I LUKU YLEISTÄ 4 II LUKU ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE RAKENNETTAESSA. 5

Transkriptio

1 1 SISÄLLYS I LUKU YLEISTÄ 4 1 Rakennusjärjestyksen tehtävä 2 Kunnan rakennusvalvontaviranomainen 3 Rakentamistapaohjeet II LUKU ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE RAKENNETTAESSA. 5 4 Suunnittelutarvealue 5 Rakennuspaikka 6 Rakentamisen määrä 7 Rakentaminen ranta-alueilla 8 Rakennuksen etäisyys naapurista, yleisestä tiestä sekä rautatiestä III LUKU RAKENNUKSEN RAKENTAMINEN Rakennuksen sopeutuminen ympäristöön 10 Toimenpiteen luvan/ ilmoituksenvaraisuus 11 Tontin rajan ylittäminen 12 Tontin sisäisen rakennusrajan ylittäminen 13 Rakennuksen korkeusasema 14 Mainoslaitteet ja muut vastaavat laitteet 15 Osoitenumero 16 Rakennetun ympäristön hoito ja valvonta IV LUKU PIHAMAA Pihamaan rakentaminen 18 Pihamaan korkeusasema 19 Sade- ja pintavesien johtaminen 20 Tontin liikennejärjestelyt ja paikoitus 21 Vajojen ja muiden rakennelmien rakentaminen 22 Aidan rakentaminen ja kunnossapito

2 2 V LUKU RAKENNUKSEN ELINKAARI Rakennuksen käyttöikä 24 Materiaalivalinnat 25 Kunnossapito ja korjaaminen 26 Rakennuksen purkaminen VI LUKU JULKINEN ULKOTILA Julkisen ulkotilan määritelmä 28 Kadut, torit ja muut vastaavat liikennealueet 29 Julkisen ulkotilan rakennelmat ja laitteet 30 Puistot 31 Mastojen rakentaminen 32 Tapahtumien järjestäminen VII LUKU TYÖMAAT Työmaan perustaminen, hoito ja purkaminen 34 Katualueen käyttäminen 35 Katualueen työlupa 36 Työmaataulu 37 Työmaan jätehuolto VIII LUKU VESI- JA JÄTEHUOLTO, MAAPERÄ, POHJAVEDET JA MELU Vesihuolto 39 Tonttien jätehuolto 40 Maaperä ja pohjavedet 41 Rakentamien tärkeillä pohjavesialueilla 42 Meluntorjunta IX LUKU ASEMAKAAVA-ALUEITA KOSKEVIA LISÄMÄÄRÄYKSIÄ Rakennusoikeuden määrä ja rakennuksen etäisyys naapurista X LUKU ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ..33

3 3 44 Poikkeusten myöntäminen 45 Tontin ja rakennuspaikan rinnastaminen 46 Voimaantulo KÄYTETYT LYHENTEET. 35

4 4 I LUKU YLEISTÄ Rakennusjärjestyksen määräykset ovat rakenteeltaan kolmiosaisia. Useissa kohdissa on varsinaisen velvoittavan määräyksen lisäksi soveltamisohje, mikä sisältää lisätietoa asiasta. Soveltamisohjeen asiat eivät selostettua lainsäädäntöä lukuun ottamatta ole velvoittavia vaan ohjaavia. Määräyksiin liittyy usein myös viittaus asiakohtaan liittyvään lainsäädäntöön. Rakennusjärjestyksen liitteet Rakennusjärjestyksen liitteet ovat seuraavat: - suunnittelutarvealuekartta Liite 1 - Hattulan pohjavesialueet Liite 2 - Hattulan arseenialueet Liite 3 - valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Liite 4 - vesihuoltolaitoksen toiminta-aluekartta Liite 5 Huom. Rakennusjärjestyksen liitekartat suunnittelutarvealuekarttaa lukuun ottamatta ajantasaistetaan mahdollisten muutosten tultua voimaan. Liiteaineiston ajantasaistamisella ei ole muutoksia rakennusjärjestyksen sisältökohtiin. 1 Rakennusjärjestyksen tehtävä Maankäyttö- ja rakennuslain, -asetuksen ja muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi Hattulan kunnassa on noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä. Rakennusjärjestyksen määräykset täydentävät maankäyttö- ja rakennuslakia ja -asetusta sekä voimassa olevia kaavoja. Laki, asetus, oikeusvaikutteinen yleiskaava, asemakaava sekä RakMK:n määräykset menevät rakennusjärjestyksen edelle. Rakentamisessa ja rakentamisen ohjauksessa on otettava huomioon myös maakuntakaavassa määritellyt tavoitteet. 2 Kunnan rakennusvalvontaviranomainen Kunnan rakennusvalvontaviranomainen on rakennuslautakunta. Sen alaisena toimii kunnan rakennusvalvontatoimi. Rakennuslautakunnan ja sen alaisten virkahenkilöiden tehtävistä määrätään johtosäännössä.

5 5 Rakennustarkastajan päätösvallasta lupa-asioissa on määrätty päävastuualueiden johtosäännössä. MRL 21 ja 124, MRA 4, Päävastuualueiden johtosääntö 3 Rakentamistapaohjeet Rakentamisen ohjaamiseksi rakennuslautakunta voi antaa alueellisia tai koko kuntaa koskevia rakentamistapaohjeita. Ohjeiden tulee edistää alueen ominaispiirteisiin ja paikallisiin erityisoloihin sopivaa ja kestävää rakentamista. MRL 124 II LUKU ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA- ALUEILLE RAKENNETTAESSA 4 Suunnittelutarvealue Suunnittelutarvealuetta Hattulan kunnassa on maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa tarkoitettujen alueiden sekä 2 momentissa tarkoitetun rakentamisen lisäksi seuraavat tämän rakennusjärjestyksen LIITTEENÄ 1 olevassa kartassa rajatut alueet. Rakennettaessa suunnittelutarvealueella on rakennuslupahakemuksista hankittava kunnanhallituksen suunnittelutarveratkaisu. Tämä määräys on voimassa 10 vuotta rakennusjärjestyksen voimaantulosta. Liitteessä määrätyn lisäksi suunnittelutarvealuetta on MRL 16 :n mukaan alue, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen. Säännöksiä sovelletaan myös sellaiseen rakentamiseen, joka ympäristövaikutuksien merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa. MRL 16, 72 ja 137

6 6 5 Rakennuspaikka Rakennuspaikan on oltava sijainniltaan, muodoltaan ja mittasuhteiltaan sovelias. Asuinrakennusta varten tulee olla saatavissa riittävästi laadultaan soveltuvaa talousvettä. Asemakaava-alueen ulkopuolella asuinrakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään m 2. Milloin rakennuspaikoilla on yhteinen vesihuoltojärjestely, rakennuspaikan pintaala voi olla edellä sanottua pienempi, ei kuitenkaan alle m 2. Maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitetuilla ranta-alueilla, joilla ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa tai asemakaavaa, lomarakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään m 2 ja asuinrakennuspaikan pinta-ala vähintään m². Vesistön varrella rantaan rajoittuvan tai enintään 50 metrin etäisyydellä siitä sijaitsevan rakennuspaikan rantaa kohti suuntautuvien rajojen rannanpuoleisten rajapisteiden välimatkan tulee olla vähintään 40 metriä. Yhteisellä vesihuoltojärjestelyllä tarkoitetaan vesihuoltolaitoksen tai muuta alueen kiinteistöjen yhteistä vesijohtoa ja viemäröintiä. 6 Rakentamisen määrä 6.1 Asuinrakentaminen Rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Asuinrakennuksen rakennuspaikalle saadaan rakentaa yksi enintään kaksikerroksinen asuinrakennus, johon saa sijoittaa enintään kaksi asuntoa. Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja voidaan sijoittaa maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle, mikäli se huomioon ottaen rakennus ja sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista. Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä on rakennusten tai asuntojen lukumäärästä määrätty, rakennusvalvontaviranomainen voi antaa luvan rakentaa maatalouskäytössä olevan maatilan yhteyteen siihen sopeutuvia maataloutta tai maatilamatkailua palvelevia rakennuksia sekä lisäksi yhden erillisen yksiasuntoisen asuinrakennuksen ympäristö ja tilan käyttö ym. näkökohdat huomioon ottaen tarkoituksenmukaiseen paikkaan sijoittaen. Muulle kuin asuntokäyttöön tarkoitetulle rakennuspaikalle saa rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä rakennuksia. Rakennusjärjestyksen 5 :n rakennuspaikan pinta-alarajoitusten estämättä voidaan tehdä olevaan asuntoon liittyviä talousrakennuksia ja olemassa olevien rakennusten muutos-,

