NOKIAN KAUPUNGIN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA- ARVOT ARVOJEN PÄIVITYS VUODEN 2013 ARVOT TkL VTM Harri Isoniemi 11.8.2014
Sisällys 1. ALKUPERÄISTEN ARVOJEN LASKENTA... 3 2. KORJAUSVELKA, PERUSKORJAUS- JA PERUSPARANNUSTARVE... 3 2.1 Korjausvelka... 3 2.2 Peruskorjaus- ja perusparannustarve... 4 2.3 Rakennusten kuluminen ja omaisuuden tunnusluvut... 4 3. NOKIAN KAUPUNGIN RAKENNUSTEN ARVOT V. 2007 LÄHTÖTILANNE... 6 4. ARVOJEN JA OMAISUUDEN TUNNUSLUKUJEN PÄIVITYS V. 2008-2013... 7 5. OMAISUUDEN TUNNUSLUVUT V. 2008-2012... 8 5.1 Vuoden 2008 yhteenveto omaisuuden tunnusluvuista... 8 5.1 Vuoden 2009 yhteenveto omaisuuden tunnusluvuista... 9 5.2 Vuoden 2010 yhteenveto omaisuuden tunnusluvuista... 10 5.3 Vuoden 2011 yhteenveto omaisuuden tunnusluvuista... 11 5.4 Vuoden 2012 yhteenveto omaisuuden tunnusluvuista... 12 6. OMAISUUDEN TUNNUSLUVUT JA RAKENNE V. 2013... 13 6.1 Vuoden 2013 yhteenveto omaisuuden tunnusluvuista... 13 6.2 Vuoden 2013 ikäprofiili... 14 7. OMAISUUDEN TUNNUSLUKUJEN MUUTOS V. 2007-2013... 16 7.1 Arvojen, korjausvelan ja kuntoprofiilin muutos... 16 7.2 Korjausvelan ja perusparannustarpeen nimellishintojen muutos... 17 7.3 Korjausvelan ja perusparannustarpeen reaalihintojen muutos (v. 2013 hintataso)... 18 8. JOHTOPÄÄTÖS... 19 9. ARVIOT JA LASKELMAT LAATI... 20 10. LISÄTIETOJA... 21 11. LYHENTEITÄ... 21 12. LIITTEET... 21 2
1. ALKUPERÄISTEN ARVOJEN LASKENTA Trellum Consulting Oy on määritellyt Nokian kaupungin suorassa omistuksessa olevien rakennusten tekniset - ja jälleenhankinta-arvot vuonna 2007. Vanhemmissa rakennuksissa jälleenhankinta-arvojen määrityksessä on käytetty Haahtela Talonrakennusten kustannustieto- kirjan käyttötarkoituskohtaisia jälleenhankintahankinta-arvoja arvioituna rakennuskohtaisilla hanketekijöillä sekä Trellum:n tiedossa olevien uusien vastaavien rakennusten toteutuneita investointikustannuksia ja uudemmissa rakennuksissa jälleenhankinta-arvona on käytetty indeksoitua hankintahintaa. Alkuperäinen teknisen arvon määritys tehtiin jälleenhankinta-arvojen, kerättyjen investointitietojen ja rakennusten katselmointien pohjalta lähtökohtana arvioida rakennuksen nykykuntoa uuteen vastaavaan rakennukseen verrattuna. Alkuperäiset arvot on tuotettu vuonna 2007 ja tässä dokumentissa rakennusten arvot ja niistä laskettavat omaisuuden tunnusluvut on päivitetty vuosille 2008, 2009, 2010, 2011, 2012 ja 2013. 2. KORJAUSVELKA, PERUSKORJAUS- JA PERUSPARANNUSTARVE Tässä raportissa päivitetyt omaisuuden tunnusluvut eli korjausvelka, peruskorjaus- ja perusparannustarve lasketaan rakennuskohtaisesti määriteltyjen/päivitettyjen arvojen pohjalta nykykunnon ja määritellyn tavoitekunnon välisenä erotuksena. Teknisen ja jälleenhankinta-arvon välisenä suhteena saadaan rakennuksen kuntoluokka, joka kuvaa rakennuksen nykykuntoa suhteessa uuteen vastaavaan rakennukseen. Nykykunnon tarkastelun lisäksi tälle kuntoluokalle voidaan asettaa erilaisia tavoitteita halutusta lopputuloksesta riippuen. 2.1 Korjausvelka Määritelmällisesti omaisuuden korjausvelka kuvaa sitä rahamäärää, joka rakennuksista on tingitty, jotta ne olisivat kohtuullisessa käyttökelpoisessa kunnossa. Korjausvelan laskennassa nykykunnon lähtö- ja tavoitetasona käytetään 75 % kuntoluokkaa. Kun rakennuksen kuntoluokka menee alle määritellyn tavoitetason (75 %), lasketaan kuinka paljon rahaa tekniseen arvoon ja nykykuntoon tulisi lisätä, jotta kuntoluokan määritelty 75 % tavoitetaso saavutetaan. Tämän nykykunnon ja tavoitekunnon erotuksesta voidaan laskea ja määrittää yksittäisten rakennusten ja koko omaisuuden rahamääräinen korjausvelka. 3
2.2 Peruskorjaus- ja perusparannustarve Peruskorjaus ja perusparannustarve lasketaan sitten, kun rakennuksen nykykunto alittaa 60 % lähtötason. Tämän jälkeen lasketaan, kuinka paljon rahaa näihin rakennuksiin tulisi investoida, jotta rakennukset saataisiin alkuperäiseen (peruskorjaustarve) tai tämän päivän täysin uuden, käyttötarkoitukseltaan vastaavan, rakennuksen mukaiseen tavoitekuntoon (perusparannustarve). Peruskorjaustarve sisältää karkeasti fyysisen kulumisen johdosta tarvittavat investoinnit (tavoitekunto 90 %) ja perusparannustarve (tavoitekunto yleensä 120 %) fyysisen kulumisen lisäksi myös ajanmukaistamisen vaatimat investoinnit eli toiminnalliset muutokset, jolla rakennuksen taso nostetaan alkuperäistä tasosta tämän päivän uuden vastaavan rakennuksen mukaiseen tasoon. Perusparannustarpeessa toiminnallisten muutosten osuus laskennallisesta investointitarpeesta on noin kolmannes ja loput 2/3 osaa jää olemassa olevien rakennusosien korjaamiseen eli peruskorjaukseen. 2.3 Rakennusten kuluminen ja omaisuuden tunnusluvut Määriteltyjä tunnuslukuja voidaan tarkastella graafisesti, kun tarkastelulähtökohdaksi otetaan rakennuksen kuluminen sekä nykykunnon ja tavoitekunnon välinen suhde eli kuntoluokka. Kuva 1: Rakennuksen kuluminen ja sen pohjalta lasketut omaisuuden tunnusluvut 120 % Perusparannustarve Kuluminen = nykykunto Tekn./JHA = kuntoluokka 100 % 90 % 75 % 60 % 30 % Korjausvelka Peruskorjaustarve Peruskorjaus Korjausaste Kunnossapitotarve Peruskorjausikä ikä 0 13 23 40 vuodet Rakennuksen ajallista kulumista voidaan tarkastella rakennuksen kuntoluokan eli nykykunnon kehittymisen kautta (tekninen/jälleenhankinta-arvo). Uuden rakennuksen kuntoluokka ja nykykunto ovat lähtötilanteessa 100 % ja välittömästi valmistumisensa jälkeen rakennus alkaa kulua jolloin kuntoluokka ja nykykunto vuosittain laskevat. Kuviossa rakennuksen oletuskuluminen on 1,75 %, vuodessa ja kun rakennus saavuttaa 40 vuoden iän, on rakennuksesta jäljellä enää perustus- ja runkorakenteet, rakennuksen pitkäikäisimmät osat, joiden oletuskuluminen on 0,5 % vuodessa. 4
