Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.05.2015 Sivu 1 / 1 1391/10.02.03/2015 79 Nygrannas (Suurpelto VI-VII), asemakaava ja asemakaavan muutos, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, alue 241700, 26. kaupunginosa Mankkaa Valmistelijat / lisätiedot: Christian Ollus, puh. 050 553 6171 Aino Aspiala, puh. 043 824 4837 Matias Kallio, puh. 043 825 4590 Olli Koivula, puh. 046 877 3003 Susa Eräranta, puh. 046 877 2212 Ville Ahvikko, puh. 043 825 3907 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Nygrannaksen (Suurpelto VI-VII) asemakaavoituksen pohjaksi: 1. Kaupunkirakenne, kaupunkikuva ja toiminnallisuus 1.1. Nygrannaksen alueesta suunnitellaan pääasiassa Suurpellon keskustan palveluihin tukeutuva, kaupunkimainen, viihtyisä ja paikalliset erityispiirteet huomioiva asuntovaltainen kokonaisuus noin 5 000 asukkaalle. Uusi asutus on kerrostalovaltaista. Tavoitteena on riittävä asukaspohja joukkoliikenneyhteyksien ja lähipalvelujen turvaamiseksi. 1.2. Alue jakautuu neljään osa-alueeseen ja vaiheeseen. 1.2.1. Alueen eteläosassa sijaitsevan Lukukallion kerrostalokorttelit sijoittuvat maaston korkeimpiin kohtiin kauas näkyvinä saarekkeina, joita virkistysalueet ympäröivät. 1.2.2. Alueen keskiosaan tavoitellaan luonnonläheisiä, ekologisia ja lämminhenkisiä puutalokortteleita, jotka sijoittuvat päävirkistysreitin viereen. 1.2.3. Alueen pohjoisosan tehokkaat asuinkerrostalot ja työpaikkarakentaminen sijoittuvat rinteeseen ja muodostavat alueen kaupunkikuvallisen maamerkin. 1.2.4. Kehä II:n varsi kaavoitetaan pääosin suojaviheralueeksi. Alueella varaudutaan Kehä II:n mahdolliseen kehittämiseen tulevaisuudessa bulevardina. Liikenteen haittojen vähentyessä suojaviheralueet voitaisiin rakentaa ja Nygrannaksen alue yhdistyisi tiiviimmin Suurpeltoon.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.05.2015 Sivu 2 / 2 1.3. Alue tukeutuu Suurpellon ja Mankkaan palveluihin. Tarvittaville lähipalveluille tehdään kaavassa riittävät varaukset. Taavinkylän koulun ympäristössä turvataan lähimetsien riittävyys ja yhteydet laajemmin virkistysalueille. 1.4. Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen luontoarvoihin, ekologisiin yhteyksiin ja virkistysalueisiin. Nykyisten ja tulevien asukkaiden lähivirkistystarpeet huomioidaan ja yhteyksiä laajemmille viheraluekokonaisuuksille Suurpeltoon, Keskuspuistoon ja Turvesuolle kehitetään. 2. Liikenne 2.1. Alueen liikenneratkaisuissa sovitetaan yhteen sekä alueen nykyisten että tulevien asukkaiden edut ja tarpeet. Uutta asutusta varten suunnitellaan Kehä II:n läheisyyteen kokoojakatu, joka samalla poistaa paikallista läpiajoliikennettä nykyiseltä katuverkolta ja mahdollistaa sujuvan yhteyden koko alueelta Kehä II:lle. Uusi kokoojakatu on myös tärkeä bussien liikennöinnin kannalta, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi. 2.2. Uutta ja nykyistä asutusta varten luodaan uusia katu- ja virkistysyhteyksiä, jolloin olemassa olevan katuverkon kuormitus tasaantuu ja palveluiden saatavuus parantuu. Uusi rakennettava kokoojakatu ja Kehä II:n uusi eritasoliittymä ovat tärkeä osa tätä ratkaisua. 2.3. Mahdollistetaan alueen liittäminen kevyen liikenteen verkkoon. Erityisesti huomioidaan itä-länsi suuntaiset kevyen liikenteen yhteydet Suurpellon ja Mankkaan suuntaan. Itä-länsi-suuntainen pyöräilyn pääreitti linjataan alueelle osittain puistoraittina. 3. Kestävä kehitys ja kaavatalous 3.1 Alueen eteläosa liitetään Suurpellon alueelliseen jätteenkeräysjärjestelmään. 3.2 Alueella tulee edistää uusiutuvien energianlähteiden ja hukkaenergian hyödyntämistä sekä tarkastella mahdollisuuksia alueellisiin tai korttelikohtaisiin lämmitys- ja viilennysratkaisuihin. Paljon jäähdytysenergiaa tarvitsevat kohteet tulee sijoittaa (ensisijaisesti) maakylmän tuotantoon soveltuville alueille. 3.3. Alue on osa Suurpellon taseyksikköä. Alueella tavoitellaan tontinmyyntitulojen, kehittämiskorvausten ja maankäyttösopimusmaksujen sekä yhdyskuntateknisten kustannusten tasapainoa. Alue osallistuu myös osaltaan Suurpellon suuralueen palvelurakenteen rakentamisen yleisiin kustannuksiin. 2 järjestää asemakaavan lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi
Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.05.2015 Sivu 3 / 3 Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan 27.5.2015 pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yksimielisesti hyväksyneen sen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle seuraavaan 27.5.2015 pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Oheismateriaali Selostus - Nygrannas, havainnekuva - Nygrannas, laaja havainnekuva Nygrannaksen alueelle suunnitellaan pääasiassa Suurpellon keskustan palveluihin tukeutuva, kaupunkimainen, viihtyisä ja paikalliset erityispiirteet huomioiva asuntoalue. Uutta rakennusoikeutta on suunnitteilla noin 250 000 k-m 2, josta noin 200 000 k-m² on asumista. Kaupunkisuunnittelulautakunta palautti 9.4.2013 asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet uudelleen valmisteltavaksi. Nyt alueen liittymistä ympäristöön ja verkostoihin on tarkasteltu laajemmin. Kaavan tavoitteita on täydennetty mm. liikenteen, virkistyksen, luontoarvojen ja kestävän kehityksen osalta. Suunnitelmia on tarkennettu ottamaan paremmin huomioon tärkeä itä-länsisuuntainen virkistysalue ja -yhteys poistamalla rakentaminen keskeiseltä virkistysalueelta.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.05.2015 Sivu 4 / 4 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Vireilletulo Asemakaava on tullut vireille kaavoituskatsauksessa vuonna 2011. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty 11.18.2011. Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma on tavoitteena asettaa nähtäville kesällä 2015. Alueen nykytila Suunnittelualue rajautuu lännessä Kehä II:een ja pohjoisessa se rajautuu Klovinpellontiehen, joka sijaitsee 300 metrin etäisyydellä Turunväylästä etelään. Etelässä alue rajautuu Kokinkyläntiehen ja idässä se rajautuu suhteellisen tiiviiseen Mankkaan pientaloalueeseen. Suunnittelualue on pääosin rakentamaton, rakentamista on vain hajanaisesti. Alueella asui 36 asukasta tammikuussa 2014, työpaikkoja ei alueella ole. Suunnittelualueen keski- ja pohjoisosa on pääasiassa yksityisomistuksessa. Alueen eteläosa on pääasiassa Espoon kaupungin omistuksessa. Kehä II:n liikennealueet ovat liikenneviraston omistuksessa.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.05.2015 Sivu 5 / 5 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa Nygrannaksen suunnittelun lähtökohtina toimivat muun muassa: Toimiva aluerakenne Toimivan aluerakenteen kehittäminen sekä elinympäristöjen toimivuuden ja taloudellisuuden edistäminen hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu. Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä pyritään vähentämään liikennetarvetta, parantamaan liikenneturvallisuutta ja edistämään joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä. Liikenteen aiheuttamia haittoja ehkäistään ja pyritään vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Riittävä meluntorjunta varmistetaan. Alueidenkäytön suunnittelulla huolehditaan, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Varataan riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistetään verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - Kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä edistetään. - Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. - Edistetään ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto - Alueidenkäytön suunnittelussa on asutusta sekä työpaikka- ja palvelutoimintoja suunnattava mahdollisuuksien mukaan tukemaan nykyisen infrastruktuurin hyväksikäyttöä. - Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. - Erityistä huomiota kiinnitetään lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen. Helsingin seudun erityiskysymykset - Edistetään joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. - Alueen liikennejärjestelmän kehittämisessä otetaan huomioon koko seudun kattava liikennejärjestelmäsuunnitelma, tavoitteena hillitä ilmastonmuutosta sekä tukea yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja riittävän asuntotuotannon järjestämistä.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.05.2015 Sivu 6 / 6 Suuri osa valtakunnallisista tavoitteista koskee Nygrannaksen suunnittelualuetta. Valmistelun edetessä selviää tarkemmin, kuinka valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet toteutuvat suunnittelualueella. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Alueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä vuonna 2006. Alue on osoitettu maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueeksi. Alueen keskelle on osoitettu itä-länsisuuntainen viheryhteystarve. Alueella on voimassa Uudenmaan 2. vaihemaankuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä vuonna 2014. 2. vaihemaakuntakaavassa Kehä II:n varsi on osoitettu tiivistettävänä taajamatoimintojen alueena. Uudenmaan vaihemaakuntakaavat 1, 3 ja 4 eivät koske aluetta. Yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka tuli lainvoimaiseksi vuonna 2010. Kehä II:n varsi Lukusolmusta pohjoiseen on osoitettu pääosin työpaikka-alueeksi (TP) lukuun ottamatta Nygrannaksen aluetta, joka on osoitettu kehitettäväksi tiiviinä ja matalana asuntoalueena (A2). Lukusolmun eteläpuolinen osa Kehä II:n vartta on osoitettu virkistysalueeksi (V) sekä radiomaston läheisyydessä yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). Alueet, joilla nykyisin on asuinrakennuksia, on osoitettu kehitettäväksi tiiviinä ja matalana asuntoalueena (A2). Niiden yhteyteen ja Lukukallion alueelle on osoitettu myös uusia asuntoalueita. Alueen läpi on osoitettu virkistysyhteyksiä, joiden yhteydessä on virkistysalueita (V). Lehtoalue on osoitettu luonnonsuojelukohteeksi. Alue on osa Suurpelto-Kehä II -osayleiskaavaa, jota ei viety hyväksymiskäsittelyyn, koska alueelle laadittiin Espoon eteläosien yleiskaava. Asemakaava Alue on pääosin asemakaavoittamaton. Osalla aluetta ovat voimassa Kilonväylän, Klovinportin, Mankkaa I:n ja Uudenkylän asemakaavat. Kaavalliset tavoitteet ja sisältö Tavoitteena on suunnitella pääasiassa Suurpellon keskustan palveluihin tukeutuva, kaupunkimainen, viihtyisä ja paikalliset erityispiirteet huomioiva asuntoalue. Alueen mitoitus rakennusoikeuden osalta on laaditun viitesuunnitelman pohjalta noin 250 000 k-m 2, josta suurin osa on asumista. Työpaikkarakentamista esitetään lähinnä Kehä II:n varteen Sepänsolmun ja Lukusolmun läheisyyteen. Mitoitus tarkentuu kaavoituksen edetessä.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.05.2015 Sivu 7 / 7 Alueen rakentaminen tulee eheyttämään kaupunkirakennetta, sillä alue sijaitsee keskeisellä paikalla tukeutuen Suurpellon ja Mankkaan palveluihin. Alueelle on hyvät liikenneyhteydet ja alueen tiivis rakentaminen parantaa joukkoliikenteen ja lähipalveluiden toimintaedellytyksiä ja kehittämistä. Alue liitetään olemassa oleviin kevyen liikenteen verkostoihin. Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota nykyisten ja tulevien asukkaiden lähivirkistystarpeisiin ja samalla varmistetaan pääsy laajemmille viheraluekokonaisuuksille Suurpeltoon, Keskuspuistoon ja Turvesuolle. Itä-länsi-suuntainen pääraitti suunnitellaan kaava-alueella puistoraittina. Kehä II:n läheisyys tuo mukanaan myös haasteita kuten liikennemelun ja pienhiukkaspäästöjen hallitsemisen kaava-alueella. Toisaalta sijainti suuren liikenneväylän lähellä tekee alueesta helposti saavutettavan. On hyvin mahdollista että kaava-alueen sijainnin, maaston, luontoarvojen ja kaavataloudellisista syistä päädytään paikoitellen suhteellisen tehokkaaseen kaupunkirakenteeseen, joka puolestaan helposti johtaa rakennettuihin ja maanalaisiin pysäköintijärjestelmiin. Suunnittelun yhteydessä pyritään ennakoimaan ja mahdollistamaan uusia palvelumuotoja kuten esimerkiksi kaikkiin taloyhtiöihin tulevia palvelueteisiä. Kestävää kehitystä on tarkoitus kaikin mahdollisin kaavallisin keinoin edistää, esimerkiksi tutkitaan alueen asuinrakennusten liittämistä soveltuvin osin Suurpellon jätekeräysjärjestelmään. Lisäksi alueella tulee edistää uusiutuvien energianlähteiden ja hukkaenergian hyödyntämistä sekä tarkastella mahdollisuuksia alueellisiin tai korttelikohtaisiin lämmitysja viilennysratkaisuihin. Alueen toteutumisen myötä kaupunki saa maankäytöllistä tuloa. Tuloa ohjataan alueen välittömien yhdyskuntateknisten rakennuskustannusten peittämiseksi Suurpellon ja Nygrannaksen alueella. Luonto-, maisema- ja kulttuurihistorialliset arvot Alueella on luontoarvoja, ekologisia yhteyksiä ja kulttuurihistoriallisia arvoja, jotka huomioidaan kaavoituksessa. Paikallisesti jyrkkäpiirteisen maaston sekä tulvaherkkyyden takia on katsottu tarpeelliseksi suunnitella kaava-alueen pintavesisuunnitelmaa erityisellä huolella. Alueen hulevedet käsitellään ja viivytetään siten, että niistä ei muodostu määrällistä tai laadullista haittaa. Lukukallion lounaispuolella on suojeltu pähkinäpensaslehto. Lukukallion pohjois-, länsi-, ja etelärinteillä (kaava-alueen eteläosassa) on liito-oravaesiintymä. Alueen keskellä kulkee itä-länsisuuntaisesti maakunta- ja yleiskaavan viheryhteys. Nämä otetaan huomioon suunnittelussa ja ekologiset yhteydet turvataan.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.05.2015 Sivu 8 / 8 Alueella sijaitsee Dåvitsbyn keskiaikainen kylämäki, joka on osittain tuhoutunut Kehä II:en rakentamisen ja poikkeusluvin toteutettujen pientalojen myötä. Lisäksi alueella sijaitsee Möilimäen pelto, joka on esihistoriallinen muinaisjäännös (noin 4000 ekr). Alueella sijaitsevat arvokkaat rakennukset pyritään säilyttämään. Kohteiden suojelu selvitetään yhteistyössä museon kanssa. Liikenne Alueen liikenteellinen selkäranka tulee olemaan uusi Kehä II:n suuntainen kokoojakatu. Siitä tulee nykyisille ja tuleville asukkaille vaivaton yhteys Sepänsolmun liittymään kaava-alueen pohjoisrajalla ja Kokinkylänsolmun liittymään etelässä. Näiden kautta on yhteys Turunväylälle ja Kehä II:lle samoin, kuin alueellisille kokoojakaduille kuten esimerkiksi Mankkaanlaaksontielle. Yleiskaavassa esitetyt Kehä II:n suuntaiset ja itä-länsi suuntaiset virkistysreitit otetaan suunnittelussa huomioon ja pyritään myös varmistamaan esteettömiä reittivaihtoehtoja mahdollisuuksien mukaan. Kevyen liikenteen sujuvat yhteydet kaava-alueen ulkopuolisille virkistysalueille (esim. Keskuspuisto, pyöräily-yhteydet laatukäytäviin) otetaan suunnittelussa huomioon. Metron alkaessa liikennöidä bussiliikenne kokee linjastomuutoksen, jossa nykyiset Etelä-Espoon seutulinjat muuttuvat metron liityntälinjoiksi. Asemakaava-alue tukeutuu vahvasti Kehä II:n pitkin Suurpellon kautta ajettaviin bussilinjoihin. Mankkaantien ja Klovinpellontien bussilinjat täydentävät joukkoliikennetarjontaa. Ympäristön häiriötekijät Alueen liikennemelutilannetta on alustavasti