POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3/2010 Potilailta kiittävää palautetta naistentautien ja genetiikan tulosyksikön poliklinikoille Keskusleikkausosasto tuotti näytelmän
Oulun Seudun Hengitysyhdistys Virkistyskeskus Johteenhovi Oulun Hietasaaressa Kokoukset * Koulutukset * Juhlat Juhlasali 100 hengelle, keittiö astioineen, sauna ja grillimaja. Majoitusmahdollisuus kesäisin. Varaukset p. (08) 5343 600, 044 723 5160 Avoinna: ma-pe klo 9.00-14.00 oulunseudun.heli@dnainternet.net www.heli.fi/oulunseutu (KELA-pätevyys) Työnohjaus Työyhteisökonsultaatio Mika Kilpeläinen, ET Psykoterapeutti Puh. +358 44 566 5254 psykoterapiahelmi@gmail.com http://personal.inet.fi /koti/psykoterapiahelmi Oulu Kastellin Apteekki Apteekki lähelläsi Kastellin Apteekki sijaitsee kätevästi Oysin ja markettien läheisyydessä, Ranta-Kastellin ostoskeskuksen vieressä. Meille on helppo tulla Apteekkimme edessä on ilmaisia parkkipaikkoja. Myös liikuntaesteisillä on vaivaton pääsy apteekkiin. Joustavaa palvelua Käytössämme on reseptilääkkeiden suoratoimitus. Sama farmaseutti hoitaa asiasi alusta loppuun, eikä turhaa odottelua synny. Kajaanintie 79, 90230 OULU Puh. 040 353 0033 (08) 330 033 Palvelemme: ma-pe 9-18 la 9-15 TERVETULOA! kastellin.apteekki@apteekit.net www.kastellinapteekki.fi PISARA KONSULTAATIOPALVELUT Työnohjaus Koulutus Työyhteisökonsultaatio Hyvää kesää! Irmeli Parviainen Työnohjaaja FINOD Asemakatu 15 as 7, 90100 Oulu Gsm 040 831 2979 irmeli.parviainen@pisaraoulu.fi www.pisaraoulu.fi Kiitos-viestit ja muu lukijaposti pyydetään lähettämään toimituksen sähköpostiin: liisa.ahlsten@verbi.netppl.fi Osoitteen muutokset: paivi.hietapelto@ppshp.fi puh. (08) 315 4698 Pohjanpiirin ilmestymispäivät vuonna 2010 Lehti ilmestyy Nro 4 17.9.2010 Nro 5 5.11.2010 Nro 6 17.12.2010 Ilmoitusten aineistopäivä viikko ennen ilmestymistä.
Pääkirjoitus Hoitoonpääsy turvataan Kuva: Katja-Maaria Kilponen Pohjois-Pohjanmaan vahvistetun strategian mukaan tarjoamme potilaillemme tarpeelliseksi arvioitua, korkeatasoista ja vaikuttavaa hoitoa turvallisesti ja sairauden kannalta oikea-aikaisesti. Kiireellinen hoito järjestetään välittömästi. Kiireettömässä hoidossa noudatamme valtakunnallisesti sovittuja perusteita. Vuoden 2009 aikana sairaanhoitopiirimme ei kuitenkaan onnistunut kaikkien hoitotakuun velvoitteiden täyttämisessä. Alkuvuoden 2010 aikana tilanne on hieman parantunut, mutta yli kuusi kuukautta hoitoon pääsyä odottaneita oli huhtikuun lopussa 447 ja ensikäyntiä yli kuusi kuukautta odottaneita oli 933. Tilanne on valtakunnallisessa vertailussa heikko. Jonojen kasvun taustalla ovat kustannusten kasvun hillitsemiseksi tehdyt, välttämättömät säästötoimenpiteet, osaavan sijaishenkilöstön vajaus sekä syksyn 2009 H1N1- infl uenssaepidemia. Tilannetta vaikeuttaa Tehy:n ylityöja vuoronvaihtokielto, joka astui voimaan 6.5.2010 ja jatkuu tätä kirjoitettaessa edelleen. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) on asettanut Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille 500 000 euron uhkasakon, joka realisoituu 31.10.2010, mikäli hoitoon pääsyn osalta ei ole päästy lain edellyttämälle tasolle. Tilanne pyritään hoitamaan pääasiassa omalla lisätyöllä, mutta odottajien suuren määrän ja meneillään olevan työtaistelun takia myös ostopalveluja tullaan käyttämään mahdollisuuksien mukaan. Hoitotakuun velvoitteiden täyttämisen lisäkustannuksiksi on arvioitu enintään kolme miljoonaa euroa. Meidän kaikkien velvollisuus on pyrkiä siihen, että täytämme laissa meille annetut velvoitteet hoitoon pääsyn osalta. Tämä on lähikuukausina ehdoton ykkösprioriteettimme. Toivon kaikilta henkilöstöryhmiltä yhteistyötahtoa ja valmiutta hoitaa asia kuntoon alueemme asukkaiden tarvitseman ja oikeutetun hoidon turvaamiseksi. Pidemmällä aikavälillä hoidon lisääntyvään tarpeeseen vastaaminen helpottuu, kun rakenteilla oleva avohoitoyksikkö otetaan käyttöön alkuvuodesta 2011. Yksiselitteisenä tavoitteenamme onkin lain toteuttaminen siten, että annettuja määräaikoja kyetään noudattamaan myös pysyvästi. Tämä edellyttää innovatiivisuutta ja rakentavaa yhteistyötä valtion, sairaanhoitopiirien, omistajakuntien sekä myös yksityisen palvelutuotannon toimijoiden kanssa. Uuden, edelleen tulollaan olevaan terveydenhuoltolakiin sisältyy odotuksia myös näiden osalle. Edellä, meille kaikille suunnatun haasteen ohella haluan toivottaa koko henkilökunnalle rentouttavaa, virkistävää ja ansaittua kesälomaa. On aika ladata akkumme ja huolehtia myös omasta terveydestämme kesästä nauttien. Hannu Leskinen, sairaanhoitopiirin johtaja Pohjanpiiri 3/2010 3
Kuva: Pirjo Pyhäluoto Sisältö Kuva Seija Leskelä Kuva: Martti Ahlstén Kuva: Pirjo Pyhäluoto 3 Pääkirjoitus 5 8 9 10 12 13 14 15 16 18 20 22 THL:n potilastyytyväisyyskysely:parhaat poliklinikat Sairaanhoitopiiri selkeytti hankintasäännöksiä Kaksi uutta palvelukeskusta kuntien ja kuntayhtymien toimintaa tehostamaan Pohjois-Pohjanmaalla reuman hoito jatkuu lähes entiseen malliin Hyvä kenkä tuntuu jalassa hyvältä Mistä kenkä puristaa vai puristaako? Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä: Suun terveydenhuolto oleellinen osa palvelujärjestelmää Professori Hannu Hausenin läksiäisseminaari: Terveyden edistäminen arkielämän foorumeilla Aluehallintoviranomaiset jatkavat läänien työtä terveydenhuollossa Työyhteisön voimannäyte Keskusleikkausosasto tuotti näytelmän OYS:n laboratorio tehokas ja korkeatasoinen Tanssiesitys toi merenalaisen maailman merenneitoineen lasten osastoille 24 Yhteispäivystys 10 vuotta Kolme erilaista toimintakulttuuria yhdistettiin 26 Lahjoituksia 28 29 30 31 Professori Martti Sorri eläkkeelle Geenien metsästys jatkuu Pohjois-Suomen terveydenhuollon tukisäätiö jakoi apurahoja Vaaratapahtumista pitää uskaltaa puhua Innovatiivisia toimintamalleja perusterveydenhuoltoon Englannista Kannen kuva: Pirjo Pyhäluoto 4 Pohjanpiiri 3/2010 32 35 Sairaanhoitajat juhlivat teemalla Imua ihmiselle sisua sairaanhoitajalle Uuden työsuojeluvaltuutetun ajatuksia
THL:n potilastyytyväisyyskysely: OYS:n naistentautien ja genetiikan yksiköllä parhaat poliklinikat Metallista pakotettu tervetulotoivotus kuvaa erinomaisesti Oulun yliopistollisen sairaalan naistentautien ja genetiikan tulosyksikön poliklinikoiden palvelukulttuuria. Sairaala ei ole potilaalle koskaan mukava paikka, mutta täällä käynnistä yritetään tehdä mahdollisimman joustava ja miellyttävä. Yksikön palvelukulttuuri sai kiitoksia myös valtakunnallisessa potilaskyselyssä. Pohjanpiiri 3/2010 5
