HAUS tiiviisti mukana valtion muutoksessa. Anneli Temmes VIRKAMIES ON KUIN HUIPPU- TAITEILIJA

haus kehittämiskeskus oy:n asiakaslehti 1-2010 www.haus.fi HAUS tiiviisti mukana valtion muutoksessa ONKO ARMO- JOHTAMISELLE TILAA? PALKEILLA TAVOITTEET KORKEALLA Anneli Temmes VIRKAMIES ON KUIN HUIPPU- TAITEILIJA

2 pääkirjoitus Muutos on mahdollisuus uudistua ja kehittyä HAUSissa puhaltavat muutoksen tuulet. Vuoden alusta lähtien keskitämme toimintamme valtionja EU-hallinnon kehittämiseen. HAUS toimii nyt valtion sidosryhmäyksikkönä, joka tarjoaa palveluja pääasiassa valtionhallinnolle. HAUSin uusi asema osana valtion henkilöstöhallinnon konsernipalveluja vahvistaa yhtiön roolia hallinnon ja henkilöstön kehittäjänä. Se mahdollistaa entistä tiiviimmän asiakasyhteistyön ja kumppanuussuhteen valtionhallinnon virastojen kanssa. Asiakkaillemme tämä uusi toimintamalli näkyy siten, että tarjoamme koulutus- ja kehittämispalveluja pääasiassa valtionhallinnossa työskenteleville. Merkittävä muutos on valtionhallinnon yksiköiden mahdollisuus tehdä palveluhankinta meiltä ilman hankintalain mukaista tarjouskilpailua. HAUS voi myös kilpailuttaa asiakkaan puolesta koulutus- ja kehittämisorganisaatioita. Uusi toimintamalli edistää valtion hankintojen tehokasta toteutumista ja hankintatoimen tuottavuuden kehittämistä. Tämä hankintalain kilpailuperiaatteista vapaa asema mahdollistaa meidän ja teidän välisen yhteistyö- ja kumppanuussuhteen, jossa asiakkaan tarpeiden huomioiminen on tehokasta. Se mahdollistaa yhteisen suunnittelun ja tuotekehityksen ja tarjoaa asiantuntijatuen henkilöstön kehittämiseen. Muutostilanteet ja niiden hoitaminen edellyttävät virastoilta ja ministeriöiltä hyvää osaamista. Kun koulutus nähdään investointina tuottavuuteen ja taloudelliseen kasvuun, tarjoaa se ongelmien ratkaisun avaimet ja menestyksen välineet. Maailma muuttuu ja niin myös työelämä. Jokainen päättää itse ryhtyykö sivusta seuraajaksi vai aktiiviseksi vaikuttajaksi. Koulutuksen tarjonnasta ei ole ainakaan puutetta. Aktiivisille vaikuttajille itsensä kehittäjille HAUS tarjoaa runsaan valikoiman laadukasta koulutusta. Voit valita sopivan kurssin yli 300:sta koulutustapahtumasta tai mahdollisuuden räätälöityyn koulutukseen. Tässä numerossa puheenvuoron saavat koulutuksesta oppia ammentaneet itsensä kehittäjät. Liity sinäkin heidän joukkoonsa! Soili Heikkilä päätoimittaja soili.heikkila@haus.fi Haus Julkaisija Haus kehittämiskeskus Oy PL 101, 00331 Helsinki Päätoimittaja Soili Heikkilä, soili.heikkila@haus.fi, puh. 0207 180 276 Kustantaja Markkinointiviestintä Dialogi Oy PL 410, 00811 Helsinki Toimituspäällikkö Riitta Nikkola puh. 044 5029 728 riitta.nikkola@dialogi.fi Toimitusassistentti Sari Pelkonen Ulkoasu Marko von Konow Painopaikka Forssan Kirjapaino Osoitteenmuutokset eija.aures@haus.fi www.haus.fi ISSN 1796-069x Kannen kuva Antti Vettenranta kysy ASIANTUNTIJA VASTAA TURNAUSKESTÄVYYTTÄ PAINEISSA Millainen työnantaja on valtionhallinto ja miltä sen tulevaisuus työnantajana näyttää? Valtion toiminnat ovat keskeisiä nyt ja tulevaisuudessa. Toiminnat ja organisaatiot kehittyvät ja muuttuvat, mutta tehtävät ovat ihmisille ja yhteiskunnalle tärkeät. Suhtaudun tulevaisuuteen luottavaisesti. Mitä valtion palveluksessa olevilta jatkossa tarvitaan? Tarvitaan ihmisiä, jotka kykenevät hahmottamaan laajasti ympäristömuutoksia ja tekemään siitä päätelmiä oman organisaation toimintaan. Verkostoitumisen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen taidot korostuvat. Nyt ja jatkossa tarvitaan turnauskestävyyttä kestää monissa paineissa. Hyvin laajalti tarvitaan halua ja kykyä uudistua itse ja uudistaa toimintaa. Taloudellisesti tiukkoina aikoina vaarana on, että pitkäjänteinen panostaminen henkilöstön osaamiseen jää taka-alalle tai unohtuu. Miten arvioisit koulutus- ja kehitystyön merkitystä julkisissa organisaatioissa erityisesti taloudellisesti tiukkoina aikoina? Tiukkana aikana organisaatiot asettavat enemmän vaatimuksia koulutus- ja kehitystyön sisällölle. Tarve kehittää osaamista ja toimintaa ei häviä minnekään. HALLINTO Valtion paineet elvyttäjänä kasvavat 4 Palkeilla on kunnianhimoiset tavoitteet 10 JOHTAMINEN Luovuutta ja verkostoitumista 8 Armojohtamiselle on ollut huono vuosi 16 KOULUTUS Tiedon koko elinkaari 12 Elämän käännekohta 15 ihminen työn ulkopuolella Musiikki on osa elämää 18 MEILTÄ JA MUUALTA Tällaisia me Haussilaiset olemme 20 Uutisia 22 Sisältö 1-10 Minkälaista koulutusta valtionhallinnon yli johto mielestäsi nyt tarvitsee? Ylin virkamiesjohto tietää itse, tarvitseeko se valmennuksellista tukea. Uskon, että he tarvitsevat erilaista tukea työlleen. Tuki voi olla vertaistukea ja ylimmän johdon omien esimiesten tukea. Jos itse nyt hakeutuisit kartuttamaan omaa osaamistasi, millaiseen koulutukseen hakeutuisit? Varmaan hakeutuisin johonkin itselleni uuteen alueeseen, josta haluaisin yhdistää ajatuksia nykyiseen osaamiseeni. Minua on jo jonkin aikaa kiinnostanut ymmärtää työpsykologiaa ja ihmisen aivojen toimintaa ja hyvinvointia. Tällä palstalla perehdymme asiakkaidemme avainkysymyksiin. Vastaajana valtion työmarkkinajohtaja Teuvo Metsäpelto, valtiovarainministeriön henkilöstöosastolta, teuvo.metsapelto@vm.fi.

4 HALLINTO HALLINTO 5 Muutosten pyörteissä Valtion paineet taloutemme elvyttäjänä ja kehittäjänä ovat kovassa kasvussa. teksti Petri Fiilin Kuvat Martti Leppä Julkisen sektorin rooli talouden suunnannäyttäjänä korostuu lähitulevaisuudssa ratkaisevasti. Kasvavat paineet vaativat ennakkoluulottomia uusia ratkaisuja ja määrätietoista strategiaa. Lähivuodet vaativat pitävää otetta, suoraselkäistä johtajuutta sekä luovia ja ennakkoluulottomia ratkaisuja, valtiovaranministeriön alivaltiosihteeri Juhani Turunen arvioi. Muutoksessa mukana on entistä tiiviimmin valtiovarainministeriön rinnalla toimiva HAUS kehittämiskeskus Oy, joka kilpailutuksen jälkeen valittiin VM:n yhteistyökumppaniksi. Kysymys on pitkälti yhtiön inhouse-toiminnan uudenlaisesta hyödyntämisestä ja kehittämisestä, mutta toisaalta myös valtion omistajanäkökulman korostumisesta, konserninohjauksesta, kokonaisuuksien hallinnasta, koulutuksen tehostamisesta ja konsernipalvelujen kehittämisestä. Myllerryksen kausia on esiintynyt lähes jatkuvasti. Viiden vuoden kuluttua noin puolet julkisen sektorin väestä on vaihtunut, Juhani Turunen arvioi.

