H&M HENRICSON MANAGEMENT CONSULTING

H&M HENRICSON MANAGEMENT CONSULTING (Käännös) KEMIÖNSAAREN KUNNAN JA PARAISTEN KAUPUNGIN YHDISTYMISSELVITYS VÄLIRAPORTTI OHJAUSRYHMÄ 11.2.2014 Marcus Henricson H&M Henricson Management Consulting Neoviuksenkatu 29, 06100 Porvoo marcus@henricson.fi +358 50 696 11

SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 4 1.1 TOIMEKSIANTO JA AIKATAULU 4 1.2 LÄHTÖKOHDAT TURUNMAALLA 4 2 VOIMASSA OLEVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA VIREILLÄ OLEVAT LAKIESITYKSET 6 2.1 NYKYTILANTEEN KUVAUS 6 2.2 KUNTARAKENNELAKI 6 2.3 KUNTALAKI JA UUDEN KUNTALAIN VALMISTELU 7 2.4 UUDEN VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN VALMISTELU 7 2.5 EHDOTUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI 8 2.6 KUNTARAKENNELAIN MUKAINEN SELVITYSVELVOLLISUUS 9 2.7 LAIN VAATIMUS KIELELLISESTI YHTENÄISISTÄ ALUEISTA 9 2.8 SELVITTÄJÄN TOIMEKSIANTOON SISÄLTYVÄT VAIHTOEHDOT 10 3 NYKYISTEN KUNTIEN HALLINTOMALLI JA TOIMIELIMET 10 3.1 KEMIÖNSAAREN KUNTA 11 3.2 PARAISTEN KAUPUNKI 12 4 NYKYINEN PALVELUTUOTANTO SELVITYSALUEELLA 12 4.1 KONSERNIPALVELUT 12 4.1.1 HALLINTO 12 4.1.2 TALOUSPALVELUT 13 4.1.3 HENKILÖSTÖPALVELUT 13 4.1.4 TIEDOTUSPALVELUT 14 4.1.5 IT-PALVELUT 14 4.2 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO 14 4.2.1 YLEISTÄ 14 4.2.2 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON HALLINTO 15 4.2.3 SOSIAALIPALVELUT ML. PERHEPALVELUT 15 4.2.4 VANHUSTENHUOLTO 16 4.2.5 TERVEYDENHUOLTO 17 4.2.6 ERIKOISSAIRAANHOITO 19 4.3 SIVISTYS 20 4.3.1 YLEISTÄ 20 4.3.2 PÄIVÄHOITOTOIMINTA 21 4.3.3 OPETUSTOIMI 22 4.3.4 VAPAA-AIKA JA KULTTUURI 24 4.4 YMPÄRISTÖ JA TEKNIIKKA 25 4.4.1 KIINTEISTÖT, KEITTIÖT JA SIIVOUS 25 4.4.2 RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖVALVONTA 26 4.4.3 MITTAUS- JA KARTTAPALVELUT 26 4.4.4 YHDYSKUNTATEKNIIKKA, VESI JA KAUKOLÄMPÖ 26 4.5 ELINKEINO- JA KEHITTÄMISPALVELUT 28 4.5.1 ELINKEINOPALVELUT 29 4.5.2 ÄKILLINEN RAKENNEMUUTOS, KEMIÖNSAARI 29 5 YHDYSKUNTARAKENNE 29 5.1 DEMOGRAFIA JA VÄESTÖNKEHITYS 29 5.2 TYÖSSÄKÄYNTIALUEET 32 5.3 ELINKEINOELÄMÄ JA TYÖVOIMA 33 5.4 MAANTIEDE 36 5.5 KIELELLISET NÄKÖKOHDAT 36 6 TALOUS 38 2

6.1 PIENENTYVÄ RAHOITUS VUODESTA 2015 LUKIEN 38 6.2 VEROTUOTOT JA VALTIONOSUUDET 39 6.3 TOIMINTAKULUT, TOIMINTATUOTOT JA TOIMINTAKATE 42 6.4 TULOS, VUOSIKATE JA INVESTOINNIT 43 6.5 YHDISTYMISAVUSTUS 45 7 MALLIT UUTTA KUNTAA VARTEN 45 7.1 DEMOKRATIANÄKÖKOHDAT KUNTALIITOKSESSA 45 7.2 TOIMIVA DEMOKRAATTINEN MALLI UUDESSA KUNNASSA 46 7.3 KÄYTTÄJÄDEMOKRATIA JA LÄHIDEMOKRATIA 46 7.4 ASUKKAIDEN VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDET UUDESSA KUNNASSA 47 7.5 IT-RATKAISUT UUDESSA KUNNASSA 48 7.6 UUDEN KUNNAN HALLINTOMALLI JA LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO 49 7.7 UUDEN KUNNAN PALVELUMALLI 50 7.7.1 YLEISTÄ 50 7.7.2 KONSERNIPALVELUT 50 7.7.3 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO 52 7.7.4 SIVISTYS 54 7.7.5 YMPÄRISTÖ JA TEKNIIKKA 54 7.7.6 ELINKEINO- JA KEHITTÄMISPALVELUT 56 7.8 TÄRKEITÄ HENKILÖSTÖÖN LIITTYVIÄ ASIOITA KUNTALIITOKSESSA 56 7.8.1 TYÖNTEKIJÖIDEN LUKUMÄÄRÄ 31.12.2013 56 7.8.2 ELÄKEPOISTUMA VUOSINA 2014 2018 57 7.8.3 IRTISANOMISKIELTO TALOUDELLISILLA JA TUOTANNOLLISILLA IRTISANOMISPERUSTEILLA 59 7.8.4 PALKKOJEN HARMONISOINTI LIITOSKUNNASSA 59 8 TURUNMAAN SAIRAALAN TULEVA ROOLI 59 8.1 TAUSTA 59 8.2 UHKAKUVA 60 8.3 MAHDOLLINEN RATKAISU 60 8.4 JATKOSELVITYSTARVE 60 9 SELVITYSTOIMEKSIANNON VAIHTOEHTOJEN ARVIOINTI 60 9.1 KEMIÖNSAARI JA PARAINEN PÄÄTTÄVÄT OLLA RYHTYMÄTTÄ KUNTALIITOKSEEN 61 9.2 KEMIÖNSAARI JA PARAINEN YHDISTYVÄT UUDEKSI KUNNAKSI 61 9.3 KEMIÖNSAARI JA/TAI PARAINEN RYHTYY LIITOKSEEN TURUN KANSSA 62 9.5 KEMIÖNSAARI JA/TAI PARAINEN RYHTYY LIITOKSEEN RAASEPORIN KANSSA 63 9.6 KAARINAN ASEMA KUNTAUUDISTUKSESSA JA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON UUDISTUKSESSA 64 10 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET 65 11 LÄHTEET 66 11.1 LAIT JA LAKIESITYKSET 66 11.2 MUUT KIRJALLISET LÄHTEET 66 3

1 Johdanto 1.1 Toimeksianto ja aikataulu Kemiönsaaren kunnan ja Paraisten kaupungin valtuustot ovat kuntarakennelain 4 h :n 1 momentin mukaisesti ilmoittaneet valtiovarainministeriölle selvittävänsä yhdistymistä keskenään. Selvitys perustuu kuntarakennelain 4 c :n mukaisiin perusteisiin. Kunnat ovat asettaneet selvitystä varten molempien kuntien luottamushenkilöistä sekä kahdesta henkilöstöedustajasta koostuvan ohjausryhmän. Ohjausryhmän esittelijöinä toimivat Paraisten kaupunginjohtaja ja Kemiönsaaren kunnanjohtaja. Paraisten kaupunginlakimies ja Kemiönsaaren hallintojohtaja osallistuvat ohjausryhmän työhön asiantuntijoina. Kemiönsaaren hallintojohtaja on ohjausryhmän sihteeri. Edellä mainitut viranhaltijat muodostavat johtoryhmän, joka valmistelee asioita ohjausryhmälle ja johtaa käytännön valmistelutyötä. Ohjausryhmä antoi ensimmäisessä kokouksessaan 14.11.2013 kaupunginjohtajalle ja kunnanjohtajalle tehtäväksi etsiä sopivan selvittäjän tekemään esiselvityksen, jonka pohjalta on määrä syntyä väliraportti. Kokouksessaan 4.12.2013 ohjausryhmä päätti käyttää selvittäjänä vastaavaa konsulttia, oikeustieteen kandidaattia Marcus Henricsonia H&M Henricson Management Consultingista. Tämän väliraportin ovat koonneet yhdessä selvittäjä ja johtoryhmä. Raportissa analysoidaan osa-alueita, jotka kuntarakennelain mukaan on selvitettävä. Raporttiin sisältyvistä analyyseistä, kannanotoista ja suosituksista vastaa selvittäjä. Tämän väliraportin on määrä toimia keskustelun ja päätöksenteon pohjana Kemiönsaaren kunnanvaltuustossa 3.3. ja Paraisten kaupunginvaltuustossa 4.3.2014. Raportista tulee julkinen, kun ohjausryhmä on käsitellyt sitä 11.2.2014, minkä jälkeen se valmistellaan käsiteltäväksi molempien kuntien hallituksissa ja valtuustoissa. Molempien kuntien valtuustojen on määrä ottaa väliraportin perusteella kantaa selvitystyön jatkamiseen kuntarakennelain mukaisesti. 1.2 Lähtökohdat Turunmaalla Paraisten kaupunki ja Kemiönsaaren kunta perustettiin nykymuodossa 1.1.2009, jolloin Houtskarin, Iniön, Korppoon ja Nauvon kunnan muodostivat uuden kunnan yhdessä Paraisten kaupungin kanssa ja Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kunnat yhdistyivät uudeksi kunnaksi. Poikkeusmenettelyn kautta molemmat kunnat säilyttivät oikeuden järjestää sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon omana toimintana, vaikka kumpikaan niistä ei täytä 20 000 asukkaan kriteeriä. Turunmaan kuntarakenteessa ei ollut ennen vuotta 2009 tapahtunut suuria muutoksia. Paraisten kunta jakautui vuonna 1948 maalaiskunnaksi ja kauppalaksi ja yhdistyi jälleen vuonna 1967. Kymmenen vuotta myöhemmin Paraisten kauppalasta tuli kaupunki. Hiittisten ja Dragsfjärdin kunnat yhdistyivät vuonna 1969. Paraisten kaupunki ja Kemiönsaaren kunta muodostavat yhdessä Turunmaan seutukunnan, yhden Varsinais-Suomen maakunnan viidestä seutukunnasta. Turunmaa on muissakin yhteyksissä muodostanut perinteisen yhteistyöalueen muun muassa alueen edunvalvontaan ja elinkeinoelämän kehittämiseen liittyen. Yhteistyötä on organisoitu monin tavoin, usein yhdistysmuotoisesti. Eräitä esimerkkejä ovat Åbolands Turistförening rf, Saaristomeren kehittämiskeskus ry, Åbolands kulturråd rf ja Turunmaan seutu ry. 4

Vuoteen 1991 asti, jolloin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri perustettiin, Turunmaan kunnat ylläpitivät Turunmaan sairaalan kuntayhtymää. Erityisten yhteistyöorganisaatioiden tarve Turunmaalla on käytännössä lakannut sen jälkeen, kun seutukunta vuodesta 2009 lähtien on koostunut kahdesta kunnasta. Maakuntatason yhteistyössä nämä kaksi kuntaa ovat yleensä valinneet samat ratkaisut. Ympäristöterveydenhuollossa isäntäkuntana toimii Lieto ja maaseutuhallinnossa Paimio. Valtion aluehallinnossa Turunmaata on pääsääntöisesti käsitelty yhtenä yhtenäisenä alueena, mutta kehitys on viime vuosina johtanut huomattavasti laajempiin alueellisiin hallintoalueisiin, joissa Turunmaasta on tullut osa koko Varsinais-Suomea keskuspaikkanaan Turku. Turunmaa nähdään luontevana yhteistyöalueena kahden aluetta kuvastavan erityispiirteen saariston ja kaksikielisyyden vuoksi. Saaristo, sen hajanainen maantiede ja ajallisesti pitkät etäisyydet asettavat erityisiä vaatimuksia palveluratkaisuille, elinkeinoelämän ratkaisuille sekä liikenne- ja viestintäratkaisuille. Huolimatta kuntien johdonmukaisesta panostuksesta saaristoon saaristossa vakinaisesti asuvien määrä on vähentynyt viimeisten 60 vuoden ajan. Samaan aikaan saaristo on saanut merkittävästi lisää osa-aika-asukkaita. Kuntien keskeinen rooli saariston elinvoiman turvaamisessa on johtanut siihen, että kuntiin on pitkän ajan kuluessa kehittynyt ainutlaatuista osaamista saaristosta. Turunmaa on toimivan kaksikielisyyden alue. Julkiset palvelut ovat täysin kaksikielisiä ja useimpia yksityisiä palveluja on tarjolla sekä ruotsiksi että suomeksi. Kemiönsaaren ja Paraisten ohella Turku on ainoa kaksikielinen kunta Varsinais- Suomessa. Käytännössä kuitenkin ruotsinkielisten palvelujen saatavuus Turussa on heikompaa henkilökunnan matalampien kielitaitovaatimusten vuoksi. Paraisten asukkaista ruotsinkielisiä on 56 % ja suomenkielisiä 42 %. Kemiönsaaressa ruotsinkielisiä on 73 % ja suomenkielisiä 25 %. Nämä kunnat ovat Varsinais-Suomessa ainoat julkiset hallintoyksiköt, joiden enemmistökielenä on ruotsi. Niillä on tämän vuoksi erityinen vastuu toimivien ruotsinkielisten palveluratkaisujen turvaamisesta. Samanaikaisesti sama palvelutaso tulee taata suomenkieliselle vähemmistölle. Tässä väliraportissa on selvitetty erilaisia näkökohtia mahdolliseen kuntien yhdistymiseen. Useimmissa tapauksissa kuntien yhdistymisen vaikutukset ovat riippuvaisia osin ennen yhdistymistä ja osin sen jälkeen tehtävistä päätöksistä. Tietyillä kysymyksillä on vain vähäinen merkitys tai ei lainkaan merkitystä saaristo- tai kieliolosuhteisiin, kun taas toisilla on tai voi olla huomattavia vaikutuksia saaristoon ja sen kehitykseen sekä mahdollisuuksiin tarjota alueella toimivia kaksikielisiä palveluja. 5

2 Voimassa oleva lainsäädäntö ja vireillä olevat lakiesitykset 2.1 Nykytilanteen kuvaus Kuntarakennelakiin (1698/2009) sisältyy säännöksiä kuntien yhdistymisten perusteista, aikataulusta, prosessista ja muista reunaehdoista. Valtaosa lain pykälistä tuli voimaan 1.1.2010. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevaa lainsäädäntöä valmisteleva työryhmä antoi ehdotuksensa hallituksen esityksen muodossa 19.12.2013. Kuntien ja muiden tahojen on annettava lausuntonsa ehdotuksesta viimeistään 13.3.2014. Tavoitteena on, että uusi lainsäädäntö tulee voimaan 1.1.2015. Ehdotus sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi on tärkeä edellytys tälle selvitykselle. Tässä vaiheessa on painavia syitä otaksua ehdotuksen toteutuvan, vaikka eduskunta ei ole sitä vielä käsitellyt. Kuntarakennelaissa ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevassa lainsäädäntöehdotuksessa edellytettyjen rakenteellisten järjestelyjen aikataulut ovat hyvin tiukat. Jo nyt on syytä varmistaa, että omat intressit voidaan turvata tehokkaasti uuden lainsäädännön tullessa voimaan. Kuntarakennelaissa edellytettyjen yhdistymisselvitysten toteuttaminen ripeässä tahdissa on tärkeä askel tässä strategiassa. Tällä tavoin aloite säilyy itsellä ja neuvotteluasema myöhemmin prosessissa on vahvempi. Tässä vaiheessa on siis strategisesti viisasta otaksua vireillä olevien lakiesitysten toteutuvan sekä sisällöllisesti että aikataulullisesti. Samalla kun selvitystyötä jatketaan ripeässä tahdissa, valtion valmistelujen etenemistä tulee seurata tarkasti ja tarvittaessa mukauttaa omaa selvitystyötä prosessin kuluessa. Tällä tavoin voidaan riittävän aikaisessa vaiheessa, kun tuleviin rakenteisiin on mahdollista vielä vaikuttaa, esittää uskottavia, faktaan perustuvia kannanottoja sekä kuntarakenteesta että sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteista. Alla on referoitu ne osat edellä mainituista laeista ja lakiesityksistä, jotka ovat suoraan relevantteja tämän selvityksen kannalta. 2.2 Kuntarakennelaki Kuntarakennelain 2 :n, 4 :n, 4 a :n ja 4 c :n mukaan kuntien, joissa on alle 20 000 asukasta, tulee selvittää yhdistymistä muiden sellaisten kuntien kanssa, jotka yhdessä muodostavat taloudellisesta, palvelullisesta, elinkeinopoliittisesta ja yhdyskuntarakenteellisesta näkökulmasta toiminnallisen alueen. Uudessa kunnassa on oltava vähintään noin 20 000 asukasta. Se voi muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset järjestää ja rahoittaa kunnan asukkaiden palvelut. Lain 4 h :n 1 momentin mukaan kuntien tulee ilmoittaa viimeistään 30.11.2013, minkä kuntien kanssa se selvittää yhdistymistä. Kemiönsaari ja Parainen ovat ilmoittaneet selvittävänsä yhdistymistä keskenään. Selvityksessä analysoidaan ja vertaillaan myös kolmea muuta vaihtoehtoa. Tämän väliraportin tavoitteena on edellä esitetty fakta huomioon ottaen luoda faktapohja kannan ottamiseksi varsinaiseen kuntarakennelain mukaiseen kuntien yhdistymisselvitykseen. Tämä väliraportti muodostaa alustavan selvityksen alla olevan kaavion mukaisen kuntien yhdistymisprosessin esiselvitysvaiheessa (vaihe 2). 6

2.3 Kuntalaki ja uuden kuntalain valmistelu Kuntalaki (365/1995) sisältää keskeiset säännökset kuntien tehtävistä ja organisaatiosta. Kuntien yhdistyessä kuntalain säännöksillä määrätään muun muassa erilaisista mahdollisuuksista uuden kunnan organisaation muodostamisessa, poliittisen päätöksenteon järjestämistavasta, erilaisten osallistumis- ja vaikuttamisvälineiden käyttöön ottamisesta sekä yhteistoiminnasta muiden kuntien kanssa. Valtiovarainministeriö käynnisti heinäkuussa 2012 uuden kuntalain valmistelun. Ehdotuksen on määrä valmistua hallituksen esityksen muodossa viimeistään 15.4.2014. Tämä merkitsee sitä, että ehdotus voidaan ottaa huomioon selvitysprosessia jatkettaessa. Tarkoituksena on, että uusi kuntalaki voi tulla voimaan 1.1.2015. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän (HALKE) tammikuussa 2014 tekemien linjausten mukaan uusi kuntalaki muun muassa sisältää tähänastista tiukemmat vaatimukset siitä, että kuntien tulee kattaa taseeseen kertynyt alijäämä määräajassa, ja antaa kunnille laajemman vapauden päättää demokraattisen päätöksentekonsa rakenteesta. Muun muassa nykyiset ehdottomat säännökset erikokoisten kuntien valtuutettujen määrästä korvataan säännöksellä valtuutettujen vähimmäismäärästä. 2.4 Uuden valtionosuusjärjestelmän valmistelu Valtiovarainministeriö asetti kesäkuussa 2012 selvitysmiehen valmistelemaan ehdotusta uusiksi laskentaperusteiksi valtionosuuksille, jotka muodostavat valtion verorahoituksen kunnille. Selvitysmies antoi ehdotuksensa joulukuussa 2013. Tarkoituksensa on, että uutta valtionosuusjärjestelmää sovellettaisiin 1.1.2015 alkaen. Ehdotus on kokonaisuutena kustannusneutraali, mutta merkitsee yksittäisten kuntien valtionosuuksiin dramaattisia lisäyksiä tai vähennyksiä. Alustavan ehdotuksen mukaan Parainen ja Kemiönsaari menettäisivät siirtymäkauden jälkeen vuosittain suunnilleen 5,5 miljoonaa euroa nykyiseen järjestelmään verrattuna. Maan hallituksessa tullaan todennäköisesti sopimaan tiettyjen tarkistusten tekemisestä ehdotukseen kuntien lausuntojen pohjalta. Tähän väliraporttiin sisältyvissä talouslaskelmissa ja -ennusteissa olemme kuitenkin pitäneet lähtökohtana selvitysmiehen ehdotusta. 7

