MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN



Samankaltaiset tiedostot
Rakennemalli / motiiviseminaari Markku Kivari

M A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S

Rakennesuunnitelma 2040

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen

Urban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Yhdyskuntarakenne ja liikkumistarve - Onko yhdyskuntarakenteella väliä?

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari

SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.

Kehittyvä yhdyskuntarakenne. kasvun mahdollistajana. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa

Saavutettavuustarkastelut

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Aluerakenne ja keskusverkko

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo

Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU. Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet

Järvenpään yleiskaava Valitut kasvusuunnat Rakennemallin liikenteellinen arviointi

Yhdyskuntasuunnittelu ja liikkuminen

Tavoitteiden määrittäminen. Pirkkalan viisaan liikkumisen suunnitelma

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

Mäntsälän maankäytön visio Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia

Liikennepolitiikan toimintatapojen uudistaminen Työpaja 1, Ryhmätyön aineisto TAVOITTEIDEN ASETANTA Hyvät käytännöt, puutteet ja ongelmat

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Yhteistyöllä lisää kävelyä ja pyöräilyä

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja Ville Helminen

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto

Kaavoituksen näkökulma. Hyvinvointiympäristön kehittäminen seututasoisessa suunnittelussa.

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen

LIIKENTEEN CO 2 -PÄÄSTÖJEN KOKONAISKUVA

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu

Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikenne- ja ilmastostrategioihin

MAL-sopimuksen seurannasta

Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne

LIITE 1a. Suunnittelu

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen Ulla Koski

Tulevaisuuden liikenne kysyntä ja tarjonta muutoksessa. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Ilmastovastuu ja kestävä liikennejärjestelmä

Ylivieskan viisaan liikkumisen suunnitelma koululaisten näkökulmasta. Hautaniemi Päivi

Liikennepalvelulaki ja kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma = Kohti kestävää liikkumista.

Miten estämme asenteiden polarisoitumista tulevaisuuden liikenneratkaisuja ja -politiikkaa tehdessämme?

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus

Mika Ristimäki / SYKE,

Yhdyskuntarakenteen tulevaisuuden kehityspolut Urban Zone 3 hanke (UZ-3) Yhdyskuntien uudistaminen ARA-laivaseminaari

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään?

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tiivistelmä. Tiivistelmä 1 (5)

Liikenteellinen arviointi

Hallitusohjelman liikennetavoitteet

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmän ja seudullisen suunnittelun keinot ilmastotavoitteita vauhdittamassa

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMISOHJELMA

SUUNNITTELUPERIAATTEET

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi

Assistant Professor Heikki Liimatainen LIIKENNEMELUN SEURAAVAT 100 VUOTTA MIKÄ MUUTTUU, MIKÄ EI?

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

Liikennejärjestelmäsuunnittelu

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet aineiston päivitys ja soveltaminen

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen

HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU

Liikenneministeri Merja Kyllönen MAL-verkoston seminaari Kuntaliitoskokemuksia maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä Helsinki 13.6.

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

MAL-VERKOSTON STRATEGINEN VIITEKEHYS

Saavutettava Pirkanmaa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto

Kouvola. Perustietoa Kouvolasta. Keltti. Joukkoliikenteen tarjonta. Keltti

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta

MAAKUNTAKAAVAN KAUPANRYHMÄ

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Liikennejärjestelmän visio ja kehittämistavoitteet

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Joukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella

MAL sopimukset ja yhdyskuntarakenteen seuranta

Transkriptio:

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN 31.1.2012 Tuomo Pöyskö Ramboll Liikennejärjestelmät (ent. Liidea)

LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELU liikennejärjestelmän kokonaisvaltaiseen kehittämiseen tähtäävää toimintaa pitkän aikavälin strategista suunnittelua käsitellään liikenteen ja maankäytön vuorovaikutusta suunnitellun maankäytön synnyttämää liikennetarvetta, eri kulkumuotoja ja niiden työnjakoa, liikenneverkkoja ja niiden investointihankkeita sekä liikennejärjestelmän vaikutuksia ja rahoitusta alueen liikennejärjestelmän ja maankäytön kehittämisestä vastaavien toimijoiden jatkuvaa yhteistyötä Tie Vesi Raide Ilma (Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriön ohje Kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnittelu yksityiskohdista toimenpidekokonaisuuksiin, 1996 )

MAANKÄYTÖN RATKAISUT KESKIÖSSÄ LIIKENNEJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELUSSA Maakäytössä toimintojen mitoitus ja sijoittuminen luo edellytykset joukko- ja kevytliikenteen järkevälle kehittämiselle Vaikuttaa keskeisten liikenteellisten tavoitteiden saavuttamisedellytyksiin Liikkumistarve Matkasuoritteet Ha-omistus Kulkutapaosuudet Maankäyttöä ei voi suunnitella ilman tietoa ratkaisujen vaikutuksista liikenteeseen tai miten liikenteellä voidaan vaikuttaa maankäyttöön

