Tammelan kunta 2015 Kouluverkkoselvitys
Sisällysluettelo 1. Työryhmän ehdotuksen yhteenveto... 2 2. Toimeksianto... 3 2.1 Taloudelliset resurssit... 4 2.2 Fyysinen oppimisympäristö... 5 2.3 Opetus ja opetusjärjestelyt... 6 2.3.1 Vaihtoehto A, kolmen koulun malli... 6 2.3.2 Vaihtoehto B, kolmen koulun malli... 7 2.3.3 Vaihtoehto C, neljän koulun malli... 8 2.3.4 Yleisesti... 9 2.3.5 Muutosten toteuttamisaikataulu... 9 2.3.6 Muutoksen pedagogiset vaikutukset... 10 2.3.7 Sujuva arki perusopetuksessa... 12 3. Työryhmän tavoitteet työskentelylle... 13 3.1 Taloudelliset ja fyysiset resurssit sekä opetus ja opetusjärjestelyt... 13 4. Lähtökohdat... 14 4.1 Tarve talouden sopeutukselle... 14 4.2 Aikaisemmat selvitykset ja päätökset... 16 4.3 Nykyinen palveluverkko... 16 4.3.1 Oppilasmäärät ja ryhmäkoot tämän hetken tilanteen mukaisesti: 16 4.3.2 Koulukuljetukset... 17 4.3.3 Muu koulutilojen käyttö... 19 4.3.4 Käytettävät kiinteistöt ja arvio niiden nykyisestä kunnosta... 20 4.3.5 Ruoka- ja puhtaanapito kouluilla... 22 4.4 Väestö- ja oppilasennusteet... 23 5. Perusteet eri vaihtoehtojen tarkastelulle... 25 5.1 Muita toiminnan tehostamiseksi esitettäviä vaihtoehtoja... 26
LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Valtuustoaloite Karttakuva nykyisestä kouluverkosta Oppilasmäärien ennusteet nykyisten oppilaaksiottoalueiden ja koulujen mukaan, ryhmäkoot kouluittain ja väestöennuste Teknisentoimen esitys Keittiöselvitys Työryhmän jäsenten esitykset Linkki OKM:n perusopetuksen laatukriteereihin, joihin tekstissä viitataan: http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2012/liitteet/okm29.pdf?lang=fi Valmistelusta vastannut työryhmä Asian valmistelusta vastannut kouluverkkotyöryhmä: Asko Koivu, puheenjohtaja (kesk.) Leena Vehmas (sdp) Maija-Stiina Rahkonen (kesk.) Kristiina Liinaharja (pienp.) Olli-Pekka Jasu (kok.) Mari Haapanen, sihteeri Kalle Larsson, tiedottamisesta vastaava virkamies Asian valmistelusta vastannut virkamiestyöryhmä: Kalle Larsson, kunnanjohtaja Mari Haapanen, sivistystoimenjohtaja Jorma Vettenranta, kunnankamreeri Mika Suontausta, talonrakennusmestari Leena Ahola, ruoka- ja puhdistuspalvelujohtaja 1
1. Työryhmän ehdotuksen yhteenveto Kouluverkkoselvityksen alkuunsaattajana on toiminut valtuustoaloite Teuron ja Letkun alakoulujen lakkauttamisesta (Valtuustoaloite liitteenä 1). Valtuustoaloitteen jälkeen kunnanhallitus päätyi asettamaan työryhmän jonka tavoitteeksi asetettiin koko kouluverkon tarkastelu. Kouluverkon tarkastelussa on pyrittävä kestävyyteen taloudellisen sekä toiminnallisen rakenteen kannalta tarkasteltuna. Nykyisellä lähikouluverkolla henkilötyövuosiin puuttuminen on haasteellista, samoin kuin joustava oppilassijoittelu. Vaikka kouluverkon oppilaaksiottoalueelta vähenee oppilaita, on koulua pidettävä siellä missä se nykyisellään on. Nykyisellä kouluverkolla oppilasmäärien lisääminen kouluyksiköihin ei ole mahdollista. Tiivistetyssä kouluverkossa henkilöstötyövuosiin voidaan puuttua nykyistä tehokkaammin. On usein esitetty, että oppilasryhmän koko suurenee, kun kouluja lakkautetaan. Kyläkoulussa luokkakoko on usein niin pieni, että lapset voidaan sijoittaa olemassa oleviin ryhmiin. Pienessä koulussa vallitsevaan tilanteeseen verrattuna luokkakoko kasvaa. Tavoitteena on kuitenkin pitää luokkakoko maltillisena. Selvityksessä esitetään myös muita toimenpide-esityksiä, jotka tukevat kunnan talouden tasapainoisuutta. Työryhmä otti kantaa mm. ruokapalveluiden tuottamiseen. Työryhmä ei ollut yksimielinen seuraavista kouluverkkoraportissa esitetyistä toimenpiteistä, jotka kohdistuvat opetustoimintojen kehittämiseen ja tehostamiseen seuraavien vaihtoehtoisten toimien kautta. Ryhmän jäsenistä Maija-Stiina Rahkonen ja Asko Koivu ilmaisivat eriävän mielipiteensä Letkun ja Teuron koulun osalta. Rahkosen ja Koivun ensisijaisena näkökantana oli Letkun ja Teuron koulut säilyttävä malli. Muu ryhmä sitoutui esitettyihin ehdotuksiin. Työryhmän jäsenten esityksiin sekä ruoka- ja puhdistuspalveluiden ja teknisentoimen esityksiin ja pohjamateriaaleihin pohjautuen työryhmä esittää kouluverkon rakenteeksi seuraavaa. 2
