Trellum Korjausvelkaindeksi Rakennusten arvojen, korjausvelan ja perusparannustarpeen vertailu 14 kaupungissa
|
|
- Aimo Salonen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Trellum Korjausvelkaindeksi 217 Rakennusten arvojen, korjausvelan ja perusparannustarpeen vertailu 14 kaupungissa Harri Isoniemi
2 Liedossa Trellum Consulting Oy Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään. 2
3 3 Trellum Korjausvelkaindeksi 217- raportin sisällysluettelo 1. JOHDANTO Tausta Korjausvelkaindeksin tavoite, sisältö ja hyödyt Sisältö KORJAUSVELKAINDEKSIN LASKENTASÄÄNNÖT JA TUNNUSLUVUT Korjausvelkaindeksi Korjausvelkaindeksissä tuotettavien tunnuslukujen määritelmä Korjausvelkaindeksin tunnuslukujen laskentapohjat ja määritelmät Korjausvelkaindeksin laskentasäännöt Korjausvelkaindeksin tunnusluvut graafisesti Korjausvelkaindeksin lähtötiedot ja toimintatapa KORJAUSVELKAINDEKSI TULOKSET VUODELTA Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Jyväskylä Lahti Kuopio Pori Joensuu Vaasa Rovaniemi Mikkeli Porvoo KORJAUSVELKAINDEKSIN TUNNUSLUKUJEN VERTAILU KAUPUNGITTAIN Omaisuuden arvot ja kuntoluokat v Rakennusten kuntoprofiilit kaupungeittain v Rakennusten ikäprofiilit kaupungeittain v Rakennusten korjausvelka ja perusparannustarve v Investoinnit, kuluminen ja myynnit ja purut v Omaisuus, korjausvelka ja perusparannustarve suhteutettuna kaupungin väkilukuun v Korjausvelan ja perusparannustarpeen nimellinen muutos v Korjausvelan ja perusparannustarpeen reaalinen muutos v Kaupunkien korjausvelkaindeksin pisteluvun muutos v YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖS LIITE 1: Kaupunkikohtaisen Trellum Arvotietojen yhteenvetotaulukon tulkinta. 19 LIITE 2: Keskeisiä käsitteitä
4 1. JOHDANTO Tausta Syksyllä 27 päättyi ensimmäinen Trellum Korjausvelkaindeksi -selvitys, jossa luotiin säännölliseen korjausvelan seurantaan ja vertailuun liittyvä informaatiopalvelu. Ensimmäisessä Trellum Korjausvelkaindeksi- raportoinnissa oli mukana kahdeksan suurta kaupunkia ja nyt järjestyksessään 11. vertailussa ja palvelussa oli mukana kaikkiaan 14 kaupunkia. Korjausvelan laskenta pohjautuu rakennusten teknisten ja jälleenhankinta-arvojen kautta saataviin nyky- ja tavoitekuntoa kuvaaviin tunnuslukuihin, jolloin se mahdollistaa omaisuuden liittyvien korjausvelan sekä muiden investointitarpeiden karkean tason tarkastelun ja laskennan suuristakin omaisuuseristä. Trellum Korjausvelkaindeksin ideana on näiden arvojen kautta tarkastella nykykunnon ja tavoitekunnon välistä erotusta, kun tavoitekuntoa tarkastellaan kahdesta eri näkökulmasta eli omaisuudesta tinkimisen (korjausvelka) sekä välittömien investointitarpeiden näkökulmasta (perusparannustarve). Rakennusten teknisten ja jälleenhankinta-arvojen vuosittaisen päivittämisen kautta voidaan myös laskea, miten korjausvelka sekä perusparannustarve ovat muuttuneet omaisuuteen kohdistuvien toimenpiteiden eli investointien, kulumisen sekä mahdollisten myyntien ja purkujen seurauksena. Korjausvelkaindeksistä on vuosien saatossa kehittynyt kokonaisvaltainen omaisuudenhallinnan työkalu, joka tuottaa tietoa kiinteistöomaisuudesta ja sen kehityksestä omaisuuteen tehtyjen toimenpiteiden tuloksena. Useissa kaupungeissa omaisuuteen liittyviä tarpeita tunnistetaan yhä enemmän, mikä näkyy aktiivisena omaisuuden tarkasteluna, jossa otetaan kantaa mitä omaisuutta halutaan omistaa ja mistä luopua. Näin kaupungeissa halua ja kykyä omistaa rakennuksia on alettu tarkastelemaan aiempaa tarkemmin ja tarkasteluiden pohjana korjausvelkaindeksiin liittyvät tunnusluvut ovat antaneet hyvän pohjatiedon toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Korjausvelkaindeksi laskettavine tunnuslukuineen auttaa hahmottamaan koko omaisuuteen liittyviä tarpeita ja ennen kaikkea säännöllisellä vuosittain toistuvalla tarkastelulla, tuottamaan tietoa omaisuuteen kohdistuneiden toimenpiteiden vaikuttavuudesta. Omaisuuteen liittyvät ongelmat kaatuvat aina viimekädessä tilayksiköiden vastuulle ja tämä vuosittain tehtävä vertailu antaa tietoa kokonaisvaltaiseen omaisuudenhallintaan. Korjausvelan sekä muiden omaisuudesta laskettujen tunnuslukujen raportointi ja vuositason seuranta antavat kaupungeille hyvän tietopohjan omaisuuteen kohdistuvan päätöksenteon tueksi. Säännöllinen ja jatkuva informaatio tuottaa myös tuloksen, mihin tehdyt toimenpiteet ja päätökset ovat johtaneet ja näin luo käyttökelpoisen työkalun kaupunkien omaisuuden hallintaan.
5 Korjausvelkaindeksin tavoite, sisältö ja hyödyt Trellum Korjausvelkaindeksi - tuottaa kiinteistöomaisuuteen liittyviä tunnuslukuja, joilla omaisuuteen toteutettujen toimenpiteiden jälkeen 1. voidaan luotettavasti seurata rakennusten arvojen ja korjausvelan sekä peruskorjaus- sekä perusparannustarpeen kehittymistä kaupungeittain (aikasarjana), 2. saadaan luotettavasti vertailtua eri tunnuslukujen kehittymistä kaupunkien välillä (poikkileikkausvertailut) sekä 3. saadaan tietoa omaisuuden arvoon vaikuttavista tekijöistä kaupungeittain (kuluminen, investoinnit, myynnit ja purut) Vuosittain toistuva palvelu pohjautuu syksyllä 27 päättyneeseen Trellum Korjausvelkaindeksi 26 selvitykseen, jossa tuotettiin säännölliset omaisuudesta raportoitavat tunnusluvut yhteistyössä hankkeessa olevien kaupunkien kanssa. Ensimmäisessä hankkeessa olivat mukana Helsinki, Espoo, Tampere, Jyväskylä, Joensuu, Vaasa, Kotka ja Mikkeli. Hankkeessa tuotettiin kaupunkien kanssa yhteinen konsepti (tietojen keräys, tarvittaessa päivitys ja raportointi), jolla omaisuuteen liittyvä seuranta ja vertailu voidaan vuosittain toteuttaa varsin kevyellä tietojen keruulla. Trellum Korjausvelkaindeksi- hankkeessa luotiin 1. laskentasäännöt sekä käsitteet omaisuuden tunnuslukujen ja tietojen keräykseen sekä laskentaan 2. ohjeistus vuosittain tehtävälle tietojen keruulle eli miten ja mitä tietoja kaupungeista vuosittain kerätään, jotta laskentasääntöjen mukaiset tiedot saadaan kunnista tuotettua 3. malliraportit (kaupunkivertailu, kaupunkikohtainen aikasarja), joilla edistetään omaisuuden hallintaa vertailussa mukanaolevissa kunnissa Kaupungeista kerätään vuosittain tarvittavat tiedot tunnuslukujen laskentaan, joiden pohjalta seurataan kaupunkien omaisuuden tunnuslukujen kehitystä. Kaupunkien määrä on aina vuosittain toistuvassa vertailussa vakiintunut noin kaupunkiin.
6 Korjausvelkaindeksin hyödyt jatkuva vuosittain toistuva työkalu ja informaatiopalvelu omaisuuden hallinnan tueksi 2. omaisuuden hallintaan liittyvän käsitteistön ja tunnuslukujen yhtenäistäminen 3. tietoisuuden lisääminen omaisuuden arvojen sekä korjausvelan kehityksestä eri sidosryhmille (poliitikot, media, kaupunkien henkilökunta sekä palveluita käyttävät kansalaiset) 4. kokonaisvaltaisen omaisuuden hallinnan helpottaminen 1.3 Sisältö Tämä vuoden 217 tunnusluvuista laskettu korjausvelkaindeksiraportti koostuu kolmesta eri osasta eli 1) korjausvelkaindeksin laskentasääntöjen kuvauksesta, 2) kaupunkikohtaisista tunnusluvuista sekä 3) kaupunkikohtaisesta vertailusta. Raportin ensimmäinen osa on vakio. Muut osat muodostuvat aina vuosittain laskettujen tunnuslukujen kautta. Raportin toisessa luvussa käydään läpi Korjausvelkaindeksin käsitteet ja tunnuslukujen laskenta. Tässä kuvataan säännöllisen vertailun konsepti sekä tunnuslukujen muodostamiseen liittyvät laskentasäännöt sekä sisällöt. Kolmannessa luvussa on jokaisesta kaupungista laskettu nyt määritellyillä laskentasäännöillä vuoden 217 vertailun tunnusluvut. Vuoden 213 vertailuun uutena tarkasteltavana suureena tuli myös omaisuuden ikäprofiili, jota tässä vertailussa on edelleen jatkettu. Neljännessä osassa vertaillaan kaupunkeja nyt laskettujen tunnuslukujen avulla ja raportin lopussa olevissa liitteissä on vielä lyhyt kuvaus lasketuista kaupunkikohtaisen yhteenvedon tunnusluvuista sekä erikseen vielä lyhyt käsiteluettelo keskeisimmistä käsitteistä. Raportin on tehnyt ja tunnusluvut laskenut VTK Tommi Isoniemi ja TkL VTM Harri Isoniemi Trellum Consulting Oy:stä.
7 7 2. KORJAUSVELKAINDEKSIN LASKENTASÄÄNNÖT JA TUNNUSLUVUT 2.1 Korjausvelkaindeksi Korjausvelkaindeksi on luonteeltaan portfolioindeksi, joka mittaa joko omistettujen tai käytettyjen rakennusten vuosittaista korjausvelan muutosta. Korjausvelkaindeksi kuvaa kulumisen ja omaisuuteen suoritettujen toimenpiteiden jälkeistä rakennusten kunnon ja investointitarpeen muutosta koko kiinteistöomaisuudessa. Mikäli rakennuksiin ei investoida riittävästi, syntyy rakennuksiin korjausvelkaa, joka kulumisen jatkuessa näkyy myös kasvaneena perusparannustarpeena kaikkien omistettujen tai käytettyjen (portfolio/salkku) rakennusten tasolla. Korjausvelkaindeksi mittaa vuosittain sitä, miten korjausvelka sekä perusparannustarve ovat tarkasteltavassa kiinteistösalkussa kehittyneet. Keskeisimmät korjausvelkaan sekä perusparannustarpeeseen vaikuttavat tekijät ovat 1) rakennusten kuluminen, 2) kaikki rakennuksiin kohdistuneet investoinnit sekä suuremmat kunnossapitotyöt, 3) rakennusten myynnit ja purut sekä 4) rakentamisen kustannustason muutos Korjausvelkaindeksi tunnusluvut on luotu yhteistyössä Trellum Consulting Oy:n sekä Helsingin Tilakeskuksen, Espoon Tilapalveluyksikön, Tampereen Tilakeskuksen, Jyväskylän Tilapalvelun, Joensuun Tilakeskuksen, Vaasan Talotoimen, Kotkan Tilapalvelun sekä Mikkelin kaupungin Tilahallinnon kanssa. Varsinaisesta käytännön laskennasta ja konseptin luonnista on vastannut Trellum Consulting Oy. 2.2 Korjausvelkaindeksissä tuotettavien tunnuslukujen määritelmä Korjausvelkaindeksissä tuotetaan kolme erillistä omaisuuden hallintaan liittyvää tunnuslukua, joiden kehitystä korjausvelkaindeksissä seurataan. Tunnusluvut ovat, 1) Korjausvelka 2) Peruskorjaustarve sekä 3) Perusparannustarve Korjausvelka kuvaa määritelmällisesti sitä, kuinka paljon koko salkun rakennuksista on vuosien saatossa tingitty rahaa, jotta ne olisivat fyysisesti tämän päivän käyttöä vastaavassa kunnossa. Korjausvelka tuotetaan koko salkusta ja varsinaisen indeksin laskentaa varten lähtötilanteessa tuotettava luku on korjausvelka ( ) koko salkussa.
8 8 Peruskorjaustarve puolestaan kuvaa sitä, kuinka paljon salkun huonokuntoisiin rakennuksiin tulisi investoida rahaa, jotta ne olisivat alkuperäiseen tasoon nähden erinomaisessa kunnossa. Peruskorjaustarve ei määritelmällisesti sisällä niitä investointeja, joilla rakennukset nostetaan tämän päivän toiminnalliseen tai lainsäädännölliseen tasoon. Peruskorjaustarve ( ) tuotetaan koko salkussa. Perusparannustarve taas kuvaa määritelmällisesti sitä, kuinka paljon huonokuntoisiin rakennuksiin tulisi koko salkun tasolla investoida rahaa, jotta ne olisivat tämän päivän uusien käyttötarkoitukseltaan vastaavien rakennusten tasoisessa kunnossa. Perusparannustarve sisältää myös toiminnalliset muutokset eli ne toimenpiteet, joilla rakennukset saadaan vastamaan tämän päivän toiminnallisia ja lainsäädännöllisiä vaatimuksia. Seuraavassa kuvassa hahmotellaan korjausvelan, peruskorjaustarpeen sekä perusparannustarpeen lähtökohdat. Kuva 2.3.1: Omaisuuden tunnuslukujen lähtökohta Omistaja Rakennusten olemassa olevien ominaisuuksien ylläpitäminen Korjausvelka Käyttäjä Palvelutarpeen ja lainsäädännön muutos Rakennusten kunto huononee toiminnallisten muutostöiden tarve Peruskorjaustarve Perusparannustarve Korjausvelkaindeksin tunnusluvut lasketaan siis koko salkun tasoisina ja ne kuvaavat karkeasti omaisuuden korjausvelkaa sekä edellä mainituista lähtökohdista laskettuja peruskorjaus- ja perusparannustarvetta. Vertailussa ja aikasarjassa tarkastelu koskee etenkin korjausvelkaa sekä perusparannustarvetta ja näiden tunnuslukujen vuosimuutosta.
9 9 2.3 Korjausvelkaindeksin tunnuslukujen laskentapohjat ja määritelmät Korjausvelkaindeksin tunnusluvut lasketaan rakennusten jälleenhankinta- ja teknisten arvojen pohjalta saaduista tunnusluvuista. Koko salkun osalta arvot tuotetaan lähtötilanteessa rakennustasoisina, josta ne summataan rakennuksista lasketun portfolion eli koko salkun/omaisuuden tasolle. Määritelmällisesti laskennan pohjana käytetyt arvot ja termit ovat seuraavat: Jälleenhankinta-arvo (jälleenhankintahinta, uudishinta 1 ) kuvaa sitä rahamäärää, joka tarvitaan uuden vastaavan rakennuksen rakentamiseen. Uusissa rakennuksissa jälleenhankinta-arvo saadaan lähtötilanteessa määritellyn investoinnin kautta eli kuinka paljon rahaa rakennuksen rakentamiseen on kaikkiaan käytetty. Uudehkoissa rakennuksissa (ikä < 1 vuotta) jälleenhankinta-arvo voidaan lähtötilanteessa niin ikään määritellä investoinnin kautta indeksoimalla alkuperäinen investointi rakennuskustannusindeksillä haluttuun tarkasteluajankohtaan. Vanhoissa rakennuksissa jälleenhankinta-arvo puolestaan määritellään arvioimalla 2 olosuhteiltaan ja ominaisuuksiltaan vastaavan rakennuksen rakentamisesta aiheutuvat kustannukset. Tekninen arvo (tekninen nykyarvo, nykyarvo, nykyhinta 3 ) kuvaa sitä arvoa, joka saadaan, kun rakennuksen jälleenhankinta-arvosta vähennetään rakennuksen iän, käytön, kulumisen, käyttökelpoisuuden alenemisen ja vanhanaikaisuuden johdosta tapahtunut arvon aleneminen. Tekniseen arvoon vaikuttavat rakennuksen kunto ja suoritetut toimenpiteet sekä vuosittainen kuluminen. Rakennusten kuluminen (vuosittainen korjausvastuu). Rakennus alkaa kulua välittömästi valmistumisen jälkeen. Teknisessä arvossa osa rakennuksesta on ns. kulumatonta tai sen pitoikä on teoriassa erittäin pitkä (>1 v). Kulumattomaan osuuteen luetaan yleensä rakennuksen perustukset, vaippa sekä runkorakenteet. Yleisesti kulumattomana osuutena käytetään 3 % rakennuksen jälleenhankinta-arvosta (vaihtelee esim. puurunkoiset 1 % - kalliosuojat 5 %). Loppu (keskimäärin 7 %) kuluu käytetystä poistomallista riippuen, joista yleisimpiä ovat, 1) lineaarinen kuluminen esim. 7 % / 4 vuotta, jolloin vuosittainen korjausvastuu on 1,75 % 2) toisen asteen yhtälö (x 2 ) jolloin esim. 7 % / 35 vuotta, jolloin vuosittainen korjausvastuu vaihtelee,4 % - 4,5 % vuodessa 3) rakennusosittainen kuluminen, jolloin rakennusosat poistavat itsensä eri pitoiällä (esim. 1 % uudishinnasta 1 vuotta, 1 % uudishinnasta 2 vuotta, 3 % uudishinnasta 3 vuotta ja 2 % uudishinnasta 4 vuotta). Tässä arvioidaan 1 Haahtela - yhtiöiden rekisteröimä termi. 2 Uusien (investointien kautta) ja uudehkojen rakennusten jälleenhankinta-arvon pohjalta (indeksoitu investointi) voidaan arvioida vanhojen rakennusten jälleenhankinta-arvo huomioimalla hanketekijällä (,8 1,5) rakennuksen ikä sekä varustelutaso tai käyttämällä Haahtela-Kehitys Oy:n julkaisemaa Talonrakennusten kustannustieto - kirjaa, jossa on mm. arvioitu käyttötarkoituskohtaisia uudishintoja (jälleenhankinta-arvoja) eri rakennustyypeistä. Myös tähän arvoon tulee soveltaa hanketekijää kuvaamaan rakennusten ikää ja varustelutasoa. 3 Haahtela - yhtiöiden rekisteröimä termi
10 1 7 %:lle rakennuksen rakennusosista eripituiset pitoiät. Kun rakennusosa on kulunut loppuun, poisto pienenee. Kuva 2.3.2: Rakennuksen kuluminen ja kuntoluokan kehittyminen erilaisilla kulumisolettamuksilla (-4 vuotta ja muutos % / vuodessa) 4 1% 95% 9% 85% 8% 75% 7% 65% 6% 55% 5% 45% 4% 35% 3% rakennusosa Lineaarinen X2 Kuntoluokka - % (Kla) (tekninen arvo / jälleenhankinta-arvo), kuvaa rakennuksen kuntoa arvioituna teknisen ja jälleenhankinta-arvon kautta. Kun rakennuksen tekninen arvo jaetaan jälleenhankinta-arvolla, saadaan tunnusluku, joka yleisemmin vaihtelee 3 % - 1 % välillä. Näistä arvoista voidaan muodostaa rakennusten kuntoluokat seuraavasti. < 5 % rakennuksen kunto heikko 5 % - 6 % rakennuksen kunto välttävä 6 % - 75 % rakennuksen kunto tyydyttävä 75 % - 9 % rakennuksen kunto hyvä > 9 % rakennuksen kunto erinomainen Trellum Kuntoprofiili kuvaa koko salkun tasolla, miten omaisuus on jakautunut eri kuntoluokkiin. Kuntoprofiilista nähdään eri kuntoluokan rakennusten lukumäärät, pinta-alat ja näiden suhteelliset osuudet koko salkussa. Trellum Ikäprofiili kuvaa koko salkun tasolla, miten omaisuus on jakautunut eri vuosina rakennettuihin rakennuksiin. Ikäprofiilista nähdään eri ikäluokkina valmistuneiden rakennusten lukumäärät, pinta-alat ja näiden suhteelliset osuudet koko salkussa. 4 Kuvan esimerkit on laskettu edellisellä sivulla olevilla oletuksilla.
11 Korjausvelkaindeksin laskentasäännöt Korjausvelkaindeksin laskemista varten määritellään salkkutasolta laskettaville tunnusluvuille halutut tavoitetasot. Laskenta pohjautuu rakennuksen nykykunnon ja asetetun tavoitekunnon välisiin eroihin. Laskennan pohjana käytettävät lähtö- ja tavoitetaso kuntoluokat (Kla) ovat seuraavat: 1) Korjausvelka: lähtötason Kla < 75 % -> tavoitetason Kla 75 % Korjausvelan määrittelyä varten salkun kaikista kuntoluokaltaan alle 75 % rakennuksista lasketaan kuinka paljon rahaa rakennuksiin tulisi laittaa, jotta saavutetaan 75 % tavoitetaso. Tavoitteena oleva kuntoluokka on alalla yleisesti vakiintunut tavoitetaso korjausvelan laskennalle. Tämän jälkeen lasketaan koko salkun tasolla korjausvelka ( ). Korjausvelka lasketaan siis koko salkun tasolla seuraavasti n(kla < 75 %) 1. Korjausvelka = Σ ((jha x 75 %) (tekninen arvo)) i=1 2) Peruskorjaustarve: lähtötaso Kla < 6 % -> tavoitetason Kla 9 % Peruskorjaustarpeen määrittelyä varten salkun kaikkien kuntoluokaltaan alle 6 % rakennuksista lasketaan kuinka paljon rahaa rakennuksiin tulisi laittaa, jotta saavutetaan 9 % tavoitetaso. Oletuksena on, että peruskorjauksessa uusitaan rakennusosia lähes uudenveroiseksi, jolloin tavoitetasona on lähes uusi vastaava rakennus. Jälleenhankinta-arvosta laskettavat korjausasteet vaihtelevat tällöin 3 % - 6 %, riippuen laskennan lähtötason kuntoluokasta. Peruskorjaustarve lasketaan koko salkun tasolla seuraavasti n(kla < 6 %) 2. Peruskorjaustarve = Σ ((jha x 9 %) (tekninen arvo)) i=1 3) Perusparannustarve: lähtötason Kla < 6 % -> tavoitetason Kla 12 % Perusparannustarpeen määrittelyä varten salkun kaikkien kuntoluokaltaan alle 6 % rakennuksista lasketaan kuinka paljon rahaa rakennuksiin tulisi laittaa, jotta saavutetaan 12 % taso. Oletuksena on, että perusparannuksessa rakennusta uusitaan tämän päivän tarvetta ja lainsäädäntöä vastaavaksi, jolloin investointi sisältää sellaisia toiminnallisia muutoksia, joita rakennuksessa ei alun perin ole ollut. Tämä nostaa myös korjausastetta. Tässä jälleenhankinta-arvosta laskettavat korjausasteet vaihtelevat 6 % - 9 % riippuen lähtötason kuntoluokasta. Peruskorjaustarve lasketaan näin koko salkun tasolla seuraavasti 3. Perusparannustarve = Σ i=1 n(kla < 6 %) ((jha x 12 %) (tekninen arvo))
12 12 Varsinainen korjausvelkaindeksin tunnuslukujen muutos lasketaan seuraavasti: 4. Korjausvelan muutos % = Korjausvelka korjausvelka t t-1 korjausvelka X 1 t-1 5. Perusparannustarpeen muutos % = perusparannustarve t perusparannustarve t-1 perusparannustarve t-1 X 1 Lähtötilanteessa vuosi 25 on 1, jolloin varsinaisella korjausvelkaindeksillä kuvataan, miten korjausvelka vuosittain muuttuu perusvuoteen 25. Tämän jälkeen korjausvelkaindeksi lasketaan aina vuosittain seuraavasti. 6. Korjausvelkaindeksi = t 1 + Korjausvelka t korjausvelka t-1 korjausvelka t-1 X korjausvelkaindeksi t-1 Vastaavalla tavalla lasketaan myös perusparannustarpeen vuotuinen muutos koko salkussa.
