Espoon kaupungin kulttuurilautakunta 24.2.2015 Liite

1 Espoon kaupungin kulttuurilautakunta 24.2.2015 Liite Kulttuurin tulosyksikön vuoden 2015 käyttösuunnitelma KULTTUURIN TULOSYKSIKKÖ 2 Susanna Tommila, kulttuurijohtaja Kaupunginkirjasto 4 Työväenopisto 5 Kulttuuri, netto 6 Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut 6 Espoon kaupunginmuseo 8 Tapiola Sinfonietta 9 Talous 10

2 35 KULTTUURILAUTAKUNTA 9535 Koneet ja kalusto Toimintatulot 5 488 3 251 1 740 1 777 1 808 Toimintamenot -58 095-55 592-47 980-48 316-48 800 Toimintakate -52 607-52 342-46 240-46 539-46 992 Suunnitelmapoistot -514-960 -542-777 -1 648 Tilikauden tulos -53 122-53 302-46 782-47 316-48 640 Menot euroa/asukas 223 210 178 177 176 Tulot 51 0 0 0 0 Menot -1 243-725 -2 316-3 840-2 065 Netto -1 192-725 -2 316-3 840-2 065 KULTTUURIN TULOSYKSIKKÖ Palvelut Kulttuurin tulosyksikkö vastaa kaupungin kulttuuritarjonnasta ja kulttuurisesta profiilista sekä tulosyksikön vastuulla olevien vapaa-ajan palvelujen tuottamisesta. Kulttuurin tulosyksikkö ja sen palvelualueet vahvistavat myönteistä kaupunkikuvaa ja ohjaavat kulttuurin hankkeita ja tapahtumia. Lisäksi tulosyksikkö koordinoi alueelliset kulttuuripalvelut ja vapaa-ajan palvelut sekä mahdollistaa kuntalaisten tiedonhankinnan, itsensä kehittämisen ja harrastustoiminnan. Tulosyksikkö jakautuu neljään palvelualueeseen, jotka ovat kaupunginkirjasto, kaupunginmuseo, kaupunginorkesteri ja tapahtuma- ja kulttuuripalvelut. Lisäksi tulosyksikön esikunnasta ohjataan yhteistä viestintää ja tiedotusta, tehdään strategia- ja arviointityötä sekä valmistellaan kulttuurilautakunnan alaiset avustukset sekä yhteistyöperiaatteet kumppaneiden kanssa. Toiminnan kehittäminen Kulttuurin tulosyksikkö toteuttaa Espoo-tarinaa parantamalla asukkaiden elämänlaatua sekä kaupungin elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä kulttuurin avulla. Helposti saavutettavat kulttuuripalvelut tukevat asukkaiden hyvinvointia ja ehkäisevät yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Kulttuuritarjonta koostuu kansainvälisen tason huipputaiteesta ja alueiden omaleimaisesta lähikulttuurista. Kulttuuri nähdään sekä välineellisenä että itseisarvoisena toimintana, jolla pyritään kaupungin elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn vahvistamiseen sekä omaehtoisen harrastamisen ja osallistumismahdollisuuksien parantamiseen tavoitteena asukkaiden oman aktiivisuuden lisääntyminen. Kaupungin monikulttuurisuusohjelman tavoitteita toteutetaan osana tulosyksikön kehittämistyötä. Tulosyksikössä valmistuu vuoden alussa monikulttuurisuustyöhön liittyvä selvitys, jonka perusteella sovitaan keskeisimmät tavoitteet ja toimenpiteet. Kulttuurin tulosyksikön tavoitteet on johdettu Espoo tarinasta ja Kulttuurin tarinasta ja niiden toteutumista seurataan tuloskorttien avulla. Tulosyksikön yhteisiä kärkitavoitteita vuodelle 2015 ovat: Resurssit ja johtaminen Johtamisen ja esimiestyön kehittäminen Asukkaat ja palvelut

