BEETMAT-lohkareharavan testikäyttö



Samankaltaiset tiedostot
TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA

MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

RAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1.

JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen

Lestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri

Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.

Kosstone project Vuolukivi Kainuussa ja raja-alueen Karjalassa Tutkimustulosten arviointi

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974

OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS NILSIÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AHOLA 1, KAIV.REK.N:o 2985/1 SUORITETUISTA MALMITUTKI- MUKSISTA

JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu

KANGASJÄRVEN RIKKIKIISU - SINKKIVÄLKEMINERALISAATIO JA SIIHEN LIITTYVÄT TUTKIMUKSET (Valtausalue Kangasjärvi 1, kaiv.rek.

2 tutkittu alue n. 3 km

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.

ARKIS T OI APPALE M 19/3432/73/4/10 Paltamo, Melalahti P. Ervamaa Selostus Paltamon Melalahdessa suoritetuista malmitutkimuksista A

Kullaan Levanpellon alueella vuosina suoritetut kultatutkimukset.

M 06/3311/87/2 VIITASAARI. Esko Sipilä SINKKIAIHEEN TUTKIMUKSET VALTAUSALUEELLA TÖKRÖ 1 KAIV.REK. N:o 3782

SINKKI-KUPARIMALMITUTKIMUKSET TERVON KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA VEHKALAMPI 1 (kaiv.rek. N:o 4789/1) JA VEHKALAMPI 2 (kaiv.rek.

ARK RAPORTT 1 080/ /AAK/1989. JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA

07, 12 JA , 09 SEKÄ, VUOSINA 1990 JA 1991.

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen

30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi

1,53 ,`ALE M 19/4241/-72/2/20. Pyhäselkä. Lauri Eskola Selostus Pyhäselässä suoritetuista geofysikaalisista töistä.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2434/-97/4/10 VIHANTI, RUUKKI Kuusirati Jarmo Nikander

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa

M 19/3323/82/1/ GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS. Kiuruvesi Sulkavan järvi Jarmo Nikander

Q 19/3713/-8211 ~, ,,,.=_.---.! GEOLOGINEN TUTI<IMUSLAITOS. 'Ii. Ke lu j oki.- Työraportti Pertti Turunen

KENTTARAPORTTI MAAPERAGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA KESÄNIEMI 1 KAIV. REK. N:O 3338/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

Kotalahden kaivoksen rikastushiekka-alueen ja Valkeisen järven välisen alueen suotovesien reittien kartoittaminen geofysikaalisilla menetelmillä

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: ML2011:0020

SULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v ja 2000

SELOSTE PALTAMO-PUOLANKA RETKESTI KESÄLLÄ ==============================================

Selostus malmitutkimuksista Kivijärven Lokakylässä Työmies Martti Pollari Kivijärven Lokakylästä lähetti Suomen Malmi

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA VIHOLANNIEMI 1-3, KAIV.REK.N:O 4014/1-3,SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

KUUSAMON VITIKKOLAMMIN MALMITUTKIMUKSET VUOSINA

NIKKELIMALMITUTKIMUKSISTA KONNEVEDEN TEERISUOLLA

TUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N: TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Espoon yksikkö Viitajärvi Toholammi M06/2342/2007/10/

KAOLIINI- JA SULFIDITUTKIMUKSET TERVOLAN YMPÄRISTÖSSÄ, KL , 07, O8, , 03, JA 08 VUONNA 1992

Lapin Malmi KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYOSELOSTUS

M 06/3343/-78-80/1_/_10


TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

- Naytepistekartta. - Kivilaj it - Magneettinen kartta Perhonlahti. - Näytepistekartta - Ni, Cu pitoisuuskartta Lamsniemi

Suorakulmainen kolmio

saatu inuodostumasta indikaatiota. Maavastusmittauksen käyttö pohjavesi- ja kalliopinnan syvyysmaarityksiin perustuu eri maalajien

1 MALMINETSINTA. 7 FZMtFE1) on kuitenkin liian alhainen. Eräisiin pohjan voimakkaimpiin. V. Makkonen. V Makkonen ESITUTKIMUSRAPORTTI

t\~~..'r l F VALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/-95/1/10 Ruukki Niemelä Kaj Västi

001/ / UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, Sijainti 1:

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993.

SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI, KESKI-SUOMI

TUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PYHASALMEN MALMISSA HAVAINTOJA KULLAN ESIINTYMI.SESTA. Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino. Teki ja : E Hanninen

M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X Malmitutkimukset Haukiputaalla v Alkulause

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP SISALLYSLUETTELO

Leica Piper 100/200 Maailman monipuolisin putkilaser

Dynatel 2210E kaapelinhakulaite

V : Koko alueelta oli käytettävissa ilmakuvat stereopeittona. Aimo Kejonen TEISKON ALUEEN (2124) MAAPE~TOITUS-JA LOPPUTAPKISTUS

Kivirauniot löytyivät Porin kaupungin mittaustoimiston suorittaessa palstoitusmittauksia Leppäkorven uudella asuntoalueella marras-joulukuun

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA

SINKKIMALMINETSINNÄSTÄ KIURUVEDEN KOIVUJÄRVEN KYLMÄ- LAHDESSA KARTTALEHDELLÄ , VUOSINA

Selostus Kemin tutkimusalueella suoritetuista linjoituksista sekä monikulmiomittauksista.

Tutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948

Outokumpu Oy Malminetsinta. Yhteenveto Maliasalmella nrofiileilla v =

Jarmo Lahtinen Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.

Runko: Tomografiassa halkeamien takia lahoa sensoreitten 3-4 ja 6-7 välissä. Kaksi isoa pintaruhjetta ja lahoa sensori 4-5 alapuolella.

M19/2432/-96/1/ ARKISTOKKA. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto. VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin

Suolikon kairaukset Muuramessa 2014

Jos sinulla on kysyttävää 10. Vastaanotin toimi.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen

- 0,8 $I N&) 3, Kiillegneissi 2,

Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI KAUDEN 1999 LOPPURAPORTTI, POHJOIS-POHJANMAA

OUTOKUMPU OY. 4aa3 It OW/~A~~A~~I(HTI. E Hanninen/EG KULLAN ESIINTYMISESTP; KUPARIRIKASTEESSA HAMMASLAHDEN KARKEAVAABDOTBTUSSA

a.q>a5 ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3313/-89//10 Keitele Hamula Jarmo Nikander 2'

Transkriptio:

Q 16.1/24/1985 Heikki Forss 09.09.1985 r GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geofysiikan osasto Laitekokeilut BEETMAT-lohkareharavan testikäyttö

Q16*1/ 24/ 1985 Heikki Forss 09.09.85 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOFYSIIKAN OSASTO Laitekokeilut BEEBMAT-lohkareharavan testikäyttö

Q 16.1/ 24/ 1985 Heikki Forss 09.09.85 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOFYSIIKAN OSASTO Laitekokeilut BEEBMAT-lohkareharavan testikäyttö Geologian tutkimuskeskus sai Henrik Bärlundin kautta kokeiltavakseen elokuun ajaksi GDD instrumentation inc. valmistamat BEEBMAT-lohkareharavat (2 kpl) (liite 1). Beebmat on 5 kg painava perässä vedettävä maan pinnalla kulkeva malmiharava. Voimanlähteenä on akut, joiden maksimi toiminta-aika on kaksi päivaä ilman uudelleenvarausta. Laitteen hinta on noin 25 000 mk. Laitteessa on lähetin ja vastaanotin samassa kotelossa. Lähetin koostuu kelasta ja värähtelypiiristä, taajuutena on 2 MHz. Johteen läheisyys nostaa taajuutta, kun taas magneettinen lähde aiheuttaa taajuuden laskemisen. Vastaanottimessa on kaksi laskuria, joista toinen on referenssilaskuri (ns. nolla-taso) ja toisen laskurin tulosta verrataan nolla-tasoon. Äänisignaali ilmoittaa ainoastaan johteet (johteen hyvyys näkyy syttyvien punaisten valojen määrästä), magneettisuudesta kertoo vain keltaiset valot. Valmista ja ilmoittaa haravan maksimi syvyysulot tuvuudeksi 1.5 m, jolta etäisyydeltä harava on kokeiltaessa havainnut esimerkiksi henkilöauton. Lohkare-etsinnässä syvyysulottuvuus jää käytännössä noin puoleen metriin, johtuen lohkareiden dimensioista ja johtavuudesta. Seuraavassa esittelen saatuja kokemuksia laitteiden kaytös- ta. Lohkareharavien käyttöaste oli noin 2/3 kokeiluajasta.