13 Korjausvelkaindeksin tunnusluvut graafisesti Laskettavia tunnuslukuja voidaan tarkastella myös graafisesti, kun tarkastelulähtökohdaksi otetaan rakennuksen kuluminen sekä nykykunnon ja tavoitekunnon välinen suhde eli kuntoluokka. Kuva 2.5.1: Rakennuksen kuluminen ja kulumisen pohjalta lasketut omaisuuden tunnusluvut 12 % Perusparannustarve Kuluminen = nykykunto Tekn./JHA = kuntoluokka 1 % 9 % 75 % 6 % 3 % Korjausvelka Peruskorjaustarve Peruskorjaus Korjausaste Kunnossapitotarve Peruskorjausikä ikä vuodet Rakennuksen ajallista kulumista voidaan siis tarkastella rakennuksen kuntoluokan eli nykykunnon kehittymisen kautta (tekninen/jälleenhankinta-arvo). Uuden rakennuksen kuntoluokka ja nykykunto ovat lähtötilanteessa 1 % ja välittömästi valmistumisensa jälkeen rakennus alkaa kulua jolloin kuntoluokka ja nykykunto vuosittain laskevat. Kuviossa rakennuksen oletuskuluminen on 1,75 %, vuodessa ja kun rakennus saavuttaa 4 vuoden iän, on rakennuksesta jäljellä enää perustus- ja runkorakenteet eli rakennuksen pitkäikäisimmät osat, jonka jälkeen oletuskuluminen laskee,5 % vuodessa (arvio 2 vuoden pitoaika). Tähän rakennuksen elinkaareen (nykykunnon kehitys) voidaan hahmottaa kaksi ajallista ja laskennallisesti merkittävää kohtaa. Ensimmäinen merkittävä kohta saavutetaan rakennuksen ollessa 13 vuotta vanha, jolloin rakennuksen lineaarisen kulumisen mallissa nykykunto saavuttaa 75 % kuntoluokan. Tämän kuntoluokan jälkeen rakennukseen muodostuu korjausvelkaa eli nykykunto alittaa korjausvelan lähtötason, joka fyysisesti tämä näkyy noin vuotta vanhoissa rakennuksissa rakennuksen lisääntyneenä kunnossapitotarpeena. Toinen laskennallisesti merkittävä kohta saavutetaan 23 vuoden kohdalla, jolloin pelkkä kunnossapito ei rakennukseen välttämättä riitä, vaan rakennus on peruskorjaus-/perusparannustarpeessa. Käytännössä peruskorjaus/perusparannusinvestointi toteutetaan noin 25 4 vuoden iässä, jolloin rakennuksen kuntoluokka asettuu noin 3 55 % väliin. Mitä myöhemmin investointi toteutetaan, sitä kalliimmaksi peruskorjaus/perusparannus yleensä tulee. Jos rakennus korjataan alkuperäistä tasoa vastaavaan sisältöön, voidaan puhua peruskorjaustarpeesta, jolloin peruskorjaustarve saadaan alle 6 %
14 14 nykykunnon alittavista rakennuksista nostamalla ne 9 % tavoitetasoon. Perusparannuksessa rakennus puolestaan uudistetaan tämän päivän uuden käyttötarkoitukseltaan vastaavan rakennuksen mukaisen toiminnalliseen ja laadulliseen tasoon, jolloin toiminnallisten muutosten johdosta perusparannusinvestoinnin tavoitetaso (12 %) ylittää rakennuksen alkuperäisen rakentamiskustannustason. Perusparannustarve saadaan siis alle 6 % kuntoluokan rakennuksissa nykykunnon ja 12 % tavoitekunnon välisenä erotuksena. Investoinnin korjausaste saadaan, kun toteutunut investoinnin hinta suhteutetaan rakennuksen investoinnin jälkeiseen jälleenhankinta-arvoon. Toiminnallisten muutosten johdosta korjausaste saattaa nousta huomattavan korkeaksikin, mutta silti investoinnin neliöhinta saattaa jää alle täysin uuden rakennuksen investointikustannusta. Jossain vaiheessa rakennus saattaa tulla niin huonoon kuntoon tai toiminnallisten muutosten tarve olla niin suuri, että vanhan korjaaminen ei kannata, jolloin järkevämpää on purkaa vanha rakennus ja rakentaa täysin uusi tarpeita vastaava rakennus tilalle. Omaisuuden tunnuslukujen laskennassa erittäin tärkeässä osassa ovat siis määritellyt rakennusten arvot, joista arvotietojen lisäksi saadaan myös tieto rakennuksen nykykunnosta, jolloin nykykunnon ja tavoitekunnon mukaiset laskelmat ja tunnusluvut saadaan tuotettua.
15 Korjausvelkaindeksin lähtötiedot ja toimintatapa Korjausvelkaindeksin laskentaa varten kaupungeista kerätään rakennusten tekniset - sekä jälleenhankinta-arvot vuosittain. Korjausvelkavelkaindeksin laskentaa varten rakennusten arvot päivitetään vuosittain jälkilaskennalla, kuvaamaan edellisen vuoden lopun tilannetta seuraavasti. 1. indeksoidaan tekninen sekä jälleenhankinta-arvo (rakennuskustannusindeksillä tai muulla vastaavalla indeksillä) 2. vähennetään rakennusten kuluminen halutulla poistotavalla 3. lisätään kaikki investoinnit jälkilaskennalla (uudet ja perusparannukset) ja rakennuksittain lisätyille perusparannusinvestoinneille määritellään vielä tarvittaessa erilliset poistoajat investoinnin laajuudesta riippuen. 4. poistetaan omaisuudesta edellisvuonna myydyt ja puretut kohteet 5. tarkistetaan investoitujen rakennusten arvot vielä erikseen Kaupunkien laskentatavat rakennusten teknisten ja jälleenhankinta-arvojen määritykseen vaihtelevat jonkin verran, jolloin korjausvelan absoluuttisen rahamäärän vertailut kaupungeittain eivät aina täysin ole vertailukelpoisia keskenään. Teknisen ja jälleenhankinta-arvon määritykseen ei ole olemassa yleispätevää ohjeistusta, jolloin määritystapojen vaihdellessa myös korjausvelka ja perusparannustarpeen tunnusluvut vaihtelevat kaupungeittain. Korjausvelkaindeksi mittaa luotettavasti korjausvelan suuntaa, koska kaupungit määrittelevät rakennusten arvot yleensä samojen periaatteiden mukaisesti joka vuosi. Korjausvelkaindeksistä saadaan luotettavaa tietoa kaupunkikohtaisesta korjausvelan kehittymisestä, jolloin muutoksen syitä voidaan analysoida luotettavasti kaupungeittain. Vuosittain tapahtuva korjausvelkaindeksin laskenta tapahtuu seuraavasti. Kuva 2.5.1: Trellum Korjausvelkaindeksin toimintatapa
16 Toimintatapa: 16 1 Kaupungit toimittavat vuosittain tarvittavat tiedot (investoinnit, myynnit ja purut) ja päivittävät arvotiedot osana omaa toimintaa. 2 Lähtö- sekä arvotiedot toimitetaan Trellum:n, jossa tiedot tallennetaan ja tarkistetaan. Trellum voi lähtötilanteessa tuottaa myös arvojen määrityksen sekä vuosittaisen päivityksen ulkoistettuna palveluna. 3 Trellum:ssa arvotiedot jalostetaan ja tiedoista tuotetaan tässä hankkeessa luodut tunnusluvut sekä raportit ja vertailut kaupunkien käyttöön. 4 Kaupunkien kesken voidaan tarvittaessa pitää yhteinen tai osallistujakaupungissa kaupunkikohtainen purkutilaisuus omaisuuden arvojen, korjausvelan sekä korjausvelkaan vaikuttavien tekijöiden kehityksestä. 5 Kaupungit tekevät johtopäätökset sekä suunnittelevat ja esittävät toimenpiteet sekä informoivat tarvittavia sidosryhmiä omaisuuden arvon ja korjausvelan sekä investointitarpeen kehityksestä hankkeessa luodun informaation avulla. 6 Toimenpiteiden seurantaa varten seuraavan vuoden alussa tarvittavat aineistot kerätään ja kierros lähtee uudelleen.
17 17 3. KORJAUSVELKAINDEKSI TULOKSET VUODELTA 217 Vuoden 217 korjausvelkaindeksissä on mukana kaikkiaan 13 kaupunkia. Seuraavassa käydään seuraavien kaupunkien edellä kuvatut tunnusluvut suorassa omistuksessa olevista rakennuksista. Alla kaupungeittain on vielä kuvattu, kuka lähtötilanteen arvot on tuottanut, vuosittainen päivitys ja mistä lähtien korjausvelan aikasarja on olemassa sekä lisäksi mistä vuodesta lähtien kaupunki on ollut mukana korjausvelkaindeksi- palvelussa ja vertailussa. Taulukko 3.1: Trellum Korjausvelkaindeksi- kaupungit v. 217 kaupunki arvot päivitys aikasarja* Trellum Kvelkaind.** 1 Helsinki kaupunki itse kaupunki itse v v Espoo Trellum Trellum v v Tampere Haahtela Haahtela v v Vantaa Trellum kaupunki itse v v Oulu Haahtela Haahtela v v Jyväskylä Haahtela Haahtela v v Lahti Haahtela Haahtela v v Kuopio Haahtela/Trellum Haahtela v v Pori Haahtela Haahtela v v Joensuu Trellum kaupunki itse v v Vaasa Haahtela Haahtela v v Rovaniemi Haahtela/Trellum Haahtela v v Mikkeli Trellum Trellum v v Porvoo Trellum Trellum v v * aikasarjan aloitus ** Trellum Korjausvelkaindeksi- aloitusvuosi Yllä olevassa taulukossa kaupungit ovat väestöpohjan mukaisessa suuruusjärjestyksessä. Vuoden 217 vertailuun uutena kaupunkina osallistuu Jyväskylän kaupunki, joka kuitenkin on ollut mukana vertailussa aiemminkin. Kaupungeittain on seuraavissa luvuissa kuvattu o rakennusten arvojen, korjausvelan sekä investointitarpeen yhteenvetotaulu 5 : lähtötilanne vuonna 216 ja tilanne vuonna 217 sekä muutos arvoissa, korjausvelassa sekä peruskorjaus- ja perusparannustarpeessa. o Rakennusten kuntoprofiili 217 ja kuntoluokkien muutos vuodesta 216 o Rakennusten ikäprofiili 217 o Korjausvelan ja perusparannustarpeen kunkin tarkasteluvuoden hintataso sekä reaalihintainen (vuoden 217 hintataso) sekä näiden muutos o Indeksoitu korjausvelan sekä perusparannustarpeen muutos o kaupunkikohtaisten tunnuslukujen jälkeen luvussa neljä on em. tunnuslukuja vertailtu kaupunkien välillä 5 Kaupunkikohtaisen yhteenvetotaulun tunnuslukujen tulkinta on kuvattu tarkemmin liitteessä 1.
18 3.1 Helsinki 18 Taulukko 3.1.1: Helsingin vuoden 216 rakennusten arvojen, korjausvelan ja perusparannustarpeen 6 lähtötilanne (kpl, m2,, /m2, %) Trellum Arvotietojen yhteenveto 216 Lkm Pinta-ala /m2 Jha Tekn.arvo Kuntoluokka 64,81 % Kuluminen /v, /m2/kk ,66 Kuluminen/jha-% 2,51 % Investoinnit 216 /v, /m2/kk Uudet M/P kvelka M/P perusparannustarve Kvelka 75% Peruskorjaustarve <6% talot Tavoite 9% Perusparannustarve <6 % talot Tavoite 12 % Taulukko 3.1.2: Helsingin vuoden 217 rakennusten arvojen, korjausvelan sekä perusparannustarpeen tunnusluvut (kpl, m2,, /m2, %) Trellum Arvotietojen yhteenveto 217 Lkm Pinta-ala /m2 Jha Tekn.arvo Kuntoluokka 65,11 % Kuluminen /v, /m2/kk ,35 Kuluminen/jha-% 2,5 % Investoinnit 217 /v, /m2/kk ,47 Uudisinvestoinnit M/P kvelka M/P perusparannustarve Kvelka 75% Peruskorjaustarve <6% talot Tavoite 9% Perusparannustarve <6 % talot Tavoite 12 % Taulukko 3.1.3: Rakennusten arvojen ja korjausvelan muutos v (, %) Muutos Pinta-ala Jha Tekn.arvo Kvelka Pptarve m2/ % -3,9 % 6,5 % 7, % 5,2 % 5,8 % 6 Helsingin kaupungin arvonmäärittely poikkeaa jonkin verran muista kaupungeista, jolloin Helsingin kaupungilta ei erikseen raportoida peruskorjaustarvetta vaan perusparannustarpeen tavoitetasoksi on määritelty 1 %.
19 19 Taulukko 3.1.4: Helsingin Trellum Kuntoprofiili vuonna 217 ja muutos vuodesta 216 vuoteen 217 (kpl, m2, m2/kpl, %) Trellum kuntoprofiili 217 %-Osuus Muutos Kuntoluokka lkm m2 m2/lkm %/kpl %/m2 kpl m2 < 5 % % 35 % -6 % -1 % 5 % - 6 % % 12 % -7 % -15 % 6 % - 75 % % 17 % -6 % -11 % 75 % - 9 % % 15 % -4 % -1 % > 9% % 2 % -9 % 4 % Yhteensä % 1 % -6 % -4 % Kuva 3.1.1: Helsingin Trellum Kuntoprofiili vuonna 217 (m2) Pinta-ala 217 < 5 % 5 % - 6 % 6 % - 75 % 75 % - 9 % > 9% Kuva 3.1.2: Helsingin Trellum Kuntoprofiilin muutos v (m2) Pinta-alan muutos <5 % 5 % - 6 % 6 % - 75 % 75 % - 9 % > 9 % Taulukko 3.1.5: Korjausvelka ja perusparannustarve kuntoprofiileittain (m2,, /m2, %) Kvelka ja perusparannustarve kuntoprofiileittain 217 Kuntoluokka m2 Kvelka /m2 Pptarve /m2 Kvelka % Ppt % <5 % % 77 % 5 % - 6 % % 23 % 6 % - 75 % % Yhteensä % 1 % Koko om
20 2 Taulukko 3.1.6: Helsingin Trellum Ikäprofiili vuonna 217 (kpl, m2, m2/kpl) Trellum Ikäprofiili 217 %-osuus Ikäjkauma lkm m2 m2/lkm %/kpl %/m2 < % 5 % % 6 % % 1 % % 13 % % 34 % % 18 % > % 13 % Yhteensä % 1 % Valmistusvuoden mediaani 196 Kuva 3.1.3: Helsingin Trellum Ikäprofiili v. 217 (lkm, m2) Lkm Pinta-ala Taulukko 3.1.7: Helsingin korjausvelka v. 217 ikäprofiileittain (kpl, m2, m2/kpl) Kvelka ja perusparannustarve ikäprofiileittain 217 Ikäjkauma m2 Kvelka /m2 Pptarve /m2 Kvelka % Ppt % < % 5 % % 8 % % 15 % % 14 % % 45 % % 13 % > % % Yhteensä % 1 % Kuva 3.1.4: Helsingin ikäprofiili karkealla kuntoprofiililla (kpl %, m2 %) Lkm %-osuus, ikä- ja kuntoluokittain m2 %-osuus, ikä- ja kuntoluokittain 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Kla < 6 % Kla 6-75 % Kla > 75 % Kla < 6 % Kla 6-75 % Kla > 75 %
21 21 Kuva 3.1.5: Helsingin korjausvelan muutos v ( ) Korjausvelka ( ) Kuva 3.1.6: Helsingin perusparannustarpeen muutos v ( ) Perusparannustarve ( ) Kuva 3.1.7: Helsingin korjausvelkaindeksi v (pisteluku) 18, 17, 16, 15, 14, 13, 12, 11, 1, 9, kvelka 75% 1, 12,4 11,17 115,41 118,63 116,28 139,2 141,21 145,67 145,9 146,81 146,85 154,52 pp 6 %/12 % 1, 11,99 114,57 118,9 122,85 12,51 14,5 141,8 146,95 144,6 149,7 146,34 154,87 Kvelka muutos 2,4 % 7,59 % 4,76 % 2,79 % -1,98 % 19,71 % 1,44 % 3,16 % -,4 % 1,19 %,3 % 5,22 % Pptarve muutos 1,99 % 12,34 % 3,78 % 3,32 % -1,9 % 16,21 %,74 % 4,16 % -1,6 % 3,53 % -2,25 % 5,82 % kvelka 75% pp 6 %/12 %
22 22 Kuva 3.1.8: Helsingin reaalihintainen (v. 217 hintataso) korjausvelan muutos v ( ) Korjausvelan reaalihinta v. 217 taso ( ) Kuva 3.1.9: Helsingin reaalihintainen (v. 217 hintataso) perusparannustarpeen muutos v ( ) Perusparannustarpeen reaalihinta v. 217 taso ( ) Kuva 3.1.1: Helsingin reaalihintainen korjausvelkaindeksi v (pisteluku) 11, 15, 1, 95, 9, 85, 8, 75, 7, 65, 6, kvelka 75% 83,77 82,67 83,95 84,7 88,3 85,34 98,9 97,91 1, 98,62 99,28 98,8 13,65 pp 6 %/12 % 83,4 81,62 86,54 86,5 9,36 87,67 98,63 96,97 1, 97,42 1,35 97,6 12,98 kvelka 75% -1,32 % 1,55 %,9 % 3,93 % -3,6 % 15,89 % -1, % 2,13 % -1,38 %,67 % -,48 % 4,91 % pp 6 %/12 % -1,71 % 6,2 % -,5 % 4,47 % -2,98 % 12,51 % -1,68 % 3,12 % -2,58 % 3,1 % -2,74 % 5,51 % kvelka 75% pp 6 %/12 %
23 3.2 Espoo 23 Taulukko 3.2.1: Espoon vuoden 216 rakennusten arvojen, korjausvelan ja peruskorjaus- sekä perusparannustarpeen lähtötilanne (kpl, m2,, /m2, %) Trellum Arvotietojen yhteenveto 216 Lkm 1 4 Pinta-ala /m2 Jha Tekn.arvo Kuntoluokka 73,7 % Kuluminen /v, /m2/kk ,81 Kuluminen/jha-% 1,72 % Investoinnit 216 /v, /m2/kk ,3 Uudet M/P kvelka M/P perusparannustarve Kvelka 75% Peruskorjaustarve <6% talot Tavoite 9% Perusparannustarve <6 % talot Tavoite 12 % Taulukko 3.2.2: Espoon vuoden 217 rakennusten arvojen, korjausvelan ja peruskorjaus- sekä perusparannustarpeen tunnusluvut (kpl, m2,, /m2, %) Trellum Arvotietojen yhteenveto 217 Lkm 1 41 Pinta-ala /m2 Jha Tekn.arvo Kuntoluokka 72,63 % Kuluminen /v, /m2/kk ,82 Kuluminen/jha-% 1,73 % Investoinnit 217 /v, /m2/kk ,48 Uudisinvestoinnit M/P kvelka M/P perusparannustarve Kvelka 75% Peruskorjaustarve <6% talot Tavoite 9% Perusparannustarve <6 % talot Tavoite 12 % Taulukko 3.2.3: Rakennusten arvojen ja korjausvelan muutos v (, %) Muutos Pinta-ala Jha Tekn.arvo Kvelka Pptarve m2/ % -1,1 % -1,2 % -1,83 % 4,9 % -4,7 %
24 24 Taulukko 3.2.4: Espoon Trellum Kuntoprofiili vuonna 217 ja muutos vuodesta 216 vuoteen 217 (kpl, m2, m2/kpl, %) Trellum kuntoprofiili 217 %-Osuus Muutos Kuntoluokka lkm m2 m2/lkm %/kpl %/m2 kpl m2 < 5 % % 6 % 5 % 11 % 5 % - 6 % % 12 % 17 % -9 % 6 % - 75 % % 39 % -7 % 5 % 75 % - 9 % % 33 % -1 % -9 % > 9% % 9 % -23 % 9 % Yhteensä % 1 % % -1 % Kuva 3.2.1: Espoo Trellum Kuntoprofiili vuonna 217 (m2) Pinta-ala 217 < 5 % 5 % - 6 % 6 % - 75 % 75 % - 9 % > 9% Kuva 3.2.2: Espoo Trellum Kuntoprofiilin muutos (m2) Pinta-alan muutos <5 % 5 % - 6 % 6 % - 75 % 75 % - 9 % > 9 % Taulukko 3.2.5: Korjausvelka ja perusparannustarve kuntoprofiileittain (m2,, /m2, %) Kvelka ja perusparannustarve kuntoprofiileittain 217 Kuntoluokka m2 Kvelka /m2 Pptarve /m2 Kvelka % Ppt % <5 % % 39 % 5 % - 6 % % 61 % 6 % - 75 % % Yhteensä % 1 % Koko om