TUNNISTETTAVA LIIKKUMISTARPEET Millaisia liikkumistarpeita eri elämäntilanteisiin liittyy Ymmärrys liikkumistarpeista Vaikutus maankäytön suunnitteluun Matkojen ominaisuudet: missä, milloin, kuinka usein, miten? Ymmärrys liikennejärjestelmän laadullisista tavoitteista Vaikutus tie- ja liikennesuunnitteluun Yhdyskuntarakenne ja liikennejärjestelmä määrittävät miten (missä, milloin, millä kulkutavalla jne.) liikkumistarve voidaan käytännössä tyydyttää

MISTÄ LIIKENNE SYNTYY Asuinpaikka: - 75% alkaa tai päättyy kotiin Osuus kilometreistä 7 % koti 3 % työpaik ka tai työasioi ntipaikka 1 % Kotiperäisiä matkoja 75% koulu tai 0,1 % opiskel u- paikka 1 % 4 % Kotiperäisiä matkoja 77% koti 3 % työpaik ka tai työasioi ntipaikka 1 % koulu tai opiskel u- paikka 1 % 0,1 % vapaaajan kohde ostostai asiointi -kohde 2 % vapaaajan kohde ostostai asiointi -kohde 2 % 5 % HLT 2004-2005 7 %

LIIKKUMISTARPEET, MATKAN TARKOITUS Yhdyskuntarakenteella vaikutetaan Toimintojen sijaintiin (asuminen-työ, asuminen-palvelut) kokonaissuorite Luodaan liikennepalvelujen toimintaedellytykset Haaste luoda ympäristöä eri elämänvaiheissa olevien ihmisten laadukkaaseen asumiseen Elämäntavan ja lisääntyneen vapaa-ajan vaikutus liikkumiseen: erillään olevat palvelut saavutettavissa nopeasti ja helposti vain henkilöautolla Liikennejärjestelmällä vaikutetaan Kulkutapojen palvelutasotekijöihin Turvallisuuteen ja saavutettavuuteen (kulkutapojen valinta) Asuinalueiden viihtyisyyteen

LIIKKUMISTARPEET EIVÄT OLE ALUERIIPPUVAISIA

TARPEIDEN TYYDYTTÄMISEN LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET EROAVAT ERILAISILLA ALUETYYPEILLÄ

SAAVUTETTAVUUDEN MERKITYS KULKUTAVAN VALINTAAN

KULKUMUOTOJEN KÄYTÖN KEHITYKSEN TRENDI KOHTI KESTÄVÄÄ LIIKKUMISTA?

MIKSI MAANKÄYTÖN RATKAISUT OVAT TÄRKEITÄ Asuinpaikka määrittää liikkumisen ja sen reunaehdot Kokonaissuorite Kulkutapojen käyttömahdollisuudet (joukkoliikenne, kävely & pyöräily) Työpaikat ja palvelut määrittävät liikenteen kysynnän suuntautumisen Kokonaisvaikutukset pitkäaikaisia usein lähes lopullisia Kustannukset infran toteuttajalle etupainotteisesti ja käyttäjälle/asukkaalle/ylläpitäjälle kertyvät pitkällä aikavälillä alueen logistinen kilpailukyky Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä tulisi pystyä huomioimaan tulevaisuuden tarpeet ja vaihtoehtoiset liikenteen ratkaisumallit Maakäytön kehittämisen taloudelliset vaikutukset todellisia Liikenteellisiä vaikutuksia ei tunnisteta riittävän hyvin!

PALVELUIDEN JA TUOTANNON SIJOITTUMINEN Kauppa pyrkii sijoittumaan ensisijaisesti alueille, jotka hyvin asiakasten saavutettavissa tavaratoimitukset (logistiikka) toissijainen peruste Logistiset tarpeet vaihtelevat kaupan toimialoilla suuresti: suuryksikköjen toiminta hyvin autoriippuvaista (asiakkaan tavarankuljetus keskeinen logistiikan suorite huom. verkkokaupan lisääntyminen lisää jakelusuoritetta) erikoiskauppa ydinkeskustaan hyvien asiakasvirtojen varrelle keskustojen ulkopuolelle tilaa vievää kauppaa (asiakasmatkat näihin usein pitkiä) Logistiikan terminaalipalvelut ja tuotanto keskustojen ulkopuolella (ei asutuksen lähellä) Logistiikan palveluissa rakenne hajautunut: paljon pieniä toimijoita tavaravirtojen yhdistely vähäistä kustannustehokkuus kärsii Tuotannossa toiminta pitkäjänteistä: sijoittunut usein liikenteellisesti/maankäytön näkökulmasta haastavilla alueilla

