Aikis-materiaalin arviointia Jari Sjölund 26.10.2009 OSA 2 HUOMIOITA YKSITTÄISISTÄ MATERIAALEISTA Useimmat suunnitelmat ovat vielä varsin varhaisessa vaiheessa. Arviointi tässä vaiheessa on vielä hyvin hajanaista. Useimmat suunnitelmat ovat hyvin yleisiä ja kaiken kattavia. Kaipaan kielten oppimiseen liittyviä konkreettisia sisältöjä ja konkreettisempia ideoita ja kuvauksia tehtävistä ja muista aktiviteeteista. VILU (s.6) Vielä haetaan tapaa toimia: toisaalta opettajan ohjauksessa, toisaalta itsenäisesti oppijoille Kolme painopistetä: 1) suomen kielen äännemaailma, 2) matematiikan perustaidot, 3) otetaan tietokonetta hallintaan. Näiden rinnakkainen opiskelu saattaa toimia joillakin aikuisryhmillä (esim. kotona olleet äidit), mutta ei ehkä, jos on jo vanhastaan koulutustaustaa, mutta esim. vain suomalaiset kirjaimet ongelma. Alkeellinen kielitaito ei ole sama kuin alkeellinen laskutaito tai motoriikka? Hyödynnetäänkö aikuisten omaa kokemusmaailmaa? TYÖELÄMÄVALMIUDET (VERSOT) (s. 10) Suunnitelma aika yleisellä tasolla vielä. On juonellisia tarinoita, tehtäviä ja harjoituksia. Kuullun ymmärtäminen priorisointina kehystää tehtäviä. Myös laaja valikoima sisältöjä. Tarvitaan täsmennystä ja myös kuvausta, miten tehtävät yms. kehittävät kielitaitoa. Materiaalin tarkoitus: tiedon saaminen? On jo vähän mainintaa siitä, että opiskelija voi poimia itselleen ajankohtaisia ja olennaisia asioita. Oppija tekee itse valintoja. Mainitaan myös, että materiaalissa pitää olla henkilökohtaisen samaistumisen taso, mikä vetää mukaan ja mistä oppija haluaa saada lisää tietoa. Hyvä, mutta miten? Mainitaan, että oppiminen tapahtuu autenttisesta puheesta. Tarvitaan täsmennystä. Hieno idea: oppija tuottaa jotain ja asettuu tehtävään. Tehtävä on kuitenkin vielä ilmassa. Tarvitaan konkretiaa sekä tehtävänannossa että palautteen saamisessa. HYGIENIAOSAAMINEN (VERSOT) (s.11) Tavoitteena paremminkin hygienia-asioiden oppiminen pienellä kielitaidolla kuin kielitaidon oppiminen? Hyvä: Työpaikan puhekielen ymmärtämisen harjoittelua (haastattelukysymyksiä ja vastauksia, kommunikaatioharjoituksia). Mutta miten nämä toteutetaan verkossa? Hyvä: sanastoja opiskellaan tehtävien ja pelien avulla Ammatillista tekstiä opiskellaan artikkelikokoelman ja tehtävien (millaisia?) avulla Suunnitelmassa on hyviä ideoita, mutta tarvitsee vielä täsmentämistä. PUHDISTUSPALVELUALA (VERSOT) (s. 12) 1
Hyvä mutta kova tavoite: paljon kuvia ja videoita, on helposti muokattavissa erilaisiin opetustilanteisiin ja tarpeisiin. Onko jo mietitty budjettia? Ohjaa oppija ymmärtämään erilaisten viestintätilanteiden tärkeyttä Suunnitelmasta ei oikein vielä selviä, kuka (oppija, kouluttaja vai kuka) tekee mitäkin. Tekstissä käytetään paljon passiivia. Oppijan oma aktiivista osuutta kyllä korostetaan. A2 TYÖELÄMÄVALMIUDET (VERSOT) (s. 13) Samat kommentit kuin A1-kohdassa) TYÖTURVALISUUS- JA