Etelä-Savon maakuntaliiton talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013

Etelä-Savon maakuntaliiton talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 107:2011 ISBN 978-952-5093-93-3 ISSN 1455-2930

Etelä-Savon maakuntaliiton talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON JULKAISU 107:2011

ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011-2013 Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 107:2011 Savilahden Kirjapaino Ky Painosmäärä 250 kpl Mikkeli 2011 Etelä-Savon maakuntaliitto Hallituskatu 3 A 50100 MIKKELI puh. 015-321 130 email: kirjaamo@esavo.fi faksi 015-321 1359 ISBN 978-952-5093-92-6 (nid.) ISBN 978-952-5093-93-3 (pdf.) ISSN 1455-2930

SISÄLLYS sivu ESIPUHE Vaalivuosi korostaa edunvalvontaa ALUEKEHITYS 1 Tavoitteet ja toimenpiteet 2011 1 ALUESUUNNITTELU 6 Tavoitteet ja toimenpiteet 2011 6 EDUNVALVONTA 8 Tavoitteet ja toimenpiteet 2011 8 HALLINTO JA TALOUS 11 Tavoitteet ja toimenpiteet 2011 11 Voimavarat toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi 12 Talousarvioehdotuksen perustelut 15

esipuhe Vaalivuosi korostaa edunvalvontaa Etelä-Savo selvisi vientilamasta pienemmin vaurioin kuin naapurimaakunnat. Vaikka työttömyys nousi ja lomautukset lisääntyivät myös meillä, ei isoja konkursseja onneksi koettu. Suuret julkiset tiehankkeet sekä merkittävät yksityiset investoinnit Mikkelin keskustassa ja Savonlinnan vanerituotannossa ovat ylläpitäneet taloudellista toimeliaisuutta ja positiivista mielialaa maakunnassa. Myös Etelä-Savon kuntatalous kesti maan kansantuotteen romahduksen odotettua paremmin. Ilahduttavaa on myös se, että koko alkuvuoden 2010 muuttoliike oli positiivinen, ensimmäistä kertaa moniin vuosiin. Kesän myrskyt koettelivat varsinkin maakunnan itä- ja keskiosia. Puuta kaatui lähes kaksi miljoonaa kuutiometriä. Onneksi puun kysyntä ja sen mukana hintatason nousu edellisvuodesta varmistivat sen, että kovin suuria ylimääräisiä tappioita ei myrskyistä aiheutunut. Myös henkilövahingoilta vältyttiin. Etelä-Savon pelastuslaitos ja Järvi- Suomen Energia tekivät suurtyön lyhyessä ajassa vahinkojen korjaamiseksi. Myrskytuhoista on kuitenkin opiksi otettavaa, jotta energia- ja tietoliikenneyhteydet sekä muu kiireellinen apu pystytään turvaamaan maakunnan asukkaille ja yrityksille myös poikkeuksellisissa oloissa. Kunnon talvi sekä lämmin kesä 2010 toivat hyviä uutisia Etelä-Savon matkailulle. Tunnetut kulttuuri- ja urheilutapahtumat vetivät hyvin. Farmari-näyttelyyn Mikkelin Raviradalla tutustui 75 000 kävijää. Mikkelin Musiikkijuhlat ja sen yhteydessä järjestetty kolmas päämajasymposium onnistuivat jälleen. Savonlinnan oopperajuhlat ja Retretti ylsivät positiiviseen tulokseen. Salmelan taidenäyttely Mäntyharjulla jatkoi menestyksekästä työtään. Maakuntaliiton järjestämään kesäteatterikilpailuun osallistui peräti 23 teatteria osoituksena maakunnan monipuolisesta kulttuuritarjonnasta. Vuoden 2011 matkamessuilla maakunta tekee jälleen mittavan yhteisponnistuksen, jotta vuodesta tulisi vielä aiempaa parempi matkailuvuosi. Maakuntavaltuusto hyväksyi toukokuussa Joroisissa uuden maakuntaohjelman, joka konkretisoi edellisvuonna hyväksyttyä Uusiutuva Etelä-Savo- Saimaan maakunta -strategiaa. Molempien toteuttaminen jatkuu täydellä voimalla 2011. Tarvittaessa laaditaan erityisiä toimenpideohjelmia tai niiden päivityksiä maakunnan yhteisen tahtotilan tiivistämiseksi. Pohjois-Savon kanssa valmistuu mm. yhteinen energia- ja ilmastostrategia. Uusiutuva Etelä-Savo ei ole ns. savolainen projekti. Maakuntaliitolla on päävastuu siitä, että strategia muuttuu sanoista teoiksi. Jäsenkuntien, yritysten, eri yhteisöjen ja viime kädessä kaikkien eteläsavolaisten asenteista, neuvokkuudesta ja tahdosta riippuu kuitenkin, olemmeko vuoteen 2015 mennessä muuttovoittoinen, menestyvä Saimaan maakunta. Lokakuussa ympäristöministeriö vahvisti neljää kauppakeskusmerkintää lukuun ottamatta keväällä 2009 hyväksytyn Etelä-Savon maakuntakaavan. Sen tarjoamiin mahdollisuuksiin kehittää maakuntaa on tartuttava ripeästi samalla, kun haemme korjausta korkeimmasta hallinto-oikeudesta ministeriön virheellisin perustein tekemiin ja maakunnassa laajasti epäoikeudenmukaisiksi koettuihin hylkäyspäätöksiin. Jäsenkunnilla on nyt perusta, jolle rakentaa omat rakennemallinsa ja yleis- sekä asemaakaavansa. Vuoden 2008 kansantalouden ennakkotietojen mukaan Etelä-Savon bkt/asukas -luku oli 25 867 euroa ja alueellinen bruttokansantuotteemme oli 4,07 miljardia euroa, jossa oli lisäystä edellisvuoteen verrattuna 0,5 prosenttia. Maakuntien vertailussa sijalukumme oli 16. Koko maan keskiarvoon verrattuna aluetuotteemme laski 0,7 prosenttiyksiköllä.