Tähän rakennuksen elinkaareen eli nykykunnon kehitykseen, voidaan hahmottaa kaksi ajallista ja laskennallisesti merkittävää kohtaa. Ensimmäinen merkittävä kohta saavutetaan rakennuksen ollessa noin 13 vuotta vanha, jolloin rakennuksen nykykunto saavuttaa 75 % kuntoluokan. Tämän kuntoluokan jälkeen rakennukseen muodostuu korjausvelkaa eli nykykunto alittaa korjausvelan tavoitetason, joka fyysisesti tämä näkyy 13-23 vuotta vanhoissa rakennuksissa rakennuksen lisääntyneenä kunnossapitotarpeena. Toinen laskennallisesti merkittävä kohta saavutetaan 23 vuoden kohdalla, jolloin pelkkä kunnossapito ei rakennukseen riitä, vaan rakennus on peruskorjaus-/perusparannustarpeessa. Käytännössä peruskorjaus/perusparannusinvestointi toteutetaan noin 23 40 vuoden välillä, jolloin rakennuksen kuntoluokka on 30 60 %. Mitä myöhemmin investointi toteutetaan, sitä kalliimmaksi peruskorjaus/perusparannus yleensä tulee. Jos rakennus korjataan alkuperäistä tasoa vastaavaa kuntoon, voidaan puhua peruskorjaustarpeesta, jolloin peruskorjaustarve saadaan alle 60 % nykykunnon alittavista rakennuksista nostamalla ne 90 % tavoitetasoon. Perusparannuksessa rakennus puolestaan uudistetaan tämän päivän uuden vastaavan käyttötarkoituksen mukaisen rakennuksen kuntoon, jolloin toiminnallisten muutosten johdosta perusparannusinvestoinnin tavoitetaso (120 %) ylittää rakennuksen alkuperäisen rakentamiskustannustason. Perusparannustarve saadaan siis alle 60 % kuntoluokan rakennuksissa nykykunnon ja 120 % tavoitekunnon välisenä erotuksena. Investoinnin korjausaste saadaan, kun toteutunut investoinnin hinta suhteutetaan rakennusten jälleenhankinta-arvoon. Toiminnallisten muutosten johdosta korjausaste saattaa nousta huomattavan korkeaksikin, mutta silti investoinnin neliöhinta saattaa jäädä huomattavasti alle täysin uuden rakennuksen rakentamisen investointikustannuksen. Jossain vaiheessa rakennus saattaa tulla niin huonoon kuntoon tai toiminnallisten muutosten tarve olla niin suuri, että vanhan korjaaminen ei kannata, jolloin saattaa olla järkevämpää purkaa vanha rakennus ja rakentaa täysin uusi tarpeita vastaava rakennus tilalle. Omaisuuden tunnuslukujen laskennassa erittäin tärkeässä osassa ovat siis määritellyt rakennusten arvot, joista hintatietojen lisäksi saadaan myös tieto rakennuksen nykykunnosta, jolloin nykykunnon ja tavoitekunnon välinen ero saadaan määriteltyä, josta omaisuuden tunnusluvut siis lasketaan. Koko omaisuudessa rakennusten nykykuntojen perusteella voidaan muodostaa omaisuuden kuntoprofiili, jossa kuvataan rakennusten nykykunnon jakautumista eri kuntoluokkiin. Kuntoprofiilissa käytettäviä kuntoluokkia on viisi, joiden pohjalta nähdään, miten koko omaisuus on jakautunut erinomaisessa (>90 %), hyvässä (75 90 %), tyydyttävässä (60 75 %), välttävässä (50 60 %) ja huonossa kunnossa (< 50 %) oleviin rakennuksiin. 5
3. NOKIAN KAUPUNGIN RAKENNUSTEN ARVOT V. 2007 LÄHTÖTILANNE Seuraavassa on yhteenveto vuonna 2007 tehdyistä rakennusten arvoista. Taulukko 1: Yhteenveto vuoden 2007 arvoista 1 Trellum: Arvotietojen yhteenveto 2007 lukumäärä 132 pinta-ala 142 152 /m2 JHA 232 169 135 1 633 Tekn. arvo 170 199 064 1 197 Tekn./JHA 73 % Kuluminen /v, /m2/kk 4 010 878 2,35 Kuluminen %/jha 1,73 % Kvelka 75% 15 241 918 107 peruskorjaustarve <60% rakennukset tavoitetaso 90% 17 588 188 124 perusparannustarve <60% rakennukset tavoitetaso 120% 31 920 626 225 Taulukko 2: Rakennusten Trellum kuntoprofiili 2007 Trellum kuntoprofiili 2007 Rakennuskannan kuntoprofiili 2007 Kunto Rak. lkm Pinta-ala m2/kpl % /kpl % /m2 <50 % 8 4 311 539 6 % 3 % 50 % - 60 % 27 25 751 954 20 % 18 % 60 % - 75 % 51 46 017 902 39 % 32 % 75 % - 90 % 30 51 426 1 714 23 % 36 % > 90 % 16 14 647 915 12 % 10 % Yhteensä 132 142 152 1 077 100 % 100 % Kuva 2: Rakennusten Trellum Kuntoprofiili pinta-ala kuntoluokittain v. 2007 60 000 Pinta-ala 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 <50 % 50 % - 60 % 60 % - 75 % 75 % - 90 % > 90 % 1 6
4. ARVOJEN JA OMAISUUDEN TUNNUSLUKUJEN PÄIVITYS V. 2008-2013 Trellum Consulting Oy:n on päivittänyt rakennusten arvotiedot vuoden 2007 arvoista vuodelle 2013. Päivitys toteutettiin seuraavasti. 1) Indeksoitiin rakennuskustannusindeksillä jälleenhankinta-arvo sekä tekninen arvo ja lisäksi tarkistettiin investoitujen kohteiden jälleenhankinta-arvojen neliöhinnat. Eri vuosina käytettiin seuraavia rakennuskustannusmuutoksia. a. kustannusnousu 2007 20083,83 % b. kustannusnousu 2008 2009-1,1% c. kustannusnousu 2009-20101,11 % d. kustannusnousu 2010-20113,29 % e. kustannusnousu 2011-20122,46 % f. kustannusnousu 2012 20131,01 % 2) Vähennettiin rakennusten teknisen arvon kuluminen seuraavasti a. kuluminen vuonna 20084,17 miljoonaa euroa (1,73% JHA) b. kuluminen vuonna 20094,16 miljoonaa euroa (1,73% JHA) c. kuluminen vuonna 20104,24 miljoonaa euroa (1,74% JHA) d. kuluminen vuonna 20114,40 miljoonaa euroa (1,74% JHA) e. kuluminen vuonna 20124,51 miljoonaa euroa (1,67% JHA) f. kuluminen vuonna 20134,65 miljoonaa euroa (1,75% JHA) 3) Lisättiin toteutuneet investoinnit rakennuksittain a. vuoden 2008 investoinnit 2,18 miljoonaa euroa b. vuoden 2009 investoinnit 11,21 miljoonaa euroa c. vuoden 2010 investoinnit 0,39 miljoonaa euroa d. vuoden 2011 investoinnit 13,25 miljoonaa euroa e. vuoden 2012 investoinnit 6,21 miljoonaa euroa f. vuoden 2013 investoinnit 1,50 miljoonaa euroa 4) Lisättiin omaisuuteen valmistumisvuoden mukaan uudet rakennukset sekä poistettiin myydyt ja puretut kohteet Investointitiedot saatiin Nokian kaupungin Tekniseltä toimelta ja muilta osin rakennusten arvon päivityksen suoritti Trellum Consulting Oy. Tämän raportin liitetiedostoista löytyvät päivitetyt rakennusten arvot vuodelle 2013. 7
