JOHDANTO... 3 1. TARKASTUSLAUTAKUNTA...

Sisällys Arviointikertomus 2014 JOHDANTO... 3 1. TARKASTUSLAUTAKUNTA... 4 Tarkastuslautakunnan kokoonpano... 4 Arvioinnin lähtökohdat... 5 Arviointityön käytännön toteutus... 5 2.VUODEN 2013 ARVIOINTIKERTOMUKSEN JÄLKISEURANTA... 6 3. KOULUTUSKONSERNIN TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN...11 4. STRATEGIA JA STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 13 Konsernistrategia... 13 5.TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI KONSERNI- JA TULOSALUETASOLLA... 14 Konsernitaso... 14 Koulutuskeskus Salpaus... 15 Lahden ammattikorkeakoulu...17 Tuoterengas... 19 Yhteiset palvelut... 20 6. MUUT HAVAINNOT JA TOTEAMUKSET... 22 Koulutuskonsernissa toteutetut sopeuttamistoimet... 22 Henkilöstö... 22 Tilintarkastajan havainnot... 23 7. YHTEENVETO JA ESITYS YHTYMÄKOKOUKSELLE... 24 Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä Tarkastuslautakunta 17.3.2015

3 Johdanto Vuosi 2014 on ollut nykyisen tarkastuslautakunnan toimintakauden toinen vuosi. Tarkastuslautakunnan tehtävät on määritelty kuntalaissa. Päätehtävänä voidaan pitää yhtymäkokouksen asettamien tavoitteiden toteutumisen arviointia. Myös toiminnan tuloksellisuuden ja palveluiden järjestämisen tarkoituksenmukaisuuden arviointi on tarkastuslautakunnan tehtävänä. Tässä arviointikertomuksessa on esitetty havaintoja tarkastuslautakunnan suorittamasta arviointityöstä vuoden 2014 osalta. Kertomus lähtee liikkeelle tarkastuslautakunnan arviointityön käytännön toteuttamisesta ja etenee vuoden 2013 arviointikertomuksen havaintojen käsittelyllä. Tämän jälkeen arviointikertomuksessa käsitellään strategiaa ja vuodelle 2014 asetettujen tavoitteiden toteutumista tulosalueittain. Lisäksi on esitetty muita havaintoja ja yhteenveto vuoden 2014 arviointikertomuksesta. Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymässä on toteutettu vuodesta 2012 alkaen mittavat sopeuttamistoimet. Sopeuttamistoimiin kuuluvat keskeisesti henkilöstövähennykset, kiinteistöjen myynnit ja muut toimitilamuutokset. Tuoterengas yhtiöitettiin vuoden 2014 lopussa ja Lahden ammattikorkeakoulu vuoden 2015 alussa. Koulutuskeskus Salpaus ja Yhteiset palvelut aloittivat siis vuoden 2015 alussa yhtenä kokonaisuutena, uutena Koulutuskeskus Salpauksena, josta jatkossa muodostuu koko kuntayhtymän toiminta. Tarkastuslautakunta toivoo, että arviointityön tulokset otetaan huomioon ja niitä voidaan käyttää hyödyksi johtamisen apuna.

4 1. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan kokoonpano Tilikaudella 2014 jäseninä ovat toimineet: Jäsen Rauno Hännikäinen, puheenjohtaja, Padasjoki Kirsti Laatunen, varapuheenjohtaja, Orimattila Varajäsen Markku Vaara, Orimattila Maija-Liisa Siren, Hämeenkoski Mervi Lilja, Nastola Matti Tanskanen, Hartola Heikki Raitanen, Lahti Tuulia Salo, Hollola Annika Kiander, Heinola Markku Karnaattu, Hartola Antero Nieminen, Hollola Pirjo Ikävalko, Hollola Tarkastuslautakunta on kokoontunut vuoden 2014 arviointiin liittyen 12 kertaa. Työskentelyyn ovat osallistuneet myös tarkastaja Varpu Vilkko BDO Audiator Oy:stä pöytäkirjanpitäjänä sekä tilintarkastaja JHTT, CIA, CCSA, CISA, CFE Helge Vuoti BDO Audiator Oy:stä arviointityön tukena sekä tarkastustoiminnan asiantuntijana. Tarkastuslautakunnalla on ollut yksi yhteinen kokous Lahden kaupungin tarkastuslautakunnan kanssa.

5 Arvioinnin lähtökohdat Tarkastuslautakunnan tehtävistä on säädetty kuntalain 9. luvussa ja kuntayhtymän tarkastussäännössä. Yhtymäkokous asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan on valmisteltava yhtymäkokouksen päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko yhtymäkokouksen asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kuntayhtymässä toteutuneet. Tarkastuslautakunnan on huolehdittava kuntayhtymän ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Tarkastussäännössä on säädetty tarkastuslautakunnan tehtävistä. Tarkastussäännön mukaan tarkastuslautakunnan on seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seurattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi huolehdittava omalta osaltaan siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa sekä tehtävä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan tehtävien yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarkastussääntöön tehtävistä muutoksista päättää yhtymäkokous. Tarkastuslautakunnan keskeisenä tehtävänä on tavoitteiden toteutumisen arviointi. Arviointi kohdistuu kuntayhtymän omaan toimintaan sekä mahdollisille tytäryhteisöille asetettujen tavoitteiden toteutumisen arviointiin. Vuonna 2011 on käynnistynyt kuntayhtymän tytäryhtiön Adusal Oy:n toiminta. Koulutuskeskus Salpaus on päättänyt jatkaa yhtiön toimintaa omana työnään osana verkko-oppimisen kehittämistoimintaa ja ajaa yrityksen toiminnan hallitusti alas. Vuoden 2014 konsernitilinpäätöksessä yhtiö on vielä kuntayhtymän 100 %:sti omistama tytäryhtiö. Lisäksi Tuoterenkaan toiminnan jatkaja Työhönvalmennuskeskus Valma Oy, joka on perustettu 31.12.2014, käsitellään tässä konsernitilinpäätöksessä kuntayhtymän tytäryhteisönä. Lahden ammattikorkeakoulu on yhtiöitetty vuoden 2015 alussa ja tulee olemaan jatkossa koulutuskonsernin osakkuusyhteisö. Tarkastuslautakunta toimii myös kuntayhtymän toiminnan tarkoituksenmukaisuuden arvioijana, mikä tarkoittaa sitä, että tarkastuslautakunta tekee arvioita myös talousarviossa asetettujen tavoitteiden ulkopuolella olevista tärkeäksi katsotuista asioista, kuten esim. investoinneista. Arviointityön käytännön toteutus Tarkastuslautakunta on kautensa alussa laatinut vaalikauden kattavan arviointisuunnitelman, jota täsmennetään vuosittain. Suunnitelmassa on esitetty ne tehtäväalueet, jotka vuosittain otetaan syvällisemmän arvioinnin kohteeksi. Vuosi 2014 on ollut arviointisuunnitelman toinen vuosi, jonka arvioinnin painopistealueeksi on valittu Lahden ammattikorkeakoulu. Kuntayhtymässä tehdyn rakennemuutoksen johdosta tarkastuslautakunnan arviointisuunnitelma tullaan päivittämään vuosien 2015 2016 arviointia varten. Lisäksi tarkastuslautakunta laatii vuosittain erillisen yksilöidyn työohjelman arviointityön käytännön toimenpiteiksi. Arviointisuunnitelma ja työohjelma on pyritty sovittamaan yhteen tilintarkastajan ja sisäisen tarkastuksen työohjelman kanssa. Arviointityön lisäksi tarkastuslautakunta on toimikautensa aikana tarkistanut omia toimintatapojaan sekä päivittänyt toimintansa vuosikelloa. Vuoden 2014 arviointityö ajalla toukokuu 2014 maaliskuu 2015 on kohdistunut em. suunnitelman mukaisesti Lahden ammattikorkeakoulun ja tapahtuneen rakennemuutoksen johdosta myös Koulutuskeskus Salpauksen, Tuoterenkaan ja Yhteisten palveluiden toimintaan. Tarkastuslautakunta on kuullut arviointityönsä suorittamiseksi seuraavia viranhaltijoita: Koulutuskeskus Salpauksen opetusalapäällikkö Seppo Leppänen toimitusjohtaja Martti Tokola kehittämispäällikkö Jarmo Kröger Tuoterenkaan johtaja Pekka Kotiaho kiinteistöjohtaja Kari Tuutti Lahden ammattikorkeakoulun rehtori Outi Kallioinen Koulutuskeskus Salpauksen rehtori Päivi Saarelainen Koulutuskeskus Salpauksen opetusalajohtaja Risto Salmela Koulutuskeskus Salpauksen opetusalapäällikkö Ari Taipale henkilöstöjohtaja Lena Siikaniemi. Tarkastuslautakunnalle on esitelty kokouksissa Koulutuskeskus Salpauksen Asikkalan toimipisteen toimintaa Tuoterenkaan toimintaa ja ajankohtaisia asioita kiinteistöjen tilannetta ja kiinteistöohjelman toteuttamista Lahden ammattikorkeakoulun toimintaa ja ajankohtaisia asioita sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelmaa Koulutuskeskus Salpauksen toimintaa ja ajankohtaisia asioita Koulutuskeskus Salpauksen auto- ja logistiikka-alan koulutusta. Lisäksi lautakunta on saanut useaan otteeseen tietoa kuntayhtymän taloustilanteesta ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta sekä kuntayhtymän rakennemuutoksesta. Lautakunta on myös käsitellyt hallituksen vastineet arviointikertomuksen 2013 havaintoihin. Tarkastuslautakunnalla on ollut yhteinen kokous Lahden kaupungin tarkastuslautakunnan kanssa.

