LIITTYY PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAAN 2009-2012 LIITE 1 PUOLUSTUSMINISTERIÖN TÄRKEIMMÄT TULOSTAVOITTEET JA KEHITTÄMISHANKKEET VUOSILLE 2009-2012 Toiminnalliset tulostavoitteet Asetettujen vaikuttavuustavoitteiden ja niille asetettujen tavoitetasojen saavuttamiseksi puolustusministeriö on asettanut seuraavat toiminnalliset tulostavoitteet ministeriön tulosalueille ja henkisten voimavarojen hallinnalle ja kehittämiselle: Yhteiskuntapolitiikan strategiat ja seuranta 1. Sotilaallisen maanpuolustuksen kehittämistä ohjataan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjausten ja hallituksen strategia-asiakirjan (HSA) mukaisesti. tarkistetaan puolustushallinnon strateginen suunnitelma ja sen perusteella laadittava ohjauskirje 1.6.2009 mennessä. Julkinen versio on valmiina 31.12.2009 mennessä annetaan puolustusministeriön ohjaus puolustusvoimien tavoitetilatyölle ja kehittämisohjelman laadinnalle (vuosi 2010) osallistutaan mahdollisen VNS 2012 valmisteluihin (vuosi 2011) 2. Kokonaismaanpuolustuksen toimintamalli ja sen kehittäminen on otettu huomioon hallituksen ohjelmissa, selonteoissa ja muissa strategia-asiakirjoissa. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen on sovitettu yhteen hallinnonalojen, elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöjen kesken kokonaismaanpuolustuksen toimintamallin mukaisesti. YETT-strategia ja siihen sisältyvät ministeriön vastuulla olevat toimenpiteet on sisällytetty ministeriön säännönmukaisiin toiminnan- ja talouden suunnittelu ja toimeenpano asiakirjoihin. Lisäksi on valmisteltu ja toteutettu YETT-strategian tarkistaminen. 3. MNE 5 kokeilutoiminnan (ja sitä seuraavan kansainvälisen yhteistoimintajärjestelyn) kansallinen koordinointi on tuottanut lisäarvoa kansalliselle kriisinhallinnan kokonaiskonseptille sekä kokeilutoiminnan kautta saadut kokemukset on viety käytäntöön eri varautumisen toimijoille. On laadittu kansainvälisesti vertailevaa tutkimusta kokonaismaanpuolustuksen ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen toteuttamisesta eri maissa. Laaditaan turvallisuuspoliittinen toimintalinjaus. Määritellään selonteon pohjalta mm. puolustusvoimien kehittämislinjat ja voimavarat pitkällä aikavälillä. Selontekotyön eteneminen. Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko (sekä 2008 että 2012) tukevat kokonaismaanpuolustuksen toimintamallia. UTVA hyväksyy TPAK:n laatiman ja osaltaan PLM:n valmisteleman vuosittaisen raportin YETTstrategian seurannasta. YETT-strategian tarkistustyö valmistuu annetussa aikataulussa ja sen toteuttaminen käynnistyy. Saatujen kokemusten vienti kansalliseen varautumiseen ja kokemusten hyödyntäminen. Kansainväliseen kriisinhallinnan verkottuminen. tilaisuuksien määrä/vuosi. Kansainvälisen vertailun YETTtoteutuksesta laatiminen. Osallistuminen seuraavan vastaavan kokeilutoiminnan käynnistämiseen. Tehtävän/osavastuun
merkittävyys. 4. Kotimaisen puolustusmateriaaliteollisuuden osaamisalueita ja toimintaedellytyksiä on kehitetty. 5. Toiminnan kehittämisen tavoitteena on siirtyä pysyvistä, kiinteistä järjestelyistä joustavampiin, enemmän liikkumatilaa antaviin toiminta- ja hallintomalleihin. Tilaaja-tuottajamalliin pohjautuvia toimintamalleja otetaan laaja-alaisesti käyttöön. Puolustushallinnon rakenneuudistuksen toimeenpanoa seurataan siten, että puolustuspoliittisessa selonteossa asetetut kehittämiseen ja toiminnan ja talouden tasapainottamiseen liittyvät tavoitteet saavutetaan. 6. Tutkimuksella ja ennakoivalla arvioinnilla vahvistetaan ministeriön päätöksenteon tukemista sekä strategiatyön ja sen jalkauttamisen tietopohjaa. Jälkikäteisarvioinneilla tuotetaan tietoa tehtyjen toimenpiteiden tuloksellisuudesta, vaikutuksista ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Toiminnassa huomioidaan valtioneuvoston yhteisen ennakointitoiminnan ja sektoritutkimuksen kehittämisen periaatteet. 