ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA



Samankaltaiset tiedostot
HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

ALUE RA-2 1/8 RA-1. ajo. ajo. ajo m 100 m 150 m 200 m 250 m 300 m

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan

Liite HEL Hankenumero 2863_3. Rakentamisen ohjaamisen periaatteet Östersundomin rakennuskieltoalueella Helsingissä

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo)

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari

Ympäristölautakunta Poikkeamishakemus , / /2018

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

ALUE 03 ALUE 01 ALUE 02. AO ajo /1 8/1. I u ½ m m m /1

Nurmeksen kaupungin Hyvärilän 123 kaupunginosan asemakaavan- sekä Pielisen Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos ja -laajennus

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

ORIVESI ORIVEDEN KAUPUNGIN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS M K 1 : MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET

Ehdotus Liite nro 4 uuden Äänekosken kaupunginvaltuusto

1. luku sivu SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 4 1 Soveltamisala 4 2 Rakennusvalvontaviranomainen 4

RUOVEDEN KUNTA PÄÄTÖS 1(4) Ympäristölautakunta 62 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Rakentamisen poikkeamislupa

I LUKU YLEISTÄ 4 II LUKU ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE RAKENNETTAESSA. 5

RUOVEDEN KUNTA PÄÄTÖS 1(3) Ylä-Honkalantie 15, Murole. Ruovesi 702 Kekkonen 406. Tila RN:o Pinta-ala m2

NAANTALIN KAUPUNKI 1 Ympäristö- ja rakennuslautakunta. Viite: THao:n lähete , 6316/18, asia 01732/18/4122

Paltamon kunta Uura 1 Kangasjärven ranta-asemakaavan muutos AO-1 RA Harri Lindroos arkkitehti safa. Kaavamerkinnät ja -määräykset:

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

TAIPALSAAREN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

1 RAKENNUS- Kunnan tai kaupungin osa / kylä Kortteli ja tontti / rakennuspaikka Rek. n:o Koko tila PAIKKA Määräala

Muutoksia eri lupamenettelyissä. Touko Linjama Alueidenkäytönasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

ETELÄ-KONNEVEDEN RANTAYLEISKAAVA. KAAVAMÄÄRÄYKSET (kv. hyv. V.1994) LUKU MERKINNÄN ALLA OSOITTAA ASUINPIENTALOJEN RAKENNUSPAIKKOJEN ENIMMÄISMÄÄRÄN.

PYHÄRANNAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOS VAKITUISEKSI ASUINRAKENNUKSEKSI

KORPPOON KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3/2013 Ympäristölautakunta Sivut Kunnanvirasto, kunnanhallituksen huone

KARHUOJAN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVE- RATKAISU

Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa POY / Österby

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

ALUE 1. Äijälän ranta-asemakaava M-1 1/1 RA-1 M-1. 0 m 50 m 100 m 200 m 300 m 400 m. 1/2r. ajo. ajo. ajo

Lupatunnus. Vastaanottaja ja päiväys. Kunnanosa. Rakennuspaikan 2 Koko tila Määräala. pintaala m. Laskutusosoite

ERVASTINKYLÄN, PAJUNIEMEN JA PEHERRYKSEN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVERATKAISU. Päätösehdotus, raportti

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos

PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN

HAUSJÄRVEN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS

VARESNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

13:18 15:5 2:19 2:26 6:23 6:25 13:16 6:52 5:30 5:35. luo 5:33 5:34 5:27 1:15 1:22 1:16 7:6 5:55 9:1 11:2 5:62 12:0 11:1 5:41 5:42 5:43 VAHALAHTI 5:45

YLIKYLÄN JA LAUTIAISEN RANTAOSAYLEISKAAVA

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA

KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

Postinumero Postitoimipaikka Puhelin. Kylä Tila/ RN:o Koko tila Määräala tilasta (m2) Käytetty rakennusoikeus kem 2 Rakennusoikeus kem 2

Hollolan kunta Valvontajaosto. Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo alkaen

KUOMION ALUEEN RANTAYLEISKAAVA

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Hakija: Pasila Petteri ja Minna

Poikkeamislupahakemus Valkonen Hannele ja Ojala Risto, Virolahti

YÖVEDEN JA LOUHIVEDEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Mikkelin kaupunki (491) Palonen Kaavaluonnos

RAKENNUSJÄRJESTYS YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Valmistelijat: maankäyttöinsinööri Hannu Koisti, , kaavoitusinsinööri Timo Alhoke,

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

VIRTAIN KAUPUNGINVALTUUSTON VALTUUSTOSEMINAARISSA 7.4. KÄYTY KESKUSTELU JA MUUTOSESITYKSET PÄIVÄTYSTÄ RAKENNUSJÄRJESTYSLUONNOKSESTA

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

edellytykset yy Kankaanpää

RISTIINAN KUNTA RUSKIAJÄRVI-SÄYNÄTJÄRVI-SUOJAVESI OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA, ehdotus

Merkinnällä on osoitettu kyläalueen uusien asuinrakennuspaikkojen alueet.