6 2. Vuoden 2013 arviointikertomuksen jälkiseuranta Tarkastuslautakunta on hyväksynyt vuoden 2013 arviointikertomuksen kokouksessaan 18.3.2014. Yhtymäkokoukselle arviointikertomus on toimitettu 12.5.2014. Tarkastuslautakunta on saanut 1.9.2014 konsernihallituksen selvitykset vuoden 2013 arviointikertomuksessa esitettyihin havaintoihin. Tarkastuslautakunta on käsitellyt vastineita sekä syksyllä 2014 että keväällä 2015 arviointikertomuksen laadinnan yhteydessä. Konsernihallitus on käsitellyt arviointikertomusta ja siinä esitettyihin havaintoihin annettuja vastineita kokouksissaan. Kaikkiaan arviointikertomusta ja vastineita on kuntayhtymän toimielimissä käsitelty seuraavasti: PHKK-johtoryhmä 7.4.2014 Yhtymäkokous 12.5.2014 (arviointikertomus) Toiminnanohjauksen kehittämisryhmä 6.6.2014 PHKK-johtoryhmä 25.8.2014 Konsernihallitus 1.9.2014 (vastineet) Tarkastuslautakunta 14.10.2014 Yhtymäkokous 27.10.2014 (vastineet) Seuraavaan taulukkoon on kerätty vuoden 2013 arviointikertomuksessa todettuja keskeisimpiä havaintoja tavoitteisiin ja niiden toteutumiseen liittyen ja myös niihin annettuja vastineita.

7 Taulukko 1. Vuoden 2013 arviointikertomuksen jälkiseuranta Tarkastuslautakunnan havainto Koko konserni Päijät-Hämeen koulutuskonsernin strategian päivittämisen yhteydessä on tarpeen ottaa huomioon Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen vaikutus koulutuskonsernin perustehtävään ja tavoitteisiin. Koulutuskonsernin yhteistyön ja kumppanuuden jatkamista Lahden ammattikorkeakoulun kanssa tulisi korostaa. Sillä osaltaan turvataan ammatillisen kasvun kokonaisuuden kehittäminen maakunnallisen väestö- ja yrityskentän tarpeita varten. Toimenpiteet/vastaukset Koulutuskonsernin perustehtävä muodostuu jatkossa Koulutuskeskus Salpauksen toiminnan järjestämiseen. Toiminta- ja taloussuunnitelman 2015 2017 yhteydessä on valmisteltu kuntayhtymän ja Koulutuskeskus Salpauksen rakennemuutosta yhdeksi tulosalueeksi, jonka tehtävänä on Salpauksen koulutuksen järjestäminen tarvittavine tukipalveluineen. Osa tukipalveluista järjestetään ja myydään myös Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle. Myös muuta yhteistyötä kuntayhtymän ja Lahden ammattikorkeakoulun kanssa jatketaan tulevaisuudessa. Tavoitteena on muun muassa vahvistaa nivelvaiheen yhteistyötä siirryttäessä toiselta asteelta ammattikorkeakouluun. Lisäksi työelämäyhteistyötä tehdään yhdessä Koulutuskeskus Salpauksen ja Lahden ammattikorkeakoulun kanssa. Ammattikorkeakoulu pyrkii myös hyödyntämään Salpauksen vahvaa ohjausosaamista osana oman ohjausosaamisen kehittämistä. Koulutuskeskus Salpauksen uuden strategian valmistelu alkaa syksyllä 2014 ja sen on tavoite valmistua kesään 2015 mennessä. Strategiatyöhön sisältyvät arvokeskustelu, nykystrategian arviointi, toimintaympäristöanalyysi sekä uuden strategian valmistelu yhteistyössä henkilöstön ja päättäjien kanssa. Koulutuskeskus Salpaus Salpauksen taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet hyvin, mikä ei olisi ollut mahdollista ilman toteutettuja sopeuttamistoimia. Opinnoista eroamiseen ja oppisopimuskoulutuksen purkamisen ehkäisemiseen tulee jatkossakin kiinnittää huomiota. Opinnoista eroamisen vähentämiseksi on opetuksessa toteutettu erilaisia pedagogisia ratkaisuja ja tukitoimia opetusjärjestelyiden joustavoittamiseksi ja yksilöllisten polkujen kehittämiseksi. Opintonsa aloittavien opiskelijoiden ryhmäytyminen on erityisen tärkeää opinnoista eroamisen vähentämiseksi. Siksi ryhmäyttämiseen ja ryhmänohjaukseen on panostettu entistä enemmän. Opintojen etenemistä seurataan aiempaa tiiviimmin mm. ryhmänohjaajan varteissa ja tarvittaessa lisätään tukitoimia, mikäli opinnot eivät etene suunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni peruskoulun päättävä nuori löytäisi itselleen sopivan alan ja tämä vähentäisi opintojen alkuvaiheessa tapahtuvaa eroamista. Peruskoulujen opinto-ohjaajia on perehdytetty aktiivisesti ammatillisen koulutuksen tarjontaan. Yhteistyötä tulee jatkossa kehittää ja peruskoululaisten tutustumista eri aloihin ja työelämään tulee edelleen lisätä. Suurin osa oppisopimusten purkamisista johtuu koulutuksenjärjestäjästä riippumattomista syistä. Tämän hetkisessä taloudellisessa tilanteessa oppisopimuksia purkaantuu paljon työpaikoilla tapahtuvien irtisanomisten tai konkurssien vuoksi.