Syyskuun lopun väestötilastojen mukaan menetimme 546 asukasta tammisyyskuussa 2010. Näin siitä huolimatta, että maakunta oli muuttovoittoinen: muuttovoittomme oli siirtolaisuus mukaan lukien 25 henkeä. Maakunnan väkiluku on vuoden 2011 alussa noin 155 000 henkeä ja keski-ikä maan korkein eli 45,3 vuotta. Syyskuun 2010 loppuun mennessä syntyi vain 934 lasta. Paras-hankkeen mukainen kunta- ja palvelurakenneuudistus on edennyt maakunnassa edelleen hitaasti, eikä riittäviä päätöksiä ole vieläkään kyetty tekemään. Vain Puumala valmistautuu kuntaliitokseen. Valmistelut sosiaali- ja terveyspalveluiden seudulliseksi uudelleenorganisoimiseksi kuitenkin jatkuvat sekä Mikkelin seudulla että Keski-Savossa Pieksämäen ja Varkauden kesken. Esitys Itä-Suomen neljän sairaanhoitopiirin kattavasta yhteistyömallista on myös valmistunut. Se on kuntien arvioitavana. On välttämätöntä, että asukkaiden palvelujen turvaamiseksi kuntatalous ja julkinen palvelutuotanto saatetaan nykyistä kestävämmälle pohjalle. Väestön ikääntyessä ja huoltosuhteen heiketessä tarvitaan sekä tiukkaa menokuria, omaisuusjärjestelyjä että päätöksiä palvelutuotannon rakenteellisista uudistuksista. Olisi kaikin puolin hyvä, jos tarvittavat uudistukset kyettäisiin tekemään Etelä-Savossa itse, eikä kunnissa jäätäisi odottamaan valtion pakottavaa lainsäädäntöä. Kovat tosiasiat ovat kuitenkin kaikkien tiedossa, eivätkä väestö- ja talousluvut ole lähitulevaisuudessa muuttumassa juurikaan parempaan suuntaan. Valtion velkaantuminen laman seurauksena korostaa väistämättä tarvetta kohottaa julkisten palvelujen tuottavuutta sekä keventää ja yksinkertaistaa hallintoa myös kunta- ja kuntayhtymätasolla, sillä tulevaisuutta ei voi rakentaa kasvavia valtionosuuksia koskevien odotusten varaan. Uuden aluekehityslain myötä maakuntaliittojen valta ja vastuu on lisääntynyt ennen muuta strategisella tasolla. Maakuntaliitolle on syntynyt hyvä kumppanuussuhde sekä oman ELY- keskuksemme että Itä-Suomen aluehallintoviraston kanssa. Tiivistä yhteistyötä tarvitaan ja sitä tehdään myös muiden itäsuomalaisten maakuntaliittojen ja erityisesti liikenneasioistamme vastaavan Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanssa. Tulevana vuonna korostuu erityisesti koulutustarpeiden ennakointi ja Itä-Suomen liikennejärjestelmästrategia sekä vaikuttaminen seuraavaan hallitusohjelmaan ja toukokuussa aloittavan uuden hallituksen toimintaan. Etelä-Savo toimii vuonna 2011 Itä-Suomen maakuntien puheenjohtajana. Se asettaa työllemme erityisiä vaatimuksia, jotta maakuntien yhteiset hankkeet etenisivät ja yhteisillä kannanotoillamme olisi todellista vaikutusta muun muassa uuden hallituksen linjauksiin. EU:n rakennerahastovarojen suuntaaminen ja jako sekä siihen liittyen unionin tulevat budjettilinjaukset vaativat myös paljon huomiota vuoden 2011 toiminnassa, jotta liittymissopimuksemme mukainen erityiskohtelu turvataan Itä-Suomelle vuoden 2013 jälkeenkin. Liiton viraston organisaatio uudistuu vuoden 2011 alusta ja vuoden aikana tehdään myös useita avainhenkilörekrytointeja. Niissä onnistuminen on tärkeää, jotta kasvaviin haasteisiin kyettäisiin vastaamaan. Henkilökunnan tehtäväkuvat on tarpeellisin osin päivitetty syksyllä 2010 ja myös palkkaus saatettu vastaamaan maakuntaliittojen keskimääräistä tasoa. Vuoden lopulla hyväksytty viraston oma strategia kirkastaa osaltaan myös liiton toimintaajatusta ja päätehtäviä. Henkilöstökoulutukseen ja viraston toimintatapojen, esimerkiksi yksikkörajojen madaltamiseen muun muassa tiimityön kautta kiinnitetään huomiota, samoin kuin johtoryhmätyön edelleen kehittämiseen. Myös maakunnan vetovoiman lisäämiseen tähtäävät markkinointiponnistukset jatkuvat ja tiedotustoiminnasta huolehditaan. Panostusta Etelä-Savolle tärkeään Venäjä-yhteistyöhön jatketaan muuttamalla asiaa hoitavan yhteyspäällikön tehtävä kokonaan perusbudjetista rahoitettavaksi. Kotimaisen edunvalvonnan tehostamiseksi virastoon palkataan vuoden alussa uusi yhteyspäällikkö.

Maakunnan ja sen asukkaiden hyvinvoinnin ratkaisee pitkälti yksityisen yritystoiminnan menestys ja kasvu. Sen ohella me kaikki voimme vaikuttaa omilla elämäntapavalinnoillamme, asenteillamme ja käyttäytymisellämme siihen, kuinka suuri on esimerkiksi terveydenhuollosta kunnille koituva lasku sekä siihen, millainen mielikuva Etelä-Savosta syntyy ulkopuolisille ja maakunnan omille asukkaille. Meiltä kaikilta vaaditaan edellisvuosien tapaan paitsi oivallusta ja sitkeää työntekoa myös kohdallaan olevaa, oikeaa asennetta: positiivista tekemisen meininkiä. Kun itse laitamme omat asiamme parempaan kuntoon, voimme perustellusti ja kohtuudella odottaa, että keväällä valittava uusi eduskunta ja hallitus kohtelevat meitä niin, että myös Etelä-Savon ja koko Itä-Suomen jälkeenjääneisyys muuttuu menestystarinaksi. Mikkelissä 20.10.2010 Matti Viialainen maakuntajohtaja

Aluekehitys Tavoitteet ja toimenpiteet 2011 Etelä-Savo on vuonna 2011 Itä-Suomen maakuntien puheenjohtajamaakunta. Aluekehitystyössä tämä tarkoittaa sitä, että Etelä-Savon maakuntaliitto huolehtii yhteistyökokousten järjestelyistä ja vastaa kokousasioiden valmistelusta ja kokoamisesta. Etelä-Savo myös puhuu Itä- Suomen äänellä yhdessä sovittujen yhteisten asioiden edistämiseksi. Aluekehitysasioissa maakunnat ovat jo entuudestaan tehneet sekä lakisääteistä että vapaaehtoista yhteistyötä. Aluehallintouudistus lisäsi yhteistyövelvoitteita ja määritteli lakisääteisen yhteistyön muotoja. Liittojen yhteistyövaliokunta valmistelee yhteiset kannat maakuntahallitusten yhtäpitävien päätösten pohjaksi. EU:n rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanoa varten Itä-Suomen maakunnat ovat sopineet ohjelmakautta 2007-2013 koskevista menettelyistä erikseen. Etelä-Savo tekee monissa asioissa yhteistyötä myös Kaakkois-Suomen maakuntien kanssa, muun muassa ENPI-ohjelmassa, korkeakoulukysymyksissä ja liikenneasioissa. Aluekehitystyön tavoite: Etelä-Savo on vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta. Se tarjoaa vahvan osaamisperustan, hyvän toimintaympäristön elinkeinoelämälle ja viihtyisän ja turvallisen ympäristön ja sujuvan arjen asukkaille ja vapaa-ajan asukkaille. Etelä-Savon väestökehitys on muuttovoittoinen ja sen aluetalous vahvistuu. Maakuntaliitto edistää tavoitteiden saavuttamista aluekehitystyössä seuraavien osatavoitteiden ja toimenpiteiden avulla: Aluekehityksen ennakointi, seuranta ja tietopalvelu on laadukasta ja vastaa maakunnan ja sidosryhmien keskeisiin tarpeisiin. Tässä tarkoituksessa maakuntaliitto: valmistelee maakunnan esityksen valtakunnallista koulutustarpeiden ennakointia varten yhdessä alueviranomaisten, kuntien, oppilaitosten ja elinkeinoelämän järjestöjen kanssa, kokoaa Itä-Suomen yhteisen näkemyksen valtakunnallista koulutustarpeiden ennakointia varten yhteistyössä Itä- ja Kaakkois-Suomen maakuntien kanssa,