TULITYÖKORTIT (VERSOT) (s. 14) Tukimateriaalia varsinaisen koulutusmateriaalin tueksi Hyvä: selkeä tukipaketti, jossa materiaalia, jota heikosti kieltä osaava tarvitsee. Työkalusalkku Tilanteet, joissa opiskelija voi käyttää juuri tätä materiaalia, on määritelty selkeästi Huomioitu konstruktivismi ja yksilöllisyys Tämä on jo toteutuskelpoinen suunnitelma. Enää puuttuu käytännön käsikirjoitus. A2 HYGIENIAOSAAMINEN (VERSOT) (s. 15) Sama kuin A1 AUTO- JA LOGISTIIKA-ALA (VERSOT) (s. 16) Seurataan, kuvataan, käydään läpi : ei juuri kielitaitoon liittyvää? Tarinoihin liittyy harjoitteita, joissa harjoitellaan kielitaitoa. Miten toteutetaan käytännössä? Tavoiteosassa käydään hyvin läpi myös kielitaidollisia tavoitteita. Mutta miten toteutetaan? Opiskelu vaikuttaa kovin yksilöpainotteiselta. Mikä on ohjaajan rooli ( Oppija osaa tarvittaessa pyytää kouluttajalta apua )? Mikä oppimiskäsitys taustalla? KONE- JA METALLIALA (VERSOT) (s. 17) Miten materiaalissa huomioidaan kielitaidon oppiminen Oppija on kovin passiivisessa tiedon vastaanottajan roolissa A2 PUHDISTUSPALVELUALA (VERSOT) (s. 17) Sama kuin A2 Hyvin sanottu: Materiaalissa selkokielistetään käsitteitä ja tilanteita. Miten voitaisiin toteuttaa mielekkäästi ja opiskelijaa motivoivasti? 2
Hyviä tavoitteita, mutta yleisiä. Tarvitaan täsmennystä. B-TASOLLA KOMMENTOIN VAIN KOHTIA, JOISSA ON UUTTA A-TASOON NÄHDEN HYGIENIAOSAAMINEN (VERSOT) (s. 19) Ammatillisen tekstin ymmärtäminen: tekstejä ja uutisia (hyvä, sopivat hyvin verkkomateriaaliin) POTILASSIIRTOJEN ERGONOMIA KORTTI (VERSOT) (s. 22) Hyvä ote, jossa huomioidaan aiempi kokemus ja alan pohjakoulutus Realistinen suunnitelma: voidaan toteuttaa käytännössäkin (havainnollisia videoituja potilassiirtotilanteita, joissa on mukana puhe, teksti ja aiheeseen liittyvä sanasto) Hyvä: tukipaketti potilassiirtokorttia suorittaville, joilla puutteellinen kielitaito Mainittu myös palaute ja vuorovaikutteinen opiskelu (mitä ei juuri näissä suunnitelmissa ole mainittuna) HOITO ja HUOLENPITO (VERSOT (s. 22) Mainittu jo yksityiskohtaisemmin tilanteita, joissa juuri tällä alalla kielitaidon opiskelua tarvitaan (potilastietojen kirjaaminen) Ei kuitenkaan mainintaa, mitä tehdään yksin ja mitä esim. opiskelutoverien kanssa Konstruktivistinen näkemys mainittu ja pariaatteet myös näkyvät suunnitelmassa. Tosin käytännön konkretia vielä puuttuu DIGIVANHUS (VERSOT) (s. 23) Luvassa hieno verkko-oppimissovellus, jossa hyödynnetään monipuolisesti eri medioita ja mukana on myös simulaatiotyyppistä oppimista Kielen oppiminen on myös mukana Erityisen hienoa on, että materiaali tukee suunnitelman perusteella sekä kielellistä että kulttuurista kohtaamista! Tavoitteena on myös se, että materiaali voi toimia tukena muun opiskelun rinnalla Mukana myös itsenäisen opiskelun materiaalia Osa arvioinneista lähiopetuksen ryhmissä (pohdintatehtävät, puhetilanteet?) KOULUNKÄYNTIAVUSTAJA JA PERHEPÄIVÄHOITAJA (VERSOT) (24) Kuvia, videoita, harjoituksia: laaja luettelo, mutta miten hyödynnetään käytännössä? 3