2.5 Ehdotus sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi Ehdotus sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi on annettu hallituksen esityksen muodossa. Se sisältää ehdotuksen kahdeksi erilliseksi laiksi: laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (jäljempänä järjestämislaki) ja laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta (jäljempänä voimaanpanolaki). Hallitus esittää koko julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon uutta rakennetta, joka koostuu sosiaali- ja terveysalueista (jäljempänä sote-alueet) ja sosiaali- ja terveydenhuollon perustason alueista (jäljempänä peruspalvelualueet) (järjestämislain 7 ). Tarkoituksena on, että uudet organisaatiot aloittaisivat toimintansa 1.1.2017. Sote-alue muodostetaan maakunnan keskuskaupungin tai muun vähintään 50 000 asukkaan kunnan ympärille. Turunmaalla sote-alueen keskuskunnaksi tulee Turku. Tämä järjestetään pääsääntöisesti vastuukuntamallin mukaisesti; tietyin edellytyksin myös kuntayhtymä voi tulla kyseeseen (järjestämislain 19 ; voimaanpanolain 3 1 mom.). Myös Salosta tulee ehdotuksen mukaan sote-alueen keskuskunta (voimaanpanolain 3 2 mom.). Se, mihin sote-alueeseen kunta kuuluu, ratkaistaan tiettyjen kriteereiden mukaisesti. Sekä nykyisen Paraisten että Kemiönsaaren osalta on selvää, että keskuskunnaksi tulee Turku. Paraisten osalta ratkaisevat liikenneyhteydet, työssäkäynti ja palvelujen käyttö (voimaanpanolain 3 3 4 mom.), Kemiönsaaren osalta vaatimus toimivista hoitoketjuista suomeksi ja ruotsiksi (järjestämislain 6 1 mom.). Sote-alueen kunta, jossa on vähintään noin 20 000 asukasta ja joka täyttää tiettyjä muita perusteita, voi muodostaa peruspalvelualueen. Vastuukunta voi tietyin edellytyksin vastata myös toisten kuntien perusterveydenhuollosta ja sosiaalihuollosta. Muunlaiset mallit, kuten esimerkiksi kuntayhtymä, eivät ole mahdollisia (järjestämislain 17 1 mom.). Peruspalvelualue järjestää alueen asukkaiden perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon, ympärivuorokautista päivystystoimintaa lukuun ottamatta. Taso Pakollinen/ vapaaehtoinen Ylläpitäjä Tehtävät Kemiönsaaren ja Paraisten vaihtoehdot Sosiaali- ja terveysalue ( sotealue ) Pakollinen sosiaali- ja terveydenhuollon perusyksikkö koko maassa Maakunnan keskuskaupunki tai muu vähintään 50 000 asukkaan kunta, voi tietyissä tapauksissa olla myös kuntayhtymä, jos tästä organisaatiomuodosta sovitaan vapaaehtoisesti. Uudellamaalla yksi ainoa lakisääteinen kuntayhtymä. Järjestää kaiken julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon koko alueella, ellei peruspalvelupiiriä ole. Turusta tulee sote-alueen vastuukunta. 8 Sosiaali- ja terveydenhuollon perustason alue ( peruspalvelualue ) Vapaaehtoinen, voi olla tietyissä osissa sote-aluetta, ei mahdollinen kaikkien kuntien kohdalla Vähintään noin 20 000 asukkaan kunta, ei sote-alueen keskuskunta tai kunta, joka kuuluu samaan pakolliseen kuntien yhdistymisalueeseen työssäkäynnin tai yhtenäisen yhdyskuntarakenteen perusteella. Uudellamaalla Helsinki, Espoo, Vantaa, Porvoo, Hyvinkää ja Lohja lain perusteella. Järjestää sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon, ei kuitenkaan ympärivuorokautista päivystystä. Voi hakemuksesta saada oikeuden järjestää tiettyjä osia erikoissairaanhoidosta. Yhdistynyt kunta voi olla omien asukkaiden peruspalvelualueen vastuukunta ja voi hakea oikeutta ylläpitää Turunmaan sairaalaa. Nykyiset kunnat eivät voi ylläpitää sosiaali- ja terveydenhuoltoa.

Sosiaali- ja terveysministeriö voi hakemuksesta myöntää peruspalvelualueen vastuukunnalle oikeuden hoitaa osia erikoissairaanhoidosta. Tällainen hakemus on tehtävä ennen kuin peruspalvelualue aloittaa toimintansa, siis ennen 1.1.2017 (järjestämislain 11 3 mom.; voimaanpanolain 1 ja 13 ). Kunta, joka kuntarakennelain 4 d :n mukaan kuuluu keskuskunnan työssäkäyntialueeseen tai samaan yhdyskuntarakenteeltaan yhtenäiseen alueeseen, ei voi olla toisten kuntien asukkaiden peruspalvelualueen vastuukunta. Varsinais-Suomessa Kaarina on kunta, joka tämän säännöksen mukaan ei voi olla toisten kuntien perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon vastuukunta (voimaantulolain 4 2 mom. 2 kohta). Tietyin edellytyksin Kaarina voi mahdollisesti järjestää perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon omille asukkailleen, jos kunta onnistuu sopimaan asiasta Turun kanssa (voimaantulolain 4 4 mom.). Mistään kunnasta ei tule automaattisesti peruspalvelualueen vastuukuntaa, tämä perustuu aina kunnan aloitteeseen. Kunnan, jossa on alle 20 000 asukasta, ei pääsääntöisesti tarvitse kuulua peruspalvelualueeseen, mutta jos se on välttämätöntä sosiaali- ja terveydenhuollon tarkoituksenmukaisen järjestämisen kannalta, valtioneuvosto voi velvoittaa kunnan liittymään. Kunta, joka on sote-alueen keskuskunta, kuten esimerkiksi Turku, ei voi olla peruspalvelualueen vastuukunta. Turun koko sosiaali- ja terveydenhuolto kuuluisi siis alueelliseen vastuukuntamalliin tai kuntayhtymään (voimaantulolain 4 2 mom. 3 kohta). 2.6 Kuntarakennelain mukainen selvitysvelvollisuus Kuntarakennelain mukaan sekä Kemiönsaari että Parainen ovat velvollisia selvittämään kuntien yhdistymistä, jonka myötä voi syntyä vähintään noin 20 000 asukkaan kunta, joka muodostaa taloudellisesta, palvelullisesta, elinkeinopoliittisesta ja yhdyskuntarakenteellisesta näkökulmasta toiminnallisen alueen. Yhdistymisselvityksen tekemättä jättäminen ei siis ole lainmukainen vaihtoehto. Kemiönsaarella ja Paraisilla ei kummallakaan ole sellaista työssäkäyntiastetta maakunnan keskuskaupunkiin tai muuhun vähintään 50 000 asukkaan kuntaan taikka sellaista yhteen kasvanutta yhdyskuntarakennetta tällaisen kunnan kanssa, että yhdistymisen selvittäminen tällaisen kunnan kanssa olisi pakollista. Kunnat, jotka olisivat voineet tulla tässä yhteydessä kyseeseen, ovat Paraisten osalta Turku ja Kemiönsaaren osalta Salo ja Turku. Molemmilla kunnilla on siis suhteellisen laaja vapaus valita, minkä kunnan tai kuntien kanssa ne selvittävät yhdistymistä. 2.7 Lain vaatimus kielellisesti yhtenäisistä alueista Arvioitaessa juridisesti Paraisten kaupungin ja Kemiönsaaren kunnan nimenomaista tilannetta kuntarakennelain 4 :n 4 momentin säännöksen merkitys on erityisen suuri. Säännöksessä asetetaan seuraava kriteeri sille, miten erilaiset yhdistymisvaihtoehdot on priorisoitava ajatellen kuntien edellytyksiä tarjota palveluja suomeksi ja ruotsiksi: Kuntajakoa muutettaessa tulee pyrkiä kielellisesti yhteensopiviin alueisiin, joissa turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön oikeudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan. Tämän säännöksen juridinen merkitys on se, että kuntien yhdistyessä tulee mahdollisuuksien mukaan välttää sellaisia vaihtoehtoja, joiden käytännössä voidaan olettaa vaikuttavan kielteisesti jommankumman kieliryhmän mahdollisuuksiin saada palveluja äidinkielellään. 9

Kemiönsaaren ja Paraisten kaltaisille kunnille, joissa kieliryhmät jakautuvat suhteellisen tasaisesti, tämä merkitsee käytännössä sitä, että tulee välttää ratkaisuja, jotka johtavat siihen, että toisesta kieliryhmästä tulee pieni vähemmistö tai että uudesta kunnasta lain mukaan tulee yksikielinen. Tutkimuksissa on voitu osoittaa, että kielelliset palvelut toimivat parhaiten kunnissa, joissa kummankaan kieliryhmän osuus ei alita 30 prosenttia. Tästä näkökulmasta kuntaliitos, jonka seurauksena sekä suomenkielisten että ruotsinkielisten osuus uudessa kunnassa on vähintään 30 %, on siis optimaalinen ratkaisu. Nykyisen Paraisten ja Kemiönsaaren yhdistyessä uuden kunnan asukkaista ruotsinkielisiä olisi noin 60 % ja suomenkielisiä runsaat 37 %. Ajatellen kunnan kykyä palvella sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaitaan näiden omalla äidinkielellä tämä olisi optimaalinen ratkaisu. 2.8 Selvittäjän toimeksiantoon sisältyvät vaihtoehdot Edellä esitettyjen kriteereiden perusteella kunnat ovat antaneet selvittäjälle tehtäväksi analysoida kahta päävaihtoehtoa: 1. Kemiönsaari ja Parainen päättävät olla ryhtymättä liitokseen. Arvioinnissa otetaan huomioon sote-lainsäädännön ehdotukset ja varsinkin seuraukset Turunmaan sairaalalle. 2. Kemiönsaari ja Parainen yhdistyvät uudeksi kunnaksi. Arvioinnissa otetaan huomioon sote-lainsäädännön ehdotukset ja varsinkin seuraukset Turunmaan sairaalalle. Lisäksi seuraavia kahta vaihtoehtoa selvitetään yleisellä tasolla ja verrataan päävaihtoehtoihin: 3. Kemiönsaari ja Parainen joko erikseen tai yhdessä ryhtyvät liitokseen Turun kanssa. 4. Kemiönsaari ja Parainen joko erikseen tai yhdessä ryhtyvät liitokseen Raaseporin kanssa. Edellä esitettyjen vaihtoehtojen lisäksi käsitellään myös Kaarinan asemaa kuntarakenneuudistuksessa ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa, vaikka Kaarina tällä hetkellä osallistuu erityiseen kuntajakoselvitykseen Turun kanssa. Kaikkia vaihtoehtoja selvitetään sekä suhteessa kuntarakennelakiin että ehdotukseen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi. Erityistä huomiota kiinnitetään kysymykseen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja mahdollisuuksista ylläpitää Turunmaan sairaalaa osana tulevaa hallintorakennetta. 3 Nykyisten kuntien hallintomalli ja toimielimet Tässä väliraportissa käsitellään kuntien hallintomalliin ja päättäviin toimielimiin liittyviä kysymyksiä ainoastaan siinä laajuudessa kuin se on välttämätöntä arvion tekemiseksi niistä mahdollisuuksista ja haasteista, joita kuntien yhdistyminen merkitsisi. Konkreettisempia kannanottoja koskien kuntien organisaatioiden ja/tai konserniyhteisöjen tiettyjä yksittäisiä osia tehdään asiayhteyden niin vaatiessa. Varsinaiseen yhdistymisselvitykseen, jonka kunnat kuntarakennelain mukaan ovat velvollisia tekemään, tulee sisältymään yksityiskohtainen läpikäynti kuntien nykyisistä organisaatioista ja toiminnoista sekä ehdotus uuden kunnan organisaatio- ja toimintamalliksi. Hallintomallit ja rakenne päättävien toimielinten osalta on jäsennelty samantyyppisin periaattein molemmissa kunnissa. Tiettyjä eroja on, mutta ne eivät ole suuria eivätkä aiheuttane vaikeuksia kuntaliitoksessa. 10

3.1 Kemiönsaaren kunta Kemiönsaaren kunnassa on keskusvaalilautakunnan ja tarkastuslautakunnan lisäksi kuusi muuta lautakuntaa: saaristolautakunta, peruspalvelulautakunta, sivistyslautakunta, kulttuuri- ja vapaa-ajanlautakunta, tekninen lautakunta sekä rakennus- ja ympäristövalvontalautakunta. Viimeksi mainittu toimii kunnan rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomaisena ja sillä on itsenäisiä viranomaistehtäviä myös suhteessa kuntaan. Kuntalain 16 :n 2 momentin nojalla kunnassa on päädytty molempien kieliryhmien yhteiseen sivistyslautakuntaan. Sen alaisuudessa toimii suomenkielinen ja ruotsinkielinen koulujaosto. Teknisen lautakunnan alaisuudessa toimii Kemiönsaaren Vesi -liikelaitoksen johtokunta ja toimeenpanojaosto, joka hoitaa toimitusasioita, joista useimmat liittyvät tiekuntiin ja tietoimituksiin. Kunnan hallinto koostuu viidestä osastosta: hallinto-osastosta, kehitysosastosta, peruspalveluosastosta, sivistysosastosta sekä ympäristö- ja tekniikkaosastosta. 11

3.2 Paraisten kaupunki Paraisten kaupungissa on tarkastuslautakunnan ja keskusvaalilautakunnan lisäksi viisi varsinaista lautakuntaa, jotka ovat kuntalaissa tarkoitettuja toimielimiä: sivistyslautakunta, kulttuurilautakunta, sosiaali- ja terveyslautakunta, ympäristölautakunta ja rakennuslautakunta. Sivistyslautakunnan alaisuudessa toimii ruotsinkielinen ja suomenkielinen jaosto; ympäristölautakunnan alaisuudessa toimii tiejaosto, joka tekee päätökset tietoimitusasioissa. Lisäksi on neljä aluelautakuntaa, jotka eivät lain tarkoittamassa mielessä ole toimielimiä: Nauvon lautakunta, Korppoon lautakunta, Houtskarin lautakunta ja Iniön lautakunta. Niillä ei ole omaa päätösvaltaa, vaan ne ovat kaupunginhallituksen alaisia neuvoa antavia toimielimiä. Kaupungin hallinto koostuu kolmesta osastosta ja kuudesta palvelutoimialasta, jotka ovat keskenään yhdenvertaisia: sivistysosastosta, sosiaali- ja terveysosastosta, ympäristöosastosta, hallintopalveluista, liikenne- ja viestintäpalveluista, henkilöstöpalveluista, talouspalveluista, elinkeinopalveluista ja palvelutoiminnoista. 4 Nykyinen palvelutuotanto selvitysalueella 4.1 Konsernipalvelut 4.1.1 Hallinto Hallinnolle kuuluu valtuuston ja hallituksen käsittelemien asioiden valmistelu ja täytäntöönpano, tilintarkastus, yleiset vaalit, arkistotoimi ja kunnan yleinen hallinto. Hallinto vastaa myös strategisesta suunnittelusta, konserniohjauksesta, juridiikasta ja toimintaympäristön seurannasta. 12

Hallintoyksikkö työskentelee tiivisti yhdessä poliittisen johdon kanssa. Hallinnon erityisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että sillä on kokonaisnäkemys kunnan toiminnasta, sekä varmistaa, että päätökset pannaan täytäntöön poliittisesti vahvistettujen tavoitteiden ja suuntaviivojen mukaisesti. Paraisilla hallinnon henkilöresurssimäärä on 8 ja käsittää kaupunginjohtajan, kaupunginlakimiehen, johdon sihteerin, arkistosihteerin, tekstinkäsittelijän, kaksi kielenkääntäjää, vahtimestarin (60 %) ja hankekoordinaattorin (40 %). Kemiönsaaressa hallinnon henkilöresurssimäärä on 4,1 ja käsittää kunnanjohtajan, hallintojohtajan (30 %), johdon sihteerin (80 %), kielenkääntäjän ja toimistosihteerin. Parainen käyttää asianhallintaohjelma Dynastyä, kun taas Kemiönsaari käyttää KommunOfficea. 4.1.2 Talouspalvelut Talouspalveluille kuuluu toiminnan ja talouden strateginen ohjaus budjetoinnin ja muun taloussuunnittelun toiminnan ja talouden seurannan rahoituksen ja maksuvalmiussuunnittelun toimintaympäristön seurannan riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan sekä julkisten hankintojen koordinoinnin kautta. Talouspalveluille kuuluu myös taloushallinto, joka koostuu keskuskirjanpidosta maksuliikenteestä ostolaskujen käsittelystä laskutuksesta ja perintätoiminnosta sekä sellaisesta laskutuksesta, jota ei ole hajasijoitettu. Nämä toiminnot ovat esikuntatoimintoja, jotka mahdollistavat kuntien jokapäiväisen operatiivisen toiminnan. Paraisten talouspalvelujen henkilöresurssimäärä on 7,6 jakautuen seuraavasti: 4 kirjanpitäjää, 2,3 taloussihteeriä (100 %, 70 % ja 60 %), hankintakoordinaattori (30 %), talouspäällikkö/controller ja talousjohtaja. Kemiönsaaren taloustoiminnon henkilöresurssimäärä on 5,33 jakautuen seuraavasti: controller, taloussihteeri, kirjanpitäjä, 2 reskontranhoitajaa ja hallintojohtaja (33 %). Paraisten käyttämä taloushallinto-ohjelma on CGI:n Raindance ja Kemiönsaaren CGI:n Pro Economica. Kemiönsaaressa talouspalvelut hoitaa suuremman osan laskutuksesta keskitetysti. 4.1.3 Henkilöstöpalvelut Henkilöstöhallintoyksikölle kuuluu palkanlaskenta, kunnan henkilöstöasioiden koordinointi, yhteistyö ammattiyhdistysedustajien kanssa, yhteistyö työterveyshuollon kanssa ja henkilöstön työkyvyn ylläpitäminen. Henkilöstöpalvelujen henkilöresurssimäärä Paraisilla on yhteensä 7,4 ja käsittää henkilöstöpäällikön, henkilöstösihteerin, työsuojelupäällikön (40 %) ja viisi palkanlaskijaa. Henkilöstösihteeri ja kaksi palkanlaskijaa työskentelevät Houtskarin aluekonttorissa, muut Paraisilla. Kemiönsaaressa henkilöresurssimäärä on yhteensä 3,7 ja käsittää kolme palkanlaskijaa, hallintojohtajan (30 %), johdon sihteerin (20 %) ja työsuojelupäällikön (20 %). Parainen käyttää palkanlaskentaohjelma Pegasosta, Kemiönsaari Statusta. 13

