Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015
LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen kaikille osallistujille 2. Keskeiset käsitteet Vahvuus tarkoittaa LP keskustelussa asiaa, joka sujuu arjessa tavallisesti, vaikka elämässä olisi vaikeuksia. Toisin sanoen, kun pohditaan, miten tietty arkipäivän rutiini sujuu, pitää vastaus no ihan ok, ei siinä mitään sisällään vahvuuden, mikä huomioidaan. Vahvuuksiin kuuluu myös kyky kiinnostua ja nauttia pienistä sekä suurista asioista. Haavoittuvuus tarkoittaa asiaa, joka on aiheuttaa ongelmia tällä hetkellä tai saattaa johtaa ongelmiin myöhemmin, jos mitään ei tehdä. Toimintasuunnitelmalla tarkoitetaan konkreettisten toimien sopimista. Pohditaan, kuinka lapsen arkipäivässä voidaan tukea löydettyjä vahvuuksia ja miten toimia mahdollisten haavoittuvuuksien kohdalla. 3. Keskustelussa kiinnitetään huomiota mahdollisiin muutoksiin. Sekä kotona, esikoulussa että lapsen vapaa-ajan ympäristöissä (ystäväpiirissä) voi tapahtua asioita, jotka painavat lasta ja jotka näkyvät hänen hyvinvoinnissaan. Keskustelun tarkoituksena on tunnistaa nämä tilanteet ja toimia sen mukaan. 4. Erilaisten näkemysten mahdollisuus ja oikeutus. Vanhempien, opettajien ja lapsen näkemykset ja kokemukset eroavat usein toisistaan paljonkin. Kysymys ei ole oikeasta ja väärästä, vaan siitä, että jokaisella on oma näkökulmansa. Lapset ovat myös erilaisia kotona ja esikoulussa, koska koti ja esikoulu ovat erilaisia kehitysympäristöjä. Toisten näkemysten kunnioitus on pohja rakentavalle keskustelulle. 6. Lapset puheeksi Neuvonpito järjestetään, kun keskustelussa nousee esiin ulkopuolisen tuen tarve kotona tai esikoulussa. Oppilashuollolliseen Neuvonpitoon kutsutaan ihmisiä, joista voi olla konkreettista tukea lapselle, perheelle tai opettajalle. Neuvonpitoon kutsutaan tarpeen mukaan myös perheen oman verkoston jäseniä.
KESKUSTELU LAPSESTA, PERHEESTÄ JA ESIKOULUYMPÄRISTÖSTÄ 1. Tutustuminen Miten kuvailette perhettänne? Minkälainen perhe olette? Huoltajat Miten kuvailet esikoulua? Minkälainen esikoulu on nimenomaan tätä lasta ajatellen? Opettaja 2.Miten kuvailette lasta? Millainen lapsi on kotona, esikoulun ja harrastusten piirissä sekä kavereiden kanssa? Huoltajat / Opettaja 3.Mistä lapsi nauttii? 4. Minkälainen lapsi on mielialaltaan? Vahvuus: lapsen mieliala on pääsääntöisesti myönteinen ja tunneilmaisu on rikasta. Haavoittuvuus: vallalla on alakulo, ahdistus, pelokkuus, ärtyvyys, kiukku; tunneilmaisu on kapeaa tai lapsi ei ilmaise tunteitaan 5. Minkälainen lapsi on toiminnaltaan ja käyttäytymiseltään kotona ja esikoulussa? Vahvuuksia ovat kyvyt olla myönteisessä vuorovaikutuksessa sekä aikuisten että lasten kanssa, innostua uusista asioista, nauttia yhteisistä toimista, tutustua erilaisiin ihmisiin, kyky pitää rakentavasti omia puoliaan ja tehdä sovinto riidan jälkeen jne. Haavoittuvuuksia ovat vetäytyminen vuorovaikutuksesta, vaikeus sanoa ei vaikka haluaisi, riidanhaluisuus, kiinnikäyminen, hallitsemattomat raivonpurkaukset jne.
