Aivojen kehitys ja mentalisaatio



Samankaltaiset tiedostot
Riittääkö ruoka ja rakkaus? Vauvan kehityksen ABC

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä Anne Murtojärvi

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen

Lapsen oikeus hyvään kasvuun

Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys

Reflektiivisyys nuoren kohtaamisessa

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS

MENTALISAATIO JA REFLEKTIIVINEN KYKY

Ohjaaminen ja mentalisaatio

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

LAPSI, NUORI JA PERHE YHTEISTYÖSTÄ VOIMAA. Päivi Lindholm Lastenpsykiatrian ja foniatrian erik. lääk. Perheterapeutti

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

Mentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti

MENTALISAATIO VUOROVAIKUTUKSEN VAHVISTAMISESSA

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma

TAUSTAHAJATELMIA PELIN KEHITTÄJILLE

Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus,

Vauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen?

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

Varhaiskasvatuslain muutosesitys lisää syrjäytymistä

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen.

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä

(Työ)hyvinvoinnin perusteet

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys

Leikki-ikä. kognitiivinen kehitys. KEHONKUVA: käsitys oman kehon rajoista ja muodosta kehittymistä voidaan havainnoida lasten piirustusten avulla

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Investointi sijaisvanhempaanparas

M.Andersson

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö Pirkko Salo

veta Nuori ja suojatut henkilötiedot

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Päihteet ja vanhemmuus

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus

Kielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot

Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan!

Vauvan ja vanhemman varhaisen vuorovaikutuksen arviointi maahanmuuttajaperheissä

Pakollinen kurssi. 1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS01)

Lapsen puheeksi ottaminen

Vanhemmuuden ja parisuhteen tukea kohtaamispaikoissa


SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

NUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1

Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen

Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s )

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA

Mitä on taitovalmennus?

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna Anne Ollonen

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

Ensituntien merkitys vauvalle

Lapin ensi- ja turvakoti ry

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Transkriptio:

Aivojen kehitys ja mentalisaatio Mannerheimin Lastensuojeluliiton seminaari 21-22.10.2014, Helsinki Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, vt. yl., vastuualuejohtaja, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian vastuualue, TAYS Lasten ja naisten toimialue Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Sisältö Aivojen rakenteellinen kehitys Aivojen toiminnallinen kehitys Mentalisaatio aivojen tasolla Mentalisaatiokyvyn kehittyminen lapsuudessa 2 23.10.2014

Aivojen rakenteellinen kehitys Oli ennen neuraalipoimu ensimmäisten raskausviikkojen aikana Neuraalipoimusta neuraaliputki 26 raskauspäivään mennessä Neuraaliputken yläpää -> aivot ja ydinjatkos Neuraaliputken alaosat -> selkäydin 3 23.10.2014

4 23.10.2014

Aivojen rakenteellinen kehitys Varhaiset hermosolut alkavat lisääntyä vaeltaa säteittäisesti ulospäin aiemmin syntyvät kerrokset ja osat ovat syvimmällä aivoissa liskoaivot pinnalle jäävät viimeksi kehittyvät osat - aivokuori Vaellus päättyy 6:lla raskauskuukaudella 5 23.10.2014

Aivojen rakenteellinen kehitys Varhaiset hermosolut alkavat erilaistua, kypsyä ja muodostaa ulokkeita aksonit eli viejähaarakkeet dendriitit eli tuojahaarakkeet aksonien ja dendriittien avulla hermosolut muodostavat synapseja, eli ovat yhteydessä toisiinsa hermoverkkojen eli konnektomien muodostuminen alkaa 6 23.10.2014

7 23.10.2014

Aivojen toiminnallinen kehitys Geneettinen kypsyminen - nature Oppiminen kokemusten perusteella - nurture Vuorovaikutteinen erikoistuminen aivoalueiden toimintojen tehostuminen: laajan alueen aktivoinnista pienempään Vähentää energiankulutusta aivoalueiden erikoistuminen: esim. näkökuorella oma alue ihmiskasvojen käsittelyyn 8 23.10.2014

Aivojen toiminnallinen kehitys Aivokudoksen organisaatio raskauden loppukolmanneksesta lähtien n. 3 ikävuoteen asti synapsiverkostojen syntyminen turhien yhteyksien karsiminen = pruning -ilmiö Aivot ovat muovautuvat koko elämän ajan experience-expectant herkkyyskaudet experience-dependent ympäristöstä saadut kokemukset vaikuttavat 9 23.10.2014

Mentalisaatio ja aivojen rakenteet - Miksi: onnistuneen sosiaalisen vuorovaikutuksen edellytys - Miten: Peilineuronit (mirror neurons) hermosoluja, jotka aktivoituvat - kun ihminen tekee jonkin liikkeen - kun hän näkee jonkun toisen tekevän liikkeen - osallistuvat tekojen ja aikomusten konkreettisten tavoitteiden (esimerkiksi mitä liikkuva käsi tavoittelee) tunnistamiseen - premotorisella aivokuorella - intraparietaalisulkuksessa - ylemmässä temporaalisulkuksessa 10 23.10.2014

11 23.10.2014

Mentalisaatio ja aivojen rakenteet Aikeiden, asenteiden ja uskomusten ymmärtämiseen osallistuvat - mediaalinen prefrontaali korteksi - temporaaliset navat - posteriorinen ylempi temporaalisulkus - implisiittinen, tiedostamaton mentalisaatio - eksplisiittinen, tietoinen mentalisaatio - aktivoituvat riippumatta siitä, ajattelemmeko omaa vai toisten toimintaa 12 23.10.2014