3 Yhtenäistetään toimintaa yhteistyökumppaneiden kanssa ja lisätään yhteistyötä monikulttuuristen tapahtumien ja hankkeiden avustusten saajien kanssa sekä tehdään tiivistä yhteistyötä kulttuurisen nuorisotyön kanssa. Kulttuurin palvelualueet ovat aktiivisesti mukana aluekeskusten kehittämistyössä. Elinvoima kilpailukyky ja kestävä kehitys Taide ja kulttuuri osana Innovation gardenia -> panostetaan espoolaisen kulttuurin näkyvyyteen viemällä ja tuomalla laadukasta taidetta ja kulttuuria. Luodaan foorumi jossa kulttuuri- ja luovien alojen yrittäjät voivat verkostoitua ja jakaa tietoa. Tämän lisäksi tulosyksikössä valmistellaan, pöytäkirjamerkinnän (KV 14.11.2015) mukaisesti Espoon kulttuurin tulevaisuutta käsittelevä asiakirja kaupunginvaltuuston päätettäväksi syksyllä 2015. Vuoden aikana tulosyksikössä panostetaan erityisesti viestintään ja espoolaisen kulttuurin näkyväksi tekemiseen yhteistyössä palvelualueiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Henkilöstö Henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan monin tavoin ja monimuotoiseen työhyvinvointiin panostetaan. Johtamisen kehittämiseen sekä yhteisiin johtamiskäytänteisiin kiinnitetään erityistä huomiota. Jokaisella työntekijällä on oikeus tavoite- ja kehityskeskusteluun, jonka yhteydessä osaamisen kartoitus ja koulutussuunnitelma päivitetään sekä työssä jaksamista seurataan johdonmukaisesti. Tehtävänkuvia tarkistetaan vastaamaan nykyhetken tarpeita. Talous Tehtäväalue sisältää tulosyksikön johdon ja kehittämisen määrärahat sekä avustukset. Avustusmäärärahan kokonaisvaraus on 11 milj. euroa sisältäen toiminta-avustukset ja toimitilakustannukset. Kulttuurilautakunnan hyväksymät uudet avustusperiaatteet otetaan käyttöön vuoden 2015 alusta alkaen. Uusien periaatteiden tavoitteena on lisätä avustettavan toiminnan vaikuttavuutta ja yhteisöllisyyttä. Avustusten hakemista, valmistelua ja päätöksentekoa selkiytetään ja kehitetään edelleen. Yhteistyötä avustettavien yhteisöjen kanssa ylläpidetään ja tiivistetään. KULTTUURILAUTAKUNTA pl. työväenopisto (2013 2014) ja kulttuuri Toimintatulot 1 104 951 950 970 987 Toimintamenot -29 133-32 153-32 167-32 438-32 762 Toimintakate -28 029-31 202-31 217-31 468-31 775 Suunnitelmapoistot -184-311 -104-228 -1 124 Tilikauden tulos -28 213-31 513-31 321-31 696-32 899 Menot euroa/asukas 112 121 120 119 118

4 350 KULTTUURIN TULOSYKSIKKÖ Tehtäväalue sisältää tulosyksikön johdon ja kehittämisen määrärahat sekä avustukset. Toimintatulot 10 Toimintamenot -9 565-12 778-12 716-12 789-12 815 Toimintakate -9 556-12 778-12 716-12 789-12 815 Menot euroa/asukas 37 48 47 47 46 352 KAUPUNGINKIRJASTO Palvelut Kaupunginkirjasto tarjoaa sekä kirjastoissa että verkossa tasa-arvoisen, syrjimättömän tilan oleskeluun, sivistykseen ja elämyksiin. Kirjastopalvelut ovat asiakaslähtöisiä ja toiminta läpinäkyvää. Vuonna 2015 avataan Opinmäen kirjasto, jossa yhdessä oppiminen ja tekeminen ovat keskiössä. Matinkylän palvelutorin rakentaminen etenee ja tulevan toimintakonseptin elementtejä kokeillaan kirjaston eri toimipisteissä. Espoonlahdessa selvitetään aluekirjaston sijoitusvaihtoehtoja Espoonlahden keskustan alueella. Toimipisteiden kävijämäärät sekä verkkokäytön määrä pysyvät hyvinä. Tunnuslukuja TA Lainauksia 4 039 596 4 000 000 4 000 000 4 000 000 4 000 000 Lainauksia/asukas 15,7 15,1 14,9 14,7 14,7 Käyntejä 3 606 110 3 600 000 3 600 000 3 600 000 3 600 000 Käyntejä/asukas 13,8 13,6 13,4 13,2 13,0 Menot euroa/lainaus 4,95 4,84 4,89 4,94 5,57 Kirjastohankinnat kpl 88 209 70 000 70 000 70 000 70 000 