PERUSOPETUKSEN PALVELUVERKKOSELVITYS 2016

Transkriptio

1 PERUSOPETUKSEN PALVELUVERKKOSELVITYS 2016 Pauliina Pikka va sivistysjohtaja 1

2 Sisällys 1. Johdanto 4 2. Kouluyksiköt ja oppilasennusteet Alakoulujen kouluyksikkökohtainen opetusryhmätarkastelu Alhoniityn koulu Harjuniityn koulu Kankaantaan koulu Koskenmäen koulu Linnavuoren koulu Myllyhaan koulu Nokian koulu Siuron koulu Taivalkunnan koulu Tervasuon koulu Tottijärven koulu Vahalahden koulu Viholan koulu Oppilasennusteiden ja oppilasmäärien kehittyminen Oppilasennusteen muuttuminen keväästä 2015 kesään Koulukohtaiset oppilasennusteiden muutokset vuosina Todellinen oppilasmäärän muutos perusopetuksessa vuosina Kustannusten vertailua vuoden 2015 tilinpäätöksen perusteella Koulukuljetukset ja niiden laskentaperusteet selvityksessä Koulukiinteistöjen tilanne Alhoniityn koulu Harjuniityn koulu Kankaantaan koulu Kankaantaan koulun peruskorjaus ja laajennus Kankaantaan koulun toiminnan siirto lukion tiloihin Koskenmäen koulu Linnavuoren koulu Myllyhaan koulu Nokian koulu Siuron koulu Taivalkunnan koulu Tervasuon koulu Tottijärven koulu Vahalahden koulu Viholan koulu Yhteenveto koulukiinteistöjen korjauskustannuksista tuleville vuosille Vaihtoehtoisia ratkaisuja nykyiselle perusopetuksen palveluverkolle Tervasuon koulun lakkauttaminen ja oppilaiden siirto Koskenmäen kouluun Tervasuon ja Sammaliston alueen uusi koulu Tervasuon koulun 2-6-luokkien oppilaat Koskenmäen kouluun ja väistötiloista luopuminen Tervasuon koulun ja päiväkodin laajentaminen Taivalkunnan ja Vahalahden koulujen lakkauttaminen ja oppilaiden siirto Nokian kouluun Taivalkunnan koulun toiminnan lakkauttaminen ja oppilaiden siirtyminen Nokian kouluun Vahalahden koulun toiminnan lakkauttaminen ja oppilaiden siirtyminen 2

3 Tottijärven kouluun Siuron kouluyksikön toiminnan lakkauttaminen ja oppilaiden siirtäminen Linnavuoren kouluun Taivalkunnan ja Vahalahden koulujen toiminnan yhdistäminen Eri vaihtoehtojen kustannusvaikutukset taulukkona Kouluverkkoratkaisujen vaikutus varhaiskasvatuksen toimintaan Tervasuon koulun ratkaisut Vahalahden kouluyksikön toiminnan lakkauttaminen Siuron ja Linnavuoren koulujen toiminnan yhdistäminen Kuntalaisten kuuleminen Esitys perusopetuksen palveluverkosta ja sen perustelut 3

4 1. Johdanto Kasvatus- ja opetuslautakunta on kokouksessaan päättänyt perusopetuksen palveluverkon selvitystyön jatkamisesta. Nokian kaupunginhallitus antoi keväällä 2015 FCG Konsultointi Oy:n tehtäväksi laatia selvityksen Nokian kaupungin kouluverkkojärjestelmästä ja opetuksen johtamisjärjestelmästä. Raportti valmistui Kyseisen raportin perusteella kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan : - että tahtotila nykyisen kouluverkon ylläpitämiseksi ja niukka peruskorjaustaso on johtanut tilanteeseen, jossa koulukiinteistöille on kertynyt merkittävä korjausvelka, - että raporttien perusteella merkittävimmät koulujen väliset kustannustekijät ovat ylläpitokuluissa ja korjausrakentamisessa. Henkilökulujen osalta kovin merkittäviä eroja ei ole, - että Tervasuon tilaongelmaan ja -ratkaisuun palataan palveluverkkokäsittelyn yhteydessä syksyn 2016 talousarviovalmistelussa. Valmistelutyössä ja oppilasaluesuunnittelussa otetaan huomioon parakkien poistuminen kesällä 2018, - että yksittäisiä kiinteistöjä (ennen vuotta 2000 rakennetut) koskien tulisi laatia vuoden 2016 aikana pitkän tähtäimen PTS-suunnitelmat, - että talousarviokäsittelyssä joulukuussa 2016 päätetään täsmentyvän peruskorjaustarpeen nojalla toteutettavista kouluinvestoinneista vuosille Samalla päätetään mahdollisista muutoksista oppilaitosverkostossa, - että esiopetuksen siirrosta varhaiskasvatuksesta perusopetuksen yhteyteen päätettään tulevien lainsäädännöllisten muutosten selvittyä ja omien lisäselvitysten valmistuttua, - ja että johtamisjärjestelmää käsitellään osana koko kaupungin organisaatiouudistusta. Tavoitteena palveluverkon selvittämisessä on optimi palveluverkko tulevaisuuden tarpeisiin, joka huomioi Nokian kasvualueiden paineet. On huomioitava myös oppilaiden oikeus hyvään oppimisympäristöön. FCG:n laatiman selvityksen mukaan nykyisessä palveluverkossa olisi supistamisen varaa ja kuitenkin kasvualueilla on merkittävät korjauspaineet ainakin kahden suuremman alakoulun (Kankaantaan koulu ja Myllyhaan koulu) osalta. On tärkeää huomioida kasvun tarpeet tulevaisuuteen ja se, että saavutettaisiin mahdollisimman kestävä ratkaisu useiksi vuosiksi eteenpäin. Tehtävien ratkaisujen on oltava myös toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltavissa. Eri vaihtoehtojen tarkastelussa on huomioitava ennen kaikkea oppilaiden mahdollisimman tasapuoliset mahdollisuudet hyvään oppimisympäristöön eri puolilla Nokiaa. Opetustilojen ja -välineiden on oltava asian- ja ajanmukaiset ja toiminnassa olevien koulukiinteistöjen kunnossapidosta on huolehdittava, jotta turvallinen ja terveellinen kouluympäristö on mahdollinen. Sivistyspalveluiden johtamisjärjestelmää on muutettu kuluvan vuoden alusta alkaen kaupungin kokonaisorganisaatiomuutoksen yhteydessä. Palveluverkossa mahdollisesti tehtävien muutosten jälkeen, tehdään tarvittavat muutokset myös koulujen johtamiseen. Virkarehtoriperusteinen johtaminen takaa parhaiten sen, että koulun johtamiselle on resursoitu riittävästi aikaa. Ei ole myöskään tarkoituksenmukaista, että kahden tai kolmen työntekijän kouluyhteisössä on oma koulunjohtaja. Koulunjohtajan tehtävät luokanopettajan tehtävän ohella ovat kuormittavia työtehtäviä, joissa ajankäytön haasteet ovat suuret opetustehtävien ja rehtorin tehtävien välillä. Virkarehtorijärjestelmä on kannattava niin taloudellisesti kuin toiminnallisestikin. Selvityksessä otetaan kantaa myös varhaiskasvatuksen yksiköiden tulevaisuuteen siltä osin kuin se on yhteyksissä perusopetuksen palveluverkossa tehtäviin ratkaisuihin. Perusopetuksen kouluilla tarkoitetaan selvityksessä pääsääntöisesti kouluyksiköitä eli fyysisiä koulurakennuksia. Nokialla on kolme hallinnollisesti yhdistettyä alakoulua, jotka ovat Nokia-Viholan koulu, Siuro-Linnavuoren koulu sekä Tottijärvi-Vahalahden koulu. Näiden koulujen kohdalla on kuitenkin tarpeen tarkastella tilannetta kouluyksiköittäin, koska maantieteellinen etäisyys hallinnollisesti yhdistetyillä kouluilla voi olla useita kilometrejä ja näin ollen niillä on myös erilliset koulualueet, joilta lähikoulun oppilaat osoitetaan kyseiseen kouluyksikköön. 4