5. OMAISUUDEN TUNNUSLUVUT V. 2008-2012 5.1 Vuoden 2008 yhteenveto omaisuuden tunnusluvuista Taulukko 3: Nokian kaupungin v. 2008 rakennusten arvojen yhteenveto Trellum: Arvotietojen yhteenveto 2008 lukumäärä 131 pinta-ala 142 437 /m2 JHA 241 903 912 1 698 Tekn. arvo 176 156 707 1 237 Tekn./JHA 73 % Kuluminen /v, /m2/kk 4 178 779 2,44 Kuluminen %/jha 1,73 % Ivestoinnit 2008, /m2/kk 2 180 150 1,28 Kvelka 75% 16 303 355 114 peruskorjaustarve <60% rakennukset tavoitetaso 90% 18 071 494 127 perusparannustarve <60% rakennukset tavoitetaso 120% 32 392 989 227 Taulukko 4: Trellum kuntoprofiili 2008 Trellum kuntoprofiili 2008 Rakennuskannan kuntoprofiili 2008 muutos 2007-2008 Kunto Rak. lkm Pinta-ala Keskim. m2 % /kpl % /m2 % kpl % m2 <50 % 11 7 045 640 8 % 5 % 38 % 63 % 50 % - 60 % 25 22 221 889 19 % 16 % -7 % -14 % 60 % - 75 % 50 46 651 933 38 % 33 % -2 % 1 % 75 % - 90 % 31 56 388 1 819 24 % 40 % 3 % 10 % > 90 % 14 10 132 724 11 % 7 % -13 % -31 % Yhteensä 131 142 437 1 087 100 % 100 % -1 % 0 % Kuva 3: Trellum Kuntoprofiilin v. 2008 pinta-ala kuntoluokittain (m2) 60 000 Pinta-ala 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 <50 % 50 % - 60 % 60 % - 75 % 75 % - 90 % > 90 % 8
5.1 Vuoden 2009 yhteenveto omaisuuden tunnusluvuista Taulukko 5: Nokian kaupungin v. 2009 rakennusten arvojen yhteenveto Trellum: Arvotietojen yhteenveto 2009 lukumäärä 130 pinta-ala 141 106 /m2 JHA 241 418 866 1 711 Tekn. arvo 179 605 045 1 273 Tekn./JHA 74 % Kuluminen /v, /m2/kk 4 172 744 2,46 Kuluminen %/jha 1,73 % Ivestoinnit 2009, /m2/kk 11 213 776 6,62 Kvelka 75% 14 848 967 105 peruskorjaustarve <60% rakennukset tavoitetaso 90% 13 560 607 96 perusparannustarve <60% rakennukset tavoitetaso 120% 23 780 919 169 Taulukko 6: Trellum kuntoprofiili 2009 Trellum kuntoprofiili 2009 Rakennuskannan kuntoprofiili 2009 muutos 2008-2009 Kunto Rak. lkm Pinta-ala Keskim. m2 % /kpl % /m2 % kpl % m2 <50 % 14 11 507 822 11 % 8 % 27 % 63 % 50 % - 60 % 23 10 056 437 18 % 7 % -8 % -55 % 60 % - 75 % 47 47 283 1 006 36 % 34 % -6 % 1 % 75 % - 90 % 31 54 841 1 769 24 % 39 % 0 % -3 % > 90 % 15 17 419 1 161 12 % 12 % 7 % 72 % Yhteensä 130 141 106 1 085 100 % 100 % -1 % -1 % Kuva 4: Trellum Kuntoprofiilin v. 2009 pinta-ala kuntoluokittain (m2) 60 000 Pinta-ala 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 <50 % 50 % - 60 % 60 % - 75 % 75 % - 90 % > 90 % 9
5.2 Vuoden 2010 yhteenveto omaisuuden tunnusluvuista Taulukko 7: Nokian kaupungin v. 2010 rakennusten arvojen yhteenveto Trellum: Arvotietojen yhteenveto 2010 lukumäärä 130 pinta-ala 141 106 /m2 JHA 244 098 616 1 730 Tekn. arvo 177 735 484 1 260 Tekn./JHA 73 % Kuluminen /v, /m2/kk 4 253 625 2,51 Kuluminen %/jha 1,74 % Ivestoinnit 2010, /m2/kk 390 447 0,23 Kvelka 75% 16 803 423 119 peruskorjaustarve <60% rakennukset tavoitetaso 90% 15 498 296 110 perusparannustarve <60% rakennukset tavoitetaso 120% 27 060 593 192 Taulukko 8: Trellum kuntoprofiili 2010 Trellum kuntoprofiili 2010 Rakennuskannan kuntoprofiili 2010 muutos 2009-2010 Kunto Rak. lkm Pinta-ala Keskim. m2 % /kpl % /m2 % kpl % m2 <50 % 17 12 277 722 13 % 9 % 21 % 7 % 50 % - 60 % 26 11 738 451 20 % 8 % 13 % 17 % 60 % - 75 % 46 45 046 979 35 % 32 % -2 % -5 % 75 % - 90 % 30 55 392 1 846 23 % 39 % -3 % 1 % > 90 % 11 16 654 1 514 8 % 12 % -27 % -4 % Yhteensä 130 141 106 1 085 100 % 100 % 0 % 0 % Kuva 5: Trellum Kuntoprofiilin v. 2010 pinta-ala kuntoluokittain (m2) 60 000 Pinta-ala 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 <50 % 50 % - 60 % 60 % - 75 % 75 % - 90 % > 90 % 10
5.3 Vuoden 2011 yhteenveto omaisuuden tunnusluvuista Taulukko 9 Nokian kaupungin v. 2011 rakennusten arvojen yhteenveto Trellum: Arvotietojen yhteenveto 2011 lukumäärä 130 pinta-ala 142 267 /m2 JHA 253 117 710 1 779 Tekn. arvo 189 621 913 1 333 Tekn./JHA 75 % Kuluminen /v, /m2/kk 4 409 254 2,58 Kuluminen %/jha 1,74 % Ivestoinnit 2011, /m2/kk 13 341 328 7,81 Kvelka 75% 15 098 564 106 peruskorjaustarve <60% rakennukset tavoitetaso 90% 15 053 792 106 perusparannustarve <60% rakennukset tavoitetaso 120% 26 260 820 185 Taulukko 10 Trellum kuntoprofiili 2011 Trellum kuntoprofiili 2011 Rakennuskannan kuntoprofiili 2011 muutos 2010-2011 Kunto Rak. lkm Pinta-ala Keskim. m2 % /kpl % /m2 % kpl % m2 <50 % 19 11 751 618 15 % 8 % 12 % -4 % 50 % - 60 % 28 11 067 395 22 % 8 % 8 % -6 % 60 % - 75 % 40 50 089 1 252 31 % 35 % -13 % 11 % 75 % - 90 % 28 43 562 1 556 22 % 31 % -7 % -21 % > 90 % 15 25 799 1 720 12 % 18 % 36 % 55 % Yhteensä 130 142 267 1 094 100 % 100 % 0 % 1 % Kuva 6 Trellum kuntoprofiilin v. 2011 pinta-ala kuntoluokittain (m2) 60 000 Pinta-ala 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 <50 % 50 % - 60 % 60 % - 75 % 75 % - 90 % > 90 % 11
5.4 Vuoden 2012 yhteenveto omaisuuden tunnusluvuista Taulukko 11 Nokian kaupungin v. 2012 rakennusten arvojen yhteenveto Trellum: Arvotietojen yhteenveto 2012 lukumäärä 133 pinta-ala 147 113 /m2 JHA 271 199 962 1 843 Tekn. arvo 202 182 163 1 374 Tekn./JHA 75 % Kuluminen /v, /m2/kk 4 519 370 2,56 Kuluminen %/jha 1,67 % Ivestoinnit 2012, /m2/kk 12 414 921 7,03 Kvelka 75% 17 719 901 120 peruskorjaustarve <60% rakennukset tavoitetaso 90% 16 371 981 111 perusparannustarve <60% rakennukset tavoitetaso 120% 28 203 876 192 Taulukko 12 Trellum kuntoprofiili 2012 Trellum kuntoprofiili 2012 Rakennuskannan kuntoprofiili 2012 muutos 2011-2012 Kunto Rak. lkm Pinta-ala Keskim. m2 % /kpl % /m2 % kpl % m2 <50 % 25 14 595 584 19 % 10 % 32 % 24 % 50 % - 60 % 26 8 878 341 20 % 6 % -7 % -20 % 60 % - 75 % 42 68 838 1 639 32 % 47 % 5 % 37 % 75 % - 90 % 24 28 888 1 204 18 % 20 % -14 % -34 % > 90 % 16 25 915 1 620 12 % 18 % 7 % 0 % Yhteensä 133 147 113 1 106 100 % 100 % 2 % 3 % Kuva 7 Trellum kuntoprofiilin v. 2011 pinta-ala kuntoluokittain (m2) 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 Pinta-ala <50 % 50 % - 60 % 60 % - 75 % 75 % - 90 % > 90 % 12