25 25 Taulukko 3.2.6: Espoon Trellum Ikäprofiili v. 217 (lkm, m2) Trellum Ikäprofiili 217 %-osuus Ikäjkauma lkm m2 m2/lkm %/kpl %/m2 < % 1 % % 3 % % 1 % % 12 % % 25 % % 34 % > % 22 % Ei tietoja % 1 % Yhteensä % 1 % Valmistusvuoden mediaani 198 Kuva 3.2.3: Espoon Trellum Ikäprofiili v. 217 (lkm, m2) Lkm Pinta-ala Taulukko 3.2.7: Espoon korjausvelka v. 217 ikäprofiileittain (kpl, m2, m2/kpl) Kvelka ja perusparannustarve ikäprofiileittain 217 Ikäjkauma m2 Kvelka /m2 Pptarve /m2 Kvelka % Ppt % < % 2 % % 12 % % 4 % % 2 % % 46 % % 14 % > % % Ei tietoja % 2 % Yhteensä % 1 % Kuva 3.2.4: Espoon ikäprofiili karkealla kuntoprofiililla (kpl %, m2 %) 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Lkm %-osuus, ikä- ja kuntoluokittain 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % m2 %-osuus, ikä- ja kuntoluokittain Kla < 6 % Kla 6-75 % Kla > 75 % Kla < 6 % Kla 6-75 % Kla > 75 %
26 26 Kuva 3.2.5: Espoon korjausvelan muutos v ( ) Korjausvelka ( ) Kuva 3.2.6: Espoon perusparannustarpeen muutos v ( ) Perusparannustarve ( ) Kuva 3.2.7: Espoon korjausvelkaindeksi v (pisteluku) 21, 19, 17, 15, kvelka 75% pp 6 %/12 % 13, 11, 9, kvelka 75% 1, 11,57 16,27 111,25 19,88 111,91 12,15 135,3 132,35 141,89 158,29 174,99 183,61 pp 6 %/12 % 1, 12,41 14,94 123,69 119,57 119,57 129,13 13,31 115,98 124,58 157,67 21,1 2,14 kvelka 75%, % 1,57 % 4,63 % 4,69 % -1,23 % 1,84 % 7,36 % 12,39 % -1,98 % 7,21 % 11,56 % 1,55 % pp 6 %/12 %, % 2,41 % 2,48 % 17,87 % -3,33 %, % 7,99 %,91 % -1,99 % 7,41 % 26,55 % 33,2 %
27 27 Kuva 3.2.8: Espoon reaalihintainen (v. 217 hintataso) korjausvelan muutos v ( ) Korjausvelan reaalihinta v. 217 taso ( ) Kuva 3.2.9: Espoon reaalihintainen (v. 217 hintataso) perusparannustarpeen muutos v ( ) Perusparannustarpeen reaalihinta v. 217 taso ( ) Kuva 3.2.1: Espoon reaalihintainen korjausvelkaindeksi v (pisteluku) 18, 17, 16, 15, 14, 13, 12, 11, 1, 9, 8, kvelka 75% 92,19 9,24 89,12 89,86 89,74 9,39 93,95 13,5 1, 16,15 117,81 129,58 135,56 pp 6 %/12 % 15,21 13,83 1,42 114, 111,43 11,2 115,22 113,48 1, 16,35 133,91 177,46 168,61 kvelka 75%, % -2,11 % -1,25 %,83 % -,13 %,73 % 3,94 % 9,69 % -2,96 % 6,15 % 1,99 % 9,99 % pp 6 %/12 %, % -1,31 % -3,28 % 13,52 % -2,26 % -1,1 % 4,55 % -1,51 % -11,88 % 6,35 % 25,91 % 32,52 % kvelka 75% pp 6 %/12 %
28 3.3 Tampere 28 Taulukko 3.3.1: Tampereen vuoden 216 rakennusten arvot, korjausvelka sekä peruskorjaus- ja perusparannustarve (kpl, m2,, /m2, %) Trellum Arvotietojen yhteenveto 216 Lkm 664 Pinta-ala /m2 Jha Tekn.arvo Kuntoluokka 6,4 % Kuluminen /v, /m2/kk ,56 Kuluminen/jha-% 1,59 % Investoinnit 216 /v, /m2/kk Uudet M/P kvelka M/P perusparannustarve Kvelka 75% Peruskorjaustarve <6% talot Tavoite 9% Perusparannustarve <6 % talot Tavoite 12 % Taulukko 3.3.2: Tampereen vuoden 217 rakennusten arvojen, korjausvelan ja peruskorjaus- sekä perusparannustarpeen tunnusluvut (kpl, m2,, /m2, %) Trellum Arvotietojen yhteenveto 217 Lkm 633 Pinta-ala /m2 Jha Tekn.arvo Kuntoluokka 61,9 % Kuluminen /v, /m2/kk ,89 Kuluminen/jha-% 1,62 % Investoinnit 216 /v, /m2/kk ,2 Uudisinvestoinnit M/P kvelka M/P perusparannustarve Kvelka 75% Peruskorjaustarve <6% talot Tavoite 9% Perusparannustarve <6 % talot Tavoite 12 % Taulukko 3.3.3: Rakennusten arvojen ja korjausvelan muutos v (, %) Muutos Pinta-ala Jha Tekn.arvo Kvelka Pptarve m2/ % -2,8 % 7,6 % 1,32 %,9 % -3,1 %
29 29 Taulukko 3.3.4: Tampereen Trellum Kuntoprofiili vuonna 217 ja muutos vuodesta 216 vuoteen 217 (kpl, m2, m2/kpl, %) Trellum kuntoprofiili 217 %-Osuus Muutos Kuntoluokka lkm m2 m2/lkm %/kpl %/m2 kpl m2 < 5 % % 24 % % -16 % 5 % - 6 % % 15 % -16 % -3 % 6 % - 75 % % 41 % -5 % 4 % 75 % - 9 % % 13 % -9 % -5 % > 9% % 7 % 3 % 29 % Yhteensä % 1 % -5 % -3 % Kuva 3.3.1: Tampereen Trellum Kuntoprofiili vuonna 217 (m2) Pinta-ala 217 < 5 % 5 % - 6 % 6 % - 75 % 75 % - 9 % > 9% Kuva 3.3.2: Tampereen Trellum Kuntoprofiilin muutos (m2) Pinta-alan muutos <5 % 5 % - 6 % 6 % - 75 % 75 % - 9 % > 9 % Taulukko 3.3.5: Korjausvelka ja perusparannustarve kuntoprofiileittain (m2,, /m2, %) Kvelka ja perusparannustarve kuntoprofiileittain 217 Kuntoluokka m2 Kvelka /m2 Pptarve /m2 Kvelka % Ppt % <5 % % 69 % 5 % - 6 % % 31 % 6 % - 75 % % Yhteensä % 1 % Koko om
30 3 Taulukko 3.3.6: Tampereen Trellum Ikäprofiili v. 217 (lkm, m2) Trellum Ikäprofiili 217 %-osuus Ikäjkauma lkm m2 m2/lkm %/kpl %/m2 < % 1 % % 9 % % 14 % % 14 % % 25 % % 3 % > % 7 % Yhteensä % 1 % Valmistusvuoden mediaani 1963 Kuva 3.3.3: Tampereen Trellum Ikäprofiili v. 217 (lkm, m2) Lkm Pinta-ala Taulukko 3.3.7: Tampereen korjausvelka v. 217 ikäprofiileittain (kpl, m2, m2/kpl) Kvelka ja perusparannustarve ikäprofiileittain 217 Ikäjkauma m2 Kvelka /m2 Pptarve /m2 Kvelka % Ppt % < % 2 % % 13 % % 14 % % 16 % % 36 % % 19 % > % % Yhteensä % 1 % Kuva 3.3.4: Tampereen ikäprofiili karkealla kuntoprofiililla (kpl %, m2 %) Lkm %-osuus, ikä- ja kuntoluokittain m2 %-osuus, ikä- ja kuntoluokittain 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Kla < 6 % Kla 6-75 % Kla > 75 % Kla < 6 % Kla 6-75 % Kla > 75 %
31 31 Kuva 3.3.5: Tampereen korjausvelan muutos v ( ) Korjausvelka nimellishinta ( ) Kuva 3.3.6: Tampereen perusparannustarpeen muutos v ( ) Perusparannustarve nimellishinta ( ) Kuva 3.3.7: Tampereen korjausvelkaindeksi v (pisteluku) 12, 115, 11, 15, kvelka 75% pp 6 %/12 % 1, 95, 9, kvelka 75% 1, 112,3 113,29 pp 6 %/12 % 1, 12,91 99,77 kvelka 75%, % 12,3 %,88 % pp 6 %/12 %, % 2,91 % -3,6 %
32 32 Kuva 3.3.8: Tampereen reaalihintainen (v. 217 hintataso) korjausvelan muutos v ( ) Korjausvelan reaalihinta v. 217 taso ( ) Kuva 3.3.9: Espoon reaalihintainen (v. 217 hintataso) perusparannustarpeen muutos v ( ) Perusparannustarpeen reaalihinta v. 217 taso ( ) Kuva 3.3.1: Tampereen reaalihintainen korjausvelkaindeksi v (pisteluku) 115, 11, 15, 1, 95, kvelka 75% pp 6 %/12 % 9, 85, 8, kvelka 75% 1, 112,6 112,71 pp 6 %/12 % 1, 12,7 99,26 kvelka 75%, % 12,6 %,58 % pp 6 %/12 %, % 2,7 % -3,35 %
33 3.4 Vantaa 33 Taulukko 3.4.1: Vantaan vuoden 216 rakennusten arvojen, korjausvelan ja peruskorjaus- sekä perusparannustarpeen lähtötilanne (kpl, m2,, /m2, %) Trellum Arvotietojen yhteenveto 216 Lkm 535 Pinta-ala /m2 Jha Tekn.arvo Kuntoluokka 78,21 % Kuluminen /v, /m2/kk ,7 Kuluminen/jha-% 1,68 % Investoinnit 216 /v, /m2/kk ,21 Uudet M/P kvelka M/P perusparannustarve Kvelka 75% Peruskorjaustarve <6% talot Tavoite 9% Perusparannustarve <6 % talot Tavoite 12 % Taulukko 3.4.2: Vantaan vuoden 217 rakennusten arvojen, korjausvelan ja peruskorjaus- sekä perusparannustarpeen tunnusluvut (kpl, m2,, /m2, %) Trellum Arvotietojen yhteenveto 217 Lkm 491 Pinta-ala /m2 Jha Tekn.arvo Kuntoluokka 8,16 % Kuluminen /v, /m2/kk ,38 Kuluminen/jha-% 1,73 % Investoinnit 217 /v, /m2/kk ,83 Uudisinvestoinnit M/P kvelka M/P perusparannustarve Kvelka 75% Peruskorjaustarve <6% talot Tavoite 9% Perusparannustarve <6 % talot Tavoite 12 % Taulukko 3.4.3: Rakennusten arvojen ja korjausvelan muutos v (, %) Muutos Pinta-ala Jha Tekn.arvo Kvelka Pptarve m2/ % -3,3 % 3,6 % 6,23 % -19,9 % -2,5 %
34 34 Taulukko 3.4.4: Vantaan Trellum Kuntoprofiili vuonna 217 ja muutos vuodesta 216 vuoteen 217 (kpl, m2, m2/kpl, %) Trellum kuntoprofiili 217 %-Osuus Muutos Kuntoluokka lkm m2 m2/lkm %/kpl %/m2 kpl m2 < 5 % % 6 % -18 % -35 % 5 % - 6 % % 8 % 5 % -4 % 6 % - 75 % % 22 % 6 % -7 % 75 % - 9 % % 42 % -2 % 7 % > 9% % 21 % -11 % -9 % Yhteensä % 1 % -8 % -4 % Kuva 3.4.1: Vantaan Trellum Kuntoprofiili vuonna 217 (m2) 25 Pinta-ala < 5 % 5 % - 6 % 6 % - 75 % 75 % - 9 % > 9% Kuva 3.4.2: Vantaan Trellum Kuntoprofiilin muutos (m2) Pinta-alan muutos <5 % 5 % - 6 % 6 % - 75 % 75 % - 9 % > 9 % Taulukko 3.4.5: Korjausvelka ja perusparannustarve kuntoprofiileittain (m2,, /m2, %) Kvelka ja perusparannustarve kuntoprofiileittain 217 Kuntoluokka m2 Kvelka /m2 Pptarve /m2 Kvelka % Ppt % <5 % % 46 % 5 % - 6 % % 54 % 6 % - 75 % % Yhteensä % 1 % Koko om
35 35 Taulukko 3.4.6: Vantaan Trellum Ikäprofiili v. 217 (lkm, m2) Trellum Ikäprofiili 217 %-osuus Ikäjkauma lkm m2 m2/lkm %/kpl %/m2 < % 1 % % % % 3 % % 13 % % 32 % % 31 % > % 19 % Ei tietoja % 1 % Yhteensä % 1 % Valmistusvuoden mediaani 1977 Kuva 3.4.3: Vantaan Trellum Ikäprofiili v. 217 (lkm, m2) Lkm Pinta-ala Taulukko 3.4.7: Vantaan korjausvelka v. 217 ikäprofiileittain (kpl, m2, m2/kpl) Kvelka ja perusparannustarve ikäprofiileittain 217 Ikäjkauma m2 Kvelka /m2 Pptarve /m2 Kvelka % Ppt % < % 2 % % 1 % % 17 % % 15 % % 24 % % 41 % > % % Ei tietoja % 1 % Yhteensä % 1 % Kuva 3.4.4: Vantaan ikäprofiili karkealla kuntoprofiililla (kpl %, m2 %) Lkm %-osuus, ikä- ja kuntoluokittain m2 %-osuus, ikä- ja kuntoluokittain 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Kla < 6 % Kla 6-75 % Kla > 75 % Kla < 6 % Kla 6-75 % Kla > 75 %
36 36 Kuva 3.4.5: Vantaan korjausvelan muutos v ( ) Korjausvelka ( ) Kuva 3.4.6: Vantaan perusparannustarpeen muutos v ( ) Perusparannustarve ( ) Kuva 3.4.7: Vantaan korjausvelkaindeksi v (pisteluku) 12, 115, 11, 15, 1, kvelka 75% pp 6 %/12 % 95, 9, 85, 8, 75, 7, kvelka 75% 1, 94,97 18,11 11,25 11,42 17,54 17,11 11,7 1,78 98,5 98,86 99,46 79,69 pp 6 %/12 % 1, 94,99 11,99 11,99 113,57 19,66 11,84 18,91 92,9 9,72 95,87 91,94 73,9 kvelka 75% -5,3 % 13,83 % 1,99 %,15 % -2,6 % -,4 % 3,35 % -8,96 % -2,26 %,36 %,61 % -19,88 % pp 6 %/12 % -5,1 % 16,84 %, % 2,32 % -3,44 % -7,13 % 6,94 % -14,7 % -2,34 % 5,68 % -4,1 % -2,51 %
37 37 Kuva 3.4.8: Vantaan reaalihintainen (v. 217 hintataso) korjausvelan muutos v ( ) Korjausvelan reaalihinta v. 217 taso ( ) Kuva 3.4.9: Vantaan reaalihintainen (v. 217 hintataso) perusparannustarpeen muutos v ( ) Perusparannustarpeen reaalihinta v. 217 taso ( ) Kuva 3.4.1: Vantaan reaalihintainen korjausvelkaindeksi v (pisteluku) 14, 13, 12, 11, 1, kvelka 75% pp 6 %/12 % 9, 8, 7, kvelka 75% 121,8 11,82 119,6 116,95 118,42 114,7 19,99 11,94 1, 96,77 96,63 96,43 77,26 pp 6 %/12 % 131,35 12,25 132,61 127,72 132,14 126,19 113,45 118,41 1, 96,69 11,66 96,71 76,88 kvelka 75% -8,47 % 7,44 % -1,77 % 1,26 % -3,67 % -3,58 %,87 % -9,86 % -3,23 % -,14 % -,2 % -19,88 % pp 6 %/12 % -8,45 % 1,28 % -3,69 % 3,46 % -4,5 % -1,9 % 4,37 % -15,55 % -3,31 % 5,14 % -4,87 % -2,51 %
38 3.5 Oulu 38 Taulukko 3.5.1: Oulun vuoden 216 rakennusten arvot, korjausvelka sekä peruskorjaus- ja perusparannustarve (kpl, m2,, /m2, %) Trellum Arvotietojen yhteenveto 216 Lkm 488 Pinta-ala /m2 Jha Tekn.arvo Kuntoluokka 72,58 % Kuluminen /v, /m2/kk ,6 Kuluminen/jha-% 1,66 % Investoinnit 216 /v, /m2/kk Uudet M/P kvelka M/P perusparannustarve Kvelka 75% Peruskorjaustarve <6% talot Tavoite 9% Perusparannustarve <6 % talot Tavoite 12 % Taulukko 3.5.2: Oulun vuoden 217 rakennusten arvojen, korjausvelan ja peruskorjaus- sekä perusparannustarpeen tunnusluvut (kpl, m2,, /m2, %) Trellum Arvotietojen yhteenveto 217 Lkm 477 Pinta-ala /m2 Jha Tekn.arvo Kuntoluokka 71,69 % Kuluminen /v, /m2/kk ,7 Kuluminen/jha-% 1,67 % Investoinnit 217 /v, /m2/kk ,17 Uudisinvestoinnit M/P kvelka M/P perusparannustarve Kvelka 75% Peruskorjaustarve <6% talot Tavoite 9% Perusparannustarve <6 % talot Tavoite 12 % Taulukko 3.5.3: Rakennusten arvojen ja korjausvelan muutos v (, %) Muutos Pinta-ala Jha Tekn.arvo Kvelka Pptarve m2/ % -1,3 % 2,1 %,85 % 6,6 % 6,3 %
39 39 Taulukko 3.5.4: Oulun Trellum Kuntoprofiili vuonna 217 ja muutos vuodesta 216 vuoteen 217 (kpl, m2, m2/kpl, %) Trellum kuntoprofiili 217 %-Osuus Muutos Kuntoluokka lkm m2 m2/lkm %/kpl %/m2 kpl m2 < 5 % % 9 % 8 % 11 % 5 % - 6 % % 15 % -5 % -4 % 6 % - 75 % % 31 % 1 % 13 % 75 % - 9 % % 34 % -11 % -14 % > 9% % 11 % -12 % 6 % Yhteensä % 1 % -2 % -1 % Kuva 3.5.1: Oulun Trellum Kuntoprofiili vuonna 217 (m2) 3 Pinta-ala < 5 % 5 % - 6 % 6 % - 75 % 75 % - 9 % > 9% Kuva 3.5.2: Oulun Trellum Kuntoprofiilin muutos (m2) Pinta-alan muutos <5 % 5 % - 6 % 6 % - 75 % 75 % - 9 % > 9 % Taulukko 3.5.5: Korjausvelka ja perusparannustarve kuntoprofiileittain (m2,, /m2, %) Kvelka ja perusparannustarve kuntoprofiileittain 217 Kuntoluokka m2 Kvelka /m2 Pptarve /m2 Kvelka % Ppt % <5 % % 41 % 5 % - 6 % % 59 % 6 % - 75 % % Yhteensä % 1 % Koko om
40 4 Taulukko 3.5.6: Oulun Trellum Ikäprofiili v. 217 (lkm, m2) Trellum Ikäprofiili 217 %-osuus Ikäjkauma lkm m2 m2/lkm %/kpl %/m2 < % 4 % % 2 % % 5 % % 13 % % 26 % % 22 % > % 28 % Ei tietoja % % Yhteensä % 1 % Valmistusvuoden mediaani 1981 Kuva 3.5.3: Oulun Trellum Ikäprofiili v. 217 (lkm, m2) 2 Lkm 25 Pinta-ala Taulukko 3.5.7: Oulun korjausvelka v. 217 ikäprofiileittain (kpl, m2, m2/kpl) Kvelka ja perusparannustarve ikäprofiileittain 217 Ikäjkauma m2 Kvelka /m2 Pptarve /m2 Kvelka % Ppt % < % 7 % % 1 % % 9 % % 14 % % 23 % % 45 % > % % Ei tietoja 157 % % Yhteensä % 1 % Kuva 3.5.4: Oulun ikäprofiili karkealla kuntoprofiililla (kpl %, m2 %) Lkm %-osuus, ikä- ja kuntoluokittain m2 %-osuus, ikä- ja kuntoluokittain 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Kla < 6 % Kla 6-75 % Kla > 75 % Kla < 6 % Kla 6-75 % Kla > 75 %
41 41 Kuva 3.5.5: Oulun korjausvelan muutos v ( ) Korjausvelka nimellishinta ( ) Kuva 3.5.6: Oulun perusparannustarpeen muutos v ( ) Perusparannustarve nimellishinta ( ) Kuva 3.5.7: Oulun korjausvelkaindeksi v (pisteluku) 12, 115, 11, 15, 1, 95, 9, kvelka 75% pp 6 %/12 % 85, kvelka 75% 1, 97,94 16,24 86,71 97,51 13,93 pp 6 %/12 % 1, 97,63 114,32 89,46 13,14 19,68 kvelka 75% -2,6 % 8,48 % -18,39 % 12,46 % 6,58 % pp 6 %/12 % -2,37 % 17,9 % -21,75 % 15,3 % 6,34 %
42 42 Kuva 3.5.8: Oulun reaalihintainen (v. 217 hintataso) korjausvelan muutos v ( ) 12 Korjausvelan reaalihinta v. 216 taso ( ) Kuva 3.5.9: Oulun reaalihintainen (v. 217 hintataso) perusparannustarpeen muutos v ( ) Perusparannustarpeen reaalihinta v. 216 taso ( ) Kuva 3.5.1: Oulun reaalihintainen korjausvelkaindeksi v (pisteluku) 12, 115, 11, 15, 1, kvelka 75% pp 6 %/12 % 95, 9, 85, kvelka 75% 13,13 1, 17,4 87,65 98,58 14,53 pp 6 %/12 % 13,45 1, 115,93 9,72 14,6 11,66 kvelka 75% -3,3 % 7,4 % -18,39 % 12,46 % 6,4 % pp 6 %/12 % -3,34 % 15,93 % -21,75 % 15,3 % 5,8 %
43 3.6 Jyväskylä 43 Taulukko 3.6.1: Jyväskylän vuoden 215 rakennusten arvot, korjausvelka sekä peruskorjaus- ja perusparannustarve (kpl, m2,, /m2, %) 7 Trellum Arvotietojen yhteenveto 215 Lkm 322 Pinta-ala /m2 Jha Tekn.arvo Kuntoluokka 69,35 % Kuluminen /v, /m2/kk ,58 Kuluminen/jha-% 1,7 % Investoinnit 215 /v, /m2/kk ,79 Uudet M/P kvelka M/P perusparannustarve Kvelka 75% Peruskorjaustarve <6% talot Tavoite 9% Perusparannustarve <6 % talot Tavoite 12 % Taulukko 3.6.2: Jyväskylän vuoden 217 rakennusten arvojen, korjausvelan ja peruskorjaus- sekä perusparannustarpeen tunnusluvut (kpl, m2,, /m2, %) Trellum Arvotietojen yhteenveto 217 Lkm 299 Pinta-ala /m2 Jha Tekn.arvo Kuntoluokka 69,92 % Kuluminen /v, /m2/kk ,73 Kuluminen/jha-% 1,71 % Investoinnit 217 /v, /m2/kk ,99 Uudisinvestoinnit 217 M/P kvelka M/P perusparannustarve Kvelka 75% Peruskorjaustarve <6% talot Tavoite 9% Perusparannustarve <6 % talot Tavoite 12 % Taulukko 3.6.3: Rakennusten arvojen ja korjausvelan muutos v (, %) Muutos Pinta-ala Jha Tekn.arvo Kvelka Pptarve m2/ % -3,5 % 1,4 % 2,28 % -7,9 % -12,5 % 7 Jyväskylä ei ollut mukana vuoden 216 vertailussa, joten vertailuvuosi on nyt vuosi 215.
