Nokian kouluverkko- ja johtamisjärjestelmä

Transkriptio

1 FCG KONSULTOINTI Nokian kouluverkko- ja johtamisjärjestelmä Selvitys FCG KONSULTOINTI OY P26251

2

3 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 1 (48) Sisällys 1 Johdanto Tehtävän rajaus Selvityksessä käytettävä materiaali Nokian kaupungin esi- ja perusopetuksen toimintaympäristö Väestö ja väestörakenteen muutokset Lasten ja nuorten ikäluokkien muutokset Alle kouluikäiset Peruskouluikäiset Palvelutarpeen kehittyminen Maankäytön suunnittelun vaikutukset Nokian kaupunkirakenteeseen sekä esi- ja perusopetuspalveluiden palvelutarpeen kehittymiseen Maankäytön suunnittelun vaikutukset palveluverkkoon Nokian kaupungin esi- ja perusopetuspalveluiden nykytila ja ennusteet Esiopetus Perusopetuksen nykyinen palveluvolyymi Laskennallinen palveluvolyymi Harjuniityn koulun vaikutus koulupaikkojen määrään Perusopetuksen oppilasmäärän kehitys Alakoululaisten määrän kehittyminen Yläkoululaisten määrän kehittyminen Yhteenveto oppilasennusteiden ja palveluvolyymin kohtaamisesta Koulukohtaiset oppilasennusteet Alhoniityn koulu Emäkosken koulu Harjuniityn koulu Kankaantaan koulu Koskenmäen koulu Linnavuoren koulu Myllyhaan koulu Nokian koulu Nokianvirran koulu Siuron koulu Taivalkunnan koulu Tervasuon koulu Tottijärvi koulu Vahalahden koulu Viholan koulu Pinsiön alue... 27

4 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 2 (48) 5 Talous Odotekustannustarkastelu Kustannustarkastelua Kiinteistöt Kiinteistöjen kunto ja korjaustarpeet Kiinteistökustannukset Kuljetus Johtamisjärjestelmän kehittäminen Opetustoimen hallinnollinen johtaminen Koulujen hallinnollinen johtaminen Malli 1. Aluerehtorit Malli 2. Opetuspäällikkö ja virkarehtorimalli Malli 3. Lasten ja nuorten palvelut Yhteenveto Johtopäätökset Palveluvolyymi ja oppilasennusteet Esiopetus Johtamisjärjestelmän kehittäminen Lopuksi... 47

5 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 3 (48) Kouluverkko- ja johtamisjärjestelmäselvitys 1 Johdanto Nokian kaupungin kaupunginhallitus on antanut :n tehtäväksi laatia kouluverkko- ja johtamisjärjestelmä selvityksen. Selvityksessä kuvataan perusopetuksen palveluverkon ja johtamisjärjestelmän nykytila ja tarkastellaan kolmea tulevaisuuden kehittämisvaihtoehtoa. 1.1 Tehtävän rajaus Selvityksessä keskeisenä tehtävän on optimaalisen perusopetuksen palveluverkon suunnittelu kasvavan kaupungin väestön tarpeisiin. Suunnitelma toimii pidemmän aikavälin kehittämisen pohjana kaupungin kasvatus- ja opetuspalveluille. Tehtävänä on laatia ja tarkastella kolmea vaihtoehtoista kehittymismallia: a) nykyisen kaltaista palveluverkkoa b) laajenevaa palveluverkkoa ja c) supistuvaa palveluverkkoa. Palveluverkon tarkastelun lisäksi selvityksessä tarkastellaan kasvatus- ja opetustoimen organisaatiota esiopetuksen hallinnollisen sijainnin ja johtamisjärjestelmän rakenteiden näkökulmasta. Selvitykseen kootaan tiivis kuvaus ja vaihtoehtoisten kehitysmallien pohjalta laaditut johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset päätöksentekoa varten. Selvityksen edetessä todettiin, että tarkastelun painopiste kohdistetaan oppilasmääriltään optimoituun palveluverkkoon. 1.2 Selvityksessä käytettävä materiaali Aloituskokous järjestettiin videoneuvotteluna Tuolloin sovittiin käytettävistä tilastoista ja tiedoista sekä sovittiin tietojen toimittamisesta konsultille. Selvitystyön keskeisiä tietoja ovat oppilasmäärä- ja ennustetiedot, kouluja koskevat tiedot, talous- ja kuljetustiedot, kiinteistöihin liittyvät tiedot sekä johtamisjärjestelmän tiedot. Todettiin, että selvitys sisältää esiopetuksen tarkastelun. Selvitykseen sisällytetään maankäytön vaikutuksen arviointi väestökehitykseen ja selvitykseen pyritään saamaan mukaan karttatarkasteluja nykyisistä ja tulevista oppilasmääristä eri puolella kaupunkia. Selvitykseen ei sisällytetä henkilöstösuunnitelmaa. Aloituspalaverissa ja työn edetessä tietojen käytöstä on sovittu seuraavaa: Väestötarkastelut laaditaan väestörekisterikeskuksen väestötietojen pohjalta. Oppilasmäärätarkastelu perustuu tilastointipäivän oppilastietoihin. Koulukohtaisissa tilastotiedoissa erotellaan oppilaat kotikunnan mukaan. Esiopetuksen oppilasmääriä tarkastellaan tilastointipäivän oppilastietojen perusteella järjestämispaikoittain jaoteltuina. Vuotuiseksi väestökasvuksi arvioidaan 0,7-1 %. Maankäytön suunnittelu huomioidaan laskennallisena tietona.