6. OMAISUUDEN TUNNUSLUVUT JA RAKENNE V. 2013 6.1 Vuoden 2013 yhteenveto omaisuuden tunnusluvuista Taulukko 13: Nokian kaupungin v. 2013 rakennusten arvojen yhteenveto Trellum: Arvotietojen yhteenveto 2013 lukumäärä 123 pinta-ala 141 713 /m2 JHA 266 462 335 1 880 Tekn. arvo 197 765 011 1 396 Tekn./JHA 74 % Kuluminen /v, /m2/kk 4 663 091 2,74 Kuluminen %/jha 1,75 % Ivestoinnit 2013, /m2/kk 1 477 120 0,87 Kvelka 75% 17 717 840 125 peruskorjaustarve <60% rakennukset tavoitetaso 90% 14 966 986 106 perusparannustarve <60% rakennukset tavoitetaso 120% 26 138 113 184 Taulukko 14: Trellum kuntoprofiili 2013 Trellum kuntoprofiili 2013 Rakennuskannan kuntoprofiili 2013 muutos 2012-2013 kunto rak. lkm pinta-ala keskim. m2 % /kpl % /m2 % kpl % m2 <50 % 23 11 286 491 19 % 8 % -8 % -23 % 50 % - 60 % 25 9 688 388 20 % 7 % -4 % 9 % 60 % - 75 % 36 66 125 1 837 29 % 47 % -14 % -4 % 75 % - 90 % 25 28 151 1 126 20 % 20 % 4 % -3 % > 90 % 14 26 464 1 890 11 % 19 % -13 % 2 % Yhteensä 123 141 713 1 152 100 % 100 % -8 % -4 % Kuva 8: Trellum Kuntoprofiilin v. 2013 pinta-ala kuntoluokittain (m2) 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 Pinta-ala <50 % 50 % - 60 % 60 % - 75 % 75 % - 90 % > 90 % 13
Taulukko 15: Korjausvelka- ja perusparannustarve V. 2013 kuntoluokittain Kvelka ja perusparannustarve kuntoprofiileittain 2013 Kuntolka m2 Kvelka /m2 Pptarve /m2 Kvelka % Ppt % <50 % 11 286 6 113 041 542 15 141 206 1 342 35 % 58 % 50 % - 60 % 9 688 3 268 382 337 10 996 907 1 135 18 % 42 % 60 % - 75 % 66 125 8 336 417 126 47 % Yhteensä 87 099 17 717 840 203 26 138 113 300 100 % 100 % Koko om. 141 713 17 717 840 125 26 138 113 184 6.2 Vuoden 2013 ikäprofiili Taulukko 16: Rakennusten ikäprofiili (rakennusten lukumäärä ja pinta-ala ikäluokittain) Trellum Ikäprofiili 2013 Rakennusten valmistumisvuosi osuus Ikäjkauma lkm m2 m2/lkm %/kpl %/m2 <1900 1 234 234 1 % 0 % 1900-1920 6 3 177 530 5 % 2 % 1920-1940 14 12 594 900 11 % 9 % 1940-1960 15 34 137 2 276 12 % 24 % 1960-1980 19 35 443 1 865 15 % 25 % 1980-2000 21 31 794 1 514 17 % 22 % >2000 10 12 031 1 203 8 % 8 % Ei tietoja 37 12 303 333 30 % 9 % Yhteensä 123 141 713 1 152 100 % 100 % Keskimääräinen valmistumisvuosi 1 975 Kuva 9: Nokian Trellum Ikäprofiili v. 2013 lkm ja pinta-ala ikäluokittain (m2) 40 35 30 25 20 15 10 5 0 lkm 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Pinta-ala 14
Taulukko 17: Korjausvelka ja perusparannustarve ikäluokittain Kvelka ja perusparannustarve ikäprofiileittain 2013 Ikäjkauma m2 Kvelka /m2 Pptarve /m2 Kvelka % Ppt % <1900 234 48 686 208 0 0 0 % 0 % 1900-1920 3 177 892 858 281 1 754 749 552 5 % 7 % 1920-1940 12 594 1 478 958 117 3 608 081 286 8 % 14 % 1940-1960 34 137 7 255 392 213 13 170 576 386 41 % 50 % 1960-1980 35 443 3 871 870 109 4 932 663 139 22 % 19 % 1980-2000 31 794 3 605 486 113 1 168 565 37 20 % 4 % >2000 12 031 0 0 0 0 0 % 0 % Ei tietoja 12 303 564 590 46 1 503 480 122 3 % 6 % Yhteensä 141 713 17 717 840 125 26 138 113 184 100 % 100 % Taulukko 18: Karkea kuntoprofiili ikäluokittain (lkm, m2) Kla < 60 % Kla 60-75 % Kla > 75 % Yhteensä Ikäjkauma lkm m2 lkm m2 lkm m2 lkm m2 <1900 0 0 1 234 0 0 1 234 1900-1920 3 1 366 2 1 225 1 586 6 3 177 1920-1940 6 2 848 1 1 994 7 7 752 14 12 594 1940-1960 10 10 189 4 18 112 1 5 836 15 34 137 1960-1980 6 3 692 10 21 186 3 10 565 19 35 443 1980-2000 3 1 053 12 22 595 6 8 146 21 31 794 >2000 0 0 0 0 10 12 031 10 12 031 Ei tietoja 20 1 826 6 779 11 9 699 37 12 303 Yhteensä 48 20 974 36,00 66 125 39,00 54 615 123 141 713 Taulukko 19: Karkean kuntoprofiilin rakennusten lukumäärän ja pinta-alan suhteelliset osuudet ikäluokittain (%) Kla < 60 % Kla 60-75 % Kla > 75 % Yhteensä Ikäjkauma lkm % m2 % lkm % m2 % lkm % m2 % lkm % m2 % <1900 0 % 0 % 100 % 100 % 0 % 0 % 100 % 100 % 1900-1920 50 % 43 % 33 % 39 % 17 % 18 % 100 % 100 % 1920-1940 43 % 23 % 7 % 16 % 50 % 62 % 100 % 100 % 1940-1960 67 % 30 % 27 % 53 % 7 % 17 % 100 % 100 % 1960-1980 32 % 10 % 53 % 60 % 16 % 30 % 100 % 100 % 1980-2000 14 % 3 % 57 % 71 % 29 % 26 % 100 % 100 % >2000 0 % 0 % 0 % 0 % 100 % 100 % 100 % 100 % Ei tietoja 54 % 15 % 16 % 6 % 30 % 79 % 100 % 100 % Yhteensä 39 % 15 % 29 % 47 % 32 % 39 % 100 % 100 % Kuva 10: Rakennusten lukumäärän ja pinta-alan suhteelliset osuudet ikäluokittain (%) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Lkm %-osuus, ikä- ja kuntoluokittain 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % m2 %-osuus, ikä- ja kuntoluokittain Kla < 60 % Kla 60-75 % Kla > 75 % Kla < 60 % Kla 60-75 % Kla > 75 % 15
7. OMAISUUDEN TUNNUSLUKUJEN MUUTOS V. 2007-2013 7.1 Arvojen, korjausvelan ja kuntoprofiilin muutos Taulukko 17: Omaisuuden tunnuslukujen muutos v. 2007-2013 2 Muutos 2007-2013 Muutos Pinta-ala Jha Tekn. arvo Kvelka Pptarve m2/ -439 34 293 200 27 585 970 2 475 922-5 782 513 % -0,31 % 14,05 % 16,21 % 16,24 % -18,12 % Taulukko 18: Trellum kuntoprofiilin muutos vuodesta 2007 vuoteen 2013 (m2) Trellum kuntoprofiilin muutos 2007-2013 Trellum kuntoprofiili 2007-2013 Muutos % 2007-2013 Kunto Rak. lkm Pinta-ala %/kpl %/m2 <50 % 15 6 975 188 % 162 % 50 % - 60 % -2-16 063-7 % -62 % 60 % - 75 % -15 20 108-29 % 44 % 75 % - 90 % -6-24 637-20 % -48 % > 90 % -1 13 179-6 % 90 % Yhteensä -9-439 -7 % 0 % Kuva 14: Trellum kuntoprofiilin muutos vuodesta 2009 vuoteen 2013 (m2) 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0-5 000-10 000-15 000-20 000-25 000-30 000 Pinta-ala <50 % 50 % - 60 % 60 % - 75 % 75 % - 90 % > 90 % 2 Muutos on esitetty v 2007 tehdyn alkuperäisen arvonmäärityksen ja nyt tehdyn viimeisen eli v 2013 tunnuslukujen muutoksesta. 16