HALLINTO HALLINTO 6 7 kyseessä on itsenäisyyden ajan suurin aluehallinnon uudistus. Vuoden 2010 alussa valtionhallinnossa käynnistää toimintansa poikkeuksellisen mittava määrä uusia organisaatioita. Itse asiassa myllerryksen kausia on esiintynyt viime vuosikymmeninä melkein jatkuvasti, aivan rauhallista on ollut harvemmin, Turunen summaa. Hän muistelee 1980-luvun lopun julkisen sektorin rajuja mullistuksia, mutta toisaalta myös 1990-luvun laman jälkeisiä ratkaisuja, joita seurasivat monet liikelaitoistamiset ja yksityistämiset. Myös aivan viime vuosinakin on toteutettu isoja hallinnollisia muutoksia, joista jotkut on saatu vietyä päätökseen, jotkut toiset vielä meneillään tai tulossa. Tällaisia ovat olleet muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön synty, joka jättihankkeena olisi vastannut melkoista yritysfuusiota yksityispuolella. Suuri hanke on myös yliopistojen ja korkeakoulujen siirtäminen valtion budjettitalouden ulkopuolelle. Myös kuntasektorin nopea muutos ja kuntien määrän nopea supistaminen sadalla eli noin 460 kunnasta 360 kuntaan oli Turusen mukaan laajuudessaan ainutlaatuinen. Eikä siinä suinkaan kaikki: hiljattain lyötiin lukkoon valtion uutta aluehallintoa koskeva lainsäädäntö. Samalla vahvistettiin uusia aluehallintovirastoja sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia koskevat asetukset, joissa säädetään muun muassa eri viranomaisten toimialueista ja -paikoista, organisoinnista ja tehtävänjaosta sekä strategisesta ja toiminnallisesta ohjauksesta. Aluehallintovirastoja tulee kuusi ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia viisitoista. Kyseessä on Turusen mukaan itsenäisyyden ajan suurin aluehallinnon uudistus, joka kokoaa ennen hajallaan olleet valtion aluehallinnon tehtävät kahdelle monialaiselle viranomaiselle. Uuden aluehallinnon läpivienti on vaatinut viime kuukausina Turuseltakin moneen suuntaan venytettyä työpanosta ja lukemattomien työmatkojen lähes päättymätöntä sumaa, mutta nyt hän uskoo pääasioiden olevan kohdallaan. Vanha ja kulunut sanonta muutoksen ainutkertaisesta pysyvyydestä tuntuu nyt pitävän paikkansa erityisen hyvin valtionhallinnossa. Tämän Turunen vahvistaa myös tulevaisuuden osalta. Uskon uuden vuonna 2011 nimitettävän hallituksen jatkavan hallitusohjelmassaan uudistuksia ja muutoksia. Enpä olisi yllättynyt myöskään eri ministeriöiden jaoista uudelleen tai yhdistämisistä, hän sanoo. Kun hallintoa uudistetaan, toimintoja yhdistetään ja suunnitellaan uudella tavalla toteutettaviksi, monet vanhat organisaatiot jäävät historaan. Näin käy, vaikka toiminta jatkuisikin hieman erilaisessa kokoonpanossa tai uudessa organisaatiossa. Joka tapauksessa muutokset myös siirtävät ihmisiä organisaatiosta toiseen. Turunen nostaa esimerkiksi valtion töissä olevan väen määrän kehitystä. Vielä 1980-luvun lopulla määrä oli korkeimmillaan 230 000 henkeä. Nyt se on 125 000 ja vuoden 2010 alussa enää 85 000 henkeä. Muutos on merkittävä, mutta täytyy muistaa, että ihmiset eivät mihinkään katoa, vaan ainoastaan siirtyvät keskitetyn mallin piiristä uudenlaisiin organisaatioihin. Tietysti koko ajan tapahtuu myös muunlaista muutosta ylimmästä johdostakin siirtyy työelämän ulkopuolelle merkittävä määrä suurten ikäluokkien ihmisiä. Kaikkiaan olemme laskeneet, että viiden vuoden kuluttua noin puolet julkisen sektorin väestä on vaihtunut. Ja vaikka väki vähentyisikin, rekrytoi valtio vuosittain 3 000 4 000 uutta ihmistä leipiinsä. Kaikissa tämäntapaisissa muutoksissa pidämme yhtenä tärkeänä tukijana ja kehittäjänä nimenomaan HAUS kehittämiskeskusta. Työ ja johtaminen uusiksi Juhani Turunen arvioi työn, esimiestyön ja johtamisen edellyttävän suuria muutoksia niin työntekijöiltä, johdolta kuin organisaatioiltakin. Tähän tapaan: Horisontaalinen työskentely voimistuu. Valtion tehtävät laaja-alaistuvat ja edellyttävät yhä enemmän yhteistyötä. Henkilöstön ja johdon osaamistarpeet korostuvat. Tarvitaan yhä enemmän erilaista ja laaja-alaista moniosaamista. Tarvitaan erilaista usein yhä enemmän valmentavaa johtajuutta. Otetaan käyttöön uusia työprosesseja. Työskentelyä ja prosesseja sähköistetään edelleen. Kehittelyä ja valmistelua tehdään entistä enemmän samanaikaisesti. Johtamisen ammattilaisia nimitetään tehtäviinsä yhä useammin määräajaksi. Organisoituminen uudelleen edellyttää yhä joustavampaa suhtautumista työkulttuurin muutokseen. Valtiokonserni ei Juhani Turusen mukaan tule todennäköisesti koskaan muistuttamaan täysin yksityisiä suuria konserneja, sillä koko toimintafilosofia ja strategiset tavoitteet poikkeavat toisistaan ratkaisevasti. Valtiokonserni ei hänen mukaansa myöskään lähitulevaisuudessa kovinkaan paljon muutu, vaikkakin konserniajattelu, konsernijohtaminen ja konsernitason päätöksenteko vahvistuvat. Itse asiassa valtion konsernikehitys on meillä suhteellisen nuorta. Se käynnistyi vuosituhannen vaihteessa ja jatkuu todennäköisesti yhtenäistävään suuntaan siten, että eri sektorit lähestyvät yhteisiä intressejä yhteisenä rintamana. Näitä yhteisiä intressejä löydetään muun muassa informaatioteknologian kysymyksissä, hankinnoissa ja kiinteistöasioissa. Yhteisiä paineita ja intressejä on myös monissa uusissa haasteissa kuten ilmastonmuutoksessa, joka koskettaa jo nykyiselläänkin helposti kaikkia hallinnonaloja. Konserniajattelun tärkeinä kannustimina ovat Turusen mukaan tuottavuus, ikääntyvän työvoiman luomat haasteet sekä toisaalta työvoiman saatavuuteen liittyvät ongelmat. Kaikkiaan valtiokonsernin vetäminen vaatii tulevaisuudessakin sekä suuria linjauksia että oikeanlaisia käytännön toimia. Konserniajattelun vahvistaminen ja eteenpäivieminen ovat johdon vastuulla, mutta myös muiden organisaatioiden sisällä tulisi se vähitellen sisäistää. Asiat saadaan ratkaistua uudenlaisilla lähestymistavoilla ja ajatuksilla, ei pelkästään uusilla järjestelmillä. Viime vuosinakin on toteutettu isoja hallinnollisia muutoksia.

