Kustannustehokkuus. pj. Katja Tommiska siht. Marjo Lindgren



Samankaltaiset tiedostot
Kanta-Hämeen sote 2016

Sote integraatio. pj. Jarmo Ruohonen siht. Marjo Lindgren

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelussa

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun

Ajankohtaista maakunnan sote-valmistelusta

Asukaslähtöisyys. Marja-Liisa Akselin siht. Pentti Palomäki

Sote- integraatio. pj. Janne Parikka siht. Jukka Lindberg

Oma Häme kuntakierros Forssa

Oma Häme ohjausryhmä. Ajankohtaiskatsaus. Riihimäki

Tiedolla johtaminen. pj. Arto Honkala siht. Marjo Lindgren

Asukaslähtöisyys Ryhmä 1. pj. Annukka Kuismin siht. Hanna Hutka-Ojanen

Asukaslähtöisyys. pj. Riitta Lehtinen siht. Johanna Hämäläinen

Sote valmistelu Kanta-Hämeessä

Oma Hämeen sote-toimintaohjelma

Valtakunnallinen osaamis- ja tukikeskuspäivä Lapsi, nuori, perhe asiakkaana ja potilaana

Sote -integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä pj. Aleksi Heikkilä, Hausjärven kunta

Asukaslähtöisyys. pj. Annukka Kuismin siht. Arto Saarinen

Oma Häme kuntakierros Henkilöstötilaisuudet

Mitä on SOTE ja miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestyvät 2017 jälkeen Suomessa? Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Yhtymäjohtaja Juha Heino

Kustannustehokkuus. pj. Tarja Majuri siht. Liisa Lepola

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI

Oma Hämeen sote-toimintaohjelma

SOTE III hankkeen projektisuunnitelma

Asiakaslähtöinen palveluprosessi yhteistoiminnan ytimenä

Uuden soten kulmakivet

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

Ikäihmisten asiakasnäkökulma Kommenttipuheenvuoro

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Sote-näkökulma aluekehittämiseen. Mari Niemi

Aluekierros/ Uudistuksen alueellisen valmistelun tilannekatsaus - Kanta-Häme - Oma-Häme - Haasteet ja vahvuudet - Toimintaympäristö - Odotukset

Oma Hämeen sote-toimintaohjelma

Keski-Suomen SOTE hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuus Rakenteet ja palvelut Loppi Jukka Lindberg Muutosjohtaja Oma Häme -hanke

Kunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Oma Häme kuntakierros Forssa

LAUSUNTO VALINNANVAPAUSLAISTA Teija Kulmala, liiketoimintajohtaja. Eduskunnan tarkastusvaliokunta 9.5.

Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä

SOTE VALMISTELU TOUKOKUU Potilaan oikeusturvakeinot ja niihin vastaaminen

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

Erkki Moisander

Sosiaali- ja terveysryhmä

SOTE:n strategiset lähtökohdat Uudellamaalla. Timo Aronkytö Sote-muutosjohtaja Uusimaa2019-hanke

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät Markku Järvinen Johtajaylilääkäri

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Yhteenveto EVA:n järjestämästä keskustelutilaisuudesta

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Sote ja yleislääkärit

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Osaisiko potilas itse valita hoitopaikkansa ja lääkärinsä, jos se olisi mahdollista?

IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN. Marja Heikkilä Saarijärvi Keski-Suomen SOTE 2020

Pohjois-Karjalan sote-hanke

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Kohti palvelupakettien kansallista käyttöönottoa Käsikirja

Työvaliokunnan kannanotot. Työvaliokunnan kokous

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset ja PoSoTe

TYÖKE - Verkostoilla tehoa SOTEen, työkyvyn tukeen ja työikäisten terveyteen (ESR )

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää?

Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki

Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset Taide ja kulttuuri osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä Prosenttiperiaatteen laajentamisen

Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija

Integraatio työryhmän keskustelufoorumi Keski-Suomen SOTE hanke

Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa

Sote- ja maakuntauudistus

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 TOTEUTUSSUUNNITELMA 1.0 OHJAUSRYHMÄ MARJA HEIKKILÄ

Sote-uudistus ja vammaispalvelut. Anu Muuri, sosiaalihuollon johtava asiantuntija, VTT

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

Tästä eteenpäin Tehyn johtamisen ja esimiestyön päivät

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

Lähipalveluiden määrittely ja asukkaiden osallisuus. Riitta Pylvänen Hankesuunnittelija

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän työ

THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa. POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS , OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista

Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön tilanne

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

Transkriptio:

Kustannustehokkuus pj. Katja Tommiska siht. Marjo Lindgren

Ryhmän kokoonpano Heikki Toivonen Hanna Kylmämetsä Markku Puro Jan Löfstedt Helena Pimperi Katja Tommiska Jaana Paasikangas Matti Valtonen Tero Pitkämäki Kirsi Peltola-Haavisto Sari Järvinen

Asukaslähtöisyys tarkoittaa sitä, että Asukkaiden oma vastuu terveydestään ja hyvinvoinnistaan on kustannustehokkuuden näkökulmasta olennaista Miten tulevaisuudessa määritellään lähipalvelu? Onko joka kunnassa terveysasema vai määritelläänkö miten pitkän matkan päästä palvelu saadaan? Esim. suun terveydenhuollon ympärivrk päivystys ei Forssan näkökulmasta ole Hämeenlinnassa hoidettuna lähipalvelua. Kenelle kustannukset allokoidaan asiakkaalle vai järjestelmälle? Perinteisesti kustannukset on sälytetty asiakkaalle esim. matkustamisen ja työajan menetyksen osalta. Mitä vaikuttaa se, jos sote- itsehallintoalue jatkossa vastaa myös Kelan nykyisin kustantamista matka yms. kustannuksista. Asukaslähtöisyys ei tarkoita sitä, että asukkaiden mieliteot täytetään vaan sitä, että asukkaat ovat mukana palvelujen suunnittelussa ja heillä on mahdollisuus vaikuttaa palveluihinsa. Esim. yksilölliset palvelut palvelusuunnitelmaan perustuen.

Asukaslähtöisyys tarkoittaa sitä, että Asiakas on ainoa, joka tietää koko prosessin (esim. tk:ssa laboratoriokokeet otetaan vain aamulla, kuvantaminen vain ip:lla asiakas odottaa?) Kyse on kokonaisuuksien hallinnasta ja kokonaiskustannusten ymmärtämisestä Esim. shp:n uuden yksikön perustaminen 600 Me tappiollinen, mutta jos lasketaan Kelan maksamat matkakorvaukset sama yksikkö tuottaa voittoa saman verran. Mikä on kokonaistaloudellisesti järkevää? Olisiko kokonaiskustannusten kannalta järkevää miettiä sitä, voisiko joitakin palveluja tarjota pyörien päällä esim. koulujen hammashuollon tarkastukset? Suuret paineet palvelujen keskittämiseen kustannusten karsimisen vuoksi. Onko mahdollista, että asiantuntijat todella liikkuvat? Organisaatioiden näkökulmasta hoitamatta jättäminen on kaikkein kustannustehokkainta

Asukaslähtöisyys tarkoittaa sitä, että Iensairaus parodontiitin asiantuntijoita on koko maassa vain kymmeniä, palvelujen tarve on kuitenkin valtakunnallinen. Tässä kohdin asiantuntijoiden liikkuminen ei ole mahdollista. Karies ja muut yleisemmät suun terveydenhuoltoon liittyvät sairaudet voidaan hoitaa siten, että asiantuntijat viedään asiakkaiden luo. Ennaltaehkäisyllä on kustannustehokkuuden näkökulmasta suuri merkitys, myös harvinaisia ja erityisasiantuntijuutta edellyttäviä sairauksia voidaan ennalta ehkäistä Mikäli sote alue tuottaa palvelut ja ennalta ehkäisy on vain kunnissa seuraa ongelmia. Rajapintatyöskentelyn täytyy olla hyvää ja innovatiivista. Suunnittelun täytyy lähteä asukkaan/asiakkaan EI organisaation näkökulmasta. Raja erikoispalveluiden ja peruspalveluiden väliltä pitää poistaa. Mitkä ovat lähipalveluita ja mitkä palvelut pitäisi olla keskitettyjä? Onko 90-luvulla tehty palveluverkko enää asukaslähtöinen ja kustannustehokas?