4.1.4 Tiedotuspalvelut Tiedotustoiminta on jäsennelty kummassakin kunnassa eri tavalla. Paraisilla tiedotus on liikenne- ja viestintäpalvelujen alainen yksikkö. Liikenne- ja viestintäpalveluihin sisältyy tiedotus, IT, puhelinliikenne sekä saaristo ja liikenne. Tiedotusyksikköön kuuluvat aluekonttoreissa toimivat tiedotussihteerit, kaupungin vaihteessa toimivat puhelinvaihteenhoitajat ja tiedotuspäällikkö. Tiedotusyksikön henkilöstöresurssimäärä on 8 ja käsittää tiedotuspäällikön ja seitsemän tiedotussihteeriä. Tiedotuspäällikkö vastaa kaupungin ulkoisesta ja sisäisestä viestinnästä yhteistyössä osastojen kanssa sekä kaupungin markkinoinnista asukkaille, vapaa-ajanasukkaille ja potentiaalisille muuttajille. Tiedotuspäällikkö osallistuu myös johtoryhmän kokouksiin sihteerinä. Tiedotussihteerit vastaavat asiakaspalvelusta aluekonttoreissa ja kaupungintalon neuvonnassa. Kaupungin puhelinvaihde sijaitsee Iniön aluekonttorissa. Puhelinvaihde hoitaa kaupungin puhelinliikennettä ja puhelimitse tapahtuvaa asiakaspalvelua. Asiakaspalvelun ja neuvonnan lisäksi tiedotussihteerit hoitavat teknisen valmistelun ja sihteeritehtävät aluelautakunnissa sekä ylläpitävät omien kunta-alueidensa internetsivuja. Sisäinen tiedotus tapahtuu pääosin intranetissä, Loggissa. Tiedotuspäällikkö on Loggin päätoimittaja ja päivityksistä huolehtivat osastojen ja yksiköiden omat vastaavat toimittajat (24 kpl). Myös vastuu kaupungin verkkosivujen päivittämisestä on hajautettu vastaavalla tavalla. Kaupungin tiedotuslehti Nytt ilmestyy 8 10 kertaa vuodessa. Tiedotuspäällikkö vastaa lehden sisällöstä yhdessä tiedotussihteereiden kanssa. Kemiönsaaressa ei ole erillistä tiedotusyksikköä. Ulkoisen tiedotuksen ja markkinoinnin hoitavat johdon sihteeri (hallinto-osasto), markkinoija (kehitysosasto) ja kunnan verkkosivujen toimitusneuvostona toimiva tiimi. Kemiönsaaressa on kolme palveluneuvontapistettä, jotka vastaavat Paraisten aluekonttoreita. Palveluneuvontapisteistä kaksi hoitaa myös kunnan puhelinvaihdetta. Palveluneuvojat, jotka vastaavat 2,5 henkilöresurssia, kuuluvat kehitysosastoon. He hoitavat samoja tehtäviä kuin Paraisten tiedotussihteerit. Sisäisen tiedotuksen hoitamisesta vastaavat osin johdon sihteeri ja hallintojohtaja, osin osastot itse. 4.1.5 IT-palvelut Kemiönsaaren kunnan ja Paraisten kaupungin IT-yksiköt toimivat pitkälti samojen mallien mukaisesti. Molempien kuntien IT-infrastruktuuri ja IT-järjestelmät on jäsennelty samojen periaatteiden mukaisesti. Paraisilla IT-yksikön henkilöresurssimäärä on 6 ja käsittää IT-käyttöpäällikön, IT-suunnittelijan ja neljä ITtukihenkilöä. Kemiönsaaren IT-yksikön henkilöresurssimäärä on 2,5 ja käsittää ITkäyttöpäällikön, IT-koordinaattorin ja IT-tukihenkilön (50 %). 4.2 Sosiaali- ja terveydenhuolto 4.2.1 Yleistä Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakate eli toiminnan nettokustannukset muodostavat Kemiönsaaressa 61 % ja Paraisilla 54 % kunnan koko toimintakatteesta. Erikoissairaanhoito ostetaan kokonaan ulkoa, suurimmaksi osaksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriltä. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakatteesta erikoissairaanhoito muodostaa Kemiönsaaressa 33 % ja Paraisilla 38 %. 14

Kemiönsaaren vakinaisesta henkilöstöstä 41 % (177 henkilöä) ja Paraisten vakinaisesta henkilöstöstä 37 % (322 henkilöä) työskentelee sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveydenhuollon budjetoitu henkilötyövuosimäärä vuonna 2014 on Kemiönsaaressa 203 ja Paraisilla 349. Kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuolto on laajaa ja monitahoista toimintaa. Tarkkojen vertailujen tekeminen eri kuntien välillä ja suhteessa muihin yksiköihin ei ole aina mahdollista, koska seuranta- ja tilastointikäytännöt vaihtelevat. Tässä väliraportissa olemme yksinkertaisuuden vuoksi jakaneet sosiaali- ja terveydenhuollon hallintoon, sosiaalipalveluihin ml. perhepalvelut, vanhustenhuoltoon, terveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. Koska tämä jako ei ole täysin samanlainen eri kunnissa, esitetyt vertailut ovat ainoastaan suuntaa antavia. Suuremmat poikkeamat on tarvittaessa selitetty. Vuosina 2009 2012 sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisnettokustannukset olivat Kemiönsaaressa hieman maan keskitasoa korkeammat ja Paraisilla maan keskitasoa. Kemiönsaaren hieman korkeammat kustannukset selittyvät kokonaan väestörakenteen eroilla. 4 000 3 500 3 000 Sosiaali- ja terveydenhuolto, nettokustannukset, /asukas 2 959 3 284 3 069 3 379 2 923 2 500 2 000 1 500 1 000 2009 2010 2011 2012 500 - Pargas Kimitoön Åbo Raseborg Hela landet 4.2.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon hallinto Paraisilla ainoastaan sosiaali- ja terveysjohtaja ja palvelusihteeri (50 %) kuuluvat hallintoon, ja kokonaishenkilöresurssi on siis 1,5. Kemiönsaaressa osa sellaisista toiminnoista, jotka Paraisilla on sijoitettu osaksi yksiköitä, kuten esimeriksi keskusvarasto, kuuluvat hallintoon, ja kokonaishenkilöresurssi on sen vuoksi 4,1. Kemiönsaaressa keskusvarasto on Taalintehtaalla ja loput hallinnosta Kemiössä. Paraisilla hallinto sijaitsee kaupungintalolla. 4.2.3 Sosiaalipalvelut ml. perhepalvelut Sosiaalipalveluihin kuuluvat aikuissosiaalityö ja toimeentulotuki, vammaispalvelut, erityishuolto, alle 65-vuotiaiden omaishoito, päihdehuolto ja mielenterveyshuolto. Perhepalveluihin kuuluvat lastensuojelu, muut lasten ja perheiden palvelut sekä nuorisopalvelut. 15

Utkomststöd, euro/invånare 2012 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Koko maa Hanko Kaarina Kemiönsaari Kirkkonummi Parainen Raasepori Sosiaalipalvelut ml. perhepalvelut työllistää Kemiönsaaressa 7,9 ja Paraisilla 30,7 henkilöä. Suuri ero henkilöstömäärässä selittyy osin sillä, että Kemiönsaari ostaa enemmän palveluja ulkoa (62 % kustannuksista, Paraisilla 51 % kustannuksista). Yksikön toimintakate Kemiönsaaressa on 2,4 miljoonaa euroa ja Paraisilla 4,4 miljoonaa euroa. Paraisilla sosiaalipalvelut ja perhepalvelut muodostavat kaksi erillistä sosiaali- ja terveydenhuollon alaista yksikköä. Kemiönsaaressa ne muodostavat yhden yksikön. Vuodelle 2014 budjetoitu toimintakate on Kemiönsaaressa 3,7 miljoonaa euroa ja Paraisilla 7,8 miljoonaa euroa. 4.2.4 Vanhustenhuolto Vanhustenhuoltoon kuuluvat kotihoito, tukipalvelut, päivätoiminta, yli 65-vuotiaiden omaishoito sekä asuminen ja laitoshoito. Vanhustenhuoltoon on vuodelle 2014 budjetoitu Kemiönsaaressa 104 henkilötyövuotta ja Paraisilla 153 henkilötyövuotta. Parainen ostaa lisäksi palveluja 1,5 miljoonalla eurolla. Vanhustenhuollon toimintakate Kemiönsaaressa on 6,0 miljoonaa euroa ja Paraisilla 9,5 miljoonaa euroa. Valtakunnallisena tavoitteena on usean vuoden ajan ollut toimivan avohoidon avulla mahdollistaa vanhusten asuminen kotona pidempään. Vastaavasti pyrkimyksenä on vähentää laitoshoidon ja raskaampien asumismuotojen osuutta. Varsinkin Kemiönsaaressa laitoshoidon ja palveluasumisen osuus on edelleen suuri. Paraisilla niiden osuus on melko lähellä maan keskiarvoa. Kemiönsaaressa vanhustenhuollon asumiseen ja laitoshoitoon on budjetoitu 554 euroa asukasta kohden, Paraisilla 242 euroa asukasta kohden. Kemiönsaaren korkeammat kustannukset selittyvät sillä, että suurin osa paikoista on vanhainkodeissa tai tehostetun palveluasumisen yksiköissä: 16

Paraisilla suuri osa paikoista on palveluasumista, jota tuottavat paikalliset säätiöt ja yhdistykset: 4.2.5 Terveydenhuolto Paraisten terveyskeskukseen kuuluu viisi terveysasemaa: Paraisilla, Nauvossa, Korppoossa, Houtskarissa ja Iniössä. Paraisilla on lääkärinvastaanotto jokaisena arkipäivänä, Nauvossa neljänä päivänä viikossa, Korppoossa kahtena päivänä viikossa, Houtskarissa yhtenä päivänä viikossa ja Iniössä kerran joka toinen viikko. Sairaanhoitaja pitää vastaanottoa jokaisena arkipäivänä myös saaristossa. Fysioterapiapalveluja tarjotaan kaikilla terveysasemilla paitsi Iniössä. Virka-ajan ulkopuolista päivystystä järjestetään ainoastaan Paraisten terveysasemalla, arkisin klo 8 20 ja viikonloppuisin ja pyhäpäivinä klo 10 18. Muina aikoina päivystyksen hoitaa Turun yhteispäivystysyksikkö. Arkisin päivystys hoidetaan oman henkilöstön voimin, viikonloppuisin ja pyhäpäivinä päivystystoiminta ostetaan ulkoa. Avoterveydenhuollon käyntien määrä vuonna 2012 oli 79 925 (5,1 käyntiä asukasta kohden) ja näistä lääkärikäyntejä oli 27 920. Avoterveydenhuollon kustannukset asukasta kohden olivat 414 euroa, hammashoito pois lukien. Alla läkarbesök inom den kommunala öppna primärvården/1 000 invånare, 2010-2012 2500 2000 1594 1665 1500 1247 1000 1114 1018 2010 2011 500 2012 0 Koko maa Kemiönsaari Parainen Raasepori Turku 17

Paraisten terveyskeskuksella on yhteensä 81 vuodeosastopaikkaa kahdella osastolla. Vuonna 2012 osastot tuottivat 28 500 hoitovuorokautta. Lisäksi kaupunki ostaa 12 asumispaikkaa dementiakoti Lilla Rosta. Paraisten kaupungin työterveyshuolto palvelee Paraisten terveysasemalla. Työterveyshuolto palvelee säännöllisesti myös saaristossa. Myös terveyskeskuksen psykologi palvelee työterveyshuoltoa. Työterveyshuollon fysioterapia ostetaan ulkoa. Paraisten kaupungin työterveyshuollon asiakkaina on 160 työnantajaa, joilla on yhteensä 1 865 työntekijää, sekä 74 alkutuottajaa ja 27 yrittäjää. Neuvolapalveluja tarjotaan Perhetalo Ankkurissa Paraisilla. Terveyskeskuslääkäri palvelee myös neuvolaa ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa. Myös koulupsykologit työskentelevät Ankkurissa. Paraisilla kunnallisessa hammashoidossa kävi 5 700 potilasta eli 36 % asukkaista vuonna 2012. Nettokustannukset olivat 79 euroa asukasta kohden. Hammashoitoa tarjotaan Paraisilla, Korppoossa, Nauvossa ja Houtskarissa. Kemiönsaaressa Kemiön terveysasema palvelee arkisin klo 8 16 ja Taalintehtaan terveysasema maanantaista torstaihin klo 8 16. Ilta-, yö- ja viikonloppupäivystys toimii Salon terveyskeskuksessa. Terveysasemat tarjoavat lääkärin- ja sairaanhoitajanvastaanottoa, neuvolapalveluja, työterveyshuoltoa ja kuntoutusta. Västanfjärdissä pidetään lääkärinvastaanottoa Silverbackenin palvelukodissa muutama tunti joka toinen viikko. Hiittisissä järjestetään terveydenhoitajanvastaanottoa kahtena päivänä viikossa. Kemiönsaaressa avoterveydenhuollon käyntien määrä vuonna 2012 oli yhteensä 26 321 ja näistä lääkärikäyntejä oli 10 026. Kunnan työterveyshuollossa käyntejä oli 331 ja näistä lääkärikäyntejä oli 111. Kemiönsaaren terveyskeskuksella on kaksi vuodeosastoa, joissa on yhteensä 50 paikkaa. Vuonna 2012 osastot tuottivat yhteensä 15 271 hoitovuorokautta. Kemiönsaaren hammashoito tuotti 6 530 hammaslääkärikäyntiä vuonna 2012. Kustannus oli 88 euroa asukasta kohden. Tavoitteena on, että kunnallinen hammashoito palvelee koko kunnan väestöä. 18

4.2.6 Erikoissairaanhoito Sekä Kemiönsaari että Parainen ostavat lähes kaiken erikoissairaanhoidon Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin eri yksiköiltä: Turussa sijaitsevalta Turunmaan sairaalalta, sen Paraisilla sijaitsevalta mielenterveysyksiköltä sekä Turun yliopistolliselta keskussairaalalta. Lisäksi Parainen ostaa yksityisiltä palveluntuottajilta muun muassa neurologin ja ihotautilääkärin konsultaatioita ja Kemiönsaari lasten ja nuorten psykiatrisia palveluja. 1 400 1 200 1 000 800 600 400 Kemiönsaaressa erikoissairaanhoidon kustannukset olivat 8,2 miljoonaa euroa ja Paraisilla 18,2 miljoonaa euroa vuonna 2012. Kustannukset ovat molemmissa kunnissa hieman maan keskitasoa korkeammat, mutta alhaisemmat kuin verrokkikunnissa Turussa ja Raaseporissa. Erikoissairaanhoito, nettokustannukset/asukas, 2009-2012 1 109 1 101 1 152 1 244 1 049 2009 2010 2011 2012 200 - Pargas Kimitoön Åbo Raseborg Hela landet Sekä Kemiönsaaressa että Paraisilla perusterveydenhuollon kustannukset ovat korkeammat kuin maassa keskimäärin, mistä seuraa korkeampi terveydenhuollon kokonaiskustannus asukasta kohden. 2 500 Perus- ja erikoissairaanhoito, nettokustannukset/asukas, 2009-2012 2 000 1 500 1 965 1 910 1 739 1 874 1 574 2009 2010 1 000 2011 2012 500 - Pargas Kimitoön Åbo Raseborg Hela landet 19

Tarvevakioiduissa nettokustannuksissa kuntien sairastavuuden ja ikärakenteen vaihteluista johtuvat tekijät on suljettu pois. Tarvevakioidut nettokustannukset kertovat siten jotain siitä, kuinka kustannustehokkaasti toimintaa hoidetaan. Tarvevakioitujen kustannusten mukaan mitattuna terveydenhuolto ja vanhustenhuolto on Paraisilla 10 % ja Kemiönsaaressa 1 % kalliimpaa kuin maassa keskimäärin. Selvitysprosessia jatkettaessa tärkeä selvitettävä kysymys on se, miten Kemiönsaaressa käytössä olevat suhteellisen kustannustehokkaat menetelmät voitaisiin ottaa käyttöön koko liitoskunnassa niin, että sosiaali- ja terveydenhuollon kustannustehokkuus voisi lähetä maan keskitasoa. 4.3 Sivistys 4.3.1 Yleistä Sekä Kemiönsaaressa että Paraisilla sivistyssektori tarjoaa päivähoitopalveluja, perusopetuksen ja lukion opetuspalveluja sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluja. Kaikki nämä palvelut, ja varsinkin perusopetus, ovat huomattavasti kalliimpia ylläpitää saaristoolosuhteissa, joissa ajalliset etäisyydet ovat pitkät ja joissa sen vuoksi on pakko ylläpitää pieniä yksiköitä. Opetuksen ja kulttuurin kokonaiskustannukset ovat kuitenkin vain marginaalisesti maan keskitasoa korkeammat, ja esimerkiksi alhaisemmat kuin Turussa. Sivistyssektorilla perusopetuksen korkeampia kustannuksia kompensoidaan siis huomattavasti alhaisemmilla kulttuuri- ja vapaa-aikatoiminnan kustannuksilla. 20

4.3.2 Päivähoitotoiminta Paraisilla 0 6-vuotiaiden lasten määrä oli 1 179 (joulukuussa 2013). Näistä 780 oli kunnallisessa päivähoidossa ja 30 pelkästään esiopetuksessa. Kotihoidontukea maksettiin 229 lapsesta ja yksityisen hoidon tukea + kuntalisää 46 lapsesta. Päivähoitotoiminta Paraisilla käsittää 11 omaa päiväkotia, 2 ostopäiväkotia, 21 omassa kodissa työskentelevää perhepäivähoitajaa ja 8 ryhmäperhepäiväkotia. Lisäksi tarjotaan avopäivähoitoa leikkipuisto- ja kerhotoiminnan muodossa. Perheet voivat myös valita kotihoidontuen tai yksityisen hoidon tuen + kuntalisän. Paraisten kaupunki on tehnyt seudullisen sopimuksen päivähoitopaikkojen ostamisesta ja myymisestä. Päiväkodissa annettava esiopetus järjestetään yhteistyössä ruotsin- ja suomenkielisen koulutuksen yksiköiden kanssa. Päivähoidossa olevien lasten määrä on vuodesta 2009 lisääntynyt noin 50:llä. Vuosittain syntyvien lasten määrä on melko vakaa, mutta päivähoidon tarve voi lisääntyä paikkakunnalle suuntautuvan muuton seurauksena. Tilastokeskuksen mukaan nettomuutto Paraisille vuosina 2009 2012 oli keskimäärin 27 0 4-vuotiasta lasta. Muutto suuntautuu etupäässä Paraisten kunta-alueelle. Kemiönsaaren kunnassa kunnallisessa päivähoidossa oli 274 lasta, pelkästään esiopetuksessa 8 lasta ja aamu- ja iltapäivätoiminnassa 79 lasta (joulukuussa 2013). Kotihoidontukea maksettiin 66 lapsesta ja yksityisen hoidon tukea 2 lapsesta. Päivähoitotoiminta Kemiönsaaren kunnassa käsittää 4 päiväkotia, 18 omassa kodissa työskentelevää perhepäivähoitajaa, 3 ryhmäperhepäiväkotia sekä avoimen päiväkotitoiminnan. Päivähoitoyksikkö hoitaa myös esiopetuksen sekä koulujen aamu- ja iltapäivätoiminnan. Kunta tarjoaa myös kesätoimintaa koululaisille. Päivähoidossa olevien lasten määrä on vuodesta 2009 ollut vakaa. Vaihtelua on ollut enintään viiden lapsen verran vuodessa.!8!000!!!!!7!000!!!!!6!000!!!!!7!235!!!! Barndagvård)ne+ okostnader)per)026)åring)!6!215!!!!!6!488!!!!!6!282!!!!!6!066!!!!!5!000!!!!!4!000!!!!!3!000!!!! 2009! 2010! 2011! 2012!!2!000!!!!!1!000!!!!!+!!!! Pargas! Kimitoön! Åbo! Raseborg! Hela!landet! Päivähoidon nettokustannukset ovat Kemiönsaaressa hyvin lähellä maan keskiarvoa, kun taas Paraisilla kustannukset ovat runsaat 1 000 euroa korkeammat 0 6-vuotiasta lasta kohden. 21

