Kouluverkkoselvityksen hallintolain 41 :n mukainen kuulemistilaisuus

Transkriptio

1 1 Kouluverkkoselvityksen hallintolain 41 :n mukainen kuulemistilaisuus Aika: Torstaina klo Paikka: Tammelan kunnanvirasto, valtuustosali, Hakkapeliitantie 2, Tammela. Muistion tarkoitus on referoida lyhyesti tilaisuuden kulku ja tilaisuudessa käytetyt kuntalaisten puheenvuorot, jotka pyydettiin myös toimittamaan kirjallisena mennessä osoitettuna Kunnanhallitukselle ja jotka liitetään kuulemisasiakirjoihin. Kuulemistilaisuuden eteneminen: Tilaisuuden avaus: Kuulemistilaisuuden puheenjohtaja Miika Tuki avasi tilaisuuden ja toivotti tilaisuuteen tulleet tervetulleiksi Tuki esitteli itsensä sekä tilaisuuden sihteerinä toimivan asianhallintasihteeri Minna-Liisa Mäkilän. Asiantuntijoina olivat sivistystoimenjohtaja Mari Haapanen, kunnanjohtaja Kalle Larsson, kunnankamreeri Jorma Vettenranta, talonrakennusmestari Mika Suontausta ja tekninen johtaja Hannu Jalava, esittelivät itsensä. Myöhemmin asiantuntijoihin liittyi ruoka- ja puhdistuspalvelujohtaja Leena Ahola, joka esitteli itsensä alustuksensa alussa. Tilaisuuden alustukset: Kunnanjohtaja Kalle Larsson: Kunnanjohtaja Kalle Larsson esitteli asian käsittelyn eri vaiheita. Asia tuli vireille valtuustoaloitteen pohjalta. Kunnanhallitus asetti kokouksessaan kouluverkkotyöryhmän. Kouluverkkotyöryhmä työskenteli viikoittain kiertäen kaikki kunnan koulut ja kuullen henkilökuntaa ja kuntalaisia. Lisäksi taustalla toimi virkamiehiä, jotka tekivät laskelmia ja selvityksiä. Valmistelutyö saatiin aikataulussa päätökseen, aineisto on ollut saatavissa ja nähtävissä kunnan www-sivuilla. Kunnanhallitus käsitteli selvityksiä ja pyysi lisäselvityksiä, jotka käsiteltiin kunnanhallituksen kokouksessa Kouluverkkotyöryhmä päätti hyvin alkuvaiheessa, että nyt tarkastellaan koko kouluverkkoa. Kunnanjohtaja Larsson piti sitä vastuullisena ratkaisuna työryhmältä. Näin pystyttiin tarkastelemaan koko kuntaa ja arvioimaan, mikä tässä muuttuneessa tilanteessa on parasta Tammelan kunnalle. Kuluvan vuoden talousarvioprosessi oli aiempiin verrattuna hieman erilainen, sillä se oli lähtökohdiltaan yli miljoonan alijäämäinen. Taustalla on muutamia isoja tekijöitä, kuten valtionosuusjärjestelmän muutos, väestökehityksen negatiivisuus ja oppilaiden väheneminen. Valtionosuusjärjestelmän muutos, joka alkoi vaikuttaa kuntatalouteen vuonna Verotulojen kehitys on ollut positiivista, koska työttömyys ei ole ollut kauhean korkeaa. Yli miljoonan euron sopeuttaminen talousarviossa on kuitenkin mittava, varsinkin kun sosiaalipuolen kustannukset ovat vielä kasvamassa. Tammelan kunnan väestökehitys on muuttunut 2000 luvun kasvun jälkeen.

