Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi



Samankaltaiset tiedostot
Energiaa työhön Case: Innostuksen spiraali Anna Vanhala, kehittämiskonsultti

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointi ja työn tuunaaminen. Anna Laaksonen, erityisasiantuntija

INnostuksen SPIraali Innostavat ja menestyvät työyhteisöt

HJ1. Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja

Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja

Innostavat ja menestyvät työyhteisöt -tutkimus- ja kehittämishanke

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Työn voimavarat ja palkitsevuus hyvinvoinnin ja innostuksen lähteenä. Saija Koskensalmi

TUUNAA TYÖSTÄSI INNOSTAVA Saija Koskensalmi. Saija Koskensalmi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

ONKO SUUTARIN LAPSELLA KENKIÄ - työhyvinvoinnin vaaliminen Kiipulassa

Miten voin itse vaikuttaa omaan työhyvinvointiini?

Mitä?! Työn n imua ja iloa keskellä työn n kuormituksia

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Pekka Huuhtanen Consulting. Työstä innostuminen. Pekka Huuhtanen. Innostu työstä seminaari Kasnäs Pekka Huuhtanen tutk.

Strateginen hyvinvoinnin johtaminen tukee kuntia muuttuvassa maailmassa. Terttu Pakarinen

Työn imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari Piia Akkanen

Osuva-loppuseminaari

Työkykyjohtaminen osaksi henkilöstötuottavuutta

Osuva-kysely Timo Sinervo

Voiko työssä voida hyvin?

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

TYÖHYVINVOINTI TÄNÄÄN - klassikoita ja uusia tuulia - yksilön ja organisaation näkökulmat HENRY ry

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Henkilöstö strategisena resurssina -tutkimus

Hyvinvointia työstä Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos

Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi

TTK kouluttaa. / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

Työhyvinvointiosaaminen ja työn muutos Elisa Mäkinen FT, yliopettaja

Kohti innostuksen spiraaleja

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

Esimiestyö muutoksessa oppimisverkosto, Kunteko 2020

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku

Mitä tiedetään yrittäjien työhyvinvoinnista?

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Työn imua hyvällä henkilöstöjohtamisella: Henkilöstö strategisena resurssina (HSR)-tutkimus

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Talitiainen Parus major

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK P

Työhyvinvointi ja johtaminen

Dialoginen johtaminen

Työelämä hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop Margita Klemetti hankejohtaja

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

Hyvinvointi ja tuloksellisuus mittaamisen haasteet esimiestyössä

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Esimies eri-ikäisten johtajana. Jarna Savolainen Kehittämispäällikkö Työturvallisuuskeskus P

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Henkilöstö strategisena resurssina -tutkimus

Työssä jaksaminen-työn ja opiskelun imua etsimässä

Kuntien tuloksellisuusseminaari Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari

Pidempiä työuria työkaarimallin avulla. Päivi Lanttola,VM Työelämän risteyksissä teematilaisuus ikäjohtamisesta työuran eri vaiheissa 30.1.

Savonlinnan kaupunki 2013

Työhyvinvointia yhdessä Pori

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Työolotutkimus Tiedotustilaisuus

Keinot kasvuun on tiedossa, mutta se ei riitä. Henkilöstö tekee kasvun.

Työelämä Rakennamme yhdessä Euroopan parasta työelämää Hyvän työelämän messut Hämeenkyrö

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Merike Mehine

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys

Porvoon kaupunki. Yleistä kyselystä. Yleistä raportoinnista. Raportin rakenne. Raportti tehty: , klo 16.

TYÖHYVINVOINTI MUUTOSTEN KESKELLÄ SARI PUURTINEN RAMBOLL MANAGEMENT CONSULTING

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? 30/09/2014 1

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työhyvinvointi pienyrityksessä. Professori Marja-Liisa Manka

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Kuntamarkkinat Työhyvinvoinnin uudet tuulet Niilo Hakonen & Taija Hämäläinen

Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa luvulla

ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET

FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

Esimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot

Mikä auttaa jaksamaan, miten tukea hyvää työn tekoa? - ja mitä positiivinen psykologia tähän sanoo? Krisse Lipponen

Merkityksellistä työtä

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Parempaa työelämää Ulkoisen arvioinnin tuloksia. SoteNavi-hankkeen loppuseminaari

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

Oma jaksaminen on työhyvinvoinnin perusta Talous- ja palkkahallintopäivät

Transkriptio:

Hyvinvointia työstä

Innostavat ja menestyvät työyhteisöt tutkimus- ja kehittämishanke Jari Hakanen, Piia Seppälä, Anna Laaksonen, Lotta Harju ja Krista Pahkin