4.3.3 Opetustoimi 4.3.3.1 Parainen Vuonna 2013 perusopetuksen oppilasmäärä oli 1 020 ruotsinkielistä ja 657 suomenkielistä oppilasta. Esikoululaisia oli 122 ruotsinkielistä ja 66 suomenkielistä. Ruotsinkielisessä lukiossa oli 180 ja suomenkielisessä lukiossa 87 oppilasta. Esikoulu kuuluu hallinnollisesti opetustoimeen. Paraisten kunta-alueella esikoulu toimii pääasiassa päivähoidon yhteydessä, tilanpuutteen vuoksi koulukiinteistöissä. Nauvossa, Korppoossa ja Iniössä esiopetustilat ovat koulurakennuksissa. Perusopetuksen kouluista 10 on ruotsinkielisiä ja 7 suomenkielisiä. Kaikilla kunta-alueilla järjestetään luokkien 1 6 opetusta, lukuun ottamatta Houtskaria, josta suomenkieliset oppilaat käyvät koulua Korppoossa, ja Iniötä, josta suomenkielisille oppilaille tarjotaan perusopetusta Kustavissa. Nauvossa, Korppoossa ja Iniössä on yhtenäiskoulut, joissa järjestetään opetusta luokille E 9. Aamu- ja iltapäivätoimintaa tarjotaan joko omana toimintana tai subventoituna toimintana yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Paraisten kunta-alueella yhteistyökumppaneita ovat seurakunnat ja Folkhälsan. Sekä Paraisten että Kemiönsaaren perusopetuskustannukset ovat huomattavasti maan keskiarvoa korkeammat. Saaristo-olosuhteilla on tässä keskeinen rooli. Lukio-opetusta annetaan ruotsinkielisessä Pargas svenska gymnasiumissa ja Paraisten lukiossa. Myös kansalaisopistotoiminta on jaettu kielen mukaan. Kunnassa toimii ruotsinkielinen Väståbolands medborgarinstitut ja suomenkielinen Saariston kansalaisopisto. Paraisten oppilasennuste lukuvuodesta 2012 2013 lukuvuoteen 2019 2020 osoittaa hieman laskevaa trendiä, erityisesti ruotsinkielisessä koulutuksessa. Suomenkielisen koulutuksen oppilasmäärä pysyy vakaampana. Kehitys johtuu suurelta osin saaristoalueiden oppilaspohjan pienenemisestä, kun taas oppilasmäärä Paraisten kunta-alueella on suhteellisen vakaa, koulujen välillä on vain vähäistä vaihtelua. Viimeisen vuoden aikana tilanne näyttää vakiintuneen Nauvossa, Korppoossa ja Iniössä. 22

Ruots. + Suom. Lukuvuosi 2012-2013 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 1. luokka 189 181 187 146 174 187 152 168 2. luokka 158 189 181 187 146 174 187 152 3. luokka 206 158 189 181 187 146 174 187 4. luokka 179 206 158 189 181 187 146 174 5. luokka 171 179 206 158 189 181 187 146 6. luokka 196 171 179 206 158 189 181 187 Yhteensä 1099 1084 1100 1067 1035 1064 1027 1014 Lukuvuosi 2012-2013 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 7. luokka 194 193 169 181 205 158 194 181 8. luokka 210 194 193 169 181 205 158 194 9. luokka 191 210 194 193 169 181 205 158 Yhteensä 595 597 556 543 555 544 557 533 1. 9. luokka 1694 1681 1656 1610 1590 1608 1584 1547 4.3.3.2 Kemiönsaari Vuonna 2013 perusopetuksessa oli 488 ruotsinkielistä ja 158 suomenkielistä 1. 9. luokan oppilasta. Esiopetuksessa oli 51 ruotsinkielistä ja 11 suomenkielistä lasta. Ruotsinkielisessä Kimitoöns gymnasiumissa on 98 oppilasta, joista 78 on lukion omia oppilaita ja 20 Axxell Brusabyn kanssa yhteisiä yhdistelmäopiskelijoita. Esiopetusta hallinnoi koulutusyksikkö, mutta käytännön arjen hoitaa päivähoidon yksikkö. Päivähoidon johtaja toimii esikoulujen operatiivisena johtajana. Kaikki esikoulut toimivat päiväkodin yhteydessä. Kemiönsaaren kunnassa on viisi ruotsinkielistä peruskoulua ja kaksi suomenkielistä koulua. Ruotsinkieliset koulut ovat Amosparkens skola, luokat 1 6, Dalsbruks skola, luokat 1 9, Hitis-Rosala skola, luokat 1 6, Västanfjärds skola, luokat 1 6 ja Kimitonejdens skola, luokat 7 9. Suomenkieliset koulut ovat Kemiönsaaren keskuskoulu, luokat 1 9, ja Taalintehtaan koulu, luokat 1 6. Iltapäivähoitoa tarjotaan kaikille lapsille 2. luokkaan asti kunkin koulun yhteydessä. Lukio-opetusta Kemiönsaaressa annetaan vain ruotsiksi. Suomenkielisistä oppilaista useimmat käyvät lukiota Salossa tai Turussa. Vapaata sivistystä kunnassa tarjoaa kaksikielinen opisto, Kimitoöns vuxeninstitut Kemiönsaaren aikuisopisto. Oppilasennusteet osoittavat hieman laskevaa trendiä eli noin 10 %:n vähennystä vuoteen 2019 mennessä. Lähivuosina peruskoulusta valmistuu noin 80 85 lapsen suuruisia ikäryhmiä, ja viime vuosina (2008 2012) kunnassa on syntynyt keskimäärin 60 lasta vuodessa. 23

4.3.4 Vapaa-aika ja kulttuuri 4.3.4.1 Henkilöstö Liikunta: Paraisilla henkilöstö koostuu hallinnollisesta vapaa-aikasihteeristä ja 3,75 liikuntapaikanhoitajasta, kun taas Kemiönsaaren henkilöstö koostuu hallinnollisesta vapaa-aikatoimenjohtajasta (50 %) sekä kahdesta liikunnanohjaajasta ja kahdesta liikuntapaikanhoitajasta. Molemmilla kunnilla on lisäksi tällä hetkellä yksi palkkatuella työllistetty liikuntapaikanhoitaja. 4.3.4.2 Nuorisopalvelut Paraisilla henkilöstö koostuu vapaa-aikasihteeristä sekä 3,8 vapaa-aikaohjaajasta ja erityisnuorisotyöntekijästä, yhteensä 5,8 henkilötyövuotta. Kemiönsaaressa on vapaa-aikatoimenjohtaja (50 %) sekä nuorisotoimen koordinaattori, nuoriso-ohjaaja ja nuorten työpajan toiminnanjohtaja, yhteensä 3,5 henkilötyövuotta. Vuoden 2014 aikana Kemiönsaari palkkaa etsivän nuorisotyön ohjaajan. Kemiönsaaren suhteessa suurempi henkilöstömäärä selittyy sillä, että nuorisopalvelujen henkilöstö vastaa myös nuorten työpajasta, joka Paraisilla on osa sosiaali- ja terveydenhuollon alaista sosiaalityötä. 4.3.4.3 Kulttuuri Paraisilla henkilöstö koostuu kulttuuripäälliköstä, kulttuurintuottajasta (60 %) ja museoamanuenssista. Kotiseutu- ja museotoiminta hoidetaan Paraisilla kunnan toimintana. Kemiönsaaren henkilöstö koostuu kulttuurisihteeristä (50 %). 4.3.4.4 Kirjasto Paraisilla on kirjastopäällikkö, kuusi kirjastonhoitajaa ja 5,5 kirjastovirkailijaa, yhteensä 12,5 henkilötyövuotta. Kemiönsaaressa on kirjastotoimenjohtaja, kirjastonhoitaja ja viisi kirjastovirkailijaa, yhteensä 8,7 henkilötyövuotta. 4.3.4.5 Avustukset Yhdistyksille myönnettävät avustukset eroavat näissä kahdessa kunnassa selvästi. Parainen on varannut 182 000 euroa urheiluseuroille myönnettäviin avustuksiin ja Kemiönsaari 49 000 euroa. Nuorisoseuroille Parainen on budjetoinut 42 100 euroa ja Kemiönsaari 24 400 euroa. Kulttuuriavustuksiin Paraisilla on varattu 125 000 euroa ja Kemiönsaaressa 145 800 euroa. Yhteenlaskettuna nämä summat vastaavat sekä Kemiönsaaressa että Paraisilla noin 230 euroa asukasta kohden, mikä on huomattavasti vähemmän kuin maan keskiarvo. 24

Understöd)&)Bidrag))/)Invånare,)200972012)!450!!!!400!!!!378!!!!385!!!!350!!!!332!!!!300!!!!250!!!!200!!!!150!!!!100!!!!50!!!!0!!!!230!!!!230!!! Pargas! Kimitoön! Åbo! Raseborg! Hela!landet! 2009! 2010! 2011! 2012! 4.4 Ympäristö ja tekniikka 4.4.1 Kiinteistöt, keittiöt ja siivous Paraisilla palvelutoiminnot-nimisellä yksiköllä on kiinteistöhallinnossa ja kiinteistönhuollossa 20,6 henkilötyövuotta. Kemiönsaaressa kiinteistöyksikkö vastaa kiinteistönhuollosta ja investoinneista sekä ruokahuollosta ja siivoustoimesta yhteensä 13,5 henkilötyövuoden voimin. Paraisilla on yhteensä 10 valmistuskeittiötä ja 14 jakelukeittiötä. Henkilöstö koostuu 42 työntekijästä ja yhdestä ostopalveluresurssista. Kemiönsaaressa ruokahuolto toimii 8 valmistuskeittiössä ja 9 jakelukeittiössä. Henkilöstöresurssi on yhteensä 24,6. Paraisten kunta-alueella siivous on vuodesta 2007 lähtien toiminut ostopalveluna. Saaristossa siivouspalvelut hoidetaan omana työnä kaupungin palkkaaman henkilöstön voimin. Saaristossa oma henkilöstö tekee yhteensä 11 henkilötyövuotta. Kemiönsaaren kunnassa siivous hoidetaan omana toimintana, pääosin kiinteistöyksikön siivoustoimen työnä, mutta peruspalveluosasto huolehtii niiden kiinteistöjen siivouksesta, joissa sillä itsellään on toimintaa. Siivoustoimen työnä siivous hoidetaan 20 kiinteistössä ja peruspalveluosaston siivous käsittää 5 kiinteistöä. Kiinteistöyksikön siivoustoimi tekee yhteensä 18 henkilötyövuotta. Paraisten palvelutoiminnoilla, joka käsittää kiinteistöt, ruokapalvelun ja siivouspalvelut, on noin 10 miljoonan euron kokonaisbudjetti. Tästä 5,5 miljoonaa euroa on kiinteistöhallintoa, 3,2 miljoonaa euroa ruokapalveluja ja 1,3 miljoonaa euroa siivouspalveluja. Kemiönsaaren kiinteistöyksikön budjetti on 6,9 miljoonaa euroa. Tästä 4,3 miljoonaa euroa on kiinteistöhallintoa, 1,8 miljoonaa euroa ruokapalveluja ja 0,8 miljoonaa euroa siivouspalveluja. Investoinnit ja peruskorjaukset ovat tärkeä osa toimintaa. Molemmat kunnat investoivat huomattavasti poistoja enemmän. Pelkästään Paraisten kaupungin kiinteistöjen infrastruktuurin korjausvelaksi on arvioitu 22 miljoonaa euroa. Paraisilla sisäinen vuokra on keskivuokra 4,69 euroa neliöltä, johon sisältyy sekä käyttö- että pääomavuokra. Kemiönsaaren sisäinen vuokra on kiinteistökohtainen. Esimerkiksi Kemiön kunnantoimiston käyttövuokra on 5,02 euroa, Dalsbruks skolan 6,06 euroa ja terveyskeskuksen ja Kemiössä sijaitsevan Alma-kodin 7,67 euroa neliöltä sisältäen sekä käyttö- että pääomavuokran. 25

Koululounaan keskihinta Paraisilla on 3,12 euroa, päivähoidon lounaan keskihinta 3,40 euroa ja kotihoidon aterian keskihinta 4,58 euroa annokselta. Ruokapäivä laitoshoidossa maksaa keskimäärin 13,38 euroa. Keskihintaan sisältyy myös keittiötilojen sähkö ja sisäinen vuokra. Vastaavat hinnat Kemiönsaaressa ovat koululounaan ja päivähoidon lounaan osalta 3,42 euroa, ja ruokapäivä peruspalveluosaston hoitokodissa maksaa 14,52 euroa. Siivous maksaa Paraisilla keskimäärin 1,84 euroa neliöltä kuukaudessa. Ulkoa ostettava siivous maksaa 1,37 euroa/m² ja oma tuotanto 2,74 euroa/m². Kemiönsaaressa siivous maksaa keskimäärin 2,66 euroa/m² kuukaudessa. 4.4.2 Rakennus- ja ympäristövalvonta Kemiönsaaren rakennusvalvonnan hallinnon toimintakate on -94 000 euroa, valvonnan -24 000 euroa ja ympäristönsuojelun -105 000 euroa, yhteensä -223 000 euroa. Mittarit 156 lupaa/rakennustarkastaja ja 218 katselmusta/rakennustarkastaja vuodessa. Rakennusvalvonnan omarahoitusaste on 88,4 %. Paraisilla rakennusvalvontayksikön toimintakate on -188 000 euroa. Mittari 181 lupaa/tarkastaja. Omarahoitusaste 71,6 %. Ympäristönsuojeluyksikön toimintakate on -637 900 euroa. Tästä ympäristövalvonnan osuus on -192 400 euroa ja puistotoimen osuus -445 500 euroa. 4.4.3 Mittaus- ja karttapalvelut Paraisten mittausyksikköön kuuluu myös koko ympäristöosaston hallintohenkilöstö. Mittaustoimiston pääasialliset työtehtävät ovat kartoitus ja mittaus, kiinteistönmuodostus (pääasiassa entisen Paraisten alueella), maapolitiikka, rakennuspaikkojen merkitseminen, osoitteet, paikkatieto- ja karttapalvelujen ylläpitäminen, kaupungin rakentamattomien kiinteistöjen hallinnointi ja tieviranomaisen tehtävät. Henkilöstö koostuu 7,75 henkilötyövuodesta mittaustoimiston palvelu- ja hallintotehtävissä, 4 henkilötyövuodesta kartoittajan tehtävissä ja 4 henkilötyövuodesta kansliatoiminnossa. Kemiönsaaressa ei ole lainkaan mittausyksikköä. Työ ja vastuu on jaettu usean yksikön ja viranhaltijan kesken. Kartoitus- ja mittauspalvelu sekä koko paikkatietotoiminta ostetaan ulkoa. Maanmittauslaitos vastaa kiinteistönmuodostuksesta. Maapolitiikan hoitaa pääasiassa ympäristö- ja tekniikkaosaston hallinto. Paraisilla mittausyksikön kustannukset ovat -793 000 euroa, tulot 434 000 euroa ja toimintakate -359 000 euroa. Kemiönsaaressa vastaavia tuloja ja menoja on mahdotonta arvioida, koska toiminta on jakautunut niin moneen osaan organisaatiota. Selvitysprosessia jatkettaessa tärkeä selvitettävä kysymys on se, miltä ammattimaisesti organisoitu, kustannustehokas mittausyksikkö liitoskunnan maantieteellisesti hajanaisella alueella voisi näyttää. Niin ikään jako omaan tuotantoon ja ostopalveluihin tulee saada optimoitua nykyisten kuntien kokemusten pohjalta. 4.4.4 Yhdyskuntatekniikka, vesi ja kaukolämpö Paraisten vesihuoltolaitos ei ole erillinen yhtiö eikä liikelaitos, vaan muodostaa osan kaupungin tavanomaista toimintaa. Liittymiä 2 670 kpl, joista 2 282 kpl Paraisilla. Liikevaihto 3,3 miljoonaa euroa, toimintakate -300 000 euroa. Yhteensä 8 laitosta, 4 vesilaitosta, 4 puhdistamoa. Suuri hanke: Kaarinan ja Paraisten välinen syöttövesijohto, 9 miljoonaa euroa, josta 2 miljoonaa euroa valtion tukea. Investointimääräraha 830 000 euroa (2013). Paraisten putkiverkon todettu korjausvelka noin 9 miljoonaa euroa. 26

Putkiverkko: Vesijohtoa 145 km, viemärijohtoa 108 km ja hulevesijohtoa 80 km. Taksat sisältäen alv: Vesi + viemäri 5,98 euroa/m³ Perusmaksu 149 euroa/vuosi Liittymismaksu, omakotitalo, vesi + viemäri 9 920 euroa. Kemiönsaaren Vesi on Kemiönsaaren kunnan kunnallinen liikelaitos. Liittymiä noin 1 700 kpl. Liikevaihto 1,85 miljoonaa euroa. Lainaa 7,3 miljoonaa euroa. Yhteensä 5 laitosta, joista 2 vesilaitosta ja 3 puhdistamoa. Suurin hanke: viemäri- ja vesiyhteysverkko Kemiö Björkboda Taalintehdas, Björkboda Lammala, 3,85 miljoonaa euroa, josta 1,55 miljoonaa euroa valtion tukea. Lisäksi Tyskaholmenin puhdistamon laajennus, 1,1 miljoonaa euroa. Investointimääräraha 630 000 euroa. Korjausvelkaa ei ole määritetty. Putkiverkko: Vesijohtoa 190 km, viemärijohtoa 168 km ja hulevesijohtoa 10 km sekä yhteensä 378 pumppaamoa. Taksat sisältäen alv: Vesi + viemäri 5,58 euroa/m³ Perusmaksu 327,36 euroa/vuosi Liittymismaksu, omakotitalo, vesi + viemäri 7 440 euroa. Paraisten Kaukolämpö Oy on kokonaan kaupungin omistama ja yhtiön toimitusjohtajana toimii kaupungininsinööri. Liikevaihto 2,6 miljoonaa euroa. Lainaa 3,3 miljoonaa euroa. Liittymiä 169 kpl. Kaukolämpöverkko 28,2 km. Tuotettua energiaa 45 356 MWh, josta 86 % prosessi- tai biolämpöä. Energiamaksu 71,67 euroa/mwh. Kemiönsaaren Lämpö Oy on Kemiönsaaren kunnan kokonaan omistama tytäryhtiö. Toimitusjohtajana toimii kunnan yhdyskuntatekniikan suunnittelija. Liikevaihto 2,1 miljoonaa euroa sisältäen alv. Lainaa 5,0 miljoonaa euroa. Liittymiä 90 kpl. Kaukolämpöverkko 14,7 km. Tuotettua energiaa 21 175 MWh, pääasiassa biolämpöä. Energiamaksu Kemiön osassa verkkoa 68,10 euroa/mwh (alv 0), Taalintehtaalla 73,85 euroa/mwh. Tekniikan ja liikenteen hoito on Paraisilla jaettu liikenneväyliin ja yhdyskuntasuunnitteluun. Kokonaiskustannukset noin 1,93 miljoonaa, tuotot 0,11 miljoonaa, toimintakate 1,82 miljoonaa euroa. Kalusto: 2 kuorma-autoa ja 2 traktoria auraus- ja hiekoitusvarustuksella sekä tiehöylä ja huoltoauto. Noin 100 km katuja ja noin 50 km kevyen liikenteen väyliä. Sekä talvi- että kesäkunnossapito hoidetaan oman henkilöstön ja koneiden voimin Paraisilla. Saaristossa katujen kunnossapito hoidetaan ostopalveluna. Katuvalaistus käsittää noin 4 000 valaisinta, joista noin 1 000 on elohopealamppuja. Venepaikkoja yhteensä noin 470, joista valtaosa, 370 Paraisilla. 27