tarkasteltu 3D-maastomallin avulla (Ramboll Finland Oy 17.12.2012). Liikennemelun hallitsemiseksi on laadittu alustava suunnitelma, joka jakaa aluetta pohjois-eteläsuuntaisesti kolmeen erilliseen alueeseen. Eteläisellä alueella melutilanne on helpommin hallittavissa, kuin muilla alueilla. Asuinkorttelit tulevat luonnostaan asettumaan suhteellisen kauas Kehä II:sta ja liikennemelutilannetta helpottaa maastomuodot, suunnitteilla olevat rakennukset ja meluesteet sekä eritasoliittymä. Tämän lisäksi on kuitenkin rakennettava noin 300 metrinen melueste, jotta melutasot asuinkortteleissa olisi sallitulla tasolla. Keskiosan tilannetta pahentaa jonkun verran kaava-alueella oleva Kehä II:sen suuntainen kokoojakatu, jonka varteen ei käytännössä voi rakentaa meluesteitä. Suunnittelussa tullaan turvautumaan riittävään etäisyyteen kadusta, jotta melutasoja saadaan sallituille tasoille. Pohjoisin osa on kapea, maastollisesti korkealla, ja suhteellisen lähellä Kehä II:ta. Jotta asuinkortteleiden oleskelupihojen melutasot saataisiin
Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.05.2015 Sivu 9 / 9 kohdalleen, on niiden suojaksi suunniteltava yhtenäinen rakennusmassa niiden ja Kehä II:sen väliin. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden ilmanlaadun minimi- ja suositusetäisyydet on otettu huomioon asuinalueiden sijoittamisessa Kehä II:n läheisyyteen. Selvitykset Viitesuunnitelman pohjalta kaavoituksen yhteydessä arvioidaan asemakaavan muutoksen merkittävimmät vaikutukset. Vaikutusarvioinnissa hyödynnetään aikaisempia alueen kaavoituksen yhteydessä tehtyjä selvityksiä ja tarvittaessa tehdään lisäselvityksiä. Olemassa olevia selvityksiä ovat mm.: - Espoon hulevesiohjelma (Espoon kaupunki ja FCG 2011) - Lukupuro-Henttaanpuro hulevesiselvitys (Ramboll 2010) - Suurpelto-Kehä II osayleiskaava-alueen luontoselvitys (Jaakko Pöyry Infra 2002) - Espoon Suurpellon itäosan luontoselvitykset 2009 (Ympäristötutkimus Yrjölä Oy, Bathouse Oy 2009) - Lausunto Lukukallion liito-oravatilanteesta sekä suojellusta pähkinäpensaslehdosta (Luontotieto Keiron Oy 2012) - Espoon eteläosien yleiskaavatyössä tarvittavat kulttuurihistorialliset inventoinnit. (Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy 2005) - inventoinnissa todettu Smedsby-Hemtans-Dåvitsby viljelysmaisema - Espoon eteläosien yleiskaava-alueen esihistorialliset kiinteät muinaisjäännökset. Muuttuvan maankäytön alueiden arkeologinen inventointi (Museovirasto, arkeologian osasto, Sirkka-Liisa Seppälä 2005) - inventoinnissa todettu Dåvitsin pronssi- ja/tai rautakautinen hautapaikka sekä Möilimäenpellon kivikautinen asuinpaikka - Espoon eteläosien historiallisen ajan kylänpaikkojen yleiskaavainventointi (Museovirasto, rakennushistorian osasto, Päivi Hakanpää 2005) - inventoinnissa todettu Dåvitsbyn ja Kocksbyn vanhat kylätontit - Suurpellon osayleiskaava-alueen kunnallistekniikan tarkastelut (Tekninen keskus, Ramboll ja SCC Viatek 2004) - Mankkaanlaita, liikenneselvitys (WSP Liikenne ja Arkkitehdit Tommila Oy 2006) - Suurpellon alueen liikenne-ennuste (Ramboll Finland Oy 2012) - Melutarkastelut (Ramboll Finland Oy 2012) Hyväksyminen Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Esitetyt mielipiteet Mankkaan seura ja kaupunkisuunnittelukeskuksen edustajat ovat useaan otteeseen kokoontuneet keskustelemaan kaavaprojektista ja suunnitelmaa
Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.05.2015 Sivu 10 / 10 Päätöshistoria on kehitelty hyvässä yhteisymmärryksessä. Taavinkylän koulun johtokunta on 5.4.2013 saapuneessa kirjeessä pyytänyt huomioimaan, että koulun ympärille jää riittävästi metsäaluetta. Nähtävänä kokouksessa - Nygrannas, havainnekuvat - Nygrannas, lisämateriaali 30.3.2015 - Nygrannas, lähtötietoja 30.3.2015 - Selvitykset Kaupunkisuunnittelulautakunta 27.3.2013 55 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 päättää keskustelun pohjalta tavoitteet Suurpelto VI-VII asemakaavalle: 1.1 Kaava-alueella AK-kortteleiden suurin sallittu kerrosluku vaihtelee IV-VIII. AP- ja AO-kortteleissa suurin sallittu kerrosluku on II. K-kortteleissa suurin sallittu kerrosluku vaihtelee IV-VII. 1.2 Alueen liikenneratkaisuissa huomioidaan ja sovitetaan yhteen sekä alueen nykyisten ja tulevien asukkaiden edut ja tarpeet, että myös lähiympäristön seudulliset tavoitteet. Lisääntynyt maankäyttö edellyttää Kehä II:lle rinnakkaisen yhdyskadun rakentamista. Sen avulla luodaan alueelle tehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä joka varmistaa sekä kaavaalueelta että lähialueilta pääsyn pohjoisessa Klovinpellontien ja Nihtinsillan kautta esim. Kehä II:lle tai Turunväylälle, etelässä Kokinkyläntien ja Mankkaanlaaksontien kautta esim. Kehä II:lle. Samoin varmistuu yhteys Kehä II:sen uudelle ylitykselle jonka kautta päästään Kehä II:n länsipuolella rakennettaville palveluille. Tärkeätä on myös rinnakkaistien avulla varmistaa että liiallista liikennepainetta ei suuntaudu nykyisten asuinalueiden katuverkostoihin. 1.3 Asemakaavamerkinnöillä suojataan Kehä II:sen varrelta löytyviä muinaisjäännöksiä. Samoin huomioidaan alueelta löytyviä suojeltavia luontoarvoja, muun muassa liito-oravia. Käsittely Päätös Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Harriet Klarin kannattamana, että asia jätetään pöydälle. Kaupunkisuunnittelulautakunta:
Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.05.2015 Sivu 11 / 11 Kaupunkisuunnittelulautakunta 9.4.2013 62 Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle seuraavaan 9.4.2013 pidettävään kokoukseen. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 päättää keskustelun pohjalta tavoitteet Suurpelto VI-VII asemakaavalle: 1.1 Kaava-alueella AK-kortteleiden suurin sallittu kerrosluku vaihtelee IV-VIII. AP- ja AO-kortteleissa suurin sallittu kerrosluku on II. K-kortteleissa suurin sallittu kerrosluku vaihtelee IV-VII. 1.2 Alueen liikenneratkaisuissa huomioidaan ja sovitetaan yhteen sekä alueen nykyisten ja tulevien asukkaiden edut ja tarpeet, että myös lähiympäristön seudulliset tavoitteet. Lisääntynyt maankäyttö edellyttää Kehä II:lle rinnakkaisen yhdyskadun rakentamista. Sen avulla luodaan alueelle tehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä joka varmistaa sekä kaavaalueelta että lähialueilta pääsyn pohjoisessa Klovinpellontien ja Nihtinsillan kautta esim. Kehä II:lle tai Turunväylälle, etelässä Kokinkyläntien ja Mankkaanlaaksontien kautta esim. Kehä II:lle. Samoin varmistuu yhteys Kehä II:sen uudelle ylitykselle jonka kautta päästään Kehä II:n länsipuolella rakennettaville palveluille. Tärkeätä on myös rinnakkaistien avulla varmistaa että liiallista liikennepainetta ei suuntaudu nykyisten asuinalueiden katuverkostoihin. 1.3 Asemakaavamerkinnöillä suojataan Kehä II:sen varrelta löytyviä muinaisjäännöksiä. Samoin huomioidaan alueelta löytyviä suojeltavia luontoarvoja, muun muassa liito-oravia. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula esitti jäsen Harriet Klarin kannattamana asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Julistettuaan keskustelun palautuksesta päättyneeksi, puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotus palautuksesta hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja ehdotuksen asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia palautettiin yksimielisesti valmisteltavaksi. Tiedoksi - Asukastilaisuuden järjestäminen
Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.05.2015 Sivu 12 / 12