6. - 9.-LUOKKALAISTEN TYTTÖJEN ÄITIEN ASENTEET HPV-ROKOTUKSEN TAUSTALLA JA ASENTEITA MAHDOLLISESTI SELITTÄVÄT TEKIJÄT ESPOOSSA JA OULUSSA

6. - 9.-LUOKKALAISTEN TYTTÖJEN ÄITIEN ASENTEET HPV-ROKOTUKSEN TAUSTALLA JA ASENTEITA MAHDOLLISESTI SELITTÄVÄT TEKIJÄT ESPOOSSA JA OULUSSA Pro gradu -tutkielma Turu yliopisto Terveyde biotieteet Lääkekehitystiede Toukokuu 2015 Pauliia Leivo Turu yliopisto laatujärjestelmä mukaisesti tämä julkaisu alkuperäisyys o tarkastettu Turiti Origiality Check -järjestelmällä.

TIIVSTELMÄ TURUN YLIOPISTO LEIVO, PAULIINA: 6. - 9.-luokkalaiste tyttöje äitie aseteet HPV-rokotukse taustalla ja aseteita mahdollisesti selittävät tekijät Espoossa ja Oulussa Pro gradu -tutkielma, 105 s. Lääkekehitystiede Toukokuu 2015 Ihmise papilloomaviruksia eli HPV-viruksia tuetaa yli 100. Niistä oi 40 esiityy geitaalialueella ja voi aiheuttaa ifektio. Väestöstä 70-80 prosettia saa elämäsä aikaa sukupuolielite HPV-ifektio. Useimmat HPV-ifektiot paratuvat itsestää, mutta e ifektiot, jotka eivät parae, voivat hoitamattomaa johtaa kohdukaulasyövä kehittymisee 10-12 vuode kuluessa. HPV-ifektio aiheuttamie solumuutoste seulota ja hoito sekä kohdukaulasyövä hoito ja seurata aiheuttavat yhteiskualle merkittäviä kustauksia. Rokote HPV-ifektiota vastaa o ollut markkioilla vuodesta 2006 ja vuoa 2013 se otettii mukaa Suome kasallisee rokotusohjelmaa. Rokotus o tarkoitettu 11-12 -vuotiaille tytöille ja kahde esimmäise rokotusohjelmavuode aikaa rokotusohjelmaa täydetävästi 13-15 -vuotiaille tytöille. HPV-rokottee tuloa kasallisee rokotusohjelmaa saatteli eräälaie mediakohu. Erityisesti sosiaalisessa mediassa levisi väitteitä, että rokotus ei olisi turvallie ja että sillä olisi vakavia haittavaikutuksia. Väitteet aiheuttivat epätietoisuutta ja huolta vahempie keskuudessa. Terveyde ja hyvivoii laitos THL arvioi jo aikaisessa vaiheessa, että HPVrokotuskattavuuksissa tulisi olemaa kaupukie välisiä eroja. THL halusi selvittää mistä rokotuskattavuuserot kaupukie välillä johtuvat ja ovatko äitie aseteet erilaisia HPVrokotukse taustalla kaupugista riippue. Lisäksi haluttii selvittää mitä äidit tiesivät HPV-ifektiosta, mistä tietolähteistä äidit olivat saaeet tietosa ja mitä tietolähteitä he pitivät luotettavia. Tutkimus toteutettii valittuje kouluje Wilma-järjestelmä kautta iteretkyselyä 6. - 9.-luokkalaiste tyttöje äideille Espoossa ja Oulussa. Vastauksia saatii 685. Vastauste perusteella selkeitä asee- tai tietoeroja kaupukie välillä oli hyvi vähä. Kuiteki ku vastaajat jaettii kolmee ryhmää se perusteella, mite he suhtautuivat HPV-rokotteesee, selkeitä asee-eroja tuli esille. Tässä tutkimuksessa keskityttii vertailemaa kahta aseeryhmää; HPV-rokotteesee erityise myöteisesti suhtautuvia ja HPV-rokotteesee kriittisesti suhtautuvia. Tuloste perusteella korkeampi koulutus, parempi ammattiasema ja korkea tulotaso lisäsivät vastaaja myöteisyyttä HPV-rokotusta kohtaa. HPV-rokotuksee myöteisesti suhtautuvat luottivat erittäi paljo Suome ja Euroopa terveysviraomaisii ja terveydehuollo ammattilaisii. HPV-rokotuksee kriittisesti suhtautuvat olivat vähemmä koulutettuja, alemmassa ammattiasemassa ja heidä tulotasosa oli matalampi. Tässä ryhmässä luottamus viraomaisii ja terveydehuollo ammattilaisii oli selkeästi heikompi kui HPV-rokotuksee myöteisesti suhtautuvassa ryhmässä. Uskoollisuus äytti tämä tutkimukse perusteella lisäävä vastaaja kriittistä aseetta HPV-rokotusta kohtaa. Kaikissa vastaajaryhmissä pelko haittavaikutuksista oli yleisi HPV-rokotuksee liitetty egatiivie asia. Asiasaat: HPV-ifektio, HPV-rokotus, rokotusasee, kohdukaulasyöpä, kasallie rokotusohjelma

1 JOHDANTO... 6 2 ROKOTTEET INFEKTIOIDEN EHKÄISYSSÄ... 9 2.1 ROKOTTEIDEN MAHDOLLISUUDET JA ONGELMAT... 9 2.2 ROKOTTEITA KOSKEVA RISKINARVIOINTI... 10 3 ARVOT JA ASENTEET... 12 3.1 ASENTEIDEN MUODOSTUMINEN... 12 3.2 ASENTEIDEN JA KÄYTTÄYTYMISEN YHTEYS, METAPREFERENSSI... 13 3.3 ROKOTTEITA KOSKEVAT ARVOT JA ASENTEET... 14 3.3.1 Tietovajeharha... 14 3.3.2 Laimilyötiharha... 14 3.3.3 Status quo -harha... 15 3.3.4 Valheellie tasapaio -harha... 15 3.4 ROKOTEASENTEISIIN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ... 16 4 ROKOTTEITA KOSKEVAT EETTISET KYSYMYKSET... 19 4.1 OVATKO ROKOTTEET LUONNOTTOMIA?... 20 4.2 ROKOTTEIDEN JA LÄÄKKEIDEN YHTÄLÄISYYDET JA EROT... 22 5 SUHTAUTUMINEN TIETEESEEN JA ROKOTTEISIIN: SUOMALAISTEN ASENTEET VERRATTUNA MUIHIN EUROOPPALAISIIN... 24 5.1 SUOMESSA KÄYTÄVÄ ROKOTEKESKUSTELU JA ROKOTETURVALLISUUS YHTENÄ SEURATUIMMISTA TIEDEUUTISISTA... 25 5.2 SUOMESSA KÄYTÄVÄN ROKOTEKESKUSTELUN NÄKYMINEN GOOGLE TRENDSISSÄ... 27 6 HPV-INFEKTIO JA KOHDUNKAULANSYÖPÄ... 29 6.1 HPV-INFEKTION YLEISYYS SUOMESSA JA MAAILMALLA... 29 6.2 KOHDUNKAULANSYÖVÄN YLEISYYS SUOMESSA JA MAAILMALLA... 30 7 MYYNTILUVAN SAANEET HPV-ROKOTTEET... 31 7.1 HPV-ROKOTTEIDEN TEHO... 31