JOHTAMINEN JOHTAMINEN 8 9 Luovuutta Hyvässä johtamisessa ei ole sukupuolten välisiä eroja. Haluan, että työssä tapahtuu ja tehdään, Anneli Temmes sanoo. Huipputaiteilijassa ja virkamiehessä on hyvin paljon samaa. Molemmat ovat ammattitaitoisia ja tietävät, miten asiat tehdään. Lisäksi he ovat yleensä suuria ihmisiä, Anneli Temmes sanoo. HAUSin uusi toimitusjohtaja on viettänyt edelliset kaksi vuotta suomalaisen kulttuurin, tieteen ja talouden vientiä edistävän instituutin, Finnagoran, johdossa Budapestissa. Pienessä, mutta aktiivisessa organisaatiossa on löytynyt uusia näkökulmia johtajuuteen. Kokemus on antanut minulle uudenlaisia eväitä eikä syvempi kulttuuriosaaminen ole koskaan pahaksi. Omaa organisaatiota on hyvä katsoa välillä ulkopuolelta. Pystyn tuomaan HAUSiin nyt sekä ulkopuolista näkemystä että laajentuneita verkostoja. Työloman Hausista piti kestää alun perin kolme vuotta, mutta toimitusjohtajuuden vapautuessa Temmes päätti, että oli aika palata Helsinkiin. Työurallani olen ollut aloittamassa monia uusia asioita Hausissa ja ollut mukana organisaation eri muutosvaiheissa. Minulle on hyötyä siitä, että tunnen talon, suomalaisen hallinnon sekä koulutuksen kehittämisasioita myös kansainvälisesti. Mutta toisaalta pystyn katsomaan asioita ulkoapäin. Temmeksen nimitys toimitusjohtajaksi on ajan hengen mukainen, sillä hän on ensimmäinen naisjohtaja Hausissa kautta aikojen. Toivon mukaan hallinnossa saadaan ylimpään johtoon nopeasti lisää naisjohtajia, koska siellä ei olla vielä ihan tasapainossa. Moneen muuhun maahan verrattuna Suomi on kuitenkin edelläkävijä, Temmes sanoo, mutta korostaa, ettei hyvässä johtamisessa ole sukupuolten välisiä eroja. Naisjohtajat tuovat organisaatioihin ehkä erilaisen kokemuskentän, ja uskaltavat johtaa enemmän oman persoonansa kautta, mikä voi lisätä organisaation avoimuutta ja keskustelevuutta. Temmeksen mukaan johtaminen on myös yksi keskeisimmistä kehittämisalueista hallinnossa lähivuosina. Hyvät johtamisen periaatteet pätevät sukupuolesta riippumatta niin pienessä kuin isossakin organisaatiossa olipa toimialana sitten kulttuuri tai koulutus. Johtajalla täytyy olla selkeä näkemys siitä, mitä organisaatio tekee, ketä me palvelemme ja minkä takia olemme olemassa. Johtajan kuka? Anneli Temmes Syntynyt: 13.9.1954 Joensuussa Ura: toimitusjohtaja, HAUS, 2010 johtaja, Finnagora, (Suomen kulttuurin, tieteen ja talouden keskus Budapestissa) 2008 2009 HAUS Kehittämiskeskus (mm. varatoimitusjohtajana) Koulutus: Hallintotieteen lisensiaatti (Tampereen yliopisto) Perhe: Mies ja kolme tytärtä, joista nuorimmainen asuu vielä kotona Vapaa-aika: Harrastuksina vanhat esineet ja uudet ajatukset aikaa kuluu mm. museoissa, taidenäyttelyissä, antiikkimarkkinoilla ja kirpputoreilla sekä lukemisen parissa. hallintoon Luovuus ja verkostoituminen ovat avainasemassa, kun HAUSin uusi toimitusjohtaja Anneli Temmes linjaa tulevia tavoitteita. Osaamista hän ammentaa niin tieteestä kuin taiteestakin. Teksti outi airaksinen kuva Antti Vettenranta pitää osata toimia yhteistyöverkostojen kanssa ja olla näkyvä. Lisäksi on osattava toimia henkilöstön kanssa, ja olla innostava tiimijohtaja. Temmes haluaisi lisätä Hausin yhteistyötä kansainvälisten virkamieskoulujen kanssa. Sitäkin tärkeämpää on kuitenkin yhteydenpito hallintoon, jossa etenkin sukupolvenvaihdos ja tehostamistarpeet ohjaavat tulevia koulutustarpeita. Koulutusorganisaatio ei saa koskaan lähteä elämään omaa elämäänsä. Emme voi itse kehittää koulutus- ja kehitystarpeita, vaan ne tulevat hallinnosta, ja meidän pitää olla ajan hermolla. Meidän ammattitaitoamme on ratkaista, miten tarpeisiin vastataan ja tehdä erilaisia ohjelmia ja tuotteita, Temmes sanoo ja visioi tehtäväkiertoa myös Hausin ja eri hallinnon alojen välillä. Inhouse-laki tuo Hausille tietyllä tavalla uuden alun. Hausin toimintaa lähdetään kehittämään nyt uudesta tilanteesta uudet tehtävät ja tarpeet huomioiden, mutta myös vanhaa osaamista hyödyntäen. Mitä enemmän itselle on kertynyt kokemusta, sitä enemmän koen kehittymistarvetta. Kaksi vuotta Finnagorassa olivat työn ohella myös omaa kehittämistäni ja satsausta omaan osaamiseeni. Temmes suunnittelee kehittävänsä omaa osaamistaan muun muassa seuraamalla kansainvälistä hallintoa ja hankkimalla laajempaa tuntemusta yhteiskunnasta ja sen eri toiminta-alueista myös kulttuurin saralla. On tärkeää, että johtajat pystyvät ajattelemaan mahdollisimman laaja-alaisesti. Taiteesta ja kulttuurista voidaan ammentaa hallintoon osaamista ja syvänäkemystä, ja ne tukevat myös luovuutta, joka on Hausin kaltaisessa organisaatiossa erittäin tärkeää. Tärkeää on myös näkyä ja näyttäytyä niin omassa kuin asiakkaidenkin organisaatioissa. Temmeksen oman arvion mukaan Haus saa johtajakseen avoimen ja keskustelevan, ja erittäin voimakkaasti työsuuntautuneen ihmisen. Työssä olen hyvinkin pragmaattinen, ja haluan, että asioita tapahtuu ja tehdään. Olen myös sosiaalinen ja viihdyn ihmisten kanssa. Elämässäni on hyvä tasapaino, sillä myös perhe on minulle hyvin tärkeä, Temmes sanoo. Jatkossa hänellä on yhä enemmän aikaa perheelleen, sillä enää yhdessäolo ei vaadi lentämistä Helsingin ja Budapestin välillä. Helsingin museoissa voidaan puolestaan varautua ainakin yhteen uuteen uskolliseen kävijään.