44 44 Taulukko 3.6.4: Jyväskylän Trellum Kuntoprofiili vuonna 217 ja muutos vuodesta 215 vuoteen 217 (kpl, m2, m2/kpl, %) Trellum kuntoprofiili 217 %-Osuus Muutos Kuntoluokka lkm m2 m2/lkm %/kpl %/m2 kpl m2 < 5 % % 12 % -16 % -17 % 5 % - 6 % % 18 % -11 % -14 % 6 % - 75 % % 32 % 13 % 13 % 75 % - 9 % % 34 % 4 % 16 % > 9% % 4 % -33 % -6 % Yhteensä % 1 % -7 % -3 % Kuva 3.6.1: Jyväskylän Trellum Kuntoprofiili vuonna 217 (m2) Pinta-ala 217 < 5 % 5 % - 6 % 6 % - 75 % 75 % - 9 % > 9% Kuva 3.6.2: Jyväskylän Trellum Kuntoprofiilin muutos (m2) 3 Pinta-alan muutos <5 % 5 % - 6 % 6 % - 75 % 75 % - 9 % > 9 % -2-3 Taulukko 3.6.5: Korjausvelka ja perusparannustarve kuntoprofiileittain (m2,, /m2, %) Kvelka ja perusparannustarve kuntoprofiileittain 217 Kuntoluokka m2 Kvelka /m2 Pptarve /m2 Kvelka % Ppt % <5 % % 48 % 5 % - 6 % % 52 % 6 % - 75 % % Yhteensä % 1 % Koko om
45 45 Taulukko 3.6.6: Jyväskylän Trellum Ikäprofiili v. 217 (lkm, m2) Trellum Ikäprofiili 217 %-osuus Ikäjkauma lkm m2 m2/lkm %/kpl %/m2 < % 1 % % 2 % % 3 % % 14 % % 26 % % 33 % > % 2 % Ei tietoja % % Yhteensä % 1 % Valmistusvuoden mediaani 1978 Kuva 3.6.3: Jyväskylän Trellum Ikäprofiili v. 217 (lkm, m2) Lkm Pinta-ala Taulukko 3.6.7: Jyväskylän korjausvelka v. 217 ikäprofiileittain (kpl, m2, m2/kpl) Kvelka ja perusparannustarve ikäprofiileittain 217 Ikäjkauma m2 Kvelka /m2 Pptarve /m2 Kvelka % Ppt % < % 1 % % 5 % % 1 % % 15 % % 25 % % 44 % > % % Ei tietoja % % Yhteensä % 1 % Kuva 3.6.4: Jyväskylän ikäprofiili karkealla kuntoprofiililla (kpl %, m2 %) Lkm %-osuus, ikä- ja kuntoluokittain m2 %-osuus, ikä- ja kuntoluokittain 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Kla < 6 % Kla 6-75 % Kla > 75 % Kla < 6 % Kla 6-75 % Kla > 75 %
46 46 Kuva 3.6.5: Jyväskylän korjausvelan muutos v ( ) Korjausvelka nimellishinta ( ) Kuva 3.6.6: Jyväskylän perusparannustarpeen muutos v ( ) Perusparannustarve nimellishinta ( ) Kuva 3.6.7: Jyväskylän korjausvelkaindeksi v (pisteluku) 15, 1, 95, 9, kvelka 75% pp 6 %/12 % 85, 8, kvelka 75% 1, 92,8 pp 6 %/12 % 1, 87,49 kvelka 75%, % -7,92 % pp 6 %/12 %, % -12,51 %
47 47 Kuva 3.9.8: Jyväskylän reaalihintainen (v. 217 hintataso) korjausvelan muutos v ( ) Korjausvelan reaalihinta v. 217 taso ( ) Kuva 3.9.9: Jyväskylän reaalihintainen (v. 217 hintataso) perusparannustarpeen muutos v ( ) Perusparannustarpeen reaalihinta v. 217 taso ( ) Kuva 3.9.1: Jyväskylän reaalihintainen korjausvelkaindeksi v (pisteluku) 15, 1, 95, 9, kvelka 75% pp 6 %/12 % 85, 8, kvelka 75% 1, 91,34 pp 6 %/12 % 1, 86,79 kvelka 75% -8,66 % pp 6 %/12 % -13,21 %
48 3.7 Lahti 48 Taulukko 3.7.1: Lahden vuoden 216 rakennusten arvot, korjausvelka sekä peruskorjaus- ja perusparannustarve (kpl, m2,, /m2, %) Trellum Arvotietojen yhteenveto 216 Lkm 326 Pinta-ala /m2 Jha Tekn.arvo Kuntoluokka 72,68 % Kuluminen /v, /m2/kk ,19 Kuluminen/jha-% 1,84 % Investoinnit 216 /v, /m2/kk ,63 Uudet M/P kvelka M/P perusparannustarve Kvelka 75% Peruskorjaustarve <6% talot Tavoite 9% Perusparannustarve <6 % talot Tavoite 12 % Taulukko 3.7.2: Lahden vuoden 217 rakennusten arvojen, korjausvelan ja peruskorjaus- sekä perusparannustarpeen tunnusluvut (kpl, m2,, /m2, %) Trellum Arvotietojen yhteenveto 217 Lkm 317 Pinta-ala /m2 Jha Tekn.arvo Kuntoluokka 75,11 % Kuluminen /v, /m2/kk ,32 Kuluminen/jha-% 1,86 % Investoinnit 217 /v, /m2/kk ,79 Uudisinvestoinnit M/P kvelka M/P perusparannustarve Kvelka 75% Peruskorjaustarve <6% talot Tavoite 9% Perusparannustarve <6 % talot Tavoite 12 % Taulukko 3.7.3: Rakennusten arvojen ja korjausvelan muutos v (, %) Muutos Pinta-ala Jha Tekn.arvo Kvelka Pptarve m2/ %, % 3,3 % 6,75 % -24,2 % -3,5 %
49 49 Taulukko 3.7.4: Lahden Trellum Kuntoprofiili vuonna 217 ja muutos vuodesta 216 vuoteen 217 (kpl, m2, m2/kpl, %) Trellum kuntoprofiili 217 %-Osuus Muutos Kuntoluokka lkm m2 m2/lkm %/kpl %/m2 kpl m2 < 5 % % 11 % -8 % -3 % 5 % - 6 % % 7 % -19 % -31 % 6 % - 75 % % 27 % -2 % -12 % 75 % - 9 % % 42 % 16 % 45 % > 9% % 13 % -3 % -11 % Yhteensä % 1 % -3 % % Kuva 3.7.1: Lahden Trellum Kuntoprofiili vuonna 217 (m2) 2 Pinta-ala < 5 % 5 % - 6 % 6 % - 75 % 75 % - 9 % > 9% Kuva 3.7.2: Lahden Trellum Kuntoprofiilin muutos (m2) Pinta-alan muutos <5 % 5 % - 6 % 6 % - 75 % 75 % - 9 % > 9 % Taulukko 3.7.5: Korjausvelka ja perusparannustarve kuntoprofiileittain (m2,, /m2, %) Kvelka ja perusparannustarve kuntoprofiileittain 217 Kuntoluokka m2 Kvelka /m2 Pptarve /m2 Kvelka % Ppt % <5 % % 61 % 5 % - 6 % % 39 % 6 % - 75 % % Yhteensä % 1 % Koko om
50 5 Taulukko 3.7.6: Lahden Trellum Ikäprofiili v. 217 (lkm, m2) Trellum Ikäprofiili 217 %-osuus Ikäjkauma lkm m2 m2/lkm %/kpl %/m2 < % 1 % % 2 % % 8 % % 16 % % 35 % % 19 % > % 19 % Ei tietoja % % Yhteensä % 1 % Valmistusvuoden mediaani 1972 Kuva 3.7.3: Lahden Trellum Ikäprofiili v. 217 (lkm, m2) Lkm Pinta-ala Taulukko 3.7.7: Lahden korjausvelka v. 217 ikäprofiileittain (kpl, m2, m2/kpl) Kvelka ja perusparannustarve ikäprofiileittain 217 Ikäjkauma m2 Kvelka /m2 Pptarve /m2 Kvelka % Ppt % < % 2 % % 2 % % 11 % % 14 % % 59 % % 12 % > % % Ei tietoja % % Yhteensä % 1 % Kuva 3.7.4: Lahden ikäprofiili karkealla kuntoprofiililla (kpl %, m2 %) Lkm %-osuus, ikä- ja kuntoluokittain m2 %-osuus, ikä- ja kuntoluokittain 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Kla < 6 % Kla 6-75 % Kla > 75 % Kla < 6 % Kla 6-75 % Kla > 75 %
51 51 Kuva 3.7.5: Lahden korjausvelan muutos v ( ) Korjausvelka ( ) Kuva 3.7.6: Lahden perusparannustarpeen muutos v ( ) Perusparannustarve ( ) Kuva 3.7.7: Lahden korjausvelkaindeksi v (pisteluku) 14, 13, 12, 11, 1, 9, kvelka 75% pp 6 %/12 % 8, 7, 6, kvelka 75% 1, 91,83 85,48 86,35 75,5 79,6 83,16 82,19 84,12 133,14 1,92 pp 6 %/12 % 1, 74,11 82,31 88,1 73,28 76,71 83,46 77,32 87,22 135,64 94,29 kvelka 75% -8,17 % -6,92 % 1,1 % -12,56 % 5,44 % 4,47 % -1,17 % 2,35 % 58,28 % -24,2 % pp 6 %/12 % -25,89 % 11,6 % 7,4 % -16,83 % 4,69 % 8,79 % -7,36 % 12,81 % 55,51 % -3,48 %
52 52 Kuva 3.7.8: Lahden reaalihintainen (v. 216 hintataso) korjausvelan muutos v ( ) Korjausvelan reaalihinta v. 217 taso ( ) Kuva 3.7.9: Lahden reaalihintainen (v. 216 hintataso) perusparannustarpeen muutos v ( ) Perusparannustarpeen reaalihinta v. 217 taso ( ) Kuva 3.7.1: Lahden reaalihintainen korjausvelkaindeksi v (pisteluku) 16, 15, 14, 13, 12, kvelka 75% pp 6 %/12 % 11, 1, 9, kvelka 75% 133,47 118,5 111,11 111, 93,96 96,69 1, 97,85 99,64 156,91 118,58 pp 6 %/12 % 132,99 94,93 16,61 112,86 9,87 92,84 1, 91,72 12,95 159,28 11,4 kvelka 75% -11,55 % -5,88 % -,1 % -15,35 % 2,91 % 3,43 % -2,15 % 1,83 % 57,47 % -24,43 % pp 6 %/12 % -28,62 % 12,3 % 5,86 % -19,48 % 2,17 % 7,71 % -8,28 % 12,24 % 54,72 % -3,69 %
53 3.8 Kuopio 53 Taulukko 3.8.1: Kuopion vuoden 216 rakennusten arvot, korjausvelka sekä peruskorjaus- ja perusparannustarve (kpl, m2,, /m2, %) Trellum Arvotietojen yhteenveto 216 Lkm 412 Pinta-ala /m2 Jha Tekn.arvo Kuntoluokka 73,6 % Kuluminen /v, /m2/kk ,93 Kuluminen/jha-% 1,88 % Investoinnit 216 /v, /m2/kk ,38 Uudet M/P kvelka M/P perusparannustarve Kvelka 75% Peruskorjaustarve <6% talot Tavoite 9% Perusparannustarve <6 % talot Tavoite 12 % Taulukko 3.8.2: Kuopion vuoden 217 rakennusten arvojen, korjausvelan ja peruskorjaus- sekä perusparannustarpeen tunnusluvut (kpl, m2,, /m2, %) Trellum Arvotietojen yhteenveto 217 Lkm 415 Pinta-ala /m2 Jha Tekn.arvo Kuntoluokka 72,62 % Kuluminen /v, /m2/kk ,99 Kuluminen/jha-% 1,83 % Investoinnit 217 /v, /m2/kk ,22 Uudisinvestoinnit M/P kvelka M/P perusparannustarve Kvelka 75% Peruskorjaustarve <6% talot Tavoite 9% Perusparannustarve <6 % talot Tavoite 12 % Taulukko 3.8.3: Rakennusten arvojen ja korjausvelan muutos v (, %) Muutos Pinta-ala Jha Tekn.arvo Kvelka Pptarve m2/ % 2, % 7,1 % 6,5 % 13,9 % 7,5 %
54 54 Taulukko 3.8.4: Kuopion Trellum Kuntoprofiili vuonna 217 ja muutos vuodesta 216 vuoteen 217 (kpl, m2, m2/kpl, %) Trellum kuntoprofiili 217 %-Osuus Muutos Kuntoluokka lkm m2 m2/lkm %/kpl %/m2 kpl m2 < 5 % % 9 % 9 % 3 % 5 % - 6 % % 1 % -12 % -19 % 6 % - 75 % % 29 % 1 % % 75 % - 9 % % 41 % 6 % 9 % > 9% % 11 % % -9 % Yhteensä % 1 % 1 % 2 % Kuva 3.8.1: Kuopion Trellum Kuntoprofiili vuonna 217 (m2) 25 Pinta-ala < 5 % 5 % - 6 % 6 % - 75 % 75 % - 9 % > 9% Kuva 3.8.2: Kuopion Trellum Kuntoprofiilin muutos (m2) Pinta-alan muutos <5 % 5 % - 6 % 6 % - 75 % 75 % - 9 % > 9 % Taulukko 3.8.5: Korjausvelka ja perusparannustarve kuntoprofiileittain (m2,, /m2, %) Kvelka ja perusparannustarve kuntoprofiileittain 217 Kuntoluokka m2 Kvelka /m2 Pptarve /m2 Kvelka % Ppt % <5 % % 53 % 5 % - 6 % % 47 % 6 % - 75 % % Yhteensä % 1 % Koko om
55 55 Taulukko 3.8.6: Kuopion Trellum Ikäprofiili v. 217 (lkm, m2) Trellum Ikäprofiili 217 %-osuus Ikäjkauma lkm m2 m2/lkm %/kpl %/m2 < % 5 % % 8 % % 7 % % 12 % % 24 % % 35 % > % 9 % Ei tietoja % % Yhteensä % 1 % Valmistusvuoden mediaani 1966 Kuva 3.8.3: Kuopion Trellum Ikäprofiili v. 217 (lkm, m2) Lkm 2 Pinta-ala Taulukko 3.8.7: Kuopion korjausvelka v. 217 ikäprofiileittain (kpl, m2, m2/kpl) Kvelka ja perusparannustarve ikäprofiileittain 217 Ikäjkauma m2 Kvelka /m2 Pptarve /m2 Kvelka % Ppt % < % 9 % % 2 % % 8 % % 17 % % 38 % % 19 % > % 6 % Ei tietoja % % Yhteensä % 1 % Kuva 3.8.4: Kuopion ikäprofiili karkealla kuntoprofiililla (kpl %, m2 %) Lkm %-osuus, ikä- ja kuntoluokittain m2 %-osuus, ikä- ja kuntoluokittain 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Kla < 6 % Kla 6-75 % Kla > 75 % Kla < 6 % Kla 6-75 % Kla > 75 %
56 56 Kuva 3.8.5: Kuopion korjausvelan muutos v ( ) Korjausvelka ( ) Kuva 3.8.6: Kuopion perusparannustarpeen muutos v ( ) Perusparannustarve ( ) Kuva 3.8.7: Kuopion korjausvelkaindeksi v (pisteluku) 11, 15, 1, 95, 9, 85, kvelka 75% pp 6 %/12 % 8, 75, 7, 65, 6, kvelka 75% 1, 92,38 9,61 79,99 73,68 79,72 81,9 79,93 88,5 94,98 18,17 pp 6 %/12 % 1, 8,35 75,25 7,11 66,81 7,85 73,11 73,25 77,83 95,44 12,57 kvelka 75% -7,62 % -1,92 % -11,71 % -7,89 % 8,2 % 1,71 % -1,43 % 1,16 % 7,88 % 13,89 % pp 6 %/12 % -19,65 % -6,35 % -6,83 % -4,71 % 6,6 % 3,18 %,2 % 6,24 % 22,64 % 7,47 %
57 57 Kuva 3.8.8: Kuopion reaalihintainen (v. 217 hintataso) korjausvelan muutos v ( ) Korjausvelan reaalihinta v. 217 taso ( ) Kuva 3.8.9: Kuopion reaalihintainen (v. 217 hintataso) perusparannustarpeen muutos v ( ) Perusparannustarpeen reaalihinta v. 217 taso ( ) Kuva 3.8.1: Kuopion reaalihintainen korjausvelkaindeksi v (pisteluku) 16, 15, 14, 13, 12, 11, kvelka 75% pp 6 %/12 % 1, 9, kvelka 75% 136,88 121,79 12,78 15,46 94,4 99,3 1, 97,59 16,96 114,8 13,35 pp 6 %/12 % 151,83 117,5 111,26 12,52 94,58 97,9 1, 99,21 14,87 127,95 137,1 kvelka 75% -11,3 % -,83 % -12,68 % -1,83 % 5,6 %,7 % -2,41 % 9,6 % 7,33 % 13,54 % pp 6 %/12 % -22,61 % -5,31 % -7,85 % -7,75 % 3,51 % 2,15 % -,79 % 5,7 % 22,2 % 7,15 %
58 3.9 Pori 58 Taulukko 3.9.1: Porin vuoden 216 rakennusten arvot, korjausvelka sekä peruskorjaus- ja perusparannustarve (kpl, m2,, /m2, %) Trellum Arvotietojen yhteenveto 216 Lkm 597 Pinta-ala /m2 Jha Tekn.arvo Kuntoluokka 72,31 % Kuluminen /v, /m2/kk ,12 Kuluminen/jha-% 1,68 % Investoinnit 216 /v, /m2/kk 4,21 Uudet M/P kvelka M/P perusparannustarve Kvelka 75% Peruskorjaustarve <6% talot Tavoite 9% Perusparannustarve <6 % talot Tavoite 12 % Taulukko 3.9.2: Porin vuoden 217 rakennusten arvojen, korjausvelan ja peruskorjaus- sekä perusparannustarpeen tunnusluvut (kpl, m2,, /m2, %) Trellum Arvotietojen yhteenveto 217 Lkm 612 Pinta-ala /m2 Jha Tekn.arvo Kuntoluokka 72,51 % Kuluminen /v, /m2/kk ,12 Kuluminen/jha-% 1,68 % Investoinnit 217 /v, /m2/kk ,88 Uudisinvestoinnit 217 M/P kvelka M/P perusparannustarve Kvelka 75% Peruskorjaustarve <6% talot Tavoite 9% Perusparannustarve <6 % talot Tavoite 12 % Taulukko 3.9.3: Rakennusten arvojen ja korjausvelan muutos v (, %) Muutos Pinta-ala Jha Tekn.arvo Kvelka Pptarve m2/ % -3,3 % -3, % -2,76 %,7 % -,2 %
59 59 Taulukko 3.9.4: Porin Trellum Kuntoprofiili vuonna 217 ja muutos vuodesta 216 vuoteen 217 (kpl, m2, m2/kpl, %) Trellum kuntoprofiili 217 %-Osuus Muutos Kuntoluokka lkm m2 m2/lkm %/kpl %/m2 kpl m2 < 5 % % 16 % 13 % -12 % 5 % - 6 % % 8 % 2 % 2 % 6 % - 75 % % 19 % -5 % -5 % 75 % - 9 % % 39 % -6 % -8 % > 9% % 19 % 8 % 11 % Yhteensä % 1 % 3 % -3 % Kuva 3.9.1: Porin Trellum Kuntoprofiili vuonna 217 (m2) Pinta-ala 217 < 5 % 5 % - 6 % 6 % - 75 % 75 % - 9 % > 9% Kuva 3.9.2: Porin Trellum Kuntoprofiilin muutos (m2) Pinta-alan muutos <5 % 5 % - 6 % 6 % - 75 % 75 % - 9 % > 9 % Taulukko 3.9.5: Korjausvelka ja perusparannustarve kuntoprofiileittain (m2,, /m2, %) Kvelka ja perusparannustarve kuntoprofiileittain 217 Kuntoluokka m2 Kvelka /m2 Pptarve /m2 Kvelka % Ppt % <5 % % 74 % 5 % - 6 % % 26 % 6 % - 75 % % Yhteensä % 1 % Koko om
60 6 Taulukko 3.9.6: Porin Trellum Ikäprofiili v. 217 (lkm, m2) Trellum Ikäprofiili 217 %-osuus Ikäjkauma lkm m2 m2/lkm %/kpl %/m2 < % 6 % % 5 % % 9 % % 17 % % 25 % % 27 % > % 4 % Ei tietoja % 6 % Yhteensä % 1 % Valmistusvuoden mediaani 1973 Kuva 3.9.3: Porin Trellum Ikäprofiili v. 217 (lkm, m2) Lkm Pinta-ala Taulukko 3.9.7: Porin korjausvelka v. 217 ikäprofiileittain (kpl, m2, m2/kpl) Kvelka ja perusparannustarve ikäprofiileittain 217 Ikäjkauma m2 Kvelka /m2 Pptarve /m2 Kvelka % Ppt % < % 2 % % 7 % % 15 % % 24 % % 28 % % 6 % > % % Ei tietoja % % Yhteensä % 1 % Kuva 3.9.4: Porin ikäprofiili karkealla kuntoprofiililla (kpl %, m2 %) Lkm %-osuus, ikä- ja kuntoluokittain m2 %-osuus, ikä- ja kuntoluokittain 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Kla < 6 % Kla 6-75 % Kla > 75 % Kla < 6 % Kla 6-75 % Kla > 75 %