7.2 HPV-ROKOTTEIDEN TURVALLISUUS... 32 7.3 HPV-ROKOTTEIDEN HAITTAVAIKUTUKSET... 33 8 SUOMEN KANSALLINEN ROKOTUSOHJELMA... 34 8.1 ROKOTUSREKISTERI JA ROKOTUSKATTAVUUS SUOMESSA... 35 8.2 HPV-ROKOTUS SUOMEN KANSALLISESSA ROKOTUSOHJELMASSA... 36 8.3 HPV-ROKOTUSKATTAVUUS JA KATTAVUUDEN ALUEELLISET EROT... 37 8.3.1 HPV-rokotuskattavuus Euroopassa... 38 9 KYSELY 6. - 9. -LUOKKALAISTEN TYTTÖJEN ÄITIEN ASENTEISTA HPV- ROKOTUKSEN TAUSTALLA JA ASENTEITA MAHDOLLISESTI SELITTÄVÄT TEKIJÄT ESPOOSSA JA OULUSSA... 39 10 TUTKIMUSMENETELMÄT JA AINEISTO... 40 10.1 TUTKIMUSMENETELMÄ... 40 10.2 AINEISTO... 41 10.3 AINEISTON TILASTOLLINEN KÄSITTELY JA ANALYSOINTI... 42 11 TULOKSET... 45 11.1 OSALLISTUJIEN TAUSTATIEDOT... 45 11.2 ÄITIEN SUHTAUTUMINEN HPV-ROKOTTEESEEN... 54 11.3 MISTÄ ÄIDIT OLIVAT SAANEET TIETONSA HPV-INFEKTIOSTA JA HPV- ROKOTTEESTA SEKÄ MITÄ TAHOJA ÄIDIT PITIVÄT ASIANTUNTIJOINA ROKOTTEISIIN LIITTYEN... 59 11.4 MINKÄ IKÄISENÄ HPV-ROKOTUS PITÄISI ANTAA JA PITÄISIKÖ MYÖS POJAT OTTAA MUKAAN KANSALLISEEN ROKOTUSOHJELMAAN... 62 11.5 VAPAAT KOMMENTIT... 64 12 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUDEN JA EETTISYYDEN ARVIONTI... 70 12.1 TUTKIMUSMENETELMÄN VALINTA JA LUOTETTAVUUS... 70 12.1.1 Sähköie kysely tutkimusmeetelmää... 70 12.1.2 Vapaaehtoiste äyte... 70 12.2 AINEISTON LUOTETTAVUUDEN TARKASTELU... 71

12.2.1 Vastaajie määrä... 71 12.2.2 Aieisto edustavuus... 72 12.2.3 Aieisto edustavuutta heiketävät tekijät... 73 12.2.4 Avoimet kysymykset tutkimuksessa... 73 12.3 TUTKIMUKSEN EETTINEN ARVIOINTI... 74 13 LOPPUPÄÄTELMÄT JA POHDINTA... 75 Lähteet...83 Liite 1 Kyselylomake.90 Liite 2 Turu yliopisto eettise toimikua lausuto 99 Liite 3 Espoo sivistystoime lausuto....100 Liite 4 Oulu sivistys- ja kulttuuripalveluide päätös..103 Liite 5 Saatekirje Espoo.104 Liite 6 Saatekirje Oulu....105

Käytetyt lyheteet ECDC EMA FDA HPV KRAR NCB Europea Ceter for Disease Prevetio ad Cotrol Europea Medicies Agecy, Euroopa lääketurvaviraomaie Food ad Drug Admiistratio, Yhdysvaltoje lääketurvaviraomaie huma papilloma virus, ihmise papilloomavirus Kasallie rokotusasiatutijaryhmä Nuffield Coucil o Bioethics Papa-äyte gyekologie irtosoluäyte STM THL Wilma WHO sosiaali- ja terveysmiisteriö Terveyde ja hyvivoii laitos kouluissa käytössä oleva ohjelmisto, joka avulla vahemmat, opettajat ja oppilaat voivat viestiä keskeää World Health Orgaizatio, Maailma terveysjärjestö 5