7 7 korjaus- ja vähäisiä laajennustöitä, jos rakennuspaikka pysyy samana. Rakennettaessa maaseudulle erillisiä työpaikkatiloja tulee ottaa huomioon se mitä tässä RakJ:ssä muualla on määrätty rakennusten ja rakennelmien sovittamisesta ympäristöön ja naapureihin. 6.2 Lomarakentaminen Lomarakennuspaikan kokonaiskerrosala saa olla 7,5 % rakennuspaikan pinta-alasta, alle 2000 m² suuruisilla rakennuspaikoilla 7 %. Kokonaiskerrosala saa kuitenkin olla enintään 200 krsm². Rakennuspaikalle sallitaan rakennettavaksi enintään yksi loma-asunto ja yksi saunarakennus. Näiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 80 % sallitusta kokonaiskerrosalasta. Lomarakennuksen kerrosala saa olla enintään 140 krsm². Yksikerroksisen saunarakennuksen kerrosala saa olla enintään 30 krsm² ja pohjapinta-ala enintään 35 m². Sauna- ja pesutilojen osuuden tulee kerrosalasta olla vähintään 30 %. Saunarakennukseen sallitaan rakennettavaksi alle 160 cm korkea parvi. Lisäksi voidaan rakentaa lomarakennuksen käyttöön liittyviä erillisiä talousrakennuksia. Talousrakennusten tulee olla massaltaan ja pinta-alaltaan alisteisia päärakennukseen verraten. Erillisen vierasmajan kerrosala saa olla enintään 25 krsm². Saunarakennuksessa ja vierasmajassa ei sallita lomarakennuksen kiinteitä kalusteita eikä varusteita. Rakennusjärjestyksen 5 :n rakennuspaikan pinta-alarajoitusten estämättä voidaan tehdä olevaan loma-asuntoon liittyviä talousrakennuksia ja olemassa olevien rakennusten muutos-, korjaus- ja vähäisiä laajennustöitä, jos rakennuspaikka pysyy samana. Saunan pohjapinta-alaan luetaan avoimen katetun kuistin osuus. Erillinen savusauna tulkitaan tässä yhteydessä talousrakennukseksi. Saunarakennukseen ja vierasmajaan saa kuitenkin rakentaa ns. minikeittiön, jossa voi olla yksi vesipiste, yksi lavuaari, yksi jääkaappi, yksi pakastin, yksi keittotaso ja yksi astiakaappi. Lisäksi sallitaan hormiliitännäinen lämmitysmuoto. 7 Rakentaminen ranta-alueilla 7.1 Lomarakentaminen Ranta-alueilla lomarakennuspaikan kokonaiskerrosala saa olla 7,5 % rakennuspaikan pinta-alasta, alle 2000 m² suuruisilla rakennuspaikoilla 7 %. Kokonaiskerrosala saa kuitenkin olla enintään 200 krsm². Rakennuspaikalle sallitaan rakennettavaksi enintään yksi loma-asunto ja yksi saunarakennus. Näiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla

8 8 enintään 80 % kokonaiskerrosalasta. Lomarakennuksen kerrosala saa olla enintään 140 krsm². Yksikerroksisen saunarakennuksen kerrosala saa olla enintään 30 krsm² ja pohjapinta-ala enintään 35 m². Sauna- ja pesutilojen osuuden tulee kerrosalasta olla vähintään 30 %. Saunarakennukseen sallitaan rakennettavaksi alle 160 cm korkea parvi. Lisäksi voidaan rakentaa erillisiä talousrakennuksia. Talousrakennusten tulee olla massaltaan ja pinta-alaltaan alisteisia päärakennukseen verraten. Erillisen vierasmajan kerrosala saa olla enintään 25 krsm². Saunarakennuksessa ja vierasmajassa ei sallita lomarakennuksen kiinteitä kalusteita eikä varusteita. Rakennusten vähimmäisetäisyydet keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla seuraavat: - saunarakennus; 15 metriä - lomarakennus 20 metriä - muut rakennukset; 20 metriä Alle 10 metrin etäisyydelle rantaviivasta ei saa rakentaa huvimajoja, grillikatoksia tai muita sellaisia rakennelmia, jotka muuttavat häiritsevästi rantamaisemaa. Rantaan voidaan kuitenkin rakentaa avoin, pinta-alaltaan enintään 15 m² :n suuruinen venekatos. Jos venekatos rakennetaan vesialueelle, siihen on saatava vesialueen omistajan suostumus. Asunnon alimman lattiatason tulee olla vähintään 1,0 metriä tulvarajaa korkeammalla. Mikäli tulvaraja ei ole tiedossa, on alimman lattiatason oltava vähintään 1,2 m keskivedenkorkeudesta. Saunan pohjapinta-alaan luetaan avoimen katetun kuistin osuus. Erillinen savusauna tulkitaan tässä yhteydessä talousrakennukseksi. Rantarakentamisen muusta sopeutumisesta ympäristöön on säädetty RakJ 9 :ssä. Saunarakennukseen ja vierasmajaan saa kuitenkin rakentaa ns. minikeittiön, jossa voi olla yksi vesipiste, yksi lavuaari, yksi jääkaappi, yksi pakastin, yksi keittotaso ja yksi astiakaappi. Lisäksi sallitaan hormiliitännäinen lämmitysmuoto. 7.2 Asuinrakentaminen Ranta-alueilla asuinrakennuspaikan kokonaiskerrosala saa olla 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Rakennuspaikalle sallitaan rakennettavaksi enintään yksi yksiasuntoinen asuinrakennus. Rakennuspaikalle sallitaan rakennettavaksi lisäksi yksi saunarakennus

9 9 sekä asuinrakennuksen käyttöön liittyviä talousrakennuksia. Talousrakennusten tulee olla massaltaan ja pinta-alaltaan alisteisia päärakennukseen verraten. Yksikerroksisen saunarakennuksen kerrosala saa olla enintään 30 krsm² ja pohjapinta-ala enintään 35 m². Sauna- ja pesutilojen osuus tulee kerrosalasta olla vähintään 30 %. Saunarakennukseen sallitaan rakennettavaksi alle 160 cm korkea parvi. Rakennusten vähimmäisetäisyydet keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla seuraavat: - saunarakennus; 15 metriä - asuinrakennus < 140 m²; 20 metriä m²; 35 metriä m² 50 metriä - muut rakennukset; noudatetaan asuinrakennusten etäisyysvaatimuksia Alle 10 metrin etäisyydelle rantaviivasta ei saa rakentaa huvimajoja, grillikatoksia tai muita sellaisia rakennelmia, jotka muuttavat häiritsevästi rantamaisemaa. Rantaan voidaan kuitenkin rakentaa avoin, pinta-alaltaan enintään 15 m² :n suuruinen venekatos. Jos venekatos rakennetaan vesialueelle, siihen on saatava vesialueen omistajan suostumus. Asunnon alimman lattiatason tulee olla vähintään 1,0 metriä tulvarajaa korkeammalla. Mikäli tulvaraja ei ole tiedossa, on alimman lattiatason oltava vähintään 1,2 m keskivedenkorkeudesta. Saunan pohjapinta-alaan luetaan avoimen katetun kuistin osuus. Erillinen savusauna tulkitaan tässä yhteydessä talousrakennukseksi. Rantarakentamisen muusta sopeutumisesta ympäristöön on säädetty RakJ 9 :ssä. 8 Rakennuksen etäisyys naapurista, yleisestä tiestä sekä rautatiestä Rakennuksen etäisyys toisen omistamasta ja hallitsemasta maasta on oltava yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus, kuitenkin vähintään 5 metriä. Rakennuksen etäisyydestä toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla olevasta rakennuksesta sekä palovaarallisen rakennuksen sijoittamisesta on säädetty maankäyttöja rakennusasetuksessa