2 2 Väestömäärä on laskenut asukkaaseen. Tammelan kunnan kokonaisväkimäärä laskee ja väki vanhenee. Syntyvyys on ollut matalaa: marraskuussa 2015 on syntynyt 36 ja joulukuussa 39 uutta tammelalaista. 39 syntynyttä vasta 2 luokkaa oppilaita ellei muuttoliike ole positiivinen. Oppilaskehitys nyt toisella vuosikymmenellä on laskenut. Vuonna 2010 oppilaita oli 750 ja tänään meillä on 690 ja jos tarkastellaan tilastollisesti niin vuonna luvulla päädytään noin 630 oppilaaseen. Tämä tarkoittaa sitä, että kouluverkossa kokonaisuudessaan on 130 lasta vähemmän ja tätä vielä pienentää aktiivinen poismuutto. Kuntatalous ja se että sen tulot ja menot eivät kohtaa, väkimäärän ja lapsimääränlasku vaikuttaa palvelurakenteeseen. Varhaiskasvatuksessa on jo reagoitu lapsimäärän laskemiseen, siellä kaksi yksikköä on sulautettu jäljelle jääviin. Kysymys tulevaisuudesta onkin se, että oliko tämä reagointi riittävä. Kouluverkkoselvityksen lopputuloksena on kolme eri vaihtoehtoa. Vaihtoehdot: A, B ja C, jotka tarkemmin on kuvattu kouluverkkoselvityksessä. Sivistystoimenjohtaja Mari Haapanen: Kouluyhteistyöstä on keskusteltu muiden naapurikuntien kanssa. Suomessahan ei ole koulupakkoa, on opetusvelvollisuus. Jokainen huoltaja voi valita parhaan koulun lapselleen. Kunta on kuitenkin velvoitettu tarjoamaan lähikoulua. Aina lähikoulua ei ole tarjota, esim. kehitysvammaisille lapsille ei ole omassa kunnassa koulutarjontaa. Se tarjotaan yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Lähikunnista Forssa on halukas antamaan opetusta Teuron oppilaille Pohjois-Forssan koulussa. Koulukyyditykset on mahdollista järjestää reittiä muuttamalla. Somerolla on menossa kouluverkkoselvitys. Letkun suunnan oppilaat voisivat periaatteessa sijoittua Someron keskustan kouluun, mutta Somero ei voi sitä Tammelalle taata. Eivätkä he pysty myymään kunnalle erityisopetuksen paikkoja. Huoltaja kuitenkin voi hakea lapselleen parhaan koulun. Vastaanottava kunta tekee siitä päätöksen ja siitä tehdään erilliset laskutukselliset yms. toimenpiteet. Kunnankamreeri Jorma Vettenranta: Oppilaskohtaiset kustannukset on laskettu vuoden 2014 tilinpäätöksen mukaan. Jokainen kunnan koulu on vähän erihintainen. Oppilaskustannukset per oppilas vaihtelevat halvimmasta eurosta (Myllykylä) kalleimpaan xxx euroon (Teuro). Kustannukset muodostuvat opetuksesta, opetushallinnosta, kouluruokailusta, koulukuljetuksista, kiinteistön huolto- ja kunnostuskustannuksista. Kustannukset vuoden 2015 talousarvion mukaan ovat samansuuntaisia paitsi Teurolla, jossa kustannukset ovat nousseet, kun oppilasmäärä on vähentynyt. Ohjehintana on käytetty valtionosuutta per oppilas, joka on euroa. Jos oppilas siirtyy toiseen kuntaan kouluun, joudumme maksamaan kustannuksia, jotka ylittävät valtionosuuden. Sama valtionosuus summa on pohjana ns. kotikuntakorvauslaskennassa. Jos Tammelaan on sijoitettu oppilas muusta kunnasta tai toisin päin, tätä summaa käytetään laskennassa. Tällä hetkellä kotikuntakorvauslaskennassa on tulopuolella 18 oppilasta ja menopuolella 27 oppilasta, joista maksetaan noin euroa. Talonrakennusmestari Mika Suontausta ja tekninen johtaja Hannu Jalava: Talonrakennusmestari Mika Suontausta esitteli teknisen osaston laatimia selvityksiä, FAIn:n tilojen muutosta ja uuden koulun rakentamista. Selvityksissä olevat hinnat on tilanteesta Päivitetyt selvitykset löytyy nettisivuilta.