6 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 4 (48) 2 Nokian kaupungin esi- ja perusopetuksen toimintaympäristö 2.1 Väestö ja väestörakenteen muutokset Nokian kaupungin väkiluku oli vuoden 2013 lopussa Väkimäärän ennustetaan kasvavan viidenneksellä vuoteen 2029 mennessä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan tämä tarkoittaa noin asukasta enemmän kuin Nokialla nykyisin on. Nokian väestömäärän ennustetaan kasvavan muuta Pirkanmaata ja Suomea voimakkaammin. Tilastokeskuksen väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu 1. Tulee huomata, että Nokian kaupungin oma ennuste on hieman Tilastokeskuksen ennustetta maltillisempi. Nokian kaupungin kasvuennuste on 0,7-1,0 %. Siksi laaditun väestöennusteen pohjana käytetään Tilastokeskuksen ennustetta, mutta pyöristäen arvioita hieman alaspäin. Ikäluokittainen tarkastelu vuosina osoittaa syntyvyyden olevan noin 450 lasta vuodessa. Alle kouluikäisten määrä vakiintuu alle lapseen. Peruskouluikäisten ja nuorten määrä nousee nykyisestä lapsesta ja nuoresta tuhannella, noin lapseen ja nuoreen. Myös työikäisten määrässä on nousua kymmenkunta prosenttia. Vuoden 2021 tienoilla ns. nuorten eläkeläisten määrän kasvu taittuu ja yli 75-vuotiaiden määrä lähtee jyrkkään nousuun, kaksinkertaistuen nykyiseen verrattuna. Vuonna 2029 yli 65-vuotiaita ennustetaan olevan noin 22 %:a kunnan asukkaista. Vertailun vuoksi alle 18-vuotiaita ennustetaan olevan edelleen yli 24 %:a kaupungin väestöstä. Nokian väestöllinen huoltosuhde on tällä hetkellä muuta Pirkanmaata ja Suomea heikompaa. Nokialla huoltosuhde tulee seuraavien 15 vuoden aikana heikkenemään 0,66 -> 0,79. Toisaalta kunnan taloudellista kantokykyä edistää työikäisten määrän positiivinen kehitys tarkastelujakson ajan. Tilastokeskuksen ennusteen ja Nokian kaupungin väestörekisteripohjaisten tietojen väliseen erotukseen palataan luvussa LIITE 1. Kooste väestöennusteista ja väestörakenteen muutoksista vuosina Esimerkiksi Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 huomioi seuraavat tiedot: väestö 2011 muuttotiedot hedelmällisyys kuolleisuus Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu.

7 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 5 (48) 2.2 Lasten ja nuorten ikäluokkien muutokset Alle kouluikäiset Nokialla syntyvyys on noin 450 lasta vuodessa. Päivähoito- ja esiopetusikäisten lasten määrä kasvaa lähes 10 prosentilla seuraavien 15 vuoden aikana. Neljän vuoden sykli 1 6-vuotiaiden lukumäärän ennuste Muutos edelliseen sykliin Taulukko 1. Alle kouluikäisten lukumäärän ennuste (Tilastokeskus 2015) Tilastokeskuksen ennusteen mukaan alle kouluikäisten määrän kasvu taittuu vuoden 2025 jälkeen ja lasten lukumäärä vakiintuu alle lapseen. Jos alle kouluikäisten määrän kasvu jää puolta prosenttia Tilastokeskuksen ennustetta vaatimattomammaksi, ei lapsen raja tule menemään rikki Peruskouluikäiset Peruskouluikäisten lasten määrä on voimakkaassa kasvussa, lisäystä peräti 24 prosenttia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Nokialla vuonna 2029 on noin 880 peruskouluikäistä lasta enemmän kuin vuonna 2013 kaupungissa oli. Huolimatta siitä, kumman tarkasteluprosenttia käytetään - Tilastokeskuksen vai Nokian kaupungin - peruskouluikäisten määrän kasvu on huomattavaa. Neljän vuoden sykli 7-15-vuotiaiden lukumäärän ennuste Muutos edelliseen sykliin Taulukko 2. Peruskouluikäisten lasten lukumäärän ennuste (Tilastokeskus 2015) Huomioitavaa on, että noin 98 % peruskouluikäisistä lapsista ja nuorista osallistu Nokian kaupungin järjestämään perusopetukseen, joten lasten lukumäärä ja Nokian koululaitoksen oppilasmäärä eivät ole aivan samat.