10 10 Rakennusten sijoittamisessa tulee ottaa huomioon maantielain määräämät etäisyydet. Maantielain mukaan rakennusta ei saa pitää maantien suoja-alueella (20 metriä lähimmän ajoradan keskilinjasta) tai tien näkemäalueella. Valtateillä ja kantateillä suoja-alueen laajuus on kohteesta riippuen metriä. Suoja-alueen etäisyys tulee tarkistaa tapauskohtaisesti tienpitoviranomaiselta. Asemakaava-alueen ulkopuolella tulee rakennusten sijoittamisessa ottaa huomioon ratalain mukainen suoja-alue, joka ulottuu 30 metrin etäisyydelle raiteen tai, jos raiteita on useampia, uloimman raiteen keskilinjasta. Rakennuksen korkeus on julkisivupinnan ja vesikaton leikkausviivan korkeus maanpinnasta. Rakennusten, rakennelmien tai laitteiden etäisyydestä yleiseen tiehen voi poikkeuksen antaa harkituista syistä toimivaltainen tienpitoviranomainen. Maantielaki 44, 45 ja 46, MRA 57 2 ja 3 mom III LUKU RAKENNUKSEN RAKENTAMINEN 9 Rakennuksen sopeutuminen ympäristöön Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä. Rakentamisen on sopeuduttava ympäröivän alueen yleisesti noudatettuun rakennustapaan ja olemassa olevaan rakennuskantaan sijoituksen, koon, muodon, ulkomateriaalien, värityksen ja julkisivun jäsentelyn osalta. Tontilla rakennusten tulee muodostaa ympäristökuvaltaan sopusuhtainen kokonaisuus. Rakennusten etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että rantamaiseman luonnonmukaisuus säilyy. Rakennusten ja rantaviivan välisellä vyöhykkeellä tulee säästää tai sinne tulee istuttaa suojaavaa puustoa, ellei maisemasta muuta johdu. Rakentamista suunniteltaessa on otettava huomioon muinaismuistolain rauhoittamat kiinteät muinaisjäännökset. Suunniteltaessa rakentamista muinaisjäännösalueille tai niiden välittömään läheisyyteen on oltava yhteydessä Museovirastoon.

11 11 Asemakaava-alueen ulkopuolella rakentaminen tulisi kohdistaa peltoalueiden sijasta metsiköihin, harjujen rinteille, kumpareille ja olevaa kyläasutusta tukemaan. Rakennettaessa ranta-alueille tai avoimeen maastoon tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennuksen korkeusaseman, muodon, ulkomateriaalien ja värityksen sopeutumiseen ympäristöön. MRL 113, 117 ja 118 ja MRA 51, Muinaismuistolaki 295/ Toimenpiteiden luvan-/ilmoituksenvaraisuus Maankäyttö- ja rakennuslain 126 :n ja asetuksen 62 ja 63 :n nojalla määrätään toimenpideluvan hakemisesta tai ilmoitusmenettelyn soveltamisesta seuraavan taulukon mukaisesti. Taulukossa mainittuja vähäisempiin toimenpiteisiin ei tarvita toimenpidelupaa eikä niistä tarvitse tehdä ilmoitusta. Vesirajalaitteet saattavat taulukossa mainittujen lupamenettelyjen lisäksi vaatia vesilain mukaisen luvan. Seuraavat toimenpiteet ovat toimenpideluvan- (X) tai ilmoituksenvaraisia (O): TOIMENPIDE Asemakaava-alue Muu alue Ranta-alue 1. Rakennelmat - katos, enint. 12 m² O O O - vaja, enint.12 m² (1 kpl/raken- O - O nuspaikka) - leikkimökki (enint. 6 m²) kioski X X X - käymälä (enint. 5 m²) O esiintymislava X X X - muut vastaava rakennelma O - O - kiinteistökohtainen jäte- X X X vesijärjestelmä tai sen muuttaminen 2. Yleisörakennelmat - urheilupaikka X O O - kokoontumispaikka X O O - asuntovaunualue tai vast. X X X - katsomo X O O - yleisöteltta tai vast. X O O - golf-kenttä X X X

12 12 3. Liikuteltava laite - asuntovaunun tai aluksen X X X pitäminen paikallaan sellaista käyttöä varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn 4. Erillislaite - masto alle 40 m X X X - piippu X X X - hiihtohissi X X X - varastointisäiliö (yli 15 m³) X X X - suurehko antenni (alle 10 m) O - O - tuulivoimala X X X - suurehko valaisinpylväs/vast. O - O 5. Vesirajalaite - suurehko laituri (yli 15 m²) X X X - muu vesirajaa muuttava tai X X X siihen olennaisesti vaikuttava rakennelma, silta, kanava, aallonmurtaja tai vastaava 6. Säilytys- tai varastointialue - alueellinen hyötyjätteen keräyspiste - suurehko varastointialue (yli X X X O X X 1000 m²) 7. Julkisivutoimenpide - rakennuksen julkisivun muut- X O O taminen - kattomuodon muuttaminen X X X - julkisivu- tai katemateriaalin O O O muuttaminen - julkisivujen tai katteen värin O - O merkittävä muuttaminen - ikkunajaon muuttaminen X O O - katukuvaan vaikuttavan markiisin tms. asentaminen - aurinkopaneelin asentaminen O X - X - X 8. Mainostoimenpide - muun kuin luonnonsuojelulaissa säädetyn rakennelman, tekstin tai kuvan asettaminen ulkosalle mainos- tai muussa kaupallisessa tarkoituksessa taikka ikkunaa peittävän mainoksen pysyvä tai pitkäaikainen asettaminen O - -

13 13 9. Aitaaminen - rakennettuun ympäristöön liittyvä erottava kiinteä aita tai kadun reunusmuuri (RakJ 23 :n mukainen) 10. Ympäristökuvajärjestely - muut ympäristökuvaan merkittävästi tai pitkäaikaisesti vaikuttvat järjestelyt ja muutokset 11. Maalämpöjärjestelmän rakentaminen - lämpökaivo tai lämmönkeruuputkisto O - - X X X 1-11 kohdissa tarkoitettu lupa ei ole tarpeen, jos toimenpide perustuu oikeusvaikutteiseen kaavaan tai katusuunnitelmaan taikka maantielain mukaiseen hyväksyttyyn tiesuunnitelmaan. Sellaiset pihamaan rakenteet ja laitteet, jotka eivät edellytä lupa- tai ilmoitusmenettelyä, on kuitenkin rakennettava säädösten ja määräysten mukaiselle etäisyydelle naapurin rajasta ja rakennuksista paloturvallisuutta koskevat määräykset huomioon ottaen. Niiden on myös sopeuduttava ympäristöön eikä niistä saa aiheutua naapurille kohtuutonta haittaa. Rakennusvalvontaviranomaisen tulee ilmoituksen sijasta edellyttää rakennus- tai toimenpideluvan hakemista, jos se yleisen edun tai naapurien oikeusturvan kannalta on tarpeen. Ilmoitukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimenpiteen laajuudesta ja laadusta, esim. asemapiirros. Rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, jollei rakennusvalvontaviranomainen 14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ole edellyttänyt luvan hakemista ilmoitettuun hankkeeseen. Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole aloitettu ja saatettu loppuun yhden vuoden aikana. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi todetuissa kohteissa tehtävät julkisivuihin liittyvät toimenpiteet edellyttävät aina toimenpide- tai rakennuslupaa. Vaikka toimenpide ei vaadi lupaa, sen toteuttamisessa on otettava huomioon asemakaavan määräykset, mahdolliset rakentamistapaohjeet ja rakennettu ympäristö. Mikäli toteutettu toimenpide, kuten pientalon värityksen muutos, ei ulkoasultaan täytä kohtuullisia vaatimuksia tai ei sopeudu ympäristöön, voi rakennusvalvontaviranomainen velvoittaa kiinteistön haltijan muuttamaan toteutuksen säännösten vaatimukset täyttäväksi.