5 2. Kouluyksiköt ja oppilasennusteet Nokian kaupungilla on lukuvuonna yhteensä kymmenen perusopetuksen alakoulua, joista yksi on yhtenäiskoulu. Kouluyksiköitä on yhteensä 13, eli kolmeen kouluun on hallinnollisesti yhdistetty kaksi erillistä kouluyksikköä. Yläkouluja on kaksi ja yhtenäiskoulu mukaan lukien yläkouluopetusta annetaan yhteensä kolmessa koulussa lukuvuoden alusta alkaen. Nokian koulut alkaen: Alhoniityn koulu - vuosiluokat kokoaikaista erityisopetusta vuosiluokilla alaisuudessa vaativan erityisopetuksen Rajasalmen yksikkö, jossa annetaan vammaisopetusta vuosiluokilla 0-10 Harjuniityn koulu - vuosiluokat 1-8 (vuosiluokat 1-9 alkaen ) Kankaantaan koulu - vuosiluokat 1-6 Koskenmäen koulu - vuosiluokat Tervasuon ja Sammaliston alueen oppilaat vuosiluokilla 3-6 Myllyhaan koulu - vuosiluokat 1-6 Nokia-Viholan koulu - vuosiluokat kouluyksiköt: Nokian koulu ja Viholan koulu Siuro-Linnavuoren koulu - vuosiluokat kouluyksiköt: Siuron koulu ja Linnavuoren koulu Taivalkunnan koulu - vuosiluokat 1-6 Tervasuon koulu - vuosiluokat 1-2 Tottijärvi-Vahalahden koulu - vuosiluokat kouluyksiköt: Tottijärven koulu ja Vahalahden koulu Emäkosken koulu - vuosiluokat 7-9 Nokianvirran koulu - vuosiluokat 7-9 Alla on koulujen oppilasennuste väestörekisterin tilanteen mukaisesti. Oppilasennusteessa ei ole huomioitu mahdollisia toissijaisia koulupaikkoja. Oppilasennusteita tarkasteltaessa on hyvä huomioida, että niiden toteutuminen on epävarmempi ennusteen loppua kohden ja muuttovoitto tai -tappio voi vaikuttaa huomattavastikin kyseiseen ikäluokkaan ennen kuin ikäluokka aloittaa perusopetuksen. 5

6 Kouluyksiköiden koulualueiden oppilasennuste (syntyneet ikäluokat) väestörekisterin mukaisesti Alhoniityn koulu Harjuniityn koulu 1-6 Kankaantaan koulu Koskenmäen koulu Linnavuoren koulu Myllyhaan koulu Nokian koulu Siuron koulu Taivalkunnan koulu Tervasuon koulu Tottijärven koulu Vahalahden koulu Viholan koulu Yhteensä

7 Alakoulujen kouluyksiköiden oppilasmäärät lukuvuosittain Alhoniityn koulu Harjuniityn koulu Kankaantaan koulu Koskenmäen koulu * Linnavuoren koulu Myllyhaan koulu Nokian koulu Siuron koulu Taivalkunnan koulu Tervasuon koulu ** Tottijärven koulu Vahalahden koulu Viholan koulu Yhteensä *Mukana Tervasuon ja Sammaliston alueen 3-6-vuosiluokkien oppilaat. **Mukana vuosiluokkien 1-2 oppilaat. 7

8 Alakoulujen oppilasmäärät LV LV LV LV LV LV LV Alhoniitty Harjuniitty Kankaantaka Koskenmäki Myllyhaka Nokia-Vihola Siuro-Linnavuori Taivalkunta Tottijärvi-Vahalahti Alakoulujen oppilasmäärän kehitys LV LV LV LV LV LV LV Alhoniitty Harjuniitty Kankaantaka Koskenmäki Myllyhaka Nokia-Vihola Siuro-Linnavuori Taivalkunta Tervasuo Tottijärvi-Vahalahti Yläkoulujen kouluyksiköiden oppilasmäärät lukuvuosittain Emäkosken koulu Harjuniityn koulu Nokianvirran koulu Yhteensä

9 Yläkoulujen oppilasmäärät LV LV LV LV LV LV LV LV LV LV LV LV LV Emäkosken koulu Harjuniityn koulu Nokianvirran koulu Koko perusopetuksen oppilasmäärän kehitys ennusteen mukaan Lukuvuosi Oppilaita Perusopetuksen oppilasmäärän kehitys 0 LV LV LV LV LV LV LV Alakoulut Yläkoulut Yhteensä 9

