TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 11.3.2014
2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys: 20 suurimmalla kaupunkiseudulla asuu neljä viidestä suomalaisesta ja yli yhdeksän kymmenestä taajamissa 2 Lisääntynyt liikkuvuus: neljä viidestä muutosta on lähimuuttoja oman kunnan tai kaupunkiseudun sisällä 3 Kiihtyvä ei-aineellinen kilpailu: Alueiden välinen kilpailu perustuu kovien kilpailukykytekijöiden lisäksi yhä enemmän pehmeisiin tekijöihin
Turun seudun asema suurten kaupunkiseutujen joukossa Makrokehitystä kuvaava muuttuja Metropolialue (Helsingin seutu) Kuusi suurta kaupunkiseutua (Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän ja Kuopion) Muu Suomi (muut 62 seutukuntaa) Väkiluku osuus koko maan väkiluvusta 31.12.2013 (%) Väestönlisäys yhteensä 2000-2012 (hlöä) BKT-osuus koko maan BKT:sta 2011 (%) Työpaikkojen osuus koko maan työpaikoista 2011 (%) T&K menojen osuus koko maan T&K -menoista 2011 (%) T&K henkilöstön osuus koko maan T&K -hlöstöstä 2011 (%) 26,9 26,7 46,4 182.000 160.000-87.600 35,5 24,5 41 31,4 26,2 42,4 41,9 37,9 20,2 42,8 37,1 20,1
Turun seutu on väestöltään 3:nneksi suurin kaupunkiseutu Suomessa!
Turun seudun elinvoima kolmesta eri näkökulmasta 3. Mainekuva (Kolmannet tekijät) 1. Ulkoinen elinvoima (Kovat tekijät) 2. Sisäinen elinvoima (Kovat ja pehmeät tekijät)
1. Turun seudun ulkoinen elinvoima
Saavutettavuus -dynamiikka Koulutusdynamiikka Turun seudun ulkoinen elinvoima Väestödynamiikka TKIdynamiikka Työllisyysdynamiikka Yritysdynamiikka Muu dynamiikka
9 Optimaalinen aikaväli analysoida alueen muutos- ja kehitysdynamiikkaa
Väitän, että I. Turun seutu on elinvoimaan liittyvien muuttujien osalta kilpailukykyisimpiä alueita koko maassa (meriteollisuuden rakennemuutoksen perspektiiviharha vääristää tulkintoja) II. Turun seudun suhteellinen asema ei ole heikentynyt muihin suuriin kaupunkiseutuihin verrattuna 2000-luvun aikana ( Oulun, Tampereen ja Jyväskylän ICT-vetoiseen kasvuun perustuva perspektiiviharha vääristää tulkintoja) III. Turun seudun elinvoima ja kilpailukyky on merkittävästi yleistä mainettaan parempi ( Mainekuvaa vahingoittaa kansallisella tasolla seudun sisäinen eripuraisuus)
ja perustelen edellisiä väitteitä seuraavien kokonaisuutta luovien kehityskuvien kautta 1 Maakuntien (18) ja seutukuntien (25 suurinta) kilpailukykyanalyysi 1995-2012: 10 alueelliseen kilpailukykyyn liittyvää muuttujaa 2 Seutukuntien kilpailukykymittaristo (69 seutua) vuosina 2009-2012: Kuusi alueelliseen kilpailukykyyn liittyvää muuttujaa 3 Seutujen yritysdynamiikan (67) kehitys vuosina 2008-2012: Kuusi yritysdynamiikkaan liittyvää muuttujaa
