Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Merike Mehine

Transkriptio

1 Hyvinvointia työstä Merike Mehine

2 Työkuormituksesta työn iloon työn psykososiaaliset kuormitustekijät hallintaan Merike Mehine, kehittämiskonsultti Työterveyspsykologi Työterveyslaitos 2

3 Työhyvinvointi, terveys ja työkyky Pääsääntöisesti työ on myönteinen asia ihmisen elämässä. Työlliset ovat terveempiä ja tyytyväisempiä elämäänsä kuin työttömät. Myönteiset työhön liittyvät kokemukset ovat yleisempiä kuin kielteiset. Työhyvinvointi syntyy: kun työn tekeminen on turvallista ja terveellistä kun ihminen osaa työnsä, mutta saa samalla mahdollisuuden yrittää parastaan kun tekee mielestään tärkeää ja merkityksellistä työtä kun muutkin arvostavat hänen tekemäänsä työtä kun asiat sujuvat käytännössä ja syntyy tulosta Monet asiat voivat kuormittaa ihmistä. Työ on yksi terveyteen vaikuttava alue monien joukossa. Merike Mehine

4 4 Merike Mehine Johtamistapa Päätöksenteko Oikeudenmukaisuus Tasa-arvo Tuki Kannustaminen Palkitseminen Kohtelu Vuorovaikutussuhteet TYÖHYVINVOINTI Työnjako Ihmissuhteet Työyhteisön tuki Ilmapiiri Epäasiallinen kohtelu Konfliktit Klikkiytyminen Reviirit Työmäärä Työsuhteen varmuus Mielekkyys Vaativuus Pätkätyö Itsenäisyys Vaihtelevuus Työn hallinta Osaaminen Terveydentila Elämäntavat Ikä Perhetilanne Taloudellinen tilanne Vapaa-aika Harrastukset Persoonallisuus Asenne Arjen kuormitus Tapaturmavaarat Sisäilma Ergonomia Viihtyisyys Työtavat Työtilat Fysikaalinen ympäristö Kemikaalit Prosessit Työyhteisö Johtaminen Työympäristö Työntekijä Työ Kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin osatekijät Muutokset Työvälineet Eri kulttuurit Elämäntilanne Motivaatio Kuormitus Työjärjestelyt Imago Työpaikan/ Yrityksen toiminta Kulttuuri Viestintä Kansainvälisyys Muutokset Visio Asiakkaat Omistajat Kilpailijat Talous Yhteistyö

5 Työn psykososiaaliset kuormitustekijät Merike Mehine

6 Mistä puhutaan työpaikoilla? Psykososiaaliset työolot, psykososiaaliset riskit Psyykkiset kuormitustekijät, sosiaaliset kuormitustekijät, kognitiivinen kuormitus, sosiaalinen kuormitus (Työperäinen) stressi Psyykkinen/henkinen hyvinvointi Työn psykososiaaliset piirteet voivat muodostua kuormitustekijöiksi, mutta ne voivat olla myös keskeisiä työn voimavaroja Työn imu, työssä energisoivat ja innostusta aiheuttavat tekijöitä

7 Kampanjavuosi: Terveellinen työ - stressi hallinnassa! Euroopan työterveys ja työturvallisuus viraston kampanja Työympäristö on yksi merkittävimmistä tekijöistä mielenterveyden kannalta 50-60% työpoissaoloista liittyy psykososiaalisiin riskeihin ja stressiin 1/6 kärsii psyykkisestä pahoinvoinnista työelämänsä aikana Psykososiaalisiin riskeihin liittyvät poissaolot yleensä pidempiä kuin muista syistä olevat poissaolot Tuki- ja liikuntaelinsairauksien jälkeen yleisin työperäinen terveysongelma euroopassa 7

8 Henkisesti kuormittavia tekijöitä työssä (Lindström ym. 2005) Työn psyykkiset kuormitustekijät: epäselvät tavoitteet kohtuuton työmäärä ja työtahti vähäinen vaikutusmahdollisuudet työtahtiin ja työmäärään huonot kehittymis- ja oppimismahdollisuudet työrauhan puute (keskeytyksen ja esteet työssä) kohtuuton vastuu arvostuksen ja palautteenpuute Huono työaikojen säätelyvara Muut tekijät: Merike Mehine Työn sosiaaliset kuormitustekijät: yksintyöskentely toimimaton yhteistyö huono tiedonkulku epäjohdonmukainen johtaminen epätasa-arvoinen kohtelu runsaasti kielteisiä tunteita herättäviä vuorovaikutustilanteita (asiakas- tai potilastyössä) epäasiallisen kohtelun ja häirinnän esiintyminen väkivallan uhka pitkät tai hankalat työvuorot työsuhteen varmuus jatkuva muutos