1 JOHDANTO Suomessa, kute moissa muissaki läsimaissa, o kasallie rokotusohjelma, joka tarkoituksea o rokotteide avulla suojata kasalaiset mahdollisimma hyvi tarttuvia tauteja vastaa. Ohjelma myötä sellaiset tarttuvat taudit kute kurkkumätä, jäykkäkouristus, tuhkarokko, vihurirokko, isorokko, sikotauti ja tuberkuloosi o saatu hävitettyä kokoaa tai lähes kokoaa. Sosiaali- ja terveysmiisteriö hallioi kasallista rokotusohjelmaa ja se rahoitetaa valtio budjetista. Kuat huolehtivat rokotuste käytäö toteutuksesta. Terveyde- ja hyvivoii laitos THL seuraa kasallise rokotusohjelma toteutumista ja turvallisuutta, ataa ohjeistuksia rokotuste suhtee ja kerää rokotuskattavuustietoja. (THL 2015b) Kasallie rokotusasiatutijaryhmä (KRAR) o THL: pääjohtaja asettama työryhmä, joka muu muassa ataa suosituksia uusie rokotteide ottamisesta kasallisee rokotusohjelmaa. Rokotusohjelmaa otettava uude rokottee pitää merkittävästi parataa kasaterveyttä vähetämällä se taudi esiityvyyttä, jolta rokote suojaa. Uude rokottee pitää olla yksilölle turvallie, laajasta käytöstä ei ole odotettavissa väestötasolla hyötyy ähde liiallisia haittoja ja uutee rokotteesee tarvittava taloudellise paostukse tulisi olla saavutettavaa terveyshyötyy ähde kohtuullie. (THL 2012) Eduskuta päätti lisätä HPV-rokottee kasallisee rokotusohjelmaa kasallise rokotusasiatutijaryhmä suosituksesta ja sille varattii rahat vuode 2013 budjetista. HPV-rokote estää HPV- eli papilloomavirustartutoja, jotka aisilla voivat aiheuttaa kohdukaulasyöpää. HPV-virukset ovat osallisea moie muideki syöpie syyssä. HPV-rokotuste atamie alkoi peruskoulussa 1.11.2013. Rokote o suuattu 11-12 -vuotiaille tytöille ja takautuvasti 13-15 -vuotiaille tytöille. (STM 2013) Rokotuste aloittamista saatteli mediakohu varsiki sosiaalisessa mediassa. Erityisesti Facebookissa ja kouluje Wilma-järjestelmissä levisi syksyllä 2013 laajasti väite, että HPV-rokote ei ole turvallie ja että se aiheuttaa merkittäviä haittavaikutuksia (Nuutie 2013). Näitä haittoja saottii ilmeee esimerkiksi Japaissa, Itiassa ja Israelissa. Väittee takaa oli hyviki viralliselta kuulostava taho, Suome terveysjärjestö ry, joka edustaja o koulutukseltaa lääkäri. Eräs toieki paljo mediahuomiota äkemyksillää saaut lääkäri vastusti HPV-rokotusta äkyvästi (Heikkilä 2013). THL joutui oikomaa sosiaalisessa mediassa levieitä väitteitä ja rauhoittelemaa 6

vahempia paiottamalla sitä, että rokotetta o laajasti tutkittu, myös Suomessa, eikä vakavia haittoja ole ilmeyt. THL kertoi, että WHO: mukaa rokottee tehosta o kiistato äyttö ja rokottee o saaut maailmassa jo 175 miljooaa ihmistä. Rokotusohjelmaa jatketaa myös iissä maissa, joissa Suome terveysjärjestö edustaja väitti tapahtuee jopa kuolemaa johtaeita haittoja ja pysyviä vammautumisia. (THL 2014e, Repo 2013, YLE Terveys 2013a, YLE Terveys 2013b) Mediassa ostettii esille seki, että rokotusohjelmaa valittu rokote Cervarix o sama GlaxoSmithKlie-lääkeyritykse kehittämä kui kohoutta arkolepsiariskiä aiheuttaut Pademrix -sikaifluessarokote. Väitettii myös, että rokotetta ei ole tutkittu tarpeeksi ja että se voi aiheuttaa muu muassa syöpää. (Verkkomedia.org 2013) HPV-rokottee käytöstä ja haitoista käytii keskustelu eduskuassa kasaedustaja tehtyä kirjallise kysymykse HPV-rokotuste aloittamisesta, rokotteesee liittyvistä haitoista ja haittoje seuraasta. Peruspalvelumiisteri vakuutti, että HPV-rokote täyttää kasallise rokotusohjelma vaatimukset ja se o tieteellisesti todettu tehokkaaksi ja turvalliseksi sekä yksilö- että väestötasolla. Lisäksi rokote vähetää kokoaiskustauksia ja se haittoja seurataa tarkasti. (Eduskuta 2013) Syksyllä 2013 mediassa käyty keskustelu äytti mite emotioaalisesti latautuutta ja eettisesti jäitteistä (Lauis 2013) rokotteista käytävä keskustelu voi pahimmillaa olla. Tämä pro gradu toimeksiato tuli Terveyde ja hyvivoii laitokselta. THL arvioi jo aikaisessa vaiheessa, että kaupukie HPV-rokotuskattavuuksissa tulisi olemaa eroja Suome eri puolilla. THL halusi selvittää, mikälaie asee kohderyhmää kuuluvie tyttöje äideillä oli HPV-rokotusta kohtaa ja johtuivatko erot HPV-rokotuskattavuuksissa äitie erilaisesta suhtautumisesta rokotteesee. Lisäksi haluttii selvittää äitie tietolähteitä ja sitä, mitä tietolähteitä äidit pitivät luotettavia. Tutkimuskysymyksiksi muodostuivat: 1. Millaie tietämys äideillä o HPV-ifektiosta 2. Mistä tietolähteistä äidit ovat saaeet tietosa HPV-ifektiosta ja HPVrokotuksesta 3. Mitä tietolähteitä äidit pitävät luotettavia 4. Mitä eroja aseteissa o HPV-rokotukse suhtee ja mistä erot johtuvat 5. Selittävätkö erot aseteissa rokotuskattavuude eroja 7

Tässä työssä selvitetää esi yleisesti rokotteisii liittyviä mahdollisuuksia ja ogelmia. Seuraavaksi tarkastellaa, mite arvot ja aseteet muodostuvat, millaisia arvoja ja aseteita rokotuksii liittyy sekä mitä eettisiä kysymyksiä ousee esii rokotteide yhteydessä. Suomalaiste suhtautumista tieteesee ja rokotteisii o tarkasteltu aiempie tutkimustuloste avulla. HPV-ifektiosta, kohdukaulasyövästä, HPVrokotteista ja Suome kasallisesta rokotusohjelmasta käydää läpi perustiedot sekä tilastot HPV-rokotuskattavuudesta esimmäise rokotusvuode aikaa. Pro gradu tutkimusosuus koostuu espoolaiste ja oululaiste 6. - 9.-luokkalaiste tyttöje äideille suuatusta iteretkyselystä. Kyselyllä pyrittii saamaa vastauksia edellä maiittuihi tutkimuskysymyksii ja selvittämää äitie aseteita HPV-rokotusta kohtaa. 8