Maakuntien- ja seutukuntien kilpailukykyanalyysi 1995-2012 KILPAILUKYVYN TEEMA-ALUE MUUTTUJAT TIETOLÄHTEET 1. Alueen aluetalousdynamiikka - Alueen bruttokansantulo asukasta kohden - Alueen bruttokansantulon muutos % eri ajankohtina (1990-1994, 1995-1999, 2000-2007 ja 2008-2010) - Tilastokeskus, aluetilinpito 2. Alueen työllisyysdynamiikka - Alueen työllisyysaste % - Alueen työttömyysaste % 3. Alueen väestödynamiikka - Alueen väestönlisäys promilleina keskiväkiluvun 1000 asukasta kohden - Alueen muuttovoitto maan sisäisestä muuttoliikkeestä promilleina 1000 asukasta kohden 4. Alueen kuntatalousdynamiikka - Alueen kuntien kunnallisverot per asukas - Alueen kuntien lainat per asukas -Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto - TEM, vuosikohtaiset keskiarvot - Tilastokeskus, väestötilastot - Tilastokeskus, kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta; Kuntaliitto, kuntakuvaajat 5. Alueen osaamisdynamiikka - Tutkinnon suorittaneiden %-osuus - Ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneiden osuus % yli 15-vuotiaasta väestöstä - Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne Lähde: Timo Aro 2013 www.timoaro.fi
Alueiden kilpailukyky maakuntatasolla vuosina 1995-2012 SIJOITUS 2012 MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 79,5 3 Pohjanmaa 73,5 4 Varsinais- Suomi 67,5 5 Pohjois-Pohjanmaa 57 6 Satakunta 56,5 7 Etelä-Karjala 56 8 Pohjois-Savo 54 9 Kanta-Häme 53 10 Keski-Suomi 48,5 11 Etelä-Pohjanmaa 48 11 Päijät-Häme 47,5 13 Keski-Pohjanmaa 46 14 Pohjois-Karjala 39,5 15 Lappi 38 16 Kymenlaakso 37 17 Etelä-Savo 32 18 Kainuu 28,5 13
Seutukuntien sijoitus ja kilpailukykypisteet vuosina 1995, 2000, 2008 ja 2012 (25 väestöllisesti suurinta seutukuntaa) 1995 1 Vaasan seutukunta 86,75 2 Helsingin seutukunta 85 3 Oulun seutukunta 83,5 4 Tampereen seutukunta 82,75 5 Turun seutukunta 76 6 Porvoon seutukunta 71 7 Salon seutukunta 68,75 Hämeenlinnan 8 seutukunta 68,25 9 Kuopion seutukunta 62,5 10 Lappeenrannan seutukunta 62,25 11 Rauman seutukunta 57,75 12 Jyväskylän seutukunta 56,5 13 Kouvolan seutukunta 56,5 14 Pietarsaaren seutukunta 55 15 Kotka-Haminan stk. 52,25 16 Seinäjoen seutukunta 49 17 Joensuun seutukunta 45 18 Rovaniemen seutukunta 43,25 19 Kajaanin seutukunta 43,25 20 Lahden seutukunta 42,75 21 Kemi-Tornion seutukunta 41 22 Porin seutukunta 40 23 Mikkelin seutukunta 35,5 24 Kokkolan seutukunta 28 2000 1 Helsingin seutukunta 96,25 2 Tampereen seutukunta 90 3 Oulun seutukunta 88,5 4 Salon seutukunta 79,75 5 Turun seutukunta 79 6 Vaasan seutukunta 77 7 Hämeenlinnan seutukunta 71 8 Jyväskylän seutukunta 69 9 