2. Toimeksianto Tammelan kunnanhallitus päätti valtuustoaloitteeseen (liite1) liittyen perustaa kouluverkkotyöryhmän. Työryhmän kokoonpanon muodostavat poliittiset ryhmittymien asettamat henkilöt. Kouluverkkotyöryhmän työskentelyn perustan muodostivat syntyvyyden ja väestökehityksen lasku. Oppilasmäärät ovat viimeisten vuosien aikana laskeneet ja ovat tulevien ennusteiden mukaan edelleen laskussa (liite 3; väestö ja oppilasmäärät). Palveluverkkoa tulee tästä syystä mukauttaa. Kouluverkkotyöryhmän toimeksiantoon kuului pohtia mahdollisimman laajasti eri näkökulmista kouluverkon rakennetta. Tarkastelun pohjaksi työryhmä valitsi opetus- ja kulttuuriministeriön perusopetuksen laatukriteerit julkaisun. Laatukriteereistä valittiin työskentelyn pohjaksi kolme päälinjaa, joiden sisällä jokainen työryhmän jäsen valmisteli oman taustaryhmänsä myötävaikutuksella esityksensä ryhmän käsiteltäväksi. Ryhmä käsitteli kaikki esitykset ja päätyi kokoamaan näistä esityksistä selvityksen ehdotusosassa esitetyt vaihtoehdot. Lähtökohtana tulevaisuudessa ovat Tammelan kunnan tarjoamat lähipalvelut siten, että huomioidaan kaavoituksen kehitysnäkymät, alueelliset erityispiirteet ja elinkeinoelämä. Alueellisia palveluja tulee tarkastella siten, että toimintoja voidaan tulevaisuudessa koota yhteen ja tilat saada mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön ja rakentaa yhteisiä toimintamalleja kylillä. Olennaista työn rakenteessa on vahva päättäjien sitouttaminen sekä strateginen suunnittelu palveluverkon tulevaisuuden suhteen. Ratkaisuehdotus ei ole kertaluonteinen, vaan jakaantuu tuleville vuosille. Tämä edellyttää päätöksenteolta sitoutumista ja kykyä sekä halua nähdä tulevaisuuteen. Toteutuakseen palveluverkon ratkaisut edellyttävät saumatonta yhteistyötä päättäjien ja virkamiesten suhteen yli hallintokuntien. Tässä raportissa selvitetty kouluverkko kuvaa opetuspalvelujen järjestämistä kokonaisuutena tarkasteltuna 2018 -luvulle asti ja strategisia näkymiä 2020 -luvulle saakka. Lähtökohtana on tarkastella kouluverkkoa: 3
a) Kouluverkko tuotannon näkökulmasta - osaavan henkilöstön saatavuus - henkilöstö- ja toimitilakustannukset - muut palvelun tuottamisesta aiheutuvat kustannukset b) Kouluverkko asioinnin näkökulmasta - fyysinen kouluverkon kattavuus - palvelun laatu, laajuus ja saavutettavuus c) Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset - Kunnan eri alueilla ja niiden välillä tapahtuvat muutokset Kouluverkkotyöryhmän toimeksiantoon ei kuulunut esittää ratkaisua tyhjiksi jääville rakennuksille. Tavoitteena on kuitenkin saada kunnan omistama koulukiinteistömassa mahdollisimman pieneksi. 2.1 Taloudelliset resurssit Taloudellinen perusopetuksen toteuttaminen edellyttää palveluverkon uudelleen järjestelyä. Sivistystoimen sopeuttamistavoitteet edellyttävät kouluverkon tarkastelua uudelleen, pelkällä toiminnoista säästämisellä ei ole realistista saavuttaa asetettua 300 000 euron tavoitetta. Työryhmä piti 20 oppilaan rajaa koulunpidolle hyvänä. Tällä hetkellä perusopetuksen ryhmäkoot vaihtelevat kouluyksiköissä huomattavasti (ks. liite 3 ryhmäkoot kouluittain). Vaihtelu on valtakunnantasoisesti tarkasteltunakin mittavaa. Tällöin ei voida puhua tasalaatuisesta opetuksesta oppilaan kannalta tarkasteltuna. Tammelassa on maantieteellisesti tiheä kouluverkko (ks. liite 2, karttakuva nykyisestä kouluverkosta) valtakunnallisesti verrattuna. Talouden kannalta tarkasteltuna henkilöstökulut (opettajat, koulunkäynninohjaajat, rupu-henkilöstö sekä teknisentoimen henkilöstö) ovat nykyisellään oppilasmäärään peilatessa suhteettoman suuret. Tämä selittyy kouluverkon nykyisellä määrällä. Jokainen koulu tarvitsee kunnossapidon sekä ruoka- ja puhdistuspalvelun palveluita opettajien ja ohjaajien lisäksi. 4
Väestöennusteiden mukaan oppilasmäärät tulevat laskemaan (ks. oppilasennusteet). Mikäli ennusteet toteutuvat on Tammelassa mahdollista opettaa koko esi- ja perusopetusikäiset lapset kolmessa kouluyksikössä. Tällä järjestelyllä ryhmäkoot pysyisivät maltillisina (tämän hetken ennusteen mukaisesti noin max 24). 2.2 Fyysinen oppimisympäristö Fyysinen oppimisympäristö muodostuu kaikesta siitä minkä varassa opetusta järjestetään. Koulukiinteistö ja luokkahuone ovat pieni, mutta perustava osa fyysistä oppimisympäristöä. Ympäristö ja luonto oppimisympäristönä ovat Tammelan esi- ja perusopetuksen vahvuuksia. Tammelan ja seutukunnan vahva luontosidonnaisuus sekä mahdollisuus yhteistyöhön luonnonsuojelualueiden, Metsähallituksen sekä Eerikkilän urheiluopiston kautta antavat erityisen hyvät mahdollisuudet kehittää perusopetuksen luonto- ja ympäristöpainotteista opetusta kuntarajat ylittävänä toimintana. Lukuvuoden 2016 alusta asteittain voimaan tuleva opetussuunnitelma linjaa oppimisympäristöt yhdeksi tärkeimmistä tavoitetiloista opetuksen järjestäjän kannalta. Oppimisympäristöjen tarkastelun kautta tulee huomioida paikallisuus sekä toisaalta varmistaa oppilaiden mahdollisuus integroitua tietoyhteiskunnan asettamiin vaateisiin. Uuden opetussuunnitelman mukaisesti opetusta tulee viedä lähiympäristöön ja sitoa mahdollisimman paljon ilmiöpohjaisiin kokonaisuuksiin. Yhteistyökumppanit ovat tällöin arvokkaita jotta opetusta pystyään toteuttamaan muussakin kuin kunnan omistamassa koulukiinteistössä. Fyysiseen oppimisympäristöön liittyvät myös koulunpidon tukitoiminnot. Kouluverkkotyöryhmä otti yksimielisesti kantaa ruokapalvelun kehittämiseen. Kannanotossa pidettiin hyvänä keskuskeittiön remontoimista mahdollisimman nopealla aikataululla koulukeskuksen nykyiseen keittiöön. Heti keskuskeittiön remontoinnin jälkeen koulujen valmistuskeittiöt lopetetaan ja keittiöt muutetaan jakelukeittiöiksi. 5