8 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 6 (48) 2.3 Palvelutarpeen kehittyminen Nokialla on useita palvelukokonaisuuksia, joiden palvelutarpeet tulevat eri väestöryhmissä seuraavien 15 vuoden kuluessa kasvamaan voimakkaasti. Erityisesti huomio kiinnittyy vanhusten hoidon palvelutarpeen 67 prosenttiyksikön kasvuun. Myös erikoissairaanhoidon 37 prosenttiyksikön kasvu on huomattavaa. Lasten ja nuorten palveluissa on merkittävää kasvu sekä perusopetuksen että toisen asteen koulutuksen osalta. Päivähoidon ja esiopetuksen palvelutarpeen kasvu ei ole yhtä voimakasta kuin muiden kasvatus- ja opetuspalveluiden. Silti silläkin puolella kasvua on lähes 10 prosenttiyksikköä. Kaupungin kustantamaan päivähoitoon osallistuminen on ennustettu vuoden 2013 tilanteen mukaisesti, jolloin 61 % alle 6-vuotiaista lapsista osallistui kaupungin kustantamaan päivähoitoon ja esiopetukseen. Jos trendi säilyy nykyisellään, nousee tarkastelujakson aikana päivähoidon tarve yli sadalla, yli päivähoitopaikkaan. Lähes kaikki peruskouluikäisistä lapsista ja nuorista osallistu kaupungin järjestämään perusopetukseen. Kaupungin peruskouluissa käyvien lasten määrän ennustetaan väestötietojen perusteella kasvavan 864 peruskoululaisella Perusopetus; Päivähoito; Lukio; Kuva 1. Nokialla kunnallisessa päivähoidossa olevat 1-6-vuotiaat sekä oman perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppilaat Todettakoon tässä yhteydessä, että Nokialla vuotiaiden lukumäärän ennustetaan kasvavan huikealla 29 prosentilla. Nuorten ikäluokan kasvu suhteutettuna vuoden 2013 lukiolaisten määrään, lisää lukiokoulutuksen opiskelijamäärää noin sadalla opiskelijalla.

9 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 7 (48) 3 Maankäytön suunnittelun vaikutukset Nokian kaupunkirakenteeseen sekä esi- ja perusopetuspalveluiden palvelutarpeen kehittymiseen Nokian kaupungin taajama-aste oli 91,4 %. Haja-asutusväkeä kaupungissa oli kyseisenä ajankohtana vajaat 10 prosenttia kokonaisväestöstä eli henkeä. Nokian väestötiheys on 114 asukasa/km². 3.1 Maankäytön suunnittelun vaikutukset palveluverkkoon Tampereen seudun rakennesuunnitelma 2040 edellyttää alueen kuntia huomioimaan suunnitelman tavoitteet kaavoissaan sekä liikenteen ja palveluverkon suunnitelmissa ja asuntotuotannossa. Seutuhallitus on 2013 linjannut yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisystä ja rakentamisen ohjaamista kaavoitetuille aluille ja niiden läheisyyteen. Ohjaus tukee taloudellisen palveluverkon kehittymistä. Vuosina Nokialle rakennettiin keskimäärin 60 omakotitaloa vuodessa. Tavoite on ollut 110 taloa vuodessa. Tonttikysyntä on hiljentynyt vilkkaimmista vuosista. Kaupungin tonttivaranto vuoden 2014 lopussa oli 223 omakotitalotonttia, joista 46 oli kunnallistekniikan piirissä. Tontit sijaitsevat Sammalistossa (30), Tottijärvellä (1), Linnavuoressa (4) ja Välimaalla (1). Yksityisten omistuksessa oli 193 kaavoitetuilla alueilla olevaa rakentamatonta tonttia. Omakotitalojen rakentamisen pysyessä nykyisellään, tulee tonttivaranto riittämään kuudeksi vuodeksi eteenpäin. Kaupungin arvion mukaan rivitalotonttivaranto riittänee nykyisellä rakentamisvauhdilla 7 vuodeksi ja kerrostalojen yli 10 vuodeksi. Tonteista osa on kunnallistekniikan piirissä ja heti rakennuskelpoisia. Pidemmän ajan kerrostalotonttivarannon turvaamiseksi kaupungissa on vireillä useita asemakaavan muutoksia ja asuinkerrosneliöiden lisäyksiä. Harjuniityn asuntoalueen laajennus kaksinkertaistaa omakotitalotonttivarannon. Alue suunnitellaan asukkaan pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi, mutta koko kokonaisuuden valmistuttua alue tulee olemaan asukkaan asuinalue. Viimeiset vaiheet toteutetaan 2020-luvun loppupuolella ja uudella asutuksella on vaikutusta selvityksen tarkastelujakson viimeisten vuosien oppilaskehitykseen. Muita uusia pientaloalueita ovat Kehon pappilan alue, Viinikanniemen leirintäalue sekä Pappilantie 1. Vastaavasti keskusta-alueella on useita kaavamuutosprosesseja vireillä asuinkerrosneliöiden lisäämiseksi (mm. Rouninkatu 45, Korkeenmäenkatu 18, Kauppakatu 5 ja Viholankatu 6-8). Keskusta-alueelle tavoitellaan noin uutta asukasta vuosiin mennessä. Huomioitavaa on, että alueella toteutetaan pieniä asuntoja, joka ohjaa keskustaan varttuneempaa väkeä. Vireillä olevia kaavahankkeita ovat lisäksi Viholan alueella, Akkavuoren rinne, Brakelintie sekä Lauttalanmutka 1. Pitkän aikavälin suunnitelmista voidaan nostaa esiin Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa 2040 esitetty tavoite Nokialle Tavalkunnantien ja Teernijärven pohjoispuoleisille alueille asukkaan asuntoalueesta vuosien aikana. Alueen toteutus tapahtuu selvityksen tarkastelujakson jälkeen. Kaavoituksen laskennallinen vaikutus koulupaikkojen lisääntymiselle on merkittävä, kun kaupunkiin avataan uusi asuntoalue tai tehdään merkittäviä laajennuksia jo olemassa oleviin kaavoitettuihin alueisiin. Nokialla merkittävin tällainen hanke on Harjuniityn asuntoalueen laajennus (2000 asukasta). Jos yhden ikäluokan arvioidaan olevan 1,5-2 % alueen väestöstä, on Harjuniityn alueelle odotettavissa lähivuosina noin alle kouluikäistä lasta ja kouluikäistä lasta.