hallinto hallinto 10 11 Palkeet puhaltamaan Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen, Palkeiden, tavoitteet ovat korkealla: tyytyväinen asiakas, korkea laatu, parempi tuottavuus ja tekemisen ilo. Teksti Arja Kulmala Kuva Antti Vettenranta Yhdistämisellä pyritään tehostamaan toimintaa. Kun nykyisistä palvelukeskuksista poimitaan parhaat työtavat, päästään tekemiselle luomaan standardi, jolla talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita syntyy laadukkaasti, varmasti ja kustannustehokkaasti. Päivittäisistä tehtävistä säästyneitä resursseja voidaan vuorostaan käyttää lisäarvopalvelujen esimerkiksi erilaisten räätälöityjen palvelujen kehittämiseen ja toteuttamiseen. Palkeiden on sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti parannettava tuottavuutta 20 prosentilla vuoteen 2015 mennessä. Palvelukeskuksen noin 750 työntekijää ovat Pöyhiän mukaan sitoutuneita muutokseen. Toki tehokkuutta korostava aika on muutokselle otollinen. Mutta ihmiset näkevät myös muutoksen hyödyt: maakuntakierroksellani kävi selvästi ilmi, että henkilökunta haluaa verkottua, tehdä yhdessä ja osallistua. Iso organisaatio ja arvostettu työnantaja antaa paremman mahdollisuuden kehittää omaa osaamista ja edetä uralla. Palkeet tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon tuki- ja asiantuntijapalveluita valtionhallinnon virastoille, laitoksille ja rahastoille, esimerkiksi siis tuomioistuimille, keskusrikospoliisille, tilastokeskukselle, lääninhallituksille, rahoitustarkastukselle jne. Valtionhallinnon asiakkuuksia sillä on noin 100 ja palkansaaja-asiakkaita lähes 80 000. sadat työntekijät ovat sitoutuneet muutokseen. Palkeiden toimitusjohtajaksi valitulla Pirjo Pöyhiällä on haasteista huolimatta luottavainen mieli. Työtä on paljon eikä valmista tule hetkessä, mutta vuodenvaihteessa aloittaneen palvelukeskuksen toiminnan raamit on suunniteltu huolella, tavoitteet realistisia ja kokonaisuus hallinnassa. Olemme osa suurta valtion laivaa. Se ei äkkiä käänny paitsi ylösalaisin joten hyvän muutoksen eteen on tehtävä töitä. Innostusta ja positiivista otetta tarvitaan, sillä meidän pitää pystyä saamaan asiakkaille kokemus, että meidän kanssamme on ilo asioida. Tämä edellyttää sitä, että meillä itsellämme on myös työn ilo, Pöyhiä sanoo. Palkeisiin koottiin oikeushallinnon, puolustushallinnon, sisäasiainhallinnon ja valtiokonttorin palvelukeskukset. Näistä koostuva yksi virasto toimii jatkossa kuudessa alueellisessa toimipisteessä: pääpaikassaan Joensuussa sekä Hämeenlinnassa, Kuopiossa, Mikkelissä, Porissa ja Turussa. HAUS kouluttaa: TALOUSKOULUTUS UUSIEN HAASTEIDEN EDESSÄ HAUSin uusi rooli valtion sidosryhmäyksikkönä mahdollistaa aikaisempaa tehokkaamman yhteistyön taloushallintoasiantuntijoiden korkean ammattitaidon ja osaamisen ylläpitämisessä sekä kehittämishankkeiden toimeenpanossa. HAUS Collegessa on alkamassa taloushallinnon ammatti- ja/tai erikoisammattitutkintoihin valmentava koulutusohjelma, joka on suunniteltu palvelukeskuksissa ja virastoissa työskenteleville. Monimuoto-opiskeluna toteutettava ammattitutkinto koostuu lähiopetuksesta, ohjatusta etä- ja verkko-opiskelusta sekä työssä oppimisesta. Tutkinnot ovat näyttötutkintoja, joissa tutkinnon suorittaja toteuttaa organisaation strategiasta johdetun taloushallinnon osa-alueen kehittämishankkeen. Koulutus toteutetaan oppisopimuskoulutuksena. Tutustu taloushallinnon koulutustarjontaan verkkosivuillamme www.haus.fi Lisätietoja: Marita Kailovaara, puh. 020 7180 277. Suurin osa Palkeiden henkilöstöstä jatkaa työtään nykyisissä toimipisteissään ja nykyisissä tehtävissään. Hallinto- ja johtotehtävissä olevien työnkuva on muuttunut eniten, kun nämä tehtävät on organisoitu uudelleen. Lakkautettujen sivupisteiden eli Vaasan, Kouvolan, Oulun ja Rovaniemen työntekijöiden kanssa on neuvoteltu siirtymisistä tai tehtävistä muualla valtionhallinnossa. Samoin on valmisteltu Rovaniemen ja Helsingin toimipisteiden lakkauttamista ja henkilöstön uudelleensijoittamista. Toistaiseksi henkilöstön kokonaismäärä on ennallaan. Pirjo Pöyhiä valittiin Palkeiden johtoon Espoon kaupungin konsernipalveluiden johtajan virasta. Sitä ennen hän työskenteli Espoon kaupungin palvelukeskuksen johtajana. Pöyhiä muutti vuodenvaihteessa Palkeiden pääpaikkaan Joensuuhun hyvillä mielin. Lapsuuden iisalmelaiselle Itä-Suomi on tuttu kulttuuriympäristö. Muutto kävi sujuvasti, sillä lapset ovat jo aikuisia ja upseerin virasta eläkkeellä olevalla aviomiehellä on mahdollisuus jakaa aikaansa Joensuun ja Helsingin välillä. Asiakkaat ovat Palkeiden ylin käyttövoima, ja siksi tärkein haaste kohdistuu asiakkuudenhallinnan kehittämiseen ja yhtenäistämiseen. Palkeiden tavoitteena on tyytyväinen asiakas: se että tilaaja on tyytyväinen asiakassuhteeseensa ja sopimukseensa. Että laatu toteutuu sovittuna, luottamus vahvistuu, palveluasenne on asiakaskeskeistä ja että toimitusvarmuus ja jatkuvuus on taattu. Ja tietenkin se, että palvelukeskusten valtionhallinnon tuntemus koituu asiakkaalle hyödyksi. Tämä edellyttää jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Johtamisen ja asiakashallinnan yhtenäistäminen vaatii uudenlaista kouluttautumista. Tarvitsemme myös oppia projektityömallin soveltamisessa sekä matriisimaiseen prosessiorganisaatioon siirtymisessä. Johdon koulutukseen meidän on paneuduttava erityisesti, koska työnkuvat ovat muuttuneet. Myös Suomen suurimpiin tietojärjestelmähakkeisiin kuuluva Kieku vaatii uusia oppeja. Toimiva yhteistyö HAUSin ja Kieku-organisaation kanssa ovat koulutuksessa avainasioita. Haus voi tuoda Palkeille osaamista valtionhallinnosta ja lainsäädännön muutoksista. Palvelukeskus voi antaa Hausille osaamista ja asiantuntijoita. Kaiken kaikkiaan henkilöstöllemme on suuri muutos oppia pois vanhasta ja tarkastella asioita uuden ja yhtenäisen Palkeet-palvelukeskuksen näkökulmasta. Tätä varten tekemiset pitää avata ja oppia uutta tarpeen mukaan. Haluan haastaa ihmiset mukaan tähän yhteiseen tekemiseen. Henkilöstön koulutuksen suunnitteluun päästään paneutumaan nyt, kun työnjako ja toimenkuvat ovat selvillä, Pirjo Pöyhiä sanoo.