Asukaslähtöisyys tarkoittaa sitä, että Asukaslähtöisyys kustannustehokkuuden näkökulmasta esim. parodontiitin erityisasiantuntijoita tarvitaan ja dialyysipalveluja tarvitaan lisää. Hoidon porrastuksella ja oikean osaamisen käytöllä eri tasoilla on merkitystä -> volyymia pitäisi pystyä purkamaan ketjun alkupäässä. Mikä on perusterveydenhuollon rooli ja tarve tässä yhtälössä. Miten kevyempiä tukimuotoja voidaan tarjota oikeassa vaiheessa? Neuvola ja kouluterveydenhuolto mielletään lähipalveluksi. Vanhemmat ovat kuitenkin mukana, jolloin lähellä kotia sijaitseminen ei ehkä ole välttämätöntä. Jo tällä potilailla on vapaa valinta. Mitä se tarkoittaa suuremmassa kontekstissa? Aiheuttaako kilpailua/valintaa eri yksiköiden välillä? Suun terveydenhuollossa (perusterveydenhuolto) on tutkittu että kaikkein kustannustehokkainta on se, että erikoisasiantuntijoita on täsmämäärä

Asukaslähtöisyys tarkoittaa sitä, että Onko niin, että asiakaslähtöisyyden nimissä palvelut halutaan säilyttää tietyssä paikassa poliittisista syistä? Ei se sattuma ole, että Keskusta kannattaa 19 itsehallintoaluetta ja Kokoomus viittä. Asiakaslähtöisyyttä on se, että päätetty toimipiste on toimiva ja pystyy tuottamaan sen palvelun mikä on sovittu Lasten hammashoito on parantunut aina vuoteen 2001, mutta ei merkittävästi sen jälkeen. Ennalta ehkäisy ei välttämättä aina säästä, mutta sillä pystytään parantamaan elämän laatua. Sähköiset palvelut, jotka ovat helposti saatavissa ovat lähipalveluja. Lähipalvelu ei välttämättä aina tarkoita sitä, että se on fyysisesti lähellä vaan helposti saatavissa. Palvelut eivät saa syrjäyttää tai asettaa ihmisiä syrjäytymisvaaraan (riski suurilla sote- alueilla) Varoittavia esimerkkejä on poliisin ja hätäkeskusten organisaation uudistuksista Edellisen 90-luvun laman vaikutukset näkyvät edelleen julkisten palvelujen tilanteessa (suun th)

Asukaslähtöisyyteen liittyvät toimenpiteet 2016 Palveluverkon selvittäminen Palvelujen porrastus Asiakas- ja palveluprosessien kuvaaminen (muistaen hammashuollon) Maakunnallinen yhteinen näkemys ennalta ehkäisevistä palveluista ja niiden toteuttamisesta esim. neljän vuoden aikajänteellä

Yhteistyöhakuisuus tarkoittaa sitä, että Kustannustehokkuus näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että kaikkea ei tarvitse tuottaa itse. Hyödynnetään kumppanuuksia. Hyvinvointikampus ajattelu. Tarve julkisiin palveluihin vähenee? Lainsäädännöstäkin lähtevä ajattelu on nyt sen tyyppistä, että sitä tehdään mitä mitataan. Mitataanko yksittäisten indikaattoreiden (esim. tt käsittelyaika) lisäksi riittävästi ihmisten hyvinvointia? Yksittäisten suoritteiden mittaaminen ei välttämättä kannusta yhteistyöhön. Palvelukortteli ajattelussa ei saa tehdä vanhusghettoja vaan palvelukortteleiden tulee olla kiinni tavallisessa elämässä. Palvelukorttelissa tulisi olla myös päiväkoteja ja muita palveluja. Helsingin kaupungissa ollaan toteuttamassa dementikoille tarkoitettua palvelukorttelia, joka on suljettu siten ettei voi eksyä mutta sisällä on erilaisia palveluja ja yrittäjiä (esim. kampaamoja ja kauppoja)