2 kehittää yhdessä MYR-sihteeristön kanssa EU-rakennerahasto-ohjelmien seurantaa ja arviointia: liitto/sihteeristö valmistelee kumulatiivisen, vuosittain päivitettävän raportin EAKR-ohjelman toimeenpanosta ja sen vaikutuksista aluekehitykseen; raportti esitellään MYR:lle ja maakuntahallitukselle syyskaudella 2011; seurannan ja arvioinnin tuloksia esitellään vuoden mittaan EAKR-ohjelman seurantakomitean kokouksissa ja aineistoa käytetään pohjana TEM:n ja EU-komission kanssa käytävissä keskusteluissa, kehittää edelleen kuntatalouden seurantaa kunta- ja palvelurakenteen kehittämisen tarpeisiin: liitto järjestää keväällä ja syksyllä ajankohtaisia kuntatalousasioita käsittelevän kunnallisseminaarin, kehittää edelleen aluekehityksen seurantaa ja tietopalvelua Uusiutuva Etelä-Savo -strategian näkökulmasta. Maakunnassa on ajan tasalla oleva strategia, johon maakunnan toimijat ovat sitoutuneet ja joka tunnetaan maakunnan ulkopuolella. Tässä tarkoituksessa maakuntaliitto: järjestää strategisten mittareiden seurantaan ja analyysiin perustuvan Uusiutuva Etelä- Savo -strategiaseminaarin kevätkaudella 2011: seminaarin johtopäätösten perusteella strategian toimeenpanoa suunnataan tarvittaessa uudelleen muun muassa ohjelma- ja hanketyössä sekä kaavoituksessa. Johdonmukainen ja tasokas ohjelmatyö edistää Uusiutuva Etelä-Savo -strategiaa ja vahvistaa maakuntaa itsenäisenä toimijana ja yhteistyökumppanina. Itä-Suomessa on tulevaisuudessakin käytettävissään EU:n rakennepolitiikan rahoitusta maakuntien lähtökohdista nouseviin kehittämistarpeisiin. Ohjelma- ja hanketyö on sujuvaa, asiakaslähtöistä ja vaikuttavaa. Etelä-Savon maakuntaohjelma vuosille 2011-2014 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa keväällä 2010. Vuoteen 2010 ei ajoitu maakuntaohjelman laadintaan tai arviointiin liittyviä tehtäviä. Sen sijaan TEM pyrkii edelleen kehittämään ohjelmamenettelyä. Uutta maakuntaohjelmaa on jo alettu toteuttaa käytössä olevin keinoin. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma laaditaan vuosittain. Kansallisessa ohjelmatyössä maakuntaliitto: osallistuu aktiivisesti maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman (Totsu) menetelmälliseen kehittämiseen ja maakuntaohjelman aseman vahvistamiseen; liitto vaikuttaa asioissa muun muassa alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnan ja sen alaryhmien kautta sekä maakuntaliittojen ja työ- ja elinkeinoministeriön jatkuvassa dialogissa, huolehtii maakuntaohjelmassa sovittujen linjausten viemisestä valtakunnallisiin alueiden kehittämisen tavoitteisiin, ministeriöiden ja keskusvirastojen suunnitelmiin, ELY-keskusten strategisiin ja toiminnallisiin tulossopimuksiin ja muihin aluekehityksen kannalta keskeisiin sidosryhmien prosesseihin, kytkee maakuntaohjelman ja vuoden 2011 toteuttamissuunnitelman alkuvuoteen ajoittuvaan hallitusohjelmavalmisteluun ja budjettikehysvalmisteluun, edistää osaltaan maakuntaohjelman toteuttamista ohjelmassa sovitun vastuumatriisin mukaisesti, laatii maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman ja sen liitteenä maakunnan yhteistyöasiakirjan vuodelle 2012 siten, että maakuntahallitus ja maakunnan yhteistyöryhmä voivat hyväksyä ne syksyllä TEM:n tarkentaman ohjeistuksen mukaisesti ja seuraa maakuntaohjelman toteutumista. EU:n rakennepolitiikassa toteutetaan ohjelmakauden 2007-2013 ohjelmia. Samanaikaisesti valmistellaan tulevan budjettikauden aluepolitiikkaa. EU:n komissio antaa budjettilinjauksensa syksyllä 2010 ja julkistaa sen jälkeen koheesiopolitiikan linjaukset ns. viidennessä koheesioraportissa. Vuoden 2011 aikana valmistellaan koheesiopolitiikan asetusluonnokset. EU:n alue- ja rakennepolitiikassa maakuntaliitto: ohjaa ja koordinoi rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanoa maakunnassa: vuonna 2011 vahvistetaan loppuohjelmakauden painotukset ja varmistetaan ohjelman vaikuttavuus ja sujuva toteutus,

kutsuu koolle maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) 5-6 kertaa vuodessa ja valmistelevan sihteeristön 1-2 kertaa kuukaudessa, osallistuu Itä-Suomen EAKRseurantakomitean ja sen valmistelevan sihteeristön sekä valtakunnallisen ESRseurantakomitean työhön (komiteat kokoontuvat kahdesti vuodessa) ja osallistuu Itä-Suomen maakuntien ohjelmatyöryhmän työhön (työryhmä pitää 10-15 kokousta vuodessa, pääosin puhelinkokouksina), osallistuu aktiivisesti vuoden 2013 jälkeisen EU:n alue- ja rakennepolitiikan valmisteluun: Itä-suomen puheenjohtajamaakuntana liitto jatkaa tiivistä valmisteluyhteistyötä ja kanssakäymistä erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien ja TEM:n kanssa; liitto terävöittää EU:n pohjoisten NSPA-alueiden (Northern Sparsely Populated Areas) yhteistyötä ja viestiä EU-instituutioiden suuntaan sekä korkealla poliittisella että virkamiestasolla, tavoitteena on saada Itä-Suomen pysyvään kilpailukykyhaittaan perustuvat maininnat ja Itä-Suomelle edulliset lisäkriteerit riittävän vahvasti koheesioraporttiin ja asetusluonnoksiin ja sitä kautta poliittisten neuvottelujen pohjaesityksiin, järjestää maakunnan toimijoille EU-rakennepolitiikkaa koskevan seminaarin kevättalvella, osallistuu aktiivisesti TEM:n järjestämiin ajankohtaispäiviin ja muihin tilaisuuksiin sekä tiedottaa aktiivisesti EU:n rakennepolitiikka-asioista maakunnassa, huolehtii EU-ohjelmien hallinnoinnin edellyttämästä valvonnasta, tarkastuksista ja raportoinnista; hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvaukseen tehdään vuoden 2011 henkilömuutosten edellyttämät tarkistukset, ja valmistelee yhdessä muiden Itä-Suomen maakuntaliittojen sekä Pohjois-Suomen maakuntaliittojen kanssa Brysselin edustustojensa yhdistämistä vuonna 2011, yhdistämisellä haetaan parempaa vaikuttavuutta ja kustannussäästöjä. Muiden EU-ohjelmien osalta maakuntaliitto: edistää Kaakkois-Suomi Venäjä ENPI-ohjelman toimeenpanoa liiton Venäjästrategian mukaisesti ja osallistuu vuoden 2013 jälkeisen ohjelmakauden valmisteluun yhdessä Kaakkois- Suomen ja Itä-Suomen maakuntien kanssa, tavoitteena on siirtää ENPI-ohjelma komission ulkosuhdeasioista aluepolitiikan piiriin, mikä mahdollistaisi nykyistä selvästi sujuvamman hallinnon ja analyyttisemman sisältökeskustelun. Hanketoiminnassa maakuntaliitto: rahoittaa hankkeita maakunnan yhteistyöasiakirjassa sovitulla tavalla Itä-Suomen EAKR-ohjelmassa ja vähäisessä määrin ESR-ohjelmassa: liitolla on vuonna 2011 käytettävissään 6,3 miljoonan euron myöntövaltuus uusiin EU-hankkeisiin, joilla vahvistetaan osaamista ja elinkeinoelämän toimintaympäristöä sekä parannetaan maakunnan vetovoimaa ja saavutettavuutta; keskeiset osaamiseen ja innovaatiotoimintaan liittyvät monivuotiset hankkeet saavat rahoituspäätöksensä vuoden 2010 lopulla tai 2011 alussa, rahoittaa maakunnan kehittämisrahalla elinkeinoelämän toimintaympäristöä ja maakunnan vetovoimaa vahvistavia valmistelu-, suunnittelu-, käynnistys- ja kehittämishankkeita, rahoittaa ja koordinoi Koko- ja Oske-ohjelmien toimeenpanoa maakunnassa ja huolehtii EAKR-ohjelman ja vähäisessä määrin ESR-ohjelman sekä maakunnan kehittämisrahalla rahoitettujen hankkeiden maksatuksesta, valvonnasta ja tarkastuksista ja tarvittavasta raportoinnista. Maakuntaliitto ennakoi ja ohjaa aluekehitystä asiantuntemusaloillaan yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa. Liitto huolehtii erityisesti seuraavien vastuualueiden tehtävistä: Koulutuksen ja tutkimuksen alalla maakuntaliitto: edistää monipuolista, laadukasta, vetovoimaista ja kilpailukykyistä koulutustarjontaa kaikilla koulutusasteilla, 3