61 61 Kuva 3.9.5: Porin korjausvelan muutos v ( ) Korjausvelka nimellishinta ( ) Kuva 3.9.6: Porin perusparannustarpeen muutos v ( ) 11 Perusparannustarve nimellishinta ( ) Kuva 3.9.7: Porin korjausvelkaindeksi v (pisteluku) 13, 125, 12, 115, 11, 15, 1, 95, 9, 85, 8, kvelka 75% 1, 14,65 12,44 14,58 17,2 16,21 8,65 111,77 93,74 94,4 pp 6 %/12 % 1, 14,77 11,69 11,73 112,16 111,25 84,24 124,69 14,23 14,7 kvelka 75% 4,65 % -2,11 % 2,9 % 2,51 % -,93 % -24,7 % 38,59 % -16,13 %,71 % pp 6 %/12 % 4,77 % 5,65 %,3 % 1,29 % -,8 % -24,28 % 48,1 % -16,4 % -,16 % kvelka 75% pp 6 %/12 %
62 62 Kuva 3.9.8: Porin reaalihintainen (v. 217 hintataso) korjausvelan muutos v ( ) Korjausvelan reaalihinta v. 217 taso ( ) Kuva 3.9.9: Porin reaalihintainen (v. 216 hintataso) perusparannustarpeen muutos v ( ) Perusparannustarpeen reaalihinta v. 217 taso ( ) Kuva 3.9.1: Porin reaalihintainen korjausvelkaindeksi v (pisteluku) 15, 14, 13, 12, 11, kvelka 75% pp 6 %/12 % 1, 9, kvelka 75% 137,63 138,71 137,29 138,63 137,57 133,2 1, 137,22 113,92 114,4 pp 6 %/12 % 131,76 132,95 142,3 14,52 137,79 133,4 1, 146,55 121,27 12,35 kvelka 75%,79 % -1,2 %,97 % -,76 % -3,31 % -24,82 % 37,22 % -16,98 %,11 % pp 6 %/12 %,91 % 6,83 % -1,7 % -1,94 % -3,19 % -25,4 % 46,55 % -17,25 % -,75 %
63 Joensuu Taulukko 3.1.1: Joensuun vuoden 216 rakennusten arvot, korjausvelka sekä peruskorjaus- ja perusparannustarve (kpl, m2,, /m2, %) Trellum Arvotietojen yhteenveto 216 Lkm 254 Pinta-ala /m2 Jha Tekn.arvo Kuntoluokka 77,9 % Kuluminen /v, /m2/kk ,9 Kuluminen/jha-% 1,38 % Investoinnit 216 /v, /m2/kk ,73 Uudet M/P kvelka M/P perusparannustarve Kvelka 75% Peruskorjaustarve <6% talot Tavoite 9% Perusparannustarve <6 % talot Tavoite 12 % Taulukko 3.1.2: Joensuun vuoden 217 rakennusten arvojen, korjausvelan ja peruskorjaus- sekä perusparannustarpeen tunnusluvut (kpl, m2,, /m2, %) Trellum Arvotietojen yhteenveto 217 Lkm 251 Pinta-ala /m2 Jha Tekn.arvo Kuntoluokka 72,67 % Kuluminen /v, /m2/kk ,3 Kuluminen/jha-% 1,74 % Investoinnit 217 /v, /m2/kk ,36 Uudisinvestoinnit M/P kvelka M/P perusparannustarve Kvelka 75% Peruskorjaustarve <6% talot Tavoite 9% Perusparannustarve <6 % talot Tavoite 12 % Taulukko 3.1.3: Rakennusten arvojen ja korjausvelan muutos v (, %) Muutos Pinta-ala Jha Tekn.arvo Kvelka Pptarve m2/ % 4,7 % 19,9 % 11,82 % 5,3 % 9,1 %
64 64 Taulukko 3.1.4: Joensuun Trellum Kuntoprofiili vuonna 217 ja muutos vuodesta 216 vuoteen 217 (kpl, m2, m2/kpl, %) Trellum kuntoprofiili 217 %-Osuus Muutos Kuntoluokka lkm m2 m2/lkm %/kpl %/m2 kpl m2 < 5 % % 2 % % 5 % 5 % - 6 % % 1 % 1 % 13 % 6 % - 75 % % 29 % -7 % -1 % 75 % - 9 % % 27 % -8 % 3 % > 9% % 14 % 7 % 14 % Yhteensä % 1 % -1 % 5 % Kuva 3.1.1: Joensuun Trellum Kuntoprofiili vuonna 217 (m2) Pinta-ala 217 < 5 % 5 % - 6 % 6 % - 75 % 75 % - 9 % > 9% Kuva 3.1.2: Joensuun Trellum Kuntoprofiilin muutos (m2) 5 Pinta-alan muutos <5 % 5 % - 6 % 6 % - 75 % 75 % - 9 % > 9 % Taulukko 3.1.5: Korjausvelka ja perusparannustarve kuntoprofiileittain (m2,, /m2, %) Kvelka ja perusparannustarve kuntoprofiileittain 217 Kuntoluokka m2 Kvelka /m2 Pptarve /m2 Kvelka % Ppt % <5 % % 69 % 5 % - 6 % % 31 % 6 % - 75 % % Yhteensä % 1 % Koko om
65 65 Taulukko 3.1.6: Joensuun Trellum Ikäprofiili v. 217 (lkm, m2) Trellum Ikäprofiili 217 %-osuus Ikäjkauma lkm m2 m2/lkm %/kpl %/m2 < % 3 % % 4 % % 2 % % 17 % % 28 % % 21 % > % 19 % Ei tietoja % 6 % Yhteensä % 1 % Valmistusvuoden mediaani 198 Kuva 3.1.3: Joensuun Trellum Ikäprofiili v. 217 (lkm, m2) Lkm Pinta-ala Taulukko 3.1.7: Joensuun korjausvelka v. 217 ikäprofiileittain (kpl, m2, m2/kpl) Kvelka ja perusparannustarve ikäprofiileittain 216 Ikäjkauma m2 Kvelka /m2 Pptarve /m2 Kvelka % Ppt % < % 13 % % 5 % % 5 % % 27 % % 28 % % 13 % > % % Ei tietoja % 9 % Yhteensä % 1 % Kuva 3.1.4: Joensuun ikäprofiili karkealla kuntoprofiililla (kpl %, m2 %) Lkm %-osuus, ikä- ja kuntoluokittain m2 %-osuus, ikä- ja kuntoluokittain 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Kla < 6 % Kla 6-75 % Kla > 75 % Kla < 6 % Kla 6-75 % Kla > 75 %
66 66 Kuva 3.1.5: Joensuun korjausvelan muutos v ( ) Korjausvelka ( ) Kuva 3.1.6: Joensuun perusparannustarpeen muutos v ( ) 14 Perusparannustarve ( ) Kuva 3.1.7: Joensuun korjausvelkaindeksi v (pisteluku) 14, 13, 12, 11, 1, 9, kvelka 75% pp 6 %/12 % 8, kvelka 75% 1, 1,21 114,9 114,53 113,86 18,35 113,88 113,2 117,86 127,54 117,21 87,61 92,26 pp 6 %/12 % 1, 111,2 124,78 123,12 11,48 19,8 19,28 17,7 16,33 11,24 112,36 82,49 89,99 kvelka 75%, %,21 % 13,85 %,39 % -,58 % -4,84 % 5,1 % -,59 % 4,12 % 8,21 % -8,9 % -25,25 % 5,31 % pp 6 %/12 %, % 11,2 % 12,4 % -1,34 % -1,27 % -,62 % -,47 % -2,3 % -,68 % 3,68 % 1,92 % -26,58 % 9,9 %
67 67 Kuva 3.1.8: Joensuun reaalihintainen (v. 217 hintataso) korjausvelan muutos v ( ) Korjausvelan reaalihinta v. 217 taso ( ) Kuva 3.1.9: Joensuun reaalihintainen (v. 217 hintataso) perusparannustarpeen muutos v ( ) Perusparannustarpeen reaalihinta v. 217 taso ( ) Kuva 3.1.1: Joensuun reaalihintainen korjausvelkaindeksi v (pisteluku) 13, 12, 11, 1, kvelka 75% pp 6 %/12 % 9, 8, 7, kvelka 75% 13,53 99,99 17,44 13,88 14,42 98,28 99,99 97,1 1, 17,14 97,97 72,85 76,49 pp 6 %/12 % 114,76 122,79 13,25 123,77 112,3 11,38 16,36 11,7 1, 12,65 14,9 76,4 82,7 kvelka 75%, % -3,42 % 7,45 % -3,31 %,52 % -5,88 % 1,75 % -2,98 % 3,8 % 7,14 % -8,56 % -25,63 % 4,99 % pp 6 %/12 %, % 7, % 6,8 % -4,97 % -9,27 % -1,71 % -3,64 % -4,38 % -1,67 % 2,65 % 1,4 % -26,95 % 8,76 %
68 3.11 Vaasa 68 Taulukko : Vaasan vuoden 216 rakennusten arvojen, korjausvelan ja peruskorjaus- sekä perusparannustarpeen lähtötilanne (kpl, m2,, /m2, %)* Trellum Arvotietojen yhteenveto 216 Lkm 324 Pinta-ala /m2 Jha Tekn.arvo Kuntoluokka 75,7 % Kuluminen /v, /m2/kk ,73 Kuluminen/jha-% 1,7 % Investoinnit 216 /v, /m2/kk ,12 Uudet M/P kvelka M/P perusparannustarve Kvelka 75% Peruskorjaustarve <6% talot Tavoite 9% Perusparannustarve <6 % talot Tavoite 12 % Taulukko : Vaasan vuoden 217 rakennusten arvojen, korjausvelan ja peruskorjaus- sekä perusparannustarpeen tunnusluvut (kpl, m2,, /m2, %) Trellum Arvotietojen yhteenveto 217 Lkm 324 Pinta-ala /m2 Jha Tekn.arvo Kuntoluokka 74,25 % Kuluminen /v, /m2/kk ,81 Kuluminen/jha-% 1,7 % Investoinnit 217 /v, /m2/kk ,18 Uudisinvestoinnit 217 M/P kvelka M/P perusparannustarve Kvelka 75% Peruskorjaustarve <6% talot Tavoite 9% Perusparannustarve <6 % talot Tavoite 12 % Taulukko : Rakennusten arvojen ja korjausvelan muutos v (, %) Muutos Pinta-ala Jha Tekn.arvo Kvelka Pptarve m2/ %, % 3,5 % 2,35 % 11,6 % 6,6 %
69 69 Taulukko : Vaasan Trellum -kuntoprofiili vuonna 217 ja muutos vuodesta 216 vuoteen 217 (kpl, m2, m2/kpl, %) Trellum kuntoprofiili 217 %-Osuus Muutos Kuntoluokka lkm m2 m2/lkm %/kpl %/m2 kpl m2 < 5 % % 7 % 3 % -2 % 5 % - 6 % % 1 % -3 % 6 % 6 % - 75 % % 29 % 1 % 3 % 75 % - 9 % % 49 % 6 % 4 % > 9% % 5 % -21 % -36 % Yhteensä % 1 % % % Kuva : Vaasan Trellum Kuntoprofiili 217 (m2) 2 Pinta-ala < 5 % 5 % - 6 % 6 % - 75 % 75 % - 9 % > 9% Kuva : Vaasan Trellum Kuntoprofiilin muutos v (m2) 1 Pinta-alan muutos <5 % 5 % - 6 % 6 % - 75 % 75 % - 9 % > 9 % Taulukko : Korjausvelka ja perusparannustarve kuntoprofiileittain (m2,, /m2, %) Kvelka ja perusparannustarve kuntoprofiileittain 217 Kuntoluokka m2 Kvelka /m2 Pptarve /m2 Kvelka % Ppt % <5 % % 35 % 5 % - 6 % % 65 % 6 % - 75 % % Yhteensä % 1 % Koko om
70 7 Taulukko : Vaasan Trellum Ikäprofiili v. 217 (lkm, m2) Trellum Ikäprofiili 217 %-osuus Ikäjkauma lkm m2 m2/lkm %/kpl %/m2 < % 12 % % 7 % % 8 % % 17 % % 29 % % 21 % > % 6 % Ei tietoja % % Yhteensä % 1 % Valmistusvuoden mediaani 1966 Kuva : Vaasan Trellum Ikäprofiili v. 217 (lkm, m2) Lkm Pinta-ala Taulukko : Vaasan korjausvelka v. 217 ikäprofiileittain (kpl, m2, m2/kpl) Kvelka ja perusparannustarve ikäprofiileittain 217 Ikäjkauma m2 Kvelka /m2 Pptarve /m2 Kvelka % Ppt % < % 32 % % 16 % % 6 % % 8 % % 25 % % 12 % > % % Ei tietoja % 1 % Yhteensä % 1 % Kuva : Vaasan ikäprofiili karkealla kuntoprofiililla (kpl %, m2 %) Lkm %-osuus, ikä- ja kuntoluokittain m2 %-osuus, ikä- ja kuntoluokittain 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Kla < 6 % Kla 6-75 % Kla > 75 % Kla < 6 % Kla 6-75 % Kla > 75 %
71 71 Kuva : Vaasan korjausvelan muutos v ( ) Korjausvelka ( ) Kuva : Vaasan perusparannustarpeen muutos v ( ) Perusparannustarve ( ) Kuva : Vaasan korjausvelkaindeksi v (pisteluku) 25, 23, 21, 19, 17, 15, kvelka 75% pp 6 %/12 % 13, 11, 9, kvelka 75% 1, 114,18 133,32 144,5 117,96 123,6 12,43 119,5 111,22 123,64 115,2 127,5 142,34 pp 6 %/12 % 1, 111,41 174,88 223,4 171,42 161,18 212,4 199,2 15,73 194,54 197,6 199,43 212,66 kvelka 75% 14,18 % 16,77 % 8,4 % -18,11 % 4,33 % -2,13 % -1,15 % -6,58 % 11,17 % -6,97 % 1,85 % 11,63 % pp 6 %/12 % 11,41 % 56,97 % 27,74 % -23,27 % -5,97 % 31,55 % -6,14 % -24,27 % 29,7 % 1,58 %,92 % 6,63 %
72 72 Kuva : Vaasan reaalihintainen (v. 216 hintataso) korjausvelan muutos v ( ) Korjausvelan reaalihinta v. 217 taso ( ) Kuva : Vaasan reaalihintainen (v. 216 hintataso) perusparannustarpeen muutos v ( ) 7 Perusparannustarpeen reaalihinta v. 217 taso ( ) Kuva : Vaasan reaalihintainen korjausvelkaindeksi v (pisteluku) 16, 15, 14, 13, 12, 11, 1, 9, kvelka 75% pp 6 %/12 % 8, kvelka 75% 19,72 12,73 133,5 138,46 114,64 118,28 112,7 18,12 1, 11,7 11,88 112,36 125,6 pp 6 %/12 % 8,96 86,93 128,78 158,45 122,93 114,32 145,6 133,37 1, 127,79 129,14 129,68 137,87 kvelka 75% 1,4 % 1,21 % 4,6 % -17,2 % 3,18 % -5,26 % -3,52 % -7,51 % 1,7 % -7,44 % 1,29 % 11,3 % pp 6 %/12 % 7,38 % 48,15 % 23,3 % -22,41 % -7,1 % 27,36 % -8,4 % -25,2 % 27,79 % 1,6 %,41 % 6,31 %
73 3.12 Rovaniemi 73 Taulukko : Rovaniemen vuoden 216 rakennusten arvot, korjausvelka sekä peruskorjaus- ja perusparannustarve (kpl, m2,, /m2, %) Trellum Arvotietojen yhteenveto 216 Lkm 161 Pinta-ala /m2 Jha Tekn.arvo Kuntoluokka 73, % Kuluminen /v, /m2/kk ,28 Kuluminen/jha-% 1,83 % Investoinnit 216 /v, /m2/kk ,21 Uudet M/P kvelka M/P perusparannustarve Kvelka 75% Peruskorjaustarve <6% talot Tavoite 9% Perusparannustarve <6 % talot Tavoite 12 % Taulukko : Rovaniemen vuoden 217 rakennusten arvojen, korjausvelan ja peruskorjaus- sekä perusparannustarpeen tunnusluvut (kpl, m2,, /m2, %) Trellum Arvotietojen yhteenveto 217 Lkm 147 Pinta-ala /m2 Jha Tekn.arvo Kuntoluokka 72,2 % Kuluminen /v, /m2/kk ,25 Kuluminen/jha-% 1,81 % Investoinnit 217 /v, /m2/kk ,59 Uudisinvestoinnit 217 M/P kvelka M/P perusparannustarve Kvelka 75% Peruskorjaustarve <6% talot Tavoite 9% Perusparannustarve <6 % talot Tavoite 12 % Taulukko : Rakennusten arvojen ja korjausvelan muutos v (, %) Muutos Pinta-ala Jha Tekn.arvo Kvelka Pptarve m2/ % -3,9 % -4, % -5,26 % 2,2 % -3,6 %
74 74 Taulukko : Rovaniemen Trellum Kuntoprofiili vuonna 217 ja muutos vuodesta 216 vuoteen 217 (kpl, m2, m2/kpl, %) Trellum kuntoprofiili 217 %-Osuus Muutos Kuntoluokka lkm m2 m2/lkm %/kpl %/m2 kpl m2 < 5 % % 12 % -7 % 1 % 5 % - 6 % % 4 % -11 % -25 % 6 % - 75 % % 41 % -2 % 1 % 75 % - 9 % % 33 % -14 % -9 % > 9% % 1 % -38 % -1 % Yhteensä % 1 % -9 % -4 % Kuva : Rovaniemen Trellum Kuntoprofiili vuonna 217 (m2) Pinta-ala 217 < 5 % 5 % - 6 % 6 % - 75 % 75 % - 9 % > 9% Kuva : Rovaniemen Trellum Kuntoprofiilin muutos (m2) Pinta-alan muutos <5 % 5 % - 6 % 6 % - 75 % 75 % - 9 % > 9 % Taulukko : Korjausvelka ja perusparannustarve kuntoprofiileittain (m2,, /m2, %) Kvelka ja perusparannustarve kuntoprofiileittain 217 Kuntoluokka m2 Kvelka /m2 Pptarve /m2 Kvelka % Ppt % <5 % % 81 % 5 % - 6 % % 19 % 6 % - 75 % % Yhteensä % 1 % Koko om
75 75 Taulukko : Rovaniemen Trellum Ikäprofiili v. 217 (lkm, m2) Trellum Ikäprofiili 217 %-osuus Ikäjkauma lkm m2 m2/lkm %/kpl %/m2 < % % % % % % % 25 % % 38 % % 3 % > % 5 % Ei tietoja % 1 % Yhteensä % 1 % Valmistusvuoden mediaani 1972 Kuva : Rovaniemen Trellum Ikäprofiili v. 217 (lkm, m2) Lkm Pinta-ala Taulukko : Rovaniemen korjausvelka v. 217 ikäprofiileittain (kpl, m2, m2/kpl) Kvelka ja perusparannustarve ikäprofiileittain 217 Ikäjkauma m2 Kvelka /m2 Pptarve /m2 Kvelka % Ppt % < % 1 % % % % 2 % % 38 % % 37 % % 19 % > % % Ei tietoja % 3 % Yhteensä % 1 % Kuva : Rovaniemen ikäprofiili karkealla kuntoprofiililla (kpl %, m2 %) 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Lkm %-osuus, ikä- ja kuntoluokittain 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % m2 %-osuus, ikä- ja kuntoluokittain Kla < 6 % Kla 6-75 % Kla > 75 % Kla < 6 % Kla 6-75 % Kla > 75 %
76 76 Kuva : Rovaniemen korjausvelan muutos v ( ) 4 Korjausvelka ( ) Kuva : Rovaniemen perusparannustarpeen muutos v ( ) 8 Perusparannustarve ( ) Kuva : Rovaniemen korjausvelkaindeksi v (pisteluku) 15, 1, 95, 9, 85, 8, 75, 7, 65, 6, kvelka 75% 1, 74,81 83,67 85,55 pp 6 %/12 % 1, 65,24 66,67 64,23 kvelka 75% pp 6 %/12 %