6. Miten arkiset toimet sujuvat kotona? Huoltajat Syöminen Vahvuus Haavoittuvuus Nukkuminen Vahvuus Haavoittuvuus Ulkoilu Vahvuus Haavoittuvuus Leikki Vahvuus Haavoittuvuus Esikouluun lähtö ja kotiintulo Vahvuus Haavoittuvuus TV, tietokone ja -pelit Vahvuus Haavoittuvuus Vapaa-aika, harrastukset Vahvuus Haavoittuvuus Kotiläksyt Vahvuus Haavoittuvuus 7. Miten esikoulupäivän rutiinit sujuvat? Opettaja Esikouluuntulo ja kotiinlähtö Vahvuus Haavoittuvuus Oppituokiot Vahvuus Haavoittuvuus Ruokailu Vahvuus Haavoittuvuus Ulkoilu Vahvuus Haavoittuvuus Leikki Vahvuus Haavoittuvuus Ryhmässä toimiminen Vahvuus Haavoittuvuus Poissaolot Vahvuus Haavoittuvuus 8. Miten oppiminen sujuu? 9. Viihtyykö lapsi esikoulussa? Mistä hän erityisesti pitää? Mistä sen huomaa? 10. Miten vuorovaikutus esikoulukaverien ja muiden lasten kanssa sujuu? Vahvuus: lapsella on ystävyyssuhteita ja yhteistä toimintaa, lapsi tuntee kuuluvansa kaveripiiriin, on pidetty jne. Haavoittuvuus: lapsi on jäänyt tai jätetty yksin, ei tunne kuuluvansa mihinkään, tulee toistuvasti riitoja tai kiusaa ja/tai on kiusattu jne.
11. Onko lapsella kiinnostuksen kohteita ja vapaa-ajan toimintaa? 12. Onko lapsella esikoulussa opettaja tai joku muu aikuinen, jonka puoleen hän voi halutessaan kääntyä? Entä harrastuksen piirissä tai muualla (esim. sukulainen, ystävän vanhempi tms.) 13. Onko esikoulussa sellaisia asioita, jotka heijastuvat lapseen esim. levottomuutena tai alakulona? (esim. kiusaaminen, vaihtuva henkilökunta, opetusryhmän levottomuus, rauhallisen tilan puute jne.) 14. Tuleeko kotona, esikoulussa ja ystäväpiirissä herkästi ristiriitoja lapsen kanssa ja miten nämä tilanteet sujuvat? Keskustellaan myös siitä, onko joku riidan osapuoli malttinsa menetettyään käynyt käsiksi tai sanonut pahasti. Vahvuus: riitatilanteita on, mutta niitä osataan sovitella. Haavoittuvuus: riidat toistuvat ja leimaavat kanssakäymistä, sovittelu on vaikeaa tai ei onnistu, riitoihin liittyy fyysistä tai henkistä väkivaltaa (loukkaava puhe, haukkuminen jne.) 15. Onko lapsesta ollut huolta? Minkälaista huolta? Onko haettu ja saatu apua? Mistä? Vahvuus: ei ole erityisiä huolia, on haettu ja saatu apua (ei tarvetta lisätukeen) Haavoittuvuus: jollakulla on huolta, on haettu apua mutta ei saatu tai asia ei ole korjaantunut
16. Onko lapsella sosiaalista tukiverkostoa? (esim. isovanhemmat, kummit, sukulaiset, naapurit, ystäväperheet) Tukiverkostoa voidaan vahvistaa tarvittaessa Neuvonpidon avulla. 17. Kodin ja esikoulun kasvatuspäämäärät. Minkälaisia ominaisuuksia pidetään kotona ja esikoulussa tärkeinä päämäärinä kasvatuksessa? Näitä voivat olla itsenäisyys, luovuus, joustavuus, sosiaalisuus, hyvä itsetunto jne. Kodin ja esikoulun päämäärät voivat olla erilaiset, esim. koulussa korostuu ryhmässä toimimisen taidot yms. Vahvuus: päämäärät ovat samanlaiset tai toisiaan täydentävät. Haavoittuvuus: päämäärät ovat ristiriitaiset 18. Miten helppoa tai vaikeaa teidän on keskustella kotiin, lapseen ja esikouluun liittyvistä haasteista ja ongelmista? 19. Miltä yhteistyö kodin ja esikoulun välillä kokonaisuudessaan tuntuu? Onko toiveita tulevaisuudelle? Huoltajat / Opettaja 20. Onko jotain muuta, jota huoltajat tai opettaja tahtovat tuoda esiin ja jolla voisi olla merkitystä lapsen esikoulunkäynnille ja huoltajan/opettajan toiminnalle lapsen kanssa? Huoltajat / Opettaja 21. Miltä tämä keskustelu tuntui? Huoltajat / Opettaja Keskustelu voidaan käydä uudestaan tietyn ajan kuluttua niin haluttaessa ja erityisesti jos perheessä tai lapsen elämässä tapahtuu muutoksia, jotka tavalla tai toisella voivat vaikuttaa lapsen hyvinvointiin.