9 Työstressi Merike Mehine

10 Miksi koemme stressiä? Työperäinen stressi ilmenee kuin työn vaatimukset ylittävät työntekijän kyvyn selviytyä niistä Haasteen kokeminen aktivoi elimistöä, mikä auttaa meitä kohdistamaan energiaa asiaan, josta ei selviä vanhoilla rutiineilla. prosessi käynnistyy myös ajatuksen voimalla! Normaali ja tarkoituksenmukainen; lajityypillinen sopeutumisreaktio nopeisiin tai voimakkaisiin ympäristön muutoksiin Stressi edistää selviytymistä ja sopeutumista, elimistö asettuu taistelu-ja pakovalmiuteen Kohtuullinen, ajoittainen stressi ei ole haitallinen terveydelle kohtuulliset vaatimukset ja haasteet jopa lisää työnimua Terve ihminen kestää lyhytaikaisesti hyvinkin voimakkaita kuormitushuippuja. Stressistä voi kuitenkin tulla terveydelle haitallista, jos se on jatkuvaa tai hyvin voimakasta. 10

11 Koetun stressin yhteys sairauslomapäivien määrään Koettu stressi 22,0 20,9 sairauslomapäiviä keskimäärin vuodessa 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 12,2 14,9 0,0 Stressi Matala Keskimääräinen Korkea Työhyvinvoinnin kehittäminen ja sairauspoissaolojen hallinta paperiteollisuudessa

12 Työstressi, sairaudet ja työkyky (Kivimäki ym Lancet; Mäntyniemi ym OEM; Laine ym. 2009; Sinokki ym JOEM; Ahola ym JAD) Yhteys sydäntautiin: Näytetty luotettavasti toteen, mutta sen voimakkuus on luultua pienempi (noin 20 % kohonnut riski). Yhteys masennukseen: Pitkittynyt työstressi lisää masennuksen riskiä. Yhteys alentuneeseen työkykyyn: Työstressi lisää työkyvyttömyyttä, erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi. Kova työkuormitus ja vähäinen sosiaalinen tuki ovat yhteydessä työkyvyttömyyteen. Työkuormituksella on itsenäinen vaikutus työkyvyttömyyteen esimerkiksi mielenterveyden häiriön yhteydessä. Kirsi Ahola Merike Mehine

13 Työn ja muun elämän kuormitukset (Hakanen 2004) Työ ja muu elämä on tiiviissä vuorovaikutuksessa toistensa kanssa Työstä läikkyy muuhun elämään enemmän kuormitusta kuin muualta työhön. Yksityiselämän kuormitukset ovat selvemmin yhteydessä yleiseen elämään tyytyväisyyteen kuin työuupumukseen. Kodin ja muun elämän kuormitusten merkitys työuupumuksessa on toissijainen työoloihin verrattuna. Työuupumus voi näkyä kotona aiemmin kuin työssä. Muun elämän kuormitukset vaikuttavat työolojen kanssa siten, että kriittiset elämäntapahtumat edistävät työuupumusta silloin, kun työn vaatimukset ovat suuret. Sama pätee yksilön persoonallisuuteen (korostunut velvollisuuden tunne). 13

14 Työn voimavarojen merkitys Merike Mehine

15 Työn vaatimusten ja voimavarojen tasapaino edistää työtekijöiden hyvinvointia ja terveyttä (Hakanen 2004) Jaksaminen Työn vaatimukset + + Työuupumus - Terveyden heikentyminen Motivaatio Työn voimavarat + Työn imu + Työhön sitoutuminen TYÖHYVINVOINTI EI OLE JOKO-TAI VAAN SEKÄ-ETTÄ! 15

16 Työn vaatimukset ja työn voimavarat TVTV-malli Työn vaatimukset Työn voimavaratekijät 16

17 uupumusasteinen väsymys Työn vaatimukset työn voimavarat malli (3) (work demands work resources; Hakanen et al. 2005, Bakker et al. 2007, Hakanen & Honkanen 2001) ei arvostusta kokee arvostusta vähän työpaineita paljon työpaineita 17

