632/2015 148 Vuosien 2016-2018 kehysbudjetin hyväksyminen ja vuoden 2016 talousarvion seurakunnallisen toiminnan määrärahan määrittäminen Päätösehdotus Hallintojohtaja Jussi Muhonen Yhteinen kirkkoneuvosto päättää 1) määrittää seurakunnallisen toiminnan palkka- ja toimintamäärärahaksi 37,7 milj. euroa vuodelle 2016, 2) varata talousarviokehykseen 737.000 euroa diakonisia hankkeita varten, 3) hyväksyä seurakuntien seurakunnallisen toiminnan tilamäärärahat ja vuokrat, 4) hyväksyä vuosien 2016 2018 kehysbudjetin ja 5) hyväksyä, että mikäli kirkolliskokous 5/2015 hyväksyy eläkerahastomaksun muutoksen, siirretään vastaava osuus käyttötalousosan henkilöstömenoista keskusrahastomaksuihin 6) ilmoittaa seurakuntaneuvostoille määriteltyjen jakoperusteiden mukaan jaetut osuudet. Ruotsinkieliset seurakunnat jakavat määrärahat keskenään lääninrovastin johdolla 30.5.2015 mennessä. Käsittely Tämän asian käsittely päätettiin keskeyttää yhteisen kirkkoneuvoston jäsenten, kirkkoherrojen ja seurakuntaneuvostojen varapuheenjohtajien kuulemiseksi iltakoulussa. Iltakoulun aiheena on Helsingin seurakuntien toimintakulttuurin muutos ja siihen liittyvä mitattavuuden määrittely. Päätettiin jatkaa asian käsittelyä iltakoulun jälkeen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Selostus Vuosien 2016 2018 kehysbudjetin laadinnassa on otettu huomioon yleisen taloudellisen tilanteen kehitysarviot ja niiden vaikutus verotulojen kehitykseen kuluvana vuonna ja suunnittelukaudella. Seurakuntayhtymän tulevien vuosien talouden edellytyksiä arvioitaessa on jäsenmäärän kehityksellä keskeinen merkitys. Tiedossa on myös, että kirkon yhteisövero-osuus muuttuu vuonna 2016 yhteiskunnallisten tehtävien rahoitukseksi.
Yleisestä taloudellista tilanteesta johtuen käyttötalouden toimintakatteen jälkeen verotuloista ei jää suunnittelukaudella tarvittavaa määrää investointien rahoittamiseen. Tähän vaikuttaa se, että käyttötalouden menot eivät jousta samassa suhteessa kuin verotulot alenevat. Kehityskulku aiheuttaa epätasapainoa talouteen, kun vuoden 2016 talousarviossa vuosikate ei riitä suunnitelman mukaisten poistojen tekemiseen. Investointien rahoittamiseksi tarvitaan mahdollisesti lainojen nostoja. Edellisinä vuosina talousarviokehystä valmisteltaessa on tavoitteeksi otettu, että suunnittelukaudella vuosikate riittäisi suunnitelman mukaisiin poistoihin, mikä on tasapainossa olevan seurakuntatalouden lähtökohta. Näin onkin vuoden 2015 kehyksessä, mutta ei vuosien 2016 2018 kehyksessä. Vuosien 2017 ja 2018 kehyslaskelmassa tulos on poistojen jälkeen -7,6 ja -3,5 milj. euroa. Investoinneista käyttötalouteen tehtävän siirron määräksi on tässä vaiheessa otettu 3 milj. euroa vuodessa, mikä jää alle pitkän aikavälin tavoitteen eli 5 milj. euron. Käyttötalousosan kehys Kehyksessä on vuodelle 2016 seurakuntayhtymän yksiköiden ja seurakuntien määrärahoja laskettu 3 % vuoden 2015 talousarviokehyksen tasosta. Määrärahojen alennus on 5 % vuodelle 2017 ja vuoden 2017 määrärahaa on alennettu 7 %. Vuosien 2017 2018 osalta määrärahojen taso on suuntaa antava ja tasoa ennakoidaan uudelleen talousarvion valmistelun yhteydessä syksyllä ja ne määritellään lopullisesti kunkin vuoden talousarviokehyksen antamisen yhteydessä. Laskelmiin sisältyy