10 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 8 (48) 4 Nokian kaupungin esi- ja perusopetuspalveluiden nykytila ja ennusteet 4.1 Esiopetus Nokialla esiopetus on keskitetty päiväkoteihin. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat oppilaat opiskelevat Alhoniityn koulussa. Esiopetusta annetaan seuraavissa päiväkodeissa: Päiväkoti Esioppilaita Alhoniityn päiväkoti 31 Harjuniityn päiväkoti 36 Kankaantaan päiväkoti 11 Kartanon päiväkoti 18 Koskenmäen päiväkoti 30 Lauttalan päiväkoti 21 Linnavuoren päiväkoti 21 Lähdekorven päiväkoti 47 Menkalan päiväkoti 24 Myllyhaan päiväkoti 21 Orvokin päiväkoti 22 Pajakadun päiväkoti 20 Puropuiston päiväkoti 22 Puropuiston vuoropäiväkoti 33 Sammaliston päiväkoti 36 Siuron päiväkoti 19 Tottijärven päiväkoti 15 Tyttölän päiväkoti 15 Viholan päiväkoti 21 Yhteensä 463 Tilastointipäivänä esioppilaita oli 463. Osa päiväkodeista sijaitsee koulun välittömässä läheisyydessä. Näitä ovat Harjuniitty, Tottijärvi, Vahalahti sekä Tervasuo, Lähdekorpi, Siuro ja Linnavuori Luvussa 4.3 tullaan tarkastelemaan tarkemmin koulujen laskennallista palveluvolyymia ja oppilaskapasiteettia tilojen puolesta. Esiopetuksen siirtäminen koulujen yhteyteen vapauttaa päiväkodeista tiloja. Järjestely osaltaan vähentää päivähoitoon kohdistuvia investointipaineita. Lähes kaikkiin kouluihin on mahdollista oppilasmäärien puolesta siirtää esiopetus. Koulun tilojen soveltuvuutta esiopetuksen ja mahdollisen iltapäivähoidon järjestämiseen tulee tarkastella kunkin kiinteistön osalta erikseen. Esiopetuksen järjestämispaikkaa pohdittaessa tulee myös huomioida esioppilaiden päivähoidon palvelutarve.