10 Perusopetuksen oppilasmäärän kehitys LV LV LV LV LV LV LV Alakoulut Yläkoulut Koko perusopetus Nokian alakoulujen oppilasmäärä on ennusteen mukaan suurimmillaan lukuvuonna ja yläkoulujen oppilasmäärä lukuvuonna Koko perusopetuksen oppilasmäärä on suurimmillaan lukuvuonna Alakoulujen kouluyksikkökohtainen opetusryhmätarkastelu Koulukohtaisissa opetusryhmätaulukoissa on laskettu koulujen keskimääräiset opetusryhmäkoot tuleville lukuvuosille oppilasennusteen mukaisesti. Opetusryhmätaulukoissa ei ole huomioitu mahdollisia toissijaista koulua käyviä oppilaita, eikä niitä oppilaita, jotka opiskelevat mahdollisesti osa-aikaisesti koulussa olevassa pienryhmässä. Näin ollen todelliset ryhmäkoot voivat joissakin tapauksissa olla muutamaa oppilasta suurempia tai pienempiä kuin mitä taulukoissa näkyy. Opetusryhmätaulukoihin on merkitty violetilla ne opetusryhmät, jotka ylittävät kasvatus- ja opetuslautakunnan maksimiryhmäkoot tai ovat niiden ylärajoilla. Ryhmäkokojen maksimimäärät perusopetuksen alakoulussa ovat seuraavat: - 22 (+ 3) vuosiluokilla (+3) vuosiluokilla 3-6. Lisäksi on merkitty oranssilla ne ryhmät, jotka ovat kooltaan melko pieniä taloudellisen resursoinnin näkökulmasta. 10

11 Alhoniityn koulu *Alhoniityn koulu lv lv lv lv lv lv lv a b a b a b a b a b a b yhteensä ryhmäkoko ka 26, ,5 25,5 24,5 23,67 21,92 luokanopettajia Opetusryhmätaulukossa on oppilasennusteen mukainen oppilasmäärä sijoitettuna yleisopetuksen vuosiluokille, ei välttämättä todelliset vuosiluokittaiset opetusryhmät. Alhoniityn koulun oppilasmäärään on laskettu Pinsiön alueen oppilaat, joista kolme opiskelee lukuvuonna Hämeenkyrön puolella Pinsiön koulussa ja kaksi Mahnalan koulussa. Alhoniityn koulun todellinen oppilasmäärä on 367 lukuvuonna Tämä tarkoittaa sitä, että Alhoniityn koulussa opiskelee muiden koulualueiden oppilaita ja alueelle on myös voinut muuttaa uusia oppilaita. Suurin osa toissijaisista oppilaista opiskelee erityisopetuksen ryhmissä, mutta koulussa on myös joitakin toissijaisen koulupaikan oppilaita. Alhoniityn koulussa järjestetään vaativaa erityisopetusta Rajasalmen koulussa sekä Pitkäniemen sairaalakoulussa. Lisäksi Alhoniityn kouluyksikössä on kolme kokoaikaisen erityisopetuksen ryhmää sekä neljä kokonaan yksilöllistetyn opetuksen ryhmää ja kolme pienluokkaa. Pitkäniemen sairaalakoulussa on vuosittain oppilasta, joista suurin osa on muiden kuntien kuin Nokian oppilaita. Rajasalmen kouluyksikössä on lukuvuoden alussa yhteensä 28 oppilasta, joista yhdeksän on nokialaisia ja 19 muista kunnista. 11

12 Alhoniityn koulun todelliset yleisopetuksen oppilasryhmät lukuvuoden alussa ovat: *Alhoniityn koulu lv a 23 1b 25 2a 27 2b 25 3a 26 3b 23 4a 23 4b 22 5a 28 5b 23 6a 21 6b 20 pienluokat 19 yhteensä 305 ryhmäkoko ka yl.op. 23,83 luokanopettajia 12 Alhoniityn koulun erityisopetuksen ryhmät lukuvuonna Erityisopetuksen ryhmät lv Kokoaikainen erityisopetus A 8 (KEO) Kokoaikainen erityisopetus B 7 (KEO) Kokoaikainen erityisopetus C 8 (KEO) Pienluokka 0-2 (kokonaan yksilöllistetty 7 opetus) Pienluokka 3-5 (kokonaan yksilöllistetty 8 opetus) Pienluokka 5-9 (kokonaan yksilöllistetty 8 opetus) Pienluokka 6-9 (kokonaan yksilöllistetty 8 opetus) TAO A (Rajasalmi) 5 TAO B (Rajasalmi) 4 Rajasalmi A 5 Rajasalmi B 4 Rajasalmi C 4 Rajasalmi D 6 Yhteensä 82 12

13 Alhoniityn koulu LV LV LV LV LV LV LV Alhoniityn koulu Alhoniityn koulun oppilasmäärä on keskusta-alueen kouluista laskevin oppilasennusteen mukaan. Laskua tapahtuu viimeiseen ennustelukuvuoteen yhteensä 56 oppilasta eli 17,5 %. Mikäli lasku toteutuu ennusteen mukaisena, tulee tähän pystyä reagoimaan opetusryhmiä vähentämällä. Se voisi tapahtua ennusteen kahtena viimeisenä lukuvuonna yhdysluokkavaihtoehtoja käyttämällä. Alhoniityn koulun alueelle ei ole suunnitteilla merkittävää lisärakentamista ja sitä myöten väestönkasvua. Oppilasmäärän muutokset ovat siis riippuvaisia alueella tapahtuvasta muuttoliikkeestä ja lapsiperheiden määrästä. Toisaalta koululla on ollut haasteita opetustilojen riittävyyden osalta viime vuosina, joten koulun kiinteistön kannalta oppilasmäärän mahdollinen lievä laskeminen ei ole ongelma. 13

14 Harjuniityn koulu vuosiluokat 1-6 Harjuniityn koulu lv lv lv lv lv lv lv a b c d a b c d a b c d a b c d a b c d a b c d 17 yhteensä ryhmäkoko ka 21,76 22,1 20,65 19,52 19,24 19,15 19,47 luokanopettajia Opetusryhmätaulukossa on oppilasennusteen mukainen oppilasmäärä sijoitettuna vuosiluokille, ei välttämättä todelliset vuosiluokittaiset opetusryhmät. 800 Harjuniityn koulun oppilasmäärän kehitys LV LV LV LV LV LV LV Alakoulu Yläkoulu Yhteensä 14