12 koulutus koulutus 13 Kansallisarkistolla on takanaan vahva asiakirjahallinnon koulutusperinne 30-luvulta lähtien. Asiakirjahallinto ja arkistointi elävät murrosvaihetta sähköisen ja paperisen arkistoinnin hybridissä. Paperimaailma väistyy, mutta ei nopeasti, sanoo yksikönjohtaja Juhani Tikkanen Kansallisarkistosta. Myös arkistolaitoksella itsellään on meneillään kiihkeä miljoonien uusien asiakirjojen digitointi. Uskon, että virastot siirtyvät sähköiseen asiakirjahallintoon hyvinkin ryöpsähdyksenomaisesti, kun aika on sille kypsä. Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen ammattitutkinto on virallinen ammattitutkinto, näyttötutkinto. Vuoden kestävään koulutukseen liittyy sekä lähi- että etäopiskelua sekä varsinaista työssä oppimista. Tutkinto on tarkoitettu henkilöille, jotka tekevät jo alan töitä tai ovat hakeutumassa niihin. Koulutukseen osallistuminen saattaa olla myös keino hankkia virallinen paperi omasta osaamisesta työmarkkinoita varten. Juhani Tikkanen oli mukana vetämässä ammattitutkinnon ensimmäistä osaa 23 opiskelijalle syksyllä. Tutkinto tähtää ammatillisen osaamisen kehittämiseen sekä ammatti-identiteetin vahvistamiseen. Arkistojen ammattilaisten pitää päästä tulevaisuudessa yhä lähemmäksi operatiivista johtoa vaikuttamaan siihen, millaiseksi asiakirjojen arkistointi ja tiedon elinpaperimaailma väistyy arkistoista, mutta ei nopeasti. uuden polven arkistoijat Yksikönjohtaja Juhani Tikkanen Kansallisarkistosta sanoo, että arkistojen ammattilaisilta vaaditaan tänä päivänä kovaa ammattitaitoa. Kuva Kansallisarkiston historiallisesta tutkijasalista. kansallisarkiston ja hausin järjestämä Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen ammattitutkinto tuottaa uuden polven arkistoihmisiä, jotka hallitsevat tiedon koko elinkaaren omassa organisaatiossaan. TEKSTI Tiina Ruulio KUVA ANTTI VETTENRANTA kaari muotoutuvat. Myös järjestelmähankkeisiin täytyy osallistua. Tikkasen työpaikka, Kansallisarkisto, sijaitsee neljässä toimipisteessä Helsingissä. Vanhin Kansallisarkistossa säilytettävä asiakirja on vuodelta 1316, kuningas Birgerin suojeluskirje Karjalan naisille. Valtionhallinnon tuottamat pysyvästi säilytettävät asiakirjat päätyvät arkistolaitokseen yleensä 40 vuoden iässä. Vain 10 15 prosenttia viranomaisten asiakirjoista säilytetään pysyvästi. Se tarkoittaa, että loput asiakirjoista tuhotaan jollain aikavälillä. Myös viranomaisten pitää pystyä arvottamaan asiakirjojensa merkitys, jotta olennaista kansakunnan tietoa ei katoa. Nykyajan yhteiskunnan eräs paradoksi kuuluukin: mitä enemmän tietoa syntyy, sen vaikeampaa on säilytettävän tiedon valikoiminen. HAUS kouluttaa: ammattitutkinnot alkavat Opetusministeriö on myöntänyt HAUSille ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämisluvan. HAUS College järjestää ammattitutkintokoulutusta oppisopimuskoulutuksena. HAUSilla on kahden ammattitutkinnon järjestämisoikeudet. Virastomestarin ammattitutkintoa on toteutettu vuodesta 1999 lähtien. Kolmastoista tutkintoryhmä käynnistyy tammikuussa 2010. Seuraava Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen ammattitutkinnon ryhmä aloittaa syyskuussa 2010. Tavoitteenamme on monipuolistaa ammattitutkintojemme tarjontaa mm. taloushallinnon ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin. Tutkinnot järjestetään oppisopimuskoulutuksena, jolloin se on osallistuville henkilöille ja organisaatioille maksuton. Lisätietoja: rehtori Timo Asikainen, HAUS College, puh. 0207 180210

14 koulutus KOULUTus 15 Kansallisarkisto antaa vastauksia myös modernille geenitutkimukselle. Koulutus sattui sopivaan aikaan, Tarja Salonen sanoo. Asiakirjojen hallinnointi on monivärinen paletti. Kyse on hallitusta tiedon elinkaaren suunnittelusta ja rakentamisesta, mutta myös tietoturvasta, tietosuojasta ja julkisuuslainsäädännöstä. Aika vaatii tähänkin uudenlaista osaamista. Samalla arkistojen pitää osata palvella hyvin monenlaisia tarpeita. Kansallisarkistoakin käytetään hyvin laajasti. Akateemisten historiantutkijoiden, sukututkijoiden ja eri harrastajatutkijoiden lisäksi Kansallisarkisto antaa vastauksia vaikkapa modernille geenitutkimukselle. Kirkonkirjat ovat olleet hyvä tietolähde perinnöllisten sairauksien tutkimisessa. Työpaikkaansa Juhani Tikkanen kuvailee kansakunnan ikuisuusvirastoksi, jonka organisaatio elää tätä päivää. Asiakirjahallinto terävöityy koko ajan uusilla lisäominaisuuksilla. Esimerkiksi julkisuuslakiin liittyvä tiedonhallintatapa takaa kansalaisille yhä paremman pääsyn julkisiin asiakirjoihin. Arkiston kehittäjäksi Espoon Käräjäoikeuden sihteeri Tarja Salonen ryhtyi opiskelemaan viime syksynä HAUSin järjestämää asia kirjahallinnon ja arkistotoimen ammattitutkintoa. Minulla on ylipäätään kova halu oppia uutta ja haluan myös laajentaa ammatillista osaamistani. Opiskeluun oli myös konkreettinen syy, sillä Espoon käräjäoikeuden arkistonhoitaja jää eläkkeelle vuoden 2011 alkupuolella ja tarkoituksenani olisi siirtyä hänen tilalleen. Koulutus siis sattui Tarja Saloselle sopivaan aikaan. Nykyisessä työssään hän toimii käräjätuomarin työparina siviili- ja rikosasioita ratkottaessa, mutta uudetkin tehtävät pyörivät jo mielessä koulutuksen myötä. Espoon Käräjäoikeuden arkisto on käsittääkseni hyvissä kantimissa. Haluan kuitenkin kehittää asiakirjahallintoa ja arkistoa ja saada työhön arvostusta, joka sille kuuluu. Koska ammattitutkinto on luonteeltaan näyttötutkinto, pitää Tarja Salosen oppia tulevaan ammattiinsa jo opiskeluaikana. Suurin ongelma on ajan riittämättömyys, mutta uskon, että selviän tutkinnosta kunnialla läpi. Tarja Salonen myöntää olevansa kiinnostunut vanhoista asiakirjoista, kuten historiasta laajemminkin. Opiskelunikin liittyy tähän, sillä luin Helsingin yliopistossa egyptologiaa. jatkuvasti tulee eteen uutta. Käännekohta Miten Työttömyys jo uhkasi Maaseutuvirastossa työskentelevää Stina Saarta, kun hän päätti osallistua Valtion taloushallinnon osaaja -koulutusohjelmaan. Siitä muodostui hänen elämänsä yksi käännekohta. Teksti Maarit Seeling Kuva Pekka Sipola Maa- ja metsätalousministeriöstä pari vuotta sitten irrotettu Maaseutuvirasto Mavi siirtyy Helsingistä Seinäjoelle vaiheittain parin vuoden kuluessa, osana valtionhallinnon alueellistamista. Tieto työpaikan siirtymisestä Etelä-Pohjanmaalle ei tullut syntyperäiselle helsinkiläiselle miellyttävänä yllätyksenä. Stina Saaren ensireaktio monen muun tavoin oli, että hän ei ainakaan halua muuttaa lakeuksille. Miten työnantaja suhtautui henkilöstön vastahankaan? Työnantaja ymmärsi sen inhimillisenä reaktiona ja tarjosi työmarkkinakelpoisuuden parantamiseen liittyvää koulutusta niille, jotka eivät olleet valmiita seuraamaan uuteen toimipisteeseen. Minulle henkilöstöasiamies ehdotti HAUSin kurssia. Minkälaisesta kurssista on kysymys? Vuoden kestävä Valtion taloushallinnon osaaja -koulutusohjelma valmentaa nimensä mukaisesti taloushallinnon moniosaajaksi. Se perehdyttää muun muassa valtion kansantalous- ja finanssipolitiikkaan, toiminnan ja talouden suunnitteluun sekä laskentatoimeen. kuvailet kurssia? Se on erittäin vaativa, mutta samalla tavattoman mielenkiintoinen. Opiskelu tapahtui työn ohella monimuoto-opiskeluna. Valmistuin viime maaliskuussa viidenneltä taloushallinnon osaaja -kurssilta. Mitä teit Mavissa ennen kurssia, entä sen jälkeen? Aikaisemmin työskentelin Mavin markkinatukiosastolla varastointiin liittyvien korvausten käsittelyssä. Koulutuksen myötä siirryin taloushallinnon puolelle. Vastuunimike vaihtui tarkastajasta taloussuunnittelijaksi. Olet muuttanut mieltäsi Seinäjoelle muuttamisesta miksi? Alkujaan todellakin hankkiuduin koulutukseen hypätäkseni pois Seinäjoen junasta, mutta innostuin uudesta työstäni niin paljon, että halusin muuttaa sen perässä. Mikä on tilanteesi ja toimenkuvasi tällä hetkellä? Muutan tämän vuoden alkupuolella Seinäjoelle controllerimme työpariksi. Toimenkuvani on nyt paljon monipuolisempi kuin ennen. Jatkuvasti tulee eteen jotain uutta. Virastomme on uusi ja saan olla mukana luomassa sen käytäntöjä. Suosittelen koulutusohjelmaa kaikille taloushallinnosta kiinnostuneille. HAUS kouluttaa Valtion taloushallinnon osaaja 7 Käynnistyy syyskuussa 2010. Lisätietoja: Marita Kailovaara, puh. 0207 180277.