edistää toimia, joiden avulla koulutuksen aloituspaikat maakunnassa saadaan mitoitettu siten, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin maakunnan nykyisiä ja tulevia työvoimatarpeita, edistää toimia, joiden avulla maakunnan merkittävät tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopanostukset vahvistavat alueen kilpailuasemaa ja vetovoimaa erityisesti painopisteiksi valituilla osaamisaloilla, seuraa aktiivisesti kansallisen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman valmistelua ja osallistuu siitä käytävään vuoropuheluun, pitää aktiivisesti ja säännöllisesti yhteyttä opetus- ja kulttuuriministeriöön, alueella toimintaa harjoittaviin yliopistoihin ja alueen omiin ammattikorkeakouluihin ja toisen asteen toimijoihin, päivittää Etelä-Savon koulutuksen ja tutkimuksen strategiset linjaukset ja edistää maakunnallisen koulutusyhteistyön vahvistumista, työnjakoa ja erikoistumista erityisesti toisella asteella. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan alalla maakuntaliitto: vastaa strategiassa valittujen toimialojen yleisestä kehittämisestä: puutuoteteollisuussektorilla tehdään tiivistä yhteistyötä itäsuomalaisten ja maakunnallisten elinkeinokehitysyhtiöiden kanssa (Eastwood) ja teknologiateollisuudessa seudullisten toimijoiden ja Teknologiateollisuus ry:n kanssa, tavoitteena on yhdessä em. toimijoiden ja Etelä-Savon ELY-keskuksen kanssa synnyttää yritysten kehittämishankkeita ja lisätä yritysten kasvua, tukee uusia elinkeinopoliittisia avauksia ja selvityksiä, joilla voidaan synnyttää uutta yritystoimintaa maakuntaan ja joilla voidaan edistää yritysten ekotehokkuutta sekä edistää yhteistyössä Etelä-Savon ELY-keskuksen (Tekes) ja Miktechin kanssa elinkeinoelämää palvelevaa tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. Maaseutuasioissa (ml. maa- ja metsätalous) maakuntaliitto: kehittää yhtenä aktiivisena yhteistyöosapuolena Etelä-Savon maaseutua sekä maa- ja metsätaloutta: tavoitteena on elinvoimainen maaseutu, joka tarjoaa tasavertaiset mahdollisuudet asumiseen ja yrittämiseen; keskeisiä vaikutusfoorumeita ovat Etelä-Savon alueellisen maaseutuohjelman seurantaryhmä, Etelä- Savon metsäneuvosto sekä Metsäkeskuksen johtokunta, joissa kaikissa liitto on edustettuna, osallistuu vuonna 2011 laadittavan Etelä-Savon alueellisen metsäohjelman (AMO) valmisteluun, tukee maaseudun kehitystä osallistumalla Järvi-Suomen kylien (Jäsky), Suomen kylätoiminta ry:n sekä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän toimintaan ja edistää sellaisia liikenteen ja tietoliikenteen kehittämistoimia, jotka palvelevat myös maaseudun tarpeita (alempi tieverkko, laajakaista). Matkailun, kulttuurin ja vapaa-ajan asutuksen alalla maakuntaliitto: vahvistaa maakunnallista yhteistyötä toimijoiden kesken: liitto koordinoi rahoittajaviranomaisten keskinäistä yhteistyötä (matkailun ja kulttuurin teemaryhmä), edistää strategisten linjausten toteutusta, edistää rahoittajien ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä matkailun neuvottelupöydän ja kulttuuriasiain neuvottelukunnan muodossa sekä matkailun neuvottelupöydän että kulttuuriasian neuvottelukunnan osalta liitto hakee toimivia työskentelytapoja ja -muotoja työskentelyn kehittämiseksi ja toimijoiden aktivoimiseksi, vahvistaa maakunnan matkailumarkkinointia: liitto tukee markkinointihankkeita, joiden tavoitteena kansainvälisessä markkinoinnissa on edistää yhteistyötä Saimaan alueella; kotimaan markkinoinnissa liitto vahvistaa maakunnan sisäistä yhteistyötä mm. siten, että liitto koordinoi maakunnallisen yhteisesiintymisen matkamessuille 2011 ja toteuttaa siihen liittyvän maakunnan kehittämisrahahankkeen, 4

edistää maakunnan matkailutoimialan tunnettuutta ja näkyvyyttä: liitto julistaa hakuun ja jakaa maakunnallisen vuoden matkailupalkinnon matkailualan toimijalle/henkilölle, matkailutuotteelle tai teolle, joka edistää alan myönteistä kehitystä, edistää matkailun painopistealueiden kehittämissuunnitelmien sekä suojelualueiden alueellisten luonto-, kulttuuri- ja virkistysmatkailusuunnitelmien laatimista, käynnistää Etelä-Savon vapaa-ajan asutuksen kehittämisohjelman laatimisen ja osallistuu Saimaan virkistysalueyhdistyksen toimintaan. Laajakaistayhteyksien osalta maakuntaliitto: toteuttaa yhdessä kuntien ja valtion kanssa kansallista Laajakaista kaikille 2015 -hanketta, jossa rakennetaan nopeat, 100 Mbit/s yhteydet mahdollistava valokuiturunkoverkko haja-asutusalueille, tavoitteena on tarjota nopeat tietoliikenneyhteydet kaikkiin vakituisiin asuntoihin ja yritysten/julkishallinnon vakituisiin toimipisteisiin vuoden 2015 loppuun mennessä kysynnän mukaan; viimeisen enintään kahden kilometrin tilaajayhteyden käyttäjä hankkii ja maksaa itsenäisesti, ja julistaa julkisen runkoverkkotuen haettavaksi kuntien hankkeisiin sekä koordinoi valmistelutyötä alueilla: runkoverkon rakentamiseen kanavoidaan valtion, EU:n ja kuntien julkista tukea haja-asutusalueilla; vuonna 2011 maakunnassa käynnistyvät laajakaistarakentamisen päävaiheen rakennustyöt ensimmäisissä kunnissa; julkisen tuen hakumenettelyjä ja rakennustyötä toteutetaan vaiheistetusti vuoteen 2015 saakka. Luonnonvarat- ja ympäristösektorilla (laaja-alaiset ympäristö- ja luonnonvarasuunnitelmat) maakuntaliitto: osallistuu Savojen ilmasto-ohjelmatyöhön (2010-2012), osallistuu Itä-Suomen bioenergiaohjelman laatimiseen sekä Etelä-Savon energiatoimiston ohjausryhmätyöhön, osallistuu Itä-Suomen jätehuoltosuunnitelman toimeenpanoon, osallistuu Etelä-Savon materiaalitasehankkeeseen ja edistää maakunnan erityisten luonnonarvojen ja vesien laadun turvaamista, esimerkkinä saimaannorpan ja järvilohen suojelu- ja hoitosuunnitelmat. Maakunnan kansainvälistymisasioissa maakuntaliitto: edistää Etelä-Savon maakunnan Venäjä-toimintasuunnitelman toteuttamista, painopisteinä yritystoiminta, koulutus ja tutkimus sekä kulttuurin ymmärtäminen ja venäjän kielen opiskelu, kartoittaa yhdessä maakunnan muiden toimijoiden kanssa Kiinaan tehtävää yhteistyötä niiden kontaktien kautta, joita sinne syntyi vuoden 2010 aikana, ja osallistuu Euroopan aluekehitysorganisaatioiden liiton Euradan toimintaan, tavoitteena erityisesti valvoa maakunnan etua EU-asioissa ja avata uusia yhteistyömahdollisuuksia maakunnan toimijoille. 5

Aluesuunnittelu Tavoitteet ja toimenpiteet 2011 Etelä-Savon maakuntakaava on vahvistettu 4. lokakuuta 2010. Kaava on laadittu maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin tukemaan Uusiutuva Etelä-Savo Saimaan maakunta -strategiaa. Maakuntakaavan yleispiirteisyys ja sen toteuttamisen edistäminen tulevat asettamaan maakuntaliitolle, kuntakaavoitukselle ja kaavaohjaukselle aivan uusia haasteita lähivuosina. Tämä heijastuu myös maakuntaliiton vuoden 2011 toimintaan. Etelä-Savossa ei ole tällä hetkellä tiedossa merkittävää tarvetta vaihemaakuntakaavoitukseen. Vireillä on kuitenkin useita tärkeitä selvityksiä, jotka saattavat valmistuttuaan johtaa kiireelliseen vaihekaavoitustarpeeseen. Muutamia, ei-kiireellisiä vaihemaakuntakaavoitustarpeita on tiedossa, mutta ne voidaan toteuttaa myöhemmin samassa yhteydessä kuin muut esille nousevat vaihemaakuntakaavoitustarpeet. Etelä-Savossa olemassa olevan yhdyskuntarakenteen strateginen eheytys ja uusiutuminen sekä kuntakaavoitus korostuvat aivan eri tavalla kuin kasvavilla alueilla: kasvavilla alueilla kasvupotentiaalia ja sen synnyttämiä erilaisia maankäyttötarpeita voidaan käyttää keskeisenä työkaluna, kun yhdyskuntarakennetta eheytetään. Tunnusomaista Etelä-Savon yhdyskuntarakenteen uusiutumiselle ja strategiselle eheyttämiselle on esimerkiksi se, ettei kehitystyö aina ala kaavoituksella ja ettei se ole vain kaavoitusta. Varsinaisen kaavoitustyön perustana korostuvat sekä maakuntaohjelma että kuntien ja muiden eri toimijoiden strateginen suunnittelu. Tuekseen kunnat ja toimijat tarvitsevat tiedottamista ja viestintää sekä lisää perustutkimusta, jotta ne ymmärtävät maakuntakaavan sisältöä ja sen ohjausvaikutusta. Liikenneasioissa liiton toiminnan tavoitteena on toimiva liikennejärjestelmä, mikä edellyttää muun muassa Etelä-Savon ja muun Itä-Suomen kokonaisvaltaista edunvalvontaa. Aluesuunnittelun tavoite: Etelä-Savo on vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta. Se tarjoaa vahvan osaamisperustan, hyvän toimintaympäristön elinkeinoelämälle ja viihtyisän ja turvallisen ympäristön ja sujuvan arjen asukkaille ja vapaa-ajan asukkaille. Etelä-Savon väestökehitys on muuttovoittoinen ja sen aluetalous vahvistuu. 6