2.3 Opetus ja opetusjärjestelyt 2.3.1 Vaihtoehto A, kolmen koulun malli Portaan koulu Osa Letkun nykyisen oppilaaksioton alueista Kunnan rajapinnasta mahdollisuus lähikouluosoitukseen naapurikuntaan, mikäli koulumatka oleellisesti lyhyempi kuin oman kunnan lähikouluun. Edellyttää uusien oppilaskuljetusreittien luomista. Koulukeskus + nykyinen Fain käytössä oleva kiinteistö Kiinteistöjen käytön suunnittelu yhtenäiskoulun rakennetta vahvistaen. Mahdollisuus avointen oppimisympäristöjen toteuttamiseen käytännössä Fain nykyisten tilojen kautta. Myllykylän, Kaukjärven ja Teuron nykyinen oppilaaksiottoalue Koulukeskuksen nykyisen oppilaaksioton lisäksi. Oppilaskuljetusreitit olemassa yläkoulukyytien muodossa. Riihivalkama Suurinosa Letkun nykyisen oppilaaksioton oppilaista nykyisen Riihivalkaman oppilaaksioton lisäksi. Kunnan rajapinnasta mahdollisuus lähikouluosoitukseen naapurikuntaan mikäli koulumatka oleellisesti lyhyempi kuin oman kunnan lähikouluun. Letkun oppilaaksioton käyvät esiopetuksensa Riihivalkaman päiväkodissa. Esiopetuksen kuljetusreittien olemassaolo tukee ratkaisua taloudellisesti. 6
2.3.2 Vaihtoehto B, kolmen koulun malli Koulukeskus + nykyinen Fain käytössä oleva kiinteistö Kiinteistöjen käytön suunnittelu yhtenäiskoulun rakennetta vahvistaen Mahdollisuus avointen oppimisympäristöjen toteuttamiseen käytännössä Fain nykyisten tilojen kautta. Myllykylän nykyinen oppilaaksiottoalue Koulukeskuksen nykyisen oppilaaksioton lisäksi. Oppilaskuljetusten reitit olemassa valmiina yläkoulukyytien muodossa. Riihivalkama Letkun ja Riihivalkaman nykyinen oppilaaksiottoalue. Kunnan rajapinnasta mahdollisuus lähikouluosoitukseen naapurikuntaan mikäli koulumatka oleellisesti lyhyempi kuin oman kunnan lähikouluun. Uusi koulu Portaan, Teuron, Kaukjärven sekä osittain Myllykylän nykyinen oppilaaksiottoalue. Kunnan rajapinnasta mahdollisuus lähikouluosoitukseen naapurikuntaan mikäli koulumatka oleellisesti lyhyempi kuin oman kunnan lähikouluun. Ratkaisu edellyttää vahvaa markkinointia ja kaavoittamista Pohjois- Tammelan suunnalle. Mahdollisuus elämänkaarimalliseen rakentamiseen sekä avointen oppimisympäristöjen toteuttamiseen käytännössä. 7
2.3.3 Vaihtoehto C, neljän koulun malli Kaukjärvi Teuron ja osa Myllykylän nykyisestä oppilaksiotosta Kaukjärven nykyisen oppilaaksiottoalueen lisäksi. Kunnan rajapinnasta mahdollisuus lähikouluosoitukseen naapurikuntaan mikäli koulumatka oleellisesti lyhyempi kuin oman kunnan lähikouluun. Edellyttää uusien oppilaskuljetusreittien luomista. Koulukeskus + nykyinen Fain käytössä oleva kiinteistö Kiinteistöjen käytön suunnittelu yhtenäiskoulun rakennetta vahvistaen Mahdollisuus avointen oppimisympäristöjen toteuttamiseen käytännössä Fain nykyisten tilojen kautta. Osa Myllykylän nykyisestä oppilaaksiottoalueesta Koulukeskuksen nykyisen oppilaaksioton lisäksi. Oppilaskuljetusten reititys valmiina yläkoulukyytien muodossa. Porras Nykyinen oppilaaksiottoalue ja mahdollisesti osa Letkun nykyisestä oppilaaksiottoalueesta. Riihivalkama Letkun ja Riihivalkaman nykyinen oppilaaksiottoalue. Kunnan rajapinnasta mahdollisuus lähikouluosoitukseen naapurikuntaan mikäli koulumatka oleellisesti lyhyempi kuin oman kunnan lähikouluun. 8
2.3.4 Yleisesti Kaikkia kolmea vaihtoehtoa yhdistäviä tekijöitä: Keskuskeittiö koulukeskukseen Jakelukeittiöt kouluille Myllykylän, Teuron ja Letkun koulun lakkauttaminen Tavoitteena kolmen koulun malli Tavoitteena yksisarjaisuus, ryhmäkoon tulisi olla vähintään yli 12 oppilasta/opetusryhmä 2.3.5 Muutosten toteuttamisaikataulu Elokuu 2016 Letkun ja Teuron koulut lopettavat toimintansa (A,B,C). Letkun siirtyvät pääosin Riihivalkamaan, mahdollisesti Portaan kouluun lukuvuoden 2016 alusta (A,C). (Teuron koulun siirtyvät Kaukjärven kouluun lukuvuoden 2016 alusta mikäli vaihtoehto C) Fain tilojen suunnittelu käynnistetään. Suunnittelua lähestytään avoimesti; olisiko mahdollista saada kirjasto osaksi kiinteistöä? Tämä tukisi avointen oppimisympäristöjen muodostumista (A,B,C). Fain tilojen muutostyöt käynnistetään Luodaan visiota Pohjois-Tammelan uudesta koulusta. Elokuu 2017 Myllykylän koulu lopettaa toimintansa. Oppilaat siirtyvät Koulukeskuksen oppilaiksi (A,B). Teuron ja Kaukjärven koulut lopettavat toimintansa. Oppilaat siirtyvät koulukeskuksen oppilaiksi (A). Fain kiinteistö otetaan perusopetuksen käyttöön osittain ja muutostöitä mahdollisesti jatketaan Luodaan visiota/suunnitelmaa Pohjois-Tammelan uudesta koulusta Elokuu 2018 Koulutyö vakiintuu uuden kouluverkon varassa. 9
