Hankekoulujen toimintaan tutustumassa

Hankekoulujen toimintaan tutustumassa Selvitys Tieto- ja viestintätekniikka koulun arjessa hankkeen projektikoordinaation vierailuista hankekouluihin

Raportin sisältö Vierailut kärkikouluihin... 3 Espoon Koulumestarin koulu... 4 Helsingin Kuninkaantien molemmin puolin -hanke... 8 Kuninkaantien molemmin puolin hankkeen kevään kohotus... 8 Vierailu Puistolan peruskouluun... 10 Vierailu Nurkkatien ala-asteelle... 12 Vierailu Jakomäen ala-asteelle... 13 Vierailu Jakomäen yläasteelle... 14 Kauniaisten suomenkielinen perusopetus... 16 Mistä on hyvät koulut tehty - seminaari... 16 Lappeenrannan Joutsenon yläkoulu ja lukio... 18 Larsmon Holm skola... 21 Oulun Oulujoen koulu... 23 Punkalaitumen yhteiskoulu... 27 Riihimäen Pohjolanrinteen koulu... 30 Rovaniemen Saaren koulu... 33 Ruoveden Kirkonkylän koulu... 35 Tampereen Epun mediareppu... 37 Turun Puropellon koulu... 39

Vierailut kärkikouluihin Tieto- ja viestintätekniikka koulun arjessa hankkeen projektikoordinaatio vieraili hankekouluissa vuoden 2009 aikana. Vierailujen aikana tutustuttiin koulujen arkeen, opetukseen ja opiskeluun ja muuhun toimintaan ja erityisesti tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön oivalluksiin. Hankekoulujen arkeen tutustuminen oli kiinnostavaa, innostavaa ja konkretisoi hankekoulujen toimintaa. Vierailujen myötä on päässyt lähelle koulujen jokapäiväistä työtä. Koulujen opettajien, rehtoreiden ja opetustointen johtajien ja yrityspartnereiden kokemukset ja yhteiset keskustelut avasivat koulujen toimintaa ja päätöksentekoprosessia monen toimijan perspektiivistä. Vierailut oli järjestetty koulukohtaisesti eri tavoin. Kouluissa vierailtiin luokissa, osallistuttiin toimintaan ja seurattiin opetusta, keskusteltiin oppilaiden ja opettajien kanssa heidän kokemuksistaan tieto- ja viestintätekniikan käytöstä sekä tutustuttiin koulujen tiloihin ja tieto- ja viestintätekniseen varusteluun, laitteistoihin ja ohjelmistoihin ja erilaisiin käyttötapoihin. Lisäksi kouluissa käytiin keskusteluita opettajien, rehtoreiden ja muiden koulutoimijoiden kuten kunnan edustajien ja koulujen yhteistyökumppaneiden ja yritysmaailman edustajien kanssa. Kouluvierailut tehtiin kaikkiin hankkeisiin. Useimmista kouluvierailuista sovittiin koulujen kanssa tammikuussa 2009 järjestetyn Innovatiiviset opettajat työpajapäivän yhteydessä. Joulukuussa 2009 vierailtiin Joutsenon yläkoulussa ja lukiossa. Kouluvierailut toteutettiin seuraavanlaisessa aikataulussa 1. Kauniaisten suomenkielinen perusopetus: Kasavuoren koulu 20.1.2009 ja 16.4.2009 (Mistä on hyvät koulut tehty seminaari) 2. Ruoveden Kirkonkylän koulu 21.1.2009 3. Riihimäen Pohjolanrinteen koulu 2.3.2009 4. Turun Puropellon koulu 3.3.2009 5. Rovaniemen Saaren koulu 10.3.2009 6. Espoon Koulumestarin koulu 13.3.2009 7. Kauniaisten suomenkielinen perusopetus: Mäntymäen koulu 17.3.2009 8. Punkalaitumen yhteiskoulu 18.3.2009 9. Larsmon Holm skola 19.3.2009 10. Helsingin Kuninkaantien molemmin puolin hanke, vierailu Helsingin kaupungin Mediakeskukseen 27.3.2009 11. Tampereen kaupungin Epun mediareppu hanke 31.3.2009 12. Oulun Oulujoen koulu 6.4.2009 13. Helsingin Puistolan peruskoulu ja Nurkkatien ala-aste 28.4.2009 14. Helsingin Jakomäen ala- ja yläaste 11.5.2009 15. Lappeenrannan Joutsenon koulu 9.12.2009 Selvitykseen on koottu kouluvierailujen aikana käydyistä keskusteluista tehtyjä muistioita ja opettajien ajatuksia. Kouluvierailujen satoa jatkotyöstetään ja hyödynnetään Tieto- ja viestintätekniikka koulun arjessa hankkeen toimintamallien kehittelyssä. Raportti tarjoaa yhden näkökulman koulujen tietoja viestintätekniseen arkeen sekä nostaa esiin arjen onnistumisia, tvt:n käytön parhaita käytänteitä ja myös haasteellisia hetkiä. Kiitos hankekouluille lämpimästä vastaanotosta ja mahdollisuudesta vierailuihin!

Espoon Koulumestarin koulu Aika: Perjantaina 13.3.2009 Paikka: Koulumestarin koulu, Espoo Läsnä Vesa Äyräs (Koulumestarin rehtori) Tiina Korhonen (Koulumestarin vararehtori) Sanna Vahtivuori-Hänninen Anna Mattila Koulumestarin koulun tvt-kehittämisen vaiheita Koulumestarin koulu (ent. Mäkkylän koulu) muutti syksyllä 2007 uusiin tiloihin, joita päästiin ideoimaan vuotta aikaisemmin. Koulumestarin koulun opettajat ovat alun perin olleet varsin heterogeenista porukkaa. Kuitenkin Koulumestari on painottanut opetusta entistä enemmän lasten teknologisten innovaatioiden tukemiseen ja tätä myöten myös opettajakuntaan on hiljalleen valikoitunut Innokkaan koulun ideologian mukaisia opettajia. Kaikkien opettajien on sitouduttava koulun arvoihin ja pyrittävä eteenpäin koulun mukana. Koulumestarin oppilasaines on haastavaa. Oppilaista 30% on erityislapsia ja myös yleisopetuksen oppilasaines on haastava. Mäkkylän koulussa tvt-kehittäminen oli alussa varsin sattumanvaraista, eikä saavutettavia tuloksia hahmotettu. Koululla oli alun alkaen laitteita ja erilaisia, toisistaan irrallisia projekteja, mutta tvt-kehittäminen ei ollut osana koulun rakenteita. Systemaattisemman kehittämistyön myötä on päädytty siihen tulokseen, että tärkeimpänä kehittämiskohteena on asenteiden muokkaaminen, jonka apuna teknologia nähdään hyvänä työvälineenä. Asennetyöskentelyn kautta koulun opettajat tietävät, mitä tulisi muuttaa, muutokseen kuitenkin tarvitaan aikaa ja tukea. Koulumestarissa tehdyistä projekteista on ollut hyötyä koko koululle ja koulun toimintakulttuurille. Koululla on Espoon kaupungin pyynnöstä ollut vuosia dynaaminen teknologiakasvatuksen opetussuunnitelma. Koulun teknologiakasvatuksen opsissa panostetaan arjen teknologiaa ja siihen on koottu jokaiselle luokka-asteelle omat vinkkinsä. Opsia muokataan ja muutetaan opettajien ideoiden mukaan. Espoossa kouluja kehitetään antamalla kaikille kouluille jotain, eikä siten, että yksi koulu varustellaan kerrallaan. Todettiin, että kouluissa pystytään tekemään paljon, vaikka koulun infrastruktuuri ei ole kunnossa. Visio ja strategia kuntoon laittamalla voidaan vakuuttaa kunnan rahoittajat siinä vaiheessa, kun rahaa on jaettavana. Koulumestari levittää malliaan toiminnallisuudesta, arvoista ja visioistaan sekä tiimiorganisaatiosta tällä hetkellä Espoossa. Koulumestarin koulun ideologiaa Koulumestarin ajatuksena on oppimisympäristön laajentaminen luokkahuoneen ulkopuolelle. Koulumestarin Innovatiivisessa koulussa huomioidaan yhteiskunnan tarpeet ja arvot. Koulun arvoja määrittäessä on käyty läpi myös opettajien henkilökohtaisia arvoja sekä tehty tietoista työtä omien ja koulun arvojen tiedostamisessa. Tärkeäksi on nähty, että jokainen kouluyhteisön jäsen miettii