Oulun yliopistollisen sairaalan naistentautien ja genetiikan tulosyksikön klinikat on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyselytutkimuksessa vuoden 2009 parhaiksi poliklinikoiksi. THL:n erikoissuunnittelija Salla Sainio painottaa kuitenkin, että kyselyyn eivät ole osallistuneet kaikki Suomen sairaalat, joten yksiselitteisesti yksikköä ei voi sanoa Suomen parhaaksi. Se oli vuonna 2009 paras niiden sairaaloiden joukossa, jotka potilaille tehtävään kyselyyn osallistuivat Sainio sanoo. Kyselyn tarkoitus ei ole kilpailuttaa sairaaloita vaan tarjota niille välineitä toiminnan kehittämiseen potilaiden antaman palautteen pohjalta. Vastausten perusteella on mahdollista verrata omaa tulostaan joko parhaan tuloksen saaneeseen, koko tutkimuksen keskiarvoon tai omiin aikaisempiin tuloksiin. Parhaan yksikön nimeämisen ensisijainen tarkoitus siis on, että yksikkö toimisi muille kirittäjänä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tulokset ovat aina olleet keskiarvon yläpuolella Tämä tarkoittaa sitä, että sairaanhoitopiirin hoidon taso valtakunnallisessa vertailussa on hyvä, Sainio sanoo. Sujuvuus ja vuorovaikutus tärkeitä Ylihoitaja Anne Seppäsen mukaan naistentautien ja genetiikan poliklinikoiden vahvuus on ilmoittautumisen sujuvuus, lyhyet odotusajat sekä lääkäreiden ja hoitajien hyvä ammattitaito. Potilaat ovat kokeneet saavansa riittävästi tietoa hoidosta ja hyvät jatkohoito-ohjeet. Kokonaisarvio lääkäreiden ja hoitajien toiminnasta oli erinomainen. Vahvuutena potilaat mainitsivat henkilökunnan hyvät vuorovaikutustaidot. Potilailta on tullut kaiken aikaa paljon spontaania myönteistä palautetta, joten henkilökunta on kyllä tiennyt, että oikealla tiellä ollaan. Nyt saatu tunnustus on vahvistus asialle. Tämän arvokkaampaa palautetta ei voi saada, kun se tulee suoraan meidän potilailtamme, Seppänen sanoo. Hänen mukaansa nyt saatu tunnustus on tulosta johdonmukaisesta ja määrätietoisesta työstä palvelun kehittämiseksi. Se alkoi jo 1980-luvulla ja tiivistyi 2000-luvulla, kun käyttöön otettiin laatukäsikirja, jota päivitetään tarpeen mukaan. Tulosyksikön johtaja Juha Tapanainen sanoo, että Suomen sairaaloissa hoito on tasaisen hyvää, joten tällaisten kyselytutkimusten erot ehkä ennen kaikkea heijastavat potilaalle syntynyttä kokemusta siitä, kuinka häntä hoidettiin. Potilaan saaman varsinaisen hoidon lisäksi hänen arvioonsa vaikuttaa myös se, kuinka hänen kanssaan keskustellaan, mitä ja miten hänelle kerrotaan, kuinka häneen suhtaudutaan. Me olemme jo pitkään kiinnittäneet huomiota vuorovaikutukseen, Tapanainen kertoo. Työtä asiakastyytyväisyyden eteen Laatupäällikkö Leena Lang sanoo, että sairaanhoitopiirissä on tehty paljon töitä asiakastyytyväisyyden kehittämiseksi. THL:n kyselyyn on osallistuttu vuodesta 2004 alkaen vuorovuosin poliklinikoilla ja vuodeosastoilla. Vuodeosastokyselyissä Oulaskangas on nimetty parhaaksi vuonna 2004 ja 2006 ja aistielinten ja syöpätautien tulosyksikkö vuonna 2008. Poliklinikkakyselyissä parhaan yksikön titteli tuli nyt naistentautien ja genetiikan tulosyksikölle, Lang kertoo. Koko sairaanhoitopiirin tulokset ovat olleet säännöllisesti yli maan keskiarvon. Poliklinikkatoiminnassa asiakkaiden tyytyväisyys Anne Seppänen sanoo, että tulosyksikössä potilaiden kulku on suunniteltu toimivaksi prosessiksi. on kasvanut vuoteen 2007 verrattuna. Parhaan arvosanan saivat odotusaika hoitajalle, röntgeniin ja laboratorioon, käytös röntgenissä, ammattitaito hoitajan vastaanotolla ja röntgenissä, vuorovaikutus ja vastaanottoajan pituus röntgenissä. Naistentautien ja genetiikan tulosyksikön poliklinikat Naistentautien poliklinikka Perinnöllisyyslääketieteen poliklinikka Äitiyspoliklinikka Naistentautien syöpäosaston ca poliklinikka Synnytysosaston vastaanoton päivystys Käsittelemme kaiken potilailta tulleen palautteen keskusteluin. Ja palautetta voi tietenkin antaa ja sitä annetaan jatkuvasti. Tällaisia kyselyjä on harvemmin, Juha Tapanainen sanoo. 6 Pohjanpiiri 3/2010
Naistentautien poliklinikan osastosihteeri Kaarina Siira vastaanottamassa poliklinikallle tulevaa potilasta. Kyselytutkimukseen osallistuttiin täyttämällä lomake vastaanottokäynnin yhteydessä. Vähiten parhaita arvosanoja saivat toimitilojen viihtyvyys, liikkuminen sairaalassa ja odotusaika lääkärille sekä poliklinikalta etukäteen saatujen ohjeiden selkeys ja riittävyys. Leena Langin mukaan sairaanhoitopiiri luopuu jatkossa tämän kyselyn käytöstä. Syy on se, että mukana olevien sairaaloiden määrä on laskenut selvästi. Näin ollen valtakunnallinen ver- tailtavuus ei enää ole niin kattava kuin aikaisemmin ja tutkimuksesta saatavan käytännön hyödyn on sairaalan yksiköissä koettu vähentyneen. Teksti Martti Ahlsén Kuvat Pirjo Pyhäluoto Perhe äitiyspoliklinikkakäynnillä. Kätilö Kaarina Tuppi tarkistaa sikiön vointia ajamalla sikiönsydänäänikäyrää. Pohjanpiiri 3/2010 7
Sairaanhoitopiiri selkeytti hankintasäännöksiä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hankinnoissa on toteutunut kilpailutuksen ja hankintasäännösten olennainen tarkoitus. Käytännöissä on ollut puutteita ja niitä on korjattu. Sairaanhoitopiiri on ollut viime aikoina esillä julkisuudessa hankintamenettelyjensä takia erityisesti avohoitotalon rakennuttamiseen liittyvissä asioissa. Sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen sanoo, että julkisissa hankinnoissa ja kilpailutuksissa on kaksi tärkeää periaatetta, joiden pitää aina toteutua. Kilpailutuksen pitää ensinnäkin olla aito. Tämä tarkoittaa, että lopputulos on aidosti avoin eikä kilpailutusta tehdä muodon vuoksi, jotta voidaan valita jokin jo aiemmin päätetty toimittaja. Toinen vaatimus on, että kilpailutuksen lopputuloksen ja tehtävän hankinnan täytyy olla kokonaistaloudellisesti kannattava. Siihen sisältyy ajatus, että hankinnan täytyy olla myös toiminnallisesti ja laadullisesti tilaajan asettamien vaatimusten mukainen. Tällöin aina halvin tarjous ei ole taloudellisin. Nämä vaatimukset ovat toteutuneet sairaanhoitopiirin hankinnoissa ja kilpailutuksissa. Käytännöissä, joiden mukaisesti hankintoja on tehty, on ollut puutteita. Siitä ei pääse mihinkään. Tilintarkastajat ovat kiinnittäneet asiaan huomiota ja