14 14 40 metriä tai korkeammalle mastolle on haettava rakennuslupa. Lentoturvallisuutta mahdollisesti vaarantavan laitteen, rakennelman tai merkin asettamisesta on etukäteen pyydettävä ilmailuviranomaisen lausunto. Yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoimaloista tulee aina pyytää erillinen lausunto Pääesikunnalta ja ilmavoimilta koko kunnan alueella. Mastojen ja muiden vastaavien laitteiden (esim. tuulivoimalat) toteuttamisessa sovelletaan tarvittaessa laajempaa lausunto- sekä lupamenettelyä (suunnittelutarve- / poikkeamismenettely). MRA 64, Ilmailuasetus 1 Aita ja tukimuuri ovat tontin sisäisiä, kun ne sijoitetaan vähintään 1,0 metrin päähän naapurin rajasta. Tukimuurin korkeus mitataan naapuriin päin olevalta muurin sivulta. Rakennusvalvontaviranomainen ohjaa ja neuvoo näiden toimenpiteiden toteuttamiseen liittyvissä kysymyksissä. Rakennuspaikalle rakennettavaan meluvalliin sovelletaan tämän kohdan määräyksiä. MRL 126, 168, MRA Tontin rajan ylittäminen Mikäli rakennus saadaan rakentaa tontin kadun vastaiselle rajalle, rakennus saa ulottua tontin rajan yli katualueelle tai erityisestä syystä muulle yleiselle alueelle seuraavasti: 1) Rakennuksen perustusrakenteet maanpinnan alapuolella 1,5 metrin syvyyteen saakka enintään 0,2 metriä ja maanpinnasta 1,5 metriä syvemmällä olevat perustusrakenteet enintään 1,0 metrin verran; 2) Erkkerit, katokset, räystäät, parvekkeet ja muut vastaavat ilmassa olevat rakennuksen osat enintään 1,0 metrin, julkisen rakennuksen ja liikerakennuksen pääsisäänkäynnin katos voi ulottua katualueelle tarvittaessa enemmänkin. 3) Tekniset laitteet ja muu vastaava enintään 0,3 metriä ja lisäeristyksestä aiheutuvat ulkoseinän osat harkinnan mukaan. Ylityksistä ei saa aiheutua haittaa katualueen käytölle. Kadun pinnan ja rakennuksen osan alapinnan välillä on oltava jalkakäytävän kohdalla vähintään 3,2 metriä ja ajoradan kohdalla vähintään 4,6 metriä vapaata tilaa.

15 15 Rakennusvalvontaviranomainen voi tarvittaessa myöntää luvan ulottaa rakennuksen rakenteet (sokkeli ja antura) katualueelle tai muulle yleiselle alueelle enemmän kuin edellä olevassa määräyksessä on sallittu edellyttäen, että ylitykselle saadaan kunnan teknisen yksikön lupa. Määräystä ei sovelleta tie- tai rata-alueella eikä niiden suoja- ja näkemäalueella. MRA Tontin sisäisen rakennusrajan ylittäminen Rakennus saa ulottua asemakaavassa tai rakennusjärjestyksessä määrätyn tontin sisäisen rakennusrajan yli seuraavasti: 1) Rakennuksen perustusrakenteet ja kellarin rakenteet maanpinnan alapuolella tarpeen mukaan; 2) Erkkerit, katokset, räystäät, parvekkeet, kuistit, portaat ja muut vastaavat rakennuksen osat enintään1,2 metrin verran, erityisestä syystä enemmänkin; 3) Lisäeristyksestä aiheutuvat ulkoseinän osat, vähäiset tekniset laitteet ja vastaavat tarpeen mukaan. Edellä mainituista ylityksistä ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa ympäristölle tai naapureille. Rakennusvalvontaviranomainen voi tarvittaessa myöntää luvan ulottaa rakennuksen osat ja tekniset laitteet tontin sisäisen rakennusrajan yli enemmän kuin edellä olevassa määräyksessä on sallittu. Tämä edellyttää, että kuullaan naapuria, johon päin ylitys suuntautuu. MRL Rakennuksen korkeusasema Rakennuksen korkeusaseman tulee sopeutua olemassa olevan ympäristön korkeusasemiin Rakennusvalvontaviranomainen voi rakennuslupahakemuksen arvioimiseksi tarvittaessa edellyttää luvanhakijalta, että suunnitellun rakennuksen nurkkapisteiden ja tontin

16 16 kulmapisteiden sijainti ja korkeusasema merkitään tontille. Omakotitaloa ja sen autokatosta ja tai muita talousrakennuksia rakennettaessa on erityisesti suunniteltava rakennusten korkeusasemat. Päärakennuksen tulee yleensä asettua talousrakennuksia hallitsevampaan asemaan, minkä vuoksi autokatoksen lattiakorko on yleensä päärakennusta matalammalla lähellä tien tasoa. Korkeusasema sopeutetaan myös naapureiden rakennuksiin. Asemakaava-alueella asuinrakennusten asemapiirrokset tulee yleensä laatia mittakaavaan 1:200. Asemapiirroksesta tulee käydä ilmi RakMK:ssa määrätyt seikat. Asemapiirroksessa tulee aina osoittaa tontin ja ympäröivän alueen olemassa olevat korkeussuhteet. MRL 135, MRA 49, RakMK osa A2 14 Mainoslaitteet ja muut vastaavat laitteet Myynti-, tiedotus-, mainos- ja muuta sellaista laitetta sekä ikkuna- tai ovimarkiisia, terassien aurinko- ja sadesuojaa tai muuta vastaavaa laitetta tontille sijoitettaessa on noudatettava seuraavaa: 1) Rakennukseen kiinnitettävä laite saa ulottua enintään 1,0 metriä tontin rajan yli katualueelle tai muulle yleiselle alueelle siten, että maanpinnan ja laitteen alapinnan välillä on jalkakäytävän kohdalla vähintään 3,2 metriä ja ajoradan kohdalla vähintään 4,6 metriä vapaata tilaa; 2) Laite on kiinnitettävä tukevasti eikä se saa haitata yleisen alueen käyttöä eikä häiritä huomattavasti maisemakuvaa tai haitata yleistä liikenneturvallisuutta; 3) Laitteen muodon, värityksen ja rakenteen on sopeuduttava rakennukseen ja ympäristöön; 4) Laitteet on pidettävä kunnossa ja rikkinäiset laitteet on joko korjattava tai poistettava välittömästi. Liikehuoneiston kunkin ikkunan pinta-alasta saa peittää mainos- tai muussa vastaavassa tarkoituksessa enintään puolet, muussa tapauksessa sille on haettava rakennusvalvontaviranomaisen toimenpidelupa. Ikkunan peittäminen ei saa rumentaa rakennusta tai ympäristöä. MRA 62