TAIPALSAAREN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/

Ranta-alueella käytettävät mitoitusperusteet poikkeamispäätösten valmistelussa.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

Kangasalan kunta Kuhmalahden rantaosayleiskaava 1:

Mynämäen kunta. Rakennusjärjestys. Hyväksytty: Kunnanvaltuusto Voimaantulo:

REISJÄRVEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET


Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa POY / Kylmälä

Riittävän ajoissa yhteyttä rakennusvalvontaan

NAANTALIN KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS alkaen Kaupunginvaltuusto /19

SUUNNITTELUTARVEALUE. Tämä ohje koskee rakennusluvan hakemista suunnittelutarvealueella. OHJE SUUNNITTELUTARVEALUE SISÄLLYS

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila

KAUHAVAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1389/ /2014

n Muu, mike X Suunnittelutarveratkaisu MRL 137 S Suunniteltu rakennuspaikka sijaitsee MRL 165:n tarkoittamalla suunnittelutarvealueella

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Rakennusjärjestyksen uusiminen

Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja )

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

Oikaisuvaatimus rakennuslupaan , asuinrakennus, Nokkakyläntie 233. Koivu Mikko ja Maija


Kuntaliitto on antanut omat suosituksensa ja mallinsa jo 2000-luvun alussa. Uusin malli ilmestynee kevään 2013 aikana.

KOLARIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 2/2012 Rakennuslautakunta sivu 20. Kunnanhallituksen kokoushuone kunnanvirastolla, Kolari

Kangasniemen kunnan RAKENNUSJÄRJESTYS

AKAAN KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 535/ /2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 315/ /2014

KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

Nurmeksen kaupunki. Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Karsikkoniemi)

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

KUSTAVIN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ALUE 1 13/5 RA-3. AO-2 I u1/2 14/1 RA-4 15/1 AO-2. 2 sa. vvj. ssa. ajo. ajo. ajo. ajo. ajo. ajo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

679:4:11. Iu1/2. e= :4:6 679:4:7. Salon kaupunki ja MML, m

Keskustaajaman rantaosayleiskaava. Rasteri- ja viivamerkinnät, jotka ilmaisevat kaavan osa-alueen erityisominaisuuksia:

RUOVEDEN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS (Ympltk / KH / KV )

KRUUNUPYYN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

Ulvilassa lisäksi voimassa paikallisena ohjeistona ja määräyksenä entisen Kullaan alueella. Päätösvallan siirtämisestä määrätään johtosäännössä.

Transkriptio:

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA 4 Suunnittelutarvealue Suunnittelutarvealuetta Hattulan kunnassa on maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa tarkoitettujen alueiden sekä 2 momentissa tarkoitetun rakentamisen lisäksi seuraavat tämän rakennusjärjestyksen LIITTEENÄ 1 olevassa kartassa rajatut alueet. Rakennettaessa suunnittelutarvealueella on rakennuslupahakemuksista hankittava kunnanhallituksen suunnittelutarveratkaisu. Tämä määräys on voimassa 10 vuotta rakennusjärjestyksen voimaantulosta. Liitteessä määrätyn lisäksi suunnittelutarvealuetta on MRL 16 :n mukaan alue, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaaalueiden järjestämiseen. Säännöksiä sovelletaan myös sellaiseen rakentamiseen, joka ympäristövaikutuksien merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa. Viittaus: MRL 16, 72 ja 137 5 Rakennuspaikka Rakennuspaikan on oltava sijainniltaan, muodoltaan ja mittasuhteiltaan sovelias. Asuinrakennusta varten tulee olla saatavissa riittävästi laadultaan soveltuvaa talousvettä. Asemakaava-alueen ulkopuolella asuinrakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 3 000 m 2. Milloin rakennuspaikoilla on yhteinen vesihuoltojärjestely, rakennuspaikan pinta-ala voi olla edellä sanottua pienempi, ei kuitenkaan alle 2 000 m 2. Maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitetuilla ranta-alueilla, joilla ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa tai asemakaavaa, lomarakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 2 000 m 2 ja asuinrakennuspaikan pinta-ala vähintään 3 000 m². Vesistön varrella rantaan rajoittuvan tai enintään 50 metrin etäisyydellä siitä sijaitsevan rakennuspaikan rantaa kohti suuntautuvien rajojen rannanpuoleisten rajapisteiden välimatkan tulee olla vähintään 40 metriä.