uudet asiat henkilökohtaisesti. Ylhäältä tuleva käskyttäminen ei välttämättä integroidu yksittäisen opettajan arkeen ja ajatteluun. Koulumestarin ideologian mukaan koulua ei voida kehittää, ellei kaikkia neljää osaaluetta, muuttuva opettajuus, oppiminen, johtajuus, yhteistyö, oteta huomioon. Koulumestarin ajattelun taustalla on idea oppivasta organisaatiosta, jossa on mahdollista yrittää, tehdä virheitä ja saada tukea. Vahvan visionäärisen johtamisen ohella Koulumestarin toiminnassa on olennaista jokaisen opettajan itsensä johtamisen taidot. Näihin taitoihin kuuluu kyky itsensä johtamiseen, joka liittyy muun muassa omien rajojen ja resurssien tunnistamiseen (mm. koulutustarjonnasta valitseminen ja kehittämisryhmiin osallistuminen). Vallan ollessa hajautettuna opettajat herkemmin innostuvat ja oma hallinta tuo jaksamista. Osalle opettajista opetuksen kehittämistyö on henkireikä lasten kanssa pyörivän arjen rinnalle. Koulussa on mietitty runsaasta lasten innovatiivisuuden ruokkimista. Monet opettajista ovat käyneet koulutuksissa muun muassa ajattelutaitojen ja prosessien kehittämiseen liittyen. On havaittu, että opettajat eivät useinkaan alussa tiedä, mikä on lopullisena tuloksena. Koulun tehtäväksi nähdään lasten innovatiivisuuden tukeminen laitteita ja välineitä tarjoamalla sekä lasten keksintöjen taivuttaminen pedagogisiksi innovaatioiksi. Koulumestarin lapset ovat muun muassa ideoineet ratkaisuja kertolaskupulmiin (vaikein kertolasku ja miten ratkaistaan 56=7*8 lapsen ratkaisuna neljä perättäistä lukua) sekä opetelleet eläinten elämää ensin itse keksimät eläimet askartelemalla ja elinympäristöt miettimällä ja tämän jälkeen samaa ajattelua sovelletaan oikeisiin eläimiin. Teknologinen oivaltaminen liittyy myös lasten itsetunnon kasvattamiseen. Toiminnan ja tekemisen kautta lapset pääsevät kiinni tietoja painottavaan koulumaailmaan. Tieto- ja viestintätekniikka ja koti-kouluyhteistyö Oppimiskeskus Innokas! toimii Koulumestarin koulun kanssa samoissa tiloissa. Innokas on koko koulun käytössä sekä espoolaisten (ja helsinkiläisten) opettajien kouluttamista varten. Oppimiskeskus toimii tiedon ja osaamisen jakamisessa sekä opettajien verkostoitumisessa. Osaamisen jakaminen kaikkien toimijoiden käyttöön on ratkaistu antamalla kaikille mahdollisuus osallistua ja kouluttaa oppimiskeskuksen puitteissa. Kouluttajina oppimiskeskuksessa toimi ensin henkilöitä Tat:ista (Taloudellinen tiedotustoimisto) ja nykyisin Koulumestarin apulaisrehtori ja opettajia. Koulutuksien haasteena on ollut muun muassa asenneja arvomuutoksen toteuttaminen. Koulun opettajat ovat innokkaita SmartBoardin käyttäjiä. Smart Boardin käytössä onkin syntynyt paljon uusia pedagogisia ideoita ja innovaatioita. Esikoululaisilla sovelletaan Trageton menetelmää lukemaan oppimisessa. Alkuvaikeuksien jälkeen Opit ympäristön käyttö on lähtenyt koulussa hyvin käyntiin ja nykyisin Opit-ympäristöä käytetään monella tavalla. Opit ympäristössä on luokka-asteisille ja aihekohtaisille tiimeille omat sivut. Tällä hetkellä Opitissa tiedotetaan kaikista koulun tapahtumista, eikä paperisia tiedotteita enää jaeta. Opitissa myös jokaisella oppilaalla on projektikansionsa. Koulumestarin hankkeessa keskeisinä on koti-kouluyhteistyö ja tätä kautta kouluviihtyvyyden ja -turvallisuuden kasvattaminen. Turvallisen koulun tavoite koskettaa myös opettajia. Vanhemmille halutaan tehdä näkyväksi, mitä koulussa tehdään ja tämän vuoksi vanhemmat otetaan mukaan kouluun ja koulun arkeen.

Koulussa muun muassa järjestetään siltautumisiltoja ensimmäisen luokan oppilaille ja heidän vanhemmilleen. Koulun opettajat ja vanhemmat myös osallistuivat Mannerheimin lastensuojeluliiton Turvallisesti netissä koulutukseen. Huoltaja-Opit otettiin käyttöön helmikuussa 2009. Käyttöönoton yhteydessä pidettiin yhteinen koulutustilaisuus opettajille ja vanhemmille. Huoltaja- Opit näkyy vanhemmille, opettajille ja oppilaille. Koulun ekaluokkalaisten vanhemmat ovat toivoneet mahdollisuutta myös henkilökohtaiseen reissuvihkoon (paperisia ei enää käytössä). Opitin tarjoamaa tekstiviestipalvelua kokeillaan. Vanhemmat ovat perustaneet Opitiin oman projektin vanhempaintoimikunnalle, jossa on muun muassa palsta talviurheiluvälineiden kierrättämiselle ja keskustelulle. Huoltaja- Opitin käyttö liittyy muuttuneeseen koulu-kotiyhteistyöhön. Vanhemmista on tullut vaativampia, yhteistyötä kodin kanssa täytyy tehdä ja koulun tulee viestittää avoimesti toiminnastaan. Tiimiaika ja rehtorin tunnit Koulumestarin tiimiorganisoidussa koulussa on varattu tiistaisin aikaa tiimityöskentelyyn. Jokaisella tiimillä on Opitissa oma aihekohtainen ja vuosiluokkainen kansio. Opitissa tiimien tiedot ovat olemassa ja kaikkien muokattavissa jatkuvasti. Tiimien toiminta on kaikille avointa ja täten mitään ei tehdä salassa. Jokaisessa aihekohtaisessa tiimissä on edustaja vuosiluokkatiimeistä. Aihekohtaiset tiimit on nimetty arvokkaiksi, innokkaiksi, toimeikkaiksi ja hyväkkääksi. Tiimi valitsee itselleen johdokkaan, joka vetää vuosiluokkaista ja aihekohtaista tiimiä. Perjantaiaamuisin rehtori Vesa Äyräs pitää yhdelle vuosiluokalle rehtorin oppituntia. Opetettavan vuosiluokan opettajille vapautuu aikaa vuosiluokkatiimien suunnitteluun ja koulun oppilaat pääsevät kosketuksiin rehtorin kanssa. Tieto- ja viestintätekniikka koulun arjessa hanketta varten on valittu luokkatasoittain tuutor-opettaja. Hanketta varten saatua rahaa on käytetty opettajien palkkoihin. Hankkeen etenemistä on dokumentoitu jonkun verran verkkoon. Koulun opettajien jaksaminen ja motivaatio pohjautuu opettajien omaan kiinnostukseen. Opettajan ollessa kiinnostunut esimerkiksi luonnosta, yhdistelee hän teknologiaa ja luontoa sekä jakaa kehittämänsä ideat ja kokeilut verkostossa. Verkoston kautta opettaja saa myös itselleen uusia ideoita. Kiinnostuksen ja innostuksen ohella tärkeää on opettajan itsensä johtaminen. Koulumestarin toiveita ja tarpeita Koulumestari toivoo, että saisi syksyllä 2009 hankittua kannettavat tietokoneet kaikille koulun viidesluokkalaisille. Koulussa on mietitty myös sitä ratkaisua, että vanhemmat ostaisivat lapselle koulun hankkiman kannettavan tietokoneen ja täten lapsi voisi kantaa kannettavaa kodin ja koulun välillä. Samankaltaista ajatusta on kehitelty myös kännykkäkameroiden suhteen. Tosin kännykkäkameroita riittäisi muutama kappale luokkakohtaisesti ja näitä sitten hyödynnettäisiin yhdessä ja toisille lainaten. Kevään 2009 aikana koulun opettajat ovat pohtineet ja suunnitelleet lapsilähtöisen opetuksen toteuttamista Koulumestarissa. Esiopetuksesta 4. luokkaan on mietitty keskeiseksi se, että opettaja tietää erilaisista pedagogisista malleista ja

opetuksessa edetään näitä soveltaen kohti aihekokonaisuuslähtöistä oppimista. 5.luokalta lähtien oppiminen personoituu ja tähän mennessä oppilaat ovat saavuttaneet välttämättömän tietotason, josta lähdetään syventymään. Koulumestarissa toivotaan resursseja muihin kärkikouluihin tehtäviin vierailuihin sekä raportointiin ja mahdolliseen tehtävään tutkimustyöhön.