15 Harjuniityn koulun todellinen oppilasmäärä lukuvuonna on 518 oppilasta, joista 131 opiskelee yläkoulussa ja 387 alakoulussa. Koulussa on jonkin verran toissijaisia oppilaita ja alueelle on myös muuttanut uusia asukkaita kesäkuun alun ja koulun aloitusajankohdan välillä. Harjuniityn koulun osalta alakoulun oppilasmäärä näyttää nousevan ennusteen mukaan nykyisestä 370 oppilaasta 413 oppilaaseen lukuvuonna ja tämän jälkeen hiljalleen laskevan nykyiseen 370 oppilaaseen. Yläkoulun osalta oppilasmäärä tulee nousemaan selkeästi tulevina vuosina. Harjuniityn koulun yläluokille tulee oppilaita koulun oman koulualueen lisäksi myös Siuron ja Linnavuoren koulualueilta. Opetusryhmien keskiarvot pysyvät pedagogisesti suhteellisen hyvinä lukuvuodesta alkaen. Harjuniityn koulun kohdalla on kuitenkin hyvin todennäköistä, että oppilasmäärä jatkuu kasvavana, koska alueelle tullaan rakentamaan edelleen voimakkaasti tulevina vuosina. Harjuniityn alueelle on suunniteltu rakennettavan asuntoja uudelle asukkaalle kolmen vuosikymmenen aikana tasaisella toteumalla eli noin asukasta lisää jokaisella vuosikymmenellä (2010-, ja 2030-luvut). Lisäksi kaupungilla on Korvolan alueella noin 50 omakotitonttia. Kyseinen alue kuuluu myös Harjuniityn koulualueeseen. Alueelta aloitetaan tonttien myynti, kun kunnallistekniikka saadaan toteutettua. Harjuniityn koulun todelliset yleisopetuksen opetusryhmät lukuvuoden alussa: Harjuniityn koulu lv a 21 1b 21 1c 19 1d 21 2a 20 2b 20 2c 19 3a 21 3b 20 3c 21 4a 24 4b 21 4c 23 5a 27 5b 27 6a 21 6b 20 yhteensä 366 ryhmäkoko ka 21,53 luokanopettajia 17 pienluokka pienluokka a 21 7b 21 7c 20 7d 23 8a 23 8b 23 ryhmäkoko ka yläkoulu 21,83 kaikki yhteensä

16 Kankaantaan koulu Kankaantaan koulu lv lv lv lv lv lv lv a b c d 18 2a b c d 18 3a b c d 18 4a b c d 5a b c d 6a b c d yhteensä ryhmäkoko ka 24,8 24,78 24,33 23,56 22,47 22,26 21,68 luokanopettajia Opetusryhmätaulukossa on oppilasennusteen mukainen oppilasmäärä sijoitettuna vuosiluokille, ei välttämättä todelliset vuosiluokittaiset opetusryhmät. Kankaantaan koulun todellinen oppilasmäärä lukuvuoden alussa on 444 oppilasta. 16

17 Kankaantaan koulun todelliset opetusryhmät lukuvuoden alussa: Kankaantaan koulu lv a 20 1b 23 1c 21 2a 21 2b 23 2c 23 3a 25 3b 25 3c 25 4a 24 4b 25 4c 25 5a 23 5b 25 5c 26 6a 17 6b 23 6c 24 yhteensä 420 ryhmäkoko ka 23,33 luokanopettajia 18 pienluokka pienluokka pienluokka kaikki yhteensä Kankaantaan koulu LV LV LV LV LV LV LV Kankaantaan koulu Kankaantaan koulu 17

18 Kankaantaan koulun oppilasmäärä pysyy vahvana tulevina vuosina, vaikka ennuste sen kohdalla on lievästi laskeva. Opetusryhmien keskimääräiset koot ovat tällä hetkellä todella suuret, mutta tasoittuvat hieman ennusteen pariin viimeiseen lukuvuoteen. Kankaantaan koulun oppilasmäärä näyttää kohtuullisen vakaalta ja laskee selvästi vasta ennusteen viimeisenä lukuvuonna, jonka toteuma on vielä hyvin epävarma. Kankaantaan koulun oppilaat tulevat Nokian keskustan alueella, johon on suunniteltu uutta rakentamista asukkaan volyymin lisäyksen verran luvuilla toteutuen tasaisesti eli n. 900 asukasta/vuosikymmen. Lisäystä tulee mm. Viikin kartanon ympäristöön, joka kuuluu Kankaantaan koulun koulualueeseen. Osa keskusta-alueen rakentamisesta tulee kuitenkin suuntautumaan pienempiin asuntoihin, joihin todennäköisesti muuttaa enemmän muita asukkaita kuin lapsiperheitä Koskenmäen koulu Koskenmäen koulu lv lv lv lv lv lv lv a b c 1d 2a b c 2d 3a* b* c* d* a* b* c* d* a* b* c* d* a* b* c* d* yhteensä ryhmäkoko ka 21,53 21, ,74 19,95 20,1 20,16 luokanopettajia * 3-6-luokilla mukana myös Tervasuon ja Sammaliston alueen oppilaat Opetusryhmätaulukossa on oppilasennusteen mukainen oppilasmäärä sijoitettuna vuosiluokille, ei välttämättä todelliset vuosiluokittaiset opetusryhmät. Koskenmäen koulun todellinen oppilasmäärä lukuvuoden alussa on 437. Tämä on selvästi ennustetta suurempi ja johtuu pitkälti siitä, että Koskenmäen koulu on osoitettu lähikouluksi useille Viholan koulualueen oppilaille Viholan koulun tilanpuutteen vuoksi. Koskenmäen alueelle on myös muuttanut uusia asukkaita kesän aikana. 18

19 Koskenmäen koulu lv a 21 1b 25 2a 16 2b 24 3a* 25 3b* 26 3c* 27 4a* 21 4b* 18 4c* 21 4d* 20 5a* 24 5b* 22 5c* 22 5d* 19 6a* 22 6b* 22 6c* 18 6d* 20 yhteensä 413 ryhmäkoko ka 21,74 luokanopettajia 19 pienluokka pienluokka pienluokka kaikki yhteensä 437 Koskenmäen koulu LV LV LV LV LV LV LV Koskenmäen koulu 19

20 Koskenmäen koulun oppilasmäärä pysyy kohtuullisen vakaana tulevinakin vuosina ja Tervasuo-Sammaliston alueen 3-6-luokkalaiset oppilaat mahtuvat sinne edelleen. Opetusryhmien keskiarvo on pedagogisesti kohtuullisen hyvällä tasolla. Koskenmäen koulun koulualueella on mahdollisesti tulossa uutta rakentamista, mikäli Viinikanniemen kaavamuutos toteutuu ja sinne tulee asuinrakentamista. Kyseinen alue voi kuulua joko Koskenmäen koulun tai Tervasuon koulun koulualueeseen Linnavuoren koulu Linnavuoren koulu lv lv lv lv lv lv lv a =22 2a a a a a yhteensä ryhmäkoko ka 20,33 19,83 21,33 22,5 22,83 21,67 19,83 luokanopettajia Opetusryhmätaulukossa on oppilasennusteen mukainen oppilasmäärä sijoitettuna vuosiluokilla, ei välttämättä todelliset vuosiluokittaiset opetusryhmät. Linnavuoren koulun todellinen oppilasmäärä on lukuvuoden alussa 124 oppilasta. Linnavuoren koulun todelliset opetusryhmät vuoden alussa: Linnavuoren koulu lv yhteensä 124 ryhmäkoko ka 20,67 luokanopettajia 6 20