I Inspi-hankkeesta Jari Hakanen/15.12.2011

Työelämä tarvitsee "superhyvinvoivia" työntekijöitä ja "superterveitä" organisaatioita Nykyinen työelämä peräänkuuluttaa muutosten ja epävarmuuksien keskellä optimaalisesti toimivia, vastuuta laadukkaasta työsuorituksesta ottavia, osaavia, aloitteellisia ja yhteistyötaitoisia työntekijöitä... joiden lisäksi tulisi olla valmiita työskentelemään nykyistä pidempään Niukkenevien resurssien ja kovenevan kilpailun maailmassa ei riitä, että työpaikalla on suhteellisen terveitä (ei liikaa poissaoloja) ja vähän oireilevia työntekijöitä Työntekijän kukoistamisen mahdollistamiseksi työpaikoilla tarvitaan työntekijöiden ja tiimien itsesäätelyä, arvostusta ja pärjäämistä ylläpitäviä työn voimavaroja, jotka vahvistavat työn imua ja sitä kautta kykyä ja halua antaa parhaansa työlle. (Lähde: Hakanen, 2011)

Tavoitteemme ja unelmamme toteuttaa osana Palje-hanketta * tutkimus- ja kehittämishanke noin 100 suomalaisessa yksityisen ja julkisen sektorin organisaatiossa ja siten vahvistaa suomalaisten työntekijöiden ja työpaikkojen myönteisiä mahdollisuuksia ja vahvuuksia kaikkien muutosten, vaatimusten ja epävarmuuksienkin keskellä * http://www.tuottavuustyo.fi/tietoa/tuottavuuden_pyorea_poyta/palje-ohjelma 5

Inspin suunnitellut vaiheet 1. vaihe: Suomalaisten työpaikkojen voimavarojen ja työhyvinvoinnin kokonaiskuva, TSR ja VTSR (2011-2012) 2. vaihe: Voimavarasuuntautuneet kehittämishankkeet (esim. Työn imu polku, Palvelevan johtamisen valmennus) ja seurantatutkimus, Tekes (2013-2015) 3. vaihe: Syventävä tieteellinen raportointi, Suomen Akatemia (2016-2018)

Työhyvinvoinnin kaksi polkua: perinteisistä tyhy- ja epidemiologisista tutkimuksista poiketen Inspissä painopiste on motivaatioprosessissa Terveyden heikentymisen prosessi työn vaatimukset työuupumus heikentynyt terveys ja työkyky Motivaatioprosessi - - työn voimavaratekijät työn imu innovatiivinen ja tuloksellinen työtoiminta, työhön sitoutuminen (Schaufeli & Bakker 2004; Hakanen 2004; Hakanen, Schaufeli & Ahola, 2008)

Inspi-hankkeen tavoitteita 1. Tunnistaa jokaisen työpaikan keskeisimmät voimavarat, jotka edistävät esim. työn imua, toiminnan tuloksellisuutta ja innovatiivisuutta, pitkäaikaisterveyttä sekä työpaikkaan sitoutumista ja työssä jatkamisen aikomuksia Työpaikan avainvahvuuksien ja voimavarojen käyttöönotto 2. Selvittää suomalaisten työpaikkojen työhyvinvoinnin kokonaiskuva: esim. työn imun ja työhön leipääntymisen yleisyys työpaikalla Miten työpaikalla voidaan (myös verrattuna muihin suomalaisiin työpaikkoihin) 3. Selvittää missä mahdollista myös organisaatiorekistereihin pohjautuen työhyvinvoinnin ja työyksikköjen tuloksellisuuden yhteyksiä Vahvaa näyttöä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden linkistä 4. Kehittää palvelevan johtamisen menetelmä ja sen kartoitus Vahvistetaan myönteistä, inhimillistä ja voimaannuttavaa johtamisen kulttuuria 5. Kartoittaa työn yksilöllisen tuunaamisen ("job crafting") edellytyksiä ja myönteisiä seurauksia Kaikki työn kehittäminen ja järjestelyt eivät voi lähteä ylhäältä alas, vaan myös työntekijät muokkaavat työtään ja samalla työhyvinvointiaan 6. Selvittää eri sukupolvien/ikäryhmien mahdollisia eroja työn imua ja työpaikkaan sitoutumista selittävissä tekijöissä. 8