Kemiönsaaren yhdyskuntatekniikka: Kustannukset 1,57 miljoonaa, tuotot 0,67 miljoonaa ja toimintakate 0,90 miljoonaa euroa. Kunnalla ei ole omia kuorma-autoja eikä muita koneita kuin yksi vanha traktori. Lisäksi yhdyskuntateknisellä yksiköllä ja Kemiönsaaren Vedellä on neljä liisattua huoltoautoa ja kaksi omaa autoa. Katuverkon laajuutta ei ole selvitetty. Talvikunnossapito kokonaisuudessaan ja valtaosa kesäkunnossapidosta ostetaan ulkoa. Katuvalaistus käsittää noin 1 800 valaisinta, joista valtaosa on elohopealamppuja. Venepaikkoja yhteensä noin 550, joista valtaosa kunnan eteläosassa. Trafikleder)ne+ okostnader)per)invånare,)200972012)!180!!!!!160!!!!!140!!!!!160!!!!!143!!!!!120!!!!!100!!!!!102!!!!!118!!!!!117!!!! 2009! 2010!!80!!!! 2011!!60!!!! 2012!!40!!!!!20!!!!!*!!!! Pargas! Kimitoön! Åbo! Raseborg! Hela!landet! Liikenneväylien hoidon nettokustannukset asukasta kohden ovat Paraisilla korkeammat kuin maassa keskimäärin ja huomattavasti korkeammat kuin esimerkiksi Turussa tai Raaseporissa. Kemiönsaaressa kustannukset ovat maan keskiarvoa alhaisemmat. Selvitysprosessia jatkettaessa tärkeä selvitettävä kysymys on se, miten uusi kunta voi ottaa käyttöön Kemiönsaaren tällä hetkellä käyttämät suhteellisen kustannustehokkaat tuotantotavat yhdyskuntateknisellä sektorilla. 4.5 Elinkeino- ja kehittämispalvelut Kemiönsaaren kunnassa toimii kehitysosasto, joka hoitaa seuraavia osa-alueita: elinkeinoelämä, rakennemuutosasiat, kunnan strategia yhteistyössä kunnan ylimmän johdon kanssa, ulkoinen tiedotus ja markkinointi, kunnan edunvalvonta, ulkoisesti rahoitettavat hankkeet, saaristoasiat ja maaseutuasiat. Saaristoasiat kuuluvat saaristolautakunnan alaisuuteen, muut kunnanhallituksen. Paraisten kaupungin konsernipalvelut on jaettu toimialoihin. Neljästä toimialasta kaksi ovat liikenne- ja viestintäpalvelut ja elinkeinopalvelut. Liikenne- ja viestintäpalvelut hoitaa liikenneasiat, tiedotuksen, puhelinliikenteen, saaristoasiat, kaupungin edunvalvonnan ja IT:n. Elinkeinopalvelut huolehtii elinkeinoasioista, hankkeista ja matkailusta. Koska toiminnot, jotka yhdyskuntasuunnittelu-, kehittämis- ja elinkeinotoimintojen kannalta ovat relevantteja, ovat hajallaan useissa eri yksiköissä kuntien organisaatioissa, yksityiskohtaisia henkilöstö- tai talousarviolukuja ei tältä osin voida esittää. 28

Selvitysprosessia jatkettaessa näiden toimintojen osalta tärkeä selvitettävä kysymys on se, miten ne voitaisiin liitoskunnassa organisoida niin, että strateginen suunnittelu tehokkaalla tavalla kytkee yhteen kunnan ylimmän johdon, kaavoituksen, talousjohdon, elinkeinotoiminnon ja markkinointi- ja tiedotusyksikön. 4.5.1 Elinkeinopalvelut Kemiönsaaressa on elinkeinotiimi, johon kuuluvat kunnanjohtaja, kehitysjohtaja, yritysneuvoja, matkailupäällikkö, hankekoordinaattori, tekninen johtaja, infrapäällikkö, elinkeinojohtaja ja elinkeinohankkeiden hankevastaavat. Tavoitteena on, että yritysneuvoja on yritysten yhteyshenkilö. Kunta järjestää vuosittain muun muassa elinkeinoelämän foorumin, yrittäjätapaamisia, yrittäjämessuja ja ekskursioita, antaa starttirahalausuntoja ja tietoa yritystuista sekä yrittäjyyskasvatusta kouluissa ja lähettää uutiskirjeitä yrittäjille. Paraisilla on elinkeinotiimi, johon kuuluvat kaupunginjohtaja, elinkeinopäällikkö, yritysneuvoja, matkailupäällikkö ja hankekoordinaattorit. Toimintaa ohjaa kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma. Suurimmissa elinkeinopoliittisissa asioissa kaupunginhallitus voi pyytää lausuntoa elinkeinotoimikunnalta, joka koostuu poliittisesti valituista jäsenistä ja yrittäjäyhdistysten puheenjohtajista. Kaupungin yritysneuvoja on palkattu hanketyöntekijä, jonka pääasiallisena tehtävänä on auttaa aloittavia yrityksiä antamalla henkilökohtaista neuvontaa. Yritysneuvoja antaa starttirahalausuntoja ja auttaa yritystukihakemusten tekemisessä. Elinkeinopäälliköllä on kokonaisvastuu kaupungin elinkeinoelämän kehittämisestä ja kaupungin ja yrittäjien välisten suhteiden vahvistamisesta. Tämä tapahtuu muun muassa tekemällä aktiivisesti yhteistyötä yrittäjäyhdistysten kanssa. Elinkeinopäällikkö antaa myös perinteistä yritysneuvontaa esimerkiksi yritystukien, yritysten paikkakunnalle sijoittumisen, omistajanvaihdosten, yritystonttien ja tilojen tiimoilta. Elinkeinopalveluilla on toimisto sekä Korppoossa että Paraisilla, matkailun päätoimipiste on Nauvossa. 4.5.2 Äkillinen rakennemuutos, Kemiönsaari FN Steelin syyskuussa 2012 tapahtuneen konkurssin jälkeen Kemiönsaaren kunta on 31.12.2015 asti äkillisen rakennemuutoksen kunta. Rakennemuutostyö on jaettu kahteen toimintalinjaan: tyhjäksi jääneiden kiinteistöjen täyttäminen uudella teollisuustoiminnalla ja uusien työpaikkojen luominen, työttömyyden vähentäminen ja yritysten kehityksen edistäminen. 5 Yhdyskuntarakenne Tässä luvussa tarkastellaan eräitä muuttujia, jotka kuvaavat yhdyskuntarakennetta osin nykyisissä kunnissa (päävaihtoehto 1) ja osin mahdollisessa liitoskunnassa (päävaihtoehto 2). Vertailuja tehdään tarvittaessa suhteessa Varsinais-Suomen maakuntaan ja koko maahan. 5.1 Demografia ja väestönkehitys Vuonna 2013 Paraisilla oli 15 500 asukasta ja Kemiönsaaressa 7 005 asukasta, eli yhteensä 22 505 asukasta. Tilastokeskuksen viimeisimmän väestöennusteen mukaan (laadittu vuonna 2012) Paraisten asukasluku kasvaa hieman vuoteen 2040 asti, kun taas Kemiönsaaren asukasluku vähenee suunnilleen vastaavalla määrällä. Tämän ennusteen mukaan uuden kunnan asukasluku pysyisi siis suurin piirtein vakaana vuoteen 2040 asti. 29

Väestöennuste 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Pargas Kimitoön Nya kommunen Ikärakenne sitä vastoin tulee lähitulevaisuudessa muuttumaan molemmissa kunnissa. Ikäryhmään 15 64-vuotiaat kuuluvien asukkaiden ja lasten osuus vähenee ja ikäryhmään 65+-vuotiaat kuuluvien asukkaiden osuus lisääntyy. 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % Pargas 65 15 64 0 14 30

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kimitoön 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % 65 15 64 0 14 Nya kommunen 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % 65 15 64 0 14 Demografinen huoltosuhde kuvaa alle 18-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden asukkaiden yhteenlaskettua määrää suhteessa työikäisten asukkaiden ikäryhmiin. Alhainen demografinen huoltosuhde merkitsee suurta työikäisten osuutta. Taloudellinen huoltosuhde kuvaa sitä, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti. Alhainen taloudellinen huoltosuhde merkitsee monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä suhteessa työllisten määrään. 2 1,5 1 0,5 0 Pargas Ekonomisk försörjningskvot Demografisk försörjningskvot 31

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kemiönsaaren hieman korkeampi huoltosuhde johtuu pääasiassa ikääntyneiden suuremmasta osuudesta. Molempien kuntien huoltosuhteet ovat huomattavasti yli maan keskiarvon; vuonna 2010 koko maan demografinen huoltosuhde oli 0,28. 2 Kimitoön 1,5 1 0,5 0 Ekonomisk försörjningskvot Demografisk försörjningskvot Yhdistyneessä kunnassa huoltosuhde olisi edelleen suunnilleen kaksi kertaa korkeampi kuin maassa keskimäärin. 2 Åboland 1,5 1 0,5 0 Ekonomisk försörjningskvot Demografisk försörjningskvot 5.2 Työssäkäyntialueet Työssäkäynti Kemiönsaaresta suuntautui vuonna 2011 seuraaviin kuntiin (viisi suurinta suuruusjärjestyksessä): Turku, Salo, Maarianhamina, Helsinki ja Raasepori (Parainen on sijalla kuusi). Työssäkäynti Paraisilta suuntautui vuonna 2011 seuraaviin kuntiin (viisi suurinta suuruusjärjestyksessä): Turku, Kaarina, Maarianhamina, Helsinki ja Raisio (Kemiönsaari on sijalla kymmenen). Kemiönsaaressa käytiin vuonna 2011 töissä seuraavista kunnista (viisi suurinta suuruusjärjestyksessä): Salo, Turku, Raasepori, Parainen ja Kaarina. Paraisilla käytiin vuonna 2011 töissä seuraavista kunnista (viisi suurinta suuruusjärjestyksessä): Turku, Kaarina, Kemiönsaari, Lieto ja Raisio. 32

5.3 Elinkeinoelämä ja työvoima Korkeakoulututkinnon suorittaneiden asukkaiden osuus on Paraisilla hieman korkeampi ja Kemiönsaaressa huomattavasti alhaisempi kuin Varsinais-Suomessa tai koko maassa. Toisen asteen tutkinnon suorittaneiden asukkaiden osuus alittaa molemmissa kunnissa sekä Varsinais-Suomen että koko maan keskiarvon. 45,0 % 40,0 % 35,0 % 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % Tutkinnon suorittanut väestö koulutusasteittain 31.12.2011 Kemiönsaari Parainen Turunmaa Koko maa Varsinais-Suomi Keski-asteen tutkinnon suorittaneita Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita Verotettavat tulot asukasta kohden ovat Paraisilla maan keskitasoa, Kemiönsaaressa huomattavasti alhaisemmat. Molempien kuntien elinkeinoelämälle on tunnusomaista suuri alkutuotannossa ja rakennusalalla toimivien pienyritysten määrä. Tällainen elinkeinorakenne on tavallinen kunnissa, joiden asukkaista suuri osa asuu maaseudulla tai saaristossa. 33

300 250 200 150 100 50 0 Yritysten toimipaikat toimialoittain 2011 Kemiönsaari Parainen Merkittävä osa molempien kuntien työpaikoista on teollisuudessa ja julkisilla palvelualoilla. Molemmissa kunnissa kunta on suurin yksittäinen työnantaja. Kemiönsaaressa teolliset työpaikat ovat vähentyneet huomattavasti vuodesta 2011. Alueella työssäkäyvät (työpaikat) 2011 Teollisuus Terveys- ja sosiaalipalvelut Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen Koulutus Rakentaminen Kuljetus ja varastointi Maatalous, metsätalous ja kalatalous Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Majoitus- ja ravitsemistoiminta Muu palvelutoiminta Kaivostoiminta ja louhinta Rahoitus- ja vakuutustoiminta Taiteet, viihde ja virkistys Informaatio ja viestintä Kiinteistöalan toiminta Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, Toimiala tuntematon 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 Turunmaa Parainen Kemiönsaari 34

Paraisilla työn tuottavuus on mitattuna liikevaihdolla työntekijää kohden alhainen verrattuna Varsinais-Suomeen ja erittäin alhainen verrattuna koko maahan. Yksi tärkeä syy lienee korkea julkisten työpaikkojen osuus. Myös Kemiönsaari alitti useimpina vuosina nämä keskiarvot, mutta oli silti selvästi Paraisten tasoa korkeammalla. Tässä yhteydessä relevantimpi vertailukohde on kuitenkin Varsinais-Suomi, koska korkeaa ammattitaitoa vaativien yksityisten työpaikkojen korkea osuus metropolialueella vaikuttaa voimakkaasti maan keskiarvoon. Yhdistyneessä kunnassa liikevaihto työpaikkaa kohden lähenisi Varsinais-Suomen keskiarvoa. Työttömyysaste on molemmissa kunnissa ollut suhteellisen alhainen, mutta se on noussut hieman alueella kokonaisuutena ja etenkin Kemiönsaaressa teollisuuden viimeaikaisten rakennemuutosten seurauksena. Yhdistyneessä kunnassa työvoiman suurempi kokonaismäärä tasaisi yksittäisten suurempien työnantajien toiminnassa tapahtuvien dramaattisten muutosten vaikutuksia. Arbetslöshet, % 16 14 12 10 8 6 4 2 0 10/1991 10/1995 10/2000 10/2005 10/2010 10/2011 10/2012 10/2013 Pargas Kimitoön Åboland 35

5.4 Maantiede Maantieteelliset olosuhteet ovat molemmissa kunnissa samankaltaiset. Kunnallisten palvelujen maantieteelliset edellytykset eivät siten muuttuisi huomattavasti kuntien yhdistyessä. Saaristo-olosuhteet asettavat erityisiä vaatimuksia kunnallisille palveluille ja niiden vuoksi samantasoisen kustannustehokkuuden saavuttaminen kuin mantereen kunnissa on käytännössä mahdotonta. Suurena etuna Paraisten ja Kemiönsaaren välisessä kuntaliitoksessa olisi se, että molempien kuntien henkilökunnalla on tietoa ja kokemusta työstä saaristo-olosuhteissa. Yhdistymisen eduista voitaisiin siten hyötyä menettämättä tehokkuudessa. Kemiönsaari Kokonaispinta-ala 2 901 km², josta runsaat 70 % on vettä (2 114 km²). Kunta koostuu noin 2 500 saaresta, joista ympärivuotisesti asuttuja on 30. Parainen Kokonaispinta-ala 5 548 km², josta vajaat 85 % on vettä (4 666 km²). Runsaat 10 000 saarta ja luotoa, joista ympärivuotisesti asuttuja on noin 100. Uusi kunta Kokonaispinta-ala 8 449 km², josta 80 % on vettä (6 780 km²). Uusi kunta koostuisi noin 12 500 saaresta ja luodosta, joista ympärivuotisesti asuttuja olisi noin 130. 5.5 Kielelliset näkökohdat Sekä Kemiönsaaren että Paraisten enemmistökieli on ruotsi. Ruotsinkielisten osuus on Kemiönsaaressa 73 % ja Paraisilla 56 %. Ruotsinkielisten osuus on pitkän ajanjakson kuluessa hitaasti vähentynyt. Yhdistyneessä kunnassa olisi noin 60 %:n ruotsinkielinen enemmistö ja runsaan 37 %:n suomenkielinen vähemmistö. Alan tutkimusten mukaan tämä jakauma merkitsee erittäin hyviä edellytyksiä tarjota hyviä palveluja molemmilla kielillä (Henriksson 2011, s. 28 32). Andel svenskspråkiga 80,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % 1980 1990 2000 2010 2012 Kimitoön Pargas Nya kommunen 36

100 % Kimitoön 80 % 60 % 40 % 20 % Finskspråkiga Svenskspråkiga Övriga 0 % 1980 1990 2000 2010 2012 Viime vuosikymmeninä ruotsinkielisten osuus on vähentynyt ja suomenkielisten osuus kasvanut molemmissa kunnissa. Paraisilla tämä kehitys on ollut huomattavasti nopeampaa kuin Kemiönsaaressa. 100 % Pargas 80 % 60 % 40 % 20 % Finskspråkiga Svenskspråkiga Övriga 0 % 1980 1990 2000 2010 2012 Yhdistyvässä kunnassa suomenkielisen väestön osuus olisi runsaat 35 %, mikä luo erittäin hyvät edellytykset täysin kaksikielisille palveluille. 100 % Nya kommunen 80 % 60 % 40 % 20 % Finskspråkiga Svenskspråkiga Övriga 0 % 1980 1990 2000 2010 2012 37

6 Talous 6.1 Pienentyvä rahoitus vuodesta 2015 lukien Kemiönsaaren, Paraisten ja mahdollisen uuden kunnan rahoitus tulee todennäköisesti heikkenemään voimakkaasti tulevina vuosina. Tämä johtuu lähinnä valtionosuusuudistuksesta, kuntien yhteisövero-osuuden pienenemisestä sekä kaupungin rakenneohjelman toimenpiteistä. Veroista saatavien tulojen kasvun odotetaan olevan tulevina vuosina hyvin heikkoa. Ikääntyvän väestön ja heikentyvän huoltosuhteen vuoksi tämän trendin odotetaan muodostuvan pysyväksi. Rahoitus heikkenee ja juuri nyt ilmassa on hyvin vähän merkkejä, jotka enteilisivät tähän muutosta. Valtionosuusuudistuksella on yhteensä -5 miljoonan euron negatiivinen vaikutus Kemiönsaareen ja Paraisiin (Paraisten osalta -3 miljoonaa euroa ja Kemiönsaaren osalta -2 miljoonaa euroa). Uudistus ei vähennä kokonaisuutena maan valtionosuuksia, vaan merkitsee resurssien uudelleenjakoa kuntien välillä. Nyt esitetyssä valtionosuuksien uudelleenjaossa Kemiönsaari ja Parainen ovat selviä häviäjiä. Valtionosuusuudistuksen lisäksi kuntien talouteen vaikuttavat maan hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa ilmoittamat toimenpiteet ja rakenteelliset lisäkiristykset, jotka tullevat ajankohtaisiksi lähivuosina. Rakennepoliittinen ohjelma, josta hallitus pääsi sopuun marraskuussa 2013, merkitsee kunnille pääasiassa kolmea asiaa: 1. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään niin, että kuntien talous vahvistuu 1 miljardilla eurolla vuoden 2017 tasolla. Lopullinen vaikutus riippuu siitä, mitkä toimenpiteistä lopulta ovat poliittisesti toteutettavissa. Myös toimenpiteiden kustannuksia laskevien vaikutusten jakautuminen valtion ja kuntien välillä on toistaiseksi auki. 2. Kuntien on tuottavuuttaan lisäämällä kyettävä säästämään vielä 1 miljardia euroa vastaava summa. Tavoitteena ei ole kuntien talouden parantaminen, vaan koko julkisen talouden kustannusten pienentäminen. 3. Sen vuoksi voidaan olettaa, että tuottavuuden nousua seuraa vastaava valtionosuuksien vähennys. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että kuntien omarahoitusosuus valtionosuuksista kasvaa. Kunnat, jotka eivät onnistu lisäämään tuottavuuttaan siinä vauhdissa kuin pienentyvä rahoitus palveluyksiköittäin edellyttää, tulevat heikentämään talouttaan. Suunniteltujen uudistusten vuotuiset kustannusvaikutukset, arvio Valtionosuusuudistus, vähittäin vuodesta 2015 alkaen, täysimääräisesti (Paraisilla 2018, Kemiönsaaressa 2019, uudessa kunnassa 2018) Kuntien tehtävien ja velvoitteiden väheneminen (vähittäin vuodesta 2015 alkaen, täysimääräinen nettovaikutus 2017) Lisääntyvä tuottavuus ja pienentyvä rahoitus palveluyksiköittäin Kemiönsaari Parainen Uusi kunta Koko maa, kunnat Kommentti -1 999 396-3 000 336-4 999 732 0 1 304 910 2 886 958 4 191 868 1 015 000 000??? 1 000 000 000 Uudistus merkitsee valtionosuuksien uudelleenjakoa kuntien välillä. Uudistuksen tavoitteena on parantaa kuntien taloutta 1 miljardilla eurolla vuonna 2017. Kuntakohtainen tulos riippuu siitä, miten hyvin kunta onnistuu lisäämään tuottavuuttaan suhteessa odotettuun tuottavuuden lisääntymiseen, joka on huomioitu valtionosuuksissa. Koko julkiseen sektoriin kohdistuvat lisäsäästöt??? 3 000 000 000 Vielä on epäselvää, miten lisäsäästöt ovat toteutettavissa sekä minkä suuruisina ja millä tavoin ne vaikuttavat kuntiin. 38