Helsingin Kuninkaantien molemmin puolin -hanke Kuninkaantien molemmin puolin hankkeeseen tehtiin kevään aikana viisi vierailua. Ensimmäinen vierailu tehtiin Kuninkaantien hankkeessa vahvasti mukana olevaan Mediakeskukseen Kuninkaantien Kevään kohotus tilaisuuteen. Kuninkaantien hankkeen toimijat tapasivat Mediakeskuksessa vaihtaakseen kuulumisia ja työskennelläkseen aineryhmittäin hankkeen edistämiseksi. Mediakeskuksessa sovittiin Kuninkaantien molemmin puolin hankkeen koulujen kanssa vierailuista kouluihin toukokuun alkupuolella. Kuninkaantien molemmin puolin hankkeen kevään kohotus Aika: perjantaina 27.3.09 Paikka: Helsingin kaupungin Mediakeskus, Helsinki Läsnä opettajia Jakomäen ala- ja yläasteilta, Nurkkatien ala-asteelta, Puistolan ala-asteelta ja Puistolan peruskoulusta Petri Eskelinen (erityissuunnitelija, Mediakeskus) Ulla-Maija Vähäsarja (rehtori, Jakomäen ala-aste) Anu Tanzi-Albi (rehtori, Jakomäen yläaste) Annamari Jaatinen (rehtori, Puistolan ala-aste) Harri Reinikainen (rehtori, Puistolan peruskoulu) Sanna Vahtivuori-Hänninen Anna Mattila Kuninkaantien kevään kohotus sekä terveiset Oulusta ja Rinkebystä Tapaaminen aloitettiin Kuninkaantien molemmin puolin projektin koulujen opettajien ja rehtoreiden kevään viimeisessä kehittämispäivässä. Projektin kouluilla on ollut kuusi tapaamista vuoden aikana. Kuninkaantien koulujen rehtorit olivat käyneet vierailulla Oulujoen koululla ja Pohjankartanon yläasteella Oulussa. Oulujoen koulussa on jo pitkään pohdittu oppimisympäristöjä ja tilaparannuksia on tehty runsaasti (mm. aulatilaan tietokoneita). Oulujoella on kokeiltu ja panostettu oppilaiden mobiiliopiskeluun. Pohjankartanon yläasteella kaikki oppiaineet pyörivät vuosiluokittain tietyn teeman ympärillä (esim. 8. luokka musiikki, 9.luokka ympäristö). Koulun oppilaat ovat ylpeitä ja innostuneita tuotoksistaan. Kuninkaantien projektin koulujen erityisopettajat kävivät keväällä 2009 vierailulla Rinkebyn yläkoulussa, Tukholmassa. Rinkeby on ollut huonomaineinen ja lopetusuhan alla oleva koulu, lähiö on yksi Tukholman köyhimmistä ja alueella on paljon maahanmuuttajia. Uusi, 90-luvun alussa, valittu rehtori sai toiminnan suunnan muuttumaan. Koulu peruskorjattiin ja koulun ideologiaa lähdettiin rakentamaan oppilaiden tulevaisuuden tarpeiden mukaan. Tällä hetkellä koulussa on Eurooppa-linja, science-linja ja urheilulinja. Ruotsinkieli, puhuminen, lukeminen ja kirjoittaminen, ovat keskiössä koulun arjessa (mm. kirjastotoiminta). Uskontokasvatuksessa lähdetään uskontojen samankaltaisuuksien etsimisen kautta (Abrahamin lapset). Rinkebyn koulun viereen rakennettiin monitoimitalo, jossa toiminta suunnitellaan ja toteutetaan lähiasukkaiden ja oppilaiden toiveista (esim. tyttöjen kerhotila, lasten balettitunti). Rehtorin ehtoina koulun suunnan muuttamiseen olivat olleet riittävän suuren rahoituksen takaaminen, sosiaalitoimen mukaantulo kouluun, vapaat kädet opettajien rekrytointiin sekä koulun johtamiseen ja pedagogiseen johtamiseen

keskittyvän rehtorin ohella school manager (budjetti ja hallinnointi). Rehtori kääntyi vanhempien ja oppilaiden puoleen ja sai nämä yhdessä ideoimaan uudenlaista koulua. Koulun toiminnassa keskeistä ovat rakkaus, turvallisuus ja rajat. Nämä näkyvät yhtenäisyytenä (kaikki lapselle tärkeät toimijat saman katon alla), lapsilähtöisyytenä (kaikessa mietitään ensimmäisenä lapsen etua), luovan ajattelun tukemisessa, lapsista välittämisessä sekä selkeissä säännöissä, joista pidetään kiinni (esim. ehdoton ei kiusaamiseen ja kiusaamisen seuranta). Sanna Vahtivuori-Hänninen kertoi Tieto- ja viestintätekniikka koulun arjessa hankkeesta ja hankkeen etenemisestä. Nostettiin esiin Tekes-projektin eteneminen ja huhtikuussa pidettävä ITK-konferenssi. Päätetiin, että Kuninkaantien molemmin puolin hankkeessa mietitään muille kouluille levitettävissä olevia asioita. Kuninkaantien molemmin puolin hankkeen eteneminen Kuninkaantien projektissa on tulossa uusi, oppilaiden ideoima perinteisestä fyysisestä opiskeluympäristöstä poikkeava moderni oppimistila Jakomäen alaasteen tiloihin. Oppimistilaan on tulossa tykki, dokumenttikamera ja Smart Board. Oppimistilaan on olemassa rahoitus kunnalta (toteutettava vuoden 2009 aikana) ja lähiaikoina on tarkoitus pitää palaveri tilan suunnittelussa ja toteuttamisessa mukana olevien kanssa. Todettiin, että suunnitelma näyttää hyvältä ja seuraavaksi on tilan toteuttamisen vaihe. Kuninkaantien molemmin puolin projektissa julkinen tiedotus tapahtuu Koulufoorumin kautta ja sisäiseen tiedotukseen käytetään Fronter-ympäristöä. Koulujen opettajilla on paljon kokemuksia samanaikaisopettajuudesta. Esim. maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kanssa luokassa on luontaisesti useita opettajia. Puistolassa on pienryhmien intensiiviset Smart Us koulutuksia. Koulutukset on järjestänyt Mediakeskus. Kuninkaantielle tuleva Smart Us leikkikenttä valmistuu syksyllä 2009. Keskusteltiin opettajien innostumisesta ja kuormittumisesta. Kuninkaantiessä on alusta alkaen painotettu, että projektiin osallistuminen on opettajille vapaaehtoista. Mukana on tällä hetkellä n. 35 kiinnostunutta opettajaa. Projektissa aktiivisesti mukana olevia on pyydetty tiedottamaan opettajakuntaa ja vanhempia projektin etenemisestä. Projektilla on arvostettu asema koululla ja seuraavana haasteena onkin kaikkien opettajien motivointi ja mukaan ottaminen. Esimerkiksi tempauksia, joissa lapset ovat aktiivisessa asemassa, on pidetty hyvänä tapana levittää projektia. Toukokuulle 2009 on suunnitteilla luokka-asteittain toteutettava liikuntapäivä. Myös projektista tiedottamiseen panostetaan, suunnitteilla on tehdä kooste koteihin jaettavaksi vuoden 2008 2009 aikana projektin puitteissa tapahtuneista asioista. Myös koulujen johtokuntien mukaan saamista hankkeeseen pidettiin keskeisenä. Kuninkaantien hankkeen koordinointi ja rahoitus Kuninkaantien projektin rehtorit pohtivat projektin tulevaisuuden koordinointia ja johtamismallia. Nyt ratkaisuna on ollut yhdeksän koordinaattoria ja esitettiin, että tulevaisuudessa koordinaattoreita voisi olla vähemmän (max 1/koulu) tai, että vaikuttavuuden varmistamiseksi koulujen rehtoriryhmä toimisi koordinaattoreina. Koordinaattorit ovat saaneet tekemästään työstä korvausta. Myös Jakomäen ylä- ja ala-asteen tulevaan yhdistymiseen tarvittaisiin koordinaattori (esimerkiksi koulujen