olemme uudistaneet säännöstöjä, joiden perusteella päätökset tehdään, Leskinen sanoo. Hankinnoista on toki ollut säännökset jo aiemminkin, mutta ne eivät ole olleet yksiselitteisiä. Päätösvaltaa on esimerkiksi delegoitu eri yksiköissä eri tavalla, eikä kenelläkään ole ollut kuvaa kokonaisuudesta. Lisäksi kaikkien päätösten dokumentointi ei ole ollut riittävää. Uudistusten pohjana uusi strategia Hankintasäännösten muuttaminen perustuu paitsi tilintarkastajien huomautuksiin, myös sairaanhoitopiirin uuteen strategiaan. Sen mukaan sairaanhoitopiirille luodaan johtamisjärjestelmä, joka perustuu avoimeen ja osaavaan johtamiseen. Tähän liittyen strategia toteaa, että johtamisvastuut ja toimivallat määritellään selvästi. Hallintosääntöuudistus ja hankintavaltuuksien uudelleen määrittely käynnistyivät ja niitä on valmisteltu strategian linjausten pohjalta. Valtuusto hyväksyi uuden hallintosäännön 19.4, ja se tulee voimaan ensi vuoden alussa. Hankintavaltuuksien uudistamisen hallitus otti kuitenkin erilliseen käsittelyyn 24.5 ja ne tulivat voimaan jo 1.6. alkaen. Uusien toimivaltarajojen mukaan sairaanhoitopiirin valtuusto päättää yli 20 miljoonan euron investoinneista. Hallitus päättää 2,5 20 miljoonan euron hankkeista ja hankinnoista. Sairaanhoitopiirin johtaja päättää investoinneista, vuokrasopimuksista ja hankinnoista, joiden arvo on 500.000 2,5 miljoonaa euroa. Tulosalueen johtaja päättää laiteinvestoinneista ja palveluhankinnoista, joiden arvo on alle 500.000 euroa. Tekninen johtaja päättää alle 500.000 euron rakennusinvestoinneista, tilojen vuokrasopimuksista sekä kiinteistöjen hoitoon ja ylläpitoon liittyvistä hankinnoista. Kaikkien viranhaltijoiden edellä mainitut hankintapäätökset saatetaan hallituksen tietoon. Hallituksella on mahdollisuus ottaa viranhaltijan hankintapäätös hallituksen päätettäväksi. Hannu Leskinen sanoo, että uusi hallintosääntö ja siihen liittyvät toimivaltarajat selkeyttävät hankintoja. Lainsäädäntö tiukentunut Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ei ole ainoa julkinen organisaatio, joka on joutunut tarkistamaan hankinta- ja kilpailumenettelyjään. Hannu Leskisen mukaan näitä asioita koskeva lainsäädäntö ja lakien tulkinta tiukentuvat koko ajan. Se on pannut julkiset organisaatiot lujille. Tilannetta mutkistaa vielä se, että hävinneet osapuolet valittavat julkisista kilpailutuksista herkästi. Joskus valitukselle on peruste, joskus ei. Tämä pidentää prosessia. Joskus juuri se voi jopa olla valittajan tavoitekin. Päätöksenteon ja toimivaltarajojen selkiyttäminen on paras tie myös valitusten asianmukaiseen käsittelyyn ja niiden vähentämiseen. Teksti Martti Ahlstén 8 Pohjanpiiri 3/2010
Kaksi uutta palvelukeskusta kuntien ja kuntayhtymien toimintaa tehostamaan Suomeen ollaan perustamassa kahta kuntaomisteista palvelukeskusta. Osakeyhtiömuotoiset keskukset on tarkoitus perustaa tämän vuoden syksyllä ja niiden on suunniteltu aloittavan toimintansa vuoden 2011 alussa. Uusien palvelukeskusten puuhamiehenä on toiminut Sitra, joka on neuvotellut hankkeesta vuoden 2009 joulukuusta alkaen noin 200 kuntatoimijan kanssa. Palvelukeskukset on tässä vaiheessa nimetty munkkilatinaksi nimillä KPK ICT ja KPK THH. KPK ICT on kuntien ja kuntayhtymien omistama valtakunnallinen tieto- ja viestintäteknologian palvelukeskus. Se tarjoaa asiakasomistajilleen tietotekniikan asiantuntija-, sovellus- ja infrastruktuuripalveluita. KPK THH puolestaan on kuntien ja kuntayhtymien omistama valtakunnallinen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus, joka tarjoaa asiakasomistajilleen talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita. Aiesopimuksia allekirjoitettu Ensimmäiset aiesopimukset uusista palvelukeskuksista allekirjoitettiin Sitrassa 19.5. Pohjoisen kuntatoimijoista nimensä joko molempiin tai jompaankumpaan paperiin panivat Kuusamo, Liminka, Oulu, Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä ja Ranua. Kaikkiaan allekirjoittajia Sitrassa oli 18. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallitus käsittelee aiesopimuksia 15.6. Kiinnostus yhtiöiden perustamiseen on ollut suurta, ja monessa merkittävässä kunnassa päätöksenteko tapahtuu lähiaikoina. Näyttäisi siltä, että aiesopimukseen liittyy lähes 50 kunta- Kuva Adolfo Vera toimijaa eli pääsemme tavoitteeseen, jonka mukaan palvelukeskusten tulisi kattaa 40 prosenttia Suomen väestöpohjasta, Sitran Kuntaohjelman johtaja Antti Kivelä sanoo. Aiesopimus ei ole vielä lopullinen sitoutuminen yhtiöiden perustamiseen, vaan allekirjoittajat vasta ilmaisevat pyrkimyksensä olla mukana hankkeessa Aiesopimuksen allekirjoittaneet kunnat ja kuntayhtymät pääsevät nyt mukaan linjaamaan perustettavien yhtiöiden toimintaa, yhtiöjärjestystä ja aloitettavia kansallisia kärkihankkeita, Kivelä luonnehtii aiesopimuksen merkitystä. Alueellinen osaaminen hyödynnetään Aiesopimuksen allekirjoittaneet kunnat ja kuntayhtymät sopivat ja määrittelevät myös, miten alueellista erityisosaamista voidaan verkostomaisesti toimivissa uusissa yrityksissä parhaiten hyödyntää, Antti Kivelä kertoo. Molempien yhtiöiden tavoite on vaikuttaa merkittävästi julkisen sektorin tuottavuuskehitykseen ja olla keskeinen toimija 2010-luvun julkisen sektorin vaativassa muutoksessa. Palveluiden ja prosessien yhtenäistämisellä voidaan hillitä kuntien menojen kasvua ja kohdentaa resursseja ylläpidosta kehittämiseen. Palvelukeskusten toimintaa kartoittavaa taustatyötä on tehty yhdessä kuntatoimijoiden, valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton kanssa. Kuntatoimijat ovat olleet myös mukana perustettavien yritysten liiketoimintasuunnitelmien teossa. Kuntakentän innostus ja halu tuottavuuden kasvattamiseen on suurta, Kivelä toteaa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin talousjohtaja Pekka Kaisto kertoo, että sairaanhoitopiiri ja Oulun kaupunki ovat selvittäneet yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen perustamista. Tämä selvitys on ollut käynnissä Sitran hankkeesta riippumatta. Palveluiden järjestämisen nykytilan selvitystä ja mahdollisen palvelukeskuksen tavoitteiden asettamista on valmisteltu ulkopuolisen konsulttityön tulella. Oulun ja sairaanhoitopiirin hanke on mahdollista toteuttaa Sitrahankkeesta erillisenä osana. Toimintaa ei ole suunniteltu käynnistettäväksi vuoden 2011 alusta, kuten Sitran