Aineistomääräraha euroa/asukas 6,10 5,60 5,00 5,00 5,00 Toiminnan kehittäminen Kirjastopalveluiden kehittäminen on jokapäiväistä työtä ja se kuuluu kaikille. Myös kuntalaiset ovat aktiivisesti mukana kirjastopalvelujen kehittämisessä ja vapaaehtoistyöntekijöinä yhä enemmän myös palvelujen tuottamisessa. Kirjaston Paja-toiminta sain kaupungin innovaatiopalkinnon vuonna 2014. Vuonna 2015 toimintaa laajennetaan Espoonlahden ja Keski- ja Pohjois-Espoon alueille. Paja-toiminnan mahdollisuuksista kerrotaan yhä enemmän kouluille ja kouluja innostetaan käyttämään pajoja oppimisympäristöinään. Henkilökuntaresursseja suunnataan jatkossakin sivistys- ja kulttuuritehtävään logistiikan sijaan, mitä edistää verkkomaksaminen, varausten maksuttomuus ja itsepalvelu varausten noudossa. Musiikkikirjastotoimintaa, tapahtumatuotantoa ja verkkonäkyvyyttä kehitetään osana tulosyksikön entistä tiiviimpää sisäistä yhteistyötä. Yhteistyö nuorisopalvelujen kanssa on tiivistynyt ja vuoden 2015 aikana sitä syvennetään ja laajennetaan entisestään. Painopisteenä nuorten toiminnan kehittämisessä on nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen.

5 Omatoimikirjastokonseptin käyttö kirjastojen aukiolojen laajentamisessa lisää palvelujen saavutettavuutta ja vähentää haavoittuvuutta pienissä toimipisteissä. Vuoden 2015 aikana 3 5 kirjastoa varustetaan omatoimikirjastoksi. Henkilöstö Kirjaston henkilökunta työskentelee lähes poikkeuksetta asiakaspalvelutyössä esimiehiä lukuun ottamatta. Koska käyttäjät pitävät asiakastyytyväisyyteen eniten vaikuttavana tekijänä henkilökunnan antaman asiakaspalvelun laatua, henkilökunnan riittävyyden ja osaamisen varmistaminen ovat kirjastopalveluiden menestymisen kriittisimmät tekijät. Yhteistyöllä nuorisopalveluiden ja kulttuurin tulosyksikön palvelualueiden välillä vähennetään päällekkäistyötä ja tuotetaan asukkaille laadukkaita palveluja. Talous Lukijoita kiinnostavat yhä painetut kirjat ja muu materiaali, vaikka lukutavat ovat muuttumassa ja ovat jo muuttuneetkin. Tulevina vuosina kirjaston hankintojen painopisteenä on elektronisten sisältöjen tuominen myös niiden asukkaiden saataville, joilla ei ole mahdollisuutta hankkia tarvittavia laitteita itse. Toimintatulot 1 094 951 950 970 987 Toimintamenot -19 568-19 375-19 451-19 649-19 947 Toimintakate -18 473-18 425-18 501-18 679-18 960 Suunnitelmapoistot -184-311 -104-228 -1 124 Tilikauden tulos -18 657-18 736-18 605-18 907-20 084 Menot euroa/asukas 75 73 72 72 72 356 TYÖVÄENOPISTO, netto Espoon suomenkielinen työväenopisto on siirtynyt 1.1.2015 alkaen osaksi Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omniaa ja ruotsinkielinen työväenopisto Ruotsinkielisten sivistyspalveluiden tulosyksikköön. Toimintatulot 2 758 1 560 0 0 0 Toimintamenot -8 867-7 773 0 0 0 Toimintakate -6 109-6 213 0 0 0 Suunnitelmapoistot -36-72 0 0 0 Tilikauden tulos -6 145-6 285 0 0 0 Menot euroa/asukas 34 29 0 0 0