8 Lahden ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Tulevaisuudessa ammattikorkeakoulun tulee kyetä. vastaamaan valtion rahoitusjärjestelmän asettamiin uusiin tulostavoitteisiin. Tarkastuslautakunta pitää FUAS-yhteistyötä tärkeänä ja onnistuneena. Ammattikorkeakoulujen yhteistyötä tulee edelleen ylläpitää ja kehittää. Lahden ammattikorkeakoulu saavutti vuonna 2013 historiansa parhaan tutkintotuoton, mutta siitä huolimatta ylemmille ammattikorkeakoulututkinnoille (YAMK) asetettua tavoitetta ei saavutettu. YAMK-koulutuksen prosessin tehostamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Kansainvälisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan pitkän aikavälin tavoitteeksi on asetettu 2,5 milj. euroa. Vuodelle 2013 asetetusta tavoitteesta jäätiin noin 0,5 miljoonaa ja edellisvuoden tuloksesta vajaa 200 000 euroa. Kansainvälisten tk-hankkeiden valmistelu on haasteellista ja työlästä. FUASin tk-toiminnan yhtenä vuoden 2014 tavoitteena on ollut lisätä edellytyksiä valmistella kv-hankkeita. AMK-opiskelunsa keskeyttäneiden osuudessa ei ole päästy tavoitteeseen, vaikka se on ollut valtakunnan keskiarvoa parempi. Keskeyttäneiden määrä on kuitenkin vähentynyt kolmen viimeisen vuoden aikana ja tavoiteasetanta halutaan edelleenkin pitää haasteellisena. Keskeyttämisten vähentäminen on keino lisätä tutkintotuottoa. Lahden ammattikorkeakoulun koulutusalat ovat viime vuosien aikana panostaneet perusopetukseen, hanketoiminta ja ulkopuolisen koulutuksen myynti ovat jääneet vähemmälle, osin myös kiristyneen kilpailun vuoksi. Koulutuksen myynti on käytännössä ollut yhden koulutusalan varassa (sosiaali- ja terveysala), jossa on onnistuttu kehittämään kysyntää vastaavat toimivat käytännöt. Näitä käytäntöjä levitetään ja jalkautetaan muille aloille ja tuloksia odotetaan vuoden 2015 aikana. Tuoterengas Tuoterenkaan tavoite vähentää yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja antaa työelämään ohjaavaa laadukasta valmennusta, on tarkastuslautakunnan mielestä erittäin tärkeä tehtävä. Tarkastuslautakunnan mielestä Tuoterengas on onnistunut hyvin tehtävässään. Esitämme huolemme Tuoterenkaan taloudellisesta tilanteesta ja erityisesti Tuoterenkaan ydintehtävää tukevan Mölkkypelin liiketoiminnan kannattavuudesta. Mölkky on ollut Tuoterenkaan puuliiketoiminnan päätuote, josta markkinoilla saatavan hinnan määrää kilpailu eli jäljennösten määrä ja hintataso. Mölkyn tuotanto on ollut kannattavaa. Tuotantoa on kehitetty ja työnkulkua virtaviivaistettu ottaen huomioon, että Tuoterengas on työhönvalmennusorganisaatio. Opiskelijoiden työharjoittelun tavoite on ollut erittäin korkea ja Salpauksesta ei ole saatu opiskelijoita harjoittelemaan Tuoterenkaaseen edellisen vuoden tapaan. Laman vaikutuksesta etenkin metallipuolen työmäärä väheni, joka myös vaikutti työharjoittelijoiden tarpeeseen. Myös myynnin kasvussa vanhoille asiakkaille näkyi laman vaikutus. TE-toimistojen organisaatiomuutokset ovat myös vaikuttaneet keskimääräiseen valmentautujien määrään ja valmennukseen osallistuneiden määrään tavoitetta alentavasti. Tuoterengas on ottanut käyttöön vuoden 2013 alusta Valmennuksen Arvioinnin Tukijärjestelmän (VAT), johon kirjalliset jatkosuunnitelmat dokumentoidaan. Kirjallisten jatkosuunnitelmien teko on muutaman vuoden ollut liian alhaisella tasolla johtuen osittain ohjelman käyttöönoton vaikeuksista.

9 Yhteiset palvelut Yhteisten palvelujen toiminta ja taloudellisuus on toteutunut tarkastuslautakunnan näkökulmasta varsin hyvin. Tarkastuslautakunta toivoo, että palvelutaso säilyy ja päällekkäisyyksiltä vältytään tulevien muutosten jälkeenkin. Toimitilavision 2016 -mukainen kiinteistöjen vähentäminen on lautakunnan mielestä tarpeellinen taloudellinen sopeuttamistoimenpide. Kiinteistöjen käyttöasteen parantamiseen tulee kiinnittää huomiota. Yhteisten palvelujen palvelurakennetta on tarkasteltu osana sopeuttamistoimia ja kuntayhtymän rakennemuutosta. Kiinteistövision mukainen kiinteistöjen määrän vähentäminen etenee. Samalla kiinteistöjen käyttöastetta tullaan parantamaan. Ulkoisten tuottojen osuus Yhteisten palvelujen tuotosta toteutui tavoitetta pienempänä Ravintolapalvelujen tuottojen ja Fellmannian tilojen ulkoisten vuokratuottojen toteutuessa tavoitetta alhaisempana. Opiskelijoiden näyttötutkintojen ja työssäoppimisen määrän lisääminen Ravintolapalveluiden eri toimipisteissä on kirjattu tavoitteeksi palvelusopimuksessa sekä toimintasuunnitelmassa. Yhteistyön lisäämisellä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opetuksen kanssa on ollut positiivinen vaikutus työssäoppimisen määrään. Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden lounasedun käyttämättä jättäminen on valtakunnallinen ongelma. Laskevaan suuntaukseen vaikuttaa osaltaan etäopiskelun lisääntyminen. Ravintolapalveluiden keskeisiä tavoitteita on jatkossakin asiakastyytyväisyyden lisääminen sekä ruokatuotteen kehittäminen asiakaslähtöisemmäksi, jolla pyritään lisäämään ateriaedun hyödyntämistä. Muut havainnot ja toteamukset Tarkastuslautakunnan mielestä henkilöstömuutosten onnistunut läpivienti edellyttää yhteisöllisyyden korostamista ja irtisanottujen henkilöiden tukemista. Yhteistoimintaneuvottelujen aikana ja niiden jälkeen on henkilöstölle, työyhteisölle ja esimiehille tarjottu tukea, joista osa on suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä Työterveys Wellamon kanssa. Henkilöstö on myös käyttänyt näitä palveluita. Tarkastuslautakunnan mielestä toimitilamuutokset aiheuttavat väistämättä myös henkilöstön sijoittamista uusiin tiloihin ja totuttamista uusiin työolosuhteisiin. Tarkastuslautakunnan mielestä toimitilamuutokset edellyttävät, että koulutuskonsernissa kiinnitetään huomiota työyhteisön hyvinvointiin, työsuojeluun ja työturvallisuuteen toimitilaratkaisuissa. Tarkastuslautakunnan mielestä sopeuttamistoimet ovat olosuhteisiin nähden käynnistyneet hyvin ja tilinpäätöksen mukaan taloudellinen tulos on kohentunut edellisvuosiin verrattuna. Irtisanotuille henkilöille on irtisanomistilanteessa annettu kirjallisesti ohjeet mm. työterveyshuollon tuen käyttämiseen ja kutsu Muutosturvainfoon, jossa on ollut mukana TE-toimiston asiantuntija sekä työttömyyskassojen edustajat. Näissä tilaisuuksissa henkilöt ovat saaneet laajasti tietoa em. asioista. Työhyvinvointiin, turvallisuuteen ja työsuojeluun on lisätty työsuojeluvaltuutetturesurssia, tiedottamista Kori-intrassa ja toteutettu uudistettu johtamis- ja työhyvinvointikysely Lahden ammattikorkeakoulussa ja Tuoterenkaalla. Kyselyn tulosten perusteella on käynnistetty toimenpiteitä yksiköissä. Toimitilojen suunnittelussa pyritään saamaan aikaan muutoksia myös toimintatavoissa, esim. mobiilityö, paperiton toimisto ja yhteisöllisyys. Henkilöstö Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota henkilökunnan koulutukseen ja työelämäjaksojen tarpeellisuuteen työn mielekkyyden ja työssä kehittymisen kannalta. Tarkastuslautakunta toivoo, että huolimatta koulutuskonsernissa toteutetuista sopeuttamistoimista henkilökunnan koulutusta tuetaan. Tavoitteena on, että 70 20-10 -malli tulee esimiesten ja henkilöstön tietoisuuteen ja osaksi arjen toimintaa. Mallin ideana on se, että ihminen omaksuu 70 % oppimistaan asioista kokemuksen kautta. 20 % oppimisesta tapahtuu toiselta henkilöltä vuorovaikutuksen ja palautteen annon kautta ja loput 10 % muodollisen koulutuksen ja varmennuksen kautta.