Uusi valtionosuusjärjestelmä tulee todennäköisesti voimaan 1.1.2015. Lopullisen valmistelun aikana tehdään varmasti pieniä tarkistuksia, mutta järjestelmä tullee pääosin voimaan tähän mennessä esitellyssä muodossa. Hallituksen työ kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi on edennyt suunniteltua hitaammin. Hallituksen ja eduskunnan tehtyä tarvittavat päätökset kunnissa vaaditaan vielä koko joukko päätöksiä, jotta kaavaillut säästöt toteutuvat. Todelliset kustannusten vähennykset riippuvat siis kuntapäätöksistä, esimerkiksi koskien vanhustenhuollon laitospaikkojen osuuden vähentämistä. Kustannuksia laskevaa vaikutusta yksittäisen kunnan kohdalla ei siten voida vielä nykytilanteessa arvioida. Lopputulema Kemiönsaaren ja Paraisten rahoituksen osalta on pitkälti riippumaton siitä, yhdistyvätkö kunnat vai eivät. Valtionosuusuudistus on julki lausutusti kuntaliitoksia ajatellen neutraali. Myös yhteisövero-osuuden pienentyminen on riippumaton mahdollisesta kuntaliitoksesta. Niin ikään on luultavaa, että muut mahdolliset kuntien rahoituksen vähennykset toteutuvat tavalla, johon mahdolliset kuntien yhdistymiset eivät vaikuta. Kuntien kyky lisätä toimintansa tuottavuutta omilla toimenpiteillä tulee olemaan ratkaisevaa kuntien toiminnan rahoituksen kannalta. Jatkoselvitysprosessissa tulee sen vuoksi keskittyä mahdollisuuksiin luoda uudessa kunnassa organisaatio ja johtamisjärjestelmä, joka tukee korkeampaa tuottavuutta ja tehokkaampaa olemassa olevien resurssien hyödyntämistä. 6.2 Verotuotot ja valtionosuudet Kuntien verorahoitus koostuu omista verotuotoista ja valtionosuuksista. Verotuotot ovat näiden kolmen verolajin summa: kunnallisvero, kiinteistövero ja kunnan osuus yhteisöverotuotoista. Alla on esitelty Kemiönsaaren, Paraisten ja yhdistyneen kunnan vuoteen 2019 asti ulottuvat ennusteet. Ennusteet perustuvat valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton valtakunnallisiin ja kuntakohtaisiin ennusteisiin. 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 Kunnallisvero, Kemiönsaari ja Parainen, ennuste 2014-2019 -1,2 % 2,4 % 3,6 % 2,7 % 2,7 % 2,7 % -0,7 % 2,8 % 3,8 % 2,7 % 2,7 % 2,7 % -2,6 % 1,2 % 3,2 % 2,7 % 2,7 % 2,7 % 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Kommunalskatt KÖ Kommualskatt Pargas Kommunalskatt totalt Kuntaliitto ennustaa, että molempien kuntien kunnallisverotuotot vähenevät vuonna 2014 ja kehittyvät jälleen myönteisesti vuodesta 2015 eteenpäin. Kasvun arvioidaan olevan Kemiönsaaressa hitaampaa kuin Paraisilla. Kun molempien kuntien luvut lasketaan yhteen, yhdistyneen kunnan ennuste on hienoisesti positiivinen kasvun ollessa 2,7 % vuodessa vuosina 2017 2019. 39

Yhteisövero, Kemiönsaari ja Parainen, ennuste 2014-2019 3 500 3 000 2 500 2 000 3,5 % 2,0 % 5,7 % 6,0 % -16,8 3,0 % 3,0 % 3,0 % -16,8 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % Samfundss katt KÖ Samfundss katt Pargas Samfundss katt totalt 1 500 1 000 500 9,1 % 4,7 % -16,8 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % 0 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Kuntien yhteisöverotuottojen arvioidaan vuonna 2014 kasvavan 9,3 % Kemiönsaaressa ja vähenevän 1,1 % Paraisilla. Vuonna 2015 yhteisöverotuottojen ennustetaan elpyvän 4,7 % ja vastaavasti 6,0 %. Vuonna 2016 niiden ennustetaan molemmissa kunnissa vähenevän 16,8 %. Tämä johtuu siitä, että kuntien yhteisövero-osuuden tilapäinen korotus päättyy. Yhdistyvän kunnan yhteisöverotuotot olisivat vuonna 2016 noin 0,5 miljoonaa euroa pienemmät kuin vuonna 2013. 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Kiinteistövero, Kemiönsaari ja Parainen, ennuste 2014-2019 6,9 % 2,0 % 2,0 % 2,5 % 2,5 % 2,5 % 6,9 % 2,0 % 2,0 % 2,5 % 2,5 % 2,5 % 6,9 % 2,0 % 2,0 % 2,5 % 2,5 % 2,5 % 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Fastighetsskatt KÖ Fastighetsskatt Pargas Fastighetsskatt totalt Kiinteistövero on kunnalle suhteellisen vakaa ja suhdanteista riippumaton tulonlähde. Ennusteen mukaan kiinteistöverotuotot sekä nykyisissä kunnissa että yhdistyneessä kunnassa säilyisivät suurin piirtein vuoden 2014 tasolla. Tämä merkitsee sitä, että uuden kunnan kiinteistöverotuotot olisivat vuodessa kymmenen miljoonan euron luokkaa. 40

euro 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 Verotulot, Kemiönsaari ja Parainen, ennuste 2014-2019 -0,4 % 2,4 % 2,6 % 2,7 % 2,7 % 2,7 % -0,1 % 2,8 % 2,8 % 2,7 % 2,7 % 2,7 % -1,2 % 1,4 % 2,4 % 2,7 % 2,7 % 2,7 % 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Skatter KÖ Skatter Pargas Skatter totalt Edellä esitettyjen ennusteiden summaus osoittaa, että yhdistyneen kunnan verokehitys olisi hienoisen positiivinen ja verotuotot kasvaisivat suunnilleen 2,7 % vuodessa. Valtionosuudet liitoskunnassa 2013-2019 70 000 000 60 000 000 50 000 000 40 000 000 30 000 000 20 000 000 10 000 000 0 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Nuvarande system 53 432 6 56 071 2 57 194 4 58 579 8 59 997 1 61 447 0 62 930 3 Nytt system 2015 51 862 2 53 125 0 54 416 8 55 738 4 57 090 3 Nytt system med övergångsperiod 56 068 3 56 328 7 55 947 1 56 447 8 57 090 3 Joulukuussa 2013 julkaistun uutta valtionosuusjärjestelmää koskevan esityksen mukaan Parainen ja Kemiönsaari menettäisivät vuoteen 2019 ulottuvan viiden vuoden siirtymäkauden jälkeen yhteensä runsaat 5,5 miljoonaa euroa nykyiseen järjestelmään verrattuna. Yhdistyminen ei vaikuta näihin kuluihin mainittavasti, vaan sama valtionosuuksien vähennys toteutuisi uudessa kunnassa. Ehdotettu uusi järjestelmä merkitsisi sitä, että liitoskunnan valtionosuudet vakiintuisivat noin 54 miljoonan euron tasolle. Valtion talouden säästövaatimusten perusteella voidaan kuitenkin olettaa, että valtionosuuksiin on odotettavissa lähivuosina lisää leikkauksia. 41

120 000 000 100 000 000 80 000 000 60 000 000 40 000 000 20 000 000 0-20 000 000 Verot, valtionosuudet, rahoituserät, ennuste 2015-2019 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Skatter Statsandelar Finanseialla intäkter och kostnader Kaiken kaikkiaan ennustetaan, että liitoskunnan verorahoitus vähenisi nimellisesti vuonna 2014, minkä jälkeen se osoittaisi jälleen hienoista vuotuista nousua vuosina 2015 2019. Nousu on samaa suuruusluokkaa kuin ennustettu inflaatio, mikä merkitsee sitä, että reaalisen verorahoituksen ei liitoskunnassa arvioida kasvavan. Rahoituskulujen arvioidaan olevan 1,0 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Ennuste on sama kahdelle erilliselle kunnalle. 6.3 Toimintakulut, toimintatuotot ja toimintakate Toimintakulut ovat kunnan juoksevasta toiminnasta syntyviä kuluja, kuten henkilöstökuluja, palveluiden ostoja ja vuokrakuluja. Toimintatuotot ovat etupäässä myyntituottoja, maksutuottoja, vuokratuottoja sekä tukia ja avustuksia. Toimintakate on toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus. Kunnan toimintakate on aina negatiivinen ja se rahoitetaan veroilla ja valtionosuuksilla. 200 000 000 180 000 000 160 000 000 140 000 000 120 000 000 100 000 000 80 000 000 60 000 000 40 000 000 20 000 000 0 Toimintakulut ja toimintatuotot, ennuste 2013-2019 Verksamhetsinkomster Verksamhetskostnader Mahdollisesta kuntaliitoksesta riippumatta toimenpiteet toimintakulujen sopeuttamiseksi verorahoituksen heikkoon kehitykseen ovat välttämättömiä. Ilman tällaisia toimenpiteitä toimintakulut kasvavat nopeammin kuin sekä verorahoitus että toimintatuotot. Tällainen kehitys ei ole kestävää. 42

160 000 000 140 000 000 120 000 000 100 000 000 80 000 000 60 000 000 40 000 000 20 000 000 0 Rahoitus ja toimintakate, kasvuennuste 2013-2019 9,3 % -2,2 % 1,4 % 1,6 % 1,3 % 1,9 % 2,3 % 3,8 % 3,6 % 7,3 % 4,2 % 1,5 % 1,5 % 2,2 % 2,0 % 2,1 % 2,1 % 6,4 % 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Finansiering totalt Verksamhetsbidrag 6.4 Tulos, vuosikate ja investoinnit Tulos on tilikauden yli- tai alijäämä, joka siirretään taseen kertyneeseen tulokseen. Uuden kuntalain valmistelussa lakiin kaavaillaan tiukempia säännöksiä kuntien velvollisuudesta kattaa mahdollinen alijäämä (kuntalain 65 3 mom.). Vuosikate on tulos ennen poistoja ja satunnaiseriä. Jotta kunta osoittaisi positiivista tulosta (ylijäämää), vuosikatteen on katettava poistot ja mahdolliset satunnaiserät. 14 000 000 12 000 000 10 000 000 8 000 000 6 000 000 4 000 000 2 000 000 0-2 000 000-4 000 000 Tulos, vuosikate ja nettoinvestoinnit, ennuste 2014-2019 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Resultat Årsbidrag Investeringar Ilman sopeuttamistoimia liitoskunnan arvioidaan osoittavan noin 850 000 euron alijäämää vuonna 2016 ja noin 2 miljoonan euron alijäämää vuodessa vuosina 2017 2019. Sama ennuste koskee yhteenlaskettuna Paraista ja Kemiönsaarta myös ilman yhdistymistä. 43

Investointeja ovat suuret rakennus- ja muut hankinnat, joita ei kirjata kokonaisuudessaan sen vuoden kuluiksi, jona ne ovat syntyneet, vaan ne poistetaan useamman vuoden aikana. Nettoinvestoinneilla tarkoitetaan kokonaisinvestointisummaa vähennettynä valtionosuuksilla ja mahdollisilla muilla ulkoisilla investointiavustuksilla. Jotta kunnan ei tarvitsisi lisätä lainanottoaan, investointien ei keskimäärin pidä ylittää vuosikatetta. Nettoinvestoinnit, 2010-2019 14 000 000 12 000 000 BS 2010 BS 2011 10 000 000 BS 2012 8 000 000 6 000 000 4 000 000 2 000 000 BU 2013 BU 2014 EP 2015 EP 2016 2017 0 BS 2010 BS 2011 BS 2012 BU 2013 BU 2014 EP 2015 EP 2016 2017 2018 2019 2018 2019 Nykyisellä toimintarakenteella Kemiönsaaren ja Paraisten yhteenlasketuksi investointitarpeeksi arvioidaan keskimäärin noin 8,5 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2017 2019. Tämä ylittää huomattavasti ennustetun noin 5 miljoonan euron vuosikatteen. Mahdollisesta kuntaliitoksesta riippumatta tulee ryhtyä voimakkaisiin toimenpiteisiin vuosikatteen vahvistamiseksi ja investointitason sopeuttamiseksi realistisesti arvioituun vuosikatteeseen. Lånestock*31.12.,* /invånare,*kommun*och*9koncern* 7000" 6"571""" 6000" 5000" 4000" 3000" 2000" 3"060""" 4"020""" 2"070""" 4"367""" 2"351""" 3"506""" 4"603""" 2"261""" 5"027""" 2009" 2010" 2011" 2012" 1000" 0" Pargas" Pargas" koncern" Kimitoön" Kimitoön" koncern" Åbo" Åvo"koncern" Raseborg" Raseborg" koncern" Hela"landet" Hela"landet" koncern" Kemiönsaaren lainataakka on maan keskitasoa sekä itse kunnan että kuntakonsernin osalta. Paraisten lainataakka on huomattavasti maan keskiarvoa suurempi itse kunnan osalta ja pienempi kuntakonsernin osalta. Paraisten osalta ero selittyy osin sillä, että vesihuoltolaitosta ei ole yhtiöitetty, vaan se on osa kaupungin omaa 44

toimintaa. Kuntakonserniin luetaan tytär- ja konserniyhteisöjen lisäksi myös osuudet kuntayhtymistä. 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Lainakanta 2013-2019, liitoskunta/asukas 3 820 2 751 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Ilman sopeuttamistoimia liitoskunnan lainataakan arvioidaan jatkavan kasvuaan niin, että se vuonna 2019 on 3 820 euroa asukasta kohden. Selvitysprosessia jatkettaessa tärkeäksi kysymykseksi nousee sen selvittäminen, miten talouden strategista johtamista ja päätöksentekoa talousasioissa voitaisiin liitoskunnassa vahvistaa niin, että velkataakka saadaan pienenemään. 6.5 Yhdistymisavustus Kuntarakennelain 42 :n mukaan valtio maksaa kuntien yhdistyessä pykälässä mainitut perusteet täyttävän kuntaliitoksen seurauksena syntyvälle uudelle kunnalle yhdistymisavustusta. Lain 43 :n perusteella Kemiönsaaren kunnan ja Paraisten kaupungin yhdistyessä maksettava yhdistymisavustus olisi 3,0 miljoonaa euroa. Kuntien tulee yhdistymissopimuksessa sopia, miten uusi kunta käyttää yhdistymisavustuksen. 7 Mallit uutta kuntaa varten 7.1 Demokratianäkökohdat kuntaliitoksessa Demokratia ja kunnallinen itsehallinto muodostavat perustan elinvoimaiselle paikallisyhteisölle. Demokratianäkökohdan merkitystä kuntaliitoksissa korostetaan kuntarakennelaissa. Lain 4 b :n 4 momentin mukaan kuntien yhdistymisselvityksen tulee aina sisältää arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta uudessa kunnassa. Yhdistymissopimuksessa voidaan sopia, miten kunta organisoidaan ja mitä toimielimiä uudessa kunnassa on. Ääripäinä tässä yhteydessä on se, että yhdistymissopimuksessa sovitaan yksityiskohtaisesti uuden kunnan toimielimistä ja niiden päätösvallasta tai että yhdistymissopimuksessa nämä kysymykset jätetään täysin avoimiksi ja uuden kunnan valtuustolle annetaan mahdollisuus päättää siitä, miten demokratia uudessa kunnassa organisoidaan. Näiden ääripäiden väliin jää useita mahdollisia yhdistelmiä, joissa yhdistymissopimuksessa vahvistetaan uuden kunnan organisaation pääasiallinen rakenne, kun taas yksityiskohtaisemman tason määräykset kirjataan johtosääntöön, jonka hyväksyy uuden kunnan valtuusto. 45

7.2 Toimiva demokraattinen malli uudessa kunnassa Alla on luonnosteltu malli siitä, miten voitaisiin rakentaa toimiva demokraattinen malli uudessa kunnassa, joka muodostuisi Kemiönsaaren ja Paraisten yhdistyessä. Malli on yksi monista olemassa olevista mahdollisuuksista. Kuten edellä on todettu, kysymys ratkaistaan lopullisesti yhdistymissopimuksessa ja johtosäännöissä, jotka uuden kunnan valtuusto hyväksyy. Nykyisen kuntalain 10 :n mukaan liitoskunnan valtuustossa olisi 43 valtuutettua. Alustavien tietojen mukaan huhtikuussa annettava esitys uudeksi kuntalaiksi sisältää säännöksiä vain valtuutettujen vähimmäismäärästä. Jos tämä esitys toteutuu, uuden kunnan valtuutettujen määrä on perusteltua vahvistaa yhdistymissopimuksessa. Jos kuntaliitos toteutetaan kuluvalla valtuustokaudella, voidaan toimittaa ylimääräiset kunnallisvaalit sopia, että kuntien valtuustot jatkavat yhdistettynä valtuustona, tai vähentää valtuutettujen määrää yhdistyneessä valtuustossa. Hallituksen koko ja lautakuntien ja mahdollisten muiden toimielinten lukumäärä ja koko päätetään yhdistymissopimuksessa tai uuden kunnan valtuustossa. Kemiönsaaren ja Paraisten asukaslukujen erotus ei ole niin suuri, että valtuutettujen määrää olisi tarpeen kiintiöidä kunnittain. Kemiönsaaren ja Paraisten yhdistyessä ajallisesti pitkät etäisyyden olisivat haaste myös demokratian näkökulmasta. Luottamushenkilöiden matkat olisivat pitkiä. Nousevia kustannuksia tasoittaa kuitenkin luottamushenkilöiden pienempi yhteenlaskettu lukumäärä. Suuremmassa kunnassa on vaarana, että valtuustossa aikaisemmin edustettuna ollut kylä tai kunnanosa menettää edustuksensa. Tähän vaikuttaa pitkälti se, millaiseksi poliittisten puolueiden ehdokasasettelu muotoutuu ja miten puolueet onnistuvat rekrytoimaan ehdokkaita kunnallisvaaleissa. 7.3 Käyttäjädemokratia ja lähidemokratia Liitoskunta, jossa on 22 500 asukasta, ei ole suomalaisessa tai pohjoismaisessa mittakaavassa suuri kunta. Saaristo-olosuhteet, ajallisesti pitkät etäisyydet ja ajoittain huonot yhteydet kunnan eri osien välillä asettavat kuitenkin erityisiä vaatimuksia demokratian organisoinnille. Nämä seikat ovat ominaisia myös nykyisille kunnille Kemiönsaarelle ja Paraisille. Liitoskunnassa kunnan sisäiset etäisyydet pitenevät, joten näiden seikkojen merkitys kasvaa entisestään. Uuden kunnan tietyt osat muodostavat maantieteellisesti yhtenäisen alueen, jossa asukkaiden mahdollisuuksia tuoda esiin alueen erityistarpeita on syytä tukea. Nämä maantieteelliset alueet eivät aina noudata aikaisempia kuntarajoja. Vanhojen kuntien demokraattista perinnettä tulee hyödyntää vahvuutena uudessa kunnassa. Samaan aikaan uuden kunnan demokraattisia toimintoja tulee vahvistaa niin, että päätökset koetaan oikeutetuiksi ja oikeudenmukaisiksi koko kunnassa. Viime vuosikymmenten aikana Pohjoismaissa on kehitetty useita erilaisia käyttäjädemokratian muotoja. Asukkaiden omista aloitteista järjestäytyä paikallisiksi intressiryhmiksi ja asukasyhdistyksiksi on tullut tärkeä tapa osallistua demokraattiseen prosessiin. Yksityisillä palvelualoilla on tavallista käyttää asiakasneuvostoa paremman yhteyden luomiseksi palveluyrityksen ja sen asiakkaiden välille. 46