6 357 KULTTUURI, netto Toimintatulot 1 626 740 790 807 821 Toimintamenot -20 095-15 666-15 813-15 878-16 038 Toimintakate -18 469-14 926-15 023-15 071-15 217 Suunnitelmapoistot -295-577 -437-548 -523 Tilikauden tulos -18 764-15 504-15 460-15 619-15 740 Menot euroa/asukas 77 59 59 58 58 Kulttuurin toimintamenot yksiköittäin vuosina 2013 2017 Yksikkö Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut 12 490 8 292 8 376 8 423 8 453 Kaupunginmuseo 3 868 3 696 3 755 3 740 3 781 Kaupunginorkesteri 3 737 3 678 3 682 3 715 3 804 Kulttuuri yhteensä 20 095 15 666 15 813 15 878 16 038 TAPAHTUMA- JA KULTTUURIPALVELUT Palvelut Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut vastaa kulttuuritalojen ja -tilojen toiminnasta, varustelusta ja tekniikasta. Lisäksi palvelualue vastaa alueellisesta kulttuurityöstä ja sivistystoimen tapahtumayhteistyöstä. Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut tuottaa ja koordinoi sivistystoimen suurtapahtumia. Tapahtuma- ja kulttuuripalveluihin kuuluu Espoon kulttuurikeskus, Sellosali, Näyttelykeskus WeeGee, Kannusali, Karatalo ja Taidetalo Pikku-Aurora sekä aluekulttuurityö ja sivistystoimen tapahtumat. Tunnuslukuja TA Kävijöitä - Näyttelykeskus WeeGee 300 000 230 000 230 000 250 000 250 000 - Espoon kulttuurikeskus 168 000 160 000 170 000 170 000 170 000 - Sellosali 40 224 40 000 43 000 45 000 45 000 - Tapahtumat 40 000 40 000 60 000 60 000 60 000 - Karatalo 38 136 30 000 38 000 38 000 38 000 - Taidetalo Pikku-Aurora 12 992 12 000 13 300 13 600 13 900 - Kannusali* 13 000 1 000 20 000 21 000 22 000 - Alueelliset projektit 8 700 10 000 10 000 10 000 10 000 * Kannusalin peruskorjaus kesä 2013 talvi 2014

7 Toiminnan kehittäminen Espoon Kulttuurikeskus, Näyttelykeskus WeeGee ja Sellosali Palvelualueella on käynnissä markkinointiviestinnän kehittämishanke, jonka avulla rakennetaan yhtenäinen markkinointikonsepti ja työkalut. Koulutamme henkilökuntaa käyttämään uusia, yhtenäisiä työkaluja ja vahvistamme sosiaalisen median osaamista. Palvelualueen talot kuuluvat Suomen Kulttuuritalojen verkostoon. Toiminnan tavoitteena on kasvattaa Espoon tunnettuutta korkean profiilin kulttuurikaupunkina tuottamalla kiinnostavia ja monipuolisia ohjelmasisältöjä sekä kehittämällä tapahtumien vetovoimaa. Korkeatasoinen tarjonta on osa Espoo Innovation Garden -konseptia ja vahvistaa osaltaan sen toteuttamista. Metron tuloon varaudutaan toiminnan sisällössä ja markkinoinnissa. WeeGee täyttää vuonna 2016 kymmenen vuotta. Juhlavuoden yhteydessä näyttelykeskuksen toimintaa profiloidaan erikoisprojekteilla, kuten WeeGeen historiaa käsittelevällä näyttelyllä. Aluekulttuurityö, Kannusali, Karatalo ja Taidetalo Pikku-Aurora Aluekulttuurityön painopiste on erityisesti Espoon keskuksen ja Espoonlahden alueilla tapahtuvassa lapsille ja nuorille suunnatussa kulttuurityössä sekä monikulttuurisen toiminnan kehittämisessä. Kuntalaisten osallistamiseen paneudutaan Tuottaja tavattavissa -konseptilla sekä kehitteillä olevan osallistamispelin avulla. Aluetalot toimivat alueillaan vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa. Alueellista kulttuurityötä toteutetaan alueen tarpeet, erityispiirteet ja kohderyhmät tunnistaen. Samalla vahvistetaan kaupunkilaisten osallisuutta ja haetaan yhdessä heidän kanssaan mahdollisuutta vaikuttaa alueelliseen kulttuuri- ja tapahtumatyöhön. Lähivuosien tärkeitä hankkeita ovat Pikku-Auroran meijerin sisätilojen remontointi, Espoonlahden kirjasto- kulttuuritilan toteuttaminen, Espoon kulttuurikeskuksen peruskorjaus ja Tapiolasalin akustiikan parantaminen. Tapahtumatyö Tapahtumatyön keskiössä on sivistystoimen