apulaisrehtorit). Koulujen koordinoinnin lisäksi Mediakeskus on mukana kehittämässä, kouluttamassa ja antamassa tukea. Viime vuoden aikana Kuninkaantien molemmin puolin projektissa ollut rahoitus on riittänyt tilaisuuksien järjestämiseen ja rahoituksella on myös pystytty korvaamaan sijaiskuluja. Tämän vuoden budjetti projektiin on pienempi ja tämän vuoksi Opetushallituksen oppimisympäristörahoitus sekä Tekes-tutkimuksen myötä tulevat investoinnit ovat projektille tärkeitä. Esitettiin, että sijaiskustannuksiin voisi käyttää rahaa koulujen omilla rahoitusosuuksista. Muita käsiteltyjä asioita Puistolan rehtorilla Annamari Jaatisella on suunnitteilla väitöskirja teemasta, jossa tarkastellaan opetusta ja oppimista stressittömässä oppimisympäristössä. Tarkoituksena on luoda lapsilähtöinen tulevaisuuden (fyysinen ja virtuaalinen) oppimisympäristö ja tarkastella tämän vaikutuksia. Oppimisympäristöä ja väitöskirjaa ideoidaan yhdessä Margit Sjöroosin ja Kristiina Kumpulaisen kanssa. Stressittömään oppimisympäristöön liittyvästä toteutuksesta ja tiedotuksesta keskustellaan Kuninkaantien projektitiimissä. Keskusteltiin Tvt koulun arjessa hankkeesta ja hankkeen merkityksestä Kuninkaantielle. Todettiin, että hankkeen ei ole tarkoituksenmukaista tuottaa Kuninkaantien opettajille lisää työtä vaan hanke tulisi nähdä osana Kuninkaantien projektin kokonaisuutta. Muun muassa Oulujoen koulu ja osa ihmisistä (SimLab) ovat Innoschoolin kautta tuttuja. Tavoitteena on, että Tvt koulun arjessa hankkeeseen liittyen Kuninkaantiellä mietittäisiin koulun tuki- ja jakamiseen liittyviä prosesseja. Esimerkiksi Kuninkaantien projekti voisi näkyä vahvemmin lapsille ja koulun arjessa sekä huomiota tulisi kiinnittää koko opettajakunnan kiinnostuksen herättämiseen ja mukaan motivoimiseen. Kuninkaantien hankkeessa voisi olla iloa yhteistyöstä Täsmä-tv:n kanssa (Arto Tuominen). Opettaja.tv tarjoaa paljon eri oppiaineiden opetusmateriaalia. Mediakeskuksen koulutustarjonnassa YLE:n opettaja.tv on huomioitu. Vierailu Puistolan peruskouluun Aika: Tiistaina 28.4.2009 Paikka: Puistolan peruskoulu, Helsinki Läsnä Harri Reinikainen (rehtori) Sanna Vahtivuori-Hänninen Anna Mattila Kuninkaantien molemmin puolin hankkeen kuulumisia Yhteistyö Puistolan ja Jakomäen koulujen välillä käynnistyi Helsingin kaupungin päätettyä koulukohtaisen kehittämisrahan sijaan jakaa alueellista kehittämisrahaa. Tämän myötä Puistolan alueen rehtorit ryhtyivät pohtimaan, minkälaisia alueellisia kehittämishankkeita voisi olla. Puistola kutsui Jakomäen yhteistyöhön (Puistolan tanssiin kutsu Jakomäelle). Kuninkaantien molemmin puolin hankkeeseen Puistolan peruskoulua pyydettiin mukaan. Puistola ja Jakomäki ovat alueellisesti ja väestöllisesti hyvin erilaisia. Jakomäessä on lähdetty hanakasti kehittämään opetusta kasvaneen maahanmuuttajataustaisen

oppilasaineksen mukaan. Jakomäessä on myös panostettu erityisopetukseen. Puistola puolestaan pystyy antamaan Jakomäelle mallia ja ideaa yhtenäisen peruskoulun prosesseista. Jakomäen ala- ja yläaste yhdentyvät Jakomäen peruskouluksi vuoden 2009 aikana. Yhtenäisessä peruskoulussa yhdistävinä tekijöinä ovat peruskoulun opettajuus ja oppiaineiden opettaminen kaikilla vuosiluokilla. Yhtenäinen peruskoulu on Puistolassa mahdollistanut muun muassa aineenopettajien siirtymisen alakoulun puolelle. Esimerkiksi koulun uskonnonopettaja on käynyt opettamassa uskontoa ensimmäiselle luokalle. Tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan ole kovin paljoa hyödynnetty, sillä opettajilla on jo muutenkin kertynyt ylityötunteja. Alun perin Kuninkaantien-hankkeen ajateltiin tuovan tukea etenkin kouluissa usein yksin toimiville erityisopettajille (esim. Puistolan peruskoulussa 2 erityisluokkaa ja paljon integraatio-oppilaita). Kuitenkin hanke on poikinut yhteistyötä myös muiden aineiden välillä aineryhmätyöskentelyn kautta. Esimerkiksi koulun historian, uskonnon ja äidinkielen opettajat ovat olleet tyytyväisiä ja saaneet avartavia kokemuksia yhteistyöstä toisen koulun opettajien kanssa. Kuninkaantien molemmin puolin hanke toimii sateenvarjona eri oppiaineille. Kuninkaantien molemmin puolin hanke on Innoschool-projektin ja Mediakeskuksen mukaan tulon myötä painottunut vahvemmin tieto- ja viestintätekniikkaan. Mediakeskuksen tarjoamiin palveluihin, koulutuksiin ja tukeen on oltu tyytyväisiä ja Mediakeskuksella on ollut keskeinen asema hankkeen etenemisessä. Puistolan peruskoulun opettajat osallistuvat runsaasti Mediakeskuksen koulutuksiin ja välittävät koulutusten hyviä kokemuksia myös muille opettajille. Koulutuksiin osallistumisessa Helsingin kaupungin maksamat sijaiset ovat avainasemassa. Kuninkaantien molemmin puolin hankkeen koulujen johto on vaihtunut tiuhaan. Puistolan peruskoulun rehtori Harri Reinikainen on ainoa hankkeen ajan pysynyt rehtori. Henkilöstövaihdosten myötä on tullut uusia ideoita ja energiaa hankkeen etenemiseen. Puistolan ala-asteen rehtori Anna-Mari Jaatinen on tällä hetkellä hankkeen koordinaatiovastuussa. Kokemuksia Fronterista ja Koulufoorumista Hankkeen sisäisessä viestinnässä käytetään Fronteria ja ulkoiseen viestintään Koulufoorumia. Fronteriin on suhtauduttu opettajista riippuen positiivisesti tai neutraalisti. Fronterin käyttöönotto on tapahtunut nopeasti, sillä koulun opettajat ovat muun muassa Vilman ja sähköisen varauskalenterin myötä tottuneet verkkoympäristöjen hyödyntämiseen ja heillä on hyvä valmius tvt:n käyttöönottoon. Sekä Fronterin että Koulufoorumin päivittäminen ja materiaalin/sisällön tuottaminen on jaksamisen ja ajan kysymys. Osa Puistolan peruskoulun opettajista tuottaisi mielellään lisää sisältöä Fronteriin, jos heillä olisi aikaa. Fronterissa on tällä hetkellä jaossa muun muassa aineryhmien koostamaa materiaalia. Opettajat ovat olleet Fronteriin suhteellisen tyytyväisiä ja heidän mukaansa kehittämispäiviä on ollut sopivasti. Myös Fronterin käytössä koulun opettajakunta kuitenkin jakautuu, osa opettajista käyttää Fronteria aktiivisesti ja osa ei. Hankeideoiden levittäminen