Lohkareharavan pääasiallisin käyttökohde oli Kangasniemen- Pieksämäen seudulla tapahtuneet nikkelimalmien etsintään liittyvät lohkaretutkimukset. Tutkimuksia johtaa geologi Aatto Laitakari, jonka raportti lohkareharavan käytöstä on liitteessä 2. Näissä tutkimuksissa löydettiin yhteensa 10 lohkaretta. Muita kokeiluja tehtiin em. alueella tapahtuvien geofysikaalisten mittausten (slingram+magneettinen ja gravimetrinen) yhteydessa, Juvalla gravimetristen hajaprofiilimittausten yhteydessa ja Kärsämäellä sinkkimalmiaiheen lohkare-etsinnässä. Kangasniemen-Pieksämäen alueella tapahtuneissa systemaattisissa mittauksissa ei löydetty yhtään lohkaretta, ainoastaan joitakin metalliesineitä. Beebmatin ei havaittu aiheuttavan mittausta vaikeuttavia häiriötä slingramlaitteisiin. Juvalla H. Mannisen tutkimusryhmän gravimetristen ha japrofiilimittausten yhteydessa viikolla 34 (19-23.8) löydettiin maapeitteen alta yhteensa 5 lohkaretta ja yksi paljastuma. Lohkareista kahdessa oli grafiittia ja kahdessa magneettikiisua. Paras löydös oli halkaisijaltaan noin 25 cm:n lohkare, jota geologi Aatto Laitakari kuvaa seuraavasti: "Kvartsirikas, mahdollisesti malmikvartsiittia muistuttava lohkare, jossa kerrallisuus ja klastisuus näkyvät. Magneetti- ja rikkikiisua silmin nähden pirotteena ja pesäkkeinä sekä aivan hienona pirotteena perusmassassa. Arvokiisuja ei silmällä havaittavissa. Muistuttaa mm. Pielaveden alueen ns. "malmikvartsiitteja", jotka ovat metamorfisen synnyn kautta saaneet tavallisesta kvartsiitista poikkeavan ulkonäön. " Pillilän alueella ns. Rantalan lohkareiston kohdalla pyrit- tiin selvittämään heikommin johtavien lohkareiden löytömah- dollisuuksia. Kohde on tyypiltään sinkkimalmiaihe. Lohka-

reiden fysikaaliset ominaisuudet, P. Oivasen raportissa ~17/~är-58-62/1, ovat parhaimmillaan johtavuudeltaan sitä luokkaa (alle 1 ohmi-m:n), että Beebmatin pitäisi reagoida niihin. Lohkareita alueella on Oivasen mukaan erittäin run- saasti, joskin pinnalta rapautuneena niin, että terveitä lohkareita löydetään vasta 40 cm: n syvyydeltä. Suoritetussa kokeilussa ei löydetty yhtään lohkaretta, mikä ilmeisesti johtuu lohkareiden suhteellisen heikosta johtavuudesta ja syvälle tapahtuneesta rapautumisesta. YHTEENVETO Beebmat-lohkareharavan käytöstä on saatu positiivisia kokemuksia etsittäessä lohkareita, joilla on hyvä johtokyky. Systemaattisiin geofysikaalisiin mittauksiin haravan rutiininomaista käyttöä ei voida suositella, se hidastaa mittauksia liikaa. Alueella, jolla on odotettavissa runsaasti lohkareita voitaisiin Beebmat-ia käyttää esimerkiksi hajaprofiilimittausten yhteydessä tai systemaattisten mittausten linjojen suunnistusvaiheessa. Parhaiten laite sopii lohkare-etsijän apuvälineeksi.