77 77 Kuva : Rovaniemen reaalihintainen (v. 217 hintataso) korjausvelan muutos v ( ) 4 Korjausvelan reaalihinta v. 217 taso ( ) Kuva : Rovaniemen reaalihintainen (v. 217 hintataso) perusparannustarpeen muutos v ( ) 8 Perusparannustarpeen reaalihinta v. 217 taso ( ) Kuva : Rovaniemen reaalihintainen korjausvelkaindeksi v (pisteluku) 12, 11, 1, 9, 8, 7, kvelka 75% pp 6 %/12 % 6, 5, kvelka 75% 1, 74,81 83,5 85,11 pp 6 %/12 % 1, 65,24 66,52 63,91 kvelka 75%, % -25,19 % 11,61 % 1,93 % pp 6 %/12 %, % -34,76 % 1,98 % -3,94 %
78 3.13 Mikkeli 78 Taulukko : Mikkelin vuoden 216 rakennusten arvojen, korjausvelan ja peruskorjaus- sekä perusparannustarpeen lähtötilanne (kpl, m2,, /m2, %)* Trellum Arvotietojen yhteenveto 216 Lkm 298 Pinta-ala /m2 Jha Tekn.arvo Kuntoluokka 67,91 % Kuluminen /v, /m2/kk ,83 Kuluminen/jha-% 1,69 % Investoinnit 216 /v, /m2/kk ,32 Uudet M/P kvelka M/P perusparannustarve Kvelka 75% Peruskorjaustarve <6% talot Tavoite 9% Perusparannustarve <6 % talot Tavoite 12 % Taulukko : Mikkelin vuoden 217 rakennusten arvojen, korjausvelan ja peruskorjaus- sekä perusparannustarpeen tunnusluvut (kpl, m2,, /m2, %) Trellum Arvotietojen yhteenveto 217 Lkm 286 Pinta-ala /m2 Jha Tekn.arvo Kuntoluokka 65,28 % Kuluminen /v, /m2/kk ,82 Kuluminen/jha-% 1,68 % Investoinnit 216 /v, /m2/kk ,62 Uudisinvestoinnit 217 M/P kvelka M/P perusparannustarve Kvelka 75% Peruskorjaustarve <6% talot Tavoite 9% Perusparannustarve <6 % talot Tavoite 12 % Taulukko : Rakennusten arvojen ja korjausvelan muutos v (, %) Muutos Pinta-ala Jha Tekn.arvo Kvelka Pptarve m2/ % -3,9 % -3,7 % -7,46 % 12,5 % 21, %
79 79 Taulukko : Mikkelin Trellum -kuntoprofiili vuonna 217 ja muutos vuodesta 216 vuoteen 217 (kpl, m2, m2/kpl, %) Trellum kuntoprofiili 217 %-Osuus Muutos Kuntoluokka lkm m2 m2/lkm %/kpl %/m2 kpl m2 < 5 % % 26 % 7 % 7 % 5 % - 6 % % 12 % 9 % 48 % 6 % - 75 % % 35 % -1 % % 75 % - 9 % % 2 % -2 % -25 % > 9% % 8 % -12 % -27 % Yhteensä % 1 % -4 % -4 % Kuva : Mikkelin Trellum Kuntoprofiili 217 (m2) 12 Pinta-ala < 5 % 5 % - 6 % 6 % - 75 % 75 % - 9 % > 9% Kuva : Mikkelin Trellum Kuntoprofiilin muutos v (m2) Pinta-alan muutos <5 % 5 % - 6 % 6 % - 75 % 75 % - 9 % > 9 % Taulukko : Korjausvelka ja perusparannustarve kuntoprofiileittain (m2,, /m2, %) Kvelka ja perusparannustarve kuntoprofiileittain 217 Kuntoluokka m2 Kvelka /m2 Pptarve /m2 Kvelka % Ppt % <5 % % 71 % 5 % - 6 % % 29 % 6 % - 75 % % Yhteensä % 1 % Koko om
80 8 Taulukko : Mikkelin Trellum Ikäprofiili v. 217 (lkm, m2) Trellum Ikäprofiili 217 %-osuus Ikäjkauma lkm m2 m2/lkm %/kpl %/m2 < % 2 % % 9 % % 4 % % 25 % % 29 % % 24 % > % 7 % Yhteensä % 1 % Valmistusvuoden mediaani 1973 Kuva : Mikkelin Trellum Ikäprofiili v. 217 (lkm, m2) Lkm Pinta-ala Taulukko : Mikkelin korjausvelka v. 217 ikäprofiileittain (kpl, m2, m2/kpl) Kvelka ja perusparannustarve ikäprofiileittain 217 Ikäjkauma m2 Kvelka /m2 Pptarve /m2 Kvelka % Ppt % < % 4 % % 9 % % 7 % % 27 % % 49 % % 4 % > % % Yhteensä % 1 % Kuva : Mikkelin ikäprofiili karkealla kuntoprofiililla (kpl %, m2 %) Lkm %-osuus, ikä- ja kuntoluokittain m2 %-osuus, ikä- ja kuntoluokittain 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Kla < 6 % Kla 6-75 % Kla > 75 % Kla < 6 % Kla 6-75 % Kla > 75 %
81 81 Kuva : Mikkelin korjausvelan muutos v ( ) Korjausvelka ( ) Kuva : Mikkelin perusparannustarpeen muutos v ( ) 17 Perusparannustarve ( ) Kuva : Mikkelin korjausvelkaindeksi v (pisteluku) 16, 15, 14, 13, 12, 11, kvelka 75% pp 6 %/12 % 1, 9, kvelka 75% 1, 1,21 114,9 114,53 113,86 18,35 113,88 113,2 117,86 127,54 135,79 142,15 151,5 pp 6 %/12 % 1, 111,2 124,78 123,12 11,48 19,8 19,28 17,7 16,33 11,24 122,29 119,75 132,58 kvelka 75%, %,21 % 13,85 %,39 % -,58 % -4,84 % 5,1 % -,59 % 4,12 % 8,21 % 6,47 % 4,69 % 6,58 % pp 6 %/12 %, % 11,2 % 12,4 % -1,34 % -1,27 % -,62 % -,47 % -2,3 % -,68 % 3,68 % 1,92 % -2,8 % 1,71 %
82 82 Kuva : Mikkelin reaalihintainen (v. 217 hintataso) korjausvelan muutos v ( ) Korjausvelan reaalihinta v. 217 taso ( ) Kuva : Mikkelin reaalihintainen (v. 217 hintataso) perusparannustarpeen muutos v ( ) Perusparannustarpeen reaalihinta v. 217 taso ( ) Kuva : Mikkelin reaalihintainen korjausvelkaindeksi v (pisteluku) 135, 13, 125, 12, 115, 11, 15, 1, kvelka 75% pp 6 %/12 % 95, 9, kvelka 75% 13,53 99,99 17,44 13,88 14,42 98,28 99,99 97,1 1, 17,14 113,49 118,21 125,61 pp 6 %/12 % 114,76 122,79 13,25 123,77 112,3 11,38 16,36 11,7 1, 12,65 113,29 11,37 121,83 kvelka 75%, % -3,42 % 7,45 % -3,31 %,52 % -5,88 % 1,75 % -2,98 % 3,8 % 7,14 % 5,93 % 4,16 % 6,26 % pp 6 %/12 %, % 7, % 6,8 % -4,97 % -9,27 % -1,71 % -3,64 % -4,38 % -1,67 % 2,65 % 1,36 % -2,57 % 1,38 %
83 3.14 Porvoo 83 Taulukko : Porvoon vuoden 216 rakennusten arvojen, korjausvelan ja peruskorjaus- sekä perusparannustarpeen lähtötilanne (kpl, m2,, /m2, %) Trellum Arvotietojen yhteenveto 216 Lkm 176 Pinta-ala /m2 Jha Tekn.arvo Kuntoluokka 71,78 % Kuluminen /v, /m2/kk ,17 Kuluminen/jha-% -1,74 % Investoinnit 216 /v, /m2/kk ,21 Uudet 5 1 M/P kvelka M/P perusparannustarve Kvelka 75% Peruskorjaustarve <6% talot Tavoite 9% Perusparannustarve <6 % talot Tavoite 12 % Taulukko : Porvoon vuoden 217 rakennusten arvojen, korjausvelan ja peruskorjaus- sekä perusparannustarpeen tunnusluvut (kpl, m2,, /m2, %) Trellum Arvotietojen yhteenveto 217 Lkm 171 Pinta-ala /m2 Jha Tekn.arvo Kuntoluokka 73,45 % Kuluminen /v, /m2/kk ,4 Kuluminen/jha-% 1,6 % Investoinnit 217 /v, /m2/kk ,98 Uudisinvestoinnit M/P kvelka M/P perusparannustarve Kvelka 75% Peruskorjaustarve <6% talot Tavoite 9% Perusparannustarve <6 % talot Tavoite 12 % Taulukko : Rakennusten arvojen ja korjausvelan muutos v (, %) Muutos Pinta-ala Jha Tekn.arvo Kvelka Pptarve m2/ % -2,5 % 1,3 % 3,61 % -6,8 % -8,1 %
84 84 Taulukko : Porvoon Trellum -kuntoprofiili vuonna 217 ja muutos vuodesta 216 vuoteen 217 (kpl, m2, m2/kpl, %) Trellum kuntoprofiili 217 %-Osuus Muutos Kuntoluokka lkm m2 m2/lkm %/kpl %/m2 kpl m2 < 5 % % 11 % % -9 % 5 % - 6 % % 17 % -3 % -11 % 6 % - 75 % % 27 % -2 % -3 % 75 % - 9 % % 34 % -2 % -1 % > 9% % 11 % 83 % 85 % Yhteensä % 1 % -3 % -2 % Kuva : Porvoon Trellum Kuntoprofiilit v. 217 (m2) Pinta-ala 217 < 5 % 5 % - 6 % 6 % - 75 % 75 % - 9 % > 9% Kuva : Porvoon Trellum Kuntoprofiilit muutos v. 216 ja 217 (m2) 15 Pinta-alan muutos <5 % 5 % - 6 % 6 % - 75 % 75 % - 9 % > 9 % -1 Taulukko : Korjausvelka ja perusparannustarve kuntoprofiileittain (m2,, /m2, %) Kvelka ja perusparannustarve kuntoprofiileittain 217 Kuntoluokka m2 Kvelka /m2 Pptarve /m2 Kvelka % Ppt % <5 % % 4 % 5 % - 6 % % 6 % 6 % - 75 % % Yhteensä % 1 % Koko om
85 85 Taulukko : Porvoon Trellum Ikäprofiili v. 217 (lkm, m2) Trellum Ikäprofiili 217 %-osuus Ikäjkauma lkm m2 m2/lkm %/kpl %/m2 < % 6 % % 2 % % 5 % % 4 % % 29 % % 3 % > % 24 % Yhteensä % 1 % Valmistusvuoden mediaani 1979 Kuva : Porvoon Trellum Ikäprofiili v. 217 (lkm, m2) Lkm Pinta-ala Taulukko : Porvoon korjausvelka v. 217 ikäprofiileittain (kpl, m2, m2/kpl) Kvelka ja perusparannustarve ikäprofiileittain 217 Ikäjkauma m2 Kvelka /m2 Pptarve /m2 Kvelka % Ppt % < % 16 % % 5 % % 11 % % 13 % % 19 % % 35 % > % % Yhteensä % 1 % Kuva : Porvoon ikäprofiili karkealla kuntoprofiililla (kpl %, m2 %) Lkm %-osuus, ikä- ja kuntoluokittain m2 %-osuus, ikä- ja kuntoluokittain 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Kla < 6 % Kla 6-75 % Kla > 75 % Kla < 6 % Kla 6-75 % Kla > 75 %
86 86 Kuva : Porvoon korjausvelan muutos v ( ) Korjausvelka ( ) Kuva : Porvoon perusparannustarpeen muutos v ( ) Perusparannustarve ( ) Kuva : Porvoon korjausvelkaindeksi v (pisteluku) 15, 14, 13, 12, 11, kvelka 75% 1, pp 6 %/12 % 9, 8, 7, kvelka 75% 1, 14,68 94,1 13,63 112,67 13,2 114,4 112,36 121,76 132,42 142,95 141,75 132,17 pp 6 %/12 % 1, 1,78 73,65 91, 12,36 88,1 114,2 12,76 124,66 129,57 143,8 14,47 129,11 kvelka 75% 4,68 % -1,11 % 1,13 % 8,72 % -8,56 % 11,4 % -1,78 % 8,36 % 8,76 % 7,95 % -,84 % -6,76 % pp 6 %/12 %,78 % -26,92 % 23,56 % 12,49 % -13,94 % 29,64 % 5,74 % 3,23 % 3,94 % 1,98 % -2,31 % -8,9 %
87 87 Kuva : Porvoon reaalihintainen (v. 217 hintataso) korjausvelan muutos v ( ) Korjausvelan reaalihinta v. 217 taso ( ) Kuva : Porvoon reaalihintainen (v. 217 hintataso) perusparannustarpeen muutos v ( ) Perusparannustarpeen reaalihinta v. 217 taso ( ) Kuva : Porvoon reaalihintainen korjausvelkaindeksi v (pisteluku) 12, 11, 1, 9, 8, kvelka 75% pp 6 %/12 % 7, 6, kvelka 75% 1,22 11,11 85,78 9,99 1,2 9,45 97,24 93,21 1, 17,68 115,65 114,1 16,7 pp 6 %/12 % 97,89 95,8 65,58 78,4 88,76 75,55 94,81 97,85 1, 12,91 113,63 11,44 11,21 kvelka 75%,89 % -15,16 % 6,7 % 9,93 % -9,57 % 7,5 % -4,14 % 7,28 % 7,68 % 7,41 % -1,34 % -7,4 % pp 6 %/12 % -2,87 % -31,3 % 19, % 13,74 % -14,89 % 25,5 % 3,2 % 2,2 % 2,91 % 1,42 % -2,81 % -8,36 %
88 88 4. KORJAUSVELKAINDEKSIN TUNNUSLUKUJEN VERTAILU KAUPUNGITTAIN 4.1 Omaisuuden arvot ja kuntoluokat v. 217 Taulukko 4.1.1: Rakennusten arvot kaupungeittain v. 217 sekä rakennusten arvojen neliöhintojen muutos v (m2,, %, /m2) Rakennusten arvot v. 217 Neliöhinnat /m muutos % kpl pinta-ala jha tekn.arvo kla jha / m2 tekn. / m2 Jha Tekn.arvo Helsinki ,1 % ,8 % 11,4 % Espoo ,6 % ,1 % -,7 % Tampere ,9 % ,7 % 9,4 % Vantaa ,2 % ,2 % 9,8 % Oulu ,7 % ,4 % 2,2 % Jyväskylä ,9 % Lahti ,1 % ,3 % 6,8 % Kuopio ,6 % ,1 % 4,5 % Pori ,5 % ,3 %,6 % Joensuu ,7 % ,5 % 6,8 % Vaasa ,3 % ,5 % 2,4 % Rovaniemi , % ,1 % -1,4 % Mikkeli ,3 % ,1 % -3,7 % Porvoo ,4 % ,9 % 6,3 % Yht/keskim ,9 % ,1 % 5,1 % Keskiarvo 71,2 % ,8 % 3, % Kuva 4.1.1: Rakennusten arvojen neliöhinnat kaupungeittain v. 217 ( /m2) Kuva 4.1.2: Omaisuuden keskimääräinen kuntoluokka kaupungeittain (Kla %)
89 Rakennusten kuntoprofiilit kaupungeittain v. 217 Taulukko 4.2.1: Kuntoluokkien suhteelliset pinta-alaosuudet (%) Kuntoluokkien suhteelliset pinta-alaosuudet % Kuntoprofiili 217 < 5 % 5% - 6 % 6 %-75 % 75 %-9 % > 9% Yht Helsinki 35 % 12 % 17 % 15 % 2 % 1 % Espoo 6 % 12 % 39 % 33 % 9 % 1 % Tampere 24 % 15 % 41 % 13 % 7 % 1 % Vantaa 6 % 8 % 22 % 42 % 21 % 1 % Oulu 9 % 15 % 31 % 34 % 11 % 1 % Jyväskylä 12 % 18 % 32 % 34 % 4 % 1 % Lahti 11 % 7 % 27 % 42 % 13 % 1 % Kuopio 9 % 1 % 29 % 41 % 11 % 1 % Pori 16 % 8 % 19 % 39 % 19 % 1 % Joensuu 2 % 1 % 29 % 27 % 14 % 1 % Vaasa 7 % 1 % 29 % 49 % 5 % 1 % Rovaniemi 12 % 4 % 41 % 33 % 1 % 1 % Mikkeli 26 % 12 % 35 % 2 % 8 % 1 % Porvoo 11 % 17 % 27 % 34 % 11 % 1 % Keskiarvo 15 % 11 % 3 % 33 % 12 % 1 % Kuva 4.2.2: Karkeat kuntoprofiilit kaupungeittain (%)
90 9 4.3 Rakennusten ikäprofiilit kaupungeittain v. 217 Taulukko 4.3.1: Ikäluokkien suhteelliset pinta-alaosuudet (%) Ikäluokkien suhteelliset pinta-alaosuudet % Ikäprofiili 217 m2 < >2 ei tietoa yhteensä Helsinki 5 % 6 % 1 % 13 % 34 % 18 % 13 % % 1 % Espoo 1 % 3 % 1 % 12 % 25 % 34 % 22 % 1 % 1 % Tampere 1 % 9 % 14 % 14 % 25 % 3 % 7 % % 1 % Vantaa 1 % % 3 % 13 % 32 % 31 % 19 % 1 % 1 % Oulu 4 % 2 % 5 % 13 % 26 % 22 % 28 % % 1 % Jyväskylä 1 % 2 % 3 % 14 % 26 % 33 % 2 % % 1 % Lahti 1 % 2 % 8 % 16 % 35 % 19 % 19 % % 1 % Kuopio 5 % 8 % 7 % 12 % 24 % 35 % 9 % % 1 % Pori 6 % 5 % 9 % 17 % 25 % 27 % 4 % 6 % 1 % Joensuu 3 % 4 % 2 % 17 % 28 % 21 % 19 % 6 % 1 % Vaasa 12 % 7 % 8 % 17 % 29 % 21 % 6 % % 1 % Rovaniemi % % % 25 % 38 % 3 % 5 % 1 % 1 % Mikkeli 2 % 9 % 4 % 25 % 29 % 24 % 7 % % 1 % Porvoo 6 % 2 % 5 % 4 % 29 % 3 % 24 % % 1 % Keskiarvo 3 % 4 % 6 % 15 % 29 % 27 % 14 % 1 % 1 % Kuva 4.3.1: Suhteelliset pinta-alat valmistumisvuosien mukaan kaupungeittain (% m2) Kuva 4.3.1: Valmistumisvuoden mediaani kaupungeittain (vuosi) 1985 Valmistumisvuoden mediaani kaupungeittain Hki Espoo Tamp. Vant. Oulu Jkl Lahti Kuop. Pori Jns Vaasa Roi Mikk. Porv. Valm.v med
91 Rakennusten korjausvelka ja perusparannustarve v. 217 Taulukko 4.4.1: Rakennusten korjausvelka kaupungeittain (m2,, /m2) Kvelka 217 m2 Korjausvelka Kvelka /m2 Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Jyväskylä Lahti Kuopio Pori Joensuu Vaasa Rovaniemi Mikkeli Porvoo Yht/keskim Keskiarvo 199 Mediaani 162 Kuva 4.4.1: Rakennusten korjausvelka kaupungeittain ( /m2 ja milj. ) Korjausvelka kaupungeittain v. 217 /m2 ja milj Hki Espoo Tamp. Vant. Oulu Jkl Lahti Kuop. Pori Jns Vaasa Roi Mikk. Porv. Kvelka /m kvelka milj Taulukko 4.4.2: Korjausvelka neliöhinnan mukaan järjestettynä (m2,, /m2) N:o Kaupunki m2 Korjausvelka /m2 1 Vaasa Vantaa Lahti Kuopio Pori Oulu Rovaniemi Porvoo Joensuu Jyväskylä Espoo Mikkeli Tampere Helsinki Yht/keskim Keskiarvo 199 Mediaani 162
92 92 Taulukko 4.4.4: Rakennusten perusparannustarve kaupungeittain 8 (milj. ja /m2) Pptarve 217 m2 Perusparannustarve Pptarve /m2 Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Jyväskylä Lahti Kuopio Pori Joensuu Vaasa Rovaniemi Mikkeli Porvoo Yht/keskim Keskiarvo 371 Mediaani 312 Kuva 4.4.3: Rakennusten perusparannustarve kaupungeittain ( /m2 ja milj. ) Perusparannustarve kaupungeittain v. 217 /m2 ja milj. Hki Espoo Tamp. Vant. Oulu Lahti Kuop. Pori Jns Vaasa Roi Mikk. Porv. pptarve /m pptarve milj Taulukko 4.4.5: Perusparannustarve neliöhinnan mukaan järjestettynä (m2,, /m2) N:o Pptarve 217 m2 Perusparannustarve /m2 1 Vaasa Vantaa Rovaniemi Lahti Kuopio Pori Espoo Oulu Joensuu Jyväskylä Porvoo Mikkeli Tampere Helsinki Yht/keskim Keskiarvo 371 Mediaani Helsingin perusparannustarpeen tavoitetaso on 1 %, kun muiden kaupunkien tavoitetaso on 12 %.