16 johtaminen johtaminen 17 Työtä tarjolla armojohtajalle Työelämä voi olla armoton paikka. Antti Kylliäinen haluaisi lisätä siihen hivenen armoa. Teksti Roope Lipasti Kuva Antti Vettenranta On ollut vähän huono vuosi armojohtamiselle: kymmenet tuhannet ovat lomautettuna, tuhannet ovat saaneet potkut, tehtaita on lopetettu, julkinen sektori elää velaksi. Armotonta menoa. Sitä suuremmalla syyllä teologi ja kouluttaja Antti Kylliäinen katsoo, että armojohtamista tarvitaan. Hän on kirjoittanut aiheesta kirjan. Siinä hän argumentoi, että armo sopii työelämään ja on myös viime kädessä tuottavaa. Armojohtaminen on ja ei ole uusi asia. Sitä voisi lähteä kerimään auki miettimällä, mitä armo tarkoittaa. Ensinnäkin se on sitä, että ihminen kelpaa omana itsenään, saa olla mitä on, eikä hänen tarvitse muuttua joksikin muuksi. Toiseksi se on sitä, että kun virheitä tehdään, niistä ei tarvitse rangaista, vaan voi saada anteeksi. Ei tarvitse rangaista? Voi saada anteeksi? Tarkennetaan: Totta kai töppäilyistä on seurauksia. Seuraukset ovat kuitenkin eri asia kuin rangaistus. Jos pilaa tärkeän asiakassuhteen, niin tuskinpa saa seuraavaa hoidettavakseen ennen kuin on osoittanut, että on luottamuksen arvoinen. Mutta se on eri asia kuin että rangaistaisiin virheestä tai kiusattaisiin sen takia. Peruskysymys onkin, onko ihminen työelämää vai työelämä ihmistä varten? Useimpien mielestä vastaus lienee jälkimmäinen, vaikka käytännössä työelämä usein vie ja ihminen vikisee. Laman myötä ollaan taas menty huonompaan suuntaan. Fyysiset ja henkiset paineet ovat entistä kovempia. Yhteisöt rapautuvat, kun vaatimukset ja työtahti ovat liian kovat. Siksi tästä asiasta olisi puhuttava, ja pelastettava mikä pelastettavissa on. Sitä paitsi, Kylliäinen muistuttaa, kun lama hellittää, jostain olisi myös saatava voimaa, millä se nousu saadaan aikaiseksi. Reservissä ei sellaisia voimia ole. Minun käsitykseni on, että hyvinvointiin satsaamalla voimia saadaan lisää. On selvä, että terve ja hyvinvoiva työntekijä ja työyhteisö tekevät enemmän ja parempaa kuin uupunut ja sairas työyhteisö. Satsaamalla hyvinvointiin saadaan siis myös kestävää ja hyvää tulosta. Jos onnistutaan rakentamaan ihmisarvoinen työelämä, kaikki voittavat. Ei se ole työnantajankaan pussista pois. Ainakin teorian tasolla Kylliäisen viesti on otettu hyvin vastaan: Olen saanut puhua näistä asioista kiitettävän paljon. Parhaiten viesti on ehkä kolahtanut väliportaan esimiehiin, he varmaankin ovat kaikkein eniten puun ja kuoren välissä. Esimiestasolla ollaan myös optimistisempia muutoksen suhteen kuin työntekijöiden keskuudessa. Ymmärretään, että siitähän se vain on kiinni, että tehdään päätös ja ryhdytään toteuttamaan asioita. Mitä asioita? Jos esimerkiksi halutaan, että ihmiset tekevät luovia ratkaisuja työssään, on luotava ilmapiiri, joka sallii virheet ilman, että seuraavissa yt-neuvotteluissa ne löytyvät edestä. Se tarkoittaa myös ihan yksinkertaisia, jokapäiväisiä asioita kuten kommunikoinnin parantamista sekä mahdollisuutta vaikuttaa omaan työhönsä. Antti Kylliäinen: Armoa työhön, Otava 2009 armojohtaminen on ja ei ole uusi asia. Kylliäinen ei ole tuomassa hengellisyyttä työelämään, vaan päinvastoin maallistamassa armon käsitettä. Työelämän armottomuuteen Kylliäinen on törmännyt sekä henkilökohtaisesti että kuuntelemalla muiden murheita ja huolia. Hän on paitsi yrittäjä ja kouluttaja, myös pappi, joten armo on sitäkin kautta tuttu asia. Asia on pyörinyt hänen päässään parikymmentä vuotta: On ollut tarve selvittää, mitä se on. Ajattelen myös, että jos joku asia on oikeasti tärkeä, sillä on merkitystä elämän joka osa-alueella. Armon kohdalla vaikein alue on työ. Työhän on armotonta jo lähtökohdiltaan. Kriittinen kysymys siis kuuluu, onko armolle sijaa työelämässä? Jos on, armolla on mitä ilmeisimmin merkitystä myös kaikilla muilla elämänalueilla. Vaikka onkin pappi, Kylliäinen ei ole tuomassa hengellisyyttä työelämään, vaan päinvastoin maallistamassa armon käsitettä. Kun ympärillä on armoa, on hyvä olla, elää ja tehdä työtä. Ihmisten maailmahan se työelämäkin on. Jotta ihminen voisi hyvin, täytyy hänet kohdata ihmisenä. Armon tarpeessa ollaan siis myös työelämässä. Toki jos ajatellaan, että ihmiset ovat koneen osia, niin ei armoa silloin tarvita. Mutta silloin lisääntyy työpahoinvointi. HAUS kouluttaa: Armoa työelämään -teemailtapäivä 29.3. Tervetuloa kuulemaan lisää Antti Kylliäisen ajatuksia ja etsimään vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Mihin työssä tarvitaan armoa ja mitä se tarkoittaa? Tarvitseeko työelämän olla niin armotonta kuin se nyt on? Mikä on riittävästi? Iltapäivän aikana hahmotellaan tapaa työkulttuurin uudistamiseen ja tarjotaan konkreettisia keinoja muutoksen avuksi. Tilaisuus on suunniteltu sopimaan yhtä hyvin ryhmille kuin yksin osallistuville, niin esimiehille kuin alaisille. Lisätietoja: Johanna Snellman, puh. 020 7180 249 ja www.haus.fi.