2 ROKOTTEET INFEKTIOIDEN EHKÄISYSSÄ 2.1 ROKOTTEIDEN MAHDOLLISUUDET JA ONGELMAT Maailma terveysjärjestö (WHO) arvio mukaa rokotteet säästävät vuosittai 2-3 miljooaa ihmishekeä. Tärkeimpiä rokotteilla torjuttuja tartutatauteja ovat kurkkumätä, tuhkarokko, hikuyskä, keuhkokuume, polio, rotavirukse aiheuttama ripuli, vihurirokko ja jäykkäkouristus. WHO o julistaut Rokotuste vuosikymmee (egl. the Decade of Vaccies, DoV) 2011-2020, joka tavoitteea o, että kaikki ihmiset ja yhteisöt maailmassa olisivat vapaita rokotteilla torjuttavista sairauksista. WHO: mukaa rokotusohjelmat tukevat tasa-arvoa ja e tulee sovittaa yhtee muu perusterveydehuollo kassa. Korkea rokotuskattavuus o Rokotuste vuosikymmee tärkeimpiä tavoitteita. Vuotee 2020 meessä kaikkie rokotuste kattavuude pitäisi olla 90 kasallisesti ja alueellisesti 80. Tällä hetkellä rokotusohjelmie toteuttamie o vielä kaukaa tästä tasa-arvosta. (WHO 2013a, Eskola, Rees 2013, Lauis 2007) Rokotteide meestystaria viimeiste vuosikymmete aikaa o käätyyt harmillisesti myös rasitteeksi rokotuksille. Rokotteilla torjutut sairaudet ja kuolleisuus ovat hävieet ihmiste muistista ja iide sijaa rokotteide haittavaikutukset ovat ilmestyeet keskustelu keskiöö. Rokotteide mahdolliset haittavaikutukset ähdää todeäköisempää ja vaarallisempaa vaihtoehtoa kui rokotteilla torjuttava sairaus. Koska HPV-rokotteita o ollut markkioilla vasta alle kymmee vuotta, mota vuosikymmetä kattavaa pitkäaikaistietoa HPV-rokotukse tehosta kohdukaulasyövä ehkäisystä ei ole saatavilla. Useammat tutkimustulokset perustuvat kliiisissä tutkimuksissa saatuihi tietoihi ja matemaattisee malliuksee. WHO o arvioiut, että kehittyvissä maissa kohdukaulasyövä riski aleee rokotetuilla 35-80 prosettia jos rokotuskattavuus o 25-70 prosettia. Läsimaissa kuolleisuude kohdukaulasyöpää o arvioitu laskeva 20-70 HPV-rokotukse asiosta. Kokoaisuudessa HPV-rokottee arvioidaa estävä oi eljä viidestä kohdukaulasyövästä. (WHO 2008, THL 2014f) Läsimaissa o todettu, että paras HPV-rokotuskattavuus saavutetaa atamalla rokotus kouluissa. Matti Lehtie (2014) o tutkiut eri rokotusstrategioide vaikuttavuutta terveysrekistereitä hyödytämällä. Alustavie eusteide mukaa tulokset laumasuoja suhtee vaihtelevat jopa 30 riippue siitä, mitä rokotusstrategiaa o käytetty ja oko myös pojat rokotettu. Lehtise tutkimuksessa ei ilmeyt 9

terveyshaittoja 100 000 seuratavuode aikaa eikä esimerkiksi arkolepsiaa havaittu. Tehokkaa ja turvallise HPV-rokotusohjelma lisäksi Lehtie suosittaa HPV-testii perustuvia seulotoja ykyiste papa-seulotoje tilalle HPV-tautie hävittämiseksi ja kustauste säästämiseksi. (Lehtie ym., 2014) Rokotteita koskevat ogelmat liittyvät useimmite haittavaikutuksii, erityisesti odottamattomii haittavaikutuksii, joita voi esiityä tarkasta tutkimus- ja kehitystyöstä ja valvoasta huolimatta. Osa harviaisista haittavaikutuksista tulee ilmi vasta siiä vaiheessa, ku otoskoko o riittävä eli rokotetta o aettu tuhasille, jopa miljooille ihmisille, mikä ei välttämättä ole ollut mahdollista kehitys- ja testausvaiheessa. Viime vuosia erityistä huomioita Suomessa o saaut sikaifluessapademiaa vastaa suuattu Pademrix -rokote ja rokotusta seuraut kohout riski sairastua arkolepsiaa. Vuosia 1991-2005 sytyeide laste ja uorte riski sairastua arkolepsiaa oli esimmäiseä vuoa rokottamise jälkee 13-kertaie ja toisea vuoa viisikertaie sama ikäisii rokottamattomii verrattua. Aikuisilla oli kahtea esimmäiseä vuoa Pademrix -rokotukse jälkee oi seitsemäkertaie riski sairastua arkolepsiaa kui rokottamattomilla aikuisilla. Ee Pademrix -rokotuste aloittamista arkolepsiaa sairastui Suomessa yksi lapsi 100 000 lasta/uorta kohde ja yhteesä oi 40-50 ihmistä vuodessa. Vuosia 2009-2011 Pademrix -rokotuste jälkee sairastueita oli 61-121 hekilöä vuodessa ja 89 sairastuutta vielä vuoa 2012. Vuosia 2010-2012 Suomessa sairastui arkolepsiaa yhteesä 146 lasta ja uorta, jotka olivat sytyeet vuoa 1991 tai se jälkee. (Jokie ym., 2014) 2.2 ROKOTTEITA KOSKEVA RISKINARVIOINTI Kute lääkkeitäki, rokotteita koskee huolellie ja tarkasti sääelty lupa- ja valvotaprosessi. Lääkevalvotaviraomaiset puitsevat rokottee haittoja ja hyötyjä tarkasti siiä vaiheessa, ku rokotteelle haetaa myytilupaa. Rokotteita koskee myös jälkivalvota ja haittavaikutuksista raportoiti myytiluva saamise jälkee. Koska rokotteet aetaa terveille ihmisille, rokotteide riskeihi ja haittoihi liittyvä tolerassi o alhaisempi kui lääkkeillä, joita usei aetaa sairaille. Absoluuttisee riskii perustuva ollatolerassi riskie suhtee o kuiteki rokotteide kohdalla mahdoto ajatus (Lauis 2013). Kasalaiste ja terveydehuollo asiatutijoide riskikäsitykset eivät ole samalaisia ja erilaie riskikäsitys tuottaa erilaisia uhkakuvia. Vahempi, joka harkitsee lapsesa rokottamista, voi ähdä rokottamise riskit eri tavalla kui terveydehuollo 10

ammattilaie. Vahemma silmissä rokottamisee liittyvät mahdolliset haittavaikutukset saattavat tutua suuremmalta ja todeäköisemmältä uhalta kui itse sairaus, joka rokotuksella pyritää välttämää. Varsiki läsimaissa rokotteide avulla torjutut sairaudet ja iide aiheuttamat riskit ovat ykyää ii tutemattomia, että riskikeskustelu o siirtyyt sairauksista rokottamisee mahdollisesti liittyvii riskeihi. (Larso ym., 2011, Polad, Polad 2011, Polad 2010) 11