93 Investoinnit, kuluminen ja myynnit ja purut v. 217 Taulukko 4.5.1: Investoinnit, perusparannukset sekä kuluminen kaupungeittain Kulum vs inv 217 Kuluminen Pp-investoinnit Kuluminen - investoinnit pinta-ala /v /m2/kk /v /m2/kk /v /m2/kk Helsinki , , ,88 Espoo , , ,34 Tampere , , ,13 Vantaa , , ,45 Oulu , , ,53 Jyväskylä , , ,74 Lahti , , ,47 Kuopio , , ,78 Pori , , ,76 Joensuu , , ,33 Vaasa , , ,63 Rovaniemi , , ,66 Mikkeli , , ,2 Porvoo , , ,6 Yht./keskim , , ,4 Keskiarvo 3,3 2,68 -,62 Mediaani 3,1 1,89-1,41 Kuva 4.5.1: Rakennusten kuluminen kaupungeittain v. 217 ( /m2/kk, milj. )
94 94 Kuva Perusparannusinvestoinnit v. 217 kaupungeittain ( /m2/kk) Kuva Investointien ja kulumisen välinen erotus v. 217 kaupungeittain ( /m2/kk)
95 95 Taulukko 4.5.2: Myytyjen ja purettujen (M/P) rakennusten vaikutus korjausvelkaan ja perusparannustarpeeseen v. 217 kaupungeittain (m2, /v, /m2) Myyntien ja purkujen vaikutus M/P Korjausvelka M/P Perusparannustarve pinta-ala /v /m2 /v /m2 Helsinki , ,1 Espoo , ,6 Tampere , ,9 Vantaa , ,58 Oulu , ,57 Jyväskylä , ,78 Lahti , ,34 Kuopio , ,44 Pori , ,34 Joensuu , ,64 Vaasa ,, Rovaniemi , ,3 Mikkeli , ,94 Porvoo , ,58 Yht./keskim , ,85 Keskiarvo 14 kaupunkia -11,67-24,89 Mediaani -11,51-24,31 Kuva 4.5.4: Myytyjen ja purettujen (M/P) rakennusten vaikutus korjausvelkaan kaupungeittain v. 217 ( /m2, milj..) Kuva Myytyjen ja purettujen (M/P) rakennusten vaikutus perusparannustarpeeseen kaupungeittain v. 217 ( /m2, milj. )
96 Omaisuus, korjausvelka ja perusparannustarve suhteutettuna kaupungin väkilukuun v. 217 Taulukko 4.6.1: Omaisuuden määrä suhteutettuna kaupungin väkilukuun v. 217 ja asukaslukuun suhteutetun omaisuuden määrän muutos v (asukkaat, m2, m2/asukas, %) Omaisuuden pinta-ala /asukas Om/as. 217 as m2 m2/asukas % Helsinki ,51-5,1 % Espoo ,71-2,7 % Tampere ,13 -,6 % Vantaa ,44-4,9 % Oulu ,85-1,9 % Jyväskylä ,2 Lahti ,6 -,1 % Kuopio ,11 1,6 % Pori ,64-2,8 % Joensuu ,62 4,4 % Vaasa ,17,3 % Rovaniemi ,2-4,2 % Mikkeli ,67-3,4 % Porvoo ,29-2,5 % Yht/keskim ,52-9,6 % Keskiarvo 3,77 Mediaani 3,63 Kuva 4.6.1: Omaisuuden määrä suhteutettuna kaupungin väkilukuun v. 217 (m2/asukas)
97 97 Taulukko 4.6.2: Korjausvelka suhteutettuna kaupungin asukasmäärään v. 217 ja asukkaisiin suhteutetun korjausvelan muutos v (asukas,, /asukas, %) Korjausvelka/asukas Kvelka 217 /as as kvelka 217 /asukas % Helsinki ,9 % Espoo ,2 % Tampere ,7 % Vantaa ,2 % Oulu ,9 % Jyväskylä Lahti ,3 % Kuopio ,4 % Pori ,3 % Joensuu , % Vaasa , % Rovaniemi ,9 % Mikkeli ,1 % Porvoo ,8 % Yht/keskim ,2 % Keskiarvo 761 -,4 % Mediaani 556 2,2 % Kuva 4.6.2: Korjausvelka /asukas Taulukko 4.6.3: Korjausvelka /asukas mukaan järjestettynä (m2,, /as) N:o Kaupunki asukas Kvelka /as 1 Vantaa Rovaniemi Lahti Espoo Vaasa Jyväskylä Pori Oulu Kuopio Joensuu Porvoo Tampere Mikkeli Helsinki Yht/keskim Keskiarvo 765 Mediaani 556
98 98 Taulukko 4.6.4: Perusparannustarve suhteutettuna kaupungin asukasmäärään v. 217 ja asukkaisiin suhteutetun perusparannustarpeen muutos v (asukas,, /asukas, %) Perusparannustarve/asukas Ppt 217/as as pptarve 217 pptarve /as % Helsinki ,5 % Espoo ,2 % Tampere ,5 % Vantaa ,8 % Oulu ,7 % Jyväskylä Lahti ,6 % Kuopio , % Pori ,4 % Joensuu ,8 % Vaasa , % Rovaniemi ,9 % Mikkeli ,5 % Porvoo ,1 % Yht./keskim ,5 % Keskiarvo 1 425, % Mediaani ,7 % Kuva 4.6.3: Perusparannustarve /asukas Taulukko 4.6.5: Perusparannustarve /asukas mukaan järjestettynä (m2,, /as) N:o Kaupunki asukas Pptarve /as 1 Vantaa Rovaniemi Espoo Lahti Vaasa Pori Kuopio Jyväskylä Oulu Joensuu Porvoo Tampere Mikkeli Helsinki Yht./keskim Keskiarvo Mediaani 1 133
99 Korjausvelan ja perusparannustarpeen nimellinen muutos v Taulukko 4.7.1: Korjausvelkaindeksin pisteluvut sekä pisteluvun muutos kaupungeittain v (25, 27, 214, 215=1, pisteluku ja %) Kvelkaind. Kvelka Helsinki 1, 12,4 11,17 115,41 118,63 116,28 139,2 166,13 145,67 145,9 146,81 146,85 154,52 5,22 % Espoo 1, 11,57 16,27 111,25 19,88 111,91 12,15 135,3 132,35 141,89 158,29 174,99 183,61 4,93 % Tampere , 112,3 113,29,88 % Vantaa 1, 94,97 18,11 11,25 11,42 17,54 17,11 11,7 1,78 98,5 98,86 99,46 76,69-22,89 % Oulu , 97,94 16,24 86,71 97,51 13,93 6,58 % Jyväskylä , - 92,8 Lahti - - 1, 91,83 85,48 86,35 75,5 79,6 83,16 82,19 84,12 133,14 1,92-24,2 % Kuopio - - 1, 92,38 9,61 79,99 73,68 79,72 81,9 79,93 88,5 94,98 18,17 13,89 % Pori - - 1, 14,65 12,44 14,58 17,2 16,21 8,65 111,7-93,74 94,4,7 % Joensuu 1, 1,21 114,9 114,53 113,86 18,35 113,88 113,2 117,96 127,54 117,21 87,61 92,26 5,31 % Vaasa 1, 114,18 133,32 144,5 117,96 123,6 12,43 119,5 111,22 123,64 115,2 127,5 142,34 11,64 % Rovaniemi , 74,81 83,67 85,55 2,25 % Mikkeli 1, 1,21 114,9 114,53 113,86 18,35 113,88 113,2 117,86 127,54 135,79 142,15 151,5 6,58 % Porvoo 1, 14,68 94,1 13,63 112,67 13,2 114,4 112,36 121,76 132,42 142,95 141,75 132,17-6,76 % Kuva 4.7.1: Nimellishintaisen korjausvelkaindeksin muutos v (%)
100 1 Taulukko 4.7.2: Korjausvelkaindeksin perusparannustarpeen pisteluvut sekä pisteluvunmuutos kaupungeittain (25, 27, 214, 215=1, pisteluku ja %) Kvelkaind. PPT % Helsinki 1, 11,99 114,57 118,9 122,85 12,51 14,5 165,46 146,96 144,6 149,7 146,34 154,87 5,83 % Espoo 1, 12,41 14,94 123,69 119,57 119,57 129,13 13,31 115,98 124,58 157,67 21,1 2,14-4,7 % Tampere , 12,91 99,77-3,5 % Vantaa 1, 94,99 11,99 11,99 113,57 19,66 11,84 18,91 92,9 9,72 95,87 91,94 73,9-2,5 % Oulu , 97,63 114,32 89,46 13,14 19,68 6,34 % Jyväskylä , - 87,49 Lahti - - 1, 74,11 82,31 88,1 73,28 76,71 83,46 77,32 87,22 135,64 94,29-3,49 % Kuopio - - 1, 8,35 75,25 7,11 66,81 7,85 73,11 73,25 77,83 95,44 12,57 7,47 % Pori - - 1, 14,77 11,69 11,73 112,16 111,25 82,24 124,69-14,23 14,23, % Joensuu 1, 111,2 124,78 123,12 11,48 19,8 19,28 17,7 16,33 11,24 112,36 82,49 89,99 9,9 % Vaasa 1, 111,41 174,88 223,4 171,42 161,18 212,4 199,2 15,73 194,54 197,6 199,43 212,66 6,63 % Rovaniemi , 65,24 66,67 64,23-3,66 % Mikkeli 1, 111,2 124,78 123,12 11,48 19,8 19,28 17,7 16,33 11,24 122,29 119,75 132,58 1,71 % Porvoo 1, 1,78 73,65 91, 12,36 88,1 114,2 12,76 124,66 129,57 143,8 14,47 129,11-8,9 % Kuva 4.7.2: Nimellishintaisen perusparannustarpeen muutos v (%)
101 Korjausvelan ja perusparannustarpeen reaalinen muutos v Taulukko 4.8.1: Reaalihintaisen (v. 217 hintataso) korjausvelkaindeksin pisteluvut sekä pisteluvunmuutos kaupungeittain (213=1, pisteluku ja %) Kvelkaind. Kvelka Helsinki 83,77 82,67 83,95 84,7 88,3 85,34 98,9 97,91 1, 98,62 99,28 98,8 13,65 4,68 % Espoo 91,75 89,81 88,69 89,42 89,3 89,95 93,49 12,55 1, 16,15 117,81 129,58 135,56 4,41 % Tampere , 112,6 112,71,58 % Vantaa 121,8 11,82 119,6 116,95 118,42 114,7 19,99 11,94 1, 96,77 96,63 96,72 77,26-25,19 % Oulu ,13 1, 17,4 87,21 98,58 14,53 5,69 % Jyväskylä , - 91,34 Lahti ,47 118,5 111,11 111, 93,96 96,69 1, 97,85 99,64 156,91 118,58-32,32 % Kuopio ,88 121,79 12,78 15,46 94,4 99,3 1, 97,59 16,96 114,8 13,35 11,93 % Pori ,63 138,71 137,29 138,63 137,79 133,2 1, 137,22-113,92 114,4,11 % Joensuu 13,53 99,99 17,44 13,88 14,42 98,28 99,99 97,1 1, 17,14 97,97 72,85 76,49 4,76 % Vaasa 19,72 12,73 133,5 138,46 114,64 118,28 112,7 18,12 1, 11,7 11,88 112,36 125,6 1,16 % Rovaniemi , 74,44 83,25 85,11 2,19 % Mikkeli 13,53 99,99 17,44 13,88 14,42 98,28 99,99 97,1 1, 17,14 113,49 118,21 125,61 5,89 % Porvoo 1,22 11,11 85,78 9,99 1,2 9,45 97,24 93,21 1, 17,68 115,65 114,1 16,7-7,57 % Kuva 4.8.1: Reaalihintaisen (v. 217 hintataso) korjausvelkaindeksin muutos v (%)
102 12 Taulukko 4.8.2: Reaalihintaisen (v. 217 hintataso) korjausvelkaindeksin perusparannustarpeen pisteluvut sekä pisteluvunmuutos kaupungeittain (213=1) (pisteluku ja %) Kvelkaind. PPT Helsinki 83,4 81,62 86,54 86,5 9,36 87,67 96,63 96,97 1, 97,42 1,35 97,6 12,98 5,51 % Espoo 13,66 12,31 98,95 112,33 19,79 18,59 113,53 111,81 1, 16,35 133,91 177,46 168,61-4,99 % Tampere , 12,7 99,26-3,35 % Vantaa 131,35 12,25 132,61 127,72 132,14 126,19 113,45 118,41 1, 96,69 11,66 96,71 76,88-2,5 % Oulu ,45 1, 115,93 9,26 14,6 11,66 5,79 % Jyväskylä , - 86,79 Lahti ,99 94,93 16,61 112,86 9,87 92,84 1, 91,72 12,95 159,28 11,4-3,69 % Kuopio ,83 117,5 111,26 12,52 94,58 97,9 1, 99,21 14,87 127,96 137,1 7,14 % Pori ,75 138,71 137,29 138,63 137,57 133,2 1, 146,55-121,27 12,35 -,76 % Joensuu 114,75 122,79 13,25 123,77 112,3 11,38 16,36 11,7 1, 12,66 14,9 76,4 82,7 8,76 % Vaasa 8,96 86,93 128,78 158,45 122,93 114,32 145,6 133,37 1, 127,79 129,14 129,68 137,87 6,32 % Rovaniemi , 64,9 66,33 63,91-3,65 % Mikkeli 114,76 122,79 13,25 123,77 112,3 11,38 16,36 11,7 1, 12,65 113,29 11,37 121,83 1,38 % Porvoo 89,38 86,82 59,88 71,26 81,5 68,98 86,58 89,34 1, 12,91 113,63 11,44 11,21-8,36 % Kuva 4.8.2: Reaalihintaisen (v. 217 hintataso) perusparannustarpeen muutos v (%)
103 Kaupunkien korjausvelkaindeksin pisteluvun muutos v Taulukko 4.9.1: Korjausvelkaindeksin pisteluvut (25=1) Korjausvelkandeksi Korjausvelka 1, 1,64 19,86 113,35 111,23 113,32 113,58 121,26 12,93 13,23 129,8 139,26 139,7 Perusparannustarve 1, 1,95 114,89 122,12 119,83 12,34 124,68 14,93 144,36 158,81 162,24 175,13 171,9 Kaupunkien lkm Muutos % kvelka,64 % 9,16 % 3,18 % -1,87 % 1,88 %,23 % 6,76 % -,27 % 7,69 % -,89 % 7,89 %,32 % Muutos % pptarve,95 % 13,81 % 6,29 % -1,87 %,42 % 3,61 % 13,3 % 2,44 % 1,1 % 2,15 % 7,95 % -1,84 % Kuva 4.9.1: Nimellishintaisen korjausvelkaindeksin pisteluvut (25=1) Pisteluku 18, 17, 16, 15, 14, 13, 12, 11, 1, 9, 8, Korjausvelkaindeksi 25 = Kvelka Pptarve Taulukko 4.9.2: Reaalihintaisen Korjausvelkaindeksin pisteluvut (213=1) Korjausvelkandeksi Korjausvelka 1,56 98,5 1,35 99,88 96,86 99,99 97,2 11,4 1, 16,69 14,36 112,95 113,21 Perusparannustarve 88,61 83,31 87,91 9,36 88,28 88,35 89,36 98,58 1, 18,17 19,94 118,23 115,65 Kaupunkien lkm Muutos % kvelka -2,49 % 2,34 % -,46 % -3,2 % 3,23 % -2,97 % 4,51 % -1,38 % 6,69 % -2,19 % 8,23 %,23 % Muutos % pptarve -5,98 % 5,52 % 2,79 % -2,3 %,7 % 1,15 % 1,32 % 1,44 % 8,17 % 1,64 % 7,54 % -2,18 % Kuva 4.9.2: Reaalihintaisen korjausvelkaindeksin pisteluvut (213=1) Pisteluku 125, 12, 115, 11, 15, 1, 95, 9, 85, 8, Reaalihintainen korjausvelkaindeksi 213 = Kvelka Pptarve
104 14 Taulukko 4.9.3: Yhteenveto kaikista kaupungeista v kaupunkia 217 Lkm Pinta-ala /m2 Jälleenhankinta-arvo Tekninen arvo Kla % 68,92 % Kuluminen /v, /m2/kk ,21 Perusparannusinv. /v, /m2/kk ,17 M/P kvelka /v, /m2/kk ,93 M/P perusparannust. /v, /m2/kk ,85 Korjausvelka, /m Perusparannustarve, /m Taulukko 4.9.4: Kuntoprofiilin muutos Profiilimuutos < 5 % 5% - 6 % 6 %-75 % 75 %-9 % > 9% yht Profiili 27 14,7 % 13,1 % 28,4 % 27,1 % 16,7 % 1, % Profiili 28 15,1 % 12,9 % 29,2 % 25,8 % 17, % 1, % Profiili 29 12,8 % 14,3 % 29,6 % 26,6 % 16,8 % 1, % Profiili 21 11,6 % 12,4 % 3,1 % 3,5 % 15,3 % 1, % Profiili ,4 % 11,9 % 28,4 % 3,2 % 17,2 % 1, % Profiili 212 1,3 % 11,8 % 3,5 % 31,3 % 16, % 1, % Profiili ,9 % 11,8 % 28,5 % 32,6 % 15,2 % 1, % Profiili ,2 % 11,9 % 29,2 % 32,6 % 13,1 % 1, % Profiili ,4 % 13,8 % 29,1 % 3,6 % 12,1 % 1, % Profiili ,8 % 11,3 % 29,3 % 32,7 % 11,9 % 1, % Profiili ,6 % 11,3 % 29,8 % 32,7 % 11,6 % 1, % Muutos ,2 %, %,5 %, % -,3 % Kuva 4.9.3: Karkean kuntoprofiilin muutos
MIKKELIN KAUPUNGIN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA- ARVOT
Kaupunginhallitus 5.10.2015 Liite 1 MIKKELIN KAUPUNGIN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA- ARVOT ARVOJEN PÄIVITYS VUODEN 2014 ARVOT TkL VTM Harri Isoniemi 10.4.2015 Sisällys 1. ALKUPERÄISTEN ARVOJEN LASKENTA...
LisätiedotKAJAANIN KAUPUNGIN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA- ARVOT ARVOJEN PÄIVITYS VUODEN 2015 ARVOT
KAJAANIN KAUPUNGIN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA- ARVOT ARVOJEN PÄIVITYS VUODEN 2015 ARVOT TkL VTM Harri Isoniemi 21.4.2016 Sisällys 1. ALKUPERÄISTEN ARVOJEN LASKENTA... 3 2. KORJAUSVELKA, PERUSKORJAUS-
LisätiedotKARHUKUNTIEN OMISTAMIEN RAKENNUSTEN TEKNISTEN JA JÄLLEENHANKINTA-ARVOJEN MÄÄRITYS V. 2012 SEKÄ OMAISUUDEN TUNNUSLUKUJEN VERTAILU PORIN KAUPUNKI
KARHUKUNTIEN OMISTAMIEN RAKENNUSTEN TEKNISTEN JA JÄLLEENHANKINTA-ARVOJEN MÄÄRITYS V. 212 SEKÄ OMAISUUDEN TUNNUSLUKUJEN VERTAILU PORIN KAUPUNKI Harri Isoniemi 12.12.212 Sisällys 1. RAKENNUSTEN ARVOT JA
LisätiedotKORJAUSVELAN MÄÄRITYS. Helsinki Harri Isoniemi
KORJAUSVELAN MÄÄRITYS Helsinki 6.4.2011 Harri Isoniemi SISÄLTÖ Korjausvelka lähtökohta ja sisältö Korjausvelan määritysprosessi Korjausvelka esimerkki - Päijät-Hämeen koulutuskuntayhtymä - Pohjois-Karjalan
LisätiedotKIINTEISTÖJEN KORJAUSVELKA HALTUUN. SSTY Hämeenlinna / Harri Isoniemi
KIINTEISTÖJEN KORJAUSVELKA HALTUUN SSTY Hämeenlinna 8.2.2017 / Harri Isoniemi 1) Julkisen sektorin toimitilat 2) Korjausvelan laskennan lähtökohdat 3) Korjausvelan/teknisen arvon laskenta 4) Yhteenveto
LisätiedotHANGON KAUPUNGIN RAKENNUSTEN TEKNISET JA JÄLLEENHANKINTA-ARVOT ARVON JA KORJAUSVELAN PÄIVITYS V SEKÄ TRELLUM PTS 2031
HANGON KAUPUNGIN RAKENNUSTEN TEKNISET JA JÄLLEENHANKINTA-ARVOT ARVON JA KORJAUSVELAN PÄIVITYS V. 216 SEKÄ TRELLUM PTS 231 Harri Isoniemi 19.5.217 Sisällys 1. RAKENNUSTEN ARVOT, KÄSITTEET JA DOKUMENTIN
LisätiedotTUUSULA SALKUTUS. Tuusula / Harri Isoniemi
TUUSULA SALKUTUS Tuusula 28.11.217 / Harri Isoniemi Raportin sisällysluettelo Salkutuksen eteneminen 1. OMAISUUS Jälleenhankinta- ja Tekniset arvot Korjausvelka, perusparannustarve ja kuntoprofiili 3.
LisätiedotNOKIAN KAUPUNGIN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA- ARVOT ARVOJEN PÄIVITYS VUODEN 2013 ARVOT
NOKIAN KAUPUNGIN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA- ARVOT ARVOJEN PÄIVITYS VUODEN 2013 ARVOT TkL VTM Harri Isoniemi 11.8.2014 Sisällys 1. ALKUPERÄISTEN ARVOJEN LASKENTA... 3 2. KORJAUSVELKA, PERUSKORJAUS- JA
LisätiedotVIHDIN KUNNAN RAKENNUSOMAISUUDEN SALKUTUS
VIHDIN KUNNAN RAKENNUSOMAISUUDEN SALKUTUS TkL VTM Harri Isoniemi 29.9.2016 Sisällysluettelo 1. TAUSTA... 3 1.1 SALKUTUS... 3 1.2 SALKUTUSPROJEKTI... 4 1.3 RAPORTIN SISÄLTÖ... 5 2. RAKENNUSTEN ARVOT JA
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNNAN RAKENNUSOMAISUUDEN SALKUTUS
MÄNTSÄLÄN KUNNAN RAKENNUSOMAISUUDEN SALKUTUS TkL VTM Harri Isoniemi 3.2.2015 Sisällysluettelo 1. TAUSTA... 3 1.1 SALKUTUS... 3 1.2 SALKUTUSPROJEKTI... 4 1.3 RAPORTIN SISÄLTÖ... 5 2. RAKENNUSTEN ARVOT JA
LisätiedotKARKKILAN KAUPUNGIN RAKENUSTEN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA-ARVOT TRELLUM PTS 2029 ARVOJEN PÄIVITYS V. 2013
KARKKILAN KAUPUNGIN RAKENUSTEN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA-ARVOT TRELLUM PTS 2029 ARVOJEN PÄIVITYS V. 2013 Harri Isoniemi 18.8.2014 Sisällysluettelo 1. ALKUPERÄISTEN ARVOJEN LASKENTA... 3 2. KORJAUSVELKA,
LisätiedotKajaanin kaupungin rakennusten arvo- ja korjausvelkaselvityksen päivitys 2016
Vimpelinlaakson keh.liikelaitoksen johtokunta 24 16.12.2016 Kajaanin kaupungin rakennusten arvo- ja korjausvelkaselvityksen päivitys 2016 VIMJK 24 (valm. Markku Haverinen) Trellum Consulting Oy on tehnyt
LisätiedotHAMINAN KAUPUNGIN KIINTEISTÖSTRATEGIA OMAISUUDEN SALKUTUS
HAMINAN KAUPUNGIN KIINTEISTÖSTRATEGIA OMAISUUDEN SALKUTUS TkL VTM Harri Isoniemi 6.11.2013 Sisällys 1. TAUSTA... 3 1.1 KIINTEISTÖSTRATEGIA... 3 1.2 KIINTEISTÖSTRATEGIA JA SALKUTUSPROJEKTI... 4 1.3 RAPORTIN
LisätiedotVaasan Talotoimi liikelaitos
Vaasan Talotoimi liikelaitos Vertailututkimukset KTI- kuntien kiinteistöjen tunnusluvut ja niiden vertailu & Trellum korjausvelkaindeksi & PTS 2015-2030 Vuonna 2015 valmistuneissa tunnuslukuvertailuissa
LisätiedotInarin kunta Rakennuskannan korjausvelkalaskenta
Inarin kunta Rakennuskannan korjausvelkalaskenta 4.7.2017 FCG KONSULTOINTI OY 4.7.2017 RAPORTTI 2 (6) Sisällys Sivu 1. Tausta ja tavoite... 3 2. Toimeksiannon sisältö ja toteutus... 3 3. Toimitilakannan
LisätiedotPAREMPI SISÄILMA PORIIN
JOUNI LEHTINEN PAREMPI SISÄILMA PORIIN TOIMINTAMALLI SISÄILMAONGELMIEN HALLINTAAN JA EHKÄISYYN Opinnäytetyö, Rakennusterveysasiantuntija RTA 2016 2017 Helsinki 2017 0 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 10
LisätiedotKajaanin kaupungin rakennusten arvo- ja korjausvelkaselvityksen päivitys 2016
Ympäristötekninen lautakunta 132 30.11.2016 Kajaanin kaupungin rakennusten arvo- ja korjausvelkaselvityksen päivitys 2016 YMTK 132 (valm. Markku Haverinen) Trellum Consulting Oy on tehnyt useita tilakeskuksen
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 6215/ /2015
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/2015 1 (1) 350 Asianro 6215/10.03.02.04/2015 Kuopion Tilakeskuksen hallinnassa olevien rakennusten jakaminen tilasalkkuihin Konserniohjausjohtaja Janne Airaksinen Omistajaohjaus
LisätiedotKORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN
KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KEHTO-foorumi Seinäjoki 23.10.2014 TAUSTAA Korjausvelan määrityshanke vuonna 2012-2013 Katujen ja viheralueiden korjausvelan periaatteita ei ollut aiemmin määritelty
LisätiedotHenrik Rainio
18.3.2019 Henrik Rainio Porvoon tilinpäätös ja C21 - kaupunkien tilinpäätösten ennakkotiedot Toimintakate, / asukas 2017 * Muutos % Manner-Suomi -5 129-5 302 3,4 % Uusimaa -4 656-4 837 3,9 % 1Turku -5
LisätiedotALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN
ALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN 13.5.2015 ESKO KORHONEN JOHTAVA KONSULTTI (FT, RI, RTA) FCG KONSULTOINTI OY esko.korhonen@fcg.fi 050 361 1781 4,0 3,5 3,0 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate,
LisätiedotSivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen
Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen Juvan kunta 10.2.2016 12.2.2016 Page 1 Toimeksiantona määritellä toimitilojen tarve Kunnanjohtaja perusti marraskuussa työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää
LisätiedotORAVA RAHASTOT OIKOTIE-ORAVA 20 ASUNTOHINTAINDEKSIN LASKENTASÄÄNNÖT
ORAVA RAHASTOT OIKOTIE-ORAVA 20 ASUNTOHINTAINDEKSIN LASKENTASÄÄNNÖT Johdanto Oikotie-Orava indeksit ovat asuntojen hintakehitystä kuvaavia indeksejä, jotka lasketaan asuntojen myynti-ilmoitusten velattomista
LisätiedotKorjausvelan laskenta kuntainfrassa
Korjausvelan laskenta kuntainfrassa Janne Rantanen Liiketoimintajohtaja, Fore 1 Kehityshankkeet 2 1 Kehityshankkeet 21 Kuntaa Espoo Helsinki Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta
LisätiedotSISÄISEN VUOKRAN JÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN
SISÄISEN VUOKRAN JÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN 1.2.2016 TYÖRYHMÄ Tehtäväksianto - Valmistella vaihtoehtoja sisäisen vuokran järjestelmän kehittämiseksi nykyisen järjestelmän pohjalta tai kokonaan uusilla perusteilla
LisätiedotTALOUS- JA TOIMITILASEMINAARI Tilaomaisuuden määrä, salkutus, kunto ja korjausvelka
TALOUS- JA TOIMITILASEMINAARI 2015 Tilaomaisuuden määrä, salkutus, kunto ja korjausvelka Lähtötilanne 2008 Kiinteistökanta suurelta osin rakennettu 70- luvulla, jota vaivaavat ajalle tyypilliset virheelliset
LisätiedotVesihuoltoverkoston korjausvelan laskennan kehitys
Vesihuoltoverkoston korjausvelan laskennan kehitys Zenja Kahila 1 Projektin tausta ja osallistujat Rapal Oy on vuodesta 2012 alkaen tehnyt kunnille ja vesilaitoksille useita korjausvelan laskentahankkeita.