Yhteisellä vesihuoltojärjestelyllä tarkoitetaan vesihuoltolaitoksen tai muuta alueen kiinteistöjen yhteistä vesijohtoa ja viemäröintiä. 6 Rakentamisen määrä 6.1 Asuinrakentaminen Rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Asuinrakennuksen rakennuspaikalle saadaan rakentaa yksi enintään kaksikerroksinen asuinrakennus, johon saa sijoittaa enintään kaksi asuntoa. Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja voidaan sijoittaa maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle, mikäli se huomioon ottaen rakennus ja sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista. Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä on rakennusten tai asuntojen lukumäärästä määrätty, rakennusvalvontaviranomainen voi antaa luvan rakentaa maatalouskäytössä olevan maatilan yhteyteen siihen sopeutuvia maataloutta tai maatilamatkailua palvelevia rakennuksia sekä lisäksi yhden erillisen yksiasuntoisen asuinrakennuksen ympäristö ja tilan käyttö ym. näkökohdat huomioon ottaen tarkoituksenmukaiseen paikkaan sijoittaen. Muulle kuin asuntokäyttöön tarkoitetulle rakennuspaikalle saa rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä rakennuksia. Rakennusjärjestyksen 5 :n rakennuspaikan pinta-alarajoitusten estämättä voidaan tehdä olevaan asuntoon liittyviä talousrakennuksia ja olemassa olevien rakennusten muutos-, korjaus- ja vähäisiä laajennustöitä, jos rakennuspaikka pysyy samana. Rakennettaessa maaseudulle erillisiä työpaikkatiloja tulee ottaa huomioon se mitä tässä RakJ:ssä muualla on määrätty rakennusten ja rakennelmien sovittamisesta ympäristöön ja naapureihin. 6.2 Lomarakentaminen Lomarakennuspaikan kokonaiskerrosala saa olla 7,5 % rakennuspaikan pinta-alasta, alle 2000 m² suuruisilla rakennuspaikoilla 7 %. Kokonaiskerrosala saa kuitenkin olla enintään 200 krsm². Rakennuspaikalle sallitaan rakennettavaksi enintään yksi lomaasunto ja yksi saunarakennus. Näiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 80 % sallitusta kokonaiskerrosalasta. Lomarakennuksen kerrosala saa olla enintään 140 krsm². Yksikerroksisen saunarakennuksen kerrosala saa olla enintään 30 krsm² ja pohjapinta-ala enintään 35 m². Sauna- ja pesutilojen osuuden tulee kerrosalasta olla

vähintään 30 %. Saunarakennukseen sallitaan rakennettavaksi alle 160 cm korkea Lisäksi voidaan rakentaa lomarakennuksen käyttöön liittyviä erillisiä talousrakennuksia. Talousrakennusten tulee olla massaltaan ja pinta-alaltaan alisteisia päärakennukseen verraten. Erillisiä vierasmajoja saa olla enintään 2 kpl. Erillisen vierasmajan kerrosala saa olla enintään 25 krsm². Saunarakennuksessa ja vierasmajassa ei sallita lomarakennuksen kiinteitä kalusteita eikä varusteita. Rakennusjärjestyksen 5 :n rakennuspaikan pinta-alarajoitusten estämättä voidaan tehdä olevaan loma-asuntoon liittyviä talousrakennuksia ja olemassa olevien rakennusten muutos-, korjaus- ja vähäisiä laajennustöitä, jos rakennuspaikka pysyy samana. Vierasmajaan sallitaan hormiliitännäinen lämmitysmuoto. 7 Rakentaminen ranta-alueilla 7.1 Lomarakentaminen Ranta-alueilla lomarakennuspaikan kokonaiskerrosala saa olla 7,5 % rakennuspaikan pinta-alasta, alle 2000 m² suuruisilla rakennuspaikoilla 7 %. Kokonaiskerrosala saa kuitenkin olla enintään 200 krs-m². Rakennuspaikalle sallitaan rakennettavaksi enintään yksi loma-asunto ja yksi saunarakennus. Näiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 80 % kokonaiskerrosalasta. Lomarakennuksen kerrosala saa olla enintään 140 krs-m². Yksikerroksisen saunarakennuksen kerrosala saa olla enintään 30 krsm² ja pohjapinta-ala enintään 35 m². Sauna- ja pesutilojen osuuden tulee kerrosalasta olla vähintään 30 %. Saunarakennukseen sallitaan rakennettavaksi alle 160 cm korkea Lisäksi voidaan rakentaa erillisiä talousrakennuksia. Talousrakennusten tulee olla massaltaan ja pinta-alaltaan alisteisia päärakennukseen verraten. Erillisiä vierasmajoja saa olla enintään 2 kpl. Erillisen vierasmajan kerrosala saa olla enintään 25 krs-m². Saunarakennuksessa ja vierasmajassa ei sallita lomarakennuksen kiinteitä kalusteita eikä varusteita. Rakennusten vähimmäisetäisyydet keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla seuraavat: - saunarakennus 15 metriä - lomarakennus 20 metriä - muut rakennukset 20 metriä