valtakunnallisen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen tavoite on, Kaisto sanoo. KPK ICT Kuntien ICT palvelukeskus Tarjoaa omistajilleen tietohallinnon ja tietotekniikan asiantuntija-, sovellus- ja infrastruktuuripalveluita Järjestää ja kehittää palveluita koordinoimalla kuntasektorin ICT-kehityshankkeita ja palvelutarpeita Yhdistää toimittajien tarjoamia sovelluksia ja asiantuntijuutta valmiiksi, kuntien toimintoja hyödyntäviksi kokonaisuuksiksi, ratkaisuiksi ja palveluiksi. KPK THH Kuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Varmistaa osallistuville kunnille tehokkaan talous- ja henkilöstöprosessien toiminnan Tuottaa yhtenäistä ja laadukasta tietoa kuntien menoista ja tuloista suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi. Toimii aktiivisena kunnallisen talous- ja henkilöstöhallinnon vaikuttajana, kehittäjänä ja koordinoijana yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Teksti Martti Ahlstén Oulun puolesta aiesopimuksen allekirjoitti apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän johtaja Hannu Kallunki taustalla. Oikealla Mikkelin talousjohtaja Heikki Siira ja hänen vieressään Sitran johtava lakimies Jorma Jaalivaara. Pohjanpiiri 3/2010 9
Pohjois-Pohjanmaalla reuman hoito jatkuu lähes entiseen malliin Reumasäätiön sairaalan toiminta Heinolassa on konkurssin myötä päättynyt. Reumaa sairastavien hoitoon Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella sillä ei ole merkittävää vaikutusta, koska alueelta on Heinolaan lähetetty potilaita lähinnä vain laitoskuntoutukseen. Pitkien kuntoutusjaksojen tarve on viimeisen kymmenen vuoden aikana huomattavasti vähentynyt. Syynä tähän on lääkehoidon huima kehitys ja hoidon painottuminen avohoitoon. Reuman tehokas hoito on vähentänyt myös reumakirurgian tarvetta. Reumasäätiön sairaala on ministeri Paula Risikon välikysymyskeskustelussa esittämän toteamuksen mukaan ollut vuosia etenkin lasten reumasairauksien arvostettu hoitopaikka, jossa lapset ja nuoret ovat saaneet moniammatillista hoitoa ja kuntoutusta. STM:n tiedotteen mukaan Reumasäätiön sairaalan talousvaikeudet johtuivat pitkälti reuman hoidon kehittymisestä. Tämä on mahdollistanut reuman tuloksellisen hoidon keskussairaaloissa ja yliopistollisissa sairaaloissa. OYS:ssa reumapotilaat hoidetaan polikliinisesti OYS:n lastenreumatologi Paula Vähäsalo yhtyy ministerin näkemykseen siitä, että lääkehoidon kehittyminen on vähentänyt pitkäaikaisen sairaalahoidon ja etenkin reumakirurgian tarvetta. Hän lisää, että koska reumatologeja on ympäri Suomen, ei kunnilla ole ollut enää tarvetta lähettää reumapotilaita Reumasäätiön sairaalaan siinä määrin kuin aikaisemmin. Lastenreumaa pysytään nykyisin hyvin hoitamaan polikliinisesti. Poliklinikkakäynnin yhteyteen varataan kaikki tarpeellinen, kuten esimerkiksi aika silmälääkärin tai fysioterapeutin vastaanotolle sekä laboratorio- ja röntgentutkimukset. Myös mahdolliset pistoshoidot voidaan usein tehdä samalla käynnillä, hän kertoo. Kehittyneet lääkehoidot ovat vähentäneet lasten reumaortopedian tarpeen niin minimiin, että se on syytä Suomessa keskittää. Lastenreumapotilaiden niveliin kohdistuvia operaatioita tarvitaan todella harvoin ja yleensä ne tehdään vasta kasvun päätyttyä nuoruusiällä. Lastenreuman hoito on järkevää jatkossa toteuttaa siten, että alan koulutuksen, koordinoinnin ja vaikeimpien tautimuotojen hoidon vastuu keskitettäisiin yliopistollisille keskussairaaloille ja lastenreuman hoito noudattaisi samanlaista hoidon porrastusta kuin muissakin erikoissairaanhoitoa vaativissa sairauksissa. Lievimmät lastenreumapotilaat hoidettaisiin siis kussakin keskussairalassa. Lastenreuman esiintyvyys jakautuu varsin tasaisesti ympäri maa. Paula Vähäsalon laskelmien mukaan Pohjois-Suomessa vuosittainen ilmaantuvuus on noin 35 sairastunutta 100 000 lasta kohden. Kelan laskelmissa koko Lastenreumatologi Paula Vähäsalo tutkimassa ultraäänellä pikku-potilastaan Emma Harjua. maassa vastaava luku oli 22/100 000, joka lienee kuitenkin hiukan alakanttiin. Pohjois-Suomessa esiintyvyys ei missään tapauksessa ole ainakaan vähäisempää kuin Etelä-Suomessa. Näiden lukujenkaan valossa ei ole järkevää, että palattaisiin ikään kuin taaksepäin, vanhaan reumasairaala-malliin, jossa lapsia hoidettaisiin keskitetysti vain yhdessä paikassa. Kun lisäksi ottaa huomioon sen, että lastenreuman selvä ilmaantumishuippu asettuu 1 3 ikävuoden välille, yhteen sairaalaan keskittäminen tuntuu mahdottomalta ajatukselta, jouduttaisiinhan pieniä lapsia kuljettamaan satoja kilometrejä pohjoisesta etelään. Keskittämisasetus reuman hoidon osalta on tarkoitus antaa toukokuussa. Yliopistosairaalat koordinoivat reuman hoitoa Reumatautien vaativaa hoitoa on kaavailtu keskitettäväksi viiteen yliopistosairaalaan. Sekä lasten, että aikuisten reuma hoidetaan julkisessa terveydenhuollossa niin, että yliopistosairaalat koordinoivat hoidon kokonaisuutta ja ovat vastuussa vaikeiden tautimuotojen hoitamisesta. Erityisen vaativat hoidot on STM:n tiedotteen mukaan ajateltu keskittää kolmeen osaamiskeskukseen. Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistolliset sairaanhoitopiirit ovat ilmoittaneet olevansa halukkaita toimimaan reuman hoidossa valtakunnallisina osaamiskeskuksina. Hoidon tuloksellisuuden kannalta on tärkeää, että asiantunteva hoito annetaan oikeassa paikassa, oikeaan aikaan. Hoi- 10 Pohjanpiiri 3/2010
don porrastus toimii meillä nyt hyvin. Kun reumasairaus on saatu lääkityksen yms. osalta tasapainoon erikoissairaanhoidossa, potilaat ovat työterveyshuollon tai oman terveyskeskuksensa hoidossa. Vaikeat tautimuodot, vaativaa hoitoa tarvitsevat, reumapotilaat hoidetaan yliopistosairaaloissa, OYS:n reumatologi Anna Karjalainen kuvailee. Reuman hoidon osaajia on ympäri Suomen. Oulun yliopistosairaala on reumatologien mielestä täysin yhdenvertainen reumapotilaiden hoitopaikka etelän yliopistosairaaloiden kanssa. Aikuisten reumapotilaiden hoidossa Heinolan sairaalaa ei ole juuri käytetty. Moneen vuoteen sinne ei ole lähetetty yhtään ainoaa potilasta. Myös reumaortopedia on tehty lähes sataprosenttisesti Oulussa. Lapsia on ollut OYS:sta kuntoutuksessa viime aikoina kymmenkunta. Uusien osaajien koulutus tähtää tulevaisuuteen STM:n tiedotteen mukaan yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat avainasemassa reumasairauksien osaajien