21 Linnavuoren koulu LV LV LV LV LV LV LV Linnavuoren koulu Linnavuoren koulun oppilasmäärä pysyy hyvin vakaana koko ennusteen ajan. Opetusryhmien koko on kuitenkin epätasainen ja kohtuullisen suuria opetusryhmiä on aika paljon. Opetusryhmien keskiarvo pysyy kohtuullisena muina lukuvuosina paitsi ja , jolloin se on verrattain suuri. Linnavuoren koulun koulualueelle ei ole suunnitelmissa merkittävästi uutta rakentamista tulevina vuosina Myllyhaan koulu Myllyhaan koulu lv lv lv lv lv lv lv a b c a b c a b c a b c a b c a b c yhteensä ryhmäkoko ka 21 20,8 21,63 20,71 20,53 20,29 20,13 luokanopettajia

22 Opetusryhmätaulukossa on oppilasennusteen mukainen oppilasmäärä sijoitettuna vuosiluokille, ei välttämättä todelliset vuosiluokittaiset opetusryhmät. On huomioitava, että jokaisesta ikäluokasta muutama oppilas opiskelee osa- tai kokoaikaisesti pienryhmässä, joita on koululla yhteensä neljä. Myllyhaan koulun todellinen oppilasmäärä on lukuvuoden alussa 333. Myllyhaan koulualueen oppilaita käy jonkin verran toissijaista koulua Alhoniityn koulussa. Myllyhaan koulun todelliset opetusryhmät lukuvuoden alussa: Myllyhaan koulu lv a 22 1b 14 1c 19 2a 19 2b 18 2c 16 3a 20 3b 16 3c 20 4a 18 4b 21 5a 16 5b 18 5c 18 6a 22 6b 24 yhteensä 301 ryhmäkoko ka 18,81 luokanopettajia 16 pienluokka 1 10 pienluokka 2 7 pienluokka pienluokka kaikki yhteensä

23 Myllyhaan koulu LV LV LV LV LV LV LV Myllyhaan koulu Myllyhaan koulun oppilasmäärä pysyy hyvin vakaana koko ennusteen ajan viimeistä lukuvuotta lukuunottamatta, jolloin se hieman laskee. Opetusryhmien keskiarvo on pedagogisesti hyvä koko ajan. Koukkujärventien varressa on rakentamattomia rivi- ja omakotikontteja. Asemakaavan alueella asuu nyt 239 ihmistä ja kaavoitusta on asukkaalle, joten alueelle tulee mahdollisesti asukasta lisää lähimmän kymmenen vuoden aikana. Tämä alue kuuluu Myllyhaan koulun koulualueeseen Nokian koulu Nokian koulu lv lv lv lv lv lv lv a b a b a b a b a b a b yhteensä ryhmäkoko ka 23,2 23,1 23,42 24,25 22,83 22,58 21,92 luokanopettajia Opetusryhmätaulukossa on oppilasennusteen mukainen oppilasmäärä sijoitettuna vuosiluokille, ei välttämättä todelliset vuosiluokittaiset opetusryhmät. On huomioitava, että muutama oppilas ikäluokasta saattaa opiskella osa- tai kokoaikaisesti pienryhmässä. Nokian koulun todellinen oppilasmäärä lukuvuoden alussa on

24 Nokian koulun todelliset opetusryhmät lukuvuoden alussa: Nokian koulu lv a 23 1b 21 2a 24 2b 22 3a 24 3b 25 4a 18 4b 17 5a 19 5b 18 6a 16 6b 20 yhteensä 247 ryhmäkoko ka 20,58 luokanopettajia 12 pienluokka pienluokka pienluokka kaikki yhteensä Nokian koulu LV LV LV LV LV LV LV Nokian koulu Nokian koulun oppilasmäärä pysyy hyvin vakaana koko ennusteen ajan. Opetusryhmien keskimääräiset koot ovat kuitenkin melko suuria jokaisena ennusteen vuonna lukuunottamatta viimeistä lukuvuotta. Nokian koulun kohdalla onkin selvää, että mikäli alueelle muuttaa lisää oppilaita, joudutaan perustamaan uusia opetusryhmiä. Luokkatiloja koulussa on vielä uusille ryhmille ja niitä on myös mahdollista rakentaa lisää koulun pohjakerrokseen kolmen luokkahuoneen verran. Nokian koulun koulualueelle on mahdollisesti tulossa uutta rakentamista Nokian kartanon ympäristöön lähimmän kymmenen vuoden aikana sekä Kohmalan alueelle viimeistään 2030-luvulla. 24

25 Siuron koulu Siuron koulu lv lv lv lv lv lv lv a =20 2a =18 3a a a a yhteensä ryhmäkoko ka 19,4 16, ,4 16,4 16,8 20,5 luokanopettajia Opetusryhmätaulukossa on oppilasennusteen mukainen oppilasmäärä sijoitettuna vuosiluokille, ei välttämättä todelliset vuosiluokittaiset opetusryhmät. Siuron koulun todellinen oppilasmäärä lukuvuoden alussa on 102 oppilasta. Siuron koulun todelliset opetusryhmät lukuvuoden alussa: Siuron koulu lv yhteensä 102 ryhmäkoko ka 20,4 luokanopettajia 5 25

26 Siuron koulu LV LV LV LV LV LV LV Siuron koulu Siuron koulun oppilasmäärä laskee selvästi lukuvuodelle , mutta pysyy sen jälkeen hyvin tasaisesti oppilaan tasolla. Opetusryhmien keskiarvolliset koot ovat pieniä neljänä lukuvuonna, mikä nostaa koulun oppilaskohtaista kustannusta selvästi. Hyvin pieniä opetusryhmiä syntyy useana lukuvuonna ja toisaalta joudutaan myös muodostamaan parina lukuvuonna hyvin suuri yhdysluokka. Syntyvyyden vuosikohtaiset erot ovat suuria ja tämä luo haasteita opetusryhmien muodostamiselle. Siuron koulun koulualueelle ei ole suunnitteilla merkittävää uutta rakentamista Taivalkunnan koulu Taivalkunnan koulu lv lv lv lv lv lv lv yhteensä ryhmäkoko ka 20, , luokanopettajia Opetusryhmätaulukossa on oppilasennusteen mukainen oppilasmäärä sijoitettuna vuosiluokille, ei välttämättä todelliset vuosiluokittaiset opetusryhmät. Taivalkunnan koulun todellinen oppilasmäärä on lukuvuoden alussa 37 oppilasta. 26