Maakuntaliitto edistää tavoitteiden saavuttamista aluesuunnittelussa seuraavien osatavoitteiden ja toimenpiteiden avulla: Maakuntakaava on ajan tasalla ja sitä toteutetaan ja täydennetään tarpeiden mukaan maakunnan ja koko maan kehitystarpeet ja kehitysnäkymät huomioiden. Tässä tarkoituksessa maakuntaliitto: pitää yllä maakuntakaavan seurantajärjestelmää, varautuu vaihemaakuntakaavoituksen käynnistämiseen vuonna 2011 (syksy), edistää maakuntakaavan toteuttamista, kuntakaavoitusta ja sen ohjaamista (kaavaprosessit/lausunnot): maakuntakaavan esittelyaineisto ja kuntien kehittämiskeskustelut, seuraa/osallistuu muiden maakuntaliittojen, myös Uudenmaan, maakuntakaavatyöhön, osallistuu ylimaakunnalliseen tuulivoimaselvitykseen ja osallistuu valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävien maisema-alueiden päivitysinventointiin. Maakunnan yhdyskuntarakenne uusiutuu ja eheytyy. Maakunnan ja sen kuntien maapolitiikka ja kaavoitus edistävät elinkeinotoiminnan edellytyksiä ja kohentavat asuin- ja elinympäristön vetovoimaa. Tämä edellyttää panostamista kuntakaavoitukseen. Tässä tarkoituksessa maakuntaliitto: osallistuu ja edistää kaupunkiseutujen, kuntien asiointi- ja työssäkäyntialueiden ja keskusten kokonaisvaltaista strategista suunnittelua, uusiutumista ja tonttimarkkinointia: Mikkelin ja Savonlinnan kaupunkiseudut sekä Pieksämäki-Varkaus akseli; vapaa-ajan asutus kuntakeskuksen yhtenä moottorina ja loma-asuntomessujen hyödyntäminen Mäntyharjun kunnan ja erityisesti kuntakeskuksen markkinoinnissa (diplomityö 2010-2011) ja tonttimarkkinoinnin edistäminen: Mäntyharjun vapaa-ajan asuntomessujen ja Kangasniemen omakotitalonäyttelykonseptien hyödyntäminen kunta- ja tonttimarkkinoinnissa; ja edistää alue- ja yhdyskuntarakennetta koskevaa perustutkimusta ja viestintää sekä seuraa lainsäädännön kehitystä: Itä-Suomi kuvan laatiminen ja markkinointiviestintä; Ekotehokkaan loma-asumisen tuotteistaminen (EkoLATu) -tutkimushanke (2009-2011); Palveleva maaseutu (2010-2011); kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu (2010-2011); Vajaakäyttöisen ja autoriippuvaisen maakunnan strateginen arvio ja kehityspolkuja sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden seuranta- ja toteuttamistyöryhmä (2010-2011), jossa Etelä-Savon maakuntaliitto on maakuntaliittojen edustajana. Maakunnassa on toimiva liikennejärjestelmä ja maakunnan saavutettavuus erityisesti pääkaupunkiseudun ja Pietarin suuntaan on hyvä. Liikenne järjestelmän kehittämiseksi maakuntaliitto: osallistuu Etelä-Savon ja Itä-Suomen liikennejärjestelmän kehittämisen kokonaisvaltaiseen edunvalvontaan: Liikenneviraston PTS-työ (2010-2011) ja liikennepoliittinen selonteko; Itä-Suomen liikenneneuvosto; maakunnan/itä-suomen kärkihankkeet; Nopeat Itäradat; Viitostie ry: Viitosväylän kehittämisen markkinointiviestintähanke ja tie- ym. liikennesuunnitelmaprosessit, työryhmät, selvitykset ja lausunnot, ja edistää ja koordinoi seudullisia, maakunnallisia ja ylimaakunnallisia liikennejärjestelmäsuunnitelmia ja liikennejärjestelmän kehittämishankkeita: Itä-Suomen liikennejärjestelmästrategiatyö (2010-2011) ja Etelä-Savon liikennejärjestelmäsuunnitelma ja kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnitelmat ja kehittää aktiivisesti liikennejärjestelmää ja siihen liittyvää edunvalvontaa erityisesti liittyen Liikenneviraston PTS-työhön, uuteen liikennepoliittiseen selontekoon ja maakunnan ja koko Itä-Suomen kärkihankkeiden edistämiseen. 7

Edunvalvonta Tavoitteet ja toimenpiteet 2011 Hallitusohjelma ja liikennepoliittinen selonteko ovat liiton edunvalvonnan keskeiset työsarat vuonna 2011. Lisäksi edessä on suuri joukko muita isoja edunvalvonnan haasteita. Eduskuntavaalit Maakuntaliitto pyrkii vaikuttamaan 17. huhtikuuta järjestettävien eduskuntavaalikeskustelujen sisältöön esittelemällä omat ja yhteiset itäsuomalaiset tavoitteensa seuraavalle vaalikaudelle sekä oman vaalipiirin kansanedustajaehdokkaille että hyvissä ajoin eri eduskuntapuolueille, jotta ne huomioitaisiin uudessa hallitusohjelmassa ja uuden hallituksen työssä. Maakuntahallitus tarkentaa alkutalvesta aiemmin syksyllä asetettuja tavoitteita. Kun hallitukseen osallistuvat puolueet ovat ratkenneet, tiivistetään yhteydenpitoa hallitusneuvottelijoihin ja valmistelussa keskeisesti mukana oleviin henkilöihin. Ministeripaikan saaminen maakuntaan helpottaisi yhteydenpitoa ja auttaisi edunvalvontaa, kuten esimerkiksi Pohjois-Karjalan kokemus osoittaa. Maakunta vaikuttaa myös kaikkien maakuntien yhteisten hallitusohjelmatavoitteiden asettamiseen korostaen muun muassa maakuntien päätösvallan lisäämistä, infrastruktuurihankkeiden pitkäjänteisempää suunnittelua ja rahoitusta sekä kunnallistalouden vahvistamista ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten varmistamista sekä Itä- ja Pohjois-Suomen erityisaseman turvaamista vuoden 2013 jälkeisessä EU:n koheesiopolitiikassa. Liikennepoliittinen selonteko Maakuntaliitto pyrkii vaikuttamaan uuden liikenneselonteon valmisteluun, joka alkanee välittömästi hallituskauden alussa. Selonteon sisältöön vaikuttaminen on keskeinen edunvalvonnan painopiste. Yhteiset itäsuomalaiset selonteon ykköskoriin ajettavat hankkeet ovat Vt 5 välillä Mikkeli-Juva, Vt 23 välillä Varkaus- Viinijärvi ja Vt 5 välillä Leppävirta-Kuopio. Maakuntaliitto pyrkii vaikuttamaan myös jo päätettyjen liikennehankkeiden jatkoon. Hankkeista Savonlinnan keskustan liikennejärjestelyjen jatkaminen Laitaatsalmessa ja LusiMikkeli -välin töiden jatko mm. välillä Hurus-Hietanen pyritään varmistamaan vuosittaisissa talousarviokäsittelyissä ja päätettäessä budjettikehyk-