epävarmuustekijöitä. Kehyslaskelmassa oleva vuosikatteen kertymä edellyttää, että verotulot ja sijoitustoiminnan tuotot kehittyvät arvioidulla tavalla. Jäsenmäärän väheneminen vaikuttaa olennaisesti ansioverotulojen kehitykseen. Veropohjaan vaikuttavat myös mahdollinen verotuksen keventäminen sekä työikäisen väestön väheneminen ja työttömyys. Sijoitustoiminnan tuottoihin tuo epävarmuutta osakekurssien ja korkotasojen muutokset. Kiinteistösijoituksiin liittyy epävarmuus realisoitavien kiinteistöjen hintatasosta, rakennuskustannusten kehityksestä sekä korkotason muutosten vaikutuksesta seurakuntayhtymän vastuulla olevien konserniyhtiöiden lainojen kustannuksiin. Vuokria ja tilamäärärahaa on nostettu vuodelle 2016 4 % kustannustason nousun vuoksi ja toisaalta siksi, että vuokrat paremmin vastaisivat tiloista aiheutuvia todellisia menoja. Seurakuntien, yhteisen seurakuntatyön ja yhteisen ruotsinkielisen seurakuntatyön käytössä on talousarviomäärärahan lisäksi toiminnasta aikaisemmin säästyneet määrärahat, joita oli vuoden 2014 päättyessä 4,5 milj. euroa. Vuoden 2015 talousarviossa on suunniteltu käytettäväksi kehyksessä osoitetun määrärahan lisäksi noin 1,5 milj. euroa edellisten vuosien säästöjä seurakunnalliseen toimintaan, jolloin jäljellä oleva säästöjen määrä on 3 milj. euroa. Suunnittelukaudelle ajoittuva käyttötalouteen kohdistuvien säästötarpeiden realisointi edellyttää seurakuntayhtymän yksiköiltä ja seurakun-
nilta huolellista toimintojen priorisointia sekä uudelleen järjestämis- ja yhteistyömahdollisuuksien hyödyntämistä. Myös resurssien ennakoiva suunnittelu niin henkilöstön kuin toimintatilojenkin osalta on välttämätöntä. Tuloslaskelma vuosille 2016 2018 on liitteenä. Tuloslaskelma osoittaa paljonko vero- ja rahoitustuloista jää käyttötalouden toimintakatteen jälkeen vuosikatetta eli vuotuista tulorahoitusta investointien rahoittamiseen. Kehysbudjettiin sisältyvät seuraavat verotuloarviot, joissa määrät ovat miljoonina euroina: TP2013 TP2014 TA 2015 Arvio 2016 Arvio 2017 Arvio 2018 Kirkollisverot 81,1 78,6 81,7 73,2 71,7 70,3 Yhteisöverot 16,4 18,6 16,0 Yhteiskunn..tehtävien rahoitus 12,1 12,1 12,1 Yhteensä 97,5 97,2 97,7 85,3 83,8 82,4 Muutos- % 4,7-0,3 0,5-12,7-1,8-1,7 Vuonna 2016 yhteisövero muuttuu yhteiskunnallisten tehtävien rahoitukseksi ja sitä suoritetaan kaupungin asukasluvun mukaisesti. Arviot tarkentuvat talousarviovalmistelun aikana. Rahoitustoimen tuottoihin ja kuluihin sisältyvät sekä rahavarojen että kiinteistösijoitusten tuotot ja kulut. Rahoituslaskelma Suunnittelukaudelle tulee ajoittumaan toimintatila- ja kiinteistösijoitusinvestointeja. Nämä hankkeet toteutetaan olemassa olevia sijoituksia ja kiinteistösijoituksia realisoimalla sekä lainoilla. Investointien kokonaisuuden rahoituksen, prioriteettijärjestyksen ja vuotuisen aikataulutuksen suunnittelu on meneillään. Suunnitelman aikataulutukseen ja sisältöön vaikuttaa keskeisesti miten kiinteistösijoitusten realisointisuunnitelmat toteutuvat. Investointisuunnitelma suunnittelukautta koskien valmistellaan osana talousarvion valmistelua. Tässä tilanteessa investointeja ei ole ennakoitu kehyksen rahoituslaskelmaan. Rahoituslaskelma on liitteenä. Seurakunnallisen toiminnan määrärahan määrittäminen vuodelle 2016 Seurakunnallisen toiminnan vuoden 2016 määrärahaksi esitetään yhteensä 38,4 milj. euroa (2015 39,5 milj. euroa). Tämä sisältää varsinaisen palkka- ja toimintamäärärahan (37 milj. euroa) lisäksi Tuomiokirkkoseurakunnalle yhteisten tehtävien hoitamiseen 709 tuhatta euroa. Seurakuntien tilamääräraha on tiloista perittävän sisäisen vuokran suu-