7.2 Korjausvelan ja perusparannustarpeen nimellishintojen muutos Kuva 15: Korjausvelan nimellishinnan* muutos vuodesta 2007 vuoteen 2013 ( )) Korjausvelka nimellishinta ( ) 20 000 000 18 000 000 16 000 000 14 000 000 12 000 000 10 000 000 8 000 000 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuva 16: Perusparannustarpeen nimellishinnan* muutos vuodesta 2007 vuoteen 2013 ( ) Perusparannustarve nimellishinta ( ) 35 000 000 30 000 000 25 000 000 20 000 000 15 000 000 10 000 000 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 *Nimellishinta kuvaa korjausvelan ja perusparannustarpeen hintaa kunkin tarkasteluvuoden hintatasossa. 17
7.3 Korjausvelan ja perusparannustarpeen reaalihintojen muutos (v. 2013 hintataso) Kuva 17: Korjausvelan reaalihinnan* muutos vuodesta 2007 vuoteen 2013 ( )) Korjausvelan reaalihinta v. 2013 taso ( ) 20 000 000 18 000 000 16 000 000 14 000 000 12 000 000 10 000 000 8 000 000 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuva 18: Perusparannustarpeen reaalihinnan* muutos vuodesta 2007 vuoteen 2013 ( ) Perusparannustarpeen reaalihinta v. 2013 taso ( ) 40 000 000 35 000 000 30 000 000 25 000 000 20 000 000 15 000 000 10 000 000 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 *Reaalihinta kuvaa korjausvelan ja perusparannustarpeen hintatasoa viimeisimmän tarkasteluvuoden (v. 2013) hintatasossa. Reaalihinta on saatu deflatoimalla nimellishinta Tilastokeskuksen julkaisemalla rakennuskustannusindeksin keskimääräisellä vuosimuutoksella. 18
8. JOHTOPÄÄTÖS Tässä selvityksessä päivitettiin Nokian kaupungin rakennusten arvot vuodelle 2013. Alkuperäiset arvot on tuotettu vuonna 2007 ja tässä dokumentissa rakennusten arvot ja niistä laskettavat tunnusluvut päivitettiin vuosille 2008, 2009, 2010, 2011, 2012 ja 2013. Tarkasteluperiodilla 2007-2013 Nokian kaupungin omistamien rakennusten korjausvelka nousi 16,24 % perusparannustarpeen kuitenkin vähentyessä 18,12 %. Tarkasteluperiodilla korjausvelka kasvoi, kun rakennusten kulumisen seurauksena erityisesti tyydyttäväkuntoisten rakennusten kuntoluokan (Kla 60 % - 75 %) pinta-ala lisääntyi huomattavasti. Perusparannustarpeen pieneneminen tarkasteluperiodilla johtuu kuntoluokan 50 % - 60 % pinta-alan vähenemisestä 62 %:lla eli n. 16 000 m2. Huonokuntoisimmassa luokassa (Kla < 50 %) olevien rakennusten määrä kasvoi kappaleittain selvästi lähtötilanteesta, 188 %, mutta neliöllisesti lisäys oli n. 6900 m2, joka ei kuitenkaan johtanut perusparannustarpeen kasvuun. Vuoden 2007 lopussa kaikkein korjausvelassa (Kla < 75 %) olevien rakennusten kuntoluokan pinta-ala oli noin 76 000 m2, kun vuoden 2013 lopussa vastaava pinta-ala oli jo noin 87 000 m2. Nettopinta-ala väheni kaikkien perusparannustarpeessa olevien rakennusten osalta lähtötilanteesta 2007 vuoden 2013 loppuun noin 4 500 m2 ja korjausvelassa samainen nettopinta-ala kasvoi tarkasteluperiodilla noin 11 000 m2. Omaisuuden kohtuullisen neutraalit profiilimuutokset johtuvat sekä koko tarkasteluperiodin riittävästä perusparannusinvestointitasosta, kun rakennusten kuluminen oli kumulatiivisesti vuodesta 2008 vuoteen 2013 asti noin 26,1 miljoonaa euroa ja toteutettu investointitaso 44,9 miljoonaa euroa, josta noin 15,9 miljoonaa euroa kohdistui uudisrakentamiseen, jolloin varsinaisten peruskorjausinvestointien määräksi jää noin 29,1 miljoonaa euroa. Toteutunut investointitaso oli tarpeeksi suuri pitääkseen korjausvelan aisoissa sekä pitämään rakennuskannan kuntoluokan vakiona ja jopa pienentämään perusparannustarvetta. Tarkasteluvuosina myytiin ja purettiin muutamia rakennuksia, jotka investointien ohella auttoivat pitämään korjausvelan ja perusparannustarpeen hallinnassa. Vuoden 2012 ja 2013 välinen korjausvelan ja perusparannustarpeen muutos ei ole täysin vertailukelpoinen johtuen muutamien rakennusten purkuvuosien puuttumisesta. Nämä 11 rakennusta poistettiin vuoden 2013 tunnusluvuista, mutta rakennusten korjausvelkaa ja perusparannustarvetta kerryttävä vaikutus näkyy vielä 2012 tunnusluvuissa. Tässä päivitysdokumentissa tarkasteltiin myös tarkemmin omaisuuden ikärakennetta vuoden 2013 arvojen pohjalta. Ikärakenteeltaan Nokian kaupungin rakennuskanta on painottunut 1960 2000 luvulla rakennettuihin rakennuksiin. Rakennusten lukumäärästä näiden vuosien aikana on valmistunut noin 33 % ja pinta-alalla mitaten 47 % kaupungin omistamista rakennuksista. Kaupungin korjausvelasta noin 41 % ja perusparannustarpeesta noin 50 % on vuosien 1940 1960 välillä valmistuneissa rakennuksissa. Tämän ikäisten rakennusten pinta-alasta noin 30 % on kunnoltaan heikkoja tai välttäviä (Kla < 60 %), tyydyttäväkuntoisia noin 53 % (kla 60 75 %) ja hyväkuntoisia noin 17 % (kla > 75 %). Perusparannustarpeesta 83 % on keskittynyt 19