Oppimisen kielelliset ja kulttuuriset tavoitteet lueteltu hyvin Opiskelijan toiminta näyttää olevan suunnitelman tässä vaiheessa melko passiivista: yksilöllistä tiedon hakua ja valintojen tekemistä. Tarina etenee polkumaisesti ja antaa mahdollisuuksia myös simulaatioon ja pelillisyyteen. Olisiko mahdollista toteuttaa yksinkertainen hoivapeli? Hyvää: kiinnitetään huomiota siihen, mitä opiskelijan päässä tapahtuu. Keinoja pitää vielä täsmentää. LÄHIHOITAJA / SAIRAANHOITO JA HUOLENPITO (VERSOT) (s. 25) Mielenkintoinen suunnitelma: Seuraako opiskelija passiivisena saippuasarjan jaksoa vai onko hän aktiivinen simulaation toimija? Opiskelija saa tietoa Pitäisi vielä täsmentää erityisesti kielen oppimisen osuutta. Täsmennettävä, mitä tarkoittaa: oppiminen tapahtuu tekemällä Kova tavoite verkkoaineistolle: opiskelijat osaavat soveltaa teoriatietoa käytäntöön esimerkkiperheiden avulla. Muutenkin, pitäisikö tavoitteita lieventää? Materiaalin lähestymistapa on hyvin yksilöllinen. Pitäisikö mukaan ottaa myös tiimityötä? LÄHIHOITAJA / ENSIHOITOJÄRJESTELMÄ (VERSOT) (s. 26) Simulaatio vai saippuasarja? Sisältää videoita, kuvia, tietoa, mutta miten harjoitukset toteutetaan? Mitkä ovat kielitaidolliset tavoitteet? Oppimisen kuvauksessa hyviä asioita, mutta onnistuuko toteutus verkkomateriaalin avulla? Kuvausta pitää vielä täsmentää. MATKAILUN AMMATTEJA JA ASIAKASALVELUA Videomateriaaleja, joiden tekemiseen opiskelijat eivät kuitenkaan itse osallistu? Vai voisivatko ja vielä ryhmänä? Hyvää: määritelty kielitaidollisia tavoitteita Hyvää: oppija tuntee oppivansa hänelle relevantteja asioita, voi käyttää tehtävissä aistejaan monipuolisesti Autenttista tarina-ainesta, toiminnallista: jopa pelillistä. Mutta miten saada aikuisopiskelijalle mielekkääksi. Kallis toteutus? Harjoittelun ja palautteen kuvauksia tarkennettava. Miten? Kenelle? Arviointi? Kuka antaa palautteen? 4
AAMIAIS, LOUNAS JA (VERSOT) (s. 29) Kirjattu verkkomateriaalin ja työssä oppimisen suhde: Verkkomateriaalin avulla aidon kaltaisista tilanteista rohkeutta ja sujuvuutta vuorovaikutustilanteisiin aidossa työ- ja oppimisympäristössä Kielen oppimisen näkökulma mukana. Miten harjoitukset toteutetaan, miten arvioidaan? Kuvattu hyvin että materiaalin pitää olla mielekästä aikuiselle oppijalle! Ainoana suunnitelmana mukana myös sosiaalinen aspekti: oppija voi jakaa foorumeissa omia käsityksiään, kysyä ja saada vastauksia. Miten ohjaus toteutetaan? ANNISKELUOSAAMINEN (VERSOT) (s. 31) Oppiminen tapahtuu katsomalla, kuuntelemalla, puhumalla (kenelle?), lukemalla ja kirjoittamalla (kenelle?). Mukana itsearviointitestejä Oppimiskäsitys: oppija on aktiivinen ja itseohjautuva ja osaa tarvittaessa pyytää kouluttajalta apua 5