10 LAUTAKUNNAN ARVIO Arviointikertomusta on käsitelty kuntayhtymässä monipuolisesti ja systemaattisesti eri toimielimissä. Saadut vastaukset ovat kattavia. Rakennemuutoksesta ja valtion rahoituksen vähenemisestä huolimatta koulutuskonserni on pystynyt hyvin ennakoimaan tulevaisuutta vuoden 2013 aikana. Minna Mujunen Kuva 1. Tutkintojuhla

11 3. Koulutuskonsernin taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Vuoden 2014 toimintaan on vaikuttanut voimakkaasti kuntayhtymän rakennemuutoksen valmistelu ja toimeenpano. Tuoterengas on yhtiöitetty vuoden 2014 lopussa ja Lahden ammattikorkeakoulu vuoden 2015 alussa. Lisäksi kuntayhtymän tavoitteena on ollut toimitilojen määrän vähentäminen osana toiminnan sopeuttamista niukkenevaan rahoitukseen. Tilinpäätös vuodelta 2014 toteutui talousarviossa asetettua huomattavasti paremmin ja myös hieman parempana kuin edellisenä vuonna. Koulutuskonsernin tilikauden tulos vuonna 2014 oli 3 689 959,66 euroa ollen 220 800,27 euroa suurempi kuin vuonna 2013. Myös tilikauden 2014 ylijäämä 4 389 100,74 euroa on edellisvuotta (3 967 259,26 euroa v. 2013) suurempi. Toimintatuotot pienenivät edellisvuodesta 2 436 348,73 euroa (1,85 %). Toimintatuotot ylittivät talousarviossa asetetun tavoitteen Koulutuskeskus Salpauksessa ja Lahden ammattikorkeakoulussa, mutta alittivat Tuoterenkaassa ja Yhteisissä palveluissa. Toimintakulut pienentyivät edellisvuodesta samassa suhteessa kuin toimintatuotot 2 210 296,87 euroa (1,87 %). Näin ollen toimintakate 13 034 895,29 euroa pieneni edellisvuodesta 422 293,22 euroa. Koulutuskonsernin vuosikate vuodelta 2014 oli 12 981 433,35 euroa, mikä ylitti tavoitteeksi asetetun 9 479 t euron vuosikatteen. Vuosikate pieneni edelliseen vuoteen verrattuna n. 343 566,66 euroa. Koulutuskonsernin vuoden 2014 tilinpäätöksen mukaan vuosikate/poistoprosentti on 130,02 % eli vuosikatteella on pystytty kattamaan tilikauden poistot. Myös edellisinä vuosina 2012 2013 on vuosikatteella kyetty kattamaan tilikauden poistot. Pelkästään vuosikatteen ja poistojen suhdetta tarkastelemalla tai kertyneiden ylijäämien määrän perusteella ei kuitenkaan saada riittävää kuvaa talouden tasapainosta. Kuntalain edellyttämän talouden tasapainon mittarina toimii tilikauden yli-/alijäämän määrä sekä aiemmilta tilikausilta kertyneiden ylija alijäämien määrä. Todellista talouden tasapainoa tulee kuitenkin arvioida yli-/alijäämäerien lisäksi muilla mittareilla. Olennainen kysymys on esimerkiksi se, pystytäänkö tulorahoituksella selviytymään investoinneista, lainojen takaisinmaksusta ja mahdollisesti lainamäärän lisääntymisestä aiheutuvista korkokuluista. Todellisessa talouden tasapainossa on kyse siitä, miten säännönmukainen tulorahoitus riittää kattamaan sekä käyttötalous- että investointimenot. Tällöin on hyvä tarkastella myös investointien tulorahoitusprosentti -tunnuslukua. Se on ollut konsernissa varsin hyvä (yli 100 %) viimeisinä vuosina. Vuoden 2014 investointien tulorahoitusprosentti on 172 % ja on edellisvuotta (116 %) huomattavasti parempi. Maksuvalmius on parantunut edellisestä vuodesta. Kassan riittävyys oli 91 päivää (59 päivää vuonna 2013). Koulutuskonsernin lainanhoitokate on 7,8 vuonna 2014. Lainanhoitokyky konsernissa on siis varsin hyvällä tasolla. Konsernin lainakanta 31.12.2014 on yhteensä 7 435 t euroa ja suhteellinen velkaantuneisuuden tunnuslukuarvo 20,3 %, mikä kertoo, että kuntayhtymällä on hyvät mahdollisuudet selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Velan määrä on laskenut edelliseen vuoteen verrattuna ja suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluku parantunut hieman. Yhtenä keskeisenä todellisen tasapainon mittarina voidaan pitää tunnuslukua vuosikatteen riittävyys investointien rahoittamiseen. Kuntaliiton Talousarvio -suositukseenkin on otettu tarkasteltavaksi tunnusluvuksi vuosikatteen ja investointien suhde (vuosikate prosenttia poistonalaisista investoinneista). Suosituksen mukaan perusolettamuksena on, että kunnan/kuntayhtymän tulee kyetä rahoittamaan vuosikatteella keskimääräiset poistonalaisten tuotantovälineiden investoinnit. Tilinpäätöksen liitetietojen mukaan poistonalaisten investointien omahankintamenot ovat vuonna 2014 yhteensä 4 716 t euroa. Vuosikatteen ollessa 12 981 euroa on tunnusluvun arvo n. 275 %. Kun tunnusluvun arvo on 100 prosenttia tai sitä suurempi, voidaan kuntayhtymän tulorahoituksen katsoa olevan riittävä tai ylijäämäinen. Talouden analysoinnissa tulee huomioida myös poistojen määrä. Tilinpäätöksen laatimisohjeiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien on esitettävä tilinpäätöksen liitetietona laskelma poistojen ja investointien vastaavuudesta viiden vuoden ajanjaksolla (tilinpäätösvuotta edeltävä vuosi, tilinpäätösvuosi sekä kolme suunnitelmavuotta). Liitetieto on esitettävä, mikäli poikkeama on yli 10 prosenttia. Näin myös koulutuskonsernissa on tehty. Tarkastelujakson 2012 2016 suunnitelman mukaisten poistojen ja investointitason poikkeama on 33 prosenttia eli poikkeama on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna (v. 2013 poikkeama 14 %). Kiinteistöjen poistoajan lyhentäminen on aiheuttanut sen, että investointitaso alittaa suunnitelman mukaiset poistot. Taulukosta 2. voidaan todeta yhtymäkokouksen hyväksymien käyttötalouden ja investointien osalta sitovien erien toteutuminen (1 000 eur) vuonna 2014.

12 Taulukko 2. Käyttötalouden ja investointien sitovien tavoitteiden toteutuminen Käyttötalousosa, sitovat toiminta katteet Alkuperäinen talousarvio (1 000 e) Talousarvio muutoksen jälkeen Toteutuma Poikkeama Koulutuskeskus Salpaus 41 41 1 927 1 886 Lahden ammattikorkeakoulu 600 600 1 653 1 053 Tuoterengas 300 300 167-133 Yhteiset palvelut 8 867 8 867 9 228 421 Yhteensä 9 808 9 808 13 035 3 227 Tuloslaskelmaosa Rahoitustuotot- ja kulut Koulutuskeskus Salpaus - - 1 1 Lahden ammattikorkeakoulu - - 1 1 Tuoterengas -24-24 -8 16 Yhteiset palvelut -305-305 -46 259 Yhteensä -329-329 -53 276 Investointiosa, sitovat nettomenot Koulutuskeskus Salpaus -1 504-1 504-633 871 Lahden ammattikorkeakoulu -600-600 -282 318 Tuoterengas -110-110 1 157 1 267 Yhteiset palvelut -7 000-7 000-5 452 1 548 Yhteensä -9 214-9 214-5 211 4 003 Rahoitusosa - antolainojen lisäykset - - -37-37 - pitkäaik. lainojen lisäykset 3 000 - - - - pitkäaik. lainojen vähenn. -1 825-1 825-1 525 300 - lyhytaik. lainojen muutos - 2 000 456-1 544 - muut kassavirtaan vaikuttavat erät - - 3 642 3 642 Yhteensä 1 175 175 2 536 2 361 Kaikki yhteensä 1 440-440 10 307 9 867 LAUTAKUNNAN ARVIO Sopeuttamistoimien ja rakenteellisten muutosten ansiosta taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Sitovat taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet varsin hyvin Tuoterenkaan toimintakatetta lukuun ottamatta.