Mentalisaatio ja aivojen rakenteet Kypsymisjärjestys kuten aivoissa yleensä: sensorimotorisen kuorikerros näköaivokuori limbiseen järjestelmään kuuluvat aivojen osat kypsyvät aikaisin Myöhemmin kypsyvät prefrontaaliaivokuoren mediaaliset osat dorsolateraalinen prefrontaaliaivokuori nuoruusiässä, täysin kehittynyt vasta noin 25 vuoden iässä 13 23.10.2014

Mentaalisaation kehitys lapsuudessa: 1 ikävuosi Ikä Toiminta Ominaisuus tai kyky 1-2 viikkoa syntymästä hymy, ääntely toiselle ihmiselle sosiaalisten ärsykkeiden suosiminen 6 kuukautta katsoo mieluummin toisen aiemmin pitelemää esinettä kuin uutta toisen toiminnan ennakointi tutussa tilanteessa 9 kuukautta yllättyy, jos toinen ei toimi helpoimmalla tavalla kyky päätellä, mikä on helpoin tapa toimia yksinkertaisessa tehtävässä 12 kuukautta katsoo enemmän sitä esinettä, jota toinen on katsonut hymyillen kyky ymmärtää, että toisen katse ja hymy ennakoivat erilaisia tavoitteellisia toimintoja; kyky erottaa toimija, tavoite ja keinot toisistaan 14 23.10.2014

Mentaalisaation kehitys lapsuudessa: 2 ikävuosi 18 kuukautta kohdentavat huomionsa samaan kohteeseen kuin toinen kyky ymmärtää, että toinen on kiinnostunut jostain, osaa jakaa huomion ja kiinnostuksen toisen kanssa (joint attention); kyky ymmärtää tilanneyhteydestä, mitä toisen voi olettaa tietävän 2 vuotta ymmärtävät haluamisen, aikomisen, tietämisen, kuvittelemisen ja uskomisen 15 23.10.2014

Mentaalisaation kehitys lapsuudessa 3 vuotta pystyy selittämään, miksi toinen ei voi tietää samaa kuin itse jos ei ole ollut paikalla ymmärtää eron kuvitellun ja toden välillä vaikka voi tunteen vallassa pelätä kuviteltuja asioita, erottaa puheessa luulemisen ja tietämisen 4-6 vuotta ei pelkää kuviteltuja asioita kyky pitää jatkuvasti mielessä, että kuviteltu ei ole totta 7 vuotta täysin kehittynyt kyky olla tietoinen ja ymmärtää omia ja toisten mielen tiloja, sekä kyky ymmärtää niiden merkitys yksilön käyttäytymistä ja tekoja ohjaavina tekijöinä 16 23.10.2014

Lapsi ei kuitenkaan pysty erottamaan omia mielikuviaan todellisuudesta voimakkaan tunteen vallassa joskus vaikeaa aikuisenakin Esim. voimakkaan pelon tai vihan vallassa 17 23.10.2014

Mentaalisaation kehitys lapsuudessa 18 23.10.2014

Mentalisaation kehitys lapsuudessa Vauvan mentalisaatiokyky kehittyy vuorovaikutustilanteissa, joissa vanhemman toiminta toistuu toisaalta samankaltaisena (esimerkiksi vanhemman hänelle tyypillinen liikkumis- tai puherytmi) toisaalta tilanteesta riippuen erilaisena (esimerkiksi syöttö kun vauvalla on nälkä, ja rauhoittelu silloin, kun vauvaan on vaikkapa sattunut). Toistuvien kokemustensa perusteella vauva pystyy muodostamaan mielikuvan vanhemmasta: tällainen äiti tai isä on, näin hän minua ymmärtää ja auttaa tunteitteni säätelyssä 19 23.10.2014

Mentalisaation kehitys lapsuudessa Vauvavaiheen jälkeen mentalisaatio kypsyy kaikenlaisten vuorovaikutuskokemusten myötä Leikit, sadut, tarinat kehittävät myös kykyä ymmärtää toista Muumeista Awkwardiin Vertaissuhteilla suuri merkitys kouluikäiselle ja nuorelle; seurustelusuhteilla myös 20 23.10.2014

Vanhemman puutteellinen mentalisaatiokyky: lapsi ei saa kokemusta ymmärretyksi tulemisesta lapsi ei enää odota toisten jakavan ja ymmärtävän hänen mielen tilojaan -> turvaton kiintymyssuhde lapsen fysiologinen stressinsäätely kehittyy puutteellisesti lapsen minäkuva ja oman mentalisaatiokyvyn kehitys saattaa hidastua tai estyä -> vaikeuttaa erityisesti pysyvien, hyvien ihmissuhteiden muodostamista 21 23.10.2014

Miten tukea mentalisaatiokykyä käytännössä? Tiedon antaminen eli psykoedukaatio kaikkien vanhempien mentalisaatiokyvyn tukeminen Yksilöllinen kontakti vanhempien kanssa Neuvolan ja päivähoidon työntekijät voivat tukea vanhempien mentalisaatiokykyä Vanhempien rohkaiseminen leikkimään lapsen kanssa kuvitteluleikkejä Erilaiset vanhempi-vauva ryhmät sekä vanhemman että vauvan mentalisaation kehittymisen tukemiseen Muut asianmukaiset sotepalvelut 22 23.10.2014

23 23.10.2014

Kaikki hauska on hyväksi vatsalle! Muumimamma Kiitos! 24 23.10.2014