7. Kehitetään puolustushallinnon tutkimustoimintaa tehostamalla tutkimustoiminnan ohjausta koko hallinnonalalla ja keskittämällä hallinnonalaa palvelevaa tutkimusta toiminnallisesti ja rakenteellisesti vuosina 2009-2012. 8. Puolustusministeriön hallinnonalan tietohallinto tukee erityisesti puolustusjärjestelmän toimintaedellytysten kehittämistä sekä viranomais- ja muun yhteistyön kehittämistä ja kansanvälistä voimavarayhteistyötä. Tietohallinto toimii turvallisuusviranomaisten välisen yhteistyön mahdollistamiseksi sekä koordinoi hallinnonalan osallistumista valtion IT-toimintaan. Lisäksi tietohallinto tarjoaa puolustushallinnon prosesseja tukevia ja mahdollistavia sähköisiä palveluita koko yhteiskunnalle. 9. Puolustusministeriön julkisuuspolitiikka ja viestintä tukee ministeriön johtamista ja edesauttaa myönteisen julkisuuskuvan ylläpitämistä. Kotimaisen teollisuuden toimintaa kriittisten teknologioiden aloilla tukevien tilausten määrä. TTK -rahoituksen määrä. Teollisuuden vientiedellytysten edistämiseksi tehdyt toimenpiteet ja niistä saatu palaute. Tilaaja-tuottajamalliin siirtyminen (kpl). Tutkimus- ja arviointihankkeiden onnistuneisuutta arvioidaan 3-6 arviointikriteerillä asteikolla 1-5. Tavoitetaso on 3,5 Koko hallinnonalan kattava tutkimustoiminnan kehittämissuunnitelma on toteuttamisvalmiudessa vuoden 2009 aikana. Tietohallintostrategian osaalueiden toteutumisen edistyminen (toteutunut (kpl)/osa-alueet). Julkisuuspolitiikan ja viestinnän onnistumista arvioidaan kansalaisille suunnattujen kyselyjen ja mediabarometrien avulla. Ministeriön tulee niissä säilyttää asemansa parhaiten menestyneiden ministeriöiden joukossa.
Hallinnonalan ohjaus ja toiminta- ja taloussuunnittelu 1. Valmistellaan hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma sekä puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan tulossopimus. TTS kytketään kiinteäksi osaksi hallinnonalan strategiaprosessia ja esitellään vaiheittain PLM:n johtoryhmässä. 2. Johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistamisen ja rationalisoimistoimenpiteiden myötä on vähennetty hallinnonalan henkilöstövahvuutta vuoteen 2004 verrattuna yhteensä noin 1 890 henkilötyövuotta vuoteen 2011 loppuun mennessä hallinnonalan tuottavuusohjelman mukaisesti. Samanaikaisesti on kohdennettu puolustusvoimien kehittämisohjelmiin nykyisistä tehtävistä vähintään 500 henkilötyövuotta. Kehitettäessä henkilöstön osaamista kiinnitetään samalla huomiota kustannusten hallintaan. 3. Tehokkaalla hankintatoiminnalla on parannettu puolustusvoimien suorituskykyä. Vaikuttavuus, palvelujen laatu ja saatavuus. Hallinnonalan virastojen henkilötyövuosimäärä ja henkilöstömenot. Ministeriössä ratkaistavat hankinnat on valmisteltu hyvin ja niiden valmiusaste on riittävä. 4. Puolustusministeriön hallinnonalan kehysehdotukset on valmisteltu siten, että ne sisältävät perustellut määrärahatarve-esitykset ja luotettavat mitoituslaskelmat. 5. Hallinnonalan talousarvioehdotusten ja lisätalousarvioehdotusten perusteluissa on otettu huomioon talousarvioesityksen perusteluiden uudistamistyöryhmän ja MATSI 2 työryhmän suositukset. Uusien tilausvaltuuksien valmiusaste on riittävä ja niiden kustannusarviot perustuvat luotettaviin laskelmiin. Puolustusvoimien toimintamenojen budjetoinnin osalta on ylläpidetty tarkoituksenmukaista toimintakokonaisuusrakennetta. 