18 ihminen työn ulkopuolella ihminen työn ulkopuolella 19 MUSIIKIN PENKKIURHEILIJA Harrastukset ovat HAUSin hallituksen puheenjohtajan, finanssineuvos Heikki Joustien keino hallita tiivisrytmisen työelämän aiheuttamaa stressiä. Musiikki on aina ollut keskeinen osa hänen elämäänsä. Teksti Maarit Seeling Kuva Pekka Sipola VALTIOVARAINMINISTERIÖSSÄ uransa luonut Heikki Joustie kertoo nuorena haaveilleensa ammattimuusikon urasta, mutta päätyikin opiskelemaan juridiikkaa. Opiskeluvuosinaan hän soitti monta vuotta klarinettia Ylioppilaskunnan soittajissa. Lähinnä Joustien sydäntä on kamarimusiikki, erityisesti jousikvartetot. Musiikki on ollut aina läheinen harrastus, vaikka nykyään olenkin sen suhteen enemmän penkkiurheilija kuin aktiivinen toimija. Seuraan aktiivisesti erästä ranskalaista klassisen musiikin televisiokanavaa. Se pitää hyvin perillä musiikkimaailman tapahtumista ja kehityksestä. Vaikka oma aktiivinen soittoharrastus onkin jäänyt vähemmälle, Joustie tarttuu aika ajoin alttonokkahuiluun ja soittaa sille sävellettyä barokkimusiikkia. Viimeisin julkinen musiikin harrastamiseni tapahtui muutama vuosi sitten Brysselissä, missä tapasin Ylioppilaskunnan soittajien aikaisen ystäväni, vetopasunistin. Minulla oli tuolloin hyvin korkealta soiva sopraanonokkahuilu, kun taas vetopasuuna soi melko alhaalta. Soittelimme muutaman kerran joissakin sisäisissä tapahtumissa suomalaisia kansanlauluja ja erilaista kevyttä musiikkia. Maineemme kiiri, ja esimiehemme organisoivat meidät soittamaan erääseen Suomen EU-puheenjohtajakauden tilaisuuteen. Se on merkittävin julkinen esiintymiseni viime vuosina, Joustie naureskelee. VIIME KESÄNÄ Joustie osti vaimonsa ja perheen nuorimman tyttären kanssa kunnostettavaksi siirtolapuutarhamökin Helsingin Vallilasta. Hän nauttii mökinkorjaustöistä niin, että kertoo tarjonneensa erilaisiin matrikkeleihin yhdeksi harrastuksekseen sisustuskirvesmiestä. Rehvastelen vähän sillä, että lähden kesämökille raitiovaunulla. Siirtolapuutarhamökki on eläkevuosiin sopiva kevytversio omakotitalosta. Siinä riittää tekemistä, mutta ei liikaa. Haluan eläkkeellä ollessani vielä matkustellakin. Harrastukset ovat antaneet paljon sisältöä elämään ja voimia työhön, johon sisältyy lukuisia stressitekijöitä. Hallinnon kehittäminen on välillä aikamoista vääntöä. Miksi korjata jotain, mikä ei ole rikki? Harrastukset kuten musiikki, matkustaminen, käsillä tekeminen ja uusien asioiden oppiminen auttavat irtautumaan työstä ja helpottavat stressin purkamista. LÄHES 40 VUODEN työuran valtionhallinnossa luonut Heikki Joustie kuvailee itseään hemmoksi, joka on lähtenyt valtiovarainministeriöstä kolme kertaa, mutta aloittanut siellä neljä kertaa. Ensimmäisen kerran tulin VM:n palvelukseen kesällä 1970. Astuin sisälle täsmälleen samasta Helsingin Aleksanterinkadun ovesta kuin mistä nykyään tulen töihin. Tunsin melkeinpä palaavani rikospaikalle, kun muutama vuosi sitten palauduin tähän toimipisteeseen, ensi syksynä 65-vuotiaana eläkkeelle siirtyvä Joustie hymähtää. Hän on työskennellyt vuosien varrella useammallakin VM:n osastolla. 1980-lopulla hän siirtyi silloiseen Tie- ja vesirakennuslaitokseen ja oli muutaman vuoden kokonaan poissa valtion palveluksesta konsulttitehtävissä. 1990-luvun puolivälissä sain taas nopean kosinnan VM:stä. Palasin takaisin, tällä kertaa budjettiosastolle. Sieltä lähdin ulkoministeriön palvelukseen muutamaksi vuodeksi Brysseliin. Nykyisessä toimessani hallinnon kehittämisosastolla olen ehtinyt olla jo kymmenisen vuotta. Tämä on kolmas kertani tällä samaisella VM:n osastolla ja pisin pestini täällä. Suurimman osan ajasta olen ollut myös HAUSin hallituksen puheenjohtaja. olen lähtenyt valtiovarainministeriöstä kolme kertaa, mutta aloittanut siellä neljä kertaa. Aika ajoin tartun klarinettiin ja soitan barokkimusiikkia, Heikki Jousitie sanoo.

20 meiltä ja muualta meiltä ja muualta 21 HAUSsiLAISET ytimekkäästi Me HAUSsilaiset olemme osaamisen ammattilaisia, Sinua asiakastamme varten, joten päätimme osata myös kuvata itseämme lyhyesti. Tullaan tutuiksi! Lue meistä lisää www.haus.fi Sihteerityön tuhattaituri Eija Aures johdon sihteeri Orkesterin johtaja joukkuepelaaja Juha Juntunen johtaja Johtamiskoulutuksen jonglööri Anita Alanko koulutussuunnittelija Johtamiskoulutuksen nestori Seppo Mansukoski johtaja Kokonainen JOKOnainen Katariina Ahlfors Hiismäki EU-osaaja Ritva Aaltonen johtava konsultti Ei likimain vaan prikulleen oikein Soili Helldan henkilöstö- ja laskentasihteeri Kansainvälisten projektien byrokratiamestari Tarja Jokinen projektikoordinaattori Strategioiden kauhu Marita Lehikoinen Yhtiön sekatyömies Seppo Juha Pietikäinen hallintojohtaja Taloushallinnon tanakka taustatyöläinen Pirjo Korkonen Kansainvälinen promoottori Nina Niva johtava konsultti Kalkylointi katalysaattori saa numerot elämään Marita Kailovaara koulutusaluepäällikkö Hallinto- ja oikeuskoulutuksen taustatuki Leena Kamila projektisihteeri Reskontrien tarkkailija Tiina Kauhanen kirjanpitäjä Monessa mukana Matleena Nurmiainen koulutussuunnittelija Opit jänkhältä hallintoon Reijo Lindh Pitkäkestoisesti perille! Timo Asikainen projektipäällikkö, rehtori Toimisto- ja virastopalvelujen moniosaaja Terttu Parikka koulutussuunnittelija Tarkka tilinpitäjä Leila Roininen laskentapäällikkö Globaali konkari Sirpa Pääsky koulutussuunnittelija Hyvän johtamisen saarnaaja Riitta Tihinen Henkilöstöhallinnon tuhatsataneuvoa Helena Viskari EU-osaamisen taitava taustatukija Satu Vuorinen koulutuskoordinaattori Iltaruskon ratsastaja Ari Sihvola johtaja VIREä esimiesten sparraaja Johanna Snellman Kotimaisen ja kansainvälisen koulutuksen monitoimija Anna Saharinen Näyttötutkinnot näpeissä Marja Laine-Asikainen Sisäiset tukihommat Asko Valtari palveluesimies Johtamiskoulutuksen sekatyömies Lauri Luoto Taloutta taitava mittarimato Pekka Etelälahti Viestinnän moniottelija Soili Heikkilä tiedottaja Hankintakompassi Minna Hälikkä Hankintakartta Carl-Johan Nordberg Kestävyyslajeina hallintohölkkä, pykäläpaini, ICT-turnaukset Anja Mäkinen Innostava igazgató Anneli Temmes toimitusjohtaja