13 4. Strategia ja strategisten tavoitteiden toteutuminen Konsernistrategia Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän tulosalueiden yhteinen strategia Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä vuoteen 2017 on hyväksytty syksyllä 2011 (Konsernihallitus 26.9.2011) ja sitä on noudatettu jo loppuvuodesta 2011 alkaen. Strategia koostuu missiosta, arvoista, visiosta sekä näiden pohjalta johdetuista strategisista tavoitteista. Taloudellinen tilanne on haastava koko toisen asteen koulutuskentässä. Tulevan toimintavuoden keskeisiä kehittämishankkeita on tulosperusteisen rahoituksen edellyttämän toimintamallin ja tutkintouudistuksen käyttöönotto. Esimerkiksi rahoituspäätöksissä otetaan huomioon aiempien eli nyt meneillään olevien vuosien tulokset. Kuntayhtymässä ollaan valmistelemassa toimitilastrategiaa muun muassa toiminta- ja taloussuunnitelmaa 2016 2018 varten. Kuntayhtymän tavoitteena on toimitilojen määrän vähentäminen osana toiminnan sopeuttamista niukkenevaan rahoitukseen. Koulutuskonsernin missio on määritelty seuraavasti: Koulutamme osaavaa työvoimaa ja edistämme alueen kilpailukykyä. Visiona on puolestaan olla oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen huippuyksikkö. Kuntayhtymän arvoiksi (= tapa toimia) on määritelty seuraavat: luottamus, avoimuus, asiakaslähtöisyys, toisen ihmisen arvostaminen ja uudistuminen. Strategisiksi tavoitteiksi strategiassa on määritelty seuraavat: 1. Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua 2. Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta 3. Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuuta tulevaisuudesta. LAUTAKUNNAN ARVIO: Salpaukselle valmistellaan parhaillaan uutta strategiaa vuosille 2016 2020. Vuonna 2015 toteutetaan strategiaa, joka on laadittu yhdessä Lahden ammattikorkeakoulun ja Tuoterenkaan kanssa vuosille 2013 2016. Koulutuskeskus Salpaukseen on valittu uudet arvot syksyllä 2014 yhteistoiminnallisessa prosessissa henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. Ne ovat oppimisen rohkeus, tekemisen ilo ja reilu asenne. Strategia on tarpeen uusia toimintaympäristössä ja rakenteessa tapahtuvien suurien muutosten vuoksi. Sanna Henttonen Kuva 2. Taitaja 2014 -kisat

14 5. Tavoitteiden toteutumisen arviointi konserni- ja tulosaluetasolla Konsernitaso Taulukossa 3 esitetään lukumäärät tavoitenäkökulmittain konsernitasolla esitetyistä mittareista ja tavoitteista, joiden tavoitetasot poikkeavat yli 10 % asetetuista. Taulukko 3. Konsernitason mittareiden tavoitteiden saavuttaminen, negatiiviset poikkeamat talousarvioon nähden (jääty yli 10 % tavoitteesta), kpl Näkökulma/mittari Kpl (yli 10 % poikkeamat) Tavoitteita/ seurantakohteita yhteensä % Oppimisympäristömme ja -tuloksemme ovat kansainvälistä huippua Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuullisuutta tulevaisuudesta 2 9 22 % 1 4 25 % 1 10 10 % Yhteensä 4 23 Edellä olevan taulukon perusteella havaitaan, että konsernitasolla eniten poikkeamia (25 %) asetettuun tavoitetasoon nähden on ollut näkökulmassa Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta. Tämä poikkeama on ollut kohdassa Tuoterenkaan opiskelijoita työharjoittelussa tai työssäoppimisessa (-62 %). Kokonaisuutena tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Tulosalueittaisten tavoitteiden toteutuminen on esitetty alla yksityiskohtaisemmin. Tiina Eronen Kuva 3. Niemen campus

15 Koulutuskeskus Salpaus Vuoden 2014 arviointityössä tarkastuslautakunta on kuullut Salpauksen rehtoria oppilaitoksen toiminnasta ja ajankohtaisista asioista. Lisäksi lautakunta on tutustunut Salpauksen Asikkalan toimipisteeseen sekä auto- ja logistiikka-alan koulutukseen Vipusenkadulla. Taulukko 4. Koulutuskeskus Salpauksen tavoitteiden toteutuminen, yli 10 %:n poikkeamat Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua Taulukkoon 4 on koottu johtamisnäkökulmittain Koulutuskeskus Salpauksen tuloskorttien tavoitteista niiden tavoitteiden toteutumat, jotka ovat poikenneet talousarviossa asetuista tavoitteista yli 10 %. Positiiviset poikkeamat ovat vihreällä pohjalla ja negatiiviset punaisella. TA 2014 TP 2014 Poikkeama-% Suoritetut tutkinnot (ammatilliset perustutkinnot), lkm 1 320 1 556 18 Suoritetut tutkinnot (yo-tutkinnot), lkm 90 115 28 Suoritetut tutkinnot (näyttötutkintona suoritetut ammattitutkinnot), lkm Suoritetut tutkinnot (näyttötutkintona suoritetut erikoisammattitutkinnot), lkm 435 342-21 160 225 41 Läpäisy (oppisopimuskoulutus, perustutkinnot) % 48 54 13 Jatko-opintoihin sijoittuminen (amk+yliopisto), % 3,5 3,0-14 Kv-toiminta (lähtevät opiskelijat), lkm 157 136-13 Kv-toiminta (lähtevät/saapuvat opettajat/asiantuntijat), lkm 103/101 38/39-63/-61 Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta Opinnoista eroaminen, positiivinen/negatiivinen eroaminen (ammatillinen peruskoulutus), % Opinnoista eroaminen, positiivinen eroaminen, (lukiokoulutus), % Oppisopimuskoulutuksen purku, (positiivinen/negatiivinen purku), % Oppisopimuskoulutuksen purku, positiivinen/negatiivinen purku, % Ammatilliseen peruskoulutukseen sijoittuminen (Ammattistartti), % 6,0/6,5 5,0/8,2-17/26 6,5 7,7 18 6,0 13,1 118 5,0/1,0 7,3/3,0 46/200 75,0 95,0 27 Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuuta tulevaisuudesta Henkilöstön kehittämiseen käytetyt määrärahat kokonaishenkilöstökuluista, % 2,3 1,5-35 Toimintakate, euroa 41 900 1 927 059 4 600 Tilikauden tulos, euroa -1 144 400 869 082-176 Oma pääoma, euroa 6 894 970 11 241 350-63 Kassavarat, euroa 8 161 921 15 441 076-89 Perustiedot Aikuiskoulutuksen opiskelijamäärä, lkm 13 000 11 039-15 Aikuiskoulutuksen opiskelijoiden työpäivät muutettuna opiskelijatyövuosiksi, lkm 1 240 1 067-14 Irtaimistoinvestoinnit, euroa 1 504 000 633 300-58 Koneiden ja laitteiden vuokrat (leasing), euroa 1 953 704 1 725 834-12 Muun maksullisen palvelutoiminnan tuotot, euroa 1 407 162 2 212 779 57 Muun maksullisen palvelutoiminnan toimintakate, euroa 56 567-236 920-519 Henkilöstömäärä, lkm/htv 764 680-11