Mitä organisaatio saa osallistumalla INSPIiin Käsitys työpaikan ja työntekijöiden vahvuuksista ja (uinuvistakin) voimavaroista ja työhyvinvoinnista sekä niiden yhteyksistä työpaikan menestymiseen ja uudistumiskykyisyyteen (organisaatiotason kooste tuloksista ja kaikille yhteiset palautetilaisuudet) Työpaikalle yhteinen tuore, myönteinen ja voimavarakeskeinen viitekehys ja kieli (vrt. ongelmapuhe) Myönteisempi ja yhteisvastuullisempi toiminta- ja vuorovaikutuskulttuuri Mahdollisuus voimavarojen ja uudistushakuisen työkulttuurin vahvistamiseen osallistumalla johonkin kehittämishankkeeseen Seurantatutkimuksella mahdollisuus saada kuva voimavara- ja hyvinvointitilanteen kehittymisestä Innostuksen Spiraali verkosto: www.ttl.fi/inspi 9

Tiimin voimavarat: - yhteistyön sujuvuus - innovatiivisuus - voimaannuttava tiimi Organisatoriset voimavarat: - ystävällisyys - oikeudenmukaisuus - luottamus - HOT = havaittu organisaation tuki - työn varmuus Palveleva johtaminen: - 8 ulottuvuutta Tehtävätason voimavarat: - itsenäisyys - työn kehittävyys - työn tavoitteet - palaute Työn imu, innovatiivisuus ja tuottavuus Työn tuunaaminen: - työn voimavarojen lisääminen - työn haasteiden lisääminen Yksilölliset voimavarat: - ammatillinen pystyvyys

Työyhteisö- ja yksilötason ilmiöiden työn imu -tutkimusmalli Työn voimavarojen ja haasteiden lisääminen + Työn ja työyhteisön voimavarat + + Palveleva Oman työn johtaminen tuunaaminen + Ammatillinen pystyvyys + + + + - - + - Työn haasteiden vähentäminen ja vetäytyminen? Työn imu Työhön leipääntyminen - + Innovatiivinen toiminta, tuloksellisuus, pitkäaikaisterveys, työpaikkaan ja pidempään työuraan sitouminen 11

Inspi-organisaatiot 15.12.2011 Mukana 88 organisaatiota ja tosiasiallisesti huomattavasti suurempi määrä työpaikkoja (esim. kokonaiset kunnat jakautuvat moniksi työpaikoiksi) Kysely suunnattiin 20 336 työntekijälle, joista 11 441 on vastannut joko sähköiseen tai paperikyselyyn Vastausprosentti on tällä hetkellä 56,3 %, mitä pidämme hyvänä, koska kysely toteutettiin hyvin tiiviillä aikataululla lyhyin vastausajoin ja vähin muistutuksin kaikissa organisaatioissa

88 Inspi-organisaatiota: työnantaja Julkisoikeudellinen yhteisö 3 Kaupunki 12 Kunta 5 Kuntayhtymä 24 Osakeyhtiö 9 Seurakunta 3 Valtio 15 Yhdistys tai säätiö 8 Yksityinen yritys 8 Jokin muu, mikä 1

88 Inspi-organisaatiota: maantieteellinen sijainti Etelä-Suomi 42 Länsi-ja Lounais-Suomi 23 Itä-Suomi 9 Pohjois-Suomi 1 Lappi 2 Ahvenmaa 0 Koko Suomi (toimipisteitä eri puolella Suomea) 11

88 Inspi-organisaatiota: henkilöstöä Alle 10 1 10-49 17 50-249 39 250-999 18 > 1000 13

I vaiheen tulosten raportointi Tuloksista laaditaan kirjallinen organisaatiotason tuloskooste, joka sisältää myös vertailutietoa Tuloskoosteita voi tilata myös pienemmille ryhmille, esim. työryhmä- tai osastotasoille, erillisestä maksusta Keväällä 2012 järjestetään yhteisiä asiantuntijapalautetilaisuuksia, jossa kerrotaan koko hankkeen tuloksista ja niiden hyödyntämisestä. Tiedotamme myös laajemmin, kirjoitamme ammattilehtiin ja käynnistämme tieteellisen raportoinnin Alamme suunnitella seuraavaa vaihetta

II Työn imusta, palvelevasta johtamisesta ja työn tuunaamisesta Jari Hakanen/15.12.2011

Työn imu kuvaa myönteistä tunneja motivaatiotäyttymyksen tilaa työssä Tarmokkuus: on energisyyttä, halua panostaa työhön, sinnikkyyttä ja ponnistelun halua myös vastoinkäymisissä Omistautuminen: on työn merkitykselliseksi ja haasteelliseksi kokemista, innokkuutta, työn inspiroivuutta ja ylpeyttä omasta työstä Uppoutuminen: on syvä keskittyneisyyden tila ja paneutuneisuus työhön sekä näistä koettu nautinto ja ajan kuluminen kuin huomaamatta (Lähde: Schaufeli ym. 2002ab; Hakanen, 2002ab; 2011)