6. Huolehdittu ministeriön alaisten tilivirastojen tilinpäätösten ministeriötason käsittelyn edellyttämästä valmistelutyöstä sekä valmisteltu tilivirastoja koskevat ministeriön tilinpäätöskannanotot ja osavuosiraporttipalautteet. Valmisteltu hallinnonalan osuus valtion tilinpäätöskertomuksesta siten, että siinä raportoidaan ministeriön toimialan yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja toiminnallisesta tuloksellisuudesta keskeisiltä osin. 7. Alue-, toimitila- ja ympäristönäkökohdat on otettu oikea-aikaisesti huomioon puolustushallinnon suunnitteluja päätöksentekojärjestelmässä. On integroitu sotilasalueet muun yhteiskunnan kehitykseen ja Hankinnat ovat parantaneet puolustusvoimien suorituskykyä, (puolustusvoimat asettaa suorituskykyvaatimukset ja seuraa niiden toteutumista). Tunnuslukuna mm. budjetointivaiheen arvioiden vertaaminen toteumiin. Kehysehdotuksen perustelujen riittävyys sekä mitoituksen oikeellisuus esitettyihin hankkeisiin ja toimintakokonaisuuksiin verrattuna. Budjetoinnin perustelujen riittävyys sekä mitoituksen oikeellisuus esitettyihin hankkeisiin ja toimintakokonaisuuksiin verrattuna. PLM:n johdon ja sidosryhmien antama palaute. Osallistuminen politiikka-, strategia- ja ohjelmatason suunnitteluun. Toiminnan tuloksellisuutta
ympäristönäkökulma vastuullisesti puolustushallinnon toimintaan. Investoinnit on toteutettu ensisijassa vuokrasäästöjä ja vuokravaikutuksetonta peruskorjaustoimintaa hyödyntäen sekä tehostamalla nykyisten alueiden ja tilojen käyttöä. Räjähtävän materiaalin varastorakentaminen on toteutettu säädösten edellyttämään kuntoon vuoteen 2012 mennessä. Ympäristöhaittoja on ennaltaehkäisty ja minimoitu ja aiheutetuista haitoista on huolehdittu vastuullisesti. Tulos-indikaattorit on kehitetty. 8. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toimintaa on kehitetty asetettujen linjausten mukaisesti siten, että tuottavuus ohjelman mukainen 220 htv vähennys toteutuu vuoden 2009 loppuun mennessä. On toteutettu kehittämisestä aiheutuvat toimenpiteet puolustushallinnon alue-, tila- ja ympäristöhallintaan. kuvaava seurantamekanismi. Arvio kestävän kehityksen edistymisestä puolustushallinnossa. Arvio ja laskelmat (raportointi yms.) kehittämisen tuloksellisuudesta ja tehokkuudesta (ml. kustannustehokkuus). Lainsäädäntöhankkeiden valmistelu ja seuranta 1. Puolustusvoimien viranomaisten toimivaltuussäännökset uudistetaan sotilaskurinpidon, poliisitehtävien ja pakkokeinojen alueella. 2. Puolustushallinnon henkilötietoja ja henkilörekistereitä koskeva säännöstö kootaan yhteen säädökseen. 3. Lainsäädäntöuudistusten voimaantulon jälkeen seurataan lainsäädännön toimivuutta ja vaikutuksia. Jatkoseuranta ja tarvittava koulutus järjestetään systemaattisesti ja tarvittaessa hyödynnetään ulkopuolista tukea. Yhteiskunnallisesti merkittävien hankkeiden osalta kerätään tietoa valmistelun kehittämistarpeista erilaisin arviointijärjestelmin. EU- ja kansainväliset asiat 1. Osallistutaan ESDP:n kehittämiseen ja toimeenpanoon mm. osallistumalla taisteluosastotoimintaan vuonna 2011 sekä parannetaan kokonaisvaltaista sotilaallisen kriisinhallinnan ohjausta ja yhteistoimintaa sekä kriisinhallinnan yhteistoimintakyvyn kehittämistä tekemällä entistä tiiviimpää yhteistyötä Puolustusvoimien kanssa PARP-prosessissa. 2. Toimitaan pohjoismaisen turvallisuus- ja puolustusyhteistyön puheenjohtajana (2009) ja osallistutaan puheenjohtajuudelle asetettujen tavoitteiden menestykselliseen toteuttamiseen. 3. Kansainväliseen puolustusmateriaalialan yhteistyöhön on osallistuttu aktiivisesti kansallisista lähtökohdista. On edistetty kansainvälistä materiaaliyhteistyötä sekä teollisuuden vientiedellytyksiä. Hankitun materiaalin kansainvälinen yhteistoimintakelpoisuus on varmistettu. 4. Kansainväliseen puolustushallintojen yhdyskunta- ja ympäristöalan yhteistyöhön on osallistuttu aktiivisesti. On Hanke on saatettu loppuun viimeistään vuonna 2010. Hanke on saatettu loppuun viimeistään vuonna 2010. Lainsäädännön toimivuuden ja vaikutusten arvioinnit on tehty. Informaatio- ja kuulemistilaisuudet koulutuksen ja kansalaisvaikuttamisen näkökulmista järjestetty. Suomen valmiusjoukon osallistumiset yhteisiin tehtäviin, valmiudessa olevien joukkojen määrä, resurssien kuvaus ja kustannukset. Suomen panos kansainvälisessä kriisinhallintayhteistyössä vuositasolla (euroja, htv). Vahvistetaan pohjoismaista yhteistyötä. Osallistuminen eurooppalaisiin yhteishankkeisiin. MoUsopimusverkosto ja vastaavat järjestelyt ovat toimivia ja ajantasaisia ja ne hyödyntävät myös suomalaista puolustusmateriaaliteollisuutta. Arvio yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisen yhteistyön