LIIKENTEEN JA MAANKÄYTÖN YHTEENSOVITTAMINEN Yhdyskuntarakenteen toiminnallista suunnittelua: kuinka asuminen, työpaikat ja palvelut ovat sijoittuneet toisiinsa nähden suorat vaikutukset liikenteen määrään Liikennerevoluutio: tavoitteena tuoda käyttäjä- ja ratkaisukeskeinen ajattelutapa ja toimintamalli liikenne- ja yhdyskuntasuunnitteluun Maankäyttö Asuminen Liikenne MALPE Elinkeinot Palvelut 13

LIIKKUMISVYÖHYKKEET: TYÖKALU MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN VUOROVAIKUTTEISEEN SUUNNITTELUUN Liikkumisvyöhykkeet voidaan karkeasti jakaa jalankulkuvyöhykkeisiin, joukkoliikennevyöhykkeisiin sekä autovyöhykkeeseen Vyöhykkeet kuvaavat mahdollisuuksia käyttää eri liikkumismuotoja Ohjaa pitkän aikavälin strategista maankäytön ja liikenteen suunnittelua Kunta- tai palvelukeskuksen saavutettavuus eri liikennemuodoilla ohjaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua

YHDYSKUNTARAKENTEEN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN POHJANMAALLA Tarvitaan selkeät kriteerit maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämiselle: MLL -työssä muodostettu liikkumisvyöhykkeet koko maakunnan alueelle Vyöhykkeet antavat lähtökohdan sekä liikennejärjestelmän että yhdyskuntarakenteen kokonaisvaltaiselle kehittämiselle Liikkumisvyöhykkeitä hyödyntäen mahdollista määrittää taajamarakenteiden kasvua ohjaava rajaus kuntakohtaisessa suunnittelussa Tavoitteena on ohjata uutta asutusta ja työpaikkoja olemassa olevien palvelujen piiriin joukkoliikenne-, kävely ja pyöräilyvyöhykkeille. Uudet palvelut sijoitetaan näille vyöhykkeille. Näillä niin sanotuilla palveluvyöhykkeillä on lähtökohtana palveluiden hyvä saavutettavuus joukkoliikenteellä ja kävellen sekä polkupyörällä. Joukkoliikennevyöhykkeillä kehitetään vaihtoyhteyksiä sekä polkupyörien (ja henkilöautojen) liityntäpysäköintiä. Täydennysrakentamisella ja uusien alueiden käyttöönotolla tuetaan nykyisten palveluiden toimintaedellytyksiä.

POHJANMAAN LIIKKUMISVYÖHYKKEET Liikkumisvyöhykkeet muodostettu maakuntakaavassa merkittyjen taajamatoimintojen kriteereiden pohjalta (taajamatoimintojen alakeskuksiin kävely- ja pyöräilyvyöhykkeet) SYKE:n yhdyskuntarakenteen vyöhykejako huomioiden Vyöhykkeet: Jalankulkuvyöhyke 1 km pyöräilyvyöhyke 2,5 km Henkilöautovyöhyke: kaikki asuttu alue (YKR-määrittelyn mukaiset taajamat, kylät, pienkylät ja maaseutuasumisen alueet) Joukkoliikennevyöhyke: Joukkoliikenteen osalta huomioidaan SYKE:n vyöhykkeet Vaasassa Joukkoliikenteen kehittämisvyöhykkeet: maakuntakaavan laatukäytävä sekä yhteysvälit, jotka aikaisemmassa suunnittelussa määritetty joukkoliikenteen tärkeiksi kehittämissuunniksi (varsinaiset tavoitteelliset palvelutasot määritetään käynnistyvässä suunnittelutyössä) SYKE:n vyöhykemäärittely koskee tässä vaiheessa vain Vaasan ja Pietarsaaren kaupunkiseutuja (vyöhykkeistä tehdyt luonnokset huomioitu)

Jalankulkuvyöhyke (taajamakeskukset, Alakeskukset, palvelukylät) Pyöräilyvyöhyke Joukkoliikennevyöhyke Muun asutun alueen autovyöhyke Joukkoliikenteen kehittämisvyöhyke

POHJANMAAN LIIKKUMISVYÖHYKKEET, TAVOITTEITA Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen vyöhykkeitä vahvistetaan määrätietoisesti yhdyskuntarakennetta tiivistämällä ja eheyttämällä. Asutusta ja palveluita kehitetään vuorovaikutteisesti kävelyn ja pyöräilyn käytettävyyden parantamiseksi palvelujen hakemiseen. Erityinen huomio päivittäistavarakauppojen ja koulujen saavutettavuuteen. Asetetaan selkeät tavoitteet sekä liikenne- että maankäyttöratkaisuilla eri liikkumismuotojen toimintamahdollisuuksien kehittämiseen Ei luoda uusia tarpeita tiestön kehittämiselle Hajarakentamista pyritään määrätietoisesti välttämään Päätiet jaksotellaan: jaksottelulla määritetään periaatteet koskien sekä tien että siihen rajautuvan maankäytön kehittämistä. Maankäytön kehittämiselle annetaan ohjeita (reunaehtoja). Yhdyskuntarakenteen kehittämiselle määritetään tiekäytävissä rajat