Porvoon seutukunta 68,5 10 Kuopion seutukunta 64,5 11 Lappeenrannan seutukunta 60,75 12 Rauman seutukunta 57,25 13 Kouvolan seutukunta 56,25 14 Kotka-Haminan seutukunta 49,25 15 Pietarsaaren seutukunta 48,5 16 Lahden seutukunta 48 17 Seinäjoen seutukunta 47,75 18 Joensuun seutukunta 45,5 19 Kokkolan seutukunta 42 20 Porin seutukunta 38 21 Mikkelin seutukunta 34 22 Rovaniemen seutukunta 30 23 Kajaanin seutukunta 28,5 24 Kemi-Tornion seutukunta 26 2008 1 Helsingin seutukunta 89,75 2 Tampereen seutukunta 88,5 3 Vaasan seutukunta 86 4 Oulun seutukunta 80,75 5 Porvoon seutukunta 79,75 6 Turun seutukunta 78 7 Hämeenlinnan seutukunta 77,25 8 Kuopion seutukunta 69,5 9 Jyväskylän seutukunta 68 10 Salon seutukunta 65 11 Rovaniemen seutukunta 60,5 12 Seinäjoen seutukunta 58,75 13 Kokkolan seutukunta 56,5 14 Rauman seutukunta 50,75 15 Lahden seutukunta 46,5 16 Pietarsaaren seutukunta 44,75 17 Lappeenrannan seutukunta 43,5 18 Kouvolan seutukunta 43,25 19 Porin seutukunta 42,5 20 Joensuun seutukunta 39,5 21 Kajaanin seutukunta 32 22 Kemi-Tornion seutukunta 29,25 23 Mikkelin seutukunta 29 24 Kotka-Haminan seutukunta 28 2012 1 Helsingin seutukunta 89,75 2 Vaasan seutukunta 87 3 Tampereen seutukunta 83 4 Turun seutukunta 78 5 Kuopion seutukunta 76,5 6 Oulun seutukunta 71,75 7 Porvoon seutukunta 71,5 8 Seinäjoen seutukunta 68,5 9 Rauman seutukunta 66 10 Rovaniemen seutukunta 56.5 11 Hämeenlinnan seutukunta 57,25 12 Lappeenrannan stk. 57,0 13 Jyväskylän seutukunta 56,25 14 Kokkolan seutukunta 54,75 15 Pietarsaaren seutukunta 54,25 16 Porin seutukunta 50,75 17 Joensuun seutukunta 49,25 18 Lahden seutukunta 45,75 19 Mikkelin seutukunta 43,25 20 Kouvolan seutukunta 42,25 21 Kajaanin seutukunta 35,5 Kemi-Tornion 22 seutukunta 35,25 23 Salon seutukunta 29 14 24 Ylä-Savon seutukunta 27
Seutukuntien kilpailukykymittaristo Sijoitus Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi 2012 - Analyysin kohteena kaikki Manner-Suomen seutukunnat (67) - Analyysin kohteena kuusi muuttujaa: - Työn tuottavuus - Innovatiivisuus - Teollisuusvaltaisuus - Yritysdynamiikka - Koulutustaso - Työllisyysaste - Jokaisen seudun sijoitusta verrataan muuttujittain kaikkien seutujen mediaaniin - Lopuksi lasketaan kuuden muuttujan yhteispisteiden perusteella seudun kokonaiskilpailukyky 1. Oulun Oulun Porvoon Porvoon 2. Salon Salon Vaasan Vaasan 3. Tampereen Tampereen Helsingin Helsingin 4. Vaasan Porvoon Oulun Tampereen 5. Porvoon Vaasan Salon Oulun 6. Helsingin Helsingin Tampereen Turun 7. Äänekosken Turunmaan Rauman Hämeenlinnan 8. Turunmaan Äänekosken Turunmaan Kaakkois- Etelä- 9. Raahen Pirkanmaan Pirkanmaan 10. Jyväskylän Turun Turun Lappeenranna n Turunmaan Etelä- Pirkanmaa 11. Turun Kemi-Tornion Pietarsaaren Kokkolan 12. Lappeenrannan Jyväskylän Hämeenlinnan Salon 13. Rauman Raahen Kokkolan Porin 14. Varkauden Rauman Porin Rauman 15. Kemi-Tornion Lappeenrannan Äänekosken Raahen Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö www.satamittari.fi