16 Strategisesta tavoitteesta Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua ovat jääneet näyttötutkintona suoritetut ammattitutkinnot, jatko-opintoihin sijoittuminen ja kansainväliseen toimintaan lähtevien opiskelijoiden ja lähtevien/saapuvien opettajien sekä asiantuntijoiden määrä. Tavoitteet ovat ylittyneet suoritetuissa ammatillisissa perustutkinnoissa, yo-tutkinnoissa, näyttötutkintoina suoritetuissa erikoisammattitutkinnoissa ja oppisopimuskoulutuksen läpäisyssä. Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta -osion tavoitteista alitusta on ollut ammatillisen peruskoulutuksen positiivisessa opinnoista eroamisessa. Tavoitteet ovat ylittyneet ammatillisen peruskoulutuksen negatiivisessa opinnoista eroamisessa sekä lukiokoulutuksen positiivisessa ja negatiivisessa opinnoista eroamisessa. Lisäksi tavoitteet ovat ylittyneet oppisopimuskoulutuksen purussa ja ammatilliseen peruskoulutukseen sijoittumisessa. Mittarissa Opinnoista eroaminen eroamisen lisääntyminen ei ole välttämättä positiivinen asia. Lisäksi tavoiteluvun antaminen mittarissa Opinnoista eroaminen voi johtaa väärään päätelmään, koska kyseessä on pikemminkin ennusteluku eroamisista kuin tavoiteluku sille, kuinka paljon eroamisia tavoitellaan. Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistamista ja vastuuta tulevaisuudesta -osion tavoitteista ovat alittuneet henkilöstön kehittämiseen käytetyt määrärahat kokonaishenkilöstökuluista. Ylittymistä on tapahtunut taloudellisissa tavoitteissa (toimintakate, tilikauden tulos, oma pääoma ja kassavarat). Perustietojen mittareissa tavoitteet ovat alittuneet aikuiskoulutuksen opiskelijamäärässä ja opiskelijoiden työpäivissä muutettuna opiskelijatyövuosiksi. Tavoitteiden ylittymistä on tapahtunut irtaimistoinvestoinneissa, koneiden ja laitteiden vuokrissa, muun maksullisen palvelutoiminnan tuotoissa ja henkilöstömäärän vähentämisessä. Muun maksullisen palvelutoiminnan toimintakatteen tavoite on alittunut. LAUTAKUNNAN ARVIO: Asetetuista tavoitteista jääminen voi johtua oppilaitoksen tiukentuneesta taloudellisesta tilanteesta ja laman vaikutuksesta. Oppisopimuskoulutuksen kehittämisessä ja koulutuksen purun ehkäisemisessä tarvitaan verkostoitumista yritysten kanssa. Tarkastuslautakunta kantaa huolta opiskelijaterveydenhuollon kehittymisestä. Sanna Henttonen Kuva 4. Taitaja 2014 -kisat

17 Lahden ammattikorkeakoulu Vuonna 2014 tarkastuslautakunta on kuullut ammattikorkeakoulun rehtoria oppilaitoksen toiminnasta ja ajankohtaisista asioista. Lisäksi toimitusjohtaja on kertonut ammattikorkeakoulun yhtiöittämissuunnitelmista ja aikataulusta. Taulukossa 5 on tavoitenäkökulmittain Lahden ammattikorkeakoulun niiden tavoitteiden toteutumat, jotka ovat poikenneet talousarviossa asetuista tavoitteista yli 10 prosenttia. Taulukko 5. Lahden ammattikorkeakoulun tavoitteiden toteutuminen, yli 10 %:n poikkeamat Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua TA 2014 TP 2014 Poikkeama-% Suoritetut tutkinnot (YAMK-tutkinnot), lkm 115 75-35 55 op suorittaneiden osuus, % 45 55 23 Läpäisy 5 v, % 69 58-17 Vetovoima, lkm 5,0 4,3-14 Tutkimus & kehitys -hankkeissa suoritetut opintopisteet, lkm 48 000 39 526-18 Avoimen ammattikorkeakoulun opintopisteet, lkm 3 600 4 723 31 Ulkopuolinen rahoitus (muu kuin perusrahoitus), euroa 4 451 105 5 817 404 31 Maksullinen palvelutoiminta, euroa 2 701 133 4 434 553 64 Ulkopuolinen t&k-rahoitus, euroa 2 019 133 3 550 722 76 Kansainvälinen t&k-rahoitus (ilman kansallista osuutta), euroa 655 264 1 116 978 71 Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta Keskeyttäminen (AMK), % 7,0 9,6-37 Keskeyttäminen (YAMK), % 8,5 9,4-29 Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuuta tulevaisuudesta Toimintakate, euroa 600 000 1 652 742 176 Oma pääoma, euroa 9 193 194 12 150 934 32 Kassavarat, euroa 9 157 552 13 107 152 43 Perustiedot Irtaimistoinvestoinnit, euroa 600 000 350 593-42 Koulutuksen myynnin tuotot, euroa 619 812 830 266 34 Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua -osion tavoitteista alitusta on tapahtunut suoritetuissa ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa, läpäisyssä 5 vuodessa, vetovoimassa ja tutkimus- ja kehittämishankkeissa suoritetuissa opintopisteissä. Tavoitteet ovat ylittyneet 55 opintopisteittä suorittaneiden osuudessa, avoimen ammattikorkeakoulun opintopisteissä, ulkopuolisessa rahoituksessa, maksullisessa palvelutoiminnassa sekä ulkopuolisen ja kansainvälisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen määrässä. Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta -mittareissa ammattikorkeakoulun ja ylemmän ammattikorkeakoulun keskeyttäneitä on ollut enemmän kuin on tavoiteltu. Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuullisuutta tulevaisuudesta -osion mittareissa toimintakatteen, oman pääoman ja kassavarojen toteutumat ovat olleet tavoitetta paremmat. Perustietojen mittareissa irtaimistoinvestointien määrä on alittunut ja koulutuksen myynnin tuotot ovat ylittyneet.

18 LAUTAKUNNAN ARVIO: Ammattikorkeakoulun tavoitteet ovat toteutuneet kohtuullisen hyvin. Ammattikorkeakoulujen rakennemuutoksista huolimatta Lahden ammattikorkeakoulu on onnistunut säilyttämään vahvan aseman alueellisena kehittäjänä ja osana FUASyhteistyötä. Minna Piipponen Kuva 5. Lamkazing Race eli lukuvuoden avajaiset 2014

19 Tuoterengas Tarkastuslautakunta on kuullut Tuoterenkaan johtajaa Tuoterenkaan toiminnasta ja ajankohtaisista asioista. Taulukko 6. Tuoterenkaan tavoitteiden toteutuminen, yli 10 %:n poikkeamat Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua Taulukkoon 6 on koottu tavoitenäkökulmittain Tuoterenkaan niiden tavoitteiden toteutumat, jotka ovat poikenneet talousarviossa asetuista tavoitteista yli 10 prosenttia. TA 2014 TP 2014 Poikkeama-% Opiskelijoita työharjoittelussa tai työssäoppimisessa, lkm 120 47-61 Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta Opiskelijoita pajaopinnoissa tai tuetussa työssäoppimisessa, lkm 8 3-63 Sosiaalisen työllistämisen taso, % 86 97 13 Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuuta tulevaisuudesta Myynnin kasvu vanhoille asiakkaille, % 4,0-2,1-153 Uusia asiakkaita, lkm 20 128 540 Valmennus- ja tukipalveluhenkilöstön koulutuspäivien määrä, lkm 6 2,3-62 Perustiedot Toimintakate, euroa 300 000 166 679-44 Konsernivelka, euroa -977 111-1 544 352 58 Toimintatuotot, euroa 7 217 215 6 118 361-15 Ostopalvelusopimusten toiminta-aste, % 100 82-18 Valmennukseen osallistuneiden määrä, lkm 600 459-24 Kirjallinen jatkosuunnitelma, % 70 37-47 Uusia valmennustuotteita, lkm 4 1-67 Valmennettavia/valmentaja, hlö 11 5,3-52 Oppimisympäristömme ja -tuloksemme ovat kansainvälistä huippua -osion mittareissa alittumaa on ollut työharjoittelussa tai työssäoppimisessa olevien opiskelijoiden määrässä. Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta -osion tavoitteista opiskelijoiden määrä pajaopinnoissa tai tuetussa työssäoppimisessa on alittanut tavoitteensa reilusti. Sosiaalisen työllistämisen taso on ollut asetettua tavoitetta parempi. Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuullisuutta tulevaisuudesta -osion tavoitteista alitusta on ollut myynnin kasvussa vanhoille asiakkaille ja valmennus ja tukipalveluhenkilöstön koulutuspäivien määrässä. Uusien asiakkaiden lukumäärä on ylittänyt reilusti tavoitteen. Perustietomittareissa tavoitteet alittuivat toimintakatteessa, toimintatuotoissa, ostopalvelusopimusten toiminta-asteessa, valmennukseen osallistuneiden määrässä, kirjallisessa jatkosuunnitelmassa, uusissa valmennustuotteissa ja valmennettavia valmentajaa kohden -tunnusluvussa. Konsernivelan määrä on ollut tavoitetta suurempi. LAUTAKUNNAN ARVIO: Tuoterenkaan tavoitteet ovat osoittautuneet haasteellisiksi.