11 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 9 (48) 4.2 Perusopetuksen nykyinen palveluvolyymi Nokian kaupungin perusopetuksen nykyinen palveluverkko: 1-2 luokat: 1 koulu (Tervasuon koulu) 1-6 luokat: 10 koulua (Kankaantaan koulu, Koskenmäen koulu, Linnavuoren koulu, Myllyhaan koulu, Nokian koulu, Siuron koulu, Taivalkunnan koulu, Tottijärven koulu, Vahalahden koulu ja Viholan koulu) e-9 luokat: 1 koulu (Alhoniityn koulu) 7-9 luokat: 1 koulu (Emäkosken koulu) 7-10 luokat: 1 koulu (Nokianvirran koulu) Esiopetus järjestetään päiväkotien yhteydessä lukuun ottamatta Ahoniityn koulun pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaita. Lisäksi kaupungissa on yksi lukio, Nokian lukio, jossa opiskelee 372 opiskelijaa. Perusopetuksen oppilasta (taulukko 3) jakautuvat seuraavasti: vuosiluokan 1 6 oppilaita: vuosiluokan 7 10 oppilaita 1 164, joista 10.lk oppilaita 18 EHA 1, TAO ja KEO 43, joista yläkoululaisia 12 esi Yht. Alhoniityn koulu Emäkosken koulu Kankaantaan koulu Koskenmäen koulu Linnavuoren koulu Myllyhaan koulu Nokian koulu Nokianvirran koulu Siuron koulu Taivalkunnan koulu Tervasuon koulu Tottijärven koulu Vahalahden koulu Viholan koulu Yhteensä Taulukko 3. Perusopetuksen oppilasmäärät kouluittain Alhoniityn, Kankaantaan, Koskenmäen, Myllyhaan ja Nokian kouluissa on pienluokat. Pienryhmissä opiskelee 131 oppilasta. Nokian kouluissa opiskelee 54 vieraskuntalaista. Nokialaisia opiskelee muiden koulutuksen järjestäjän kouluissa 99 (Hämeenkyrö 28, Tampere 41, Svenska samskolan 19 ja Steiner-koulu 11). 2 Luku sisältää vaikeammin kehitysvammaisten opetuksen ja kokoaikaisen erityisopetuksen oppilaat 3 Koulussa neljä musiikkiluokan opetusryhmää

12 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 10 (48) 4.3 Laskennallinen palveluvolyymi Tässä tarkastellaan koulujen laskennallista palveluvolyymia. Tarkastelu perustuu absoluuttisten laskennallisten maksimimäärien tarkasteluun. Oppilasmäärien tarkastelun pohjana ovat lautakunnan määrittelemät enimmäisoppilasmäärät ja koulutoimiston suorittamat koulukohtaiset tarkastelut pohjapiirrosten sekä henkilöstön kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta. Tulee huomioida, että laskennallinen maksimi on viitteellinen ja luokkakokoa ohjaavia tekijöitä voi vuosittain olla esimerkiksi maahanmuuttajaoppilaiden määrä luokassa, pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaat tai erityisen tuen oppilaat luokassa, liikuntarajoitteiset oppilaat jne. Kaupungissa on lähes 200 opetusryhmää. Koulujen koot vaihtelevat 2- opettajaisesta 32 opetusryhmän kouluun. Koulukohtaiset oppilasmäärät ja laskennalliset oppilasmäärät ovat esitetty taulukossa 4. Koulu Yht. Ryhmiä Keskiarvo Kouluun mahtuu Erotus Alhoniityn koulu , pienluokat , Emäkosken koulu , Kankaantaan koulu , pienluokat , Koskenmäen koulu , pienluokat , Linnavuoren koulu , Myllyhaan koulu , pienluokat , Nokian koulu , pienluokat , Nokianvirran koulu , pienluokat Siuron koulu , Taivalkunnan koulu , Tervasuon koulu , Tottijärven koulu , Vahalahden koulu , Viholan koulu , YHTEENSÄ , Harjuniityn koulu* ,0 900 Yhteensä , *Harjuniityn koulu otetaan käyttöön lukuvuoden alusta lukien Taulukko 4. Koulujen oppilasmäärät, opetusryhmien määrät ja niiden keskikoko sekä laskennallinen kasvupotentiaali lukuvuoden tietojen pohjalta, pienryhmien oppilaat eroteltuina koulun kokonaisoppilasmääristä