3 ARVOT JA ASENTEET Ihmiset elävät keskellä erilaisia arvoja ja aseteita. Arvot ja aseteet ovat käsitteiä lähellä toisiaa, mutta e eivät ole yksi ja sama asia. Sosiaalisilla arvoilla tarkoitetaa tavoitteita koskevia valitataipumuksia, jotka ovat ympäristöstä opittuja, yleisiä ja pysyviä. Arvot koskevat laajoja kokoaisuuksia ja kertovat huomattavasti yleisemmistä valitataipumuksista. Arvot edustavat yksilölle tai yhteisölle luoteeomaista käsitystä toivottavasta päämäärästä. Ne voivat myös olla käyttäytymistä koskevia käsityksiä tai uskomuksia. Ihmiset pyrkivät mahdollisuuksie mukaa oudattamaa omaksumiaa arvoja. Aseteisii verrattua arvot ovat pysyvämpiä. (Allardt 1983, Meli, Roie 2008) Aseteella tarkoitetaa taipumusta reagoida myöteisesti tai kielteisesti johoki esieesee, hekilöö tai asiaa. Aseteella o aia joki kohde. Asetee taustalta löytyy opittu taipumus ajatella, tutea ja käyttäytyä määrätyllä tavalla tiettyä kohdetta kohtaa. Ihmise kaikessa päivittäisessä toimiassa ovat aseteet mukaa. Aseteet ovat usei hyvi pitapuolisia eivätkä e ole ii pysyviä kui arvot. Aseteet saattavat muuttua opeastiki. Aseteita voidaa myös kuvata liimaksi, joka yhdistää ihmiset ryhmiksi ja ataa heille sosiaalise idetiteeti ja statukse. (Allardt 1983, Erwi 2005) 3.1 ASENTEIDEN MUODOSTUMINEN Phil Erwi o kirjassaa Aseteet ja iihi vaikuttamie (2005) listaut seitsemä tapaa, joilla aseteet voivat sytyä ja kehittyä. Useimmite ämä seitsemä tapaa toimivat toisiaa täydetäe ja limittäi. Iformaatiovaikutuksella tarkoitetaa hekilöide välistä viestitää ja joukkotiedotusvälieitä, joilla o suuri merkitys aseteide sytyy ja kehityksee. Ku hekilö miettii kataasa rokotuksii, hä o alttiia sekä positiiviselle että egatiiviselle iformaatiolle ja iformaatiota tulee sekä media kautta että esimerkiksi tuttavapiiristä. Toie merkittävä tekijä o suora kokemus kohteea olevasta asiasta. Hekilöllä voi olla joko hyviä tai huooja rokottamisee liittyviä kokemuksia. Klassise ehdollistumise mallissa ihmiset pitävät iistä ihmisistä, joilla o samalaisia aseteita kui heillä itsellää ja hakeutuvat heidä seuraasa. Aseteet ovat hekilökohtaisia, mutta jos jollaki hekilöllä o samalaisia aseteita kui itsellä, e herättävät myöteistä arvioitia. Välie-ehdollistumie teoriassa korostetaa vahvistamise merkitystä käyttäytymise oppimisessa ja ylläpitämisessä. Aseteita vahvistetaa palkitsemalla. 12

Esimerkiksi eakkoluuloie vahempi voi kaustaa lapsesa eakkoluuloisia aseteita iitä huomatessaa. (Erwi 2005) Rokottamisee joko myöteisesti tai kielteisesti suhtautuvat vahemmat vaikuttavat aseteillaa myös lastesa aseteisii ja käsityksii rokotteista. Havaito-oppimisessa tai mallioppimisessa aseteet opitaa havaioimalla toiste aseteita ja tekoja ja iide seurauksia. Tässäki voi ajatella vahemmalla tai muulla ympäristöllä oleva merkittävä rooli aseteide muodostumisessa. Sosiaalise vertailu teoria mukaa ihmisellä o sisäie tarve arvioida aseteitaa ja kykyjää suhteessa muihi. Tämä tarve vahvistuu erityisesti epävarmoia aikoia ja silloi ku yksilö o epävarma asemastaa. Erwii viimeie teoria ostaa esille periöllisyyde. Vaikka periteise määritelmä mukaa asee o opittu valmius, uudempi tutkimus o ataut viitteitä siitä, että aiaki muutamie aseteide kehittymiselle periöllisyydellä saattaa olla merkitystä. Jo kaua o tiedetty, että esimerkiksi kielteiset aseteet käärmeitä ja hämähäkkejä kohtaa opitaa muita pelkoja helpommi. (Erwi 2005) Voi myös ajatella, että ihmisellä o sisäärakeettu pelko piikkejä ja pistämistä kohtaa ja pelko rokotusta kohtaa kumpuaa sieltä. 3.2 ASENTEIDEN JA KÄYTTÄYTYMISEN YHTEYS, METAPREFERENSSI Aseetutkimuksii ja iistä tehtävii tulkitoihi o suhtauduttava varauksella, sillä aseteide ja käyttäytymise välillä ei aia ole selvää yhteyttä. Asee, kute eakkoluuloisuus, voi kuvata vai hekilö mielipidettä, joka ei kuitekaa ilmee tämä ulkoisessa käyttäytymisessä. Metapreferessillä tarkoitetaa halua toimia määrätyllä tavalla, vaikka todellie toimita ei sitä vastaakaa. Vahempie aseteet ja aikomukset eivät välttämättä lopulta ole sama kui heidä toimitasa esimerkiksi rokotukse suhtee. (Allardt 1983, Erwi 2005, Meli, Roie 2008) Aseteide vaikutukse käytöksee o väitetty oleva vahvempi silloi, ku hekilöllä o omakohtaista kokemusta asetee kohteesta. Samoi jos ihmise oma etu o kyseessä, hä myös toimii todeäköisemmi aseteidesa mukaisesti. (Erwi 2005) 13