Käyttäjädemokratia ei ole kunnallisen edustuksellisen demokratian korvaava vaihtoehto, vaan sen täydentäjä. Toimiva lähidemokratia edellyttää hyvin organisoitua edustuksellista demokratiaa, jota täydennetään järkevillä käyttäjädemokratian muodoilla. Asiakasneuvosto tai jokin muu käyttäjädemokratian yksikkö voidaan organisoida koko kunnan tasolla tai yksittäiselle palvelumuodolle tai -yksikölle. Tähän ei tarvita valtuustotason päätöksiä. Tavanomainen käyttäjädemokratian muoto on peruskoulujen ja oppilaiden vanhempien välinen yhteistyö, jota organisoivat paikalliset koti ja koulu -yhdistykset. Lähidemokratiaa voidaan vahvistaa siten, että uusi kunta tukee aktiivisesti ja tekee yhteistyötä paikallisten asukasyhdistysten kanssa kunnan eri osissa. Yhdistyksiä tulee kuulla olennaisissa, niiden toiminta-aluetta koskevissa asioissa. Hyviä esimerkkejä tämänkaltaisista yhdistyksistä ovat Hitistinget ja Pro Nagu. Muodollisesti organisoitu kunnanosademokratia, joka koostuu kuntalain tarkoittamassa mielessä päättävistä toimielimistä, on todennäköisesti turhan kallis ja byrokraattinen ratkaisu keskisuurelle kunnalle, jossa paikallinen identiteetti ja demokraattiset perinteet ovat suhteellisen vahvoja. Jotta saariston ja varsinkin ulkosaariston mahdollisuudet tulla kuulluiksi saadaan turvattua, voitaisiin asettaa saaristolautakunta. Lautakunta voi käsitellä saariston kehittämisen kannalta tärkeitä asioita ja käyttää saariston puhevaltaa ennen kaikkea liikenneasioissa. 7.4 Asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet uudessa kunnassa Kunnallinen edustuksellinen demokratia rakentuu kansan suoraan valitseman valtuuston tekemien päätösten varaan. Kuntalain 27 :n 1 momentin mukaan valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Kuntalain 27 :n 2 momentti sisältää listan esimerkkejä käyttäjädemokratian menetelmistä. Kyseisen pykälän mukaan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia voidaan edistää muun muassa valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin järjestämällä kunnan osa-aluetta koskevaa hallintoa tiedottamalla kunnan asioista ja järjestämällä kuulemistilaisuuksia ja selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa. Kuntalain 28 :n mukaan kunnan on aktiivisesti tiedotettava asukkailleen sekä vireillä olevista päätösasioista että valmisteilla olevista tai valmisteltavaksi kaavailluista asioista. Tarvittaessa on laadittava katsauksia palveluja, taloutta, ympäristönsuojelua ja maankäyttöä koskevista asioista. Kuten nykyisissä kunnissa Kemiönsaaressa ja Paraisilla, saaristo-olosuhteet, ajallisesti pitkät etäisyydet ja ajoittain huonot yhteydet tulevat muodostamaan tyypillisen piirteen myös liitoskunnassa. Tällöin on entistä tärkeämpää, että kunnalla on tarjota sähköisiä osallistumis- ja vaikuttamisväyliä. Tässä yhteydessä käsiteltävä tieto on lähes aina julkista eikä tietosuoja yleensä ole ongelma; päinvastoin tietoa pyritään yleensä levittämään mahdollisimman tehokkaasti. Sen vuoksi useimmissa tapauksissa voidaan hyödyntää sosiaalista mediaa, vapaasti käytettävissä olevia pilvipalveluja ja muita maksuttomia tai hyvin edullisia välineitä. 47

7.5 IT-ratkaisut uudessa kunnassa Kemiönsaaren ja Paraisten IT-toiminnot on pääasiassa organisoitu samojen perusperiaatteiden mukaisesti. Kuntien IT:n perusrakenteessa ei ole suuria eroja. Suurin rakenteellinen ero on toimipisteiden ja käyttäjien suurempi lukumäärä Paraisilla. Suuria eroja on sitä vastoin sovellustasolla. Kuntaliitoksessa IT-sovellusten koordinointi tulee olemaan strategisesti tärkeä, mutta resursseja vaativa prosessi. Jos tämä prosessi hoidetaan nopeasti ja tehokkaasti, merkittävää voittoa voidaan kuitenkin saavuttaa standardisoinnin, suurempien volyymien ja tehokkaamman ylläpidon ja tuen kautta. Uuden kunnan IT-ratkaisujen standardisointi tulee tavalla tai toisella vaikuttamaan uuden kunnan koko henkilöstöön. Henkilöstön näkökulmasta tämä tulee näkymään muun muassa siten, että sovellusohjelmia vaihtuu suurta osaa henkilöstöstä on tarpeen jatkokouluttaa käyttäjien on opittava käyttämään uusia sovelluksia uudet sovellukset edellyttävät tietyissä tapauksissa koneiden uusimista. Kuntaliitos vaikuttaa kuntien IT-järjestelmiin kaikilla tasoilla. Kuntien IT-järjestelmät ovat tavattoman monimutkaisia ja käsittävät kaiken IT-infrastruktuurista ja laitteistosta sovelluksiin, joita käyttäjät käsittelevät. Kuntien IT-sovellukset ovat usein keskenään integroituja sekä sisäisesti että kuntien eri toimialojen välillä, mutta myös suhteessa ulkoisiin tietojärjestelmiin. Yhtenä esimerkkinä tästä on maanlaajuinen e-reseptitietokanta. Kuntaliitoksista riippumatta kunta-alalla on lähivuosina vireillä useita suuria ja resursseja vaativia IT-hankkeita. Muutamia esimerkkejä: Valtakunnallinen sähköinen asiakastietoarkisto (KanTa) otetaan käyttöön syksyllä 2014 ja sen kehittäminen uusilla osilla jatkuu usean vuoden ajan. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain 7 :n kunnan on julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuuden mahdollistamiseksi ja varmistamiseksi suunniteltava ja kuvattava IT:n kokonaisarkkitehtuuri. Tämä tulee koskettamaan kunnan toiminnan ja päätöksenteon kaikkia tasoja. Kuntaliiton hankkeet KuntaGML ja KRYSP pyrkivät laajentamaan ympäristöja rakennusvalvonnan sähköisiä palveluja. Tämä tulee vaatimaan kunnilta laajoja panostuksia. Tämäntyyppiset kansalliset hankkeet tulevat lähivuosina vaatimaan resursseja mahdollisesta kuntaliitoksesta riippumatta. Tämä vaikuttaa resurssien tarpeeseen ja siihen, kuinka nopeasti IT-harmonisointi kuntaliitoksen yhteydessä voidaan toteuttaa. Myös hankintalainsäädäntö asettaa erityisiä vaatimuksia IT-hankinnoille kuntaliitoksen yhteydessä, kun entisten kuntien asiakassuhteet on lopetettava ja uuden kunnan on tehtävä uusia sopimuksia. Tämä voi tietyissä tapauksissa edellyttää pitkiä, resursseja vaativia ja kalliita hankintaprosesseja. Kunnallisen organisaation kyky ottaa nopeasti ja joustavasti käyttöön jatkuvasti uusia e-palveluja ja e-demokratian välineitä tulee olemaan ratkaiseva menestystekijä maantieteellisesti laajalle kunnalle. Alla on selostettu tärkeimmät edut, haasteet ja kriittiset menestystekijät kuntaliitoksen yhteydessä IT-toimintojen näkökulmasta. Edut: Kuntaliitos antaa paremmat mahdollisuudet suunnitella ja toteuttaa sähköisiä palveluja asukkaille. Hyvin toteutetut e-palvelut voivat tehostaa kunnan ydinprosesseja samanaikaisesti kun palvelujen saavutettavuus paranee. 48

IT-yksikön osaaminen monipuolistuu yksiköt yhdistämällä. Asiantuntijat voivat erikoistua ja syventyä paremmin eri osa-alueisiin isommassa yksikössä. Isompi yksikkö antaa paremmat mahdollisuudet henkilöstön varajärjestelyihin lomien aikana. Isompi kunta ja isompi IT-yksikkö antavat vahvemman neuvotteluaseman suhteessa toimittajiin ja muihin yhteistyökumppaneihin. Sisäistä palvelutuotantoa voidaan kehittää isommassa yksikössä, esimerkiksi ottamalla käyttöön Service Deskin päivystysvuorot. Yhdistymisselvitys antaa hyvän mahdollisuuden vertailla kuntien nyt käytössä olevia IT-järjestelmiä ja yhdistää niistä parhaat osat. Tässä yhteydessä voidaan myös haastaa vakiintuneita toimittajia ja toimintatapoja uusien ratkaisujen löytämiseksi. Haasteet: IT-järjestelmien ja rutiinien yhdistäminen on resursseja vaativa prosessi, joka IT-yksikön lisäksi työllistää myös kunnan johtoa ja toimialojen henkilöstöä. Tämä prosessi tulee toteuttaa nopeasti ja tehokkaasti. Uusien IT-järjestelmien käyttöönottoon liittyvää oppimisprosessia tulee johtaa tehokkaasti, jottei se hidastaisi toiminnan tempoa tarpeettoman paljon. Kriittiset menestystekijät: Uuden kunnan organisaatiossa on tärkeää, että IT on alusta lähtien osa strategista johtamista. On tärkeää, että kunnan ylin johto on sitoutunut uuden kunnan IT-strategian laatimiseen. On tärkeää löytää oikeanlainen kombinaatio IT-palvelujen omaan tuotantoon ja ostamiseen. Ratkaisun tulee taata, että kunta itse kontrolloi strategisesti tärkeitä toimintoja eikä samanaikaisesti palkkaa omaa henkilöstöä toimintoihin, jotka voidaan ostaa edullisesti ulkoa. 7.6 Uuden kunnan hallintomalli ja luottamushenkilöorganisaatio Uuden kunnan hallintomallin ja luottamushenkilöorganisaation muotoilu tulee olemaan tärkeä asia jatkoselvitystyössä ja mahdollista tulevaa yhdistymissopimusta laadittaessa. Tässä väliraportissa se ei kuitenkaan ole kaikkein keskeisimpiä kysymyksiä. Seuraava organisaatiomalli noudattelee pitkälti molempien kuntien tällä hetkellä noudattamia periaatteita (ks. edellä luku 3). Tähän kaavioon on yhdistetty luottamushenkilöorganisaatio ja henkilöstöorganisaatio. Kaavio tulee nähdä pelkästään jatkosuunnittelun pohjana. Uuden kunnan organisaation yksityiskohtainen suunnittelu tapahtuu jatkoselvitysprosessin aikana. 49

7.7 Uuden kunnan palvelumalli 7.7.1 Yleistä Tämän väliraportin tavoitteena on luoda riittävä faktapohja päätöksen tekemiseksi selvitysprosessin jatkamisesta kuntarakennelain mukaisesti. Mahdollisen yhdistyvän kunnan palvelumalliin liittyviä kysymyksiä käsitellään ainoastaan asian vaatimassa laajuudessa. Yksityiskohtaisempi selvitys mahdollisen uuden kunnan palvelumallista ja organisatorisista ratkaisuista tehdään selvitysprosessia jatkettaessa. 7.7.2 Konsernipalvelut Siihen, miten uuden kunnan konsernipalvelut johtamisen osalta organisoidaan, on kaksi vaihtoehtoa. Yksi malli on puhdas linjaorganisaatio, jossa on osastopäällikkö ja yksikköpäälliköt eri toiminnoille. Tämä malli edistää yhteensovittamista, varsinkin kunnan sisäisen toiminnanohjauksen osalta. Toisaalta kaupunginjohtajan ja yksikköpäälliköiden väliin syntyy yksi johtamistaso, esimerkiksi talousjohtaja ja henkilöstöjohtaja. Toisessa mahdollisessa mallissa strategisesti tärkeillä toiminnoilla on omat osastopäällikkötason päällikkönsä, jotka raportoivat suoraan kunnan ylimmälle johdolle. Tämän mallin etuna on se, että strategisesti tärkeät toiminnot ovat myös organisatorisesti kunnan johdon tasolla. Mallin haasteena on se, että jonkun johtavista viranhaltijoista tulee muiden tehtäviensä ohella toimia konsernipalvelujen 50

hallinnollisena osastopäällikkönä. Tämä luo osittain epäloogisen ja epäselvän organisaatiomallin. Mallista riippumatta kuntien yhdistyminen antaa mahdollisuuden konsernipalvelujen tehostamiseen kokonaisuutena. Alustava arvio on, että konsernipalvelut liitoskunnassa vaatisivat noin 53 henkilövuotta vastaavan työpanoksen Kemiönsaaren ja Paraisten nykyisten yhteensä noin 63 henkilötyövuoden sijaan (kiinteistönhuoltoa ja ruokapalvelua ei ole tähän laskettu mukaan). Konsernipalveluissa on siis mahdollisuuksia huomattaviin rationalisointihyötyihin kuntaliitoksen yhteydessä. 7.7.2.1 Hallinto Hallintoyksikkö vastaisi uudessa kunnassa samoista tehtävistä kuin nytkin eli sillä olisi strateginen ja käytännön vastuu kunnanhallituksen ja valtuuston käsittelemien asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Uudella ja suuremmalla kunnalla olisi laajempi konserni ja konserniohjauksen tarve olisi suurempi kuin nykyisissä kahdessa kunnassa. Konserniohjaus kuuluu lain mukaan kunnanhallitukselle ja kunnanjohtajalle, mutta se on vahvasti kytköksissä myös kunnan talousjohtoon. Uusi kunta voisi kehittää vahvempia toimintoja sellaisille osa-alueille kuten arkistointi, asianhallinta ja sisäiset prosessit. Tuleva hallintoyksikkö selviäisi todennäköisesti pienemmillä henkilöresursseilla kuin nykyiset kaksi organisaatiota. 7.7.2.2 Talous Toiminnan ja talouden strateginen ohjaus on keskeinen osa konsernipalveluja. Hallinto- ja henkilöstöpalvelujen on näiltä osin oltava vahvasti integroituneita talouspalveluihin. Kaiken strategisen suunnittelun tulee tapahtua läheisessä yhteydessä talousohjaukseen. Uuden kunnan menestys ja olemassaolo riippuu paljolti sen kyvystä lisätä tuottavuutta ja tehokkuutta. Talouspalveluilla tulee sen vuoksi uudessa kunnassa olla selkeä vastuu toiminnan ja talouden strategiseen ohjaukseen liittyvistä kysymyksistä. Taloushallinto voidaan ostaa kokonaan tai osittain ulkoa. Nykyiset kunnat ostavat ennen kaikkea perintäpalveluja, vakuutusmeklaripalveluja ja rahoitusneuvontapalveluja. Taloushallinto tuotetaan pääosin omana toimintana. Omien taloushallinnollisten palvelujen etuna on organisaation, kustannuspaikkojen, henkilöstön, maantieteen jne. tuntemus sekä päivittäinen kytkös talousjohtoon. Tuloksena ovat parhaassa tapauksessa maanläheiset palvelut ja ongelmien ratkaisu yhdessä osastojen kanssa. Samat henkilöt, jotka tukevat osastoja, ovat myös kulloistenkin IT-sovellusten pääkäyttäjiä. Toisaalta myös markkinoilla on laaja tarjonta taloushallinnon palveluja. Kunnan kaltainen suuri asiakas voi hankkia kyseiset palvelut edullisin ehdoin. Jos palvelut ostetaan ulkoa, kustannusrakenteesta tulee selkeä, mikä helpottaa palvelujen tuottavuuden seurantaa. Nämä asiat vaativat lisää valmistelua. Varmuudella voidaan kuitenkin sanoa, että talouspalvelujen ja osastojen nyt hoitamat taloushallinnon tehtävät voidaan hoitaa tehokkaammin ja kokonaisuutena tarkastellen pienemmin resurssein liitoskunnassa. Liitoskunnassa sekä julkisten hankintojen määrä että koko kasvavat. Talousosasto tarvitsee sen vuoksi vähintään yhden henkilöstöresurssin, joka erikoistuu hankintaasioihin. 7.7.2.3 Henkilöstö Henkilöstöpalveluilla on strateginen ja käytännön vastuu henkilöstöpolitiikasta. Maantieteellisesti hajanaisessa kunnassa on entistäkin tärkeämpää laatia 51

henkilöstöstrategia, joka selkeyttää ja kehittää henkilöstöpolitiikkaa koko organisaation työkaluna niin, että henkilöstöasiat hoidetaan oikeudenmukaisesti ja johdonmukaisesti koko organisaatiossa. Henkilöstöpalvelujen konsultoiva rooli tulee korostumaan entistäkin enemmän. Selkeämmän vastuunjaon kautta yksikkö voi entisestään syventää osaamistaan sellaisissa asiakysymyksissä kuten esimerkiksi sopimustulkinta, työsuojelu ja työhyvinvointi. Uudessa kunnassa henkilöstöyksikkö voi todennäköisesti selvitä vähemmillä resursseilla kuin nykyisissä kahdessa organisaatiossa, ennen kaikkea palkanlaskijoiden lukumäärän osalta. Edellytyksenä tälle on tehokkaiden ja toimivien ohjelmistojen hankkiminen sekä palkanlaskentaan että strategisen henkilöstöjohtamisen kehittämiseen muun muassa tuottamalla parempia raportteja johdon työn tueksi. Vaihtoehtona on palkanlaskentapalvelujen ostaminen ulkoa. Tällainen ratkaisu asettaa suurempia vaatimuksia esimiehille työehtosopimusten ja vastaavien tulkinnassa, jollaista osaamista palkanlaskijat nykyisellään edustavat. 7.7.2.4 Tiedotuspalvelut Tiedotuspalveluja voidaan kunnassa tarkastella useista eri näkökulmista. Tiedotuksessa on osin kyse säännönmukaisesta päätöksistä, valmistelutoimenpiteistä ja täytäntöönpanotoimenpiteistä tiedottamisesta. Tiedotuksessa on myös enenevässä määrin kyse viestinnästä, markkinoinnista ja vuorovaikutuksesta. Tiedotustoiminnalla on useita kohderyhmiä, kuten asukkaat, todennäköiset asukkaat, vapaa-ajanasukkaat, päättäjät, yrittäjät ym. Sekä tiedotuksessa että viestinnässä on kyse jaetusta vastuusta, joka koskee useita toimijoita kunnan arjessa. Tiedotus ja markkinointi muodostavat kokonaisuuden, josta rakentuu kunnan imago. Organisaatiorakenteen tulee mahdollistaa se, että näitä toimintoja johdetaan yhtenä kokonaisuutena. Kunnan tiedotus, viestintä ja markkinointi ovat vahvasti kytköksissä kunnan johtoon, sekä poliittiseen johtoon että viranhaltijajohtoon. Sen vuoksi on tärkeää, että kunnan operatiivisen johdon ja tiedotusyksikön välillä on suora kytkös. Verkon uudet viestintämuodot vaativat täysin toisentyyppistä sisällöntuotantoa kuin aikaisemmin. Kunnan on toimittava nopeasti ja suoraan vastatakseen asukkaiden tiedon ja viestinnän tarpeeseen uusien viestintäkanavien kautta. Tämä vaatii integroitua työskentelytapaa, johon tiedotusyksikön lisäksi myös kaikkien kunnan toiminnasta vastaavien osastojen ja yksiköiden sekä johtavien luottamushenkilöiden tulee osallistua. Erikoistuneimmat viestintä- ja markkinointipalvelut kannattaa ostaa ulkoa, koska usein kyse on erityisistä pistepanostuksista. Siten liitoskunta voinee hoitaa tiedotuksen, viestinnän ja markkinoinnin henkilöstöresurssein, jotka eivät ole nykyisiä suuremmat. 7.7.3 Sosiaali- ja terveydenhuolto Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumallia ohjaa suurelta osin lainsäädäntö. Täysin uuden sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön valmistelu on loppuvaiheessa. Tavoitteena on, että uusi lainsäädäntö tulisi voimaan 1.1.2015 ja että uudet organisaatiot luotaisiin nopeasti niin, että ne voisivat aloittaa toimintansa viimeistään 1.1.2017. Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon suunniteltu uusi rakenne on kuvattu edellä luvussa 2. Tässä väliraportissa on lähtökohtana, että uudistus toteutuu aikataulun mukaisesti. Paraisilla ja Kemiönsaarella on tällöin kaksi pääasiallista vaihtoehtoa: 52