koulutuksen varmistamisessa. Koulutusyhteistyötä Oulun alueella yliopistosairaalan ja Pohjois-Suomen keskussairaaloiden kanssa on Anna Karjalaisen mukaan tarkoitus jatkaa. On myös tärkeää, että yliopistosairaalassa on omaa koulutusta ja erikoistuville virkoja. Reuman hoitoon liittyy nykyään hyvin monia asioita ja asiaan perehtymättömän on joskus vaikea hahmottaa kokonaisuutta. Röntgenkuvista nähdään luussa tapahtuneet muutokset, magneettikuvat paljastavat tulehduksen sellaisista paikoista, mihin silmällä ei näe ja ultraäänitutkimus on hyvä apuväline nivelten tutkimisessa. Nivelen pehmytkudoksessa oleva tulehdus voi hoitamattomana tuhota rustoa ja luuta, siksi tulehdus on tärkeä havaita ajoissa, Paula Vähäsalo sanoo. Biologiset täsmälääkkeet ovat parantaneet reuman ennustetta huimasti kymmenen vuoden takaiseen aikaan verrattuna. Kalliiden lääkkeiden kustannushyöty syntyy siitä, kun esimerkiksi lapsen invalidisoituminen voidaan niillä estää. Teksti: Liisa Ahlstén Kuvat: Pirjo Pyhäluoto Reumatologi Anna Karjalainen ja toimintaterapeutti Markku Lehtiniemi kertovat, että reumaatikoille on suunniteltu käteen sopivia keittiö yms. välineitä, jotka auttavat selviytymään päivittäisissä toiminnoissa ja joiden tarve hyvän reumahoidon myötä koko ajan vähenee. Pohjanpiiri 3/2010 11
Hyvä kenkä tuntuu jalassa hyvältä Ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa kenkää, kenkä pitää valita käyttötarkoituksen mukaan. Varsinkin paljon jalkojen päällä olevalla hoitohenkilökunnalla työkengän on oltava jalan mukainen ja jalkaan kohdistuvaa rasitusta vähentävä. H oitotyötä tekevän jalat ovat päivän mittaan kovalla koetuksella, kesken päivää ei jalkoja juuri ehdi leppuuttaa. Kun jalkaterään kohdistuu liian kova rasitus, seurauksena saattaa olla ylikuormitus. Toisen jalat kestävät rasitusta paremmin kuin toisen, selittävänä tekijänä saattaa olla jalan rakenne. Latuskajalka on rakenteellisesti löysä ja lihakset joutuvat tekemään koko ajan työtä, jotta jalka pysyy kuosissa. Latuskajalkaan tulee helposti rasitusvammoja, päkiän ja nilkan alueen kipua ja pohjelihaksen kireyttä, joka aiheuttaa liikerajoituksia, sanoo ortopedi Tuukka Niinimäki. Latuskajalka vaatii erilaisen kengän kuin kaarijalka. Sille sopii korkeakantaisempi kenkä kuin kaarijalalle eli korko voi olla 2 4 senttiä. Latuskajalkaiselle terveyskenkä ei näin ollen ole aina paras mahdollinen kenkä. Kaarijalka on harvinaisempi. Se näyttää hyvältä, siinä on komea kaari. Mutta ongelmana on, että se on rakenteellisesti hyvin jäykkä ja sen iskunvaimennuskyky on huono. Kaikki tärähdykset välittyvät polvi- ja lonkkanivelen alueelle. Tämän tyyppiselle jalalle ovat tavallisia akillesjänteen ongelmat, Tukka Niinimäki kertoo. Arkikäytössä, siis myös työkengissä, pitää olla hyvä iskunvaimennus ja riittävä rullaus eli kengän etuosan pitää olla kaareva. Kantaremmi pitää kengän napakasti jalassa Kengän tehtävänä on suojata, tukea ja avustaa jalkaa ja vaimentaa tärähdysvoimaa liikuttaessa erilai- 12 Pohjanpiiri 3/2010 silla alustoilla, sanoo työfysioterapeutti Kerttu Hämäläinen. Naisilla on taipumus ostaa keskimäärin numeroa liian pienet jalkineet. Jalan koko ja elastisuus muuttuu iän ja esimerkiksi raskauksien myötä. Kenkäkauppojen mittalaitteella jalka olisikin syytä mitata aika ajoin. Suositeltava käyntivara on 1 1,5 senttiä. Varsinkin työkengässä lestin pitää olla suora. Kun kenkää katsoo kengän pohjan puolelta, pitää sen puolittua kannan ja päkiän kohdalta. Käyrälestisessä kengässä pikkuvarpalle jää usein liian vähän tilaa tämä muuttaa jalkapohjien kuormitusta ja tasapainoa tehden liikkumisen epävakaaksi. Tällaiset kengät muuttavat alaraajojen liikeketjun toimintoja vaikuttaen nivelten kulumiseen ja lihastasapainoon, Kerttu Hämäläinen kertoo. Kiertojäykkyydellä on merkitystä etenkin latuskajalalle, joka vaatii jäykät kengät. Korkeaholvinen jalka taas tarvitsee hyvin rullaavat kengät. Työkengän pitää pysyä napakasti jalassa. Jos kantaremmi puuttuu ja kengät ovat täysin kannattomat, kävely muuttuu väkisinkin hiihtämiseksi. Jalka joutuu koko ajan tekemään töitä, jotta kenkä pysyisi jalassa. Seurauksen saattaa olla kantakalvon tulehdus eli luupiikki. Tärkeää on myös se, että kenkä taittuu päkiän kohdalta, sieltä mistä jalkakin. Työkenkiä on hyvä olla käytössä useampia, varsinkin keinupohjakenkiä käyttävällä on hyvä olla vaihtovara. Keinupohjakengillä voi jalan lihaksia työpäivän aikana harjoituttaa, mutta se kannattaa tehdä aluksi pienissä erissä. Teksti: Liisa Ahlstén Työfysioterapeutti Kerttu Hämäläisen mukaan työkengässä on hyvä olla kantaremmi. Vuosi 2010 nimettiin Kenkävuodeksi. Tammikuussa 2010, kenkäviikolla, oli infotilaisuus, jolloin mm. ortopedi Tuukka Niinimäen luennoi aiheesta. Toukokuussa jalkojen hyvinvointiviikkolla olimme galleriakäytävällä kertomassa mm. työkengän valintaan liittyvistä asioista, jalkajumpasta, jalkahoidosta ja samalla myös jaoimme kenkäreseptejä, kertovat työsuojelukonsultti Riitta Polvi-Karjalainen ja terveysliikunnan suunnittelija Riitta Rehula. Kuva: Hannu Marjamaa
Jos minulta kysytään, niin... Mistä kenkä puristaa vai puristaako? Kenkien merkitystä jaloille ei voi koskaan korostaa liikaa, koska jalkasi kannattelevat kehosi painoa työssä ja vapaa-ajalla. Sairaalatyössä kaikissa ammateissa ollaan paljon jalkojen päällä, siksi oikeanlaisten työjalkineiden valinta on äärettömän tärkeä asia. Monen ammatti-ihmisen parhaat vuodet kuluvat työjalkineissa. Kenkien valintaan ja testaamiseen kannattaa nähdä vaivaa. Nuorena sortuu helposti ostamaan kengät, jotka näyttävät hyviltä, eikä sen perusteella miltä ne tuntuvat jalassa. Arvomaailma muuttuu iän myötä, mutta silloin se saattaa olla liian myöhäistä, kun vauriot vääränlaisista kengistä ovat jo syntyneet. Noin 80 ihmistä sadasta kärsii jonkinasteisista tuki- ja liikuntaelinvaivoista. PPSHP: ssäkin suurin poissaolojen syy koostuu tuki- ja liikuntaelinvaivoista. Selkävaivat ovat yleisin syy poissaoloon työpaikalta. Oikeanlaisten kenkien valinnalla voidaan vaikuttaa ryhtiin ja selän hyvinvointiin. Kengän tulee olla jalalle ja tehtävään työhön sopiva. Tiukoilla tai kapeilla kengillä on negatiivinen vaikutus kävelyyn, koska luonnollinen jalkaterän laajeneminen joka askeleella estyy. Lisäksi normaali jalkapohjan kuormitusalue pienenee ja heikentää tasapainoa, sekä tekee kävelystä epävakaata. Varsinkin naisilla on taipumusta hankkia liian pienet kengät. Varpaille tarpeeksi tilaa korkeus- ja leveyssuuntaan. Koville lattioille, joita on sairaalassa, suositellaan riittävän joustavaa ja paksua ulkopohjaa, joka vaimentaa kantaiskua. Kantaremmi kengässä lisää kävelyn turvallisuutta. Kenkätyöryhmässä nimesimme vuoden 2010 kenkävuodeksi, jossa tulisi olemaan neljä tilaisuutta kenkiin ja jalkojen hyvinvointiin liittyen. Ensimmäinen tilaisuus oli tammikuussa ls.10:ssä jossa kenkä/ jalka-asiaa valotettiin monilta näkökulmilta. Kenkätyöryhmässä olemme laatineet Jalkojen hyvinvointioppaan, joka on tulostettavissa Intrassa:Työhyvinvointipalvelut / Jalkojen hyvinvointi; Kengillä kepeästi-kenkävuosi 2010. Ryhmän laatima kenkäresepti hyvän työkengän valintaan löytyy myös sieltä, sekä kenkien esittelypaikalta N- vaiheelta rinnekerroksesta ennen Past - ja kunnonhuonetta. Viikolla 20 17. 