vuosien 1920 ja 1980 välille rakennuksille. Hyvin vanhoja, ennen vuotta 1900 valmistuneita rakennuksia Nokian kaupungilla on ainoastaan 1 kappale, ja aivan uusia, vuoden 2000 jälkeen rakennettuja rakennuksia on 10 kappaletta. Ikäprofiilista jäi ulkopuolelle 37 rakennusta (noin 12 000 m2), joista rakennusvuositiedot puuttuivat. Korjausvelan absoluuttinen rahamäärä vuoden 2013 lopussa oli 17,72 miljoonaa euroa keskimääräisen neliöhinnan ollessa 125 /m2 ja perusparannustarpeen puolestaan noin 26 miljoonaa euroa sen neliöhinnan ollessa 184 /m2. Vuoden 2007 lopussa korjausvelan neliöhinta oli 107 /m2 ja perusparannustarpeen 224 /m2. Korjausvelan neliöhinta nousi siis 18 /m2 ja absoluuttinen rahamäärä noin 2,5 miljoonaa euroa vuodesta 2007 vuoteen 2013 Perusparannustarpeen neliöhinta taas väheni vuodesta 2007 vuoteen 2013 noin 40 /m2 ja absoluuttinen rahamäärä noin 5,8 miljoonaa euroa. Nimellisesti korjausvelka on vuoden 2013 tunnusluvuilla kasvanut jonkin verran tarkasteluperiodilla 2007 2013, mutta reaalihintoja tarkasteltaessa nousu on todella pientä. Perusparannustarve taas oli korkeimmillaan vuonna 2008 ja vuoden 2013 lopussa se on reaalisesti vuoden 2009 tasolla, eli tarkasteluperiodin matalimmillaan. Mikäli koko tarkasteluperiodin korjausvelkaa tarkastellaan viimeisimmän vuoden hintatasossa, niin reaalisesti korjausvelka on vuonna 2013 kasvanut hieman tarkasteluperiodin ensimmäisestä vuodesta. Kasvua on euromääräisesti ollut n. 1,68 miljoonaa euroa, eli n. 11 %. Vastaavasti perusparannustarpeen seurantajakson korkein reaalihinta on vuonna 2007 ollen noin 35,4 miljoonaa euroa, kun vuonna 2013 se on siis 26,1 miljoonaa euroa. Koko tarkasteluperiodilla reaalinen perusparannustarve on pienentynyt 9,30 miljoonaa euroa eli noin 26 %. Korjausvelkaa vähentävät alle 75 % ja perusparannustarvetta alle 60 % kuntoluokan rakennuksiin kohdistuvat investoinnit sekä myynnit ja purut. Nyt toteutettujen toimenpiteiden seurauksena korjausvelka lähtötilanteesta 2007 vuoteen 2013, mutta vastaavasti sekä perusparannustarve laski varsin selvästi.. 9. ARVIOT JA LASKELMAT LAATI Liedossa 8.8.2014 TkL VTM Harri Isoniemi Huovuttajankuja 17 20660 LITTOINEN 20
10. LISÄTIETOJA 11. LYHENTEITÄ Tästä arviosta lisätietoja antaa Harri Isoniemi puh. 0400 520 199 Lkm = rakennusten lukumäärä Pinta-ala = rakennusten/omaisuuden huoneistoala (m2) Jha = rakennuksen/omaisuuden jälleenhankinta-arvo ( ) Jha /m2 = jälleenhankinta-arvon neliöhinta ( /m2) TeknA = rakennuksen/omaisuuden tekninen arvo ( ) TeknA /m2 = teknisen arvon neliöhinta ( /m2) Kla = rakennuksen/omaisuuden kuntoluokka % (TeknA/Jha) Kuluminen/korjausvastuu = rakennuksen/omaisuuden kuluminen vuodessa ( ) Kuluminen /m2/kk = rakennuksen/omaisuuden kulumisen neliöhinta kk Kuluminen % Jha = kulumisen osuus jälleenhankinta-arosta M/P Kvelka = myyntien ja purkujen vaikutus korjausvelan määrään ( ) M/P Pptarve = myyntien ja purkujen vaikutus perusparannustarpeen määrään ( ) Kvelka = korjausvelka, kun rakennuksen nykykunto (Kla)< 75 % ja tavoitekunto 75 % Pktarve, PKT 90 % = peruskorjaustarve, kun rakennuksen nykykunto (Kla)< 60 % tavoitekunto 90 % Pptarve, PPT 120 % = perusparannustarve, kun rakennuksen nykykunto (Kla)< 60 % tavoitekunto 120 % 12. LIITTEET Liite 1: Rakennusten arvot ja omaisuuden tunnusluvut v. 2013 21
Liite 1: Rakennuskohtaiset arvot ja omaisuuden tunnusluvut v. 2013 Kohdenro Rakennuksen nimi Osoite Rak. vuosi m2 JHA ( /m2) JHA (yht.) Kuluminen Investoinnit Tekn. ( /m2) Tekn. (yht.) Kla Kvelka Pktarve Pptarve 1239 Koskenmäen leikkikerho Orelinkatu 6 0 70 1 359 95 125 1 665 0 1 311 91 796 97 % 0 0 0 1501 Hinttalan kotiseutumuseo, päärakennus Nokian valtatie 1 0 90 1 585 142 669 2 497 0 871 78 396 55 % 28 605 50 006 92 806 1501 Hinttalan kotiseutumuseo, museokahvila Nokian valtatie 1 0 60 1 585 95 113 1 664 0 816 48 983 52 % 22 351 36 618 65 152 1501 Hinttalan kotiseutumuseo, museoaitta Nokian valtatie 1 0 90 1 585 142 669 2 497 0 816 73 474 52 % 33 527 54 928 97 728 1501 Hinttalan kotiseutumuseo, WC Nokian valtatie 1 0 20 3 500 69 993 1 225 0 2 957 59 144 85 % 0 0 0 1501 Hinttalan kotiseutumuseo, piha-aitta 1 Nokian valtatie 1 0 70 630 44 130 772 0 337 23 609 54 % 9 488 16 107 29 346 1501 Hinttalan kotiseutumuseo, piha-aitta 2 Nokian valtatie 1 0 60 630 37 826 662 0 299 17 967 48 % 10 402 16 076 27 424 1501 Hinttalan kotiseutumuseo, piha-aitta 3 Nokian valtatie 1 0 40 630 25 217 441 0 299 11 978 48 % 6 935 10 717 18 282 1502 Jäähalli Hinttalankatu 6 1996 2973 976 2 900 202 50 754 1 358 707 2 101 406 72 % 73 745 0 0 1503 Kaupungintalo Harjukatu 23 1937 1994 1 838 3 664 222 64 124 2 837 1 262 2 515 584 69 % 232 582 0 0 1504 Kerhola, yhdistystalo Souranderintie 13 1929 2738 2 005 5 488 815 96 054 0 1 696 4 644 406 85 % 0 0 0 1506 Knuutilan tilan päärakennus Lukkisalmentie 49 1862 234 1 664 389 486 6 816 0 1 040 243 429 63 % 48 686 0 0 1506 Knuutilan tilan pirttirakennus Lukkisalmentie 49 1907 136 1 585 215 588 3 773 0 943 128 275 60 % 33 416 65 754 130 431 1506 Luhti- ja asuinrakennus Lukkisalmentie 49 1909 376 1 506 566 237 9 909 0 1 032 387 872 69 % 36 805 0 0 1506 Knuutilan vanha navetta Lukkisalmentie 49 0 400 1 229 491 659 8 604 0 621 248 288 51 % 120 456 194 205 341 703 1507 Koskenmäen kirjasto Orelinkatu 8 1950 255 1 866 475 746 8 326 8 289 825 210 481 44 % 146 328 217 690 360 414 1510 Mehustamo Pinsiöntie 46 0 100 1 024 102 429 1 793 0 620 61 969 61 % 14 852 0 0 1512 Paloasema Öljytie 3 2002 1575 1 887 2 971 916 52 009 0 1 528 2 406 349 81 % 0 0 0 1514 Pääkirjasto Härkitie 6 1966 1380 1 969 2 717 659 47 559 10 649 933 1 288 203 47 % 750 042 1 157 690 1 972 988 1515 Taidetalo Souranderintie 7 1935 333 1 671 556 299 9 735 1 772 762 253 582 46 % 163 642 247 087 413 976 1517 Työväenopiston talo Kerhokatu 7 1953 374 1 800 673 134 11 780 0 859 321 211 48 % 183 639 284 609 486 549 1518 Koto-Kavoli Souranderintie 19 1922 345 1 585 546 897 9 571 0 880 303 528 56 % 106 645 188 680 352 749 1519 Työväenopiston talo Haavistontie 1-3 1916 930 1 800 1 673 835 29 292 0 843 783 942 47 % 471 434 722 510 1 224 660 1520 Uimahallirakennus Välikatu 24 0 2833 2 805 7 946 371 139 061 28 393 2 333 6 609 637 83 % 0 0 0 1521 Huoltorakennus