2.3.6 Muutoksen pedagogiset vaikutukset Yhdysluokkaopetuksesta siirtyminen kokonaisen vuosiluokan opettamiseen antaa mahdollisuuksia samanaikaisopettajuudelle. Opettajalle jää enemmän aikaa oppilaille, kun ei tarvitse keskittyä kahteen vuosikurssiin yhtä aikaa. Keskittämällä opetusta suurempiin yksiköihin saadaan opettajien tietotaitoa hyödynnetyksi suurelle oppilasmäärälle. Kattavampi kollegiaalinen tuki, keskustelu ja yhteissuunnittelu toteutuvat helpommin suuremmissa yksiköissä. Oppilashuoltoa on vaikea toteuttaa hajanaisessa kouluverkossa, samoin erityisopetusta. Suurempien yksiköiden myötä esimerkiksi terveydenhoitaja ja kuraattori olisivat saatavilla paremmin. Isommissa yksiköissä on mahdollista kehittää kokonaisvaltaista koulupäivää esimerkiksi aamu- ja iltapäiväkerhoa ja kerhotoimintaa. Ryhmäkoot vaihtoehtojen A, B ja C mukaisesti taulukkomuodossa: KOULUVERKKOSELVITYS 2015 VAIHTOEHTO A OPPILASMÄÄRÄT JA RYHMÄKOOT ENNUSTE Koulukeskus (Kaukjärvi, Myllykylä ja Porras Riihivalkama lk Teuro) Ryhmäkoot (osa Letkua) (osa Letkua) Yht. ryhmät A B C D E 1. 34 2 17 17 10 10 12 12 56 2. 43 2 22 21 12 12 19 19 74 3. 50 4 13 13 12 12 18 18 20 20 88 4. 50 2 25 25 10 10 15 15 75 5. 43 2 22 21 13 13 11 11 67 6. 46 3 16 15 15 14 14 15 15 75 7. 87 5 17 17 18 17 18 87 8. 77 5 15 15 15 16 16 77 9. 70 5 15 14 13 14 14 70 Yht. 500 30 77 6 92 6 669 ryhmäkoot ryhmäkoot 10
KOULUVERKKOSELVITYS 2015 VAIHTOEHTO B OPPILASMÄÄRÄT JA RYHMÄKOOT ENNUSTE ryhmät A B C D E ryhmäkoot ryhmät A B 1. 22 2 7 8 13 13 21 1 21 56 2. 31 2 12 10 23 23 20 1 20 74 3. 37 4 8 8 8 9 22 22 29 2 15 14 88 4. 32 2 11 13 17 17 26 2 13 13 75 5. 29 2 12 11 13 13 25 1 25 67 6. 34 3 6 9 11 17 17 24 1 24 75 7. 87 5 17 17 18 17 18 87 8. 77 5 15 15 15 16 16 77 9. 70 5 15 14 13 14 14 70 Yht. 419 30 105 6 145 8 669 KOULUVERKKOSELVITYS 2015 VAIHTOEHTO C OPPILASMÄÄRÄT JA RYHMÄKOOT ENNUSTE Kaukjärvi (osa Koulukeskus Myllykylää ja Porras Riihivalkama lk (osa Myllykylää) Ryhmäkoot Teuro) (osa Letkulta) (osa Letkulta) Yht. Uusi koulu Koulukeskus (Kaukjärvi, osa (osa Riihivalkama Myllykylää, Ryhmäkoot lk Myllykylää) Ryhmäkoot (Letku) Porras, Teuro) Yht. ryhmät A B C D E 1. 22 2 11 11 12 12 10 10 12 12 56 2. 31 2 16 15 12 12 12 12 19 19 74 3. 37 4 9 9 9 10 13 13 18 18 20 20 88 4. 32 2 16 16 18 18 10 10 15 15 75 5. 29 2 15 14 14 14 13 13 11 13 67 6. 34 3 11 11 12 12 12 14 14 15 17 75 7. 87 5 17 17 18 17 18 87 8. 77 5 15 15 15 16 16 77 9. 70 5 15 14 13 14 14 70 Yht. 419 30 81 6 77 6 92 6 669 ryhmäkoot ryhmäkoot ryhmäkoot 11
2.3.7 Sujuva arki perusopetuksessa Tammelalainen koulu 2020-luvulla on alueen tai kylän toiminnallinen keskus, joka samalla kokoaa eri-ikäisiä asukkaita erilaisten palvelujen ja aktiviteetin pariin. Koulussa tarjotaan aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaa sekä muuta kerhotoimintaa, nuorisotoimen palveluja, liikunnallisia aktiviteetteja, kirjastopalveluita sekä päiväkotipalveluita esiopetuksen ja perusopetuksen lisäksi. Oppilaalla on mahdollisuus kokonaiskoulupäivään. Kylän toiminnallisena keskuksena koulu tarjoaa ikäihmisille mahdollisuuden päivittäiseen lounaaseen. Koulupäivän jälkeen koulutilat ovat alueen väestön aktiivisessa käytössä. Tammelassa on 2020-luvulla pääsääntöisesti yksisarjaisia perusopetuksen kouluja. Kunnan eri osien väestörakenteen, palvelutarpeen ja maankäytön suunnittelun erot on kuitenkin huomioitava. Koulukuljetukset on optimoitu ja koulujen lukujärjestykset on synkronisoitu lisäämään tehokkuutta kuljetuksissa. Mahdolliset uudet koulut ja toimitilojen lisärakentaminen suunnitellaan tilojen käytön ja toiminnallisuuden mukaan siten, että monipuolinen koulutilojen kokopäiväkäyttö on sujuvaa yli hallintorajojen ja vastaa kuntalaisten palvelutarvetta. Perusopetus, varhaiskasvatus, nuorisopalvelut, koululaisten iltapäivätoiminta ja kerhotoiminta syventävät tiiviissä yhteistyössä mahdollisuuksia lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiselle. 12
3. Työryhmän tavoitteet työskentelylle Työryhmän tavoitteiksi toteutukselle valikoitui OKM:n laatukriteereiden (http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2012/liitteet/okm29.pdf?lang=f i ) mukaisesti kolme pääajatusta: 3.1 Taloudelliset ja fyysiset resurssit sekä opetus ja opetusjärjestelyt Tärkeimmiksi työryhmän osatavoitteiksi keskustelussa valikoitui seuraavaa: - pedagogisesti toimivat, turvalliset, asianmukaiset ja toimivat kasvu- ja oppimisympäristöt - alueen tarjoamat toimialan lähipalvelut, kaavoituksen kehitysnäkymät sekä alueellisten erityispiirteiden ja elinkeinoelämän huomioiminen. - kuljetusasioiden huominen osana kokonaisuutta - oppilaaksiottoalueiden uudelleen tarkastelu tarvelähtöisesti tavoitteena vähentää koulurakennuksia - kunnan talouden paraneminen - pedagoginen tasa-arvo oppimisympäristöjen, opetuksen järjestämisen sekä oppimisen laadun suhteen - tilojen oikea mitoitus, monikäyttöisyys ja muunneltavuus 13