13 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 11 (48) Laskennallisen enimmäisoppilasmäärän perusteena on käytetty luokilla 25 oppilasta, luokilla 27 oppilasta ja luokilla 20 oppilasta opetusryhmää kohden ja saatu kokonaiskapasiteetiksi oppilaspaikkaa. Verrattaessa kokonaiskapasiteettia nykyisiin oppilasmääriin, voidaan todeta, että Nokian perusopetuksen kouluissa on kyseisillä opetusryhmäkokomäärittelyillä käytettävissä 711 oppilaspaikkaa. Alhoniityn ja Tervasuon kouluissa on tällä hetkellä suhteessa koulun tiloihin liikaa oppilaita. Nämä koulut huomioiden ja lisäksi Nokianvirran koulua lukuun ottamatta kaikissa kouluissa on laskennallisesti kymmeniä oppilaspaikkoja vapaana Harjuniityn koulun vaikutus koulupaikkojen määrään Harjuniityn koulu on suunniteltu 900 oppilaan kouluksi, jossa koulun oppilaspaikkojen täyttyessä työskentelee laskennallisesti 36 opetusryhmää. Harjuniityn koulun valmistuminen vähentää muiden koulujen oppilasmääriä ja opetusryhmien määriä, mutta kasvattaa näiden koulujen palveluvolyymia eli oppilaspaikkamääriä. Olemassa olevien koulujen ja Harjuniityn koulun yhteenlaskettu laskennallinen kapasiteetti on oppilaspaikkaa. Harjuniityn koulun valmistuminen vapauttaa muista kouluista oppilaspaikkoja siten, että muihin kuin Harjuniityn kouluun vapautuu parisen sataa oppilaspaikkaa, kokonaiskapasiteetin näissä noussen lähes tuhanteen (964) oppilaspaikkaan. Taulukossa 5. Harjuniityn vaikutusta on tarkastelut vuosiluokkien 1-6 osalta Harjuniityn koulun on tarkoitus toimiessaan täydessä volyymissaan olla oppilaan yläkoulu. Selvityksen laadinnan aikoihin oli vielä päättämättä, ketkä kuudesluokkalaiset siirtyvät Harjuniittyyn ja ketkä jatkavat Nokianvirran yläkoulun oppilaina. Taulukon 5. oppilasmäärät ovat ensi syksyn eli lukuvuoden oppilasennusteiden pohjalta lasketut oppilasmäärät. Määrissä on huomioitu ns. toissijaisen koulupaikan saaneet oppilaat. Pienryhmäoppilasmäärät ovat vakioitu tämän vuoden määriin.

14 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 12 (48) Koulu Yht. Siirtyvät Ryhmiä Keskiarvo Kouluun mahtuu Erotus Alhoniityn koulu pienluokat Emäkosken koulu Kankaantaan koulu pienluokat Koskenmäen koulu pienluokat Linnavuoren koulu Myllyhaan koulu pienluokat Nokian koulu pienluokat Nokianvirran koulu pienluokat Siuron koulu Taivalkunnan koulu Tervasuon koulu Tottijärven koulu Vahalahden koulu Viholan koulu YHTEENSÄ Muualta 5 Harjuniityn koulu* Yhteensä Taulukko 5. Harjuniityn koulun laskennallinen vaikutus alakoulujen osalta muiden koulujen kasvupotentiaaliin syksy 2015 (tarkastelun pohjana huhtikuussa 2015 laadittu tulevan lukuvuoden oppilasennuste) 4.4 Perusopetuksen oppilasmäärän kehitys Oppilasennusteet ovat laadittu koulutoimistosta saatujen syntyneiden lasten mukaisina ennusteina. Nokian kaupunki on velvollinen järjestämään kaikille niille oppivelvollisuusikäisille lapsille perusopetusta, joiden vakinainen asuinkunta Nokia on. Väestörekisteripohjaisiin ennusteisiin ei ole tehty arvioita muuttoliikkeen vaikutuksesta oppilasmääriin eikä arviota mahdollisia siirtymisistä toisen opetuksen järjestäjän järjestämään opetukseen. Tällä hetkellä sata nokialaista lasta käy muussa kuin Nokian kaupungin järjestämässä perusopetuksessa. Lukuvuodesta lukien on huomioitu Harjuniityn koulun toiminnan alkaminen ja tehty koulujen väliset oppilassiirrot kyseisestä lukuvuodesta lukien ennustejakson loppuun asti. Vuosiluokkakohtaisissa oppilasmäärissä ovat mukana kaikki kyseisen vuosiluokan oppilaat myös pienryhmän oppilaat. Koulukohtaiset tarkemmat tiedot on selostettu kunkin koulun kohdalla erikseen. Perusopetuksen kokonaisoppilasmäärästä voidaan antaa syntyneiden lasten lukumäärään perustuva ennuste lukuvuoteen asti (kuva 2). Oppilasmäärä kasvaa vuoteen 2020 mennessä 380 oppilaalla. Tämä jälkeen oppilasmäärä kääntyy laskuun, mutta pysynee nykyistä määrä reilut pari sataa oppilasta

15 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 13 (48) suurempana. Luvuissa ovat mukana kaikki perusopetuksen oppilaat ja 3. luokalta lukien aikaisemmin Pinsiön koulussa opiskelleet oppilaat. Kuva 2. Perusopetuksen oppilasennustee Kokonaisoppilasmäärän vuosittainen kasvu on esitetty taulukossa 6. Enimmil- lään oppilaita on lukuvuonna , jolloin perusopetuksen oppilasmäärä on Lukuvuosien ja välillä oppilasmäärä kasvaa 125 openemmän. pilaalla. Tämä tarkoittaa noinn viittä opetusryhmää edellistä lukuvuotta Lukuvuosi luokkalaisia erotus Taulukko 6. Kokonaisoppilasmäärän muutos verrattuna edelliseen lukuvuoteen Alakoululaisten määrän kehittyminen Perusopetuksensa aloittavien lasten lukumäärät vuosina on esitetty kuvassa 3. Lukuvuonna aloittaa ennusteen mukaan suurin ikäluokka oppivelvollisuutensa. Ensimmäisen luokan oppilaitaa on tuolloin 492 lasta. Luvusta puuttuvat Pinsiön koulussa käyvät ensimmäisen luokan oppilaat. Pinsiönn alueen koulutulokkaiden määrät vaihtelevat 4-10 oppilaaseen. i