Kuninkaantien hanke on ollut varsin onnistunut ja positiivishenkinen hanke. Hankkeen haasteet liittyvät ideoiden levittämiseen koulun sisällä ja muihin kouluihin. On huomattu haastavaksi innostaa opettajia, jotka eivät ole hankkeessa aktiivisina mukana. Hanketta aloittaessa ajateltiin, että ajatusten vaihtoa, jakamista ja innostumista tapahtuu luonnostaa hankkeen edetessä. Hankkeessa mukana olevat opettajat ovat tiedottaneet hankkeesta ja mainostaneet hanketta. Mukana olevat opettajat ovat olleet lanseeraamassa kouluun uutta (esim. interaktiiviset valkotaulut) ja kouluttaneet muita opettajia koulun sisällä. He vetivät myös vierailuviikolla koulussa käynnissä ollutta väriviikkoa. Innokkaiden opettajien yrityksistä huolimatta muiden opettajien innostuminen ei ole ollut toivotunlaista. Koulussa onkin huomattu, että jakamista ei ole tapahtunut riittävästi ja seuraavia levittämisen askeleita on mietittävä huolella. Levittämistä tapahtuu pääosin kahdella tavalla a) lähellä olevaa seuratessa toteaa niin hyväksi, että haluaa itsekin ottaa käyttöön tai b) kuule verkoston kautta jostain hyvästä ja ymmärtää itselleen hyväksi sovellettavaksi. Keskusteltiin mahdollisuudesta hyödyntää audiovisuaalista viestintää hankkeen levittämisessä. Audiovisuaalisuus on ilmava ja kevyt tapa viedä viestiä eteenpäin. Esimerkiksi oppilaat voivat äänittää ipodilla, kännykällä tai freeware ohjelmalla (AudaCity) tuotoksiaan. Tällaisen viestinnän avulla pystytään havainnollistamaan muille, mitä hankkeen myötä on tehty ja miten. Vastaanottaja voi kuunnella/katsella viestin, milloin itse haluaa. Viestejä voisi koota esimerkiksi Fronteriin. Audiovisuaalisen viestinnän avulla hankkeessa nousevia ideoita saataisiin dokumentoitua ja jaettua. Kuninkaantien molemmin puolin hankkeen kouluyhteistyön ja työskentelyn ideoita voitaisiin hyödyntää esimerkiksi Tampereen Epun mediareppu hankkeessa, jossa käynnistetään koulujen ja esiopetuksen välistä yhteistyötä. Kuninkaantien hankkeen tavoin myös Tampereen koulut ja päiväkodit sijaitsevat maantieteellisesti lähekkäin toisiaan. Seuraavat askeleet Puistolan peruskoulussa Reinikainen on pohtinut rehtorin tuntien aloittamista koulussa syyslukukaudella 2009. Rehtorin tunti olisi aamunavaustyyppinen, kerran kuukaudessa koulun oppilaat yhteen kokoava tilaisuus. Ideana on koulun yhteisöllisyyden kehittäminen ja me-hengen herättäminen. Vierailu Nurkkatien ala-asteelle Aika: Tiistaina 28.4.2009 Paikka: Nurkkatien ala-aste, Helsinki Läsnä Juha Salminen (koulun johtaja) Sanna Vahtivuori-Hänninen Anna Mattila Nurkkatien ala-asteen kuulumiset Nurkkatien ala-aste on elänyt Kuninkaantien hengessä mukana. Pienenä kouluna (9 opettajaa) osallistumismahdollisuudet Kuninkaantien molemmin puolin hankkeeseen ovat olleet rajalliset. Koulun johtaja Juha Salmisella on

opetusvelvollisuutta, joten myös hänen osallistumisensa Kuninkaantien hankkeeseen on ollut rajallista. Nurkkatien ala-aste on yksisarjainen koulu, lukuun ottamatta 3. luokkaa. Opettajat tekevät paljon työtä yksin luokkansa kanssa. Koulussa yt-aikaa on käytetty osaamisen jakamiseen ja koulutuksiin liittyen. Koulutusten aiheina ovat olleet muun muassa audiovisuaaliset laitteet ja oppilaiden kanssa tietokoneella tehdyt työt. Salminen pitää tvt:n opetuskäyttöä opettajille vapaaehtoisena asiana. Hänen tavoitteenaan on, että tvt:aan liittyvään kehittämistyöhön saisivat osallistua tästä kiinnostuneet opettajat. Koulun kanssa samoissa tiloissa sijaitsee myös kirjasto ja päiväkoti. Todettiin, että Nurkkatien ala-asteella on jo tulevaisuuden koulun puitteet, ympäristö ja yhteisö, olemassa. Salminen on ollut mukana joulukuun 2008 käynnistystapaamisessa ja helmikuussa vierailemassa Oulujoella. Oulujoen vierailu on ollut varsin kiinnostava ja herättänyt kehittämisintoa. Oulujoella koulua kehittämässä ovat olleet opetustoimen ihmiset ja ulkopuoliset konsultit, jotka ovat miettineet tulevaisuuden koulua ja tätä kautta on tuotu tietotaitoa kouluille. Helsingissä koulujen kehittäminen on koulujen itsensä vastuulla. Helsingin mallin mukaisessa kehittämisessä käy herkästi niin, että hankkeet ovat rehtori ja/tai opettajavetoisia, jolloin hankkeista aiheutuva ylimääräinen työ kasautuu muutamien harteille. Koulun ja opetuksen kehittäminen on Helsingissä edelleen oman työn ohella kehittämistä. Kuninkaantien molemmin puolin hankkeen rehtoreiden yhteistyö on sujunut hyvin. Rehtoreiden tapaamisia on ollut sopivasti ja yhteistyö on ollut luontevaa ja mukavaa. Naapurikoulun rehtorin tunteminen on helpottanut yhteydenottamista tarvittaessa. Rehtoreiden yhteistyön kaltaisen välittömän vuorovaikutuksen saaminen Kuninkaantien molemmin puolin hankkeen koulujen opettajien välille olisi hieno saavutus. Matkan varrella kohdattuja haasteita Pienellä koululla on omanlaiset haasteensa Kuninkaantien molemmin puolin hankkeen jalkauttamisessa sekä hankkeen taivuttamisessa palvelemaan koulun arkea. Koulussa on tällä hetkellä 4 viranhaltijaa ja 3 sijaista. Virattomien kehittämisinnosta huolimatta on opettajien sitouttaminen haastavaa. Toisena haasteena on hankkeen levittäminen osaksi koko koulun toimintaa ja hankkeen näkyväksi saaminen oppilaiden tasolla. Myös Kuninkaantien molemmin puolin hankkeen tulosten hidas näkyminen koulun arjessa on mietityttänyt. Salminen näkee, että hankkeen hyödyt, kehittämisideat ja tulokset eivät välttämättä näy välittömästi koulun arjessa vaan ovat osa tulevaisuuden koulun toimintakulttuurin kehittämistä. Hankkeessa olennaista on lasten tulevaisuustaitojen ja kouluyhteisön kehittäminen. Vierailu Jakomäen ala-asteelle Aika: Maanantaina 11.5.2009 Paikka: Jakomäen ala-aste, Helsinki Läsnä Ulla-Maija Vähäsarja (Jakomäen ala-asteen rehtori) Sanna Vahtivuori-Hänninen