Alle 10 metrin etäisyydelle rantaviivasta ei saa rakentaa huvimajoja, grillikatoksia tai muita sellaisia rakennelmia, jotka muuttavat häiritsevästi rantamaisemaa. Rantaan voidaan kuitenkin rakentaa avoin, pinta-alaltaan enintään 15 m² :n suuruinen venekatos. Jos venekatos rakennetaan vesialueelle, siihen on saatava vesialueen omistajan suostumus. Asunnon alimman lattiatason tulee olla vähintään 1,0 metriä tulvarajaa korkeammalla. Mikäli tulvaraja ei ole tiedossa, on alimman lattiatason oltava vähintään 1,2 m keskivedenkorkeudesta. Rantarakentamisen muusta sopeutumisesta ympäristöön on säädetty RakJ 9 :ssä. Vierasmajaan sallitaan hormiliitännäinen lämmitysmuoto. 7.2 Asuinrakentaminen Ranta-alueilla asuinrakennuspaikan kokonaiskerrosala saa olla 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Rakennuspaikalle sallitaan rakennettavaksi enintään yksi yksiasuntoinen asuinrakennus. Rakennuspaikalle sallitaan rakennettavaksi lisäksi yksi saunarakennus sekä asuinrakennuksen käyttöön liittyviä talousrakennuksia. Talousrakennusten tulee olla massaltaan ja pinta-alaltaan alisteisia päärakennukseen verraten. Yksikerroksisen saunarakennuksen kerrosala saa olla enintään 30 krs-m² ja pohjapinta-ala enintään 35 m². Sauna- ja pesutilojen osuus tulee kerrosalasta olla vähintään 30 %. Saunarakennukseen sallitaan rakennettavaksi alle 160 cm korkea Rakennusten vähimmäisetäisyydet keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla seuraavat: - saunarakennus 15 metriä - asuinrakennus < 140 m² 20 metriä 140-200 m² 35 metriä - 200 m² 50 metriä - muut rakennukset noudatetaan asuinrakennusten etäisyysvaatimuksia Alle 10 metrin etäisyydelle rantaviivasta ei saa rakentaa huvimajoja, grillikatoksia tai muita sellaisia rakennelmia, jotka muuttavat häiritsevästi rantamaisemaa.

Rantaan voidaan kuitenkin rakentaa avoin, pinta-alaltaan enintään 15 m² :n suuruinen venekatos. Jos venekatos rakennetaan vesialueelle, siihen on saatava vesialueen omistajan suostumus. Asunnon alimman lattiatason tulee olla vähintään 1,0 metriä tulvarajaa korkeammalla. Mikäli tulvaraja ei ole tiedossa, on alimman lattiatason oltava vähintään 1,2 m keskivedenkorkeudesta. Rantarakentamisen muusta sopeutumisesta ympäristöön on säädetty RakJ 9 :ssä. 8 Rakennuksen etäisyys naapurista, yleisestä tiestä sekä rautatiestä Rakennuksen etäisyys toisen omistamasta ja hallitsemasta maasta on oltava yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus, kuitenkin vähintään 5 metriä. Rakennuksen etäisyydestä toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla olevasta rakennuksesta sekä palovaarallisen rakennuksen sijoittamisesta on säädetty maankäyttö- ja rakennusasetuksessa Rakennusten sijoittamisessa tulee ottaa huomioon maantielain määräämät etäisyydet. Maantielain mukaan rakennusta ei saa pitää maantien suoja-alueella (20 metriä lähimmän ajoradan keskilinjasta) tai tien näkemäalueella. Valtateillä ja kantateillä suoja-alueen laajuus on kohteesta riippuen 20-50 metriä. Suoja-alueen etäisyys tulee tarkistaa tapauskohtaisesti tienpitoviranomaiselta. Asemakaava-alueen ulkopuolella tulee rakennusten sijoittamisessa ottaa huomioon ratalain mukainen suoja-alue, joka ulottuu 30 metrin etäisyydelle raiteen tai, jos raiteita on useampia, uloimman raiteen keskilinjasta. Rakennuksen korkeus on julkisivupinnan ja vesikaton leikkausviivan korkeus maanpinnasta. Rakennusten, rakennelmien tai laitteiden etäisyydestä yleiseen tiehen voi poikkeuksen antaa harkituista syistä toimivaltainen tienpitoviranomainen. Viittaus: Maantielaki 44, 45 ja 46, MRA 57 2 ja 3 mom