Seutukuntien yritysdynamiikka 2008-2012 Analyysissä verrattiin Manner-Suomen 67 seutua kuuden yritysdynamiikkaa kuvaavan muuttujan perusteella vuosina 2008-2012 Kuusi muuttujaa olivat: Aloittaneiden yritysten määrä 1000 asukasta kohden 2008-2012 Yrityskanta (toimivien yritysten määrä) 1000 asukasta kohden 2008-2012 Yrityskannan muutos vuosina 2000-2012 Yritysten nettoperustanta (aloittaneet lopettaneet) 2008-2012 Yritysten uusiutumisaste (luova tuho) 2008-2012 Osaamisintensiivisten yritysten määrä aloittaneista yrityksistä 2008-2012 Kaikki seudut jaettiin muuttujittain viiteen viidennekseen ja samoin yhteenveto kokonaisuudesta viidenneksittäin kaikkien muuttujien osalta (kartta ohessa) Turun seutu sijoittui kuuden muuttujan perusteella yritysdynamiikaltaan parhaaseen viidennekseen kaikkien seutujen joukossa ja viidennesten keskiarvolla mitattuna ensimmäiseksi Helsingin seudun kanssa Lähde: Timo Aro 2014
Aloittaneet ja lopettaneet yritykset ( luova tuho ) suhteessa yrityskantaan vuosina 2008-2012 Yritysten uusiutuminen eli luova tuho oli vilkkainta korkeakouluseuduilla ja yksittäisillä teollisuusseuduilla Turun seutu parhaassa viidenneksessä: sijoitus 7. kaikkien seutujen joukossa
Yritysdynaamisimmat seudut viidenneksiin luokiteltuna kuuden yritysdynamiikkamuuttujan perusteella VIIDENNES Paras viidennes Toiseksi paras viidennes Kolmanneksi paras viidennes SEUTUKUNNAT Turun, Helsingin, Tampereen, Porvoon, Salon, Rovaniemen, Jyväskylän, Oulun, Tunturi-Lapin, Raaseporin, Turunmaan, Riihimäen, Loviisan, Loimaan Hämeenlinnan, Lappeenrannan, Kuopion, Lahden, Kokkolan, Pietarsaaren, Vakka-Suomen, Seinäjoen, Forssan, Vaasan, Pohjois- Lapin, Porin, Lounais-Pirkanmaan ja Koillis-Savon Rauman, Kotka-Haminan, Mikkelin, Sydösterbottens, Ylivieskan, Pohjois- Satakunnan, Jämsän, Etelä-Pirkanmaan, Kyrönmaan, Keski-Karjalan, Äänekosken, Suupohjan, Kajaanin, Pieksämäen ja Kajaanin Toiseksi heikoin viidennes Heikoin viidennes Joensuun, Imatran, Kouvolan, Kemi-Tornion, Koillismaan, Kaustisen, Savonlinnan, Varkauden, Raahen, Oulunkaaren, Ylä-Pirkanmaan, Keuruun ja Nivala-Haapajärven Saarijärvi-Viitasaaren, Tornionlaakson, Kuusiokuntien, Joutsan, Järviseudun, Itä-Lapin, Haapaveden-Siikalatvan, Pielisen Karjalan, Ylä- Savon, Sisä-Savon ja Kehys-Kainuun.