3 3 FAI:N tilojen muutoksella saataisiin n. 150 oppilaalle opetustilat. FAI:n piha-alue on kuitenkin haastava, esim. mihin linja-autot ajaisi, jättäisikö linja-auto oppilaat Tammelantien varteen ja kävellään mäki ylös koululle. Lapset tulisivat yläpihan puolelta aulaan. Käyttökustannuksissa on kuvattu mitä FAI:n tiloilla nykyisin, lämmityskustannukset. Jos päätökset ovat nopeita FAI:n osalta on mahdollista, että kevääksi tyhjänä. Uuden koulun tekeminen Pohjois-Tammelaan. Suunnitelmissa olisi noin pinta-alaltaan m2:n tilat, kustannukset on laskettu tämän alueen hintatason mukaisena ja hinnat on myös tilanteesta Kylärakenteen puolesta on myös suunnitelmissa huomioitu, että yleiskaavoitus on kylillä menossa sekä missä on olemassa oleva tiivistä asuinrakentamista ja kunnan asuntoalueita (Kaukjärven Lassi ja Siiki- Mutala). Suunnittelussa on tärkeää, että suunnitellaan olemassa olevan asuinrakenteen yhteyteen ja että alueella on yhdyskuntatekniikka olemassa. On myös hyvä huomioida, että uutta asutusta on tullut Lunkaaseen, Myllykylään ja VT 2- molemmin puolin sekä liikenneyhteydet Myllykylän suuntaan ja asemakaavallliset edellytykset Kaukjärven suuntaan. VT 10:n läheisyydessä olisi mahdollinen myös pendelöinti Hämeenlinnan suuntaan. Uusien liittymien saaminen valtatielle on haastavaa ja todennäköisesti toteutuisi vain kunnan omalla rahoituksella. Yksi uusi koulukeskus on ajateltu niin, että siellä olisi luokat 1-9, aamupäiväkerhot, iltapäiväkerhot, seniorit, keskuskeittiö ja palloilutilat. Suunnitelma noin 600 oppilaalle, noin 20 kerholaiselle jne. tarkemmin selvityksessä. Yksi uusi koulukeskus maksaisi noin 20 miljoonaa euroa ilman maapohjaa. Sijainti ei vielä selvillä. Väestörakenteen mukaan pitäisi keskittyä keskustaajaman alueelle, jossa tontin saaminen on vaikea kysymys, kun haetaan kokonaan uutta paikkaa uudelle koulukeskukselle. Ruoka- ja puhdistuspalvelujohtaja Leena Ahola: Viime keväänä Tammelan kunnassa tehtiin keittiöverkkoselvitys. Selvitystä varten tutkittiin kaikkien koulujen keittiöiden kunto ja toiminta. Todettiin, että paljon pieniä keittiöitä on vielä toiminnassa ja niiden kunto on vaihteleva. Teuron, Myllykylän ja Letkun koulujen keittiöissä on korjaustarpeita, niissä on paljon kotitaloustasoisia laitteita, jotka eivät sovellu tarkoitukseen. Suurimpana korjaustarpeena on kuitenkin koulukeskuksen keittiö. Ensimmäisessä vuonna 2006 tehdyssä keittiöverkkoselvityksessä on jo todettu koulukeskuksen keittiön korjaustarve. Siitä on nyt 10 vuotta ja keittiö on edelleen samassa tilanteessa. Koulujen osalla ollaan myös keittiöiden osalta päätösten edessä. Kouluruokakustannuksista; Kouluruoan kallein ateria on Teurolla 5,66 euroa per ateria ja halvin ateria Koulukeskuksella 2, 59 euroa per ateria. Ruokakustannukset vaihtelevat myös koulun koosta riippuen. Kaiken kaikkiaan ateria- ja puhdistuspalvelu on hoidettu tehokkaasti. Kunnan ruoka- ja puhdistuspalveluissa on ns. yhdistelmätyöntekijöitä, joka on taloudellista ja tehokasta myös valtakunnallisesti vertailtuna. FAI.n keittiöllä on tällä hetkellä vielä toiminnassa päiväkotien ruuan valmistelukeittiö. Päiväkotien ruuan valmistus siirtyy kesäkuussa 2016 Palvelukeskus Ruisluodon keittiölle. FAI:n keittiön osalta voidaan todeta, että siitä on pienellä remontilla saatavissa jakelukeittiö.

4 4 Kuntalaisten puheenvuorot: Marko Hätönen, Letkun vanhempainyhdistys Uuden koulun rakentaminen, liite, Hämeen Liitto Asetettiin nähtäville tilaisuudessa. Letkulle on tullut lisää +6 lasta eli 79 oli aiemmin, nyt 85 lasta. Mitä Tammelan kunta aikoo tehdä, jotta lapsiperheitä ja lapsia tulee lisää kuntaan. Aiemman kunnanjohtajan mukaan tarvittiin lisää asukkaita, tämän vaateen mukaan Letkulla tehtiin se työ mitä strategia vaati, itse tehtiin ja väestö lisääntyi. Letkulta saa tietoa miten hoidettiin? Suvi-Tuuli Laaksonen, Letku Muisteli sitä, kun 10 vuotta sitten Letkun koulua ajettiin alas, se oli pelottava ajatus tuolloin 10 vuotiaalle. Jos olisin joutunut Riihivalkamaan, olisi ollut luovuttava harrastuksista. Halutaanko tällä passivoida lapsia? Yläasteen käynti on teineille jo raskasta. Letku on Kydön-Kirstilän lisäksi vv ollut ainoita muuttovoittoisia alueita. Letku on nyt aktiivisuudessaan erilainen,nyt koululaisia on 30 ennen oli 20. Kyläkoulun merkitys on aktiivitekijänä markkinoinnissa. Tarvittavat tilat tehdään vaikka talkoovoimin Kunnan talousasiat eivät pitäisi olla syy. Kyläkoulun uhka jo aiheuttanut muuttopainetta Onko kunnalla varaa tehdä tällaisia päätöksiä? On ilmeisesti kunnan kanta, ei arvosta Letkun kylää. On 19 vuotias, tulevaisuus edessä, mutta juurille paluuta ei poissuljettu, muttei tällä tietoa houkuttele.