27 Taivalkunnan koulun todelliset opetusryhmät lukuvuoden alussa: Taivalkunnan koulu lv yhteensä 37 ryhmäkoko ka 18,5 luokanopettajia Taivalkunnan koulu 0 LV LV LV LV LV LV LV Taivalkunnan koulu Taivalkunnan koulun oppilasmäärä on ennusteen mukaan voimakkaasti laskeva tulevina lukuvuosina. Koulun oppilasmäärä laskee ennusteen mukaan nykyisestä 41 oppilaasta lukuvuoteen mennessä 24 oppilaaseen, mikä laskennallisesti vastaa yhtä opetusryhmää. Koulun opetusryhmän keskiarvollinen koko laskee taloudellisesti hyvin matalaksi lukuvuoden alusta alkaen. Taivalkunnan koulun koulualueelle ei ole suunnitteilla merkittävää uutta rakentamista. 27

28 Tervasuon koulu vuosiluokat 1-2 Tervasuon koulu lv lv lv lv lv lv lv a b a b yhteensä ryhmäkoko ka 23,5 21,75 21, ,75 20,33 17 luokanopettajia Opetusryhmätaulukossa on oppilasennusteen mukainen oppilasmäärä jaettuna vuosiluokille, ei välttämättä todelliset vuosiluokittaiset opetusryhmät. Tervasuon koulun todellinen oppilasmäärä lukuvuoden alussa on 85 oppilasta. Tervasuon koulun todelliset opetusryhmät lukuvuoden alussa: Tervasuon koulu lv a 22 1b 21 2a 20 2b 22 yhteensä 85 ryhmäkoko ka 21,25 luokanopettajia Tervasuon koulu 0 LV LV LV LV LV LV LV Tervasuon koulu 28

29 Tervasuon koulun oppilasmäärä on voimakkaasti laskeva ennusteen loppua kohti. Syntyvyys on alimmillaan ennusteen aikana 23 oppilasta ja ylimmillään 50 oppilasta ikäluokkaa kohden. Ikäluokkien pienentymiseen on mahdollista reagoida opetusryhmiä vähentämällä niin, että opetusryhmien keskiarvot pysyvät hyvinä ennusteen viimeistä lukuvuotta lukuunottamatta. Tervasuon kohdalla on kuitenkin huomioitava, että kaavoitussuunnitelmissa sen koulualueelle (Tervasuon ja Sammaliston alue) on tulossa rakentamista vielä asukkaan verran 2020-luvun loppuun mennessä. On siis hyvin mahdollista, että ennusteen luvut korjaantuvat ylöspäin viimeisten vuosien osalta ennen kyseisten ikäluokkien koulun aloitusta. Tällä hetkellä kaava on valmiina 100 uudelle tontille, joiden luovuttaminen odottaa kunnallistekniikan rakentamista Tottijärven koulu Tottijärven koulu lv lv lv lv lv lv lv a = a = = a = a a a yhteensä ryhmäkoko ka 21,25 20, , ,5 14 luokanopettajia Opetusryhmätaulukossa on oppilasennusteen mukainen oppilasmäärä jaettuna vuosiluokille, ei välttämättä todelliset vuosiluokittaiset opetusryhmät. Tottijärven koulun todellinen oppilasmäärä lukuvuoden alussa on 86 oppilasta. Tottijärven koulun todelliset opetusryhmät lukuvuoden alussa: Tottijärven koulu lv a 19 2a yhteensä 86 ryhmäkoko ka 21,5 luokanopettajia 4 29

30 Tottijärven koulu LV LV LV LV LV LV LV Tottijärven koulu Tottijärven koulun oppilasmäärä on voimakkaasti laskeva ennusteen loppuun mennessä. Suurin lasku tapahtuu lukuvuosien ja välillä. Koulun opetusryhmäkokojen keskiarvo putoaa todella pieneksi ennusteen viimeisille lukuvuosille. Myös taloudellisesti hyvin pieniä opetusryhmiä on kaikkina lukuvuosina lukuvuodesta alkaen. Syntyvyys vaihtelee vuosittain erittäin paljon olleen pienimmillään viisi lasta ja suurimmillaan 18 lasta. Tottijärven koulualueella on myynnissä omakotitalotontteja, mutta niiden myynti on ollut hidasta, joten uudisrakentamisen vaikutukset oppilasmäärään eivät todennäköisesti ole kovin suuret Vahalahden koulu Vahalahden koulu lv lv lv lv lv lv lv yhteensä ryhmäkoko ka 23,5 21, luokanopettajia Opetusryhmätaulukossa on oppilasennusteen mukainen oppilasmäärä jaettuna vuosiluokille, ei välttämättä todelliset vuosiluokittaiset opetusryhmät. Vahalahden kouluyksikön todellinen oppilasmäärä lukuvuoden alussa on 43 oppilasta. 30

31 Vahalahden koulun todelliset opetusryhmät lukuvuoden alussa: Vahalahden koulu lv yhteensä 43 ryhmäkoko ka 21,5 luokanopettajia Vahalahden koulu 0 LV LV LV LV LV LV LV Vahalahden koulu Vahalahden koulun oppilasmäärä on voimakkaasti laskeva ennusteen loppuun mennessä vähentyen 47 oppilaasta 28 oppilaaseen. Näin ollen ennusteen viimeisenä vuotena opetusryhmien keskiarvo on varsin pieni. Opetusryhmien muodostus on haastavaa ikäluokkien koon vaihdellessa kahdesta lapsesta yhdeksään lapseen ja useana lukuvuonna muodostuu myös hyvin suuria yhdysluokkia, jotka ovat pedagogisesti haastavia. Vahalahden koulun koulualueelle ei ole suunnitteilla merkittävää uutta rakentamista. 31

32 Viholan koulu Viholan koulu lv lv lv lv lv lv lv a 35* a 23 35* a * a * a * a * 26 yhteensä ryhmäkoko ka 24, ,5 28,33 27, luokanopettajia * Osan oppilaista lähikouluksi on osoitettu Koskenmäen koulu, koska Viholan kouluun ei mahdu noin suurta opetusryhmää. Opetusryhmätaulukossa on oppilasennusteen mukainen oppilasmäärä jaettuna vuosiluokille, ei välttämättä todelliset vuosiluokittaiset opetusryhmät. Viholan koulun todellinen oppilasmäärä lukuvuoden alussa on 130 oppilasta. Viholan koulun todelliset opetusryhmät lukuvuoden alussa: Viholan koulu lv a 24 2a 21 3a 30 4a 18 5a 18 6a 19 yhteensä 130 ryhmäkoko ka 21,67 luokanopettajia 6 32