4. Lähtökohdat 4.1 Tarve talouden sopeutukselle Vuoden 2008 syksyllä alkoi maailmanlaajuinen talouslama. Talouskehitys ei ole sen jälkeen palannut normaalille tasolle lainkaan. Talouslaman myötä Suomessa ilmeni julkisen talouden kestävyysvaje. Vajeen kiinnikurominen on johtanut valtiovallan taholta monenlaisiin leikkauksiin ja sopeutustoimiin, jotka näkyvät kuntatalouden arjessa. Vuosina 2015 2018 toteutettava valtionosuusuudistus leikkaa Tammelan kunnalta yhteensä noin 1.150.000 euroa valtion rahoitusta. Sosiaali- ja terveystoimen integraatio aloitettiin seutukunnalla vuoden 2014 alusta. Nämä palvelut vaativat koko ajan kunnalta lisäsatsauksia. Kasvu oli vuonna 2015 noin 800.000 euroa ja vuonna 2016 kasvu on noin 600.000 euroa. Sosiaali- ja terveysmenot vievät lähes 60 prosenttia kunnan vuotuisista tuloista. Tammelan kunnan talous kehittyi hyvin vielä vuosina 2010 ja 2011. Seuraavat vuodet 2012 ja 2013 olivat vaikeita. Viime vuosi, 2014 oli kireä mutta tilinpäätös kohtalainen. Kuluvana vuonna kunnan tulokehitys on lähes pysähtynyt. Kasvua on ollut yhteensä vain 0,5 prosenttia tulojen osalla kun samaan aikaan menot ovat kasvaneet 3,6 prosenttia. Kuvattu kehitys johtaa maksuvalmiuden heikkenemiseen. Kunnalla on velkaa noin yhdeksän miljoonaa euroa, mikä tekee noin 1.430 euroa asukasta kohden. Tammelan kunnan ongelmana on myös väkiluvun väheneminen. Negatiivinen kehitys alkoi jo vuonna 2010 ja viime vuosina väestökato on kiihtynyt. Asukasmäärä on laskenut reilut 300 henkeä. Tämä aiheuttaa osaltaan tulevaisuudessa valtionosuuksien ja verotulojen pienenemisen. Talousarvion määrärahoja on usean vuoden ajan pienennetty ns. juustohöylä menetelmällä. Tämä ei onnistu enää tulevaisuudessa. Tammelassa tarvitaan palvelutuotannon uudelleen arviointia. Rakenteelliset uudistukset ovat väistämättömiä. Nyt tehtävän kouluverkkoselvityksen lisäksi vastaavaa tarkastelua tehdään kaikilla muillakin toimialoilla. Sopeutustoimia on jo suunniteltu mm. varhaiskasvatuksessa, ruoka- ja puhdistuspalveluissa, teknisellä sektorilla sekä uuden organisaation myötä myös hallintotoiminnassa. 14
Koulujen oppilaskohtaiset kustannukset Tammelassa pienten kyläkoulujen ja isompien kouluyksiköiden välinen ero oppilaskohtaisissa vuosikustannuksissa on takavuosien seurannassa ollut noin 3.000 euroa. Isojen yksiköiden vuosikustannukset ovat noin 7.500 8.500 ja pienempien yksiköiden vuosikustannukset noin 10.500 12.000, jopa enemmänkin. Kuntavertailuja tekevä Kuntamaisema Oy on päätynyt samanlaiseen lopputulokseen. Vuosisäästöt Pienimpien yksiköiden sulkemisella saavutetaan noin 150.000 euron kokonaissäästö vuositasolla yksikköä kohden. Säästö syntyy lähinnä henkilöstökuluista sekä koulutoiminnan muista kuluista. Mikäli siirtyvät olemassa oleviin kouluihin syntyy myös säästöjä kiinteistökuluissa jollakin aikataululla. Tammelan koulujen kustannukset TAMMELAN KOULUJEN KUSTANNUKSET / OPPILAS / VUOSI TALOUSARVION 2015 MUKAAN Koulujen hallinto Opetustoiminta brutto Opetustoiminta netto Koulu- Oppilas- ruokailu Kyyditys huolto Kiinteistöt YHT. brutto Oppilasmäärä /opp./v Kaukjärven koulu 12 148 152 825 134 825 26 757 24 400 45 027 66 784 309 941 26 11 921 Letkun koulu 10 840 136 362 136 362 29 205 20 600 17 400 44 264 258 671 28 9 238 Myllykylän koulu 14 912 249 938 249 938 46 893 57 000 49 350 58 863 476 956 83 5 746 Portaan koulu 14 159 279 543 279 543 27 178 53 100 34 280 74 499 482 759 64 7 543 Riihivalkaman koulu 15 214 337 381 337 381 53 384 60 000 52 540 82 663 601 182 77 7 808 Teuron koulu 10 218 120 008 106 008 24 221 30 000 18 690 46 711 235 848 14 16 846 Koulukeskus 144 742 2 240 954 2 119 104 180 966 290 000 140 244 347 869 3 222 925 377 8 549 Laskennassa huomioitu opetustoiminnan nettokulut. 15