16 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 14 (48) Kuva 3. Perusopetuksen ensimmäisen luokan oppilasmäärät ei ole Pinsiön alueen ensimmäisen luokan oppilaita , luvuissa Vuonna 2014 syntyneitä oli 380, joista Nokian kouluissa aloittaa 369 lasta. Ennuspienin ikä- tetietojen perusteella lukuvuonna aloittasi tarkastelujakson luokka oppivelvollisuutensa. Jos Nokialle muuttavien lapsiperheiden osuus pysy- tulo- nee nykyisellään, tulee t alle kouluikäisten määrät kasvamaan k lapsiperheiden muuton myötä tulevina vuosina ja koulunsakin aloittavien määrä tulee olemaan ennustettua muutama kymmen suurempi. Nokian kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 1-6 on noin Ennusteen mukaan alakoululaisia on enimmillään lukuvuonna , jolloin oppilaita on reilut (kuva 4). Tämänn jälkeen oppilasmäärä kääntyy hienoiseen laskuun. Alakoululaisten määrä näyttää palautuvan lähes nykyiselleen 2020-luvun alkuvuo- puolella sina. Kuvan 4 ennuste on laadittu oletuksella, että Pinsiön koulun sijaan Nokian asuvat lapset tulevat kolmannelta vuosiluokalta lukien Alhoniityn kouluun. Entarkoittaa t simmäisen ja toisen luokan oppilaat jatkaisivat Pinsiön koulussa. Pinsiön koulussa on noin 40 lasta. Heidän siirtyminen Nokian kouluihin noin 25 oppilaan lisäystä Nokian perusopetuksen kokonaisoppk pilasmäärään. Kuva 4. Vuosiluokkien 1-6 oppilasennuste , mukana Alhoniityn pien- ryhmäläiset (EHA, TAO, KEO) ) ja Pinsiön alueen oppilaat 3. vuosiluokaltaa lähtien i

17 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 15 (48) Vuosiluokittainen alakoululais sten määrien tarkastelu osoittaa luokkien koossa on jonkin verran eroja. (kuva 5), että ikä- Kuva 5. Vuosiluokkien 1-6 vuosiluokittainen oppilasmäärän kehitys , alhaalta ylöspäin Ennusteen mukaan alakoululaisia on enimmillään reilut r 210 oppilasta nykyistä enemmän. Lukuvuosittaiset vaihtelut on esitetty taulukossa luokk erotus Lukuvuosi kalaisia Yläkoululaisten lukumäärä kasvaa lukuvuoteen asti (kuva 6). Tämän jälkeen oppilasmäärät palautuvat lähes nykyisiin määriin. Yläkoululaisia on enimmillään 297 oppilasta nykyistä enemmän Taulukko 7. Vuosiluokkien 1-6 oppilasmäärien muutokset verrattuna edelliseen lukuvuoteen, pinsiöläiset laskettu 3. vuosiluokalta lukien kokonaismäärään Yläkoululaisten määrän kehittyminen i

18 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 16 (48) Kuva 6. Vuosiluokkien 7-9 oppilasennuste Lukuvuosittaiset vaihtelut on esitetty taulukossa 8. Ennusteen mukaan yläkoululaisia on eniten lukuvuonna , jolloin heitä on oppilasta.. Oppilasmäärissä suurimmat vuosittaiset nousut tapahtuvat vuosina , jolloin erotus edelliseen lukuvuoteenn on 85 oppilasta enemmän. Lukuvuoden jälkeen oppilasmäärät kääntyvät laskuun. Lukuvuosi 7-9 luokkalaisia erotus Taulukko 8. Vuosiluokkien 7-9 oppilasmäärien muutokset verrattuna edelliseen lukuvuoteen Perusopetuksensa päättävienn määrät vuosina on esitetty kuvassa 7. Oppilasmäärät vaihtelevat 369 ja 501 oppilaan välillä. Ennusteesta on huomioita- va, että kyseessä on väestörekisteritietoihin perustuva ennuste ja oppilasmäärät perustuvat todellisiin lapsimäärälukuihin. Vuonna syntyneet lapsett ovat perusopetuksen yhdeksännellä vuosiluokalla lukuvuonna Kuva 7. Peruskoulunsa päättävien oppilaiden määrät, ennuste i