sisäisen tapahtumayhteistyön kehittäminen ja koordinointi, työkalujen rakentaminen sekä erikseen sovittujen suurtapahtumien tuottaminen, kuten Valtakunnalliset kotiseutupäivät elokuussa Leppävaarassa. Myös Espoo-päivän koordinointi ja Itsenäisyyspäivän juhlakonsertin tuottaminen ovat palvelualueen tehtäviä. Vuoden 2015 tapahtumatyön keskeisiä tavoitteita on myös sivistystoimen tasoisen tapahtumastrategian ja tapahtumaprosessin tekeminen. Henkilöstö Palvelualueella on käytössä johtamisen sopimus. Henkilöstön ammatilliseen osaamiseen ja toimintatapojen kehittämiseen sekä työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen edistämiseen kiinnitetään huomiota. Henkilöstön koulutuksessa keskitytään asiakaspalveluun, yhteisten toimintatapojen kehittämiseen ja sisäisten verkostojen vahvistamiseen. Kehityskeskustelut käydään koko henkilöstön kanssa, ja yhteisiä kehittämispäiviä pidetään vähintään kaksi kertaa vuodessa. Talous ja investoinnit Palvelualue hyödyntää toiminnasta saatavia käyttökorvauksia ja lipputuloja omassa ohjelmatuotannossaan ja markkinoinnissaan. Lähivuosien investoinnit keskittyvät tapahtumatoiminnan ja näyttämötekniikan ylläpitoon sekä aluetalojen esitystekniikan parantamiseen.

8 KAUPUNGINMUSEO Palvelut Kaupunginmuseo on tallennus-, tieto- ja toimintakeskus, joka tarjoaa palveluja espoolaisten historiaan ja kulttuuriperintöön liittyen. Museo tuo historian voimavaraksi tähän päivään ja rakentaa espoolaista identiteettiä. Museoviraston kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen mukaisesti museo toimii rakennusja maankäyttölain tarkoittamana kulttuuriympäristöviranomaisena. Museon roolia valtakunnallisena toimijana vahvistetaan päivittämällä kokoelmapoliittinen ohjelma sekä toteuttamalla tutkimus-, näyttely- ja yleisötoimintapoliittiset ohjelmat. Tunnuslukuja TA Museo- ja näyttelykävijöitä 46 861 71 500 69 000 69 000 69 000 Asiantuntijapalvelut (arkisto, neuvonta ym.), asiakkaita 445 1 250 500 520 550 Lapsia ja nuoria museopedagogisessa toiminnassa 18 292 25 000 23 000 23 050 23 100 Museokokoelmien kokonaismäärä 247 816 264 000 250 500 250 600 250 700 Opastusten lukumäärä 1 265 2 200 1 900 1 910 1 920 Viranomaislausunnot 63 73 75 75 75 KAMUn (kaupunginmuseo) uusittu perusnäyttely avattiin 29.10.2013. Toiminta Museon uusi kansainvälinen näyttely Gladiaattorit Colosseumilla avataan 26.9.2015. Näyttely on tehty yhteistyössä Rooman Colosseum-museon kanssa ja sen mukana KAMUun saadaan mm. harvinaisia säilyneitä rakennusfragmentteja antiikin ajalta. Näyttelyyn liittyy monipuolinen oheisohjelma. Museon kokoelmien liittäminen kansallisiin sähköisiin tiedostoihin jatkuu, ja näin voidaan sekä kuntalaisia että laajemmin tutkijoita palvella koko ajan paremmin. Uusien merkittävien lahjoituskokoelmien esilletuomista kehitetään. Saariston rakennetun kulttuuriympäristön inventointia jatketaan kesäkaudella, osin liittyen Pentalahankkeeseen. Uuden Espoo-historian esityönä jatketaan keskeisten aikaisemmin vaikuttaneiden virkamiesten ja päättäjien haastatteluja. Henkilöstö Vakinaisen henkilöstön määrä pysyy ennallaan. Tarpeelliseen ylimääräiseen luettelointi-, inventointija tietotekniikkatyöhön pyritään saamaan väliaikaista apua ulkopuolisella rahoituksella ja erilaisilla