Lisäksi muutamia isoon kuvaan liittyviä nostoja
Aluetalouden kehitys 2000-2013 (BKTA) Seutu-kunta BKTA 2000 BKTA 2011 Muutos 2000-2011 Muutos % Indeksi 2000 (100=kok o maa 2000) Indeksi 2012 (100=koko maa 2011) Helsingin 36159 46999 10840 29,8 141,6 134,2 Vaasan 25201 41029 15828 62,8 98,7 117,2 Tampereen 25787 34904 9117 35,4 101 99,7 Lappeenrannan 26017 34624 8607 33,1 101,9 98,9 Turun 23965 34030 10065 42 93,8 97,2 Kuopion 21238 33591 12353 58,2 83,2 95,9 Oulun 28063 31845 3782 13,5 109,9 90,9 Seinäjoen 19554 31243 11689 59,8 76,6 89,2 Porin 22033 31096 9063 41,1 86,3 88,8 Jyväskylän 20411 29422 9011 44,1 79,9 84 Hämeenlinnan 21736 29250 7514 34,6 85,1 83,5 Joensuun 19882 29034 9152 46 77,9 82,9 Lahden 20509 28486 7977 38,9 80,3 81,4
Työpaikkakehitys seuduittain (69) keskipitkällä aikavälillä Helsingin seudulla 31,6 % ja 15 suurimmalla seudulla 73 % kaikista työpaikoista Turun seudulla työpaikkojen määrä kasvoi 4:nneksi eniten kaikista seuduista
Työpaikkakehitys 2000-2011 Turun seudulla työpaikkojen määrä nousi noin 9 000:lla vuosien 2000-2011 välisenä aikana Seutukunta Työpaikat 2000 Työpaikat 2011 Työpaikkojen muutos abs. Muutos % Indeksi 2011 (100=vuosi 2000) Jyväskylän 63919 74445 10526 16,5 116,5 Oulun 83734 97125 13391 16,0 116 Tampereen 146769 170121 23352 15,9 115,9 Kuopion 49120 56200 7080 14,4 114,4 Seinäjoen 49105 54044 4939 10,1 110,1 Helsingin 676432 738326 61894 9,2 109,2 Turun seudun työpaikkakehitys tasaista koko 2000-luvun ajan ilman suuria nousuja tai laskuja toisin kuin esim. Oulussa Hämeenlinnan 34173 38601 4428 13,0 113 Vaasan 43166 48470 5304 12,3 112,3 Joensuun 44606 48481 3875 8,7 108,7 Turun 130410 139285 8875 6,8 106,8 Lappeenrannan 35312 37132 1820 5,2 105,2 Porin 54478 55294 816 1,5 101,5 Lahden 80882 79660-1222 -1,5 98,5
Väestönmuutos seuduittain (69) keskipitkällä aikavälillä Väkiluku kasvoi 22 seudulla ja väheni 47 seudulla vuosien 1980-2011välisenä aikana Väkiluku kasvoi yli 40 000 henkilöllä vain viidellä seudulla Helsingin seutu + 445 000 Tampereen seutu + 102 500 Oulun seutu + 89 000 Turun seutu + 61 500 Jyväskylän seutu + 46 500 Viiden em. kaupunkiseudun väestönlisäys yhteensä 745 000 henkilöä
Väestönlisäys vuosina 2000-2006 ja 2007-2012 Seutukunta Väestönlisäys 2000-2006 abs. Väestönlisäys 2000-2006 promillea Väestönlisäys 2007-2012 abs. Väestönlisäys 2007-2012 promillea Muutos promillea 2000-2006 / 2007-2012 Turun seudun väestönlisäys oli +24 600 henkilöä vuosina 2000-2012 Oulun 25391 123,8 19826 87,4-36,4 Helsingin 84634 64,4 97772 69,6 5,2 Tampereen 30149 87,7 24811 66,6-21,1 Jyväskylän 11975 74,1 10797 62,5-11,6 Vaasan 1363 14,6 4887 50,3 35,7 Turun seudun väestölisäys tasaista koko 2000-luvun ajan: luonnollinen väestönlisäys hitaampaa kuin muilla suurilla seuduilla 2986 33,6 3673 39,5 5,9 Turun 12874 43,4 11794 38,2-5,2 Kuopion 2906 23,4 4875 38,1 14,7 Seinäjoen 1517 12,6 4095 33 20,4 Lahden 1888 9,5 3313 16,4 6,9 Joensuun 588 4,8 1862 15,2 10,4 Hämeenlinnan Lappeenrannan 952 10,7 307 3,5-7,2 Porin -2580-18,6-387 -2,8 15,8