Tutkimusten mukaan työn imua kokevat työssään saavat aikaan ja ovat aloitteellisia (Schaufeli ja Salanova, 2007; Hakanen ym. 2008 auttavat työtovereitaan (työyhteisötaidot!) (Xanthopoulou ym. 2008; Hakanen, 2009) ovat tuottavampia (Harter ym. 2002) ja innovatiivisempia (Hakanen ym. 2008) käyttäytyvät työturvallisuutta edistävästi työpaikallaan (Hansez ym., käsikirjoitus) sitoutuvat työhönsä ja työpaikkaan (Schaufeli ja Bakker 2004; Hakanen ym. 2008) ja aikovat jatkaa pidempään työelämässä (Hakanen ja Perhoniemi 2008) tartuttavat muitakin työn imulla (Bakker ym. 2009ab) pystyvät ylläpitämään työn imuaan lisäämällä työnsä voimavaroja (työn tuunaaminen) (Tims ym. 2012; Hakanen ym. 2008)

Kansainvälisten tutkimusten mukaan työn imu ja tuottavuus kulkevat rinnakkain Työyksikkötason työn imu oli merkittävässä myönteisessä yhteydessä eri liiketoiminnallisiin tuloksiin 36 yhdysvaltalaisessa yrityksessä ja lähes 8000 työyksikössä (Harter ym. 2002). Työn imu oli myönteisessä yhteydessä espanjalaisten hotelli- ja ravintoalan asiakkaiden asiakasuskollisuuteen ja arvioihin työntekijöiden hyvästä työsuorituksesta (Salanova ym. 2005) Työn imun korkea taso ennusti vähäisempiä toistuvia sairauspoissaoloja hollantilaisilla yritysjohtajilla (Schaufeli ym. 2009) Työn imu ennusti kassatuloja kreikkalaisen pikaravintolan työntekijöillä (Xanthopoulou ym. 2009)

Tutkimusten mukaan työn imulla voi olla myös myönteisiä yksilöllisiä seurauksia ovat terveempiä (Seppälä ym. painossa) ja heillä on parempi työkyky (Airila ym., julkaisuprosessissa) ovat tulevaisuudessakin onnellisempia ja kokevat vähemmän masennusoireita (Hakanen ja Schaufeli, käsikirjoitus) ovat tyytyväisempiä parisuhteeseensa ja vanhemmuuteensa (Hakanen ja Perhoniemi, 2006) nukkuvat yönsä paremmin (Hakanen ym., painossa) kokevat työnsä rikastuttavan perhe-elämää pitkälläkin aikavälillä (Hakanen ym. 2011a) sekä vähentävän myös työ-perhe-ristiriitoja (Hakanen ja Peeters, tekeillä) ei näytä muuttuvan aikojen saatossakaan työholismiksi (mutta työuupumuksen riski voi olla olemassa) (Hakanen, 2011b)

Työn imua edistetään palvelevalla esimiestyöllä Ihmisten välisellä vuorovaikutuksella: Vastuuttamisella Voimaannuttamisella: rohkaisua, tiedon välittämistä, valtuuttamista, kehittymisen edistämistä Rohkeudella Huomion suuntaamisella kokonaisuuteen, näkemyksellä ja yhteiskuntavastuulla Yksilöllisillä vahvuuksilla: Aitoudella Nöyryydellä, valmiudella uudelleenarviointeihin Anteeksiantamisen taidolla Palvelualttiudella omien hyväksi toimimiseen "kulissien takana" (Lähteet van Dierendonck ja Nuijten, 2011; Hakanen, 2011)

Työn yksilöllinen tuunaaminen ('job crafting') on keino ylläpitää työn imua Työn tuunaamista voi tehdä Muokkaamalla työn rajoja sisällyttämällä siihen enemmän tai vähemmän tehtäviä, vaikuttamalla työn laajuuteen tai siihen, kuinka tehtävät tekee Muokkaamalla vuorovaikutuksen luonnetta ja määrää työssään kohtaamien ihmisten kanssa Muokkaamalla ajatuksiaan siitä, miten hahmottaa työnsä (Lähde: Wrzesniewski & Dutton, 2001) 23

Työn imu polku on Työterveyslaitoksen palveluprosessi työyhteisöille Yksilön voimavarat Työyhteisön voimavarat Työyhteisön menestyminen Työn imu: tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen työssä Aloitteellisuus Hyvinvointi Innovatiivisuus Työyhteisötaidot Lisätietoja: leena.multanen@ttl.fi anna.vanhala@ttl.fi jari.hakanen@ttl.fi

ONNELLISTA VANHAA VUOTTA 2011!