Ky Henrik Bärlund Kb Liite 1 31.7.1985 Geologian Tutkimuskeskus Geofysiikan osasto Kivimiehenkatu 1 02150 Espoo Attn. Geofyysikko T. Jokinen. VIITTEEMME NIREF. VIITTEENNE VIREF. EM-lohkarepaljastimien ja korkeuseromittarin kokeilu. - Viittaamne kirjeeseenne 27.5.1985 ja kirjeisiimne 4. ja 12.6.1985. Lainaamne seuraavia laitteita: 1 kpl Chain Level'eja ( sarja nr 132 ) seka siihen kuuluvaa varaajaa ( sarja nr CH 3 ) ja 20 m kaapelia ( sarja nr 502 ) kuljetuslaatikkoineen ja pikkutarpeineen. 2 kpl Beep-Mat'eja ( sarja nrt 0106 ja 0107 ), varaajaa ( sarja nr CH 2 ), 2 kpl umpi-liittimia ja 1 kpl vetohihnaa köysineen. Laitteiden kayttöohjeita. Annamne kaytön opastusta n.1 paivan. Laina-aika on n. 1 kk alkaen 1.8.1985. Geologian tutkimuskeskus palauttaa laitteet alkuperaisess8 kunnossa luonnollista kulumista huomioiden. Ky Henrik fi2y Barlund Kb saa kayttaa kokeilun tuloksia referenssitietoina laitteiden myynnissa. Parhain terveisin. Ky Henrik Bar und Osoite 1 Adresse S +358 0 881 573 Pankki 1 Banque Oikotie 2 A HSP 40550605428834 02270 ESPOO FINLANDE

Liite 2 l(3) Koe tulokset Bee~mat -1ohkareharavan avulla suoritetuis ta malmilohkareiden etsintatöist2i seka eri tyyppisten malmilohka- reiden erottamiskyvyn testauksesta. Kokeet on suoritettu Ala- joen työmaatukikohdassa Kangasniemella, missa aluksi oli käy- tettävissii 2 kpl ~eetmat'ia rinnakkaisten kokeiden suorittami- seen. 6.8.1985 Alajoen tukikohdassa suoritetuissa kokeissa todettiin, etta Beepmat ei reagoi vähäsille pirotekiisumaarille, jos piro- te on hienorakeista (magniettikiisu, rikkikiisu, kuparikiisu) eikä pienille lohkareille, joissa kiisuaines on pirotteisena. Sensijaan se helposti sin pienen sormuksen, kellon tai muun var- laitteen mittauskenttaän. Sama koskee maanpinnassa hiekassa näkymattömisski olevaasavuke- rasian foliopaperia, rautanaulaa, peltirasian kantta tai lop- puun ruostuneita jaännökdia, Beepmat 1öytä.ii ne helposti. (~lmeisesti Beepmat sopii hyvin heinikkoon pudonneen kultasor- muksen tai jalometallikorun etsimiseen). 2. Beepmat reagoi pesakekiisulle (noin pikkusormen pään kokoi- sia pesakkeita gabrossa),kun lohkareen koko oli 75x80~90 cm ja laite oli kivessä kiinni eli laitetta vedettiin niin, että se kosketti magneettikiisupesäkkeitä. sisältävaa lohkaretta. Kun koe tehtiin 25x30~30 cm kulmikkaalla lohkareella, jossa oli harvahkosti magneettikiisupesäkkeitä, laite ei reagoinut lain- kaan. 3. Pyhäjarven rannassa Monganniemella Beepmatilla löydettiin 5-10 cm:n sammal- ja multakerroksen alta lähes kompaktia mag- nettikiisua sissltäv3 metagabrolohkare, koko 15x20~20 cm, jota voidaan pmtaki nikkelimalmilohkareena, uusi löytö. Beepmat rea- goi lohkareeseen maanpinnan suunnassa n.30 cm:n etäisyydeltä. Lohkare oli esiin kaivettaessa pinnalta täysin rudltunut. Tyyppi HAS-85-22. 4. Samalla alueellabeepmat reagoi 25x30~30 cm suuruiseen meta-

