää, joten niiden muuttamista asuinkäyttöön on syytä tutkia. Kaavalla on tarkoitus myös sijoittaa tarpeelliset liikenneyhteydet Iitiäntielle asti korvaamalla yksityistiet katuyhteyksillä.

10 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset on päättänyt käynnistää Tuomelankankaan asemakaavan muutoksen ja laajennuksen. (khall 26.8.2013 192). 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Lähialueiden asukkaat ja maanomistajat Lähialueen yrittäjät ja yhdistykset Media Viranomaiset 4.3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 4.3.3 Viranomaisyhteistyö 4.3.4 Vaihtoehtotarkastelu Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta on mahdollista antaa mielipiteitä. Ne huomioidaan mahdollisuuksien mukaan suunnittelun edetessä. Kaavaehdotusaineistosta voi jättää muistutuksen. Kaavatyön alussa kaavamuutoksista keskusteltiin kunnan ja Kaakkois- Suomen ELY-keskuksen välisessä kehittämiskeskustelussa. Luonnos- ja ehdotusvaiheen kuulemisen aikana pyydetään kirjalliset viranomaislausunnot. Vaihtoehtoinen kaavarunko

Vaihtoehtomalli on täysin toteuttamiskelpoinen. Se jätettiin kuitenkin seuraavista syistä jatkovalmistelun ulkopuolelle: 11 Kokoojakadulle jouduttaisiin sallimaan muutamia tonttiliittymiä Kaksi tonteista jäisi ajoyhteyden varaan Tonttikoko jäisi pienemmäksi 4.3.5 Yleiskaavallinen tarkastelu MRL 54 :n mukaan on alueelle, jolle ei ole laadittu oikeusvaikutteista yleiskaavaa, asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin on otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. Asemakaavan muutos ja laajennus täyttää yleiskaavan sisältövaatimukset seuraavin perustein: Uudet asuinkorttelialueet muodostuvat viidestä tiiviistä kortteleiden alueista, mikä on yhdyskuntarakenteen toimivuuden, taloudellisuuden ja ekologisen kestävyyden kannalta edullista. Olevaa infraa on käytetty hyväksi alueen katuyhteyden muodostamisessa. Alueella on mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristön muodostumiseen. Alueella on riittävästi virkistykseen soveltuvia alueita. Mahdollisuudet liikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla on mahdollista. Joukkoliikenteen järjestämisen mahdollisuudet ovat rajoitetut. Yhdyskuntarakenne: suunniteltu maankäyttö on luonteva osa Tuomelankankaan taajama-aluetta ja tukee näin alueen yhdyskuntarakenteen tiivistämistä. Viheryhteydet: Virkistysalueet laajenevat asemakaavan myötä. Liikenneyhteydet: Ajoneuvoliikenteen yhteys alueelle on järjestetty Tuomelankankaantieltä Iitiäntielle ja Turkkilantielle. Alueelle on rakennettu jo kevyen liikenteen väyliä. Alue on saavutettavissa myös joukkoliikenteellisesti. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaavalla sijoitetaan 23 uutta erillispientalon tonttia, niille tarpeellinen katuyhteys ja sekä lähivirkistysalueet. Palstoitussuunnitelman perusteella Tuomelanmutkaan osoitetaan 15 jo rakennettua AO-tonttia. 5.1.1 Palvelut ja työpaikat Alueelle ei sijoitu palveluita eikä työpaikkoja. Kunnalliset palvelut löytyvät Kuukanniemen (peruskoulu) Kirkonkylän alueilta. Uusi päiväkoti löytyy lähialueelta.

12 Päiväkodin sijainti ympyröitynä 5.2 Asemakaavamuutokset perusteluineen 5.2.1 Rakennuskorttelit Erillispientalojen korttelialueet (AO) Asemakaavalla osoitetaan yhteensä 39 AO-tonttia. Uusien tonttien pinta-alat vaihtelevat 1 600 2 700 m2:n välillä. Suuremmilla tonteilla rakennusoikeus on 400 k-m2 ja pienemmillä 350 k-m2. Palstoitussuunnitelma-alueen tontit perustuvat muodostettuun kiinteistöjaotukseen. Niiden rakennusoikeudet on määritelty niin, että suurempien tonttien tehokkuus on 0,10 ja pienenpien 0,15. Yhteensä rakentamiseen on varattu AO-kortteleita noin 9 ha. Rakennusoikeutta kortteleihin muodostuu yhteensä 14 200 k-m2. Tonttien kerrosluvut on määritelty siten, että rakennukset soveltuvat hyvin maaston muotoihin. 5.2.2 Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET) Lappeenrantaan menevän siirtoviemärin pumppaamorakennuksen alue ja tasausallas osoitetaan kyseisellä merkinnällä. Alueen pinta-ala on noin 1 600 m2 ja rakennusoikeutta sille on osoitettu 150 k-m2. Korttelien 31 ja 32 väliin on osoitettu alueen osa, jolle voi sijoittaa esim. jätevesipumppaamon. 5.2.3 Puistot ja lähivirkistysalueet (VP ja VL) 5.2.4 Pysäköinti, kadut ja liikennöinti Puisto- ja lähivirkistysalueita alueita osoitetaan yhteensä 8,3 ha. Vanhan soramontun alueelle on mahdollista sijoittaa myös toimintoja leikki- ja urheilutarpeisiin. Iitiän alueen kyläyhdistys on vuokrannut alueen kunnalta. Rakentamattoman alueen puistoille ja lähivirkistysalueille on osoitettu ohjeelliset ulkoilureitit. Leikki- ja urheilualueen pysäköintiä varten on osoitettu uusi alue. Uudelle asuinalueelle joudutaan rakentamaan uusia tonttiluokkaisia katuja noin 460 m. Tasausaltaalle on osoitettu ajoyhteys Tuomelanpellontieltä.