4.2 Aikaisemmat selvitykset ja päätökset Tammelan kunnan edellinen kouluverkkoselvitys on laadittu vuonna 2006. Varhaiskasvatuksen palveluverkko on selvitetty ja päätetty rakentaa uudelleen lasten määrän vähenemiseen perustuen. 4.3 Nykyinen palveluverkko 4.3.1 Oppilasmäärät ja ryhmäkoot tämän hetken tilanteen mukaisesti: lk Kaukjärvi Letku Myllykylä Porras Riihivalkama Teuro Yht. opet opet opet 1. 3 2 13 13 1 9 9 1 11 11 1 3 56 2. 2 5 1 8 10 1 18 18 1 8 8 1 15 15 1 1 4 1 74 3. 7 4 8 16 18 18 1 2 88 4. 6 5 17 25 1 8 24 1 12 12 1 3 75 5. 5 5 12 11 8 3 67 6. 3 21 1 4 18 1 15 27 1 12 23 1 13 21 1 2 10 1 75 Yht. 26 2 2 28 2 2 83 4 4 64 4 4 77 5 5 14 2 2 669 + 1 yht. opett. + 1 yht. opett. 5 6 opet opet opet lk lk 1-9 ryhmäkoot ryhmäkoot ryhmäkoot ryhmäkoot ryhmäkoot ryhmäkoot Kouluk Ryhmäkoot ryhmät A B C D E opet 1. 15 2 7 8 2. 22 2 12 10 3. 33 4 8 8 8 9 4. 24 2 11 13 5. 23 2 12 11 6. 26 3 6 9 11 8 7. 87 5 17 17 18 17 18 8. 77 5 15 15 15 16 16 9. 70 5 15 14 13 14 14 24 Yht. 377 30 32 + 3 yht. opett. 35 16
Huomioitavaa nykyisissä oppilaaksiottoalueissa ja alakoulujen sijainnissa: Lyhyellä aikavälillä voidaan tarkastella oppilasmääriä 6 vuotta eteenpäin Keskipitkällä aikavälillä viitteitä antavat nykyinen oppilaspohja ja sen ikärakenne Teuron alueen oppilaspohja pieni, mutta ikärakenne lyhyellä tähtäimellä kohtalainen. Sisäliikuntatila melko pieni. Keittiö vaatii remontin. Letkun alueen oppilaspohja kohtuullinen, teknisentyöntila vaatii ajantasaistamista eikä täytä työturvallisuusvaatimuksia, sisäliikuntatila on pieni eikä täytä työturvallisuusvaatimuksia. Riihivalkaman koulun oppilaspohjaa on tarve vahvistaa, koulurakennus hyväkuntoinen ja pystyy vastaanottamaan oppilaita, samoin Portaan koulu. Myllykylän koulunpito jakaantuu kolmeen eri rakennukseen, oppilaspohja vahva. Sisäliikuntatila puuttuu. Kaukjärven alueen oppilaspohjaa on tarve vahvistaa, koulurakennus hyväkuntoinen ja pystyy vastaanottamaan oppilaita. Sisäliikuntatila puuttuu. Koulukeskuksen tilat hyvässä kunnossa, opettajiston tilat tulee yhdistää jotta yhtenäiskoulun rakenne toteutuu käytännön koulunpitoon saakka. Forssan ammatti-instituutin Tammelan toimipisteen tiloja esitteli koulutusalajohtaja Aino Airaksinen. Hän toi selkeästi esiin toiveen tilojen siirtymisestä Tammelan kunnan omaan käyttöön. Forssan ammatti-instituutilla on omia tiloja joihin se on valmis siirtämään nykyisen käsityökoulun toiminnot. Tilojen käyttöön otto on hyvä ennakoida suunnittelussa. 4.3.2 Koulukuljetukset Koululaiskuljetusten järjestäminen on Tammelan kunnassa haastava kokonaisuus kunnan laajan pinta-alan ja koulukuljetusoppilaiden suuresta määrästä johtuen. Koululaiskuljetuksissa käytetään ensisijaisesti hyväksi olemassa olevia linjaautoliikenteen reittejä. Suurin osa kuljetuksista hoidetaan kuitenkin taksikuljetuksina. Linja-autoa käyttää lukuvuonna 2015-2016 yhteensä noin 233 oppilasta (joista reittiliikenteessä noin 124 oppilasta, tilausajona noin 89 oppilasta ja palveluliikenteen kyydissä noin 13 oppilasta) ja taksikuljetusta noin 7 oppilasta. Taksia syöttökuljetuksena käyttäviä ja linja-autolla kulkevia on näistä tällä hetkellä noin 30 oppilasta. Koulujen lukujärjestyksiä laadittaessa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon kuljetusjärjestelyt ja pyritään näin minimoimaan kuljetuskustannuksia. 17
Kuljetusten kustannukset 2010-2015 Koulukuljetukset kustannusten kehitys 2010 2011 2012 2013 2014 2015 KAUKJÄRVI 14 959 19 023 24 042 29 234 29 793 24 400 LETKU 24 728 17 516 15 419 15 617 16 898 20 600 LIESJÄRVI MYLLYKYLÄ 45 019 31 050 48 848 56 927 61 506 57 000 PORRAS 29 740 33 631 37 300 36 896 36 811 53 100 RIIHIVALKAMA 62 557 46 647 58 977 41 691 50 411 60 000 SAARI 17 270 6 135 1 198 TEURO 23 428 19 773 23 938 30 265 29 082 30 000 KOULUKESKUS 248 795 249 882 265 002 266 116 274 965 290 000 YHT. 466 496 423 658 474 724 476 745 499 466 535 100 18
Koulukuljetukset kustannusten kehitys euroa / oppilas 2010 2011 2012 2013 2014 2015 KAUKJÄRVI 2 137 2 114 2 186 2 658 2 708 2 218 LETKU 2 748 1 752 1 713 781 1 878 2 575 LIESJÄRVI MYLLYKYLÄ 1 452 970 1 320 1 674 1 619 1 425 PORRAS 1 352 1 462 1 865 1 118 1 115 2 124 RIIHIVALKAMA 1 180 1 138 1 902 1 263 1 440 1 714 SAARI 4 317 6 135 1 198 TEURO 1 464 1 318 1 330 1 593 1 711 1 875 KOULUKESKUS 1 517 1 700 1 803 2 047 2 148 2 117 YHT. 1 524 1 524 1 733 1 703 1 843 1 967 4.3.3 Muu koulutilojen käyttö Portaan koulun yhteydessä sijaitsee kaksiryhmäinen päiväkoti, jossa annetaan myös esiopetusta. Riihivalkaman koulu ja Tammitarhan päiväkoti muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, jonka kautta on mahdollista kehittää esimerkiksi metsäeskarin ja alkuopetuksen yhteistyötä. Kansalaisopistolla on iltakäytössä tiloja Kaukjärven koululla, Koulukeskuksella, Portaan koululla ja Teuron koululla. 19
Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään seuraavien koulujen tiloissa: Iltapäivätoiminta Tammelan alueella kouluittain Koulu Lapset Ohjaajat Tilat lkm lkm Koulukeskus 13 2 Porras 9 1 1 Riihivalkama 10 1 1 4.3.4 Käytettävät kiinteistöt ja arvio niiden nykyisestä kunnosta Perusopetuksen käytössä olevien rakennusten nykyinen tilajako Rakennus, Toiminta Neliöt missä toimii Koulukeskus Kouluntoiminta, iltakäyttösali, 6542 m2 ip-kerho, veteraanit Riihivalkama Kouluntoiminta, iltakäyttösali, ip-kerho, nuorisotila, päiväkoti, asunto 2022 m2 + 1055 m2 päiväkoti Porras Kouluntoiminta, ip-kerho, matonkutojat, päiväkoti 1014 m2, josta 250 m2 päiväkoti Myllykylä Kouluntoiminta, kerhotila 801 m2 Kaukjärvi Kouluntoiminta 757 m2 Letku Kouluntoiminta 718 m2 Teuro Kouluntoiminta, asunto yläkerta 718 m2 Kuntoarvio Koulu Kuntoarvion tekijä Koulukeskus Sveco tehnyt 2014 Ei ongelmia. Ainoastaan tiiviyttä koko rakennuksen rungossa jossain aikajaksossa pitää tehdä. Myllykylä Sveco tehnyt 2015 Ei ongelmia. Koko koulun kattava saneeraus kylläkin kannattaa tehdä. Alapohjat kunnostettava ja tiivistettävä. 20
Pienempiä kuntokartoituksia tehty, mutta niissä ei ole havaittu ongelmia. Liitteenä 4 koulujen kiinteistökortit ja investointilista. Kaikissa kouluissa on korjauspaineita. Opetuksen käytössä olevista kiinteistöistä Kaukjärvi, Koulukeskus, Riihivalkama sekä Porras eivät teknisen toimen selvityksen mukaan tarvitse lähivuosina juurikaan korjaavia toimenpiteitä. Näissä kiinteistöissä on pieniä kunnostusmenoja. Vuosittaisia alle 6000 euron korjauksia tarvitsevat 100 % opetuskäytössä olevista kiinteistöistä. Investointiluonteisia korjauksia tarvitsee 45 % koulukiinteistöistä. Liitteen investointilista on suuntaa-antava. Kiinteistöjen arvot Kiinteistö arvo euroa Koulukeskus n. 4 milj. Riihivalkama n. 1,7 milj. + päiväkoti 1,4 milj. Porras n. 0,8 milj. Myllykylä 450 000 Teuro 180 000 Kaukjärvi 340 000 Letku 120 000 Hinnat ovat suuntaa-antavia arvioita, eikä ole huomioitu poistoja. Perusopetuksen rakennusten ylläpito- ja pääomakustannukset; toteutuma v. 2014, 2015 ja kustannusarvio v. 2016. Perusopetus 2014 2015 2016 toimitilavuokrat sisäiset vuokrat 362 232 344 712 321 576 poistot 165 506 165 115 164 000 ylläpitokustannukset yht. 527 738 509 827 485 576 21
4.3.5 Ruoka- ja puhtaanapito kouluilla Nykytilanne Keväällä 2015 Damico Oy teki Tammelan kuntaan keittiöverkkoselvityksen, jossa arvioitiin myös koulujen keittiöiden tilanne. Selvityksessä todettiin, että Riihivalkamaa lukuunottamatta kaikkien koulujen keittiöt ovat pikaisen saneerauksen tarpeessa. Jos palveluverkko säilyy ennallaan, koulujen keittiöiden saneeraukseen tarvitaan lähivuosina 1,2 miljoonaa euroa. Liitteenä olevassa selvityksessä näkyvät koulukohtaiset investointikustannukset. Puhdistuspalvelut hoidetaan 2007 tehdyn siivousmitoituksen mukaisesti. Koulujen siivouksessa työskentelee 6 siistijää ja 5 palveluvastaavaa, jotka hoitavat myös koulujen ruokapalvelun. Tulevaisuuden näkymät Tammelan koulukeskuksen keittiö on rakennettu aikoinaan palvelemaan vain koulukeskuksen oppilaita. Nyt koulukeskuksen keittiöllä valmistetaan myös Kaukjärven, Myllykylän, Letkun ja Riihivalkaman koulujen sekä Tammitarhan päiväkodin ruoka. Koulukeskuksen keittiön kapasiteetti on ylikuormitettu ja tilojen kunto huono. Keittiöverkkoselvityksessä esitetään, että koulukeskukselle rakennetaan koko kuntaa palveleva keskuskeittiö. Ainoastaan keskuskeittiö toimisi valmistuskeittiönä ja muiden koulujen keittiöt saneerattaisiin palvelukeittiöiksi. Näin taataan laadukas ja yhtenevä ruokapalvelu kaikissa kouluissa. Uudet siivousmenetelmät ja -koneet keventävät ja nopeuttavat koulujen siivousta ja siksi puhdistuspalvelujen mitoitukset tullaan tarkastamaan lähivuosina. Liitteinä 5 keittiöselvitykset: - Damicon keväällä 2015 tekemä tiivistelmä ruokapalveluselvityksestä ja - Damicon keväällä 2015 tekemä päivitys vuonna 2006 tehtyyn Tammelan ruokapalveluselvitykseen. 22
4.4 Väestö- ja oppilasennusteet Oppilasmäärien ennustaminen on haastavaa. Kaavoituspolitiikalla voidaan vaikuttaa jonkin verran väestön jakautumiseen ja liikkumiseen kunnan sisällä, mutta olemassa olevien asuntojen vapautumista ja täyttymistä on vaikea arvioida. Myös nykyisen taloudellisen tilanteen vaikutuksia perheiden muuttoliikenteeseen on vaikea ennustaa. Kunnan harjoittama Tammelan elinkeinoelämän kehittäminen vaikuttaa positiivisesti myös asukaslukuun. Keskustaajaman ja taajaman ulkopuolisten alueiden välinen suhde oppilasmäärissä on kuitenkin pidemmällä tähtäimellä samansuuntainen kuin nyt, ollen noin 35 % kyläkouluissa ja loput keskustaajaman koulussa. Kunta päivittää vuosittain oppilasennusteensa väestörekisteristä saamiensa tietojen perusteella. Näistä laaditaan koulukohtaiset ennusteet muutaman vuoden tähtäimellä. On muistettava, että koulukohtaiset ennusteet ovat suuntaa antavia. Liitteenä 3 oppilasmäärien ennuste nykyisten oppilaaksiottoalueiden ja koulujen mukaan. 780 760 TAMMELAN KUNNAN OPPILASMÄÄRÄ JA ENNUSTE 2010-2021 Luokat 1-9 740 720 700 680 660 640 620 600-10 -11-12 -13-14 -15-16 -17-18 -19-20 -21 23