19 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 17 (48) Yhteenveto oppilasennusteiden ja palveluvolyymin kohtaamisesta Jos ennusteissa huomioidaan muuttoliike, tulee ensisijaisesti tarkastella Harjuniityn aluetta, johon on laskennallisesti arvioitu muuttavan 270 alle 15-vuotiasta lasta. Yhtä ikäluokkaa kohden tämä tarkoittaa noin 30 lasta. Osa alueen väestökasvusta on kuitenkin kaupungin sisäistä muuttoliikettä ja alueen rakentaminen tapahtuu porrastetusti 2020-luvun loppupuolelle asti. Jos Harjuniityn alueen väestökasvu toteutuisi ainoastaan kaupunkiin tulomuuttona, Nokian kaupungin kokonaisoppilasmäärän voidaan arvioida lisäystä 250 oppilaan verran ja perusopetuksen kokonaisoppilasmäärän ennustaa nousevan enimmillään lähes peruskouluikäiseen. Tässä yhteydessä voidaan jälleen kerran todeta, että Tilastokeskuksen ja Nokian kaupungin ennusteet poikkeavat tosistaan muutamalla sadalla oppilaalla. Laskelmien erot johtuvat pääsääntöisesti ennusteiden laskutavasta, laskelmien pohjatiedoista ja kasvuennusteen erilaisesta laskutavasta. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaisesti perusopetusikäisten määrä nousee lapseen vuoteen 2021 mennessä. Nokian kaupungin väestötietojen perusteella tällä hetkellä Nokialla väestörekisterissä olevien lasten lukumäärän perusteella laaditun ennusteen mukaisesti peruskouluikäisten määrä jää 360 lasta pienemmäksi, peruskoululaiseen. Tilastokeskuksen ennusteen pohjatietoina on ollut mm. vuosien muuttotiedot, jolloin Nokian kaupungin väestökasvu on voimakkaimmillaan. Nokian väestörekisteripohjainen ennuste on rakennettu olemassa oleviin lapsimäärätietoihin eikä ennusteeseen ole laskettu mukaan tulomuuton vaikutusta. Todellisuuden voi ennustaa sijoittuvan näiden kahden ennusteen väliin. Liitteeseen 2. on koottu eri prosentuaalista kasvua kuvaavia laskelmia. Lähtötilanteen oppilasmäärä on muodostettu perustuen oppilastilastoihin. LIITE 2. Peruskouluikäisten ennusteet eri kasvuennusteprosenteilla

20 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 18 (48) 4.5 Koulukohtaiset oppilasennusteet Konsultin käytössä ei ole ollut koulukohtaisia tietoja oppilaiden kotikunnista. Lukuvuonna ns. toissijaisessa koulussa aloittavat oppilaat ovat sijoitettu uuden koulupaikkansa mukaiseen kouluun. Samoin ennusteissa on huomioitu Harjuniityn koulun vaikutus siltä osin kuin oppilassiirrot muista kouluista ovat olleet tiedossa. Musiikkiluokkien vaikutusta oppilasennusteisiin ei ole arvioitu. Samoin EHA, TAO ja KEO opetusryhmän osalta tilasto on laadittu kyseisissä opetusryhmissä opiskelevien lasten lukumäärien mukaisena. Tulevien pienryhmäläisten ja luokkalaisten osuutta ei ole lähdetty ennakoimaan. Oppilasennusteet on laadittu syntyvyystietojen pohjalta. Tämän takia oppilasennusteet päättyvät alakoulujen osalta vuoteen 2022 ja yläkoulujen osalta Ennusteissa on kuitenkin haluttu osoittaa muiden vuosiluokkien teoreettinen kehitys niin pitkälle kuin se on ollut mahdollista laatia. Erityisesti 9. luokkalaisten lukumäärät auttavat hahmottamaan toisen asteen palvelutarpeen muodostumista. LIITE 3. Syntymävuodet, koulun aloittamisajankohta ja oppivelvollisuuden päättyminen Alhoniityn koulu Alhoniityn yleisopetuksen oppilasennuste on laadittu alueella syntyneiden mukaisena ja lisäksi oppilasmääriin on laskettu aiemmin Pinsiön koulussa käyneet oppilaat kolmannelta vuosiluokalta lukien (taulukko 9). Alhonniityn koulun oppilasennuste on laskeva. Laskua osittain selittää lukuvuoden alusta lukien Harjuniityn kouluun siirtyvät 112 lasta. Erotus ennustejakson lopussa tämän vuoden oppilasmääriin on Koulu toimii lukuvuodesta vahvana 2-sarjaisena kouluna. Alhoniitty Taulukossa 9b on esitetty Alhoniityn koulun EHA, TAO ja KEO opetuksen oppilasmäärät kuluvalta lukuvuodelta ja tällä hetkellä tiedossa olevien lukuvuoden Taulukko 9a. Alhoniityn koulun oppilasennuste Yht Alhoniityssä on ollut kaksi opetustilaa sijoitettuna parakkirakennukseen. Harjuniityn kouluun tapahtuvien oppilassiirtojen myötä lukuvuoden alusta lukien Alhoniityn kyseessä olevista väliaikaisista tiloista voidaan luopua.