työllistämisohjelmilla. Kehittäminen Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen on toimintavuonna etualalla. Vakiintuneiden kansainvälisten yhteyksien lisäksi luodaan suhteita kotimaan ja lähialueiden saaristo-aiheisiin museoihin ja kokoelmiin. Museon tutkimus- ja julkaisupolitiikka valmistuu toimintavuonna ja tulee tukemaan seuraavien vuosien toimintaa. Museon monipuolisten toimintojen ja palvelujen kuvausta ja esittelyä päättäjille ja yleisölle kehitetään. Investoinnit Pentalan saaristomuseo-hankkeeseen liittyvät hankinnat ovat erityisen keskeisiä toimintavuonna, myös Glimsin kohentamista jatketaan.

9 KAUPUNGINORKESTERI Palvelut Tapiola Sinfonietta vastaa korkeatasoisesta ja säännöllisestä orkesteritoiminnasta Espoossa, tekee kiertueita muualla Suomessa ja ulkomailla sekä levyttää suomalaisille ja ulkomaalaisille levy-yhtiölle. Orkesteri tarjoaa lapsille, nuorille, ikäihmisille ja erityisryhmille suunnattua monipuolista konsertti- ja kulttuurikasvatustoimintaa. Orkesteri toimii laajassa yhteistyöverkostossa pääkaupunkiseudun kulttuuritoimijoiden ja festivaalien kanssa. Tunnuslukuja TA Varsinaisia konsertteja 68 56 48 48 48 - Espoossa 44 48 42 42 42 - muualla Suomessa 12 5 2 3 4 - ulkomailla 12 3 4 3 2 Muita tilaisuuksia 49 40 50 50 50 Levytyksiä 1 3 3 3 3 Kuulijoita yhteensä 30 052 45 000 45 000 45 000 45 000 - lapset ja nuoret 2 993 5 000 6 000 7 000 8 000 - Tapiolasali keskimäärin/konsertti 630 630 630 630 630 Suomalaisen musiikin osuus ohjelmistosta, % 23 20 20 20 20 Kantaesitysten määrä 3 3 3 3 3 Orkesterikustannukset euroa/asukas 13,01 13,06 12,92 12,79 12,93 Toiminnan kehittäminen Orkesteri toteuttaa tehtäväänsä espoolaisen kulttuuriprofiilin vahvistajana sekä korkeatasoisten taideelämysten tuottajana tuomalla Espooseen kansainvälisiä huippusolisteja ja -kapellimestareita. Lisäksi orkesteri esiintyy ulkomailla Espoon edustajana. Vuosittain järjestetään 48 konserttia, joista 42 Espoossa. Vuonna 2015 ulkomaiset konsertit suuntautuvat Etelä-Koreaan Soulin kansainvälisille musiikkifestivaaleille. Kotimaassa esiinnytään Porvoossa ja Järvenpäässä. Lisäksi järjestetään noin 50 matalan kynnyksen tilaisuutta, joissa muusikot ja yleisö kohtaavat. Näitä ovat muun muassa vuorovaikutteiset KULPS! -työpajat, palvelutalo-, sairaala- ja päiväkotiesiintymiset sekä yleisölle avoimet kenraaliharjoitukset ja taiteilijatapaamiset. Orkesterin kamariyhtye tekee kirjastokiertueen lapsille suunnatulla Kissakeisari ja appelsiinipuu - produktiolla. Venäjänkieliselle konserttiyleisölle järjestetään materiaalia omalla äidinkielellään ja matalan kynnyksen konsertit Kannusalissa aloitetaan. Henkilöstö Kaupunginorkesterissa kiinnitetään huomiota johtamisjärjestelmän kehittämiseen. Johtosäännöt tarkistetaan. Työnkuvien selkeyttäminen ja prosessikuvauksien laatiminen aloitetaan toimistohenkilökunnasta. Suunnitelmakauden aikana varaudutaan ikärakenteesta johtuviin muutoksiin. Kokouskäytännöt, kehityskeskustelut ja säännöllisen vuorovaikutuksen muodot määritellään johtamisen sopimuksessa. Talous ja investoinnit Talouden ja tuottavuuden parantamiseen liittyy tulojen lisääminen. Pääsylipputulojen kertymää pyritään kasvattamaan. Myös muita tuloja lisätään uusia yritys- ja muita yhteistyökumppaneita hankkimalla ja apurahoja hakemalla.