17 17 15 Osoitenumero Tontin ja sille rakennetun rakennuksen osoitenumeroinnin on oltava paikoilleen asennettuna viimeistään rakennuksen käyttöönottokatselmuksessa. Rivitalokortteleiden sisäisen osoitenumeroinnin tulee olla jäsentelyltään niin selkeä, että sen nojalla löytää hyvin perille. Mikäli osoitenumero ei näy kadulle tai liikenneväylälle, osoitenumero tulee sijoittaa kiinteistölle johtavan ajoväylän päähän. Vähintään kaksiasuntoisten asuinrakennusten huoneistonumerot tulee olla valaistuja. MRA Rakennetun ympäristön hoito ja valvonta Rakennus ympäristöineen tulee pitää jatkuvasti siistissä kunnossa. Tämän toteamiseksi rakennusvalvontaviranomainen voi tarvittaessa järjestää tarkastuksia, joiden yhteydessä havaitut puutteet kirjataan ja ryhdytään asian vaatimiin toimenpiteisiin. Kaavassa suojellulla tai muutoin arvokkaaksi arvioidulla alueella tulee ennen ympäristökuvaan vaikuttavien toimenpiteiden toteuttamista olla yhteydessä rakennusvalvontaviranomaiseen. Yleistä puisto-, viher- tai muuta aluetta ei saa käyttää kiinteistön piha-alueena eikä jätteen tai muun materiaalin varastointiin. Ympäristön tilaa arvioivan tarkastuksen järjestämisestä tiedotetaan erikseen. MRL mom IV LUKU PIHAMAA 17 Pihamaan rakentaminen Pihamaata rakennettaessa on huolehdittava siitä, että pihamaasta tulee tontin käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla käyttökelpoinen ja viihtyisä. Lisärakentamisen yhteydessä on olemassa olevan pihamaan käyttökelpoisuutta ja viihtyisyyttä tarvittaessa parannettava jäsentämällä olevia autopaikka-alueita,

18 18 kohentamalla ja lisäämällä istutuksia, vähentämällä liikkumisesteitä tai rakentamalla pihamaan käyttökelpoisuutta parantavia rakennelmia. Pihamaan muutoksissa tulee ottaa huomioon tontin asukkaiden lisäksi rajanaapurit. Asuntotonteilla on piha-alueista osoitettava sisäänkäyntien läheisyydestä lasten leikkipaikoiksi ja asukkaiden oleskeluun soveltuvaa yhtenäistä aluetta vähintään 15 m 2 asuntoa kohti. Istutuksilla tulee erotella rakennukset, paikoitusalueet, oleskelualueet ja muut toiminnat toisistaan. MRL 155 ja ja 4 mom. 18 Pihamaan korkeusasema Pihamaan korkeusaseman tulee sopeutua olemassa olevan ympäristön korkeusasemiin. Pihamaan korkeussuhteita ei saa ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa olennaisesti muuttaa siitä, mitä rakennusluvan myöntämisen yhteydessä vahvistetut piirustukset osoittavat. MRL Sade- ja pintavesien johtaminen Katolle ja pihamaalle sekä salaojiin kertyvä vesi on johdettava tontin omaan sadevesiviemärijärjestelmään ja imeytettävä tontilla. Mikäli tontin maaperä on sellainen, että imeyttäminen ei ole mahdollista, johdetaan ne vesihuoltolaitoksen sadevesiviemäriin, avo-ojajärjestelmään tai haittaa aiheuttamatta ympäröivään maastoon. Mikäli sade- ja pintavedet johdetaan sadevesijärjestelmään tai tien kuivatusjärjestelmään, rakennuslupahakemukseen on liitettävä järjestelmän haltijan suostumus. Mikäli sadevedet johdetaan ympäröivään maastoon tontin ulkopuolelle, siihen on hankittava maanomistajan suostumus. Pihamaa sekä sade- ja pintavesien poisjohtaminen on toteutettava siten, ettei luonnollisen vedenjuoksun muuttamisesta aiheudu huomattavaa haittaa naapurille. Rakennuslautakunta voi edellyttää useampia tontteja yhteisesti suunnittelemaan ja toteuttamaan sade- ja pintavesijärjestelyt. Mikäli tontilla olemassa olevia vanhoja avo-ojia halutaan täyttää, on ensin selvitettävä ojan täyttämisen vaikutukset sekä oman tontin että naapuritonttien sade- ja pintavesien johtamiselle.

19 19 MRL mom. 6 kohta ja Tontin liikennejärjestelyt ja paikoitus Tontin ajoneuvoliikenne tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että ajoneuvoliikenteestä ei aiheudu vaaraa. Tontille saadaan tehdä vain yksi 5 m leveä ajoneuvoliittymä. Erityistapauksissa, kuten isoilla kulmatonteilla, ajoneuvoliittymiä voidaan tehdä kaksi. Ajoneuvoliittymästä on oltava riittävä ja esteetön näkemä molempiin suuntiin. Pelastuslaitoksen nostokalustolla tulee olla vapaa pääsy kolmikerroksisen tai sitä korkeamman rakennuksen viereen siten, että pelastustoimenpiteet ovat mahdollisia. Kolmikerroksisen tai sitä korkeamman rakennuksen pihamaalle tai rakennukseen on sijoitettava kyltti, josta ilmenee pelastustien sijainti. Autopaikkoja tulee osoittaa seuraavasti, ellei asemakaavassa ole toisin määrätty: - 1 autopaikka liike- ja toimistorakennusten 50 m 2 kerrosalaa kohti; - 2 autopaikkaa asuntoa kohti; - 1 autopaikka yleisten rakennusten 100 m 2 kerrosalaa kohti; - 1 autopaikka teollisuuslaitoksen kahta työntekijää kohti. Autopaikat on järjestettävä istutuksien, katosten tai muiden keinojen avulla siten, ettei muodostu suuria yhtenäisiä paikoituskenttiä. Tontille tulee varata riittävä tila lumen varastointiin. Tontin sisäinen liikenne tulee järjestää siten, että se ei heikennä liikenneturvallisuutta, vaikeuta tienhoitoa ja että liittymäjärjestelyt ovat turvalliset. Suuret paikoitusalueet tulisi jakaa istutuksien, katosten tai muiden keinojen avulla osiin siten, että ei muodostu yli 10 autopaikan yhtenäistä kenttää. Asuintonttia kaava-alueella ei ole tarkoitettu käytöstä poistettujen ajoneuvojen, kuormaautojen, työkoneiden, asuntovaunujen ja isojen veneiden säilytykseen. Naapureita ei muutoinkaan pidä häiritä meluavilla ja likaavilla töillä tai varastoimisella. MRL:n 167 :n mukaan rakennusluvassa osoitetut ja hälytysajoneuvoja tai huoltoajoa varten tarkoitetut kulkuyhteydet tulee säilyttää ajokelpoisina. Pelastustien sijaintia osoittava kyltti on sijoitettava näkyvään paikkaan, esim. kerrostaloissa porrashuoneisiin ilmoitustaulun yhteyteen. Haja-asutusalueilla tieliittymän rakentaminen tai sen käyttötarkoituksen muuttaminen edellyttää tienpitoviranomaisen lupaa.