Yhteistyöhakuisuus tarkoittaa sitä, että Mikä merkitys on elämänhistorialla ja ammatti-identiteetillä. Onko kyse paluusta menneisyyteen? Mielisairaalat ja vanhainkodit olivat aikaisemmin kauniilla paikalla ja ympäristössä, jossa asukkaan osallistuivat esim. puutarhatöihin. Onko meiltä hävinnyt ajatus siitä, että ihmiset saavat osallistua ja tehdä sitä mitä osaavat (laitosympäristössä).

Yhteistyöhakuisuuteen liittyvät toimenpiteet 2016 Yhteistyötä pitää johtaa (sitä tehdään mitä mitataan)

Tietoon perustuminen tarkoittaa sitä, että Mikä on oikeaa tietoa? Valitaanko kapea vai lavea tie (1M yhden ihmisen hoitoon vai 1 miljoonan ihmisen informointiin) Osa seurantaindikaattoreista tullaan jatkossakin sanelemaan THL:n ja ministeriön taholta

Tietoon perustumiseen liittyvät toimenpiteet 2016 Perustetaan maakunnallisesti keskitetty yksikkö, jonka tehtävänä on tuottaa ja analysoida tietoa sote- alueen tarpeisiin

Läpinäkyvyys tarkoittaa sitä, että Tietoon perustuminen ja läpinäkyvyys liittyvät toisiinsa Lähtökohta tulisi olla se, että kaikki käytettävissä oleva tieto on kaikkien käytettävissä (organisaation rakentamiseen liittyvää itse tuotettua tietoa) Tietohuolto on tärkeää! Tietovuori ei saa olla kaatopaikka, jonka tonkiminen on omalla vastuulla. Itse tuotettu ja kerätty tieto on kaikkien saatavilla Kaikki tieto pitäisi olla käytössä myös työntekijöillä, samoin myös työntekijöiltä tulisi kerätä tietoa Pitää tietää myös, mitä lukujen taakse kätkeytyy. Esim. esh:sta saadaan kuormitusluvut, se lasketaanko lukuun mukaan päiväsairaalan potilaat muuttaa merkittävästi mitattua suoritetta (näennäinen löysyys ) On erilaisia tarpeita, mitä henkilöstö, asiakkaat tai ytkumppanit haluavat tietää ja mikä on olennaista talouden näkökulmasta?

Läpinäkyvyys tarkoittaa sitä, että Tiedon ajantasaisuudesta ja kohdentamisesta pitää huolehtia. Kohdennetulla tiedolla johdatellaan ihmisten ajattelua, on tärkeää että tiedon lähteille pääsee. Pitää olla läpinäkyvää, mitä meidän palvelu tarkoittaa. Mitä kokonaishoito tarkoittaa? Onko tieto asukkaiden/asiakkaiden saatavissa. Asiakaskriteereiden läpinäkyvyydellä tavoitellaan sitä, että oikea asiakas on oikeassa paikassa.

Luottamus tarkoittaa sitä, että Luottamuksessa on erilaisia asteita. Voiko ajatella niin, että tavoitteena on riittävä luottamus? Luottamus syntyy toiminnassa ja tekojen kautta Luottamus tarkoittaa sitä, että on sovittu jostakin ja se toteutetaan Luottamuksen syntymiseen vaikuttaa osallisuuden luominen Järjestämislaki lähtee lausunnolle keväällä 2016, tähän saakka tilanne vielä elää (tähän puolueilla ja työntekijäjärjestöillä on vaikutusvaltaa) Perustasolla on hyvä asiantuntemus ja sitä pitää korostaa kyse on myös itseluottamuksesta

Luottamukseen liittyvät toimenpiteet 2016 Sote valmistelun pitää käydä keskustelua puolueiden piirijärjestöjen kanssa (säännölliset tapaamiset) Tähän yhteistyöhön mukaan myös työntekijäjärjestöt Kolmannen sektorin ja yritysten tapaaminen