Anna Aarnio Muutoksia Kuninkaantien molemmin puolin hankkeen rehtoreissa Jakomäen ala-aste yhdistyy syksyllä 2009 Jakomäen yläasteen kanssa Jakomäen peruskouluksi. Koulun rehtoriksi tulee Ulla-Maija Vähäsarja. Jakomäen yläasteen rehtori Anu Tanzi-Albi siirtyy Myllypuron yläasteen rehtoriksi. Puistolan ala-asteen rehtori Anna-Mari Jaatinen siirtyy Siltamäen ala-asteen rehtoriksi. Tämän myös Nurkkatien ala-asteen johtajasta, Juha Salmisesta, tulee Kuninkaantien molemmin puolin hankkeen koordinaattori. Projektitila ja SmartUs-kenttä Jakomäen ala-aste on saamassa sivurakennuksessa olevaan tilaan (tällä hetkellä esy ja ensimmäisten luokkien käytössä) syksyllä 2009 Kuninkaantien molemmin puolin hankkeen myötä rakennettavan projektitilan. Tila tulee kaikkien Kuninkaantien molemmin puolin hankkeen koulujen käyttöön. Osa koulujen oppilaista on yhdessä Teknillisen korkeakoulun edustajien kanssa suunnitellut tilan muotoa, käyttöä ja huonekaluja. Jakomäen yläasteen rakennuksen mennessä julkisivuremonttiin vuonna 2010, sijoitetaan osa yläasteen oppilaista sivurakennukseen ja tällöin projektitilan käyttöä mietitään uudestaan. Koulun pihalle tulee syksyllä 2009 käyttöön SmartUs leikkikenttä. Leikkikenttä on ainakin alussa käytettävissä vain välituntisin opettajan valvonnassa. Vierailut luokkiin Vierailimme kahden opettajan luokassa. Luokat esittelivät oppilaiden ja opettajien yhteistyössä tekemiä tuotoksia. Jaanan luokan oppilaat olivat tehneet videon koulun edellisen rehtorin eläkkeelle menolahjaksi. Oppilaat olivat myös tehneet animaatioita itse tekemiään paperinukkeja liikuttamalla. Lisäksi seurasimme Jaanan luokan työskentelyä tietokoneilla matematiikan oppimispelin Oppiva Otus parissa. Juhanin luokka esitteli itse tekemiään videoita. Oppilaat käsikirjoittivat videot itse ja videot toteutettiin yhdessä opettajan kanssa. Juhanille on tulossa syksyllä tietoja viestintätekniikkapainotteinen 3-luokka. Juhanin kokemuksen mukaan Fronterin käyttö luokassa on ollut turhaa, kun oppilaskäytössä on ollut vain muutama tietokone. Uudelle tvt-painotteiselle luokalle saadaan toivottavasti käyttöön miniläppärit ja näin tietokone jokaisen oppilaan käyttöön. Jakomäen ala-asteen opettajista osa on ollut aktiivisesti mukana Kuninkaantien molemmin puolin hankkeessa ja koulun tieto- ja viestintäteknisessä kehittämisessä. Myös vuoden 2009 aikana mukaan on tullut uusia opettajia. Vierailu Jakomäen yläasteelle Aika: Maanantaina 11.5.2009 Paikka: Jakomäen yläaste, Helsinki Läsnä Anu Tanzi-Albi (Jakomäen yläasteen rehtori) Sanna Vahtivuori-Hänninen Anna Aarnio

Jakomäen yläasteen kuulumisia Jakomäen yläaste on ollut koulun edellisen rehtorin aikana mukana Helsingin järjestämässä opettajien kokonaistyöaikakokeilussa. Kokonaistyöaika kokeilu tehtiin vuosina 1999 2006 ja kokeilussa olivat Jakomäen yläasteen ohella mukana Kruununhaan yläaste sekä Roihuvuoren, Salmisaaren ja Poikkilaakson ala-asteet. Jakomäen yläasteen opettajat ja rehtori olivat tyytyväisiä kokonaistyöaikakokeiluun ja tämän myötä mahdollistuneeseen opettajan työajan muutoksiin. Kokeilun aikana koulussa pystyttiin järjestämään opettajille pieniä korvauksia tehdystä työstä. Kokonaistyöaika oli kuitenkin kokeilukouluissa ymmärretty eri tavalla ja osassa kouluista haasteita toi työaikakokeilun myötä rehtorille tullut suuri valta opettajan työn määrittämisessä. Jakomäen yläasteella tieto- ja viestintätekniikka ja opettajien kiinnostus tieto- ja viestintätekniikkaa kohtaan on vaikuttanut opettajien rekrytointiin vuosien ajan. Kouluun on haluttu tietynlaisen asenteen omaavia opettajia. Esimerkiksi keväällä 2009 täytettävään kuvataiteen opettajan sivutoimiseen virkaan on pyritty hakemaan kuvataiteen ja mediatuottamisen taituria. Koulun edellinen rehtori, Antti-Pekka Ihalainen, on ollut aktiivinen tvt-kehittäjä. Koulu on sitoutunut pitkäjänteiseen prosessiin tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä. Koulun tieto- ja viestintätekninen henki Jakomäen yläaste on ollut aktiivisessa yhteistyössä monenlaisissa mediatuottamisen projekteissa. Muun muassa koulun oppilasryhmä osallistui DocPointin (Helsingin dokumenttielokuvafestivaali) järjestämään kilpailuun, jonka ryhmä myös voitti. Koulussa oppilaiden omaehtoista tuottamista pidetään tärkeänä ja oppilaiden mediataitoisuus nähdään heitä valtauttavana. Vuonna 2008 koulussa tuotettiin 5 minuutin lyhytelokuva peliriippuvuudesta. Koulun 9. luokkalaiset ja osa 10. luokkalaisista oli syksyllä 2008 mukana Opetushallituksen rahoittamassa Maailmankansalainen ja media hankkeessa. Hankkeessa koulun oppilaat tekivät tilaustyönä eri yrityksille, tietyt kriteerit täyttäviä, mainoksia. Yksi ryhmä dokumentoi työskentelyprosessin ja yksi ryhmistä ideoi ja tuotti hankkeelle oman logon, joka painettiin muun muassa T-paitoihin. Apua hankkeen toteuttamiseen saatiin mainonnan ammattilaisilta työpajapäivissä. Oppilaat olivat tyytyväisiä projektiin, kuten myös hanketta luotsannut äidinkielen opettaja, Vappu Laine. Koulussa aloittaa syksyllä 2009 tieto- ja viestintäteknologia 7. luokka. Luokkaan on haettu soveltuvuuskokeilla ja näiden perusteella valittu 16 oppilasta. Tieto- ja viestintäteknologia luokan opetussuunnitelmassa on 2 viikkotuntia tieto- ja viestintätekniikkaa, joista osa toteutetaan muihin oppiaineisiin kuten äidinkieleen integroituna. Tieto- ja viestintäteknologiapainotteisten 7.-9 luokkien aikana harjoitellaan muun muassa laitteistojen ja ohjelmistojen hallintaa sekä mediasisältöjen tuottamista (video, kuva, ääni) ja median lukemista. Luokan kanssa tehdään viimeistään 9. luokalla lyhytelokuva. Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään koulussa aktiivisesti myös valmistavilla luokilla. Vieraillun luokan opettaja, Kirsi Helén, on ollut tyytyväinen Fronteriin, jota hän käyttää paljon esimerkiksi oppilaiden materiaalipohjana. Myös SmartBoard on soveltunut hyvin valmistavan luokan opetukseen. Helénillä oli hyviä kokemuksia Aronetin tarjoamasta SmartBoard koulutuksesta. Valmistavan luokan opetuksessa verkkomateriaalia tulisi olla monella kielellä saatavissa, sanakirjan käyttäminen