10 Käyttösuunnitelma 2015 Talous Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2015 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta 3.12.2014. Käyttösuunnitelma on laadittu kulttuurin tulosyksikön organisaation ja toimintaohjeen mukaisesti. Kulttuurilautakunnan toimintamenot ovat noin 48 milj. euroa ja tulotavoite on noin 1,7 milj. euroa. Suomenkielinen työväenopisto siirtyi Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omniaan 1.1.2015 lukien ja ruotsinkielinen työväenopisto Arbis ruotsinkieliset sivistyspalvelut -tulosyksikköön, mikä on otettu huomioon talousarviossa ja käyttösuunnitelmaa laadittaessa. Alustava jako tiliryhmittäin (1.000 ) tp 2012 tp 2013 tp 2014 mta 2014 ks 2015 Henkilöstömenot 22 217 23 090 22 225 21 560 17 006 Palvelut: asiantunt., turvallisuus, työvoimap. 6 824 5 812 5 346 5 340 4 250 Aineet,tarvikkeet ja tavarat 3 107 3 048 2 721 2 497 2 325 Avustukset, tilakust. sisäisissä ostoissa 10 744 11 204 7 821 7 868 7 791 Vuokrat, ulkoiset 493 240 260 239 63 Muut kulut 439 347 386 275 335 Sisäiset ostot: toimitilat, siivous, ICT, muut 17 472 20 810 17 715 17 849 16 210 Toimintamenot 61 296 64 551 56 474 55 628 47 980 Toimintatulot 4 871 5 735 5 844 3 251 1 740 Toimintakate -56 425-58 816-50 630-52 377-46 240 Sisäiset ostot: Toimitilavuokrat 15 456 16 021 13 784 13 624 12 816 Siivous, ICT, muut 2 016 4 789 3 931 4 225 3 394 Sisäiset ostot: toimitilat, siivous, tietotek., muut 34% Muut kulut 0 % Vuokrat, ulkoiset mm. leasing 0% Toimintamenojen %-jako 2015 Avustukset, tilakust. sisäisissä ostoissa 16% Henkilöstömenot 35% Palvelut: asiantunt., turvallisuus, työvoimap. 9% Kirjastoaineisto ja tarvikkeet 5% Käyttösuunnitelmaa valmistellaan edelleen, joten muutokset ovat mahdollisia.

11 Kulttuurilautakunta Investoinnit v. 2015 95 Koneet ja kalusto (1 000 ) 1 000 99070 Kaupunginkirjasto 1 674 * mm. Opinmäen ensikertainen kalustaminen 99071 Kulttuurikeskus 145 * ääni- ja valokaluston ajanmukaistaminen 99072 Näyttelykeskus WeeGee 130 *lastauslaituri 99073 Sellosali 105 *teknisen laitteiston uusimista ja täydentämistä 99074 Kaupunginmuseo 160 *Pentalan saaristomuseon ensikert. ja Glims talomuseon kalustamista 99078 Alueellinen kulttuurityö 102 *teknisen laitteiston uusimista ja täydentämistä Koneet ja kalusto yhteensä, sitova taso 2316 Muutokset ovat mahdollisia.