20 Yhteiset palvelut Tarkastuslautakunta on kuullut kiinteistöjohtajaa kiinteistövision toteuttamisesta ja kiinteistöjen tilanteesta. Kuntayhtymässä ollaan valmistelemassa toimitilastrategiaa muun muassa toiminta- ja taloussuunnitelmaa 2016 2018 varten. Kuntayhtymän tavoitteena on toimitilojen määrän vähentäminen osana toiminnan sopeuttamista niukkenevaan rahoitukseen. Samalla oppimisympäristöjä tulisi kehittää vastaamaan uudistuvan opetuksen tarpeita. Salpauksella Taulukko 7. Yhteisten palveluiden tavoitteiden toteutuminen, yli 10 %:n poikkeamat on merkittäviä toimitilojen peruskorjaustarpeita Lahdessa Ståhlberginkadun ja Vipusenkadun kampuksilla sekä Heinolassa Opintiellä. Kokonaisuuteen liittyy toimipisteiden määrän vähentäminen Lahdessa kuudesta kahteen sekä muut vähentämislistalla olevat kiinteistöt. Taulukossa 7 on Yhteisten palveluiden osalta niiden tavoitteiden toteutumat, jotka ovat poikenneet talousarviossa asetuista tavoitteista yli 10 prosenttia. Muut mittarit TA 2014 TP 2014 Poikkeama-% Hallintopalvelut: Toimintamenot/PHKK toimintatuotot, % 2,45 2,17-11.4 Hallintopalvelut: Yleishallinnon toimintamenot/phkk toimintatuotot,% 0,61 0,46-25,0 Kiinteistöpalvelut: Konsernin kiinteistöjen käyttöaste, % 50,0 37,7-24,6 Kiinteistöpalvelu: Jätteen kokonaismäärä, tonnia 890 1019-14,5 Tietohallintopalveluiden toimintamenot/phkk toimintatuotot, % Tietohallintopalvelut: Opiskelijat FTE (Full Time Equivalent) / IT-henkilöt, % 3,0 2,6-14,9 261 290 11,1 Tietohallintopalvelut: Käyttäjätunnukset / IT-henkilöt, % 222,0 323,0 45,5 Tieto- ja kirjastopalvelut: Asiakaskäynnit Fellmanniassa ja tietokeskuksissa, lkm Viestintä- ja markkinointipalvelut: Toimintamenot/PHKK toimintatuotot, % Viestintä- ja markkinointipalvelut: Toimintamenot / opiskelija Salpaus, euroa Viestintä- ja markkinointipalvelut: Positiivisten juttujen määrä tiedotusvälineissä, lkm 290 000 375 000 29,3 1,1 0,8-25,5 80 52-35,0 120 229 90,8 Talousmittarit Yhteisten palvelujen palvelusuunnitelmat: YPA:n ulkoiset tuotot suhteessa YPA:n kaikkiin tuottoihin, % 16,6 13,6-18,1 Yhteisten palvelujen palvelusuunnitelmat: vuosikate, % 22,0 26,1 18,6 Yhteisen palvelujen palvelusuunnitelmat: YPA:n toimintatuottojen osuus PHKK:n toimintatuotoista, % 23,0 20,1-12,4 Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua Ravintolapalvelut: Näyttötutkintotilaisuudet (aikuiset), lkm 20,0 15,0-25,0 Ravintolapalvelut: Työssäoppijoiden ohjaus, tuntia 4 000 10 700 167,5 Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistamista ja vastuuta tulevaisuudesta Ravintolapalvelut: Salpauksen opiskelija-ateriat, lkm 560 000 447 597-20,1 Ravintolapalvelut: Muut opiskelija-ateriat, lkm 340 000 259 612-23,6 Ravintolapalvelut: Muut asiakaskäynnit, lkm 1 450 000 1 304 221-10,1

21 Muissa mittareissa tavoitteista jäätiin Kiinteistöpalvelujen tavoitteessa kiinteistöjen käyttöasteesta, ja Kiinteistöpalveluiden jätteen kokonaismäärässä. Muut tavoitteet eli Hallintopalveluiden toimintamenojen suhde koko kuntayhtymän toimintatuottoihin, yleishallinnon toimintamenojen suhde koko kuntayhtymän toimintatuottoihin, Tietohallintopalvelujen toimintamenojen suhde koko kuntayhtymän toimintatuottoihin, Tietohallintopalveluiden opiskelijat Full Time Equivalent suhteessa IT-henkilöihin, Tietohallintopalvelujen käyttäjätunnukset IT-henkilöä kohden, Tieto- ja kirjastopalveluiden asiakaskäynnit, Viestinnän ja markkinoinnin toimintamenojen suhde koko kuntayhtymän toimintatuottoihin, Viestintä- ja markkinointipalvelujen toimintamenot opiskelijaa kohden sekä Viestintä- ja markkinointipalveluiden positiivisten juttujen määrä tiedotusvälineissä ylittivät asetetun tavoitteen. Talousmittareissa tavoitteista jäätiin Yhteisten palvelujen ulkoisten tuottojen suhteessa Yhteisten palveluiden kaikkiin tuottoihin ja Yhteisten palvelujen toimintatuottojen osuudessa koko kuntayhtymän toimintatuottoihin. Yhteisten palvelujen palvelusuunnitelmien tavoitteena ollut vuosikateprosentti ylitti asetetun tavoitteen. Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua -osion tavoitteissa, Ravintopalveluiden näyttötutkintotilaisuuksien määrä alitti asetetun tavoitteen. Ravintolapalvelujen työssäoppijoiden määrä ylitti asetetun tavoitteen reilusti. Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistamista ja vastuuta tulevaisuudessa -osion tavoitteissa Ravintopalvelujen tavoite Salpauksen opiskelija-ateriat, muut opiskelija-ateriat ja muut asiakaskäynnit alittivat asetetun tavoitteen. LAUTAKUNNAN ARVIO: Tietohallintopalveluiden, tieto- ja kirjastopalvelujen sekä viestintä- ja markkinointipalveluiden tavoitteet ovat toteutuneet positiivisesti. Monissa kohdin tavoitteisiin pääseminen on osoittautunut haasteelliseksi. Kiinteistöjen käyttöasteen parantamiseen tulee edelleen kiinnittää huomiota. Sanna Henttonen Kuva 6. Patina