21.5 vietimme jalkojen hyvinvointiviikkoa, jolloin Galleriakäytävällä oli kenkätehtaiden edustajia ke.19.5 Julisteet käytävän seinällä esittivät, mitä kaikkea tulee ottaa huomioon, jotta jalkasi ja koko kehosi voisivat hyvin. Kengät eivät yksistään riitä, vaan jalkojen päivittäinen omahoito on tärkeää. Päivittäinen suihkutus ja kuivaus varpaanvälejä unohtamat- Kuva: Arttu Alavahtola ta, rasvaus, kynsien oikeanlainen leikkaus varpaanpäitä myötäillen ja jalkalihasharjoitukset niin kotona, kuin työssäkin ovat osia kokonaisuudesta. Hyvin hoidetut jalat jalalle sopivissa kengissä lisäävät kokonaisvaltaista hyvinvointia. Jalkapohjassa ja varpaiden päissä on yli 200.000 hermopäätettä, enemmän kuin muualla kehossa. Jalkapohjat ovat ainoa ruumiinosa, joka on tuntokontaktissa ympärillä olevaan fyysiseen maailmaan. Tutkimusten mukaan paljasjaloin kävely on luonnollisinta ja terveellisintä, kun paino jakautuu tasaisesti kantapäälle ja päkiälle. Kesällä kannattaa heittäytyä luonnon lapseksi, heittää kengät nurkkaan ja tepsutella nurmella ja hiekalla paljain jaloin. Se hoitaa jalkoja sielua ja koko kehoa. Riitta Polvi-Karjalainen Työsuojelukonsultti/projektityöntekijä / OYS Pohjanpiiri 3/2010 13
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä Suun terveydenhuolto oleellinen osa palvelujärjestelmää Terveyden edistämisen merkitys kasvaa lähivuosina. Suun terveyden ammattilaisilla on siinä tärkeä rooli, sanoi sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä juhlapuheessa, jonka hän piti Oulun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen valmistumis- ja päätösjuhlassa. Liisa Hyssälälle vierailu laitoksen juhlassa oli selvästi mieluinen tehtävä. Iissä syntynyt ministeri on hammaslääketieteen tohtori, ja hän opiskeli Turussa juuri silloin, kun Oulun yliopiston hammaslääketieteen koulutus otti ensiaskeliaan yhteistyökoulutuksena Turun yliopiston kanssa 1970-luvun alkuvuosina. Oulun yliopiston oma hammaslääketieteen laitos valmistui vuonna 1978. Puhe Oulun valmistujaisjuhlassa oli myös Liisa Hyssälän viimeisiä virkatehtäviä ministerinä, sillä tasavallan presidentti oli nimittänyt hänet samana päivänä Kelan uudeksi pääjohtajaksi. Suunnitelmissa oli jättää ministerin tehtävät jokseenkin välittömästi, ja seuraavalla viikolla tiedotusvälineet jo kertoivatkin suunnitelman toteutumisesta. Hyssälä oli edellisen hallituksen peruspalveluministerinä esittelemässä lakia hoitotakuusta. Hänen mukaansa lain valmisteluvaiheessa oli paineita siihen, että suun terveydenhuolto jätettäisiin lain ulkopuolelle. Pidin tärkeänä, että suun terveydenhuolto tulee hoitotakuuseen mukaan ja myös sen alan palveluiden saaminen turvataan. Muuten tasa-arvo terveyspalveluiden saamisessa olisi jäänyt vajaaksi, Hyssälä kertoi. Niin myös tapahtui ja Hyssälä pitääkin hoitotakuuta yhtenä suun terveydenhuollon virstanpylväistä. Toinen on vuonna Ministeri Hyssälän mukaan Oulun hammaslääkärikoulutuksella on hyvä maine. Valmistuvat ovat saaneet hyviä eväitä ja hyvin vahvaa osaamista työelämää varten. 2002 säädetty laki suun terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä koko väestölle. Näyttöä ehkäisevän työn vaikuttavuudesta Terveydenhuoltoa käsitellään julkisuudessa usein ongelmakeskeisesti. Suun terveydenhuollon kohdalla esiin nouseva ongelma on jonot. Ongelmien varjoon yleensä jää se mittava kehitystyö, jota on tehty. Tämän kehittämistyön seurauksena aikuisten suun terveydenhuollon palvelut on saatu kohtuulliseen järjestykseen useimmilla paikkakunnilla. Menestymme hyvin myös pohjoismaisessa vertailussa, Liisa Hyssälä sanoi. Kehittämisen painopiste on kuitenkin muuttumassa, sillä ministerin mukaan terveydenhuollon tulevien vuosikymmenten yksi selvä painopiste tulee olemaan ehkäisevä työ. Eikä tämä koske pelkästään Suomea vaan kyseessä on kansainvälinen trendi. Suun terveydenhuollossa meillä on mittavat kokemukset ja tieteellinen näyttö siitä, miten ehkäisevällä työllä on voitu ehkäistä sairauksien puhkeamista ja leviämistä, hän painotti. Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia jakoi valmistujaisjuhlassa seuraavat palkinnot Vuoden opiskelija -palkinto: Olli Norppa Lasten hammashoidon jaoston stipendi: Sisko Sääskilahti Parodontologian jaoston stipendi: Viivi Alaraudanjoki Protetiikan ja purentafysiologian jaoston stipendi: Olli Norppa Oulun Hammaslääkäriseuran Vuoden opiskelija palkinto: Ilkka Pallonen Juhlavieraat onnittelemassa valmistuneita hammaslääkäreitä. Oulun Hammaslääketieteen Killan Vuoden opettaja -palkinto: Kaisa Karjalainen Vuoden hoitaja -palkinto: Silva Sipola 14 Pohjanpiiri 3/2010