sistä. Savon- ja Karjalanratojen kunnostuksen jatkaminen sekä Parikkalan rajanylityspaikan avaaminen maantiekuljetuksille ja Imatrankosken avaaminen kansainväliselle rautatieliikenteelle sekä Pieksämäki-Huutokoski-Savonlinnan henkilöliikenne kuuluvat myös liikennettä koskevan edunvalvonnan keskeisiin tavoitteisiin. Paras-hanke, sosiaali- ja terveyspalvelut ja valtionosuusuudistus Maakuntaliiton edunvalvonta kohdistuu myös Paras-hankkeen jatkoon ja sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä koskevaan lainsäädäntöön sekä kuntien valtionosuusuudistuksen valmisteluun, jossa tavoitteena on turvata Etelä-Savon kuntien asema. Kunnallistaloustyöryhmä ja yhteispalvelujen edistäminen Maakuntaliiton kunnallistaloustyöryhmä seuraa kuntien talouteen vaikuttavan lainsäädännön valmistelua ja pyrkiä vaikuttamaan siihen Etelä-Savon kuntien näkökulmasta. Maakuntahallitus hyväksyy työryhmän valmistelemat kannanotot. Työryhmä valmistelee syksyllä 2011 pidettävän kunnallisseminaarin. Maakuntahallitus on nimennyt kunnallistaloustyöryhmän kaudelle 2009-2012. Työryhmä kokoontuu vuosittain 24 kertaa. Maakuntaliitto edistää aktiivisesti yhteispalvelujen tehostamista Etelä-Savossa. Edistämistehtävä siirtyi valtionhallinnolta liitoille aluehallintouudistuksen myötä. Etelä-Savossa tämä merkitsee valtion viranomaisten paikallispalvelujen sekä Kelan ja kuntien hallintopalvelujen tarjoamista samasta yhteispalvelupisteestä. Yhteispalvelujen tehostamistoimena valtiovarainministeriö antaa avustusta sellaisten yhteispalvelujen järjestämiseen, jotka ovat uusien yhteispalvelusopimusten mukaisia. Rakennemuutos Maakuntaliitto vaikuttaa käytettävissään olevin keinoin siihen, että metsäteollisuuden supistuksista aiheutunutta kriisiä voitaisiin edelleen lievittää Varkaudessa ja koko Itä-Suomessa. Tavoitteena on välttää merkittävät tuotannon ja puunhankinnan lisäsupistukset sekä löytää korvaavia työpaikkoja ja uusia yrityksiä rakennemuutoksessa menetettävien tilalle. Liitto pyrkii siihen, että Itä-Suomen EU-ohjelmien rakennemuutosreservirahoitusta suunnataan tukikelpoisiin hankkeisiin myös Etelä-Savon alueella. Yliopistot Maakuntaliitto pyrkii turvaamaan Itä-Suomen yliopiston opettajakoulutuksen ja muiden toimintojen jatkon ja kehittämisen Savonlinnassa hankerahoituksella sekä yliopiston kanssa käytävin keskusteluin ja vaikuttamalla hallitusohjelmaan ja valtion talousarvioihin. Mikkelin yliopistokeskuksessa toimiviin yliopistoihin pidetään myös tiivistä yhteyttä erilaisten maakuntaa tukevien kehittämishankkeiden toteuttamiseksi. Vaikuttajatapaamiset Maakuntaliiton edustaja tapaavat säännöllisesti ministereitä, kansanedustajia ja keskeisiä virkamiehiä ja sekä avustajia. Tavoitteena on edistää maakunnalle tärkeitä asioita. Vaikuttajia kutsutaan myös tutustumaan maakuntaan ja sen yrityksiin ja hankkeisiin muun muassa kulttuuritapahtumien yhteydessä. Myös toimittajavierailuja järjestetään osana maakunnan markkinointihanketta. Liiton edustajat osallistuvat eri ministeriöiden asettamiin työryhmiin aktiivisesti. Keskeisiä ministeriöitä ja niiden virkamiehiä sekä avustajia informoidaan säännöllisesti Etelä-Savon näkökohdista. Yhteyttä pidetään myös tärkeimpiin etujärjestöihin, jotta ne huomioisivat maakunnan tavoitteet. Liitto järjestää neljännen kerran yhdessä Mikkelin kaupungin ja Länsi-Savon kanssa 8.9. heinäkuuta perinteisen Päämajasymposiumin. Tapahtumaan kutsutaan noin 80 yhteiskunnallista vaikuttajaa ja median edustajaa. 9

Liitto tutkii kevään 2011 aikana mahdollisuudet muodostaa erityinen Etelä-Savon valtuuskunta, jonka jäseniksi kutsutaan henkilöitä, joilla on side maakuntaan ja halu vaikuttaa sen hyväksi omassa työssään tai asemansa kautta. Liitto tapaa alueensa kansanedustajat 3 4 kertaa vuodessa. Tapaamisissa käydään läpi Etelä-Savolle tärkeiden hankkeiden ja asioiden tilaa, valmistellaan näkemyksiä valtion budjettiesitykseen, seurataan lainsäädäntöä ja vaihdetaan tietoja maakunnan kehityksestä ja ajankohtaisista tavoitteista. Liitto isännöi Itä-Suomen huippukokousta elo-syyskuun vaihteessa. Tapahtumassa arvioidaan alkanutta hallituskautta ja pyritään vaikuttamaan keskeisiin päättäjiin Itä-Suomelle tärkeiden hankkeiden edistämiseksi. Yhteyspäällikkö Maakuntaliitto palkkaa alkuvuodesta yhteyspäällikön. Tavoitteena on tehostaa kotimaista edunvalvontaa. Maakunnan markkinointi Maakuntaliitto jatkaa Etelä-Savo - Saimaan maakunta tunnetuksi -markkinointihanketta. Vuonna 2011 hanke muun muassa jatkaa maakunnan sisäistä verkottumista, sidosryhmä- ja tapahtumamarkkinointia (mm. matkamessut, Päämajasymposium, Mäntyharjun loma-asuntomessut, Kangasniemen omakotitalonäyttely) ja verkkomarkkinointia (mm. maakunnan markkinointisivusto verkossa, mahdollisesti verkkokampanjoita). Liitto jatkaa hankkeessa myös suoramarkkinointia potentiaalisille maakuntaan muuttajille. Maakunnallisen viestintäverkoston suunnittelu ja toimeenpano etenevät. Hanke toteuttaa lisäksi toimittajavierailuja maakuntaan ja tuottaa markkinointimateriaalia hankkeen, maakuntaliiton ja muiden toimijoiden käyttöön (mm. maakuntaesite). Liiton tiedotustoiminta Maakuntaliitto tiedottaa mahdollisimman aktiivisesti ja avoimesti medialle ja omille sidosryhmilleen vuonna 2011. Liiton tärkeimpiä tiedotuskanavia ovat sähköposti ja verkkosivut. Sidosryhmätiedotuksen pääkanava on liiton sähköinen JOUSI-lehti, jonka muuttamista verkkojulkaisuksi selvitetään verkkosivu-uudistuksen yhteydessä. Tiedotustilaisuuksia liitto järjestää päättävien elinten kokousten yhteydessä ja muutoinkin tarpeen vaatiessa (mm. vierailut ja seminaarit). Liiton ulkoisessa tiedotuksessa painottuu vuonna 2011 omasta toiminnasta tiedottamisen ja EU:n rakennerahasto-ohjelmista tiedottamisen ohella Päämajasymposiumin mediatiedotus, Itä-Suomi-yhteistyöhön, erityisesti Itä-Suomen huippukokoukseen liittyvä tiedotus ja liiton verkkosivujen ja niiden julkaisujärjestelmän uudistaminen. Uusi sivusto sovitetaan ilmeeltään ja sisällöltään vastaamaan maakunnan markkinointisivustoa, jota Etelä-Savo Saimaan maakunta tunnetuksi -hanke valmistelee. Lisäksi maakunnan näkyvyyttä valtakunnan mediassa pyritään kohentamaan yhdessä Etelä-Savo Saimaan maakunta tunnetuksi -hankkeen ja maakunnallisen viestintäverkoston kanssa. 10

Hallinto ja talous Tavoitteet ja toimenpiteet 2011 Luottamushenkilöhallinnossa tuleva vuosi on välivuosi. Kunnallisvaalit olivat vuonna 2008 ja uudet luottamushenkilöt valittiin tehtäviinsä vuonna 2009. Valtuustokausi kestää vuoteen 2012. Maakuntaliiton virastossa vuosi 2011 sen sijaan on muutosten vuosi. Hallintosääntöuudistus, joka tulee voimaan vuoden 2011 alusta, muuttaa viraston tulosyksikköjakoa. Liiton strategia on valmistunut syksyn 2010 aikana ja tehtäväkuvat ja palkkausjärjestelmä (tehtävien keskinäisen vaativuuden arviointi ja henkilökohtaisen työnsuorituksen arviointiperusteet) on uudistettu. Liiton strateginen johtaminen: liiton tehtävät, strategiset tavoitteet, kriittiset menestystekijät määritelty ja strategia omaksuttu organisaation kaikilla tasoilla. Johtamisjärjestelmän kehittäminen: yksiköiden ja henkilöstön tehtävät, toimivaltuudet, vastuut selkeästi määritelty; tiimit ja henkilöstön sijoittuminen niihin; tehtävien resurssointi strategisten tavoitteiden mukaisesti, osaaminen kohdallaan, sisäinen valvonta ja riskienhallinta omaksuttu osaksi toiminnan suunnittelua, toimeenpanoa ja seurantaa; toiminnan ohjeistus ja riskeihin varautuminen, erityisesti tietoturvallisuusriskit ja niiden hallinta, tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen käsittely osana toiminnan suunnittelu- ja seurantaprosessia, arviointikertomuksen huomioiden seuranta. Toiminnan tuloksellisuus ja sen kehittäminen: tiedonhallinnan menettelyjä kehitetty, sähköinen laskunkierto, varautuminen sähköiseen arkistointiin, tietoturvapolitiikka ja siihen liittyvät käytännön ohjeet, palvelusopimuksen tehokas hyödyntäminen kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa. 11