Turun seudun nettomuutto seuduittain vuosina2004-2011 Turun seutu saa muuttovoittoa 61 seudulta ja kärsii muuttotappiota vain 7 seudulle vuosina 2000-2012 Porin +2063 Rauman +1709 Salon +1085 Vakka-Suomen + 1064 Oulun + 784 Raaseporin + 728 Helsingin - 5328 Loimaan - 928 Tampereen - 495 Turunmaan - 396 Koillis-Savon - 7 Tunturi-Lapin - 6
Muuttovetovoima 2000-2006 ja 2007-2012 Turun seutu sai muuttovoittoa +10 800 henkilöä vuosina 2000-2012 Seutukunta Muuttov oitto 2000-2006 abs. Muuttov oitto 2000-2006 promillea Muuttov oitto 2007-2012 abs. Muuttov oitto 2007-2012 promille a Muutos promille a Tampereen 18705 54,4 11223 30,1-24,3 Hämeenlinna 2631 29,7 2621 28,2-1,5 n Jyväskylän 6248 38,7 3492 20,2-18,5 Oulun 10879 53 4152 18,3-34,7 Kuopion -57-0,5 1747 13,7 14,2 Turun 6971 23,5 3816 12,4-11,1 Helsingin 21663 16,5 15654 11,1-5,4 Turun seudun muuttovetovoima jää Tampereelle, mutta parempi kuin esim. Helsingin seudulla Lahden 273 1,4 2059 10,2 8,8 Seinäjoen -152-1,3 1132 9,1 10,4 Vaasan -1629-17,4 137 1,4 18,8 Joensuun -687-5,7-51 -0,4 5,3 Porin -2627-18,9-185 -1,3 17,6 Lappeenrannan 188 4,4-625 -10,9-15,3
Rautatie-, lento ja laivaliikenteen kotimaan matkat liikenneverkolla vuonna 2011 Kriittinen tekijä: Turun seudun kiinnittyminen sekä Helsingin vaikutusalueeseen että Etelä- Suomen työssäkäyntialueeseen Lähde: Liikennevirasto, Finavia, Tilastokeskus
2. Turun seudun sisäinen elinvoima
Jos ei ole mitään positiivista sanottavaa, kannattaa pitää turpa kiinni. Negatiivisuus leviää nopeasti kopissa - Ville Uusitalo, Ässien kapteeni -
Turun seudun haasteet 3. Mainekuva - 1. Ulkoinen elinvoima + 2. Sisäinen elinvoima -
Pendelöinti eli työmatkaliikenne Asuntomarkkinoiden toimivuus Kuntakeskusten vetovoima Turun seudun sisäinen elinvoima Muuttoliike ja muuttojen suuntautuminen Yhdyskunta- ja taajamarakenne MENTAALINEN ETU, HENKI
Turun kaupunkiseudun toiminnallinen kiinteys
Turun seudun demografinen kilpailukyky määrällisestä näkökulmasta vuosina 2000-2013 Turun seutu kasvoi kaikkien väestönkehityksen osatekijöiden osalta vuosina 2000-2013 Turun seudun 10 kunnan kaikki väestönkehityksen osatekijät olivat positiivisia vuosina 2000-2013 KUNTA LUONNOLLINEN VÄESTÖNLISÄYS 2000-2013 KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO 2000-2013 NETTOSIIRTO- LAISUUS 2000-2013 YHTEENSÄ Aura 256 321 62 639 Kaarina 2294 2858 275 5427 Kustavi -152-4 10-146 Lieto 1129 2030 145 3304 Masku 718 1554 58 2330 Mynämäki -117 141 76 100 Naantali 343 1527 173 2043 Nousiainen 341 352 24 717 Paimio 331 386 89 806 Pöytyä -62 135 129 202 Raisio 998 64 469 1531 Rusko 383 570 13 966 Sauvo -90 228 40 178 Taivassalo -147-67 37-177 Tarvasjoki 12-10 21 23 Turku 1067 2335 6787 10189 Vehmaa -156-49 19-186 TURUN SEUTU 7148 12371 8427 27946 Lähde: Tilastokeskus, StatFin -tilastotietokanta