20 20 MRL 155 ja mom., Pelastuslaki 10 ja 11, Maantielaki 11 ja Vajojen ja muiden rakennelmien rakentaminen Vaja, katos tai muu rakennelma on sijoitettava naapuritontin rajasta vähintään omaa korkeuttaan kauemmaksi. Rakennelman sijoittaminen edellä mainittua lähemmäksi edellyttää naapuritontin haltijan suostumusta. Erityisistä syistä rakennusvalvontaviranomainen voi kuitenkin antaa luvan rakentaa rakennelma edellä sanottua lähemmäksi rajaa tai naapurin rajaan kiinni, vaikka naapuri ei ole antanut siihen suostumustaan. MRL:n 168 :n mukaan rakennelman tulee myös terveellisyydeltään, turvallisuudeltaan ja ulkoasultaan täyttää kohtuulliset vaatimukset. Rakennelman ja laitoksen tulee sopeutua ympäristöön eikä se saa olla haitaksi liikenteelle. Sellainenkin vaja, jota ei pidetä rakennuksena, on rakennettava kaavan, palomääräyksien yms. mukaan. Naapurin suostumuksen puuttuessa rakennusvalvontaviranomainen voi naapurin vaatimuksesta velvoittaa siirtämään rakennelmaa. Mikäli rakennelma ei muutoin täytä edellisessä kappaleessa selostettuja vaatimuksia voi rakennusvalvontaviranomainen määrätä rakennelman poistettavaksi tai muutettavaksi vastaamaan vaatimuksia. Rakennelmien rakentamisessa tulee noudattaa alueella entuudestaan vallitsevaa rakentamistyyliä. Jätekatoksia ja -suojia suunniteltaessa ja toteutettaessa on syytä kiinnittää erityistä huomiota paloturvallisuuteen, siisteyteen ja hygieniaan. MRL 157 ja 168, MRA 57 ja 58, kulloinkin voimassa olevat jätehuoltomääräykset 22 Aidan rakentaminen ja kunnossapito Uudisrakentamisen yhteydessä tontin tai rakennuspaikan kadun vastaiselle rajalle voidaan istuttaa aita tai rakentaa enintään 1,5 m korkea kiinteä aita, ellei asemakaava toisin määrää. Aidan tulee materiaaliltaan, korkeudeltaan, muodoltaan ja väriltään sopeutua ympäristöön. Aidasta ei saa aiheutua haittaa naapurille, liikenteelle eikä kadun kunnossaja puhtaanapidolle. Tonttien välisellä rajalla olevan aidan rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaavat

21 21 tonttien haltijat puoliksi, ellei velvollisuuden muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäli jakoperusteesta ei sovita, siitä päättää rakennuslautakunta. Tie- ja katualuetta vastaan pensasaita istutetaan vähintään 0,6 metrin päähän tontin rajasta omalle puolelle, jottei se vaikeuta tien tai kadun pitoa tai aita vahingoitu tietä hoidettaessa. MRA 62 V LUKU RAKENNUKSEN ELINKAARI 23 Rakennuksen käyttöikä Rakennuksen suunnittelun lähtökohtana on rakennukselle määriteltävä käyttöikä, jonka on oltava rakennuksen tarkoitukseen nähden riittävän pitkä. Rakennusvalvontaviranomainen voi ennen rakennuslupapäätöksen tekemistä edellyttää luvan hakijaa esittämään asiantuntijan laatiman arvion siitä, täyttääkö suunniteltu rakennus sille määritellyn käyttöiän. Rakennusmateriaalien tulee olla kestäviä ja helposti kunnossapidettäviä. Rakennuksen tekninen toimivuus koko käyttöiän ajan varmistetaan kunnossapidon suunnittelulla ja taloteknisen muunneltavuuden huomioon ottamisella rakentamisvaiheessa. Rakenteita ja laitteita suunniteltaessa ja valittaessa on syytä ottaa huomioon rakennukselle määritelty käyttöikä. Rakenteiden ja laitteiden korjattavuus ja vaihdettavuus ovat erityisen tärkeitä kuluvissa rakennusosissa ja mikäli rakentamisessa käytetään lyhytikäisiä materiaaleja. Tilapäisten rakennusten rakenteiden ja rakennusosien suunnittelussa on otettava huomioon uusiokäyttö. MRL 1, 12, 131 ja 152, MRA Materiaalivalinnat Rakentamisessa tulee käyttää materiaaleja, joiden kestävyydestä, huollettavuudesta, korjattavuudesta ja käytöstä poistamisesta on kokemusta tai luotettavaa tietoa.

22 22 Asemakaava-alueen ulkopuolella asuinrakennusten julkisivut suositellaan tehtäväksi puusta. Rakennuksen julkisivu voidaan toteuttaa toisinkin, jos rakennus näin toteutettuna sopeutuu ympäröivän alueen yleisesti noudatettuun rakennustapaan. Materiaalien valintaan vaikuttavat aiheutuvat ympäristöhaitat, materiaalien kierrätettävyys ja niiden valmistukseen kulunut energia. Tavoitteena tulisi olla vähän energiaa kuluttava rakennus. Lämmitysmuodon, rakenteiden ja rakennusosien valinnalla pyritään minimoimaan käytön aikainen energiankulutus ja sen ympäristövaikutukset. Suositeltavat lämmitysmuodot ovat kaukolämpö sekä uusiutuvaan energiaan perustuvat lämmitysratkaisut. Puurakenteinen julkisivu on maaseutualueiden perinteinen ja luonnollinen rakennustapa. Rakenteiden pitkäikäisyydestä ja kunnossapidon helppoudesta on runsaasti kokemusperäistä tietoa. MRL 117 ja Kunnossapito ja korjaaminen Rakennusta tulee hoitaa ja pitää kunnossa eikä sitä saa päästää rapistumaan korjauskelvottomaksi. Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon kunkin rakennuksen ominaispiirteet, eikä korjaaminen saa johtaa tyylillisesti ympäristöstä poikkeavaan lopputulokseen. Kaavassa tai rakennussuojelulain nojalla suojeltua rakennusta ei saa muuttaa tai käyttää niin, että rakennuksen suojeluarvo siitä vähenee. Kun rakennus on asemakaavassa suojeltu ja määrätty, että rakennuksen julkisivun tyyliä ei saa muuttaa, tyylin muuttamiseksi katsotaan mm. rakennuksen julkisivun, katon, ovien ja ikkunakarmien ja - puitteiden materiaalin, värityksen sekä ikkunajaon muuttaminen. Mitä 9 :ssä on määrätty rakennuksen rakentamisesta, noudatetaan soveltuvin osin myös korjausrakentamisessa. Korjausrakentamista suunniteltaessa tulee selvittää rakennuksen rakenteiden mahdollinen saastuneisuus. Rakennus vanhenee ja kuluu käytössä. Oikein ajoitettu ja tehty kunnossapito ja korjaus pidentävät rakennuksen ikää. Rakennuksen korjaamisessa on hyvä käyttää rakennuksen alkuperäisiä ja sen rakentamisajankohdalle tyypillisiä materiaaleja. Tällä varmistetaan myös materiaalien yhteensopivuus. Korjaamisessa on myös syytä ottaa huomioon korjaustavan toimivuus pitkällä aikavälillä. Korjausaineiden valintaan vaikuttavat hinnan lisäksi niiden kestoikä, huoltotarve, korjattavuus, myrkyttömyys, valmistukseen käytetty energiamäärä ja yhteensopivuus liittyviin rakennusosiin ja -aineisiin.

23 23 Asbestia sisältävien rakenteiden purkutöistä on annettu määräyksiä valtioneuvoston päätöksessä. Erityistä varovaisuutta on noudatettava myös homevaurioiden korjaustöissä. MRL 166, RakSL 16, Vnp 1380/94 26 Rakennuksen purkaminen Rakennusvalvontaviranomainen voi rakennuksen tai sen osan purkamislupahakemusta käsitellessään edellyttää hakijaa toimittamaan Museoviraston tai maakuntamuseon antaman lausunnon rakennuksen kulttuurihistoriallisesta tai rakennustaiteellisesta arvosta. Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää, että ennen purkamistyön käynnistämistä on esitettävä purkamissuunnitelma. Purkamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota purkamistyöstä aiheutuvien melu- ja pölyhaittojen rajoittamiseen. Työturvallisuudesta purkutyön yhteydessä on säädetty erikseen. MRL 127 :n mukaan rakennuksen tai sen osan purkaminen edellyttää tapauksesta riippuen joko purkamisluvan hakemista tai purkamisilmoituksen tekemistä. MRA 55 :n mukaan purkamista koskevassa lupahakemuksessa tai ilmoituksessa on esitettävä selvitys syntyvän rakennusjätteen määrästä ja sen lajittelusta. Hakemuksessa on erikseen ilmoitettava terveydelle tai ympäristölle vaarallisesta rakennus- tai purkujätteestä ja sen käsittelystä. Lupahakemukseen tai ilmoitukseen tulee lisäksi liittää ilmoitus purettavien rakennusosien mahdollisesta hyväksi käyttämisestä ja tarvittaessa tieto mahdollisuudesta saada niitä säilytettäviksi tai käytettäviksi. Purkamissuunnitelmassa on selvitettävä purkamistyön turvallinen järjestäminen sekä purettavien materiaalien ja rakennusosien lajittelu ja hyötykäyttö. Jos kohteen käyttöhistorian perusteella arvioituna maaperään on saattanut johtua ongelmajätteitä, on syytä selvittää maaperän saastuneisuus. MRL 127, 139 ja 154, MRA 55 ja 67, jätelaki, VNp rakennusjätteistä, purkutyömaan jätehuolto-opas, VNp rakennustyön turvallisuudesta 43, kulloinkin voimassa olevat jätehuoltomääräykset