Väestöennuste 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Asukasmäärä 6 591 6 554 6 542 6 474 6 401 6 273 24
5. Perusteet eri vaihtoehtojen tarkastelulle Taloudellisen vakauden etsiminen suhteessa oppilasmääriin rakenteiden kautta edellyttää perusopetuksen kohdalla kouluverkon karsimista ja toimintojen järjestämistä kiinteistömassaltaan keventyneessä kouluverkossa. Oppilaaksiottoalueita ei ole Tammelassa tarkasteltu kokonaisuutena vaan kyläaluelähtöisesti. Kylien rajat näkyvät edelleen vahvasti aluejaoissa. Ajattelun tulee muuttua kuntatasoiseksi ja päätöksenteon rakentua kunnan edunkin mukaiseksi. Vaihtoehdoissa on tutkittu kolmea eri skenaariota (A, B, C). Lakkauttamalla neljä koulua saataisiin yksisarjaisiin tai vähintään kolmeopettajaisiin kouluihin. Yksisarjaiset koulut toimivat pieniä kouluja kustannustehokkaammin varsinkin, kun opetusryhmien kokoa saadaan kasvatettua lähemmäs optimikokoa (n. 20 oppilasta). Henkilökunnan osalta vaikutus ei ole radikaali; mm. luokanopettajia eläköityy tulevina vuosina niin, ettei yt-menettelyä välttämättä tulla tarvitsemaan. Luokanopettajien tehtävistä kaksi on lukuvuonna 2015-2016 määräaikaisia, kaksi luokanopettajaa eläköityy lukuvuoden 2016 loppuessa. Nämä seikat helpottavat henkilöratkaisuja. Pedagogiset seikat puoltavat pääsääntöisesti yksisarjaisia kouluja. Yhdysluokkaoppilaiden siirtyminen yksisarjaiseen opetukseen on pystyttävä tarvittaessa hoitamaan niin, että siitä ei aiheudu oppilaan oppimiselle ongelmia. Oppilaita vastaanottavat koulut ovat hyväkuntoisia ja tarjoavat oppilaille ajanmukaisen oppimisympäristön. Oppilaiden vastaanottamiseen liittyvät investoinnit rajoittuvat Forssan ammatti-instituutin Tammelan tilojen mahdollisiin esteettömyyskorjauksiin. Kuljetuskustannukset lisääntyvät vain jonkin verran, koska suurin osa lakkautettaviksi esitettyjen koulujen oppilaista on jo koulukuljetuksen piirissä. Oppilaskuljetusten reitit ovat olemassa, kuljetuskaluston kokoa tulee tarkastella uudelleen. Oppilaskuljetusten kilpailutus toteutetaan keväällä 2016 uusien oppilaaksiottoalueiden mukaisesti. Pienet yksiköt tuovat nykytilanteessa vaikeuksia oppilassijoitteluun, koska pienellä alueella vuosittaiset oppilasmäärät vaihtelevat paljon. Opetustoimen tavoitteena on saada opetusryhmät täyteen. 25
5.1 Muita toiminnan tehostamiseksi esitettäviä vaihtoehtoja Jatkossa on tärkeää huomioida ja tutkia tilojen yhteiskäyttöä varhaiskasvatuksen ja nuorisotyön kanssa. Tulevaisuuden tilaratkaisuja mietittäessä on otettava huomioon tilojen myöhempi joustava muunneltavuus. Lisäksi tulisi pyrkiä lisäämään yhteistyötä tilojen käyttämisessä, esimerkiksi liikuntatilojen käyttäminen yksityistilaisuuksiin, kyläyhteisön tilaisuuksiin jne. Perusopetuksen puolella olisi tarkasteltava esiopetuksen sijoittamista kouluihin mahdollisuuksien mukaan, koululaisten iltapäivätoiminnan sijoittamista koulujen yhteyteen sekä selvitystä tulevaisuudessa nuorisopalvelujen toiminnan siirtämiseksi osittain kouluille. Perusopetuksen, varhaiskasvatuksen sekä nuorisotyön tiiviimmän yhteistoiminnan kehittäminen ja pedagogisten linjausten arviointi tullaan tekemään tarkempana työnä seuraavien vuosien aikana. Osa toiminnan sopeuttamista vallitsevaan taloustilanteeseen on opetusryhmien keskikoon suurentaminen. Luokkakoon kasvattamisella on selkeä vaikutus henkilöstöresurssiin. Tammelassa alakoulujen keskimääräinen luokkakoko on 13 oppilasta/luokka ja yläkouluissa 16 oppilasta/luokka (valtakunnallisesti 20-24 oppilasta). Erityiskouluissa vastaava luku on 8, 3 oppilasta/luokka. Isojen opetusryhmien jakamiseen voidaan käyttää ns. jakotunteja. Näin suurempi luokkakoko mahdollistaa opetuksen tietyissä aineissa suuremmissa ryhmissä (yli 24 oppilasta). Yhtenäisen perusopetuksen kehittäminen on ollut valtakunnallisen perusopetuksen kehittämisen suunta. Yhtenäisen perusopetuksen lähtökohtana on perusopetuslaki 1998/628, jossa luovuttiin aiemmasta jaosta ylä- ja ala-asteeseen ja säädettiin, että perusopetuksen laajuus on yhdeksän vuotta. Yhtenäisen perusopetuksen keskeinen idea on, että lapsi aloittaa opinpolkunsa ao. koulussa jo alaluokilla, jatkaen samassa koulussa aina perusopetuksen päättövaiheeseen saakka. Näin oppilaan ja hänen perheensä suhde kouluun sekä opettajan suhde oppilaaseen sekä perheeseen rakentuu syvällisen oppilaantuntemuksen varaan ja siten lapsen kasvua tukevaksi jatkumoksi aina 6-vuotiaasta 16-vuotiaaksi saakka. Tammelassa koulukeskus rakentuu yhtenäiskouluajattelulle. Tätä toimintaa tulee kehittää koulukeskuksessa edelleen etenkin uuden opetussuunnitelman astuessa voimaan lukuvuoden 2016 alusta. 26