Turun seudun demografinen kilpailukyky suhteellisesta näkökulmasta (promillea per vuosi) vuosina 2000-2013 Turun seudun väestönlisäyksessä muuttoliikkeen osuus 75 % Väestönlisäys suhteessa asukaslukuun suurinta Maskussa, Liedossa ja Kaarinassa KUNTA LUONNOLLINEN VÄESTÖNLISÄYS PROMILLEA PER VUOSI 2000-2013 KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO PROMILLEA PER VUOSI 2000-2013 NETTOSIIRTOLAI- SUUS PROMILLEA PER VUOSI 2000-2013 YHTEENSÄ PROMILLEA PER VUOSI 2000-2013 Aura 4,9 6,2 1,2 12,3 Kaarina 5,6 6,9 0,7 13,2 Kustavi -11,8-0,3 0,8-11,3 Lieto 5,2 9,3 0,7 15,2 Masku 5,8 12,5 0,5 18,8 Mynämäki -1 1,3 0,7 1 Naantali 1,4 6,1 0,7 8,2 Nousiainen 5,3 5,5 0,4 11,2 Paimio 2,3 2,7 0,6 5,6 Pöytyä -0,5 1,1 1,1 1,7 Raisio 3 0,2 1,4 4,6 Rusko 4,8 7,2 0,2 12,2 Sauvo -2,2 5,5 1 4,3 Taivassalo -6,1-2,8 1,5-7,4 Tarvasjoki 0,4-0,4 0,8 0,8 Turku 0,4 0,9 2,8 4,1 Vehmaa -4,6-1,4 0,6-5,4 TURUN SEUTU 1,6 2,7 1,9 6,2 Lähde: Tilastokeskus, StatFin -tilastotietokanta
Maahanmuuton osuus Turun seudun väestönlisäyksestä viisivuotisjaksoittain 1980-2012 12,3 % 1980-1984 12,5 % 1995-1999 17,4 % 2000-2004 11,7 % 1985-1989 37,1 % 2010-2012 26,5 % 1990-1994 34,1 % 2005-2009 Lähde: Tilastokeskus, StatFin -tilastotietokanta
Miksi muuttajien ikärakenteella ja työmarkkina-asemalla on merkitystä kaupunkiseudun sisäisessä muuttoliikkeessä? Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta
Turun seudun kuntien nettomuutto muuttajien ikärakenteen mukaan vuosina 2007-2011 Turun seudun kehyskunnat saivat muuttovoittoa lapsista ja yli 25-vuotiaista muuttajista Turun kaupunki sai muuttovoittoa 15-24- vuotiaiden ikäryhmästä ja yli 65-vuotiaista KUNTA - 14 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65 - Aura 29-77 120 3 4 1 2 Kaarina 244-862 944 211 26 82 85 Kustavi 3-9 2 5 22 3 4 Lieto 453-615 794 160 1-12 4 Masku 344-291 478 173-9 -3-4 Mynämäki 55-221 164 19 7-6 11 Naantali 181-484 206 141 89 204 160 Nousiainen 61-177 152 15 2-10 -12 Paimio 213-301 305 42-35 12 4 Pöytyä 27-228 147 42 15 19-9 Raisio 94-345 353 56 21-73 3 Rusko 91-208 190 20-32 -13 2 Sauvo 45-131 63 80 37 27 4 Taivassalo 8-95 8 20 13 33 0 Tarvasjoki 31-84 41 13 2 7-1 Turku -2165 10145-5918 -1151-34 -39 60 Vehmaa -18-69 -4 9-8 10 9 TURUN SEUTU -304 5948-1955 -142 121 242 322 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta
Turun seudun kuntien nettomuutto muuttajien työmarkkinaaseman mukaan vuosina 2007-2011 KUNTA TYÖLLISTEN NETTO- MUUTTO 2007-2011 TYÖTTÖMIEN NETTO- MUUTTO 2007-2011 Turun seudun kehyskunnat saivat työllisistä muuttovoittoa yhteensä 2235 hlöä vuosina 2007-2011 Turun kaupunki sai työllisistä muuttotappiota yhteensä -2092 hlöä vuosina 2007-2011 Aura 71 11 Kaarina 534 2 Kustavi 16 9 Lieto 369-15 Masku 396 15 Mynämäki 57 2 Naantali 270 19 Nousiainen 54-8 Paimio 194-20 Pöytyä 91 4 Raisio -25-31 Rusko 70-9 Sauvo 115 6 Taivassalo -5 1 Tarvasjoki 49-15 Turku -2092 376 Vehmaa -21-6 TURUN SEUTU 143 341 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta
Esimerkkilaskelma työllisten nettomuuton taloudellisten vaikutusten osalta 2007-2011 Kyse on laskennallisesta esimerkkilaskelmasta muuttajien työmarkinaasemanja keskimääräisten tulojen välisestä yhteydestä luvut ovat eräänlaisia raakalukuja, jotka kertovat mittakaavan muuttoliikkeen taloudellisista hyödyistä ja rasitteista yksittäisen kunnan kannalta Laskelman pohjaoletuksena on a) kunnan nettomuutto työllisten osalta vuosina 2000-2011 ja b) kaikkien vuonna 2011 tulomuuttaneiden keskimääräiset tulot (27.000 ) Esimerkkilaskelma kertoo karkeasti muuttoliikkeen vaikutuksista ja mittakaavasta Turun kaupunkiseudun sisällä KUNTA TYÖLLISTEN NETTO- MUUTTO 2007-2011 Aura 71 1.917.000 Kaarina 534 14.418.000 Kustavi 16 432.000 Lieto 369 9.963.000 Masku 396 10.692.000 Mynämäki 57 1.539.000 Naantali 270 7.290.000 Nousiainen 54 1.458.000 Paimio 194 5.238.000 Pöytyä 91 2.457.000 Raisio -25-675.000 Rusko 70 1.890.000 Sauvo 115 3.105.000 Taivassalo -5-135.000 Tarvasjoki 49 1.323.000 TYÖLLISEN TULOMUUTTAJAN KESKIMÄÄRÄISET TULOT 27 000 Turku -2092-56.484.000 Vehmaa -21-567.000 TURUN SEUTU 143 3.861.000 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta
Turun ja muun Turun seudun nettomuutto kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 1980-2014 Turku kärsi muuttotappiota kuntien välisestä muuttoliikkeestä -781 hlöä ja muut Turun seudun kunnat saivat muuttovoittoa noin 27 400 hlöä vuosina 1980-2014 Turun seudun muuttovoitot maan sisältä ovat laskeneet asteittain vuoden 2008 jälkeen: Turun seudun kuntien muuttovoitot ovat olleet vuosina 2010-2013 kolme kertaa pienemmät kuin 2000- luvun alkupuolella Turun kaupungin kehitysura on toisenlainen: Turku sai muutto-totappiota kuntien välisistä muutoista vuosina 2004-2009, mutta sen jälkeen muuttovoitot ovat kasvaneet vuosi vuodelta Onko kyse pysyvästä kaupungistumiseen, urbanisoitumiseen ja asumispreferensseihin liittyvästä käänteestä vai taloudellisiin suhdannevaihteluihin liittyvästä väliaikaisesta ilmiöstä? Lähde: Tilastokeskus,, StatFin -tietokanta
ALUEEN KOKONAISETU MUUTTAJIEN RAKENNE EDULLINEN TASAPAINOI- NEN KEHITYS MUUTTAJIEN RAKENNE EPÄEDULLINEN KUNTIEN OSAOPTIMOINTI
3. Turun seudun mainekuva
Jossain vaiheessa seutuyhteistyössä saavutetaan piste, että kaikki vapaaehtoinen on tehty ja eväät syöty. Silloin tarvitaan aitoja muutoksia. Jos edelleen ratkaisuksi tarjotaan vain yhteistyön lisäämistä tai syventämistä, niin se tarkoittaa minun korvissani päinvastaista eli korostaa sitä, ettei oikeasti haluta tehdä yhteistyötä - Haastateltavan kommentti Kuntauudistus prosessina julkaisussa (2012) -
K i i t o s!!