meiltä ja muualta meiltä ja muualta 22 23 HAUS ja Venäjän RAPA kouluttavat HAUS ja Venäjän presidentin hallinnon akatemia (Russian Academy of Public Administration under the President of the Russian Federation, RAPA) ovat solmineet yhteistyösopimuksen. Yhteistyön tavoitteena on vahvistaa valtioiden välistä virkamiesyhteistyötä ja parantaa suomalaisten virkamiesten Venäjän tuntemusta. Sopimus koskee eri hallinnon aloilla työskentelevien venäläisten virkamiesten täydennyskoulutusta Suomessa, suomalaisten virkamiesten koulutusta Venäjällä sekä kouluttajien ja asiantuntijoiden vaihtoa osapuolten kesken. Asiantuntijoina koulutuksessa toimivat HAUSin ja RAPAn asiantuntijat ja virkamiehet. RAPA on perustettu vuonna 1994 ja se toimii Venäjän presidentinhallinnon henkilöstöosaston ohjauksessa. RAPA toimii sekä koulutuksen että hallinnon tutkimuksen alalla. Vahvoja aloja ovat mm. keskus- ja paikallishallinto, laki ja oikeus, kansantalous, kriisinhallinta ja henkilöstöhallinto. Lisätietoja: Ari Sihvola, puh. 0207 180 246. Kuva Shutterstock Investoi osaamiseen Hanki toimipaikallesi organisaatiokohtainen HAUS oppikortti henkilöstön kehittämiseen. Se on oikea ratkaisu, kun halutaan huolehtia henkilöstön osaamisen kehittämisestä. HAUS oppikortti soveltuu niin yhden henkilön kuin ryhmänkin koulutustarpeisiin. Oppikortin ansiosta koulutusmenojen hallinnointi ja koulutuksen suunnittelu helpottuu. Hankkimalla HAUS oppikortin voit valita kurssin yli 300:sta, korkeatasoisesta HAUSin järjestämästä koulutustapahtumasta. Kortin arvo sovitaan asiakaskohtaisesti ja asiakas voi itse valita korttiin sisältyvän koulutuksen. Kortti on voimassa hankintapäivästä vuoden ajan. Miksi juuri HAUS? Laaja koulutustarjontamme vastaa organisaationne koko henkilöstön kehittämistarpeisiin. Toteutamme myös räätälöityjä koulutusohjelmia asiakkaan tarpeisiin. HAUSilla on 40 vuoden julkishallinnon koulutus- ja kehittämiskokemus sekä kotimaassa että ulkomailla. Käytössämme on laaja asiantuntijoiden kouluttajaverkosto kursseillamme on siis aina alan parhaat kouluttajat. HAUS oppikortti Arvo: Voimassa: Asiakas: HAUS-oppikortin edut? Helpotusta koulutuksen hallinnointiin, budjetointiin ja suunnitteluun koulutukset voi suunnitella hyvissä ajoin etukäteen ja koulutuskustannukset ovat ennakoitavissa. Suunnittelu onnistuu myös myöhemmin, jolloin voit tehdä suunnitteluaika taulun hankkimiesi oppikorttien mukaisesti. Kilpailuetu: oman henkilöstönne osaaminen lisääntyy. Organisaatiokohtaista korttia voi käyttää koko henkilöstö. Kortin lunastaneen organisaation henkilöstö voi vapaasti valita sopivan kurssin koulutustarjonnastamme. Korttia on helppo hallinnoida toimitamme seurantaraportit, jolloin henkilöstön ammattitaidon ylläpitoa voi suunnitella pitkäjänteisesti. Kampanjaetu tammikuussa 2010: Kun ostat 10 000 euron arvoisen oppikortin saat 1 000 euron oppikortin kaupanpäälle. Lisätietoja: Juha Juntunen, puh. 020 7180 220. SINUN NUMEROSI: Yhteyshenkilö HAUSissa: Julkisten hankintojen oikeussuojakeinot Hallituksen esitys julkisten hankintojen oikeussuojajärjestelmän uudistamisesta on eduskunnan käsiteltävänä. Sen mukaan hankinta-asioiden käsittely keskitettäisiin edelleen markkinaoikeuteen. Uusina seuraamuksina säädettäisiin EU-kynnysarvojen ylittävien hankintojen osalta hankintasopimuksen tehottomuudesta, seuraamusmaksusta ja sopimuskauden lyhentämisestä. Puitejärjestelyyn perustuvissa hankinnoissa otettaisiin käyttöön käsittely- ja valituslupa. Markkinaoikeuden tekemästä täytäntöönpanoratkaisuista ei esityksen mukaan enää saisi hakea valittamalla muutosta KHO:lta. Hankintayksiköiden päätökset voitaisiin korjata hankintaoikaisulla, joka olisi kaikkien hankintayksiköiden käytössä. Selkiinnyttämissyistä hankinta-asioissa kiellettäisiin muutoksenhaku kunnallis- tai hallintovalituksena. Seuraamme muutosten edistymistä ja järjestämme aiheesta koulutusta muun muassa 4.2., 12.4. ja 25.5. Lisätietoja: Minna Hälikkä, puh. 020 7180 247, Carl-Johan Nordberg 020 7180 254, www.haus.fi >hankintatoimi. HAUS oppikortti Allekirjoitus: Paikka: Päivämäärä: HAUS -oppikortti on organisaatiokohtainen Kun varaat kursseja, ota yhteyttä kortin yhteyshenkilöön HAUSissa. Arvo: Voimassa: Asiakas: Tutustu koulutustarjontaamme verkkosivuillamme www.haus.fi SINUN NUMEROSI: Julkisten hankintojen oikeussuojakeinot muutoksessa Yhteyshenkilö HAUSissa: Valtionvarainministeriön Julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot (JYSE) on nyt uudistettu. Hallinnossa laajasti käytettyjä ehtoja ei ole niiden käyttöönoton vuonna 1994 jälkeen tarkistettu tai muutettu. Tuolloin ei juurikaan huomioitu palveluhankintoja, joiden rooli hankinnoissa on voimakkaasti kasvanut. Nyt ehtoja on päivitetty vastaamaan julkisten hankintojen tarpeita ja uudistetun hankintalainsäädännön menettelytapavaatimuksia. Tarkoituksenmukaisilla yleisesti käytössä olevilla ehdoilla edistetään avoimuutta ja yhtenäisten pelisääntöjen syntymistä. Uudet JYSE 2009 TAVARAT sekä JYSE 2009 PALVELUT -sopimusehdot julkaistaan lähiaikoina valtionvarainministeriön verkkosivuilla www.vm.fi. Järjestämme 4.2, 12.4. sekä 25.5. koulutusta uusista sopimusehdoista ja niiden soveltamisesta. Lisätietoja: Carl-Johan Nordberg, puh. 020718 0254, www.haus.fi > hankintatoimi. Allekirjoitus: Paikka: Päivämäärä: HAUS -oppikortti on organisaatiokohtainen Kun varaat kursseja, ota yhteyttä kortin yhteyshenkilöön HAUSissa. Tutustu koulutustarjontaamme verkkosivuillamme www.haus.fi

TIEDOSSA OSAAMISTA TÄMÄN HETKEN HAASTEISIIN Monipuolinen, 38-vuoden kokemus on tehnyt HAUSista kehittämisen ammattilaisen. Vuosi 2010 on julkisessa hallinnossa voimakkaan muutoksen aikaa. Uudistukset johtamisessa tuovat monia haasteita ammattijohtajuuden kehittämiseen. Talous- ja henkilöstöhallinnon toimintatapojen muutokset vaativat jokaiselta työntekijältä laajaa osaamista. Oppimisen ilo on keksimisessä ja löytämisessä uuden tiedon rakentamisessa. Liity menestyjien joukkoon ja valitse itsellesi sopiva koulutustilaisuus monipuolisesta tarjonnastamme. Lisää tietoa alla olevasta koulutuksesta sekä koko koulutustarjonnastamme löydät osoitteesta www.haus.fi JOHTAMINEN HAUS-JOKO 42 Johdon koulutusohjelma 1. jakso 3.-5.3. Lisätietoja: Katarina Ahlfors-Hiismäki, puh. 020 7180218 HAUS-VIRE 12 Esimiesten valmennusohjelma 1. jakso 30.-31.3. Lisätietoja: Johanna Snellman, puh. 020 7180249 Prosessien johtaminen julkisella sektorilla ohjelma 1. jakso 22.2. Lisätietoja: Marita Lehikoinen, puh. 020 7180 208 HANKINTATOIMI Hankintatoimen jatkokurssi 8.-9.3. Kansallisten hankintojen Case day 24.3. Palveluhankinnat 25.-26.3. Lisätietoja: Minna Hälikkä, puh. 020 7180 247 TALOUSHALLINTO Toiminnan ja talouden suunnittelun ajankohtaispäivä 1.3. Yhteisrahoitteinen toiminta 4.3. Lisätietoja: Marita Kailovaara, puh. 0207 180277 HALLINTO JA OIKEUS Sopimukset kuntoon - sopimusten tekijän tietopaketti 8. 9.2. ICT-varautuminen ja tietoturvatasot 18. 19.2. Lisätietoja: Anja Mäkinen, puh. 040 551 5627 HENKILÖSTÖHALLINTO Henkilöstöasiainhoidon tutkinto 1. jakso 25.- 27.1. Virkamieslain soveltamiskysymyksiä oikeuskäytännön valossa 11.2. Lisätietoja: Helena Viskari, puh. 020 7180 255 EU-OSAAMINEN EU-oikeus pähkinänkuoressa 3.-4.3. Säädösvalmistelijan EU-päivät 18.-19.3. Komitologiamenettely 25.3. Lisätietoja: Ritva Altonen, puh. 0207 180 320 TOIMISTO- JA VIRASTOPALVELUT Vaativat asiakaspalvelutilanteet 8.3 Esimiehenä asiakaspalvelussa 26.3 Parempaan vai pahempaan työelämään - voinko itse vaikuttaa? 23. - 25.3. Valtionhallinto tutuksi - verkkokurssi käynnistyy viikolla15 Turvallisuussuunnitelman laatiminen 1. jakso: 9.3. ja 2. jakso: 18.5. Lisätietoja: Marja Laine-Asikainen, puh. 0207 180 216 Katso lisätietoja koulutuksesta www.haus.fi