gabrolohkareeseen, jossa oli magneetti- ja kuparikiisua valssautuneena ruhjepinnoilla mutta myös pirotteena, 10 cm:n multakerroksen alta mustikkavarvikosta. Lohkare oli kulmikas, heikommin ruosteinen kuin HAS-85-22, tyyppi HAS-85-23. Ilmeisesti läpi kiven ulottuvat kuparikiiaua sisältävät ruhjeraot lishvat lohkareen johdeominaisuuksia mittauslaitteeseen. 5. Lähes kompaktia magneettikiisua sisältäva metagabrolohkare löytyi noin 10 cm:n syvyydestä, vaikka lohkare oli varsin pieni 3 x 4 x 5 cm. Kompaktityyppisena se johtokyky oli lähes metalliesineeseen verrattava. 6. Lähes kompaktia magneettikiisua sisaltavä 20x20~20 cm gabrolohkare VH-84-13 Monganniemella, johon Beepmat reagoi 50 cm korkeudelta. 8.8.1985 lohkare-etsinnassä löytyi voimakkaasti hiertynyt metagabrolohkare, jossa hiertymassä pyöristmeiden silikaattirakeiden välejä täyttää kompakti kiisuaines (magneettikiisu, mackinaviitti, rikkikiisu). Lohkareen koko 25 x 35 x 40 cm, keskellä noin 15 cm läpimittainen ehjempi murskale, Muuten lohkare oli pahasti rapautunut ja ruosteinen, tyyppi HAS-85-26. Lohkareen päalla oli 15 cm silttikerros, Beepmatissa paloi 8 punaista valoa ja se reagoi lohkareeseen kaikilla herkkyysasteikoilla. Vastaavia, runsaasti magneettikiisua sisältäviä gabrolohkareita voidaan ilmeisesti löytää ainakin 15 cm:n syvyydestä asti turvetai sammalpeitteen alta, jos etsintalaite kulkee niiden ylitse. Sen sijaan sivusuuntaan laitteen ulottuvuus on suhteellisen rajoitettu, koetulosten mukaan vain muutamia kymmeniä cm:a sen mukaan, kuinka suuri lohkare on ja kuinka kompaktina kiisut esiintyvät. Myös kiisun laatu ja siiw johtuvat johtokykyominaiswudet ovat Beepmatin syvyys- ja sivuauwtaan ulottuvan mittauskyvyn kannalta ratkaisevia. Seuraavassa muutamia koetuloksia: Rantasalmen arseenikiisukultamalmipala 7 x 13 x 13 cm, melkein kompakti reagoi laitteeseen 8 cm korkeudelta.

Hammaslahden kuparikiisumalmi 5 x 5 x 5 cm sahattu pala kompak- tia malmia reagoi 25 cm etäisyydeltä vaakatasossa ja 13 cm etäi- syydelta pystysuunnassa. Pyhäsalmen kumpakti rikki-sinkkimalmipala 5x8~12 cm ei reagoi lainkaan Beepmatiin. Vesa Knaappilan kuparikiisu-sinkkivälkepitoinen vulkaniittibrek- sialohkare (au 1,95 $, Zn 4,10 $), koko 6x6~10 cm. Laite ei rea- goinut lainkaan. Stormin pirotteinen nikkelimalmilohkare 5 x 6 x 23 cm, kaikki keltaiset valot syttyivät, magneettinen puoli. Toteamuksia: Kalibroitaessa perii 10 cm maasta saavutetaan paras herkkyys, sormus löytyy tasaiselta maalta. Kahdessa Beepmatissa on rinnan mitattaessa havaittavissa herkkyyseroja kalibroitaessa samalta korkeudelta. Laite, jossa keltainen köysi vaikutti herkemmält3. Laitteet eivät reagoi Kaustisen scheeliittimalminäytteelle eika Kemin kromiittipalalle. Käytännössä Beepmat auttaa ohuen maa- tai smlpeitteen alla ole- vien,runsaaeti magneetti- ja/tai kuparikiisua sisältävien lohka- reiden etsinnässä esimerkiksi lohkareviuhkan kärkialueella, missä lohkareet lopulta puhkeaman lähellä painuvat maan sisään. Alusta- vassa lohkareiden seuraamisessa, jossa malmilohkareita on kenties kymmenien tai satojen metrien välimatkoin, laitteen vähäinen sivu- suuntainen ulottuvuus on ongelmallinen. Maasto on haravoitava 2 m välein. Laite ei sovellu pirotemlmien (paitsi karkea pirote, pesäkemäinen eika rikkisinkkimalmien ei myösk3än puhtaiden sinkkivälkelohkarei- den etsintään. Eräiden malmilohkaretyyppien etsi~3ssa Beepmat on todella merki- tyksellinen apuväline radatulla alueella,monganniemen ennestään tiedossa olevan lohkareviuhkan jatkaminen, mutta varsin monet tyypit jäiivät siltä kokonaan havaitsematta. Käyttö on siis rajoitettu