Hinttalankatu 6 0 188 1 244 233 831 4 092 0 930 174 885 75 % 488 0 0 1521 Huoltorakennus Färmintie 23 0 40 1 036 41 459 726 0 544 21 766 53 % 9 328 15 547 27 985 1521 Huoltorakennus, uimaranta Kennonnokka 0 60 1 036 62 189 1 088 0 492 29 540 48 % 17 102 26 430 45 087 1521 Huoltorakennus, uimaranta Linnavuori 0 40 1 036 41 459 726 0 513 20 522 50 % 10 572 16 791 29 229 1521 Huoltorakennus, uimaranta Alinenjärvi 0 40 1 036 41 459 726 0 513 20 522 50 % 10 572 16 791 29 229 1522 Korjaamo Pinsiöntie 46 1977/83 902 1 024 923 909 16 168 0 722 650 907 70 % 42 024 0 0 1524 Virastotalo Harjukatu 21 1993 3909 1 754 6 856 759 119 993 34 872 1 708 6 678 266 97 % 0 0 0 1525 Asuntola Välikatu 2 1935 405 1 344 544 227 9 524 0 1 132 458 636 84 % 0 0 0 1528 Harjuniityn keskuskeittiö Lautamiehenkatu 1 2012 505 3 404 1 718 966 30 082 0 3 344 1 688 884 98 % 0 0 0 1530 Alhonniityn koulu Nokitie 3 1984 3844 1 900 7 302 880 127 800 0 1 329 5 107 134 70 % 370 026 0 0 1530 Alhoniityn koulu, laajennus Nokitie 3 1992 1547 1 900 2 939 010 51 433 0 1 260 1 949 257 66 % 255 001 0 0 1531 Emäkosken koulu + salirakennus Ruskeapäänkatu 30 1963-76 5366 1 900 10 194 395 178 402 5 692 1 483 7 957 324 78 % 0 0 0 1531 Emäkosken koulun laajennus Ruskeapäänkatu 30 2006 3298 2 000 6 595 350 115 419 0 1 755 5 787 419 88 % 0 0 0 1531 Emäkosken koulun parakki Ruskeapäänkatu 30 0 140 1 700 237 977 4 165 0 1 215 170 153 72 % 8 329 0 0 1532 Kankaantaan koulurakennus Ilkantie 6 1957/79 4230 1 800 7 613 249 133 232 340 766 3 241 099 43 % 2 468 838 3 610 826 5 894 801 1533 Koskenmäen koulu Ketolanmäenkatu 2 1951 5836 2 415 14 095 503 246 671 0 2 247 13 116 248 93 % 0 0 0 22
Kohdenro Rakennuksen nimi Osoite Rak. vuosi m2 JHA ( /m2) JHA (yht.) Kuluminen Investoinnit Tekn. ( /m2) Tekn. (yht.) Kla Kvelka Pktarve Pptarve 1533 Koskenmäen koulun parakki Ketolanmäenkatu 2 0 134 1 700 227 778 3 986 0 1 181 158 305 70 % 12 528 0 0 1534 Linnavuoren koulu Linnavuorentie 17 1947 2990 1 900 5 680 440 99 408 21 218 1 041 3 111 203 55 % 1 149 127 2 001 193 3 705 325 1534 Linnavuoren koulun Sali Linnavuorentie 17 1987 843 1 900 1 601 542 28 027 0 1 130 952 918 60 % 248 239 488 470 968 933 1536 Myllyhaan koulu Hirsimäenkatu 30 1974 4710 1 900 8 948 118 156 592 615 1 206 5 682 446 64 % 1 028 642 0 0 1537 Nokian koulu Koskenmäenkatu 8 1972 4545 1 509 6 860 178 120 053 0 1 457 6 620 071 97 % 0 0 0 1538 Nokian lukio, koulurakennus Koulutie 1 41,63,00 7248 1 900 13 769 842 240 972 0 1 340 9 709 037 71 % 618 345 0 0 1539 Nokianvirran koulu, koulurakennus Kyynikinkatu 47 1955/97 7896 1 900 15 000 921 262 516 139 629 1 229 9 704 662 65 % 1 546 029 0 0 1540 Siuron uusi koulu Kuljuntie 34 1931 480 1 800 863 915 15 119 0 1 640 787 140 91 % 0 0 0 1540 Siuron uusin koulu Kuljuntie 34 1957 505 1 900 959 405 16 790 0 1 092 551 263 57 % 168 291 312 202 600 024 1541 Siuron vanha koulu Kuljuntie 34 1904 300 1 900 569 944 9 974 0 948 284 275 50 % 143 183 228 675 399 658 1542 Taivalkunnan koulu Taivalkunnantie 575 1922/58 930 1 900 1 766 826 30 919 0 1 473 1 369 567 78 % 0 0 0 1543 Tervasuon päiväkoti/koulu Tervasuontie 5 0 1534 2 146 3 292 163 57 613 0 1 897 2 910 100 88 % 0 0 0 1544 Tottijärven koulurakennus Pajulahdentie 17 1954/78 1978 1 900 3 757 829 65 762 86 930 1 365 2 699 226 72 % 119 146 0 0 1545 Vahalahden koulu Sarkolantie 476 1913 849 1 800 1 528 049 26 741 0 1 105 938 018 61 % 208 019 0 0 1546 Vilholan koulu Toukokatu 1 1995 2053 1 900 3 900 315 68 256 0 1 368 2 808 510 72 % 116 727 0 0 1551 Alhonniityn päiväkoti Pinsiöntie 26 1989 1595 2 039 3 251 923 56 909 0 1 634 2 605 823 80 % 0 0 0 1551 Alhonniityn päiväkodin alatalo Laajanojankatu 30 0 1263 2 039 2 575 034 45 063 0 1 646 2 079 340 81 % 0 0 0 1552 Harjuniityn päiväkoti Kämppätie 8 2002 295 2 146 633 108 11 079 0 1 760 519 097 82 % 0 0 0 1554 Kankaantaan päiväkoti Vikkulankatu 6 1930/75 1600 1 932 3 090 427 54 082 9 919 1 059 1 694 450 55 % 623 371 1 086 935 2 014 063 1555 Kartanon päiväkoti Matti Kurjenkatu 1 2008 971 2 292 2 225 880 38 953 0 2 092 2 031 115 91 % 0 0 0 1556 Keskustan päiväkoti Souranderintie 16 1929/35 1961 2 909 5 704 520 99 829 0 2 858 5 604 691 98 % 0 0 0 1557 Koskenmäen päiväkoti Ruskeapäänkatu 5 1972 1580 2 039 3 221 341 56 373 0 935 1 477 990 46 % 938 016 1 421 217 2 387 620 1557 Koskenmäen päiväkoti, puurakennus Orelinkatu 6 1950 255 1 932 492 537 8 619 0 1 072 273 358 56 % 96 045 169 925 317 686 1558 Lauttalan päiväkoti Haavistontie 3 2004 1210 2 146 2 596 817 45 444 76 314 1 903 2 302 699 89 % 0 0 0 1559 Viholan päiväkoti Pyhäjärventie 18 1991/2005 1432 2 039 2 919 595 51 093 9 180 1 785 2 555 738 88 % 0 0 0 1560 Linnavuoren päiväkoti Pirkkakoivuntie 6 1944 640 1 932 1 236 171 21 633 20 022 1 119 716 253 58 % 210 875 396 301 767 152 1561 Lähdekorven päiväkoti Mukaniityntie 25 2007 1362 1 614 2 197 627 38 458 20 022 1 459 1 986 899 90 % 0 0 0 1561 Lähdekorven päiväkoti, ulkovarasto Mukaniityntie 25 2007 20 1 137 22 749 398 0 1 018 20 360 90 % 0 0 0 1562 Menkalan päiväkoti Lähteensivuntie 2 1986 590 2 527 1 491 131 26 095 134 545 2 528 1 491 752 100 % 0 0 0 1562 Menkalan päiväkoti, lisäosa Lähteensivuntie 2 1997 540 2 039 1 100 965 19 267 0 1 541 831 966 76 % 0 0 0 1563 Myllyhaan päiväkoti Rounionkatu 94 1982 1104 2 039 2 250 861 39 390 0 1 317 1 454 107 65 % 234 038 0 0 1564 Orvokin päiväkoti Räikäntie 12 2009 1086 1 944 2 111 428 36 950 0 1 808 1 963 628 93 % 0 0 0 1566 Siuron päiväkoti Kuljuntie 26 1970 250 2 147 536 665 9 392 0 1 425 356 133 66 % 46 366 0 0 1568 Terveyskeskusrakennus Maununkatu 16 1978, 2002 13988 1 935 27 060 700 473 562 89 784 1 402 19 608 054 72 % 687 