Positiivisesta seulonnasta sopivien verien löytymiseen Anu Korhonen, FM, SPR Veripalvelu Laboratoriolääketiede 2014 ja näyttely 1 1 1 1 1
Veren sopivuustutkimukset Ennen verensiirtoa punasoluvalmisteiden sopivuus varmistetaan veren sopivuustutkimuksilla ABO- ja RhD-määritykset potilaasta kahdesta erillisestä näytteestä potilaan tunnistaminen punasoluvasta-aineiden seulonta voimassa toistaiseksi, jos immunisoivia tapahtumia ei ole ollut viimeisen 1 kk sisällä. muuten 5 vrk sopivuuskoe jokaiselle punasoluyksikölle. voimassa 5 vrk Sopivuuskoe voidaan tehdä myös elektronisesti, jolloin laboratoriotietojärjestelmä vertaa verensaajan tietoja siirrettävien yksiköiden tietoihin ja näin tarkistaa niiden sopivuuden saajalle. vain jos vasta-aineita ei ole Noudata oman laboratoriosi ohjeistusta ja käytäntöjä 2 222 2 2
Sopivuustutkimusten haasteet Kaikki sopivuustutkimukset tulee olla tehtynä ja mahdolliset ongelmat selvitettynä ennen verensiirron aloittamista. Tutkimuksiin on varattava riittävästi aikaa ennen suunniteltua toimenpidettä. Yleisimpiä ongelmia ovat positiivinen vasta-aineseulonta positiivinen sopivuuskokeen tulos epäselvyydet ABO- tai RhD-veriryhmämäärityksissä. 3 333 3 3
Positiivinen vasta-aineseulonta Punasoluvasta-aineet immunisaatio luonnolliset vasta-aineet anti-d-suojaus Muut syyt: reaktiot lääkeaineiden kanssa raharullamuodostus, fibriini 4 44 4 4
Punasoluvasta-aineiden tunnistaminen Kun punasoluvasta-aineiden seulonnassa (tai sopivuuskokeessa) saadaan positiivinen tulos, on tehtävä punasoluvasta-aineiden tunnistus, jotta potilaalle voidaan valita fenotyypiltään sopivat punasoluyksiköt verensiirtoon Vasta-ainetunnistuksia tehdään yliopistosairaaloiden ja joidenkin keskussairaaloiden verikeskuksissa Verikeskukset voivat lähettää näytteet tunnistettavaksi omaan tukilaboratorioon tai Veripalvelun kansalliseen referenssilaboratorioon, jossa tutkimuksia tehdään ympäri vuorokauden 5 555 5 5
Hyvät esitiedot nopeuttavat tutkimuksia Yhteystiedot, myös hoitoyksikköön Kiireellisyys, milloin vastaus tai veret tarvitaan Diagnoosi Veriryhmä Immunisoivat tapahtumat Aikaisemmat verensiirrot (omassa järjestelmässä näkyvät) raskaudet synnytykset anti-d suojaus Aikaisemmin todetut punasoluvasta-aineet Tehdyt tutkimukset ja niiden tulokset (seulonta, tunnistus) 6 66 6 6
Punasoluvasta-aineiden tunnistus Vasta-ainetunnistuksessa käytetään yleensä 11 reagenssisolun paneelia tarvittaessa käytetään lisäpaneeleja tai -soluja Solujen ja tutkittavan plasman reaktioista päätellään antigeenikartan avulla mitä veriryhmää vastaan vasta-aine on muodostunut Yleisimpiä punasoluvasta-aineita ovat anti-d (Rh) ja muut Rh-järjestelmän vasta-aineet sekä anti-k (Kell) vasta-aine Potilaalla voi olla samanaikaisesti useita vasta-aineita. Aina punasoluvasta-aineella ei ole selvää spesifisyyttä ja se voi reagoida myös potilaan omien punasolujen kanssa (ns. panagglutiniini) 7 77 7 7