3.3 ROKOTTEITA KOSKEVAT ARVOT JA ASENTEET Rokotteisii kohdistuvia epäilyksiä ja huolia o ollut kasalaiste mielissä ii kaua kui rokotteita o ollut olemassa (Wolfe, Sharp 2002). Pelko rokotteide haitoista, olivat e sitte odotettavissa olevia tai odottamattomia haittoja, vaikuttaa oleva suuri tekijä rokotekriittisyydessä tai rokotteista kieltäytymisessä (Polad 2010). Itereti ja erityisesti sosiaalise media myötä rokotteisii kriittisesti suhtautuvat liikkeet saavuttavat kuiteki paljo laajemma huomio ja paljo opeammi kui aikaisemmi o ollut mahdollista. Erityisesti ihmiset, jotka eivät välttämättä ole rokotusvastaisia, mutta etsivät tietoa rokotteide turvallisuudesta, vaihtoehtoisista rokotusaikatauluista ja uusie ja vahoje rokotteide tarpeellisuudesta, ovat tällaiste sosiaalisessa mediassa opeasti leviävie ryhmie vaikutuksille alttiita. Ihmiste rokotusmyöteisyys tai -kielteisyys o sekoitus tieteellisiä, taloudellisia, psykologisia, kulttuurisia ja poliittisia tekijöitä. (Larso ym., 2011) 3.3.1 Tietovajeharha Usei kasalaiste rokotekriittisyyttä perustellaa tietovajeella. Se mukaa jos kasalaisilla olisi paremmat tieteelliset tiedot tartutataudeista, rokotteista ja rokotteide hyödyistä, he suhtautuisivat rokotteisii myöteisemmi. Rokotusmyöteisyyde lisäämiseksi kasalaisille tulisi tarjota helposti ymmärrettävää ja totuudemukaista tietoa tartutataudeista ja iide ehkäisystä. Viime aikoia tietovajemallia o kuiteki kritisoitu paljo. Vaikka kasalaiste tiedot tartutataudeista ja rokoteturvallisuudesta ovatki puutteelliset, o esitetty, että kasalaiste rokotekriittisyys perustuu pääasiallisesti muihi kui tiedollisii seikkoihi. O arveltu, että rokotteita koskeva tiedottamie voi jopa lisätä kasalaiste kriittisyyttä. Maailmakuvalla, ideologialla, poliittisilla ja moraalisilla aseteilla, luottamuksella ja riskikäsityksellä sekä sosiaalisella idetiteetillä o ajateltu oleva suurempi vaikutus kasalaiste rokotusaseteisii kui tietovajeella. (Lauis 2013, Larso ym., 2011) 3.3.2 Laimilyötiharha Lauis (2013) selittää laimilyötiharhaa: Laimilyötiharha tarkoittaa joki epätoivotu asiatila arvioimista huoommaksi silloi, ku se o seurausta aktiivisesta toimiasta kui silloi, ku asiatila o seurausta tekemättä jättämisestä. Rokotteisii liittye laimilyötiharha ilmeee site, että osa ihmisistä pitää rokottamista tautii sairastumista suurempaa uhkaa. Näi jopa sellaisessa tilateessa ku taudi 14

aiheuttamat haitat ovat todeäköisempiä, vakavampia ja pitkäkestoisempia kui rokotteesee liittyvät haitat. (Lauis 2013) 3.3.3 Status quo -harha Status quo -harhalla tarkoitetaa ihmiste perusteetota mieltymystä ja takertumista vallitsevaa tilateesee ja siihe vaihtoehtoo, joka jättää tilatee eallee. Lääketiede ja biotekologia ovat kehittyeet valtavasti viimeiste vuosie ja vuosikymmeie aikaa, mutta ihmiset voivat olla haluttomia sopeutumaa kehityksee. Tämä koskee myös uusia rokotteita, vaikka tietee kaalta muutokset olisivat eliolosuhteita paratavia ja terveyttä edistäviä. Tällöi o kyse status quo -harhasta. (Lauis 2013) 3.3.4 Valheellie tasapaio -harha Valheellie tasapaio -harha (egl. false balace) sytyy siitä, ku varsiki mediassa aetaa relevatille, tutkitulle, tieteelliselle tiedolle ja sitä vastustaville mielipiteille yhtä paljo äkyvyyttä. Esimerkkiä maiittakoo, että vaikka todellisuudessa 99 asiatutijoista olisi sitä mieltä, että pikkulaste rokotukset ovat turvallisia ja tehokkaita ja vai 1 asiatutijoista olisi asiasta eri mieltä, ii mediassa tästä luodaa valheellie tasapaio -harha, joka mukaa asiatutijoide mielipiteet olisivat jakautueet jotakuiki puolet rokotuste puolesta ja puolet rokotuksia vastaa. Tämä valheellie tasapaio -harha vaikuttaa ihmiste aseteisii (Dulop 2013). Valheellie tasapaio -harhassa vaihtoehdot, esimerkiksi oikei vai vääri, järki vai tue, tiede vai mutu, asetetaa keiotekoisesti vastakkai ja luodaa ristiriitatilae, jota asiatutijoide ja tietee maailmassa ei todellisuudessa ole (Nohyek 2014). Valheellie tasapaio -harha saattaa osittai selittää miksi suomalaisista 38 kokee rokotekriittisyyde terveysuhaksi (Keski-Hallila 2014). Dixo ja Clarke tutkivat (2013) valheellie tasapaio -harhaa käytäössä. Dixoi ja Clarke tutkimuksessa yhdysvaltalaiset yliopisto-opiskelijat jaettii kolmee ryhmää. Yksi ryhmä sai luettavaksee uutisartikkeli, joka mukaa tuhkarokkorokote aiheuttaa autismia. Toie ryhmä sai artikkeli, joka loi lukijalle valheellie tasapaio -harha esittämällä perusteluja tuhkaroko ja autismi syy-seuraussuhtee puolesta ja vastaa. Kolmae ryhmä uutisartikkeli kertoi yksiselitteisesti, että rokote ei voi aiheuttaa autismia. Ku opiskelijoilta artikkeleide lukemise jälkee kysyttii, kuika todeäköisesti he rokottaisivat lapsesa tuhkarokkorokotteella, valheellie tasapaio 15