13 5.2.5 Kunnallistekniikka 5.3 Kaavan vaikutukset Kevyen liikenteen väylä on osoitettu kaavaan rakennetun mukaisena. Alueen yksityistiet (esim. Turkkilantie) osoitetaan kaavaan katuina siten, että katuverkostoa pitkin pääsee molemmin puolin liikennöimään Iitiäntielle asti. Kaikki asemakaavan tontit liitetään kunnalliseen vesi- ja jätevesiverkostoon. Uusi asuinalue vaatii ainakin yhden uuden jäteveden pumppaamon. Se sijoittunee puistoalueelle. 5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja maisemaan Maisemalliset haittatekijät jäävät näillä kaavamuutoksilla hyvin vähäisiksi. Uudisrakentamiseen varatut alueet eivät tule näkymään kaukomaisemassa. 5.3.2 Vaikutukset kulttuuriympäristöön ja muinaismuistoihin Kaavalla ei vaikutusta rakennettuun kulttuuriympäristöön eikä muinaismuistoihin. Museoviraston 2009 2012 suorittaman inventoinnin perusteella arvokohteet sijaitsevat käytännössä kokonaan asemakaavan ulkopuolella. Museoviraston suorittaman inventoinnin voidaan tulkita tarkentavan maakuntakaavan RKY-aluerajausta. Tällä perusteella varsinaista RKY-aluerajausta ei ole huomioitu asemakaavassa, koska on oletettavaa, että asemakaavan tonttialueilla ja lähivirkistysalueella ei sijaitse enää kunnossa olevia Salpalinjan kohteita. 5.3.3 Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön, ilmastoon ja pohjavesiin 5.3.4 Sosiaaliset vaikutukset Alueella ei ole todettu sellaisia erityisiä luonnonarvoja, jotka vaarantuisivat asemakaavalla. Luontoa jää välttämättä aina jonkin verran rakentamisen alle. Tässä tilanteessa voidaan kuitenkin todeta, että yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ihmisten elinolojen muuhun paranemiseen on merkittävämmässä asemassa kuin luontoarvot. Kokonaisuutena katsoen kaava ei merkittävästi tule muuttamaan alueen luonto-olosuhteita. Uudisrakentamisessa ovat energiavaatimukset tiukentuneet. Uudisrakentaminen energiatehokkuus ja ilmastonmuutoksiin liittyvät asiat tulee huomioida rakentamisessa. Maalämpö on suosituimpia energiamuotoja tällä hetkellä. Rakentaminen kuluttaa aina jonkin verran luonnonvaroja. Täysin nollaenergiaratkaisuja ei ole mahdollista toteuttaa. Uusiutuvien kotimaisten energiamuotojen käyttö olisi toivottavaa, mutta asemakaavamääräyksillä ei sitä voi suoraan velvoittaa. Asemakaava ei sijoitu pohjavesialueille. Vaikutukset ihmisten terveyteen Asemakaavalla ei ole mainittavia vaikutuksia ihmisten terveyteen. Radonin mahdollisia haittoja pyritään torjumaan kaavamääräyksellä. Vaikutukset viihtyvyyteen ja virkistykseen

14 Alueen viihtyisyys ja virkistysarvot paranevat lisääntyvien hoidettujen puistoalueiden myötä etenkin suunnitellulla leikki- ja urheilualueella. Vaikutukset turvallisuuteen Asemakaava ei heikennä lähiseudun asukkaiden turvallisuutta. Kevyen liikenteen yhteys asuinalueen ja joukkoliikennepysäkin välillä parantaa yleistä turvallisuutta. Iitiän päiväkoti on saavutettavissa kevyen liikenteen väylän kautta. 5.3.5 Taloudelliset vaikutukset 5.3.6 Vaikutukset liikenteeseen Uudisrakentaminen tuo kunnalle lisää kiinteistövero- ja kunnallisveroja. Toisaalta kunnallisten palveluiden järjestäminen kuluttaa jonkin verran yhteiskunnan varoja. Uudisrakentaminen luo aina jonkin verran uusia työpaikkoja suoraan ja välillisesti. Tuomelanpellontien liikennemäärät tulevat kasvamaan jonkin verran. Liittyvää ja erkanevaa liikennettä Iitiäntielle tulee jonkin verran lisää. Asemakaava-alueen välittömässä läheisyydessä on linja-autopysäkit Iitiäntien varressa. Liikenteelliset kokonaisvaikutukset jäävät vähäisiksi. Yksityistiet lakkaavat katualueilla maanmittaustoimituksella. Linja-autopysäkkien sijainnit 5.3.7 Vaikutukset voimassa olevaan maakuntakaavaan Asemakaava ei ole ristiriidassa maakuntakaavan kanssa. Asemakaava toteuttaa maakuntakaavan edellyttämää maankäyttöä. RKY-alueen merkittävyyttä on tarkennettu museoviraston inventoinneilla 2009 2012.

15 6 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTUS 6.1 Toteuttamisen aikataulu 6.2 Toteuttamista edeltävät luvat 6.3 Toteuttamisen seuranta Kaavan toteutuminen voi alkaa kaavan saatua lainvoiman, edellyttäen että muut luvat ja suunnitelmat ovat valmiina. Korttelialueiden toteuttaminen edellyttää normaalia rakennuslupamenettelyä. Jonkin verran joudutaan tekemään katusuunnittelua ja kunnallistekniikan suunnitelmia. valvoo viranomaisen roolissa alueen jatkosuunnittelua ja rakentamista. LEMIN KUNTA Antti Hirvikallio RI, YKS 371