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Keskeinen osa sisäistä valvontaa on riskienhallinta. Sen käytännön ohjeistusta ja toimeenpanoa varten maakuntavaltuuston tulee hyväksyä periaatteet, joihin jatkovalmistelu voidaan perustaa: Toiminnan ja talouden suunnittelu perustetaan maakunnan ja liiton strategiseen tavoiteasetteluun, toiminnan painopisteen keskittäminen olennaiseen. Toiminnan ja talouden suunnittelussa ja päätöksenteossa turvataan liiton toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisen edellyttämät henkilö- ja muut resurssit. Osallistuminen erilaisiin hankkeisiin ratkaistaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon maakunnan strategiassa ja maakuntaohjelmassa liitolle sovitut toteutusvastuut sekä hankkeista aiheutuvat taloudelliset velvoitteet ja niiden sitoma työpanos. Henkilöstön osaamisen taso turvataan riittävällä perehdyttämisellä ja koulutuksella. Päätöksenteon ja valmistelun oikeellisuus turvataan sisäisen valvonnan toimenpitein ja riittävällä ja luotettavalla raportoinnilla. Toimitiloihin, koneisiin tai laitteisiin liittyviä turvallisuus- tai vahinkoriskejä tai henkilöstön terveyteen laajasti vaikuttavia riskejä ei hyväksytä. Voimassa olevan lainsäädännön vastaisia tai muutoin epäeettisiä toimintatapoja ei hyväksytä. Voimavarat toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi Henkilöresurssit Luottamushenkilöhallinto Maakuntavaltuuston, maakuntahallituksen ja tarkastuslautakunnan toiminnassa ei toimintavuoden aikana tapahdu muutoksia. Valtuustokausi 2009-2012 on puolivälissä. Maakunnan yhteistyöryhmän toimikausi seuraa ohjelmakauden kestoa (2007-2013), kuntaosapuolen osalta valtuustokautta (2009-2012). Virasto-organisaatio ja henkilöresurssit Vuoden 2011 alusta voimaan tuleva hallintosääntöuudistus muuttaa viraston organisaatiorakennetta. Tulosyksikköjen määrä laskee kolmeen: aluekehitysyksikkö, aluesuunnitteluyksikkö ja hallintoyksikkö. Suoraan maakuntajohtajan alaisuudessa on joitakin tehtäviä. Tulosyksiköiden päälliköillä voi olla vastuullaan toimialaansa liittyviä, erikseen budjetoituja hankkeita. Henkilöstön kokonaismäärä vaihtelee liiton toteuttamista hankkeista riippuen. Ennakoitu henkilöstömäärä tammikuun 2011 alussa on: vakinaiset virat 5 toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet 27 määräaikaiset työsuhteet 2 yhteensä 34 Määrä on sama kuin vuoden 2010 alussa. Tavoitteena on, että henkilöstön määrä ei olennaisesti nouse ja että tarvittavat rakennemuutokset voidaan tehdä vapautuvien tehtävien yhteydessä. 12

Taloudelliset voimavarat Liiton käytettävissä olevat taloudelliset resurssit koostuvat valtion talousarviosta sille osoitetusta kehittämisrahoituksesta sekä liiton omasta talousarviosta, johon rahoitus kannetaan jäsenkuntien maksuosuuksina. Kehittämisrahoitus Maakunnan kehittämisraha Maakunnan kehittämisraha on kansallinen, alueiden kehittämiseen käytettävissä oleva valtion talousarviosta liitoille osoitettava vuotuinen määräraha. Määrärahaan sisältyy lisäksi osuus seudullisten koheesio- ja kilpailukykyohjelmien (Koko-ohjelmat) toimeenpanoon. Vuonna 2010 Etelä-Savo sai maakunnan kehittämisrahaa 0,8 milj. euroa. Vuodelle 2011 on maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa esitetty 0,92 milj. euroa. Aiempien vuosien määrärahasta ei siirry säästöjä tulevalle talousarviovuodelle. Tavoitteena on, että määrärahalla tuetaan maakuntastrategian ja ohjelman mukaisten maakunnan strategisten päämäärien toteutumista siltä osin kuin maakuntaliitolla on toteuttamisvastuuta. EU:n rakennerahasto-varat Alueellisten rakennerahasto-ohjelmien rakennerahastovaroja ja niitä vastaavia valtion varoja voidaan käyttää kehittämishankkeisiin, jotka edistävät alueiden kehittymistä ja alueen kuntien välistä elinkeinopoliittista yhteistyötä (alueellinen kehittämistuki); käyttöomaisuuden hankkimiseen tai sen muutos- tai parannustöihin perusrakenteen kehittämistä varten (perusrakenteen investointituki) ja opetusministeriön toimialaan kuuluviin EAKR:sta osarahoitettaviin kehittämis- ja investointihankkeisiin. Itä-Suomen EAKR -toimenpideohjelman 2007 2013 ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimenpideohjelman 2007 2013 Itä-Suomen suuralueosion ohjelma-asiakirjat hyväksyttiin EUkomissiossa syksyllä 2007. Etelä-Savon osuus ohjelmavaroista (pl. reservit ja tekninen apu) on: Itä-Suomen ohjelma-alueella EU-rahoitus on aleneva. Alenemaa pyritään loiventamaan kansallisella rahoituksella ja tästä johtuen EU-rahan ja valtion vastinrahan välinen suhde vaihtelee vuosittain. Maakuntaliitto toimii osaltaan vastuuviranomaisena, kun EU:n rakennerahasto-ohjelmia toteutetaan Etelä-Savossa. Maakuntahallitus päättää viime kädessä siitä, mille hankkeille maakuntaliitto suuntaa rahoitusta. Maakunnan yhteistyöryhmä arvioi hankkeiden ohjelmanmukaisuuden. 13

Maakuntaliiton osuus rakennerahasto-ohjelmien rahoituksesta: Tavoitteena on, että kunkin vuoden myöntövaltuus saadaan sidottua hankkeisiin ko. vuoden aikana. Myönnetyn tuen maksatuksissa tavoitteena on, että kunkin vuoden myönnetty tuki on maksettu hankkeen toteuttajalle n+2 vuotta kuluessa. Maksatusten käsittelylle on asetettu kahden kuukauden tavoiteaika. Liiton talousarvio- ja suunnitelma Taloussuunnitelma 20112013 Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi muodostuu vuoden 2011 talousarviosta. Taloussuunnitelmavuosien toimintatulot ja -menot sekä rahoitustulot ja -menot ja jäsenkuntien maksuosuudet käyvät ilmi alla olevasta taulukosta: 14

Talousarvio 2011 Maakuntavaltuusto on hyväksyessään vuoden 20102012 taloussuunnitelman ennakoinut, että vuoden 2011 talousarviossa jäsenkuntien maksuosuudet nousevat 1 prosenttia. Maakuntahallitus on talousarvioehdotuksessaan pitäytynyt tässä kasvussa. Ehdotus on alijäämäinen 102 000 euroa. Maakuntahallitus käsittelee talousarvioehdotuksen tulosyksiköittäin ja hankkeittain. Valtuuston käsiteltävässä talousarvioehdotuksessa hankkeet on huomioitu vain nettokustannuksien osalta. Talousarvioehdotuksessa on huomioitu organisaatiouudistuksen mukanaan tuomat henkilöstörakenteen muutokset ja ennakoitu vuoden 2011 työ- ja virkaehtosopimuksen vaikutukset palkkakustannuksiin. Talousarvio sitoo maakuntahallitusta toimintatuottojen ja -kulujen ja rahoitustuottojen ja - kulujen tasolla. Talousarvioehdotuksen perustelut Talousarvion rakenne Maakuntahallituksen talousarvioehdotus jaetaan kolmeen tehtäväalueeseen: hallinto, virasto ja hankkeet. Hallinto sisältää luottamushenkilöhallinnon kustannukset jaettuna kahdelle kustannuspaikalle: valtuusto ja hallitus (sis. myös maakuntajohtajan kulut) ja tarkastuslautakunta. Viraston sisällä kustannukset jaetaan kolmelle kustannuspaikalle aluekehitysyksikkö, aluesuunnitteluyksikkö ja hallintoyksikkö. Hankkeissa ovat kaikkien niiden maakuntaliiton hallinnoimien hankkeiden tuotot ja kulut, jotka ovat tiedossa talousarvion laadinnan hetkellä. Tehtäväalueen talousarvio täydentyy käyttösuunnitelmassa sitä mukaa, kun uusia hankkeita käynnistyy. 15