22 6. Muut havainnot ja toteamukset Koulutuskonsernissa toteutetut sopeuttamistoimet Vuoden 2014 toimintaan on vaikuttanut voimakkaasti kuntayhtymän rakennemuutoksen valmistelu ja toimeenpano. Tuoterengas on yhtiöitetty vuoden 2014 lopussa ja Lahden ammattikorkeakoulu vuoden 2015 alussa. Varautuminen rakennemuutokseen on aloitettu jo vuonna 2012. Vuosina 2013 ja 2014 on pidetty yt-neuvotteluja, ja kuntayhtymässä on vähennetty voimakkaasti esim. johdon ja esimiesten määrää. Kuntayhtymän tavoitteena on ollut ja on edelleen toimitilojen määrän vähentäminen osana toiminnan sopeuttamista niukkenevaan rahoitukseen. Samalla oppimisympäristöjä kehitetään vastaamaan uudistuvan opetuksen tarpeita. Kiinteistöjen tekniset tarpeet edellyttävät myös peruskorjauksia. Investoinnit Investointimenot yhteensä ovat olleet 8 196 t euroa, kun alkuperäisen talousarvion mukaan investointeihin on varattu 9 214 t euroa. Talousarviomuutoksia investointeihin ei ole tehty. Vuonna 2013 hyväksytyn Toimitilavisio 2016 mukaisesti konsernin kiinteistöomaisuutta pyritään vähentämään vuoden 2013 alun tilanteesta 23 000 m2 niin, että kiinteistöjen neliömäärä olisi 2016 noin 126 000 m2. Tavoitteeseen sisältyy Lahden ammattikorkeakoululle yhtiöittämisen yhteydessä siirtyvät tilat. Talousarvioon ei ole varattu investointituloja myytävien kiinteistöjen osalta. Kiinteistöjen luovutustuloja on vuoden 2014 tilinpäätöksessä ollut 519 t euroa. Henkilöstö Henkilöstökustannukset ovat sopeuttamistoimien jatkuessa laskeneet koko konsernin tasolla 4,8 prosenttia. 31.12.2014 koulutuskonsernin koko henkilöstön määrä oli 1 445 henkilöä, kokonaishenkilöstömäärän vähennys oli 70 henkilöä. Henkilöstöohjelman neljä painopistettä ovat olleet seuraavat: vahvistaa yhdessä oppimista ja varmistaa osaaminen keskeisillä osaamisalueilla, edistää yksilön ja työyhteistön vastuun ottamista, uudistaa johtamis- ja työskentelytapojamme, kohdentaa laadulliset ja määrälliset henkilöresurssit suunnitelmallisesti. Vuoden 2013 ja 2014 ovat olleet henkilöstönäkökulmasta raskaat ja vaikeat. Koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut on käyty keväällä 2014. Henkilöstön koulutuspäivien määrä on vuonna 2014 olllut 248 päivää enemmän kuin vuonna 2014. Tavoitteena on, että malli 70-20-10 tulisi esimiesten ja henkilöstön tietoisuuteen ja osaksi arjen toimintaa organisaatiossa. Mallin ideana on, että ihminen omaksuu työelämässä 70 % oppimistaan asioista kokemuksen kautta esim. työssä oppimalla, 20 % oppimisesta tapahtuu toisilta henkilöiltä vuorovaikutuksen ja palautteen annon kautta ja vain 10 % oppimisesta tapahtuu muodollisen koulutuksen ja valmennuksen kautta. Sairauspoissaolojen määrä vuonna 2014 on ollut 10,7 kalenteripäivää/hlö, jossa on 1,2 prosentin kasvu edelliseen vuoteen. Pitkien (yli 60 kalenteripäivän) sairauslomien määrä kaikista sairauspoissaoloista on noin 27 prosenttia. Määrä on vähentynyt merkittävästi vuodesta 2013 ja kertoo pitkien sairauspoissaolojen suhteellisesta vähenemisestä ja pitkittyvien poissaolojen reagointimallin käyttöönotosta. LAUTAKUNNAN ARVIO: Rakennemuutosten mukanaan tuoma työnkuvan muutos asettaa suuria vaatimuksia myös henkilöstölle. Yhteistoiminnan ja yhteisöllisyyden kehittäminen käy yhä tarpeellisemmaksi. Työyhteisön hyvinvointiin tulee edelleen kiinnittää huomiota.

23 Tilintarkastajan havainnot Tarkastuslautakunta on kuullut myös tilintarkastajaa. Tilintarkastaja on tehnyt tarkastustaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja vuodelle 2014 laaditun kuntalakiin perustuvan työohjelman mukaan. Tilintarkastaja on esitellyt 9.12.2014 laaditun väliraportin tuloksia ja esitellyt myös loppuraportissa (17.3.2015) suoritetuista tarkastuksista havainnot tarkastuslautakunnalle. Tarkastuslautakunta nostaa tilintarkastajien havainnoista esille seuraavia asioita: Tilinpäätöksen 2013 tarkastamisen yhteydessä tuli esille, että talousarvioon 2013 ei ollut varattu pysyvien vastaavien myyntituloja investointiosaan, eivätkä nämä tämän vuoksi ilmene tilinpäätöksessä määrärahojen toteutumista koskevassa yhteenvedossa. Myöskään vuoden 2014 talousarviossa ei ole varattu pysyvien vastaavien myyntituloja investointiosaan. Tilinpäätöksen talousarvioseurannassa on kuitenkin ollut mukana pysyvien vastaavien myyntitulot. Tilintarkastuksessa on esitetty kehittämissuosituksena, että kuntayhtymälle tulisi laatia uusi tietoturvapolitiikka, jolla korvattaisiin Päijät-Hämeen koulutuskonsernin tietoturvapolitiikka (18.2.2008), Kuntayhtymälle tulisi laatia konsernitasoiset tietoturvaohjeet, joita voisivat hyödyntää myös LAMK ja Tuoterengas omissa ohjeissaan. Kuntayhtymällä olisi hyvä olla konsernitasoinen tietoturvaryhmä. Tarkastuksessa todettiin, että Tuoterenkaan myyntilaskutus on yhden toimijan kanssa tehtyä sopimusta lukuun ottamatta perustunut enimmäkseen tilausperusteiseen laskutukseen eikä asiakkaiden kanssa ole tehty vuosisopimuksia, jotka takaisivat paremman varmuuden tulojen kertymisestä Sanna Henttonen Kuva 7. Koulutuskeskus Salpauksen ja Päijät-Hämeen koulutuskonsernin Yhteisten palveluiden henkilöstön yhteinen koulutustilaisuus, 7.8.2013 Sibeliustalo, Lahti

24 7. Yhteenveto ja esitys yhtymäkokoukselle Tässä arviointikertomuksessa tarkastuslautakunta on esittänyt arviointityönsä tulokset vuodelta 2014. Arviointikertomus sisältää arvion yhtymäkokouksen asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Tarkastuslautakunta jättää arviointikertomuksen vuodelta 2014 Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän yhtymäkokouksen käsiteltäväksi ja esittää, että yhtymäkokous pyytää arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista konsernihallituksen selvitykset rakennemuutoksesta johtuen kuntayhtymätasoa, Koulutuskeskus Salpausta ja Yhteisten palveluja koskevista havainnoista ja käsittelee selvitykset syksyllä 2015 pidettävässä yhtymäkokouksessa. Selvitykset pyydetään toimittamaan tarkastuslautakunnalle 30.9.2015 mennessä. LAUTAKUNNAN ARVIO: Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä sitä, että rakennemuutoksissa ja sopeuttamistoimissa on ollut tavoitteena säilyttää lähiopetuksen ja opettajatoiminnan resursointi. Vuoden 2014 tilinpäätös osoittaa, että huolimatta tapahtuneista taloudellisista ja rakenteellisista muutoksista näkymä perustehtävän kehittämisestä on kuntayhtymässä säilynyt kirkkaana. Lahdessa 17. maaliskuuta 2015 Päijät-Hämeen koulutuskonsernin tarkastuslautakunta 2013 2016 Rauno Hännikäinen puheenjohtaja Kirsti Laatunen varapuheenjohtaja Mervi Lilja Heikki Raitanen Tuulia Salo Matti Tanskanen