edistetty kv. kriisinhallintaan yms. yhteistyöhön liittyvän tiedonvaihdon ja yhtenäisten käytäntöjen aikaansaamista. 5. Jatketaan eurooppalaista kahden- ja monenkeskistä tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä puolustusministeriöiden välillä asevoimien kehittämiseen ja yhteistoiminnan rakentamiseen liittyen. Vastataan EU:n 6. puiteohjelmaan kuuluvaan turvallisuustutkimuksen komiteatyöskentelystä ja siihen liittyvien kansallisten kantojen muodostamisesta pyrkien samalla edesauttamaan kansallisen turvallisuustutkimusstrategian muodostamista. Osallistutaan Naton Science for Peace and Security komitean työskentelyyn. Muut ministeriökohtaiset erityistehtävät 1. Kehitetään hallinnonalan kykyä antaa virka-apua erityisesti muiden kuin sotilaallisten uhkien ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan liittyen sekä kotimaassa että ulkomailla. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittäminen on osa tätä työtä. 2. Puolustustarvikkeiden vientivalvonta ja lupaviranomaistoiminta on hoidettu tehokkaasti ja Euroopan unionin aseviennin käytännesääntöjen sekä muiden vientivalvontaa koskevien Suomen kansainvälisten sitoumusten mukaisesti. tehokkuudesta. Kansallinen turvallisuustutkimusstrategia toteutuu vuoden 2009 aikana. Kehitetään vapaaehtoisen maanpuolustuksen tehtäväkenttää siten, että sitoutunutta vapaaehtoishenkilöstöä voidaan käyttää virka-aputehtävissä. EU:ssa luodut käytännöt puolustustarvikesiirtojen tehostamiseksi on saatettu kansallisesti voimaan. Ministeriön yhteiset tehtävät 1. Kehitetään ministeriön turvallisuutta sekä toimintavalmiutta vastata normaalitilanteen häiriötilanteisiin ja kriisitilanteisiin. Osallistutaan Puolustusvoimien pääsota- ja valmiusharjoituksiin sekä valtionhallinnon päivittäisessä työskentelyssä noudatetaan asetettuja turvallisuusmääräyksiä ja ministeriö samalla koetaan turvalliseksi työympäristöksi. valmiusharjoituksiin. Vuosittaiset turvallisuustilastot PLM:n tilannekuvaa kehitetään osana valtioneuvoston tilannekuvaa sekä harjoitusten yhteydessä tehtävä toimintavalmiuden osallistutaan kokonaismaanpuolustuksen arviointi. yhteensovittamiseen liittyvään harjoitustoimintaan 2. Jatketaan ministeriön kehittämistyötä, valmistellaan mahdollisesti toimeenpantavat toiminnan ja organisaation muutostoimenpiteet ja seurataan uusimuotoisen toiminnan käynnistymistä. Ministeriön uusi toimintamalli mahdollisine organisaatiovaikutuksineen on toiminnassa 2009. 3. Puolustusministeriön toimitilojen ajanmukaistaminen saatetaan päätökseen peruskorjaamalla ministeriön Ministeriön päärakennus on peruskorjattu päärakennus. 4. Tehostetaan ministeriön hallintopalveluja. Asiakastyytyväisyys Tietotekniikan teknisen toimivuuden mittarit Sisäisen talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien kustannukset ja htv:t 5. Ministeriön sisäistä viestintää ja tiedonkulkua tehostetaan. Työtyytyväisyyskyselyissä työntekijöiden tyytyväisyys sisäiseen viestintään ja tiedonkulkuun kasvaa.
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkisten voimavarojen hallinnassa ja kehittämisessä panostetaan suunnittelukaudella henkilöstön työhyvinvoinnin vahvistamiseen ja osaamisen kehittämiseen. 1.Henkilöstön työkyky paranee Sairaspoissaolopäivät/htv Työterveyshuollon kustannukset/htv 2. Tyytyväisyysindeksin tulee ylittää muiden VM:n työtyytyväisyysbarometrin ministeriöiden keskimääräisen tason työtyytyväisyysindeksi 3. Puolustusministeriön osaaminen kasvaa. Tunnusluvut koulutuspäivät/htv Koulutustasoindeksi