Talousarvioehdotukseen sisältyvät hankkeet Talousarvioehdotuksessa on huomioitu seuraavat vuodelta 2010 jatkuvat hankkeet: EAKR tekninen tuki, hallinnollinen tekninen tuki, EAKR tekninen tuki, muu tekninen tuki, ESR tekninen tuki, hallinnollinen tekninen tuki, Itä-Suomen edustautuminen Brysselissä, Itä-Suomen liittojen yhteishanke, periaatepäätös vuoteen 2012 ja Etelä-Savo Saimaan maakunta tunnetuksi -markkinointihanke, päätös vuoden 2011 loppuun. Talousarvioehdotuksen perusteluna ohessa: talousarvio tehtäväalueittain, henkilöstöliite ja kuntien maksuosuudet, taulukko. 16

ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO TALOUSARVIO 2011 TALOUSSUUNNITELMA 2011-2013 Tuloslaskelma Hankkeet nettona TP 2009 TA 2010 TA 2010 ml al TA 2011 muut-% TS 2012 TS 2013 tot. 1.1.-31.8. alkup 10-11 2 184 332 2 211 600 1 701 010 toimintatuotot 2 262 000 2,3 2 328 000 2 369 400 2 207 449 2 221 500 2 088 415 toimintakulut 2 389 100 7,5 2 340 300 2 381 700-23 117-9 900-387 405 Käyttökate -127 100-12 300-12 300,00 Rahoitustuotot ja -kulut 679 600 766 Korkotuotot 600 0,0 800 800 37 321 10 500 14 668 Muut rahoitustuotot 25 500 142,9 12 500 12 500-237 -1 200-25 Korkokulut -1 000-16,7-1 000-1 000-5 0 Muut rahoituskulut 0 0 0 14 641 0-371 997 Vuosikate -102 000 0 0 Suunnitelmapoistot 0 Satunnaiset kulut ja tuotot 14 641 0-371 997 Tilikauden tulos -102 000 0 0 Poistoeron muutos Varausten muutos Rahastojen muutos 14 641 0-371 997 Tilikauden yli/alijäämä -102 000 0 0 1 000 toimintamenot jäsenkuntien maksuosuudet toimintatulot 3500,000 3000,000 bruttoperusteinen talousarvio 2500,000 2000,000 1500,000 1000,000 500,000 0,000 TP 2009 TA 2010 TA 2011 1 000 toimintamenot jäsenkuntien maksuosuudet toimintatulot nettoperusteinen talousarvio 3000,000 2500,000 2000,000 1500,000 1000,000 500,000 0,000 TP 2009 TA 2010 TA 2011 17

ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO TALOUSARVIO 2011 TALOUSSUUNNITELMA 2011-2013 Tuloslaskelma Hankkeet bruttona TP 2009 TA 2010 TA 2010 ml al TA 2011 muut-% TS 2012 TS 2013 tot. 1.1.-30.9. 10-11 30 10 Toimintatuotot 2 220 258 2 245 500 1 701 299 33 10 MYYNTITUOTOT 2 277 200 1,4 2 318 200 2 359 600 0 0 27 654 33 11 Korvaukset valtiolta 26 500 26 500 0 2 157 446 2 200 500 1 642 271 Korvaukset kunnilta ja kuntayhteisöiltä 2 198 700-0,1 2 264 700 2 332 600 62 812 45 000 31 374 Muut suoritteiden myyntituotot 52 000 15,6 27 000 27 000 0 0 0 33 20 MAKSUTUOTOT 0 0 0 0 0 0 33 21 Yleishallinnon maksut 0 0 0 0 0 0 33 22 Muut palvelumaksut 0 0 0 682 018 700 800 221 059 33 30 TUET JA AVUSTUKSET 755 600 7,8 423 000 433 000 80 0 0 Työllistämistuet 0 0 0 681 938 700 800 213 459 33 31 Muut tuet ja avustukset valtiolta 755 600 7,8 423 000 433 000 0 0 0 33 32 Tuet ja avustukset EU:lta 0 0 0 0 0 7 600 33 33 Tuet ja avustukset muilta 0 0 0 16 367 14 700 11 555 33 40 MUUT TOIMINTATUOTOT 9 800 9 800 9 800 15 547 14 700 11 458 33 41 Vuokratuotot 9 800 9 800 9 800 820 0 97 33 42 Muut toimintatuotot 0 0 0 2 918 643 2 961 000 1 933 914 * toimintatuotot yhteensä 3 042 600 2,8 2 751 000 2 802 400 35 00 Toimintakulut 1 854 725 1 886 400 1 436 905 35 01 HENKILÖSTÖKULUT 2 001 800 6,1 1 829 600 1 871 400 1 493 260 1 502 200 1 152 632 35 02 Palkat ja palkkiot 1 593 900 6,1 1 485 700 1 520 600-6 481-2 500 0 35 30 Henkilöstökorvaukset ja henkilöstömenojen korjauserät -2 500-2 500-2 500 367 946 386 700 284 273 Henkilösivukulut 410 400 6,1 346 400 353 300 304 399 336 000 246 177 35 10 Eläkekulut 360 200 7,2 258 600 263 400 63 547 50 700 38 095 35 20 Muut henkilösivukulut 50 200-1,0 87 800 89 900 800 747 833 900 619 741 35 40 PALVELUJEN OSTO 888 500 6,5 690 600 694 000 800 747 833 900 619 741 35 41 Muiden palvelujen ostot 888 500 6,5 690 600 694 000 96 046 76 700 111 307 35 50 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT 74 300-3,1 71 300 72 900 96 046 76 700 111 307 35 51 Ostot tilikauden aikana 74 300-3,1 71 300 72 900 190 242 173 900 153 366 35 90 MUUT TOIMINTAKULUT 205 100 17,9 171 800 176 400 2 236 0 6 250 35 91 Avustukset 0 0 0 188 006 168 400 146 516 35 92 Vuokrat 174 400 3,6 171 800 176 200 0 5 500 600 35 93 Muut toimintakulut 30 700 0 200 2 941 760 2 970 900 2 321 319 * toimintakulut yhteensä 3 169 700 6,7 2 763 300 2 814 700-23 117-9 900-387 405 Toimintakate -127 100-12 300-12 300 Rahoitustuotot ja -kulut 755 600,00 766 Korkotuotot 600 800 800 679 600,00 750 Korkotuotot sij. ja talletuksista 600 800 800 16 Muut korkotuotot 37 321 10 500,00 14 668 Muut rahoitustuotot 25 500 12 500 12 500 202 500,00 391 Osinkotuotot ja osuuspo:n korot 500 500 500 Viivästyskorkotuotot 37 120 10 000,00 14 277 Muut rahoitustulot 25 000 12 000 12 000-237 -1 200,00-25 Korkokulut -1 000-1 000-1 000-232 -16 Viivästyskorot -5-1 200,00-9 Muut korkokulut -1 000-1 000-1 000-5 Muut rahoituskulut 14 641 0-371 997 Vuosikate -102 000 0 0 0 0 0 Poistot ja arvonalentumiset 0 0 0 0 0 0 Suunnitelmapoistot 0 0 0 Poistot koneista ja kalustosta Poistot muista aineell. hyödykkeistä 0 0 0 Arvonalentumiset 0 0 0 Käyttöomaisuuden myyntitappiot Muut kertaluonteiset poistot 0 0 0 Satunnaiset erät 0 0 0 0 0 0 Satunnaiset tuotot 0 0 0 Käyttöomaisuuden myyntivoitot Vahingonkorvaukset Aikaisemmille tilik. kuuluvat tuotot Muut satunnaiset tuotot 0 0 0 Satunnaiset kulut 0 0 0 Vahingonkorvaukset ja sopimussakot Muut satunnaiset kulut 14 641 0-371 997 Tilikauden tulos -102 000 0 0 Poistoeron muutos Varausten muutos Rahastojen muutos 14 641 0-371 997 Tilikauden yli/alijäämä -102 000 0 0 18