-harha artikkeli lukeeet opiskelijat suhtautuivat kaikkei kielteisimmi tuhkarokkorokotuksee. (Dixo, Clarke 2013) Dixo ja Clarke arvelivat, että asiaa perehtymättömille saattoi jäädä vaikutelma, että asiatutijoide mielipiteet olivat jyrkästi jakautueet, tai että asiatutijat todella olivat epävarmoja rokottee hyödyistä ja haitoista. Tämä saattoi johtaa kielteisee päätöksee rokottamise suhtee. (Dixo, Clarke 2013) 3.4 ROKOTEASENTEISIIN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Lähes kaikissa tutkimuksissa pelko haittavaikutuksista ja varsiki yllättävistä haittavaikutuksista, o ollut suuri rokotekriittisyytee vaikuttava tekijä (Dahlstrom ym., 2010, Dempsey ym., 2009, Polad 2010, Rosethal ym., 2008, Stocker ym., 2013). Haittavaikutuste pelko ei ole uusi ilmiö, joka olisi sytyyt yhä useampie rokotteide keksimise myötä, vaa ilmiö o tuttu jo rokotteide alkuajoista lähtie (Wolfe, Sharp 2002). Nykyaikaa o aioastaa opeampaa ja helpompaa tavoittaa yhä laajempia yleisöjä viestiällä. Nopea ja helpo tavoitettavuude havaitsi myös Keela (2010), ku hä seurasi verkkoyhteisö MySpacessa julkaistuja eglaikielisiä, pääosi yhdysvaltalaisia blogikirjoituksia HPV-rokotteesee liittye 2,5 vuode aja vuosia 2005-2008. Tuoa aikaa HPV-rokote tuli markkioille Yhdysvalloissa. Blogikirjoituksissa 43 prosetissa suhtauduttii HPV-rokotteesee kriittisesti. Kriitikoide huoli suutautui esisijaisesti rokottee turvallisuutee. Muita maiittuja huoleaiheita olivat muu muassa rokotevalmistajie itressit rokotuste atamise ja kehittämise suhtee, huoli vakavista haittavaikutuksista sekä huoli vahempie oikeudesta päättää rokottaako lapsesa vai ei. HPV-rokottee tehokkuutta epäiltii ja kerrottii muista vaihtoehdoista rokottamiselle tai vakuuteltii, että HPV-ifektio paratuu itsestää useimpie ihmiste kohdalla ja rokote o siksi turha. Kielteisistä kirjoituksista eemmistö oli mieste kirjoittamia ja miehillä oli myös laajempi yhteisö MySpacessa, joka kautta heidä mielipiteesä levisivät laajemmalle. (Keela ym., 2010) Tutkijat ovat arvelleet, että erilaiset verkkoyhteisöt heijastelevat todellise elämä sosiaalisia verkostoja. Tästä johtue tutkijat pelkäävät, että riski rokotteilla torjuttavie tautiepidemioide puhkeamisee rokottamattomie keskuudessa kasvaa, jos rokotteisii kriittisesti suhtautuvat ovat yhteydessä toisiisa myös verko ulkopuolella. (LSOHTM 2015) Dahlström (2010) teki Ruotsissa väestötutkimukse lähes 14 000 vahemmalle heidä aseteistaa HPV-rokotetta kohtaa ee kui HPV-rokote tuli Ruotsissa kasallisee 16

rokotusohjelmaa. Tieto HPV-ifektiosta ja vahemma yleie rokotemyöteisyys lisäsivät tässä tutkimuksessa vahemma myöteisyyttä HPV-rokotusta kohtaa. Tutkimukse tulokset kertovat myös, että mitä parempi tulotaso vahemmalla ja perheellä o, sitä positiivisemmi he suhtautuvat HPV-rokotteesee. Toisaalta korkeamma koulutustaso myötä vahemma halukkuus HPV-rokotuksee väheee. Vahemmat, joilla oli tyttäriä, olivat valmiimpia hakkimaa HPV-rokottee vaikka omalla kustauksellaa kui poikie vahemmat. Samaie Dahlströmi tutkimus kertoi myös se, että Pohjoismaide ulkopuolella sytyeet maahamuuttajat olivat haluttomampia atamaa lapsellee HPV-rokottee kui sytyperäiset ruotsalaiset. (Dahlstrom ym., 2010) Rosethali (2008) Yhdysvalloissa tekemä tutkimus ataa osittai erilaisia tuloksia se suhtee, mitkä seikat vaikuttavat HPV-rokottee ottamisee. Rosethali mukaa äidi taustalla, kute seksuaalihistorialla tai -arvoilla tai äidi omakohtaisella kokemuksella HPV-ifektiosta ei ollut merkitystä HPV-rokotuksee liittyvässä päätökseteossa. Myöskää äidi tai tyttäre ikä ei vaikuttaut aikomuksee ottaa tai olla ottamatta HPVrokotus. Tärkei vaikuttava tekijä oli rokottee uutuus, joka takia moet äidit vielä harkitsivat päätöstää sekä se, että rokotus ei tutuut vielä ajakohtaiselta tyttäre kohdalla. Muita vaikuttavia tekijöitä olivat äitie yleie asee rokotteita kohtaa ja heidä käsityksesä vahemmuudesta ja lapse haavoittuvuudesta. (Rosethal ym., 2008) Toisessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa kartoitettii sekä sitä, mitä lääkärit arvelivat vahempie ajatteleva HPV-rokotteesta että vahempie todellisia mielipiteitä. Tutkimuksessa lääkärit arvioivat, että vahemmat eivät pidä HPV-rokotetta erityise tarpeellisea juuri heidä lapsellee. Kuiteki kysyttäessä vahemmilta HPVrokotukse tarpeellisuudesta, he pitivät HPV-rokotusta yhtä tarpeellisea kui muitaki lapsuus- ja uoruusiä rokotuksia. Metapreferessi eli halu toimia määrätyllä tavalla, joka ei kuitekaa vastaa todellista toimitaa, kuvaa vahempie ajatuksia tässä tutkimuksessa; huolimatta vahempie melko positiivisesta aseteesta HPV-rokotusta kohtaa vai oi 30 yhdysvaltalaisista 13-17-vuotiaista tytöistä o saaut HPVrokotukse. (Healy, Motesios & Middlema 2014) Vahempie aseteet ja aikomukset eivät välttämättä lopulta ole yhtä kui heidä toimitasa rokotukse suhtee, mutta vahempie roolilla o paljo merkitystä se suhtee ottaako tytär HPVrokotukse (Dahlstrom ym., 2010, Stocker ym., 2013). 17