471 0 0 1569 Tottijärven päiväkoti Pajulahdentie 19 1927/56 267 2 146 573 017 10 028 0 1 849 493 556 86 % 0 0 0 1570 Tyttölän päiväkoti Kyyninkatu 35 1992 738 2 039 1 504 652 26 331 0 1 444 1 065 772 71 % 62 717 0 0 1571 Avopalvelukeskus Vilhuskatu 7, vanhainkoti 1905 586 2 751 1 612 248 28 214 0 2 668 1 563 725 97 % 0 0 0 1571 Yleinen osasto + osasto III Vilhuskatu 7, vanhainkoti 82/92 9730 1 738 16 907 174 295 876 40 009 1 085 10 554 446 62 % 2 125 935 0 0 1573 Lastenkoti Lastenkuja 3 1971 890 2 039 1 814 553 31 755 39 702 1 370 1 219 016 67 % 141 898 0 0 1575 Vanhainkoti (ent. "Pöpilä") Vihnuskatu 7 1920 320 2 053 657 096 11 499 0 811 259 553 40 % 233 269 331 833 528 962 1588 Asuintalo+ateljee Ahteensivu 1 1925 200 1 585 317 042 5 548 0 666 133 219 42 % 104 562 152 118 247 231 1590 Harjuniityn päiväkoti Lautamiehenkatu 1 2012 2380 1 913 4 551 812 79 657 0 1 879 4 472 155 98 % 0 0 0 1591 Asunnottomien rivitalo Haavistontie 1 2004 300 1 561 468 247 8 194 0 1 315 394 498 84 % 0 0 0 1593 Hoitokoti Kahvimylly Kahvimyllynkatu 3 0 400 1 738 695 053 12 163 6 761 1 361 544 224 78 % 0 0 0 23
Kohdenro Rakennuksen nimi Osoite Rak. vuosi m2 JHA ( /m2) JHA (yht.) Kuluminen Investoinnit Tekn. ( /m2) Tekn. (yht.) Kla Kvelka Pktarve Pptarve 1594 Asuintalo Marskintie 5 1959 990 1 344 1 330 332 23 281 0 840 831 458 63 % 166 292 0 0 1596 Asuintalo Miharintie 9, Siuro 0 100 1 506 150 595 2 635 0 1 100 109 958 73 % 2 989 0 0 1601 Asuintalo Taivalkunnantie 575 1958 260 1 483 385 523 6 747 0 571 148 426 39 % 140 716 198 544 314 201 1602 Asuintalo, kylätalo Pappilantie 3, Tottijärvi 1947 337 1 483 499 697 8 745 0 658 221 863 44 % 152 909 227 864 377 773 1603 Vanhusten rivitalot Lukkarintie 3, Tottijärvi 1975 654 1 561 1 020 777 17 864 0 1 173 767 250 75 % 0 0 0 1610 Teollisuushalli Nokian valtatie 31 0 3465 1 250 4 329 824 75 772 708 290 1 238 4 289 872 99 % 0 0 0 1611 Kioski Pirkkalaistori 0 33 688 22 925 401 0 533 17 767 78 % 0 0 0 1612 Kioski Rautatienkatu 1 0 100 1 268 126 817 2 219 0 704 70 383 56 % 24 729 43 752 81 797 1613 Siuron teollisuusrakennus 0 0 150 1 127 169 008 2 958 0 479 71 828 43 % 54 928 80 279 130 981 1614 Huoltorakennus Viinikanniemen l,alue, Viinikanniemenkatu 1992 80 1 434 114 720 2 008 0 1 396 111 697 97 % 0 0 0 1614 sauna Viinikanniemen l,alue, Viinikanniemenkatu 1991 40 1 932 77 261 1 352 0 1 304 52 151 68 % 5 795 0 0 1614 Iso sauna Viinikanniemen l,alue, Viinikanniemenkatu 1976 96 1 932 185 426 3 245 0 1 323 127 017 69 % 12 053 0 0 1614 keittokatos Viinikanniemen l,alue, Viinikanniemenkatu 0 60 976 58 531 1 024 0 561 33 655 58 % 10 243 19 023 36 582 1614 Viinikanniemen seurustelurakennus Viinikanniemenkatu 1975 47 1 269 59 628 1 043 0 691 32 497 55 % 12 224 21 168 39 056 1614 Viinikanniemen vastaanottorakennus Viinikanniemenkatu 1985 130 1 426 185 419 3 245 0 777 101 053 55 % 38 011 65 824 121 449 1614 Vastaanottorakennus Viinikanniemen l,alue, Viinikanniemenkatu 1991 80 1 427 114 135 1 997 0 735 58 780 52 % 26 822 43 942 78 183 1614 Lomamökit 4hh 5 kpl Viinikanniemen l,alue, Viinikanniemenkatu 1996 150 1 268 190 225 3 329 0 907 136 011 72 % 6 658 0 0 1614 Viinikanniemen lomamökki 2 kpl 6hh Viinikanniemenkatu 1975 90 1 268 114 135 1 997 0 780 70 193 62 % 15 408 0 0 1614 Viinikanniemen lomamökki 2 kpl 5hh Viinikanniemenkatu 1975 80 1 268 101 453 1 775 0 780 62 394 62 % 13 696 0 0 1614 Viinikanniemen lomamökki 5 kpl 4hh Viinikanniemenkatu 1990 200 1 268 253 634 4 439 0 869 173 739 69 % 16 486 0 0 1614 Viinikanniemen lomamökki 6 kpl 3hh Viinikanniemenkatu 1975 150 1 268 190 225 3 329 0 780 116 988 62 % 25 680 0 0 1614 Lomamökit 2 hh 5 kpl Viinikanniemen l,alue, Viinikanniemenkatu 1975 30 526 15 784 276 0 360 10 812 69 % 1 026 0 0 0 Branderin torpan päärakennus Vikkulankatu 26 0 40 1 585 63 408 1 110 0 721 28 851 46 % 18 705 28 217 47 239 0 Branderin torpan piharakennus 0 0 16 630 10 087 177 0 287 4 589 46 % 2 976 4 489 7 515 0 Kylätalo Akkavuorenrinne 4 0 250 1 585 396 302 6 935 0 927 231 837 59 % 65 390 124 835 243 726 0 Sorvan leirialue, päärakennus Riihilahti, Sorva 1975 40 1 268 50 727 888 0 704 28 153 56 % 9 892 17 501 32 719 0 Sorvan leirialue, sauna Riihilahti, Sorva 0 40 1 932 77 261 1 352 0 1 111 44 425 58 % 13 521 25 110 48 288 0 Sorvan leirialue, majoitusaitta Riihilahti, Sorva 0 20 630 12 609 221 0 514 10 276 82 % 0 0 0 0 Sorvan leirialue, majoitusaitta Riihilahti, Sorva 0 20 630 12 609 221 0 514 10 276 82 % 0 0 0 0 Sorvan leirialue, ruokailukatos Riihilahti, Sorva 0 80 439 35 118 615 0 213 17 032 49 % 9 306 14 574 25 110 0 Sauna Halkoniementie 0 117 1 932 225 344 3 944 0 1 323 154 360 69 % 14 647 0 0 0 Savusauna Halkoniementie 0 40 1 932 77 261 1 352 0 1 613 64 513 84 % 0 0 0 0 Keskusurheilukentän huoltorakennus Hinttalankatu 6 1976/90 484 1 387 671 525 11 752 0 826 399 558 60 % 104 086 204 815 406 273 0 Keskusurheilukentän parakkirakennus Hinttalankatu 6 0 100 1 037 103 670 1 814 0 461 46 133 45 % 31 619 47 170 78 271 0 Myllypirtti (Siuro) Kuljuntie 3 1920 50 1 609 80 472 1 408 0 909 45 467 57 % 14 887 26 958 51 100 0 Suomenniemen entinen kunnantalo Kuljuntie 32 1958 343 1 670 572 978 10 027 0 994 340 922 60 % 88 812 174 758 346 651 0 Menkalan kentän huoltorakennus Menkalantie 1975/86 161 699 112 583 1 970 0 255 41 093 37 % 43 345 60 232 94 007 0 Kennonnokan kesäteatteri kahvio Nokian valtatie 1985 104 1 443 150 067 2 626 0 931 96 793 65 % 15 757 0 0 0 Kennonnokan kesäteatteri varastorak Nokian valtatie 1985 112 810 90 750 1 588 0 523 58 534 65 % 9 529 0 0 Yhteensä 141 713 123 1 880 266 462 335 4 663 091 1 497 142 1 396 197 785 033 74 % 17 717 840 14 966 986 26 138 113 24