LisätiedotSIUN SOTEN KÄYTTÖÖN TULEVIEN JA KUNTIEN JA NUVA KUNTAYHTYMÄN OMISTAMIEN RAKENNUSTEN ARVOJEN JA VUOKRIEN MÄÄRITYS
SIUN SOTEN KÄYTTÖÖN TULEVIEN JA KUNTIEN JA NUVA KUNTAYHTYMÄN OMISTAMIEN RAKENNUSTEN ARVOJEN JA VUOKRIEN MÄÄRITYS Harri Isoniemi 24.10.2016 Sisältö 1. JOHDANTO... 3 1.1 Siun Soten rakennusten arvojen ja
LisätiedotMenot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista %
Veroilmoituksesta laskettavat tunnusluvut Heikki Ollikainen, ProAgria Oulu Nopea tuloksen analysointi on mahdollista tehdä laskelmalla veroilmoituksesta muutamia yksinkertaisia tunnuslukuja, joiden perusteella
LisätiedotHAILUODON KUNNAN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ
HAILUODON KUNNAN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ Harri Isoniemi 26.4.2016 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 1.1 HAILUODON KUNNAN SISÄISTEN VUOKRIEN MÄÄRITYS... 4 1.2 RAPORTIN SISÄLTÖ... 5 2. TILAKUSTANNUKSET...
LisätiedotTAITORAKENTEIDEN OMAISUUDEN - HALLINTA. SKTY - SYYSPÄIVÄT 04.11.2013 Timo Rytkönen
TAITORAKENTEIDEN OMAISUUDEN - HALLINTA SKTY - SYYSPÄIVÄT 04.11.2013 Timo Rytkönen TAITORAKENTEEN MÄÄRITELMÄ Taitorakenteita ovat kaikki sellaiset rakenteet, joiden rakentamiseksi on laadittava lujuuslaskelmiin
LisätiedotKaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta
Tero Ristimäki Lastensuojelulain toimeenpanoon valmistautuminen Suurimpien kaupunkien suunnitelmat resurssien lisäämisestä lastensuojeluun vuodelle 2008 ja arviot lastensuojelulain velvoitteista selviytymisestä
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI ARVIOINTIMUISTIO 1(49) TARKASTUSVIRASTO KAUPUNGIN OMISTAMIEN TOIMITILARAKENNUSTEN KORJAUSVELAN HALLINTA
HELSINGIN KAUPUNKI ARVIOINTIMUISTIO 1(49) KAUPUNGIN OMISTAMIEN TOIMITILARAKENNUSTEN KORJAUSVELAN HALLINTA 2015 HELSINGIN KAUPUNKI ARVIOINTIMUISTIO 2(49) Sisällysluettelo 1 ARVIOINNIN TAUSTATIEDOT... 3
LisätiedotJoensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa
1 (5) Joensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa 1. Suoritevertailu Tilastoissa Joensuun seutukirjaston toimintatilastoja on verrattu muihin maakuntakirjastoihin, mutta pääkaupunkiseudun
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNNAN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ
NURMIJÄRVEN KUNNAN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ Harri Isoniemi 30.5.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 1.1 NURMIJÄRVEN KUNNAN SISÄISTEN VUOKRIEN MÄÄRITYS... 4 1.3 RAPORTIN SISÄLTÖ... 5 2. TILAKUSTANNUKSET...
LisätiedotTERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011
TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010 Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon
LisätiedotKuntatalous ja kiinteistöt
Kuntatalous ja kiinteistöt Kiinteistöinvestointien priorisointi kunnissa, kuka päättää ja miten? 12.9.2019 Toimialajohtaja Sami Miettinen & johtava konsultti Esko Korhonen sami.miettinen@fcg.fi esko.korhonen@fcg.fi
LisätiedotKeskusten elinvoimaluvut 2018
Keskusten elinvoimaluvut 2018 Martti Wilhelms FM, Suunnittelumaantieteilijä 25.5.2018 Mikkeli Keskusten elinvoimalaskentaa on tehty vuodesta 2015 alkaen Elinvoimalaskenta on Elävät Kaupunkikeskustat ry:n
LisätiedotINVESTOINTISUUNNITELMA VUOTEEN T Kallio
INVESTOINTISUUNNITELMA VUOTEEN 2020 INVESTOINNIT tarve toiminnallinen tekninen omistuksellinen esitykset perusteltu johtopäätökset ellei toteudu päätökset monessa eri vaiheessa toimeenpano alkaa vuosia
LisätiedotKeskusten elinvoimaluvut 2018
Keskusten elinvoimaluvut 2018 Martti Wilhelms FM, Suunnittelumaantieteilijä 25.5.2018 Mikkeli Keskusten elinvoimalaskentaa on tehty vuodesta 2015 alkaen Elinvoimalaskenta on Elävät Kaupunkikeskustat ry:n
LisätiedotEspoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä -100-50 0 50 100 1,8 0,6 8,3 2,9
Espoo % -00-0 0 0 00 0 -, -,, 0,,,,0, -, -, -0, -, -, -,, - v. -, -0,,,, -, Espoo -00-0 -0-0 - 0 Miljoonaa euroa 0 -, -, -, -,0 -, -,0 -, -,, 0,, 0,,, 0, - v. -, -0,,, 0, -, Helsinki % -00-0 0 0 00 0,
LisätiedotKuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ) Kuvio 2. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä suurissa kaupungeissa
Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin 31..05) Ikäryhmät 5 + v. 1,51 1, %-osuus koko maan väestöstä %-osuus suurten kaupunkien väestöstä 75- v. 5-7 v.,3 5,7 7,3,53 50- v. 1,5 1,0
LisätiedotAsuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015
Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat
LisätiedotSILTAOMAISUUDEN HALLINTAA HELSINGISSÄ. KEHTO-FOORUMI 03.10.2013 Timo Rytkönen
SILTAOMAISUUDEN HALLINTAA HELSINGISSÄ KEHTO-FOORUMI 03.10.2013 Timo Rytkönen Omaisuus on hallinnassa, kun omaisuus on tiedossa tietorekisterit ovat ajan tasalla omaisuuden kunto on tiedossa käytössä on
LisätiedotFORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset
FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset 2.11.2015 ESKO KORHONEN & RAILA OKSANEN FCG KONSULTOINTI OY Toimeksianto Toimeksianto Etenemissuunnitelma Aloituspalaveri ja tehtävän tarkentaminen
LisätiedotKeskusten elinvoimaluvut 2018
Keskusten elinvoimaluvut 2018 Martti Wilhelms FM, Suunnittelumaantieteilijä 23.5.2018 Mediatiedote osoitteesta: www.allicityapp.com Keskusten elinvoimalaskentaa on tehty vuodesta 2015 alkaen Elinvoimalaskenta
LisätiedotKorjausvelan laskentahanke II ja Ylläpidon kustannusvertailu. STKY 5-6.6.2014 Oulu
Korjausvelan laskentahanke II ja Ylläpidon kustannusvertailu STKY 5-6.6.2014 Oulu 2 1 Korjausvelan laskentahanke II 1.1 Taustaa Korjausvelan laskentahanke käynnistyi syyskuussa 2013. Laskentahanke oli
LisätiedotKuntoarviot ja muut selvitykset
Kuntoarviot ja muut selvitykset Tero Pyykkönen Oulu 2.9. 2010 Oulu Tero Pyykkönen RKM, RI Kuntotarkastaja AKK Pätevöitynyt energiatodistuksen antaja, PETA Kunnossapitotarveselvitys Oulu Uusi asunto-osakeyhtiölaki
LisätiedotAsuntomarkkinakatsaus OPn Ekonomistit
Asuntomarkkinakatsaus 8.11.2016 OPn Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat ja vuokrat 3. Asuntolainojen korot ja lainakannan kehitys 4. Asuntotuotanto
LisätiedotKuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ).
Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin 31.12.24). Ikäryhmät 85 + v. 1,43 1,59 %-osuus koko maan väestöstä %-osuus suurten kaupunkien väestöstä 75-84 v. 4,74 5,68 65-74 v. 7,41 8,6
LisätiedotAsuntosijoittamisen alueelliset tuotot
Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot 2018-2022 20.6.2018 Lähestymistapa Laskelmat on tehty vuosittain vuodesta 2013 lähtien. Vuokratuotto lasketaan vanhoille kerrostaloasunnoille. Asuntosijoittamisen
LisätiedotKEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto
1 KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA 1. Johdanto Liikelaitoksen tehtävänä on vastata kaupungin omistuksessa tai hallinnassa olevista toimitiloista ja yritystiloista ja niihin välittömästi liittyvistä
LisätiedotKuntakohtaiset painelaskelmat Arviointimenetelmien kuvaus
1(6) Kuntakohtaiset painelaskelmat Arviointimenetelmien kuvaus Kustannukset Muuttuja Lähde Vuosi Kustannustiedot TK, Kuntien käyttötaloustilasto Väestöennuste 2015 iän ja sukupuolen mukaan alueittain 2015
LisätiedotKulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx
1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus
LisätiedotKATUVERKON KORJAUSVELAN MÄÄRITTÄMINEN KUNTOMITTAUKSILLA
KATUVERKON KORJAUSVELAN MÄÄRITTÄMINEN KUNTOMITTAUKSILLA Case: Oulu Pertti Virtala SISÄLTÖ Oulun kaupungin katuomaisuuden kunnonhallinnan kehittäminen Infraomaisuuden hallinta Korjausvelan määrittäminen
LisätiedotKORJAUSVELAN LASKENNAN KEHTO HANKE
KORJAUSVELAN LASKENNAN KEHTO HANKE 9.5.2014 Kehto foorumi Vanhempi asiantuntija, 1 1. Kertausta 2. Laskentaexcelin kehitys Yleistä kehityksestä Katumallit Vihermallit 3. Laskentaexcelin tilanne 4. Yhteenveto
LisätiedotKGU kannassa omaisuuden hallinta moduuli on valmiiksi asennettu.
1 Investointien hallinta ja poistot Investointien (esimerkiksi koneet ja laitteet, maa-alueet ja kiinteistöt) hallinta Odoo kirjanpidossa tehdään "Omaisuuden hallinta" moduulin alaisuudessa. Siellä voidaan
LisätiedotKORJAUSVELAN LASKENTAPERIAATTEIDEN MÄÄRITYSHANKE. Seminaariaineisto Janne Rantanen
KORJAUSVELAN LASKENTAPERIAATTEIDEN MÄÄRITYSHANKE Seminaariaineisto Janne Rantanen 8.4.2013 2 1 Hankkeen tavoitteet Korjausvelan periaatteiden määrittämishankkeelle asetettiin seuraavat tavoitteet: laskennan
LisätiedotMÄNTÄ-VILPPULAN KESKUSTATAAJAMAN OYK
MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI MÄNTÄ-VILPPULAN KESKUSTATAAJAMAN OYK FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (5) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen
LisätiedotTERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012
TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon vastaanottojen
LisätiedotAsuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014
Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat
LisätiedotNEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012
NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 212 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata neuvoloiden vastaanottojen asiakastyytyväisyyttä ja verrata eri
LisätiedotKIINTEISTÖLIIKELAITOS
KIINTEISTÖLIIKELAITOS Kiinteistöliikelaitos vastaa koulutuskuntayhtymän kiinteistönpidosta Omistuksesta ja kiinteistökehityksestä Toimitilasuunnittelu Rakennuttaminen (suunnittelun ohjaus, rakentaminen)
LisätiedotYrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy
Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet
LisätiedotPORVOON KAUPUNGIN SUORASSA OMISTUKSESSA OLEVA ASUNTO-OMAISUUS. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå
PORVOON KAUPUNGIN SUORASSA OMISTUKSESSA OLEVA ASUNTO-OMAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TIEDOTUSTILAISUUS KAUPUNGIN SUORASSA OMISTUKSESSA OLEVA ASUNTO-OMAISUUS Kaupunkikonsernin asunto-omaisuuden
LisätiedotJyväskylän perusopetuksen tuottavuusselvitys Vertikal Oy Juho Innanen Esko Sainio
Jyväskylän perusopetuksen tuottavuusselvitys 2017 1.9.2017 Vertikal Oy Juho Innanen Esko Sainio 1 Selvityksen tavoite Selvityksen lähtöoletuksena oli käsitys Jyväskylän perusopetuksen kalleudesta eli korkeasta
LisätiedotLuksian Nummentien kiinteistön ja Harjun koulun vaihtokauppa
Kaupunginhallitus 133 08.05.2017 Kaupunginvaltuusto 74 17.05.2017 Luksian Nummentien kiinteistön ja Harjun koulun vaihtokauppa 509/10.03.02/2017 KH 08.05.2017 133 Kaupunginhallituksen asettama kouluverkkoryhmä
LisätiedotToimitilavuokran tausta ja laskentatavan päivitys 2014 Tila- ja asuntojaoston kokous 27.5.2013. Tilakeskus liikelaitos Carl Slätis
Toimitilavuokran tausta ja laskentatavan päivitys 2014 Tila- ja asuntojaoston kokous 27.5.2013 Tilakeskus liikelaitos Carl Slätis Toimitilavuokran tausta Nykyinen toimitilavuokra ja sen laskentaperiaatteet
LisätiedotHelsingin kaupungin kiinteistöviraston. Tilakeskus
Helsingin kaupungin kiinteistöviraston Tilakeskus Tilakeskuksen tehtävät Ammattimainen Helsingin kaupungin toimitilojen hallinta Tilojen osto, myynti ja kiinteistökehitys Vuokraus hallintokunnille ja ulkopuolisille
LisätiedotINVESTOINTISUUNNITELMA VUOTEEN 2018 SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALA 2020. 18.9.2013 T Kallio
INVESTOINTISUUNNITELMA VUOTEEN 2018 SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALA 2020 18.9.2013 T Kallio Heikki Punnosen raportti sairaanhoitopiirien investoinneista 2000-2012 ja tulossa olevista suurista rakennushankkeista
LisätiedotELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU
ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki
LisätiedotKatu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA
Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015 Executive-raportti LAPPEENRANTA 16.6.2015 2 1 Johdanto Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle
LisätiedotSisäilmaolosuhteiden hallinnan iso kuva
Sisäilmaolosuhteiden hallinnan iso kuva Sisäilman laatuun liittyviä epäkohtia voi esiintyä eri syistä johtuen ja kaiken ikäisissä rakennuksissa. lähestyessä elinkaarensa loppuaan sisäilman epäkohtiin liittyvät
Lisätiedot1(5) KIINTEISTÖSTRATEGIA JOUTSAN KUNTA tekninen ltk xx.xx.2017 kunnanhallitus xx.xx.2017 kunnanvaltuusto
1(5) KIINTEISTÖSTRATEGIA JOUTSAN KUNTA 2.11.2017 tekninen ltk xx.xx.2017 kunnanhallitus xx.xx.2017 kunnanvaltuusto 2(5) 1. JOHDANTO Kiinteistöstrategialla tavoitellaan kunnan rakennetun kiinteistöomaisuuden
LisätiedotSelvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen
Lisätiedot1(5) KIINTEISTÖSTRATEGIA JOUTSAN KUNTA. Luonnos tekninen ltk
1(5) KIINTEISTÖSTRATEGIA JOUTSAN KUNTA Luonnos 16.2.2017 tekninen ltk 2(5) 1. JOHDANTO Kiinteistöstrategialla tavoitellaan kunnan rakennetun kiinteistöomaisuuden ylläpidon pitkäjänteistä kehittämistä sekä
LisätiedotHotellin asiakasliikenne ja kannattavuus
Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 12: YRITYKSEN TUNNUSLUVUT http://charles.savonia.fi/~mas/julkaisut 1. Hotellissa on 120 huonetta, joista
LisätiedotASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot
ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Karppanen (09) 1734 2656 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lappeenranta 1.10.2008 1.10.2008 A 1 Mihin suhdannetietoja
LisätiedotEnergiankulutuksen ja energiatehokkuuden
Energiankulutuksen ja energiatehokkuuden Energiatehokas vesihuoltolaitos 3/2018 Energiankulutuksen ja energiatehokkuuden MIKSI? Toiminnan nykytilan arviointi Tietoa investointipäätöksien tueksi. Tehtyjen
LisätiedotSuurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2009
Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2009 Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kotka, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa ISBN 978-952-213-717-3 Lukijalle 3 4 Sisällysluettelo
LisätiedotKoTePa-hankkeen laskenta - loppuraportti. 26.4.2011 Oy Audiapro Ab Atte Niittylä ja Tuomas Hanhela
KoTePa-hankkeen laskenta - loppuraportti 26.4.2011 Oy Audiapro Ab Atte Niittylä ja Tuomas Hanhela Hankkeen läpivienti Aloituspalaveri 8.3. Kouvolassa Sovittiin laskennan perusteet 1. Korjataan vanhat tilat,
LisätiedotElinkaarilaskelma, Hirvialhon koulu
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 AKAAN KAUPUNKI TEKNINEN TOIMI Elinkaarilaskelma, Hirvialhon koulu Elinkaariraportti 20000 000 Elinkaarikustannuskertymä
LisätiedotAsuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10
Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018 Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Lähestymistapa Tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna 2013. Asuntosijoittamisen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät:
LisätiedotJoensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa
1 (6) Joensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa 1. Suoritevertailu Tilastoissa Joensuun seutukirjaston toimintatilastoja on verrattu kaikkiin muihin maakuntakirjastoihin
LisätiedotMatkailun tulo- ja työllisyysselvitys v. 2017
Matkailun tulo- ja työllisyysselvitys v. 2017 Rakennetiedot Jämsän matkailukeskus Laskettavan muuttujan vuositaso (YTR) Yritykset YTR:n mukaan Toimipaikat YTR:n mukaan Henkilöstömäärä (2015) 322 69 77
LisätiedotAsuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit
Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat
LisätiedotISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotKUVE KUVE Tulokset vuoden 2015 Katujen ja Viheralueiden ylläpidosta loppuseminaari Rapal Oy.
KUVE 2016 Tulokset vuoden 2015 Katujen ja Viheralueiden ylläpidosta loppuseminaari 25.10.2016 1 Sisältö Vertailun tulokset Yleisten alueiden ylläpito Kadut Viheralueet Kuntarakennetietoja Jakaumat katu-
LisätiedotAsuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017. Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00
Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017 Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00 Lähestymistapa Asuntosijoittamisen tuotto (%) = Bruttovuokratuotto (%) + Arvonnousu (%) Bruttovuokratuotto lasketaan
LisätiedotYHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008
YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 FCG Efeko Oy:n tekemä kyselytutkimus 40 kunnassa Selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 1992. Vuoden 2008
LisätiedotSisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä
Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä TEKIJÄ Harri Isoniemi ISBN 978-952-293-203-7 (pdf) ISBN 978-952-213-086-0 (nid.) Suomen Kuntaliitto Helsinki 2009 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL 200 00101
LisätiedotKauniaisissa parhaat kuntapalvelut
Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti
LisätiedotTutkimuksen tarkoitus
Asumismenot 2018 Tutkimuksen tarkoitus Ennuste 2018-2020 lähtökohdat Tulojen kehitys 2018-2020 Laskelmien oletukset Asumisen kulutusmenot 1975-2017 Asumismenojen ennustettu kehitys 2018 Asumismenojen kehitys
LisätiedotKuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko
Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko asuntolainat, m keskikorko, %,,,,,, Lähde: Suomen Pankki Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien
LisätiedotTulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä.
EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Suomen kuntien keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousee
LisätiedotElinkaarilaskelma Artesaaniopisto
TOHOLAMMEN KUNTA Elinkaarilaskelma Artesaaniopisto Elinkaariraportti 6 500 000 Elinkaarikustannuskertymä ( ) 6 000 000 5 500 000 5 000 000 4 500 000 4 000 000 3 500 000 3 000 000 2 500 000 1 5 9 13 17
LisätiedotMiksi sisäilmaongelmat eivät aina poistu rakennusta korjaamalla?
Miksi sisäilmaongelmat eivät aina poistu rakennusta korjaamalla? Kokonaisvaltaisuus sisäilmaongelmien ratkaisemisessa Mitä se on? Espoon kaupungin Tilakeskus ja Sisäilmayhdistys ry 14.5.2014 Hotelli Kuninkaantie
LisätiedotUimahallin korjausvaihtoehdot
LAPINJÄRVEN KUNTA Uimahallin korjausvaihtoehdot Hannu Niemi 20.4.2013 11Sivu 2 / 14 Sisällysluettelo Tekninen lautakunta 12.2.2013... 3 Perustiedot... 5 Ylläpitokustannukset ilman lämmitystä... 5 Lämmityskustannukset...
LisätiedotHallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto
OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki yhtiökokoukselle on esitettävä hallituksen
Lisätiedot