1. Jatkaminen erillisinä kuntina, joista kumpikaan ei järjestä sosiaali- ja terveydenhuoltoa (asukkaita alle 20 000). Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitaa tällöin kokonaisuudessaan Turun kaupunki tai mahdollisesti kuntayhtymä, jonka vastuukunta on Turku. tai 2. Uuden, vähintään 20 000 asukkaan kunnan muodostaminen. Kunta voi järjestää perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon asukkailleen ja tarvittaessa toisten kuntien asukkaille. Tässä vaihtoehdossa on lisäksi mahdollisuus anoa sosiaali- ja terveysministeriöltä oikeutta ylläpitää Turunmaan sairaalaa (ks. alla luku 8). Jos Kemiönsaari ja Parainen jatkavat erillisinä kuntina, se merkitsee lakiesityksen mukaan sitä, että näiden kuntien kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut järjestää jatkossa Turun kaupunki. Tämä merkitsisi sitä, että 61 % Kemiönsaaren ja 54 % Paraisten budjetista sekä suunnilleen 40 % molempien kuntien henkilöstöstä siirtyisi Turun kaupungille. Tässä vaihtoehdossa kunnille ei jäisi minkäänlaista omaa sosiaali- ja terveydenhuollon osaamista. Ne eivät siten voisi myöskään itsenäisesti arvioida asukkaidensa palvelutarvetta, kustannusten kohtuullisuutta taikka muita laatu- ja kustannusnäkökohtia. Kuntien roolina olisi tässä vaihtoehdossa siis pelkästään asukkaiden käyttämien palvelujen maksaminen. Tämä koituisi todennäköisesti pidemmän päälle kalliiksi malliksi, koska kunnalla ei olisi riittävää osaamista eikä riittäviä vaikutusmahdollisuuksia tekijöihin, jotka ovat ratkaisevia palvelujen laadun ja kustannustason suhteen. Vaihtoehdossa 2 uuden kunnan kannalta tärkeäksi kysymykseksi nousee se, miten uuteen kuntaan saadaan luotua tehokas, kilpailukykyinen perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yksikkö. Luvussa 4.2 esitetyn nykyisten kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan faktan perusteella selvitysprosessia jatkettaessa tulee ainakin seuraavia kysymyksiä tarkastella: Miten koko uudessa kunnassa saadaan otettua käyttöön sellaisia työskentelytapoja ja menetelmiä, jotka ovat osoittautuneet toimiviksi ja kustannustehokkaiksi jommassakummassa nykyisistä kunnista? Miten nykyisten kuntien osaamista ja kokemuksia voidaan hyödyntää laitoshoidon ja palveluasumisen osuuden vähentämiseksi vanhustenhuollossa? Miten suuremmassa organisaatiossa voidaan varata resursseja ennaltaehkäisevän hoidon vahvistamiseksi entisestään niin, että kalliimpien hoitotoimenpiteiden tarve vähenee, ja sillä tavalla tehostaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa kokonaisuutena? Miten saavutetaan riittävä integraatio osin horisontaalisesti eri toimintojen välillä omassa organisaatiossa, osin suhteessa erikoissairaanhoitoon? Miten Turunmaan sairaala voitaisiin integroida uuteen organisaatioon johdollisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti? Miten saataisiin potilasvirta Turunmaan sairaalaan säilytettyä edelleen hyvänä toiminnan riittävän rahoituksen turvaamiseksi? Ellei julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus jostain syystä toteutuisi suunnitellussa aikataulussa, on mahdollista, että mahdollinen uusi kunta ylläpitäisi sosiaali- ja terveydenhuoltoa nykyisen lainsäädännön nojalla. Myös tällöin edellä esitetyt kysymyksenasettelut nousevat tärkeiksi uuden kunnan sosiaali- ja terveyspalveluja suunniteltaessa. 53

7.7.4 Sivistys Koska päivähoito ja koulu tarjoavat kuntalaisille lakisääteisiä peruspalveluja, mahdollinen kuntaliitos ei vaikuta palvelujen saavutettavuuteen. Päivähoitoyksiköiden ja perusopetuksen koulujen verkosto on riippuvainen alueen väestönkehityksestä ja lapsimäärästä. Jos esimerkiksi kouluverkkoa on tarpeen tarkistaa, se tehdään kuntarakenteesta riippumatta. Paraisten kunta-alueella kouluverkosta on keskusteltu edellisvuonna laaditun toimenpideohjelman yhteydessä. Kemiönsaaressa kouluverkkoa tarkistettiin vuonna 2009 toteutetun kuntaliitoksen jälkeen. Maantieteellisten ja ajallisten etäisyyksien vuoksi koulu- ja päivähoitoverkkoa ei kuntaliitoksessa ole kovinkaan paljon mahdollista tehostaa nykyisten kuntien välillä. Yhteisessä organisaatiossa voidaan sitä vastoin saada säästöjä johdon, hallinnon sekä asiantuntija- ja tukipalvelujen kautta. Alustava arvio on, että tehostaminen noin 4 5 henkilötyövuodella olisi kuntaliitoksessa mahdollista. Liitoskunnassa sivistysosastoa johtaisi kokopäivätoiminen sivistysjohtaja, joka toimii osastopäällikkönä, mutta jolla sen lisäksi on erillinen toiminnallinen vastuualue. Koulutointa johtaisi molempien kieliryhmien oma päällikkö, päivähoitoa päivähoidon päällikkö ja kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluja ml. kirjastoa kulttuuri- ja vapaaaikapäällikkö. Toimistohenkilöstö voisi koostua noin 4 henkilöstä, riippuen siitä, mitkä toiminnot kunnassa hoidetaan keskitetysti. Päivähoidon maksupäätökset tulee tehdä sivistysosastolla, kun taas muut taloudelliset asiat voidaan hoitaa talousosastolla. Paraisten kaupunki on usean vuoden ajan ollut osallisena kuntien välisessä seudullisessa sopimuksessa päivähoitopaikkojen ostamisesta ja myymisestä. Yhteistyö on toiminut hyvin ja sitä kannattaisi liitoskunnassa jatkaa. Parainen ja Kemiönsaari suunnittelevat läheistä yhteistyötä opetussuunnitelmauudistuksen tiimoilta, kuntaliitoksesta riippumatta. Pääasiallinen työ paikallisen opetussuunnitelman parissa tulee molemmissa kunnissa tapahtumaan kalenterivuoden 2015 aikana, jotta opetussuunnitelma voidaan hyväksyä hyvissä ajoin keväällä 2016. Nykyisissä kunnissa on kolme pientä lukiota, kaksi ruotsinkielistä ja yksi suomenkielinen. Liitoskunnassa lukioiden on helpompi palvella toistensa oppilaita esimerkiksi järjestämällä etäopetusta toistensa tiloissa. Vapaata sivistystyötä nykyisissä kunnissa tekee kolme opistoa. Saariston kansalaisopistolla, Väståbolands medborgarinstitutilla ja Kimitoöns vuxeninstitut Kemiönsaaren aikuisopistolla on melko samankaltainen kurssitarjonta. Tiettyä yhteistyötä tehdään jo nykyisin ja suurin ero opistojen välillä on kieli. Opistojen yhteenlaskettu opiskelijamäärä on noin 8 500 ja opetustunteja on noin 15 000. Liitoskunnassa nämä kolme opistoa voisivat muodostaa yhden kaksikielisen opiston. Yhden opiston myötä mahdollisuudet kurssitarjonnan kehittämiseen ovat suuremmat. On tärkeää, että kursseja järjestetään koko kunnassa ja kahdella kielellä myös tulevaisuudessa. Kokonaishenkilöstömäärä voisi olla noin 4 henkilöä, kun se tällä hetkellä on 5,1, mikä tällaisessa suhteellisen pienessä toiminnossa on prosentuaalisesti huomattava rationalisointihyöty. Yhteisessä opistossa hallinnollisen henkilöstön tarve vähenee. 7.7.5 Ympäristö ja tekniikka Liitoskunnassa ympäristö- ja tekniikkaosastoa voisi johtaa osastopäällikkö, joka strategisen kehittämisvastuun ja henkilöstö- ja talousarviovastuun lisäksi tekee myös 54

käytännön palvelutyötä. Tämän työn painotus riippuu osastopäällikön koulutuksesta ja kokemuksesta. Lisäksi osaston hallinto tarvitsee sihteeritoimintoja noin 3 henkilötyövuoden verran. Tiettyä rationalisointia saavutetaan puolittamalla lautakuntien määrä. Lisää rationalisointihyötyjä voidaan saavuttaa osaston ja keskushallinnon optimaalisella tehtävänjaolla. Liitoskunnan rakennusvalvontaa voisi johtaa johtava rakennusvalvoja. Toimistohenkilöstöä tarvitaan jokaisessa toimipisteessä. Hyvin koulutettu toimistohenkilöstö antaa hyvää asiakaspalvelua ja helpottaa rakennustarkastajien ja tarkastusinsinöörien työtä. Yhteisessä organisaatiossa voidaan rationalisoida huomattavia päällekkäisiä toimintoja. Alustava arvio on, että nykyisenlainen palvelutaso voitaisiin saavuttaa noin 11 henkilötyövuoden voimin, kun henkilötyövuosien määrä nyt nykyisissä kunnissa on yhteensä 14,2. Liitoskunnan ympäristönsuojeluyksiköllä tulee olla ympäristönsuojeluhallinnon henkilöstöä sekä Kemiössä että Paraisilla. Lisäksi tarvitaan toimisto- ja sihteeritoimintoja rekisteröintiä, diariointia sekä myös muita toimisto- ja kokousasioita varten. Alustava arvio on, että liitoskunnassa ympäristönsuojeluyksikkö voisi ylläpitää nykyistä palvelutasoa 4 henkilötyövuoden voimin, kun henkilötyövuosien määrä nyt nykyisissä kunnissa on yhteensä 5. Mittaus- ja karttapalvelut voitaisiin liitoskunnassa järjestää omana toimintana. Alustava arvio on, että samat tehtävät, joita Paraisilla tällä hetkellä hoitaa 13 henkilöä, voitaisiin koko uudessa kunnassa hoitaa 14 henkilötyövuoden voimin. Tällä tavoin voitaisiin säästää suurin osa Kemiönsaaren tällä hetkellä ulkoa ostamien mittaus-, kartta- ja paikkatietopalvelujen kustannuksista. Liitoskunnassa keittiö- ja siivouspalvelut voivat kuulua joko ympäristö- ja tekniikkaosastoon tai konsernipalveluihin. Varsinkin siivouspalvelujen osalta toiminnallinen kytkös kiinteistöjen kunnossapitoon ja ylläpitoon puoltaisi näiden toimintojen kuulumista ympäristö- ja tekniikkaosastoon. Tämä merkitsisi niin ikään sitä, että kiinteistöjen käyttäjillä olisi vain yksi sisäinen sopimuskumppani sisäisten ostopalvelujen osalta, kun sisäinen vuokranantaja hoitaa myös tärkeimmät siivouspalvelut. Alustava arvio on, että liitoskunnassa nykyistä palvelutasoa voitaisiin näissä toiminnoissa ylläpitää noin 122 henkilötyövuoden voimin, kun nykyisissä kunnissa henkilötyövuosia tarvitaan yhteensä 129. Ympäristö- ja tekniikkasektorilla, vesi ja kaukolämpö pois lukien, voitaisiin liitoskunnassa siis vähentää henkilöstöä yhteensä noin 11 henkilötyövuoden verran nykyisten kuntien työsuoritteeseen verrattuna. Yhdyskuntatekninen yksikkö vastaa katuverkosta, yleisistä alueista, katuvalaistuksesta ja liikennemerkeistä, puistoista, viheralueista, uimarantojen hoidosta ja liikuntapaikoista. Huoltohenkilöstö sijoitetaan huoltorinkiin siten, että länteen sijoitetaan 11 huoltotyöntekijää ja 4 kuljettajaa ja itään 5 huoltotyöntekijää. Ilman vesihuoltoa yhteenlaskettu henkilöstömäärä voisi olla 25 henkilöä, kuten nykyisissä kunnissa yhteensä. Liitoskunnan vesihuolto voitaisiin organisoida kunnan kokonaan omistaman tytäryhtiön muodossa. Osakeyhtiömuodolla on ilmeisiä etuja verrattuna nykyiseen organisaatiomalliin: Talouden läpinäkyvyys Liiketoiminta on selvästi erillään kunnan muusta toiminnasta Helpompi ja nopeampi hankintamenettely, kun on huomioitava pelkästään julkisista hankinnoista annettu laki. Yhteisellä vesihuoltolaitoksella on merkittäviä volyymietuja nykytilanteeseen verrattuna. Konkreettisesti kyse on muun muassa 55

yhteisestä henkilöstöstä asiakaspalvelu-, laskutus-, sopimus-, kriisivalmius- ja tiedotusasioissa henkilöstön laajemmista erikoistumismahdollisuuksista suuremmasta kriittisestä volyymista ja suuremmasta liikevaihdosta. Kaukolämpötoiminnan voisi niin ikään hoitaa sulautunut yhtiö. Yhdistymisen ja yhtiöittämisen edut olisivat pitkälti samat kuin vesihuollon kohdalla. Yhteinen kaukolämpöyhtiö työllistäisi arviolta 3 henkilöä. Alustavan arvion mukaan edellä kuvatun mallin mukainen yhdyskuntatekniikka, vesihuolto ja kaukolämpö voisi liitoskunnassa tuottaa nykyisen palvelutason yhteensä 50 henkilötyövuoden voimin nykyisten kuntien yhteensä 54,5 henkilötyövuoden sijaan. Koko ympäristö- ja tekniikkasektorin osalta nykyistä palvelutasoa voitaisiin siis liitoskunnassa ylläpitää suunnilleen 15 henkilötyövuotta pienemmällä henkilötyövuosimäärällä kuin tällä hetkellä. Samalla kunnan koko väestöä palvelisi suurempi organisaatio, jossa olisi parempaa erikoisosaamista ja parempi päivystysja kriisivalmius. 7.7.6 Elinkeino- ja kehittämispalvelut Edellä kappaleessa 4.5 kuvattujen toimintojen osalta mahdollisesta kuntaliitoksesta ei seuraa merkittäviä rationalisointihyötyjä kustannusten tai henkilöstön suhteen. Tämä toiminta hoidetaan nykyisissä kunnissa suhteellisin vähäisin resurssein ja osittain hankerahoitteisesti. Kuntaliitoksessa tärkeä selvitettävä kysymys on se, miten elinkeino- ja kehittämistoiminnot olisi organisoitava, jotta ne parhaiten palvelevat olemassa olevaa elinkeinoelämää ja voivat tehokkaasti markkinoida kuntaa yrittäjille ja muuttajille. Organisatorisesti ja johdollisesti toiminta tulee järjestää niin, että se toimii läheisessä yhteistyössä kunnan ylimmän johdon, kaavoituksen ja muiden sellaisten palvelujen kanssa, joita yritykset kunnassa kaipaavat. Johtavana periaatteena tulee olla sellaisen organisaatiomallin luominen, jossa yrityksiä voi ulospäin mahdollisimman pitkälti palvella oma yhteyshenkilö, joka kunnan organisaation sisällä sovittaa yhteen yritysten tarvitsemat palvelukokonaisuudet. 7.8 Tärkeitä henkilöstöön liittyviä asioita kuntaliitoksessa 7.8.1 Työntekijöiden lukumäärä 31.12.2013 Paraisten kaupungilla oli 876 vakinaista, toistaiseksi palkattua työntekijää sekä 443 määräaikaisesti palkattua työntekijää (sijaisia ja muita määräaikaisia). Henkilöstörekisterissä oli siis yhteensä 1 309 työntekijää, joista 985 oli täysipäiväisiä. Vakinaisen henkilöstön jakautuminen osastoittain: Konsernipalvelut 110 Sivistysosasto 380 Sosiaali- ja terveysosasto 322 Ympäristöosasto 64 Yhteensä 876 Kemiönsaaren kunnalla oli 432 vakinaista, toistaiseksi palkattua työntekijää sekä 151 määräaikaisesti palkattua työntekijää (sijaisia ja muita määräaikaisia). Henkilöstörekisterissä oli siis yhteensä 583 työntekijää, joista 486 oli täysipäiväisiä. 56

Vakinaisen henkilöstön jakautuminen osastoittain: Hallinto-osasto 17 Kehitysosasto 6 Sivistysosasto 159 Peruspalveluosasto 177 Ympäristö- ja tekniikkaosasto 73 Yhteensä 432 7.8.2 Eläkepoistuma vuosina 2014 2018 Kevan ennusteen mukainen eläkepoistuma (lukumäärät ja prosentit): Vuosi Parainen lukumäärä Parainen % Kemiönsaari lukumäärä Kemiönsaari % 2014 43 3,6 20 3,4 2015 33 2,7 28 4,7 2016 37 3,1 22 3,8 2017 37 3,1 21 3,6 2018 34 2,8 26 4,4 Yksityiskohtaisemman kuvan saamiseksi tulevien vuosien eläkepoistumasta olemme analysoineet Paraisten kaupungin ja Kemiönsaaren kunnan henkilöstötietokantoja yksilötasolla. Nämä tiedot osoittavat, että vuosittain eläkkeelle siirtyisi noin 60 henkilöä. Käytännössä merkittävä osa työntekijöistä käyttää yleensä lakisääteistä oikeuttaan jatkaa työskentelyä saavutetun eläkeiän jälkeen. Sen vuoksi todellinen eläkepoistuma liitoskunnassa lienee vuosittain suunnilleen 50 henkilöä. Molempien kuntien henkilöstötietokantojen yksityiskohtaisen läpikäynnin perusteella on koottu seuraavat tiedot suurimpien ammattiryhmien eläkepoistumasta. 30 suurinta ammattiryhmää on esitetty erikseen. Työntekijät, jotka eivät kuulu mihinkään näistä, sijoittuvat joko kategoriaan Tuntematon tai Muut. Jokaisen ammattiryhmän kohdalla on esitetty niiden työntekijöiden lukumäärä, jotka saavuttavat normaalin eläkeiän vuosina 2015, 2020, 2025 ja 2030. 57

Ammattiryhmät on lajiteltu suuruusjärjestyksessä. Vuosien 2012 2020 eläkeennusteiden mukaan perushoitajat ja lähihoitajat muodostavat numeerisesti suurimmat ammattiryhmät sekä Paraisilla että Kemiönsaaressa. Useissa ammattiryhmissä ennen vuotta 2020 eläkkeelle siirtyvien prosentuaalinen osuus on 58