opetuksessa ei palvele samalla tavalla kuin toisen kielinen materiaali. Helénin näkemyksen mukaan valmistavalla luokalla tulee olla suomenkielisen opettajan ohella myös lasten äidinkielen omaava tulkki. Tällöin opetusta pystytään tarjoamaan sekä suomeksi että omalla äidinkielellä. Luku- ja kirjoitustaidottomina suomalaiseen kouluun tulevat maahanmuuttajalapset tarvitsevat käsitteistön sekä omalla että suomen kielellä. Kauniaisten suomenkielinen perusopetus Aika: Torstaina 16.4.2009 Paikka: Kasavuoren koulu, Kauniainen Mistä on hyvät koulut tehty - seminaari Mistä on hyvät koulut tehty seminaari järjestettiin Kasavuoren koululla. Seminaarin aamupäivän osiossa kuultiin Kauniaisten suomenkielisen koulutoimen johtaja Antti Röngän puheenvuoro, Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankisen puheenvuoro, Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkija Timo Kuosan esitys sekä Kasavuoren koulun rehtori Riitta Rekirannan puheenvuoro Unelmakoulun tulevaisuusprosessista. Iltapäivän osiossa tutustuttiin kouluun, verkostoiduttiin ja käytiin keskusteluita Kasavuoren koulun opettajien ja yhteiskumppaneiden kanssa. Kauniaisten suomenkielisen koulutoimen johtaja Antti Rönkä avasi Mistä on hyvät koulut tehty? tilaisuuden. Rönkä esitteli Kauniaisten kuntaa ja väestöä. Kauniaisten kunnan vanhemmat odottavat koululta paljon ja ovat olleet aktiivisia alueen koulujen kehittämisessä. Koulun kehittämisessä olennaista on kunnan/koulutoimen panostus ja koko kouluyhteisön saattaminen kehitystyön pariin, yksittäisen opettajan tai opettajaryhmän panostus ei riitä. Myös arvojen luominen, visiointi ja strategian luominen ovat hyvin tärkeitä koulun jatkuvalle ja tavoitteelliselle kehittämiselle. Kauniaisissa tietokone tuli koulujen työvälineeksi vuonna 1986 ja tämä muutti paljon koulujen ajattelua, toimintatapoja ja organisaatiota. Kauniaisten Unelmakoulu prosessia on lähdetty rakentamaan selvittämällä koulun tehtäviä ja olemassa oloa sekä tulevaisuuden työelämässä tarvittavia ominaisuuksia. Unelmakoulun tulevaisuusprosessi on tehty Kauniaisten koululautakunnan ohjaamana yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa ja lähdekirjallisuutta hyödyntäen. Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen kävi esityksessään läpi tulevaisuuden koulun, koulutuksen ja osaamisen näkymiä. Lankisen esityksessä nostettiin esiin luovuuden ja innovatiivisuuden merkityksen kasvu työelämässä ja täten koulutukselle asetetut vaatimukset kasvavat. Tulevaisuuden kouluissa ja koulutuksissa keskeisinä ovat viimeisimmin teknologisen tason seuraaminen, jatkuva käytännön innovaatiotoiminta ja kekseliäisyys, kyky toimia monimutkaistuvassa ympäristössä, organisaatioiden ja yksilöiden jatkuva oppiminen sekä empaattinen tuki yksilön kasvun edistämisessä. Esi- ja perusopetus on avainasemassa tulevaisuuden taitureiden kasvattamisessa. Näihin sijoitettavista panostuksista ei tulisi tinkiä edes lamayhteiskunnassa. Lankinen nosti esiin OECD:n vuonna 2008 julkaistun selvityksen tieto- ja viestintätekniikan käyttämisestä suomalaisessa koulujärjestelmässä. Tämän tutkimuksen mukaan tieto- ja viestintäteknisiä välineitä on paljon käytössä ja

opettajat ovat osaavia. Kuitenkin tieto- ja viestintätekniikan käyttö vaihtelee paljon koulujen ja opettajien mukaan. Tieto- ja viestintätekniikan käytöstä opetustilanteissa on olemassa vain vähän tutkittua tietoa esimerkiksi tämän vaikutuksesta oppimiseen sekä oppijoiden ja opettajien auttamisesta opetuksessa ja oppimisessa. Kauniainen näyttääkin Lankisen mukaan hyvää esimerkkiä siitä, miten ja millä tavalla tieto- ja viestintätekniikka voivat opetuskäytössä toimia. Tulevaisuustutkija Tuomo Kuosa käsitteli esityksessään tulevaisuuden opetuksen haasteita. Kuosan näkemyksen mukaan suomalainen koulu on siirtymässä 90-luvulla vallinneesta keskustelevasta mallista kohti elävän verkoston mallia. Elävän verkoston mallissa keskeisiä ovat verkostotoimintataidot, yhteisöllinen tiedon rakentaminen, tekniikan vahva käyttö osana opetusta - ja oppimista sekä jatkuva muutos niin ympäristössä kuin opetuksessakin. Tulevaisuuden koulutusjärjestelmässä oppija nousee keskiöön toimijana ja koulutuksen järjestämismalleista tulee entistä joustavampia. Tärkeäksi nousee jo opitun ja osatun tunnistaminen sekä yksilöllinen oppilaanohjaus. Kousan esittelemän horisontaalisen koulutusmallin päätavoitteina ovat nuorten mukaan saaminen ja syrjäytymisen estäminen, ikääntyneiden mukaan saaminen, elinikäisestä oppimisesta muodostettava käytännön malli sekä Suomen elinkeinoelämän kansainvälisen kilpailukyvyn nostaminen. Kasavuoren koulun rehtori Riitta Rekiranta käsitteli esityksessään Unelmakoulu prosessia. Hän kertoi, miten Unelmakoulu termi oli alussa herättänyt paljon keskustelua ja tunteen purkauksia niin henkilökunnassa kuin oppilaissakin. Kasavuoren koulussa pohdittiin muun muassa, miten koulu voi olla lapsen unelman mukainen ja, miten unelmakoulussa pystytään toteuttamaan opetusta opetussuunnitelman mukaan. Unelmakoulu pyrkii koko koulukonseptin muuttamiseen. Unelmakoulukonseptilla pyritään auttamaan oppilaita pärjäämään maailmassa, toteuttamaan itseään sekä rakentamaan tulevaisuutta. Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä on perinteisesti korostettu järkeä. Kuitenkin unelmakoulun ajatuksena nostaa oppijat (oppilaat ja opettajat) ja oppiminen koulutoiminnan keskiöön. Unelmakoulun visiona vuodelle 2010 on Iloa oppimiseen, tavoitteena on koulun tekeminen oppilaan näköiseksi, oppijoiden näkeminen toimijoina, ihmisen huomioon ottaminen kokonaisuutena (tunteet, sosiaalisuus) sekä fyysisen ympäristön muuttaminen erilaiseksi. Esityksensä lopuksi Rekiranta esitti kysymyksen siitä, syrjäyttääkö koulu itsensä nuorista. Hänen mukaansa koulun ei tulisi syrjäytyä oppijoiden elämästä.

Lappeenrannan Joutsenon yläkoulu ja lukio Aika: keskiviikkona 9.12.09, klo 10-14.30 Paikka: Joutsenon yläkoulu ja lukio Läsnä rehtori Mika Luukkonen apulaisrehtori Heikki Laivamaa opettaja Mikko Peltola Sanna Vahtivuori-Hänninen Anna Aarnio INTO-hankkeen kuulumiset Joutseno liittyi vuoden 2009 alussa Lappeenrannan kuntaan. Lappeenranta on jaettu viiteen palvelualueeseen, joista Joutseno on yksi. Joutsenon koulussa INTO-projekti on lähtenyt hyvin käyntiin. Kunta on investoinut koulun peruskorjaukseen. Peruskorjattuihin tiloihin kuuluu muun muassa auditorio ja koulutusluokka videoneuvotteluvälineineen. Lisäksi kunnalta on saatu 2,4 miljoonaa teknologiakasvatuksen työpajatilojen ajanmukaistamiseen. Tilojen suunnittelu tapahtuu yhteistyössä opettajien ja kunnan toimijoiden kanssa. INTO-hanke on vahvasti yhteydessä Lappeenrannan kunnan muiden käynnissä olevan kehittämisen kanssa. Lappeenrannassa on uusi strategiakausi käynnissä, jossa muun muassa fyysisten ja psyykkisten oppimisympäristöjen kehittäminen on keskiössä. Joutsenon yläkoulun ja lukion peruskorjaus liittyvät läheisesti oppimisympäristöjen kehittämiseen. INTO-hanke on yksi osa syksyn 2009 pedagogista suunnitelmaa, tavoitteenaan muun muassa oppilaiden oppimistyylien selvittäminen ja erilaisten oppimistyylien tukeminen oppimisessa. Koulussa suunnitteilla oleva teknologiakasvatuksen työpajatyöskentely tukee etenkin kinesteettisiä oppijoita. Joutsenon koulussa on tällä hetkellä useita osaavia opettajia ja intoa kehittämiseen. Muun muassa lumapajan kehittämistä hoitaa tällä hetkellä 1 opettaja, mediapajaa kehittää 2-3 opettajaa sekä lisäksi koulussa on 2 opettajaa teknologisina kehittäjinä. Apulaisrehtori Heikki Laivamaa ja rehtori Mika Luukkonen ovat keskittyneet oppimistyylien huomioon ottamisen kehittämiseen, INTOhankkeen eteenpäin viemiseen sekä tarvittavan välineistön hankkimiseen. Lukion opettajille on hankittu pöytäkoneet, osalle kannettavat koneet ja luokkiin dataprojektorit. Lappeenrannan Mediakeskus on myös kouluttanut lukion opettajat. Sama prosessi on tämän vuoden aikana käynnissä yläkoulun opettajilla. Koulun opettajia kannustetaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöön ja välineiden hankinnan myötä myös vaaditaan, että opettajat käyttävät näitä opetuksessaan. Joutsenon yläkoulun ja lukion oppilaiden käyttöön on INTO-hankkeen rahoilla hankittu miniläppäreitä, joita käytetään opettajan johdolla ja säilytetään kirjastossa. Koulussa on pohdittu miniläppäreiden parempaa saatavuutta oppilaille esimerkiksi välituntityöskentelyä varten. Koulun lukiolaisilla on mahdollisuus tuoda