Toinen suuri tulevaisuuden trendi tulee olemaan asiakaskeskeisyys. Se tarkoittaa palveluiden kehittämistä kansalaisten, ei organisaatioiden ehdoilla. Potilaan kaikenlainen voimaannuttaminen palvelee hoidon laadun kehittämistä. Hammaslääkäri on paljon vartija Professori Hannu Hausenin läksiäisseminaari teemalla Terveyden edistäminen arkielämän foorumeilla Terveyden edistämisellä on hyvin suuri painoarvo hallituksen linjauksissa ja STM:n strategiassa. Terveet ja hyvinvoivat ihmiset ovat Suomen taloudellisenmenestyksen ja kilpailukyvyn perusta globaalissa maailmassa. Terveyden edistäminen ja väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen on nostettu meillä terveyspolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi. Terveyden edistäminen on myös yksi hallituksen kolmesta politiikkaohjelmasta. Kyse ei ole pelkästään meidän ministeriömme vastuulla olevasta asiasta, vaan tavoitteena on nostaa terveyden edistäminen koko yhteiskuntapolitiikan keskiöön, ministeri Liisa Hyssälä painotti. Suun terveydenhuollon ammattilaisilla hän näki tärkeän roolin terveyden edistämisessä. Suun ja hampaiden kunto vaikuttavat ihmisen yleisterveyteen ja esimerkiksi vanhusten päivittäiseen selviytymiseen. Tärkeä osa työtä on opastaa potilaita vaikuttamaan itse myönteisesti suun terveyteen. Potilastyö jos mikä edellyttää ihmisläheistä palveluasennetta ja kykyä tulla toimeen hyvin erilaisten ihmisten kanssa. Hammaslääkäri on paljon vartija. Hän on suun alueen lääketieteellinen asiantuntija. Hän tutkii ja hoitaa alansa sairauksia. Hän edistää terveyttä ja huolehtii potilaidensa hyvinvoinnista, ministeri vanhempana kollegana opasti valmistuneita hammaslääkäreitä. Teksti Martti Ahlsten Kuvat Seija Leskelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Pekka Puska aloitti monipuolisen läksiäisseminaarin professori Kyösti Oikarisen avauspuheenvuoron jälkeen aiheenaan Elintavat, elinympäristö ja terveys. Professori Hannu Hausen oli valinnut aiheekseen Miten hampaiden reikiintyminen saadaan hallintaan? Professori Matti Uusituvan aiheena oli Kansalaisjärjestöt ja väestö terveyden edistämisen kulmakivinä. Professori Markku Savolaisen aihe oli Terveys koulutusjärjestelmän haasteena. Seinäjoen terveyskeskuksen johtava ylihammaslääkäri Raija Poutanen puhui teemasta Karieksen hallinta suun terveydenhuollon toimintana. Kuvat: Pekka Korhonen. Professori Hannu Hausenille on myönnetty merkittävä kansainvälinen hammaslääketieteen Yngve Ericsson palkinto. Palkinto, jonka hän jakaa brasilialaisen professorin Jaime A. Curyn kanssa, myönnettiin tunnustuksena merkittävästä panoksesta suun sairauksien ehkäisyssä. PPSHP:n tervehdyksen läksiäisiä viettävälle Hannu Hausenille toivat professori Kyösti Oikarinen ja Veikko Kujala. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtaja Pekka Puska puhui läksiäisseminaarissa elintapojen vaikutuksesta terveyteen. Pohjanpiiri 3/2010 15
Aluehallintoviranomaiset jatkavat läänien työtä terveydenhuollossa Läänien lakkauttaminen ei vaikuta alueelliseen sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäväkenttään kovin paljon. Hallitukset tulevat ja menevät ja tullessaan ja mennessään ne tekevät suuria ja merkittäviä päätöksiä, joista valtaosa kuitenkin historian juoksussa hautautuu unohduksen mereen. Tullessaan ja mennessään hallitukset tekevät myös ikävystyttäviä hallinnollisia päätöksiä, jotka tekohetkellä eivät tunnu kovin tärkeiltä, mutta juuri ne saattavat jäädä historiaan. Yksi tällainen historiaan todennäköisesti jäävä päätös oli läänien lakkauttaminen aluehallintouudistuksen myötä. Tavallisen ihmisen elämään se ei toteutuessaan vaikuttanut sitä tai tätä, mutta tiesi päättymistä pitkälle kulttuurihistorialle, joka sai Oulussa alkunsa vuonna 1775, kun Oulun lääni perustettiin. Läänien sijaan tulivat aluehallintovirastot (AVI) sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY). Lakkautettujen läänien tehtävät jaettiin näille virastoille. Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät tulivat AVIen vastuulle. Valvontaa kehitetään valtakunnallisesti PSAVIn (Pohjois-Suomen AVI) oikeusturva- ja valvontayksikön päällikkö, ylitarkastaja Heli Kajava kertoo, että aluehallintouudistuksen yhteydessä poliisihallinto ja ulosottoa koskeva hallinto järjestettiin kokonaan uusiksi. Sosiaali-ja terveydenhuollon ohjauksen ja valvonnan osalta ei tapahtunut suuria muutoksia. Sosiaali- ja terveydenhuollossa aluehallintoviranomaiset jatkavat tehtäviä, jotka aiemmin kuuluivat lääninhallituksille. Päätehtävämme on edelleen sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus ja valvonta. Sosiaali- ja terveysministeriön linjausten mukaisesti sen pitäisi jatkossa painottua entistä enemmän etukäteisvalvontaan, Kajava sanoo. Tähän liittyen Suomen AVIt ja Valvira (sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) suunnittelevat yhdessä uudenlaisia valtakunnallisia valvontaohjelmia valvonnan toimeenpanoa varten ja toiminnan kehittämiseksi. Kajavan mukaan tämä toiminta ei suoranaisesti liity aluehallintouudistukseen. Valvonnan kehittäminen liittyy Valviran perustamiseen ja sen tehtäviin, joita ovat muun muassa aluehallintovirastojen toiminnan ohjaus ja koordinonti palvelujen valvonnassa siten, että toimintaperiaatteet, menettelytavat ja ratkaisukäytännöt ovat valtakunnallisesti yhdenmukaisia. Sen verran vanhasta lääninajasta on vielä jäljellä, että lääninlääkärit ovat edelleen lääninlääkäreitä, sillä nimikkeiden uudistus on kesken. Oikeuslääketiede THL:n alaisuuteen Ainoa merkittävä muutos terveydenhuollon kohdalla on se, että aikaisemmin lääninhallituksille kuuluneet oikeuslääketieteelliset tehtävät eivät siirtyneet aluehallintoviranomaisille vaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL). THL:n oikeuslääkintätoimi tukeutuu siirtymävaiheessa aluehallintovirastojen toimintaan. Oikeuslääkinnän yhteistyökumppaneiden kannalta oikeuslääkäreiden vastuualueet, toiminta ja toimipisteiden käyntiosoitteet ovat säilyneet pääosin entisellään. Oulussa asia hoidettiin siten, että läänin oikeuslääkäri Terttu Särkioja jatkaa entisissä töissä, mutta työnantaja on nyt THL. Ruumiinavaukset tehdään entiseen tapaan entisissä tiloissa Oulun yliopistollisessa sairaalassa, Heli Kajava selvittää. Oikeuslääketieteellisten kuolemansyiden selvittämisen keskittämisellä THL:n alaisuuteen tavoitellaan toiminnan yhdenmukaistamista ja kehittämistä valtakunnallisesti. Tätä varten THL:ään on perustettu oma Oikeuslääkintäyksikkö. Teksti Martti Ahlstén 16 Pohjanpiiri 3/2010
Entä jos voisit tehdä 30 % enemmän tutkimuksia päivässä? MAGNETOM Skyra. 3T uudelleen ajateltuna. Ensimmäinen potilasaukoltaan 70 cm:n Tim+Dot järjestelmä, joka hyödyntää uudistetun Tim-kelajärjestelmän monipuolisuutta, käyttöystävällisyyttä ja kuvausnopeutta. Tim on nyt noussut uudelle tasolle: 4G-kuvaustehokkuutta ennenkokemattomalla tasolla. 4G yhdistettynä Dot (Day optimizing throughput) -menetelmään moninkertaistaa magneettikuvantamisen tehokkuuden. Tim 4G ja Dot yhdistyvät MAGNETOM Skyrassa tavalla, joka nostaa tehokkuutta jopa 30 % aiempaan verrattuna. MAGNETOM Skyra uudistaa magneettikuvauksen työskentelymenetelmät. www.siemens.com/skyra Answers for life.