24 24 VI LUKU JULKINEN ULKOTILA 27 Julkisen ulkotilan määritelmä Julkisella ulkotilalla tarkoitetaan tilaa, joka on asemakaavassa määritelty liikenne-, katu-, tori-, puisto- tai virkistysalueeksi tai joka on asemakaava-alueen ulkopuolella edellä mainitussa käytössä. Julkisten rakennusten piha-alueet ovat usein luonteeltaan julkisia. MRL Kadut, torit ja muut vastaavat liikennealueet Katujen, torien ja muiden vastaavien liikennealueiden päällystemateriaalit ja muut rakenteet on suunniteltava ja rakennettava kunkin alueen ympäristökuvaan sopiviksi. Peruskorjauksen tai uudestaan rakentamisen yhteydessä kadun pinnan korkeutta ei saa ilman erityistä syytä olennaisesti muuttaa niin, että kadun varrella olevat tontit jäävät katuun nähden alemmaksi tai ylemmäksi kuin ne olivat ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. Katu-, tori- ja muulle vastaavalle alueelle ei saa sijoittaa siirrettäviä myynti-tiedotus tai mainoslaitteita, jos ne vaarantavat jalankulkijoiden turvallisuuden tai haittaavat kadun käyttämistä ja kunnossapitoa tai heikentävät ympäristökuvaa tai liikenneturvallisuutta. Kadun kunnossa- ja puhtaanapidosta on säännöksiä kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetussa laissa sekä järjestyssäännössä. Lisäksi on otettava huomioon järjestyssäännön määräykset mainonnasta yleisellä paikalla ja mainosten poistamisesta. MRL 84-89, mom., laki yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta. 29 Julkisen ulkotilan rakennelmat ja laitteet Julkiseen ulkotilaan sijoitettavien rakennelmien koko, rakenne ja ulkoasu tulee suunnitella ja rakentaa kunkin alueen ympäristökuvaan sopivaksi.

25 25 Asemakaava-alueella jakokaapit ja muut vastaavat tekniset laitteet on sijoitettava rakennuksiin. Jollei näin voida menetellä ilman kohtuuttomia vaikeuksia, ne voidaan sijoittaa asemakaavassa varatulle paikalle (katualueelle) siten, ettei liikenneturvallisuus vaarannu ja ettei niistä ole haittaa alueen kunnossa- ja puhtaanapidolle. Julkiseen ulkotilaan pystytettävien tai sijoitettavien rakennelmien tai laitosten luvanvaraisuus on määritelty MRL 126 :ssä ja MRA :ssä ja tässä RakJ:ssä. MRL:n mukaan sellaisen rakennelman tai laitoksen pystyttämiseen ja sijoittamiseen, jota ei ole pidettävä rakennuksena, tarvitaan toimenpidelupa, jos toimenpiteellä on vaikutusta luonnonoloihin, ympäröivän alueen maankäyttöön taikka kaupunki- tai maisemakuvaan. Asetuksessa on luettelo toimenpiteistä, joille lupa on haettava. Toimenpidelupa ei ole kuitenkaan tarpeen, jos toimenpide perustuu MRL:n mukaiseen katusuunnitelmaan. MRL 126, MRA Puistot Puistoihin rakennettavien rakennusten, rakennelmien, laitosten ja muiden rakenteiden sekä puistokäytävien pinnoitteiden tulee soveltua kunkin puiston luonteeseen. Puistoon ei saa sijoittaa myynti- tai mainoslaitteita, elleivät ne liity kiinteästi puistossa harjoitettavaan toimintaan. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevan rakennuksen saa sijoittaa puistoon erikseen osoitetulle rakennusalalle. Rakennuksen pinta-ala ei saa ylittää 20 m 2, ellei kaavassa ole toisin määrätty. Puistoon tai muulle asemakaavassa osoitetulle virkistysalueelle saa rakentaa siten kuin asemakaava ja MRA 47 osoittavat. Myynti- ja mainoslaitteiden sijoittamisessa on otettava huomioon kunnan järjestyssäännön määräykset mainonnasta yleisellä paikalla ja mainosten poistamisesta. MRL mom. ja 168, MRA 47 ja Mastojen rakentaminen Mastot ja vastaavat tekniset pylväät on sijoitettava niin, etteivät ne riko tarpeettomasti maisemaa eivätkä aiheuta haittaa naapureille.

26 26 Antennit ja muut vastaavat on pyrittävä sijoittamaan jo olemassa oleviin mastoihin tai kerrostalojen katoille 40 metriä tai korkeammalle mastolle on haettava rakennuslupa. Lentoturvallisuutta mahdollisesti vaarantavan laitteen, rakennelman tai merkin asettamisesta on etukäteen pyydettävä ilmailuviranomaisen lausunto. Ympäröivästä maastosta ja rakennuksista oleellisesti poikkeava mastojen toteuttaminen saattaa edellyttää puolustusvoimien lausuntoa. Yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoimaloista tulee aina pyytää erillinen lausunto Pääesikunnalta ja ilmavoimilta koko kunnan alueella. Mastojen ja muiden vastaavien laitteiden (esim. tuulivoimalat) toteuttamisessa sovelletaan tarvittaessa laajempaa lausunto- sekä lupamenettelyä (suunnittelutarve- / poikkeamismenettely). MRA 64, Ilmailuasetus 1 32 Tapahtumien järjestäminen Erilaisten tapahtumien järjestämistä varten voidaan julkiseen ulkotilaan pystyttää yleisötelttoja ja muita vastaavia siirrettäviä rakennuksia ja rakennelmia ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa niin, että ne voivat olla pystytettyinä paikallaan ja käytössä korkeintaan kaksi viikkoa. Tapahtumien järjestämisellä pitää olla maanomistajan lupa ja muut mahdollisesti tarvittavat luvat. Kokoontumisasioista on tällä hetkellä säännöksiä kokoontumishuoneistoista ja kokoontumisalueista annetussa asetuksessa (238/78). VII LUKU TYÖMAAT 33 Työmaan perustaminen, hoito ja purkaminen Työmaa on erotettava ympäristöstään tarkoituksenmukaisesti, tarvittaessa aitaamalla. Työmaa-aidan koon, rakenteen, materiaalin ja värin on sopeuduttava ympäristöön.