Vasta-aineiden tunnistus Mihin vastaaineeseen reaktiot sopii? Sopiiko seulontatulos? Entä tutkittavan fenotyyppi? 8 88 8 8
Esimerkkivastaus 9 99 9 9
Veren valinta, kun potilaalla punasoluvasta-aineita Jos punasoluvasta-aine voi aiheuttaa verensiirtoreaktion, se on huomioitava siirrettävien verien valinnassa Vasta-ainetunnistuksen perusteella annetaan verensiirto-ohje: minkä veriryhmien suhteen negatiivista verta sopivuuskokeisiin tulee jatkossa valita Kerran todettu kliinisesti merkityksellinen punasoluvastaaine on huomioitava aina jatkossa verensiirroissa Myös silloin jos vasta-ainetta ei enää ole osoitettavissa seulonnassa tai tunnistuksessa 10 10 10 10
Verenluovuttajista tehtävät veriryhmätutkimukset Kaikista verenluovuttajista tutkitaan ABO RhD ja K veriryhmät. Tämän lisäksi osasta tutkitaan Kidd- Dyffy- ja MNS- järjestelmien veriryhmät. Joistakin luovuttajista tyypitetään veriryhmiä vielä laajemmin, jotta vasta-aineellisille potilaille olisi fenotyypinmukaista verta saatavilla. Pääsääntöisesti vain A ja O ryhmän luovuttajia fenotyypitetään laajemmin Tämän vuoksi ABO-veriryhmästä voidaan joutua poikkeamaan 11 11 11 11
Verenluovuttajista tehtävät veriryhmätutkimukset Fenotyypitykset tehdään kahdesta luovutuskerrasta, ennen kuin ne tulostuvat etikettiin Heikot veriryhmä-antigeenit tulkitaan luovuttajana positiiviseksi mutta verensaajana negatiiviseksi, esim: tietyt RhD:n variantit heikko B-antigeeni luovuttajana B saajana O 12 12 12 12
Fenotyypin mukaisen veren saatavuus Mitä useampi veriryhmä on otettava huomioon, sitä vähemmän sopivia valmisteita on valmiina varastossa 100 100 90 80 70 60 50 46 40 30 20 Sopivien punasoluvalmisteiden määrä VP:n varastossa % 10 0 A pos A pos, K neg E neg 4 A pos, K neg E neg, Jka neg 1 A pos, K neg E neg, Jka neg, Fya neg 13 13 13 13
Fenotyypitetyn veren saatavuus Jos sopivan fenotyypin mukaista verta ei ole oman verikeskuksen varastossa, sitä voidaan tilata Veripalvelusta Jos Veripalvelun varastossa ei ole sopivaa verta Käytettävissä on jäädytettyjen punasoluyksiköiden varasto Sulatukseen kuluu useampi tunti Eivät sovellu kaikkiin tilanteisiin Fenotyypiltään sopivat luovuttajat voidaan kutsua luovuttamaan Punasoluvalmisteet ovat käytettävissä yleensä luovutusta seuraavana päivänä. Tapauskohtaisesti harkitaan käytetäänkö sulatettuja valmisteita vai kutsutaanko luovuttajat Joskus sopivat valmisteet hankitaan ulkomaisista veripankeista, jos Suomesta ei löydy sopivia luovuttajia 14 14 14 14
Verensiirtoihin varautuminen Punasoluvasta-aine(et) voi viivästyttää verensiirtoa merkittävästi Usein tunnistusta varten tarvitaan lisänäytteitä ja ne joudutaan lähettämään joko toiseen verikeskukseen tai Veripalveluun tutkittavaksi Vasta-ainetunnistus ja sopivien punasoluvalmisteiden saaminen voi tapauksesta riippuen viedä aikaa tunnista useaan päivään Tämän vuoksi veren sopivuustutkimuksille on varattava riittävästi aikaa! 15 15 15 15
Kiitos! 16 16