5 5 Seppo Laukkanen, Teuro Ehdotus: Koko kunnan kouluverkkomuutokset keskeytetään seuraaviksi 5-10 vuoden ajaksi. Nykyisen rahoitustilanteen vallitessa, velkataakka lisääntyy. Nykyisellä kouluverkolla tullaan toimeen 5-10 vuotta, tehdään vain välttämättömimmät remontit ja rukataan koulunkäyntialueita siten, ettei kohtuuttomia koulumatkoja. Lisääntyvä hallitsematon maahanmuutto saattaa muuttaa tilannetta paljonkin Yleisesti sekava maailmanpoliittinen tilanne. Pyydän siirtämään rajuja muutoksia siihen asti kun tilanne vakautuu. Outi Vahtila, Letku ja Kirkonkylä Perehtynyt Letkun kouluun ja kouluverkkoselvitykseen Pystytäänkö näillä tiedoilla tekemään päätöksiä? Kaipaisin enemmän perusteita ja laskelmien avaamista, ovatko riittävät? Pidemmän aikavälin tarkastelu, miten aiotaan mennä, ettei haudattaisi asioita, joilla pitkät perinteet. Katariina Uutela, Letku Jos otettaisiin aikalisää muutama vuosi ja koko kunta sitoutuisi tekemään töitä tämän tilanteen eteen. Helsinki on lähellä, maltillinen matka töihin. Jos sitoututtaisiin, valtteina luonto, koulut, Eerikkilä; liikuntakoulu, Sitouduttaisiin kaikki kunta myös. Valjastettaisiin some, lisättäisi meidän käyttöä ja panostettaisi hieman myös rahaa. Säästölinjalla säästetäänkö loppupeleissä? Pienien koulujen lakkauttaminen tuo kustannuksia kuten sosiaalipuolen kustannuksia. Heli Hätönen, Letku Pääkaupunkiseudulla korkeat elin- ja asuinkustannukset Käy Helsingissä töissä etäpäiviä lukuun ottamatta Perhe nauttii elämästä maaseudulla Miten tuotu esille ja ideoiden esittely kuntalaisille?

6 6 Sosiaalisessa mediassa tuotu esille, että työryhmälle olisi pitänyt tuoda ideat ja ajatukset ja nyt ei enää voisi tuoda mielipiteitä vaan haettaisi teknisiä virheitä. Sivistystoimenjohtaja Mari Haapanen Kuntalaiskuuleminen on kaikille Hallituksen ja valtuutettujen tulee kuulla tietä Otamme vastaan edelleen mielipiteitä ja ideoita Kunnanjohtaja Kalle Larsson Joitakin kuukausia taaksepäin nimenomaan sovittiin, että sitouttakaa taustaryhmänne mukaan. Valtuutettujen tulee käydä aktiivista keskustelua. Ei ole kielletty käymästä keskusteluja. Kuntalaisten kuulemistilaisuus on juuri tämä ja 4.2. mennessä toivomme mahdollisimman paljon tähän asiaan liittyviä muistutuksia. Haluamme sitouttaa kuntalaisia ja kunnanjohtajan on vaikeaa toimia, jos ei kuuntele kuntalaisia. Valtuutettu Kristiina Liinaharja Kuulemistilaisuus ei ole sellainen, että ne kaikki ideat tulee vasta nyt, vaan ryhmän jäsenet haki taustalta mielipiteet ja ideat. Uusien ideoiden vaikutus esitysten sisältöihin ei ehkä enää suuria mahdollisuuksia vaikuttaa, sillä juna on jo liikenteessä. Kuulemistilaisuuden puheenjohtaja Miika Tuki Miika Tuki kiitti tilaisuuteen osallistuneita ja ilmoitti, että kirjalliset mielipiteet tulee toimittaa Kunnanhallitukselle menneessä joko postitse tai sähköpostilla : kirjaamo@tammela.fi Kunnanhallitus käsittelee ne kokouksessaan ja kunnanvaltuusto käsittelee kouluverkkoselvitystä kokouksessaan Mikäli tulee kysymyksiä, Olemme käytettävissä ja voitte kysellä lisää. Tilaisuuden päättäminen Kuulemistilaisuuden puheenjohtaja Miika Tuki toivotti hyvää kotimatkaa ja päätti tilaisuuden klo Liite: Forssan Lehden tarkempi kuvaus em. tilaisuudesta Muistion vakuudeksi Minna-Liisa Mäkilä asianhallintasihteri