18 Työn imu: mitä se on? Työn imu = myönteinen, suhteellisen pysyvä tunne- ja motivaatiotila, johon liittyy......tarmokkuus energisyyttä, halua panostaa työhön, sinnikkyyttä ja ponnistelun halua myös vastoinkäymisissä...omistautuminen työn merkitykselliseksi ja haasteelliseksi kokemista, innokkuutta, työn inspiroivuutta ja ylpeyttä omasta työstä...uppoutuminen syvä keskittyneisyyden tila ja paneutuneisuus työhön sekä näistä koettu nautinto ja ajan kuluminen kuin huomaamatta Yksilön myönteinen kokemus työstä, ei työn mukaansa imevä ominaisuus (vrt. työholismi) Hakanen,

19 Tutkimusten mukaan työn imua kokevat työssään saavat aikaan ja ovat aloitteellisia (Schaufeli ja Salanova, 2007; Hakanen ym. 2008) auttavat työtovereitaan (Xanthopoulou ym. 2008; Hakanen, 2009) ovat tuottavampia (Harter ym. 2002) ja innovatiivisempia (Hakanen ym. 2008) käyttäytyvät työturvallisuutta edistävästi työpaikallaan (Hansez ym., käsikirjoitus) sitoutuvat työhönsä ja työpaikkaan (Schaufeli ja Bakker 2004; Hakanen ym. 2008) ja aikovat jatkaa pidempään työelämässä (Hakanen ja Perhoniemi 2008) tartuttavat muitakin työn imulla (Bakker ym. 2009ab) pystyvät ylläpitämään työn imuaan lisäämällä työnsä voimavaroja (työn tuunaaminen) (Tims ym. 2012; Hakanen ym. 2008) 19

20 Työyhteisön tuki ja toimivuus Merike Mehine

21 Työyhteisön toimivuus on tärkeää terveyden kannalta Lääkärin toteamien sairauslomien (>3pv) riskiä lisäävät syyt Elämäntapatekijät 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 Liikunnan puute 1,25 Runsas alkoholin käyttö 1,12 Nykyinen tupakoija 1,49 Entinen tupakoija 1,18 Lihavuus (bmi>30) 1,76 Ylipaino (bmi 25-30) 1,36 Työn laatutekijät Ristiriitoja esimiehen kanssa 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 1,42 Huono työkaverituki 1,63 Huonot osallistumismahdollisuudet Huonot vaikutusmahdollisuudet Työ yksipuolista 1,69 1,65 1,85 Lähde: Vahtera: Työ ja terveys (2000); Kunta8- tutkimus (1999) 21

22 Ristiriidat ovat osa arkea Esimiesten työajasta jopa 20% kuluu konfliktitilanteiden selvittelyyn (Thomas 1992). Ristiriidattomia työyhteisöjä ei ole. Konfliktit ovat yleisiä työyhteisöissä, osa työyhteisöjen ja ihmisten välistä normaalia toimintaa. Ristiriidat voivat olla myös hyödyllisiä: tulee selvitettyä taustaoja, sovitaan pelisäännöt. Suurin osa ristiriidoista kyetään hoitamaan rakentavasti. Ongelmia ristiriidoista tulee vasta, kun ristiriitoja ei osata käsitellä eikä ratkaista. 22

23 Ongelmia työyhteisössä Kiusaamista ja ristiriitoja syntyy tavallista useammin työyhteisöissä, joissa vastuualueet ja tehtävät ovat epäselviä tiedonkulku tökkii työntekijöillä on kokemusta vaikutusmahdollisuuksien ja arvostuksen puutteesta työ on vaikeaa tai sitä on liikaa työn pelisäännöistä ei ole sovittu yhteisesti epävarmuus, uhat ja epätietoisuus ovat läsnä työilmapiiri on huono työntekijät ovat tyytymättömiä esimiestyöhön "Kiusaaminen työssä tulee nähdä työympäristöongelmana. Ehkäisevien toimenpiteiden tulee kohdistua kiusaamiseen johtavien riskien vähentämiseen työympäristössä (työjärjestelyt, esimiestyö jne.). Yksilöllisiin ominaisuuksiin kohdistuvat toimet onnistuvat usein huonosti." Lähde: / alkuperäislähde: Eurooppalaisia linjauksia psykososiaalisten riskien hallintaan. Opaskirja työnantajille ja työntekijöiden edustajille (Protecting workers health series no. 9. Työterveyslaitos) Merike Mehine

24 Toimiva ja hyvinvoiva työyhteisö (Järvinen) Työntekoa tukeva organisaatio Työn maailma Työntekoa palveleva johtaminen Perustehtävä Toiminnan jatkuva arviointi Sisäinen maailma Selkeät töiden järjestelyt Avoin vuorovaikutus Ympäröivä todellisuus Yhteiset pelisäännöt 24