33 Viholan koulu LV LV LV LV LV LV LV Viholan koulu Viholan koulun oppilasmäärä pysyy hyvin vakaana ennusteen loppuun asti nousten kuitenkin ennusteen keskivaiheilla 21 oppilaalla nykyisestä oppilasmäärästä. Viholan koulun opetusryhmien keskiarvolliset koot ovat kohtuuttoman suuria joidenkin ikäluokkien kohdalla ja näin ollen onkin hyvin todennäköistä, että nykyisellä kouluverkko- ja koulualuerakenteella Viholan koulun oppilaille joudutaan osoittamaan lähikoulu esim. Koskenmäen koulusta tai Nokian koulusta, kuten on tälläkin hetkellä jouduttu joidenkin ikäluokkien osalta tekemään. Viholan koulun koulualueelle ei ole suunnitteilla merkittävää uutta rakentamista. 33

34 2.2. Oppilasennusteiden ja oppilasmäärien kehittyminen Oppilasennusteiden muutoksissa tarkastellaan muutosta vuoden 2016 ja vuoden 2015 ennusteiden välillä. Lisäksi on kuvattu todellinen oppilasmäärän muutos vuodesta 2006 vuoteen Oppilasennusteen muuttuminen keväästä 2015 kesään Erotus Muutos % LV ,5 LV ,7 LV ,5 LV ,1 LV ,4 LV ,8 Keskiarvo ,2 1, Oppilasmäärän kehitys ennusteesta 2015 ennusteeseen LV LV LV LV LV LV Ennuste 2015 Ennuste 2016 Nokian kaupungin perusopetuksen oppilasmäärän ennusteet ovat kasvaneet toukokuun 2015 ennusteesta vuoden 2016 kesäkuun ennusteeseen keskimäärin 1,17 % lukuvuotta kohden, mikä tarkoittaa n. 47 oppilaan lisäystä. Kasvu on pienimmillään alkavana lukuvuonna 0,5 % (+ 20 oppilasta) ja suurimmillaan lukuvuoden alkuun 1,8 % (+ 74 oppilasta). Tämä kuvastaa sitä, että ennusteiden viimeisille vuosille tulee yleensä eniten muutosta lyhyessä ajassa eli Nokialle on muuttanut perheitä, joissa on pieniä lapsia. 34

35 Ikäluokkien kehitys vuosien 2015 ja 2016 ennusteiden sekä vuoden 2017 arvioidun ennusteen mukaisesti Ikäluokat 2015 Ikäluokat 2016 Ennuste ikäluokat vuoden ennuste on laskettu samassa suhteessa kuin ennuste on muuttunut vuosien 2015 ja 2016 välillä Koulukohtaiset oppilasennusteiden muutokset vuosina Alhoniityn koulun oppilasennusteen kehitys LV LV LV LV LV LV Ennuste 2016 Ennuste 2015 Ennuste

36 Alhoniityn koulun oppilasennuste on muuttunut lievästi positiiviseen suuntaan vuoden ja kahden vuoden takaisista ennusteista, vaikka se on edelleen hieman laskusuhdanteinen ennustevuosien loppua kohden. Alhoniityn koulualueen oppilasmäärä pysynee kohtuullisen vakaana tulevina vuosina. 750 Harjuniityn koulun oppilasennusteen kehitys LV LV LV LV LV LV Ennuste 2016 Ennuste 2015 Harjuniityn koulun oppilasennuste on muuttunut todella selkeästi reilun vuoden takaisesta ennusteesta. Suurin poikkeama on lukuvuodelle , jolloin ennusteiden ero on peräti 127 oppilasta. Harjuniityn alueelle on muuttanut viimeisen vuoden aikana runsaasti lapsiperheitä ja on hyvin oletettavaa, että ennuste tulee olemaan edelleen voimakkaasti kasvava tulevina vuosina. Harjuniityn koulun oppilasennustetta ei ole tässä taulukossa, koska se ei ole vertailukelpoinen vuosien 2015 ja 2016 ennusteiden kanssa erilaisten koulualuerajojen vuoksi. 36

37 Kankaantaan koulun oppilasennusteen kehitys LV LV LV LV LV LV Ennuste 2016 Ennuste 2015 Ennuste 2014 Kankaantaan koulun oppilasennuste on hieman pienempi kuin mitä vuosina 2014 ja 2015 on ennustettu. Ero vuosien 2015 ja 2016 ennusteiden välillä on suurimmillaan lukuvuonna , yhteensä 34 oppilasta. Koulun oppilasmäärä pysyy kuitenkin uudemmankin ennusteen mukaan yli 420 oppilaassa ennusteen viimeiseen lukuvuoteen asti. Koskenmäen koulun oppilasennusteen kehitys (mukana Tervasuon koulun oppilaat vuosiluokilla 3-6) LV LV LV LV LV LV Ennuste 2016 Ennuste 2015 Ennuste

38 Koskenmäen koulun oppilasennuste on jonkin verran laskeva oppilasennusteissa. Vuoden 2016 ennuste on kuitenkin selkeästi positiivisempi kuin vuosien 2014 ja 2015 ennusteet, eron ollessa suurimmillaan lukuvuonna , yhteensä 14 oppilasta. 170 Linnavuoren koulun oppilasennusteen kehitys LV LV LV LV LV LV Ennuste 2016 Ennuste 2015 Ennuste 2014 Linnavuoden koulun oppilasennuste on heikentynyt jonkin verran edellisten vuosien ennusteista. Ero kuitenkin kapenee ennusteen loppuun mennessä. Linnavuoresta on sen perusteella muuttanut pois enemmän perheitä, joissa on isompia lapsia kuin pikkulapsiperheitä. Ero vuosien 2015 ja 2016 ennusteiden välillä on suurimmillaan alkavana lukuvuonna yhteensä 17 oppilasta ja pienimmillään lukuvuonna , neljä oppilasta. 38

39 Myllyhaan koulun oppilasennusteen kehitys LV LV LV LV LV LV Ennuste 2016 Ennuste 2015 Myllyhaan koulun oppilasennuste on laskenut selvästi edellisten vuosien ennusteista. Suurin muutos on lukuvuoden , yhteensä 25 oppilasta ja pienimillään muutos on kuluvana lukuvuonna , yhtensä yhdeksän oppilasta. Myllyhaan koulun oppilasennustetta ei ole tässä taulukossa, koska se ei ole vertailukelpoinen vuosien 2015 ja 2016 ennusteiden kanssa erilaisten koulualuerajojen vuoksi. 300 Nokian koulun oppilasennusteen kehitys LV LV LV LV LV LV Ennuste 2016 Ennuste 2015 Ennuste