Työyhteisön voimannäyte Keskusleikkausosasto tuotti näytelmän Leikkaustoiminta on vaativaa tiimityötä. Oulun yliopistollisen sairaalan keskusleikkausosasto osoitti tiimityön voiman myös vapaa-aikana tuottamalla musiikkipitoisen harrastajateatterinäytöksen. Hukkaan meni hyvät humalat, noituu anestesiahoitaja Rami Nyman ja kasvoilta paistaa aito tuhlaajapojan turhautuneisuus. Mutta ei pidä huolestua nyt ei olla leikkaussalissa, ei edes työpaikalla. Eikä pullossakaan ole oikeaa viinaa. Ollaan vanhassa varastorakennuksessa Oulun Toppilassa, ja käynnissä on näytelmän Kyyhky ja unikko harjoitukset. Eikä se ole ihan mikä tahansa näytelmä, sillä esityksestä ja tuotannosta vastaa Oulun yliopistollisen sairaalan leikkausosaston henkilökunta. Pohjana on Timo K. Mukan pienoisromaani ja osa musiikista koostuu tunnetuista lauluista. Mutta muuten kaikki on omaa tuotantoa: suunnittelu, käsikirjoitus, puvustus, lavastus, valtaosa musiikkia sekä esitys myös laulaminen. Hauskaa on ollut, mahtavia taitajia, osastohoitaja Tuula Virsiheimo kehuu harjoitusten tauolla. Hän vastaa näytelmän käsikirjoituksesta sekä yhdessä apulaisosastonhoitaja Jaana Aholan ja Sinikka Piipon kanssa ohjauksesta. Orkesteri on tehnyt keikkoja jo pitkään, mutta lähes kaikki muut ovat menossa näyttämölle ensimmäistä kertaa. Itse harrastan kirjoittamista, mutta näytelmää en ole koskaan ennen käsikirjoittanut enkä ohjannut, hän kertoo. Suhde työtovereihin syventyy Näytelmään ilmoittautui heti viitisenkymmentä kiinnostunutta, joista sitten tiivistyi runsaan 30 hengen tiimi. Runsas puoli vuotta on harjoiteltu ja tätä kirjoitettaes- sa ensi ilta Kulttuuritalo Valveella kolkuttelee jo ovella kesäkuun alussa. Harjoituspäivä on tiistai. Siitä on pidetty kiinni, jotta työvuorot pystytään järjestämään siten, että kaikki pääsevät mukaan. Jaana Ahola (vas.) ja Tuula Virsiheimo käyvät läpi alkavien harjoitusten kulkua Darjaa esittävä anestesiahoitaja Anni Saarela kiinnostui hankkeesta heti ja ilmoittautui mukaan ajatuksella, että jotakin voisi muiden mukana tehdä. Yllätys oli melkoinen, kun tarjolle tuli toinen päärooleista. Minkäänlaista näyttämökokemusta hänellä ei ollut, ja tarjous hirvitti, mutta siinä hän nyt seisoo valkeissa roolivaatteissaan Toppilan harjoituskämpän luovassa sekamelskassa. Tämä on erittäin mukava ja opettavainen kokemus. Yhteistyö on ollut hyvää, palaute on ol- Tanssivalla ja laulavalla kuorolla on tärkeä osa näytelmässä. Kuvassa vasemmalla Kaisu Peltoniemi ja Jenita Oikarainen, oikealla Merja Ylikörkkö ja Hanne Eerikinharju 18 Pohjanpiiri 3/2010
Suuria tunteita. - Darja (Anni Saarela) on kuollut Pietin (Rami Nyman) käden kautta. lut suoraa ja rakentavaa. Suhde työkavereihin on syventynyt, kun heidät näkee työroolin ulkopuolella, hän tilittää tuntojaan. Toista pääroolia, Pietiä, esittävä Rami Nyman on ryhmässä niitä harvoja, jolla on näyttämökokemusta ennestään. Hän on ollut mukana useissa Salon työväenteatterin tuotannoissa. Tämä poikkeaa täysin kaikesta ennen kokemastani. Pyrimme tietysti hyvään lopputulokseen, mutta kaikkein tärkeintä on kuitenkin yhdessä tekeminen. On ollut hienoa nähdä, miten ihmiset löytävät uusia puolia itsestään ja toisistaan, hän sanoo. Teksti ja kuvat Martti Ahlstén Juliste Anne Siltavirta Rami Nymanilla on aikaisempaa näyttämökokemusta, mutta oman työyhteisön tuottama näytelmä on hänellekin jotakin aivan omaa luokkaansa. Vuorosanat kyllä oppii, mutta kohtausten saamien elämään on haaste, Anni Saarela sanoo. Pohjanpiiri 3/2010 19
OYS:n laboratorio tehokas ja korkeatasoinen 70-luku oli suomalaisessa laboratoriomaailmassa kiivaan kehittämisen aikaa. Oulussa uraauurtavaa työtä teki ylikemisti Matti Puukka. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Oulun yliopistollisen sairaalan laboratorio on ollut edelläkävijä yliopistollisten sairaaloiden laboratorioiden joukossa. Tällä hetkellä se on ainoa yliopistollisen sairaanhoitopiirin laboratorio, joka ei ole liikelaitos, mutta kehitystyötä tämä ei ole hidastanut. Matti Puukan mielestä ratkaisevaa ei ole toimitaanko liikelaitoksena, taseyksikkönä vai tulosyksikkönä. Tulos syntyy tekijöiden kautta. Valmistuttuaan OYS:n laboratorio oli pohjoismaiden suurimpia laboratorioita ja on edelleenkin maamme toiseksi suurin laboratorioyksikkö, heti HUSLA- BIN automaatiolaboratorion jälkeen. OYS:n laboratorion henkilöstö on Puukan työuran aikana lähes kolminkertaistunut. 70 -luvulla aloitettiin noin 60 työntekijän voimin, nyt työtä tehdään 200 työntekijän panoksella. Laboratoriotoiminta on huonoa bisnestä 90 -luvulla myös laboratoriossa alkoi tulosjohtamisen vaihe. Tutkimukset piti hinnoitella niin, että niistä saatavat tulot kattavat kaikki laboratoriotoiminnasta aiheutuvat kustannukset. Laboratoriotoiminnan menot muodostuvat mm. henkilöstökuluista, laboratoriotarvikkeista, verituotteista, palvelujenostoista kuten esimerkiksi tietojenkäsitte- lypalvelut, laboratoriotiloista, laitteista ja sairaanhoitopiirin eri yksikköjen tuottamista palveluista. Matti Puukan mielestä on turha pelätä, että tutkimuksia voitaisiin ostaa merkittävissä määrin ulkomailta, koska potilasta hoitavan lääkärin pitää saada tietyt laboratoriotutkimustulokset saman päivän aikana. Aika ajoin viritellään keskustelua siitä, että tutkimusten määriä pitää vähentää ja, että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päällekkäisiä tutkimuksia pitää välttää. Harvoin potilas kuitenkaan pääsee erikoissairaanhoitoon niin nopeasti, että aiemmin saadut tutkimustulokset enää olisivat hoidon kannalta relevantteja. Itse tutkimusten tekemistä Matti Puukka ei pidä kalliina. Laboratorion valmius tehdä tutkimuksia riittävän nopeasti maksaa eli se, että tilat, laitteet ja henkilökunta ovat koko ajan valmiina tekemään työtä. Tutkimusten lukumäärän vähentämisellä saavutetut säästöt ovat hänen mielestään vähäisiä. Taaksepäin voi katsoa tyytyväisin mielin Kun Matti Puukka katsoo taaksepäin Oulun sairaanhoitopiirin laboratoriossa tekemäänsä 37 vuoden työrupeamaa, hän on tyytyväinen ainakin kahdesta asiasta. Ensiksikin siitä, että kovasta kilpailussa OYS:n laboratorio on selvinnyt hyvin. Tutkimusvalikoima on valtakunnallisesti toiseksi laajin, heti HUSLABIN jälkeen. Ja toiseksi siitä, että 90-luvun lamasta selvittiin ilman lomautuksia ja irtisanomisia. Ajat olivat kuitenkin tiukat, kun laman aikana tutkimusmäärät tippuivat kolmanneksen. Henkinen paine oli kova, mutta siitä selvittiin. Liikuntaa Matti Puukka on harrastanut miltei koko ikän- sä. Ferrpolar-poppoossa vierähti pitkälle toistakymmentä vuotta, ja pikajuoksua hän harrastaa edelleen SM-tasolla. Kesää kohti mentäessä vapaaherran elämä tuntuu hänestä työteliään elämänvaiheen jälkeen ihan mukavalta vaihtoehdolta. Teksti: Liisa Ahlstén Matti Puukan on mukava aloittaa eläkepäivät kesän kynnyksellä, kun luonto on vehreimmillään. Kuva: Liisa Ahlstén 20 Pohjanpiiri 3/2010