25 Tehoton ja huonovointinen työyhteisö (Järvinen) epäselvyyksiä Peruspilarit rapautuneet riitoja juoruja epäluuloisuutta takanapäin puhumista klikkejä loukkaantumista katkeruutta kiusantekoa Todellisuuden taju heikentynyt tai vääristynyt 25

26 Stressinhallinta ja palautuminen Merike Mehine

27 Työhyvinvoinnin edistäminen on sekä Epäkohtiin puuttumista että Vahvuuksien tunnistamista, vahvistamista ja hyödyntämistä 27

28 Työkuormituksesta työn iloon 1. Vaikutetaan työn kuormitustekijöihin kuormituksen vähentäminen 2. Vahvistetaan työn voimavaratekijöitä 3. Vaikutetaan yksittäisen työntekijän tulkintaan tilanteesta optimismin vaikutus hallinnan tunne 4. Varmistetaan riittävä työstä palautuminen Aktiivinen: Uusien voimavarojen ja taitojen omaksuminen Passiivinen: Lepo ja rentoutuminen 5. Aktiivisten stressinhallintakeinojen tukeminen ongelmanratkaisumenetelmät sosiaalinen tuki omien voimavarojen hoitaminen 28

29 Palautuminen Tarpeen aina, kun ihminen tekee työtä. Prosessi, jonka aikana a) kuluneet voimavarat täydentyvät b) yksilön tila palautuu kuormitusta edeltävälle tasolle. Tapahtuu taukojen aikana arki-iltaisin viikonloppuisin lomilla 29

30 Työhyvinvointia voidaan edistää eri tasolla Yksilön taso Yksilöllinen stressinhallinta Yksilöllinen palautuminen Henkilökohtaisten voimavarojen lisääminen Työn tuunaminen (yksilöllinen muokkaaminen) Työyhteisön taso Työyhteisön tuki ja ilmapiiri Työyhteisön toimivuus ja yhteistyö Ongelmiin puuttuminen Esimiestyö ja esimiehen tuki Organisaation taso Yhteiset periaatteet ja käytännöt Toimintamallit Kehityskeskustelut Ilmapiirikyselyt Perehdytys & koulutus Organisaation tuki ja yhteistyö HR Työsuojelu työterveyshuolto Merike Mehine

31 Ollaanko toimintamalleista tietoisia? Onko työpaikallasi keskusteltu yhdessä (esim. kokouksissa) kiusaamisesta ja epäasiallisesta kohtelusta? Ei En osaa sanoa Onko työpaikallasi toimintaohjeita kiusaamisen ja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja käsittelyyn? Kyllä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Parempi Työyhteisö ilmapiirikysely Vertailutieto n 15 organisaatiota, n~ 3500

32 Ryhmätyö Hyvien käytäntöjen levittäminen ja osaamisenne hyödyntäminen! Merike Mehine

33 Ryhmätyö -ohjeistus Jakaannutaan 10 ryhmään, yhteistä aikaa on 20 min 1. Jokainen kirjaa muutama asia omalle post-it lapulle 2. Ryhmässä käydään läpi jokaisen ideat 3. N.s. kuningasideat kirjataan fläppiin ja esitetään koko ryhmälle (aikaa 3min/ryhmä) HUOM! Esittäkää vain muutama helmi. Ei tarvitse antaa tyhjentävän vastauksen kaikesta mistä puhuttiin Merike Mehine

34 Ryhmätyö -ohjeistus Ryhmät 1&2 Mitkä ovat yksilötasolla hyviä keinoja edistää palautumista? Ryhmät 3&4 Mitkä ovat yksilötasolla hyviä konkreettisia stressinhallintakeinoja? Ryhmät 5&6 Miten yksilötasolla voidaan lisätä työn voimavaroja ja työn imua? Ryhmät 7&8 Miten työyhteisötasolla voidaan edistää henkistä työhyvinvointia? Ryhmät 9&10 Miten organisaatiotasolla voidaan edistää henkistä työhyvinvointia? Merike Mehine

35 1. Mitkä ovat yksilötasolla hyviä keinoja edistää palautumista? Ryhmätyön tuotokset Hyvä ja laadukas uni Mielekäs harrastus perheen/lasten kanssa Hyvä sosiaalinen verkosto Hyvä työn suunnittelu; tauot, arvostus omalle ajalle, rajat työnteolle 35

36 2. Mitkä ovat yksilötasolla hyviä konkreettisia stressinhallintakeinoja? Ryhmätyön tuotokset Työn priorisointi Hyvän olon hakeminen henkilökohtaisin keinoin Puhuminen; puhutaan asioista Vapaa-aika; ajatukset pois työstä Työnohjaus tai peilaus; kaikkea ei tarvitse pähkätä yksin 36