ruinen. Tilamäärärahan suuruus on vuodelle 2016 13,3 milj. euroa (vuonna 2015 12,9 milj. euroa). Seurakuntien toiminnan diakoniset haasteet otetaan yhteisen kirkkovaltuuston hyväksymän määrärahojen jakoperusteen mukaan huomioon myöntämällä erillismäärärahoja seurakuntien toimintaa varten. Talousarviokehykseen on otettu 737.000 euroa tätä tarkoitusta varten. Tästä määrärahasta on varattu 55.000 euroa diakonialeiriavustuksiin. Seurakunnilta on pyydetty määrärahaa koskevat esitykset 13.5.2015 mennessä. Seurakunnallisen toiminnan määrärahan jakoperusteet ovat muuttuneet vuoden 2011 alussa. Laskenta-perusteet ovat seuraavat: 1) ruotsinkielisten seurakuntien osuus on niiden väkilukusuhde siten laskettuna, että jäsenmäärän osuus on 70 % ja alueella asuvien 30 %. 2) ruotsinkielisten seurakuntien vähemmistötuki on 2,1 % -yksikköä 3) suomenkielisten seurakuntien osuus jaetaan seurakuntien kesken väkiluvun suhteessa siten, että jäsenmäärän osuus on 70 % ja alueella asuvien 30 %. Jäsenmäärä lasketaan siten, että 0 18 -vuotiaitten seurakunnan jäsenten määrää korotetaan 30 prosentilla (perustana tilanne 31.12.2013) 4) kiinteistöjen vuokrajärjestelmässä jumalanpalvelustilojen vuokramääräraha on vuokran suuruinen, muiden tilojen vuokramääräraha jaetaan palkka- ja toimintamäärärahan suhteessa. Määrärahan jaon muutoksen siirtymäkausi on 2011 2017. Määrärahan enimmäisvähennys on edellisen vuoden määrärahaan verrattuna vuosina 2014 2016-3 % ja vuonna 2017 määräraha alenee jakopäätöksen mukaiseksi. Määrärahan korotus on edelliseen vuoteen verrattuna enintään 3 %. Määrärahan muutosta laskettaessa otetaan määrärahaa lisäävästi/vähentävästi huomioon määrärahojen tasoon tehdyt korotukset/vähennykset. Liitteenä on uuden jakoperiaatteen mukaan laskettuna vuoden 2016 palkka- ja toimintamääräraha seurakunnittain. Vuoden 2016 sopeutettu kehys on laskettu siten, että ensin vuoden 2015 sopeutettu kehysmääräraha on jaettu seurakunnille viimeisten jäsenmäärä- ja väkilukutietojen mukaisesti. Näin laskettu seurakuntakohtainen määrärahan muutos on sopeutettu siirtymäkauden rajoitusten mukaisesti siten, että määrärahan vuoden 2015 kehykseen verrattuna nousu on enintään 3 % ja lasku -3 %. Tämän jälkeen määrärahoihin on tehty 3 %:n alennus. Liitteessä on palkka- ja toimintamäärärahan muutos vuoden 2015 kehykseen verrattuna. Viimeisessä sarakkeessa on laskettuna jäljelle jäävä seurakuntakohtainen sopeutustarve, joka kurotaan umpeen viimeistään talousarviossa 2017. Liitteenä olevasta talousarvion laadintaohjeesta löytyy seurakuntien toimintamäärärahat, tilamäärärahat ja vuokrat. Liitteeseen on laskettu seurakunnan toimintaan käytettävissä oleva määräraha sen jälkeen,
kun vuokrat on vähennetty määrärahoista sekä tämän summan muutos vuoteen 2015 verrattuna. Esityksessä on otettu huomioon yhteisen kirkkoneuvoston iltakoulussa 26.3.2015 käyty keskustelu. Liitteet 7 Talousarvion laadintaohje