oma kannettava tunneille ja hyödyntää näitä muun muassa muistiinpanojen kirjoittamisessa. Joutsenon koulun haasteet: tietoverkot ja teknisen tuen puute Joutsenon yläkoulun tvt kehittämisen esteenä on ollut etenkin tietohallinnon tarjoamat palvelut. Joutsenon yläkoulun kokemuksen mukaan tietohallinnon tarjoamat palvelut eivät vastaa nykykoulun tarpeita, eikä tietohallinnosta löydy tarpeeksi tietotaitoa koulun arjessa toimimiseen. Kunnan tietohallinnolla on osaamista hankinnoissa, mutta muuten palvelut eivät ole pysyneet mukana kehityksessä. Yhtenä suurena ongelmana on teknisen tuen puute. Vuoden 2009 alussa voimaan astunut kuntaliitos Lappeenrantaan etäännytti teknisen tuen kasvottomaksi, tietohallinnon alaiseksi palveluksi. Aikaisempi ratkaisu, jossa yksi koulun opettaja toimi 10 h/vko teknisenä lähitukena, oli nykyistä tilannetta huomattavasti paremmin. Tällä hetkellä koulussa toimii lähitukena datanomi-harjoittelija, jolla ei kuitenkaan ole riittäviä oikeuksia koneiden ylläpitoon. Lisäksi koulun omille osaajille annetaan rahallista korvausta muiden opettajien vertaistukena toimimisesta. Teknisen tuen puute turhauttaa opettajia ja koulun johtoa. Tällä hetkellä ratkaisuksi on mietitty koulun tietohallinnon ulkoistamista ja Linuxympäristön käyttöönottoa. Kouluun on muutama vuosi sitten rakennettu osin omin varoin langaton verkko. Langaton verkko toimi alussa hyvin, tosin jokaisen käyttäjän piti verkkoa käyttääkseen hakea kansliasta päivittäin uudet tunnukset. Syksyllä 2009 tietohallinto vapautti langattoman verkon, mutta samalla verkon nopeutta laskettiin huomattavasti. Tällä hetkellä verkko ei riitä, jos useita koneita käyttää sitä yhtäaikaisesti. Koulussa on käytössä kaksi verkkoa Microsoft-pohjainen edusaimaa ja hallintopuolen oma verkko. EduSAIMAAssa on koulun intranet ja opettajien sähköpostit. EduSAIMAA toimii kuitenkin vain koulun uusissa koneissa (muutaman vuoden vanhojen koneiden teho ei riitä pyörittämiseen), eikä koulussa saada tukea edusaimaan käyttöön (Microsoft, tietohallinto). Lisäksi EduSAIMAAsta puuttuu alussa luvattu oppimisympäristö, open id-mahdollisuus ja kerran tehty päivitys kadotti opettajien tiedostot ja opetusmateriaalit. Hallintoverkkoon kirjautumista varten tarvitaan erilliset koneet, jotka ylläpidon ja päivitysten kanssa maksavat n. 2000 /vuosi. Tämän vuoksi opettajilla ei ole mahdollisuutta päästä hallintoverkkoon, jossa on muun muassa Lappeenrannan kaupungin intranet ja, jonka kautta tapahtuu opettajien virkavapaan anominen. Edellisten ohella tietohallinnon kanssa on ollut ongelmia myös laitteiden asennuksen kanssa (laitteet toimitetaan, mutta ei asenneta, esim. lukion info-tv), EduSAIMAAn infotaulua ja opettajien tilanvarausoikeuksia ei ole päivitetty sekä opettajien kovalevymuisti on rajoitettu 200 M ja oppilaiden 100 M. Koulun oppilaskoneille kirjautuessa koneet menevät tukkoon, niiden latautuessa kaikkien koneella olevien tiedostojen kautta. Koneita ei voi siivota keskitetysti vaan tietohallinto siivoaa koneet harvoin manuaalisesti. Joutsenon yhteistyö yritysten ja tutkimuksen kanssa

Joutsenon yläkoulu ja lukio tekevät jo yhteistyötä muun muassa Aronetin kanssa, josta opettajia on käyty kouluttamassa koululla. Koulussa on myös muutama vuosi sitten koulutettu vertaistukimallista. Lisäksi Joutsenon koulu järjestää vuonna 2010 yhteistyössä paikallisen Matin kulta -kellokaupan kanssa design -tuotekilpailun koulun oppilaille. Yhteistyön kautta peruskoululaisille ja lukiolaisille tulee tutuksi koko tuotteen valmistusprosessi (ideointi, kehittäminen, tuottaminen, jalostaminen, markkinointi). Yritys puolestaan saa julkisuutta ja mahdollisesti joku hyvä kehitysidea otetaan yrityksen tuotantoon. Koulu on havainnut, että kouluyritysyhteistyön käynnistäminen on ollut haastavaa. INTO-hankkeessa voisi miettiä yhteistyötä Humacin Risto Korhosen (Connect Pro) ja TATin Liisa Tenhunen-Ruotsalaisen kanssa. Joutsenon tutkimusintressinä on selvittää, miten eri oppimistyylien tulisi vaikuttaa pedagogiikkaan sekä, miten teknologialla pystytään tukemaan eri oppimistyylien omaavien oppilaiden oppimista. Tutkimuspuolella Joutsenon tutkimuspartneriksi voisi sopia Kankaanrannan (Jyväskylän yliopisto), Lakkalan (Helsingin yliopisto) ja Järvelän (Oulun yliopisto) tutkimuspaketti. Lisäksi yhteistyötä voisi herätellä Teknillisen korkeakoulun kanssa. Seuraavia askeleita INTO-hankkeessa Pohdittiin, miten kuntatoimijat saadaan vakuutettua koulun teknisen tuen tarpeesta. Koulun tulisi perustella kunnalle, että heillä on teknisesti ja pedagogisesti tarvetta ja lisäksi tulisi nostaa taloudelliset kustannuslaskelmat perusteluiden rinnalle. Joutsenolaiset uskovat, että parempaan päin ollaan menossa, sillä Lappeenrannan kaupungin tieto- ja viestintätekniikan koordinaattori Jouni Kolehmainen on ollut aktiivisesti mukana (mm. Heurekan työpajapäivässä) ja todennut, että tarvetta uudistuksille on. Koulussa on käyty keskustelua oppimateriaalipankin perustamisesta. Oppimateriaalipankin ajatus on noussut erityisopettajilta, jotka ovat ehdottaneet materiaalien jakamista, jotta myös erityisopetuksessa voidaan hyödyntää perusopetuksen materiaaleja ja seurata perusopetuksen etenemistä. Erityisopettajat puolestaan laittaisivat muokkaamansa materiaalit uudelleen jakoon. INTO-hankkeen tuloksena syntyy konkreettisia toimintamalleja (mm. teknologiakasvatuksen työpajatyöskentely ja oppimistyylien kohtaaminen). Laivamaa ylläpitää blogia (http://www.joutsenonylakoulu.fi/into/) prosessin ylöskirjaamista varten. INTO-hankkeen myötä yläkoulun ja lukion yhteistyö on tiivistynyt. Esimerkiksi perusopetuksen ja lukion oppitunnit ovat molemmat 75 minuutin mittaisia, joten opettajille jää yhteistä aikaa enemmän. Lisäksi on suunnitteilla teknisen työn kurssin tarjoamista lukiolaisille. Alakoulun kanssa on suunniteltu yhteistyötä teknologiakasvatuksen työtilojen käytössä. Keskusteltiin koulun mahdollisuuksista ja laillisuudesta muun muassa Googlen käytössä ja Anyway-tv:n käytössä.