37 3. Miten yksilötasolla voidaan lisätä työn voimavaroja ja työn imua? Ryhmätyön tuotokset Omaa roolia ja tehtävää selkiytetään Osallistuu aktiivisesti työyhteisössä Nostetaan asiat riittävän ajoissa esille Oma vastuu työstä, omien vaikutus mahdollisuuksien käyttö Mahdollisuus uusiutua työssä myös työuran loppupuolellakin Työrajojen tunnistaminen; tuki ja palaute 37

38 4. Miten työyhteisötasolla voidaan edistää henkistä työhyvinvointia? Ryhmätyön tuotokset Hyvän työilmapiirin luominen ja ylläpito Yhteinen tekeminen vapaa-aikana Avoimuus, asioista keskustelu, tiedottaminen oikea aikaisesti Oikeanmukainen ja arvostava kohtelu Yhteisten toimintamallien mukainen toiminta Yhteishengen vahvistaminen; rituaalit, pelisäännöt ja niiden noudattaminen 38

39 5. Miten organisaatiotasolla voidaan edistää henkistä työhyvinvointia? Ryhmätyön tuotokset Johdon sitoutuminen; toimiminen esimerkkinä ja mahdollistajana Pois syyllistämisestä uuden oppimiseen ja ihmettelemiseen Toimintamalleja on, niiden toimivuus? Mikä on totuus ja toimivuus? Sovellettavuus ja jousto mahdollisiksi Toimintamallit toimiviksi arjen tasolla Johdon osaamisen varmistaminen, läsnä olo työntekijöiden keskuudessa Johtamisen läpinäkyvyys Selkeät arvot ja tavoitteet Oikeudenmukaisuus Hierarkian vähentäminen, työntekijöiden osallistumisen mahdollistaminen 39

40 Miksi kannattaa panostaa pieniin askeliin? "Kun työssä ja työyhteisössä saadaan aikaan pieniä myönteisiä liikahduksia työn voimavaroissa, siitä seuraa laajempia uusien voimavarojen saavuttamisen kehiä." Merike Mehine 40

41 Lue lisää! 41

42 Kirjallisuutta ja lähteitä Työturvallisuuslaki. Soveltamisopas. Työterveyslaitos. Työsuojeluoppaita ja ohjeita 42, Sosiaali- ja terveysministeriö, 2004 Ongelmatilanteista työpaikalla Vartia, Maarit; Gröndahl, Maisa; Lahtinen Marjaana; Joki, Marjut & Soini, Sinikka (2012) Haastavat tilanteet esimiestyössä. Työterveyslaitos. Vartia, Maarit, Lahtinen Marjaana, Joki, Marjut & Soini, Sinikka (2004) Työyhteisötörmäyksiä: Ristiriitojen käsittely työpaikalla. Työterveyslaitos. Vartia, Maarit & Lahtinen, Marjaana & Joki, Marjut & Soini, Sinikka (2008) Piinan loppu: Kiusaamistilanteiden selvittely työpaikalla. Työterveyslaitos. Kauppinen, K., Purola, M. (2001) Flirtti- häirintä- jännite. Seksuaalinen ahdistelu työpaikalla. Työterveyslaitos. Räisänen, Kirsi & Roth, Kaarina (2007; 2012) Hankalat tyypit työelämässä. Työterveyslaitos. Työhyvinvoinnista Toppinen-Tanner, Salla & Ahola, Kirsi (2012). Kaikkea stressistä. Työterveyslaitos Aro, Antti (2006) Onko työssä tolkkua? Edita. Härkki-Santala, Maria (2008) Jaksa luottamustoimessa. Työterveyslaitos. Multanen, Leena ym. (2004) Parempi työyhteisö avaimia kehittämiseen. Työterveyslaitos. Kauranen, Tiina et al (2011) Ilmapiirikysely-tuloksista kehittämiseen. Työterveyslaitos. Härmä, Mikko; Sallinen Mikael (2004) Hyvä uni hyvä työ. Työterveyslaitos. Hakanen, Jari (2005) Työuupumuksesta työn imuun: työhyvinvointitutkimuksen ytimessä ja reuna-alueilla. Työterveyslaitos. Sallinen, Mikael ym. (2002) Elämisen rytmi kohti tasapainoa työn ja muun elämän välillä. Työterveyslaitos. Merike Mehine

43 Testaa työn imusi: Kiitos! 43