27 27 Maisemallisesti arvokkaat puut ja merkittävät luonnontilaiset tontinosat tulee suojata työmaa-aikana huolellisesti. Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä tai rakennustyötä valvottaessa rakentajaa laatimaan tarvittavan suojaussuunnitelman. Työmaa on pidettävä hyvässä ja siistissä järjestyksessä. Työmaata on hoidettava niin, ettei siitä aiheudu henkilö- tai omaisuusvahinkoja, liikenne- ja muita häiriöitä tai kohtuutonta muuta haittaa ympäristölle. Työmaalla rakennusmateriaalit on säilytettävä suojattuina. Rakentamiseen ei saa käyttää vaurioituneita materiaaleja tai rakennusosia. Rakennustyön jälkeen työmaan huoltorakennukset ja työmaa-aidat yms. työmaarakenteet on poistettava viipymättä ja työmaa-alue on siistittävä. Vahingoittunut katu- tai muu alue on pantava viivytyksettä kuntoon. Työmaa tulee tarvittaessa liittää vesihuoltoverkostoon verkoston haltijan antamien ohjeiden mukaisesti. Hulevesijärjestelmät tulisi rakentaa mahdollisuuksien mukaan työmaan alkuvaiheessa. Työmaa-aikana viemäriin ei saa johtaa haittaa tai vahingonvaaraa aiheuttavia aineita, esineitä, maa-ainesta tai muita jätteitä. MRA 83, RakMK osa A1, ympäristöministeriön rakennustyön valvontaa koskevat määräykset 1990 ja RakMK osa C2 kosteuden eristämistä koskevat määräykset Katualueen käyttäminen Tekninen yksikkö voi myöntää hakemuksesta oikeuden määräajaksi käyttää katu- tai muuta yleistä aluetta työmaata ja sen huoltotiloja varten. Hakemukseen on sisällytettävä tarpeelliset suunnitelmat työmaan aitaamisesta, jätehuollon, ajoneuvo- ja erityisesti jalankulkuliikenteen turvallisesta järjestämisestä sekä melu- ja pölyhaittojen rajoittamisesta. Työmaajärjestelyissä on yleisen huolellisuuden lisäksi noudatettava poliisin antamia ohjeita liikenneturvallisuuden ylläpitämiseksi ja liikenteen, etenkin kevyen liikenteen sujuvuuden turvaamiseksi. 35 Katualueen työlupa Kunnan hallitsemalla katu- tai muulla yleisellä alueella suoritettavaan kaivamiseen ja louhimiseen sekä johtojen, rakennelmien ja laitteiden sijoittamiseen on haettava teknisen yksikön lupa. Lupahakemukseen on liitettävä tarvittavat tiedot työn suorittamisesta, kuten

28 28 työmaa-alueen merkitsemisestä ja mahdollisesta aitaamisesta, työn toteutusajankohdasta, ajoneuvo- ja jalankulkuliikenteen järjestämisestä, melu- ja pölyhaittojen rajoittamisesta sekä mahdollisesti saastuneiden maiden käsittelystä. Lupahakemukseen on liitettävä selvitys alueen kuntoon saattamisesta. Poikkeavista liikennejärjestelyistä tulee ilmoittaa alueen pelastusviranomaiselle. Työluvan asemesta voidaan kunnan teknisen yksikön kanssa erikseen sovittavalla tavalla soveltaa luvan sijasta töiden ennakkoilmoitusmenettelyä. 36 Työmaataulu Vähintään kolme kuukautta kestävälle rakennustyömaalle on pystytettävä työmaataulu tai -kyltti, josta ilmenevät työn kohde, työstä vastaavat tahot ja yhteystiedot sekä kohteen arvioitu valmistumisajankohta. Työmaataulua ei vaadita loma-asunnon, talousrakennuksen tai vastaavan vähäisen rakennustyön työmaalle. Kyltin tarkoituksena on opastaa materiaalitoimituksia ja tiedottaa työmaan luonteesta ja kestosta. Omakotityömaan kyltiksi riittää 0,3 m x 0,4 m suuruinen säänkestävä kyltti, josta ilmenevät työn kohde ja rakennuttaja. MRL 133, MRA Työmaan jätehuolto Työmaan jätehuollon tulee olla suunnitelmallista. Työmaa tulee olla riittävästi varusteltu jätehuollon järjestämiseksi. Työmaan jätehuollosta on säännöksiä jätelaissa ja -asetuksessa sekä sekä kulloinkin voimassa olevissa jätehuoltomääräyksissä. MRL 157

29 29 VIII LUKU VESI- JA JÄTEHUOLTO, MAAPERÄ, POHJAVEDET JA MELU 38 Vesihuolto Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella sijaitseva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin vesihuoltolain mukaisesti. Kiinteistön kuivatusvedet tulee erottaa viemärivesistä. Mikäli kiinteistön kuivatusvedet on johdettu aiemmin jätevesiviemäriin ja kiinteistön läheisyyteen rakennetaan hulevesiviemäri, tulee kiinteistön liittyä ja johtaa kuivatusvedet hulevesiviemäriin. Vesihuoltoverkoston ulkopuolisilla alueilla on rakennushankkeeseen ryhtyvän syytä selvittää puhtaan veden laatu. Mikäli puhtaan veden laadussa on ongelmia, tulee ryhtyä toimenpiteisiin puhtaan veden laadun varmistamiseksi. Vesihuoltoverkoston ulkopuolella kiinteistön jätevedet tulee käsitellä voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen edellyttämällä tavalla. Jätevesijärjestelmän saostus- ja umpikaivosäiliöiden lietteet saa luovuttaa vain asianmukaiset luvat omaavalle jätteen vastaanottajalle.. Sade- ja pintavesien johtaminen, kts. 19. Pohjavesialueet, kts. 41. YSL 8 Liitekartassa 3 on esitetty merkittävän arseeniriskin alueet Liitekartassa 5 on esitetty vesihuoltolaitoksen toiminta-aluekartta 39 Tonttien jätehuolto Rakennuslupahakemuksessa tulee osoittaa tontille rakennettavien rakennusten kokoon ja käyttöön suhteutetut, riittävät tilat jätehuollon järjestämiseen. Mikäli jätteiden keräysvälineet sijoitetaan tontin pihapiiriin, on niiden suojaksi rakennettava jätesuoja, - katos tai -aitaus. Mikäli uudet usealle asunnolle tarkoitetut jätteiden keräilyvälineet sijoitetaan katokseen, tulee katoksen olla lukittu ja sen suunnittelussa tulee huomioida tahallaan sytytetyn

30 30 tulipalon mahdollisuus. Tonttien jätehuollossa on jätelain ja -asetuksen säännösten lisäksi noudatettava kulloinkin voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä. MRL 157, MRA Maaperä ja pohjavedet Rakennusluvan hakijan on tarvittaessa selvitettävä rakennuspaikan maaperän kantavuus sekä maaperän ja pohjaveden mahdollinen pilaantuneisuus ja tarvittaessa liitettävä tämä selvitys rakennuslupahakemusasiakirjoihin. Lupahakemusasiakirjojen mukaan on tarvittaessa liitettävä myös selvitys niistä toimenpiteistä, joihin on tarpeen ryhtyä mahdollisen pilaantuneisuuden takia. Radonhaittojen esiintyminen tulee ottaa rakentamisessa huomioon ja esittää siihen liittyvät ratkaisut suunnitelmissa. Alapohjarakenteet on suunniteltava siten, että tai täyttömaassa maaperässä mahdollisesti oleva radon ei pääse huonetiloihin. Rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä luvan hakijan ottamaan asian huomioon rakenteita suunniteltaessa, mikäli maaperän mahdollista pilaantuneisuutta ei ole pystytty luotettavasti selvittämään. Katujen, puistojen ja muiden yleisten alueiden rakentamista suunniteltaessa on tarvittaessa selvitettävä maaperän ja pohjaveden mahdollinen pilaantuneisuus. Rakennuksen sokkelin korkeuden tulee olla pääosin vähintään 400 mm tulevasta maanpinnasta. Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomainen valvovat, että pilaantuneiden maiden käsittelyn osalta noudatetaan ympäristönsuojelulakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä. MRL 131, MRA 49, ympäristönsuojelulaki 7 ja 8, RakMK osa C2 kosteuden eristämistä koskevat määräykset Rakentaminen tärkeillä pohjavesialueilla Pohjavesialueilla talousjätevesien ja jätevesijärjestelmässä puhdistettujen vesien imeyttäminen, suodattaminen tai johtaminen maahan on kielletty, mikäli siitä voi aiheutua pohja- tai pintaveden pilaantumista tai sen vaaraa. Selvitys siitä, että jätevedet tai