Lääkäri tai muu terveydehuollo ammattilaise suositus ottaa HPV-rokotus o moelle vahemmalle tärkeä tekijä päätettäessä lapse rokottamisesta. Tutkijoide mukaa terveydehuoltohekilöstö osuutee rokotuspäätöksessä kaattaisi kiiittää erityistä huomioita mietittäessä keioja vaikuttaa vahempie mielipiteesee (Dempsey ym., 2009, Reiter ym., 2009, Rosethal ym., 2008, Stocker ym., 2013). Tutkimuksissa o tullut ilmi, että moie vahempie mielestä tytär o liia uori HPVrokotuksee silloi ku sitä tarjotaa, eikä lapsi ole vielä siiä vaiheessa seksuaalisesti aktiivie. Näistä syistä rokote ei tuu tarpeelliselta (Dahlstrom ym., 2010, Dempsey ym., 2009). Eräät tahot, erityisesti jotkut uskoolliset ryhmät, vastustavat HPV-rokotetta, koska he katsovat se liittyvä liia vapaasee seksuaalielämää. Osa vahemmista pelkää, että rokottee myötä tyttärelle sytyy väärä käsitys siitä, että rokote suojaisi kaikilta sukupuolitaudeilta. Tämä käsitys taas saattaa johtaa tyttöje kohdalla aikaisempaa sukupuolielämä aloittamisee, useampii kumppaeihi, sukupuolitauteihi ja epätoivottuihi raskauksii. (LSOHTM 2015, Smith ym., 2015) Kaadalaiset tutkijat selvittivät rekisteritietoje perusteella, oko HPV-rokotteella yhteys riskialttiisee seksuaalikäyttäytymisee. Tutkimuksessa hyödyettii yli 260 000 kaadalaise tytö terveysrekisteritietoja. Puolet tytöistä sai HPV-rokotukse heti se tultua rokotusohjelmaa vuosia 2007-2009 tyttöje ollessa keskimääri 13-vuotiaita. Vertailuryhmä tytöt olivat olleet 13-vuotiaita vuosia 2005-2007 eli ee rokotusohjelma alkamista eivätkä he olleet saaeet HPV-rokotusta. Molempie ryhmie tyttöjä seurattii keskimääri 4,5 vuotta. Ryhmie välillä ei havaittu eroja raskauksie tai sukupuolitautie määrissä. Mahdollisia eroja sukupuolielämä aloitusiä tai sukupuolikumppaie määrä suhtee tutkimus ei selvittäyt, koska tutkimus perustui vai terveysrekistereistä saatuihi tietoihi raskauksista ja sukupuolitaudeista. (Smith ym., 2015) 18

4 ROKOTTEITA KOSKEVAT EETTISET KYSYMYKSET Isossa-Britaiassa toimiva Nuffield Coucil o Bioethics (NCB) tutkii biologiaa ja lääketieteesee liittyviä eettisiä kysymyksiä sekä ataa iistä raportteja ja suosituksia. Neuvosto julkaisi vuoa 2007 Public Health: Ethical issues -raporti. Raportissa käsitellää muu muassa tarttuvia tauteja kasaterveyde äkökulmasta ja rokotteide roolia tarttuvie tautie ehkäisyssä. (Nuffield Coucil o Bioethics 2007) NCB: mukaa valtiolla o velvollisuus huolehtia kasalaise ja yksilö mahdollisuuksista elää tervettä elämää. Valtio tehtävä o poistaa terveytee liittyviä epätasa-arvoisia seikkoja erityisesti heikommassa asemassa olevilta ryhmiltä ja yksilöiltä. Parhaite tämä oistuu hovimestarimalli (egl. stewardship model) avulla. Hovimestarimallissa ogelmii tartutaa tehokkaasti, mutta kasalaisia ei voi pakottaa mihikää heidä omaa terveyteesä tai se edistämisee liittye. Toisi saoe aikuisia ihmisiä ei voi pakottaa terveisii elämätapoihi. Hovimestarimalli mukaa kasalaisia kuiteki aktiivisesti ohjataa oikeaa suutaa ilma pakotteita tai kaustimia ja tehdää terveyde edistämie ja ylläpitämie mahdollisimma helpoksi. Hovimestarimalli päämäärä o saavuttaa asetetut terveystavoitteet ii, että yksilö oikeuksia rajoitetaa tai loukataa mahdollisimma vähä. NCB ei kuitekaa aia pidä välttämättömää yksilö suostumusta. Jos jollaki toimepiteellä saavutetaa merkittävä hyöty koko väestölle eikä se aiheuta merkittävää haittaa yksilölle, ii yksilötaso suostumus ei ole välttämätö, vaa demokraattiste päätöksetekoprosessie kautta voidaa hakkia yksilötaso kattava suostumus. (Nuffield Coucil o Bioethics 2007) Rokotteide kohdalla euvosto muistuttaa, että rokotteide avulla voidaa parataa heikommassa asemassa olevie yksilöide asemaa esimerkiksi kohdistamalla ifluessarokotukset pitkäaikaissairaille, lapsille ja vahuksille. Rokotteista saatu hyöty voidaa jakaa kahtee; itselle tai omalle lapselle saatuu hyötyy ja muille saatuu hyötyy laumaimmuiteeti muodossa. Laumaimmuiteetti ostaa kuiteki kysymykse vapaamatkustajista. Vapaamatkustajat hyötyvät laumaimmuiteeti tuomasta suojasta, mutta välttävät rokottamisee mahdollisesti liittyvät riskit. (Nuffield Coucil o Bioethics 2007) Näitä vapaamatkustajia voidaa kutsua myös elitisteiksi, jotka haluavat rokotteide hyödyt, jos riittävästi muita lapsia o rokotettu, mutta eivät halua omille lapsillee rokottamise liittyviä riskejä tai haittoja (Larso 2011). 19