40 Nokian koulun oppilasennuste on kehittynyt selvästi positiiviseen viime vuodesta. Vuosien 2015 ja 2016 oppilasennusteiden ero on suurimmillaan lukuvuonna , yhteensä 17 oppilasta ja pienimmillään ennusteen viimeisenä vuonna , neljä oppilasta. 120 Siuron koulun oppilasennusteen kehitys LV LV LV LV LV LV Ennuste 2016 Ennuste 2015 Ennuste 2014 Siuron koulun oppilasennusteessa ei ole tapahtunut kovin suuria muutoksia. Vuosien 2015 ja 2016 välillä ero on ennusteen alkupäässä lievästi negatiivinen ja ennusteen loppupäästä taasen lievästi positiivinen. Ero ennusteiden välillä on suurin ennusteen viimeisenä lukuvuonna, yhteensä yhdeksän oppilasta. Ennusteet ovat kuitenkin kohtuullisen tasaiset, mikä osoittaa, että Siuron koulualueella on ollut vähän muuttoliikettä vertailuaikana. 40

41 Taivalkunnan koulun oppilasennusteen kehitys LV LV LV LV LV LV Ennuste 2016 Ennuste 2015 Ennuste 2014 Taivalkunnan oppilasennuste on pysynyt hyvin tasaisena vuosina Suurin ero vuosien 2015 ja 2016 välillä on tapahtunut lukuvuodelle , jonka alkuun ennuste on laskenut kolmella oppilaalla. Ennusteiden vähäinen ero kertoo, että muuttoliike Taivalkunnan koulualueella on hyvin vähäistä. Tervasuon koulun oppilasennusteen kehitys LV LV LV LV LV LV Ennuste 2016 Ennuste 2015 Ennuste 2014 Tervasuon koulualueen oppilasennuste on muuttunut selkeästi kasvavaan suuntaan vuoden ja kahden vuoden takaisista ennusteista. Suurimmillaan ero vuosien 2015 ja 2016 ennusteiden välillä on alkavana lukuvuonna , yhteensä 34 oppilasta ja pienimmillään lukuvuonna , 17 oppilasta. Ennusteiden ero kertoo, että alueelle on muuttanut paljon lapsiperheitä parin viime vuoden aikana. 41

42 Tottijärven koulun oppilasennusteen kehitys LV LV LV LV LV LV Ennuste 2016 Ennuste 2015 Ennuste 2014 Tottijärven koulualueen oppilasennuste on pysynyt hyvin samanlaisena kaikissa ennusteissa, erojen ollessa vain muutamia oppilaita. Vuoden 2016 ennuste on muutamalla oppilaalla parempi kuin vuoden takainen ennuste lukuunottamatta viimeistä lukuvuotta Tottijärven tasainen ennuste kertoo, että perheiden muuttoliike alueella on vähäistä. Vahalahden koulun oppilasennusteen kehitys LV LV LV LV LV LV Ennuste 2016 Ennuste 2015 Ennuste 2014 Vahalahden koulualueen oppilasennusteessa on tapahtunut pieniä muutoksia. Ennuste heikentyi vuosien 2014 ja 2015 välillä, mutta on kohentunut vuoden takaisesta keskimäärin 6,5 oppilaalla, ollen suurimmillaan 42

43 lukuvuosina ja , yhteensä kahdeksan oppilasta ja pienimmillään lukuvuonna , viisi oppilasta. Oppilasmäärältään pienen koulun oppilasennusteeseen vaikuttaa selkeästi jo muutaman perheen muuttaminen koulualueelle tai sieltä pois. Näin ollen oppilasmäärän kehitystä on vaikea ennustaa, mutta todennäköisesti mahdolliset muutokset ennusteeseen ovat pieniä. Viholan koulun oppilasennusteen kehitys LV LV LV LV LV LV Ennuste 2016 Ennuste 2015 Ennuste 2014 Viholan koulun oppilasennuste on kohtuullisen tasainen, joskin viimeisen vuoden aikana ennusteen alkupäästä hieman laskeva. Ennuste kuvastanee, että alueen lapsimäärä on kohtuullisen vakaa ja muuttoliikettä tapahtuu tasaisesti, niin että lapsiperheiden tilalle muuttaa uusia lapsiperheitä. 43

44 Emäkosken koulun oppilasennusteen kehitys LV LV LV LV LV LV Ennuste 2016 Ennuste 2015 Ennuste 2014 Nokianvirran koulun oppilasennusteen kehitys LV LV LV LV LV LV Ennuste 2016 Ennuste 2015 Molempien yläkoulujen oppilasennusteet ovat kehittyneet lievästi positiivisesti viime vuodesta etenkin ennusteen viimeisten vuosien osalta. Ennusteet kuvaavat tasaista lapsiperheiden määrän kasvua Nokialla. Nokianvirran koulun kohdalla vuoden 2014 oppilasennuste ei ole vertailukelpoinen eri koulualueen muutosten vuoksi. 44

45 Todellinen oppilasmäärän muutos perusopetuksessa vuosina Nokian kaupungin perusopetuksen oppilasmäärä on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana 692 oppilaalla. Suurempi nousu on tapahtunut alakoulujen oppilasmäärässä, mikä heijastuukin tuleville vuosille, joiden aikana yläkoulujen oppilasmäärä nousee selvästi. Alakoulujen kouluyksiköiden keskimääräinen oppilasmäärä on tällä hetkellä 194 oppilasta/koulu ja hallinnollisten yksiköiden oppilasmäärä 252 oppilasta/koulu. Tässä valossa kyseinen oppilasmäärä olisi tarkoittanut 2,7-3,5 uuden koulun perustamista. Tätä kompensoi viime vuonna perustettu Harjuniityn koulu. Opettajien viroissa oppilasmäärän lisäys tarkoittaa noin 30 vakanssia. Alla on taulukkomuodossa oppilasmäärien muutokset laskentapäivän mukaan vuosilta Vuoden 2016 laskentapäivä on lukuvuoden aloituspäivämäärä eli Alakoulujen oppilasmäärän kehitys Alakoulut 45

46 Yläkoulujen oppilasmäärän kehitys Yläkoulut Koko perusopetuksen oppilasmäärän kehitys Perusopetus yhteensä 46

47 3. Kustannusten vertailua vuoden 2015 tilinpäätöksen perusteella Kustannusvertailutiedot perustuvat tilinpäätökseen Koulu Oppilaat op. ryhmä /opp. /kaikki /opetus/ opp. /kuljetus/ opp. /kiinteistöt/ opp. /henkilöstö/ opp. ka *Alhoniitty , Rajasalmen koulu ** Harjuniitty , Kankaantaka Koskenmäki , Myllyhaka , *** Nokia-Vihola , Siuro-Linnavuori , Taivalkunta Tervasuo Tottijärvi-Va , halahti Kaikkien ka (ilman Rajasalmen koulua) Kaikkien ka (ilman Alhoniittyä, Rajasalmea ja Harjuniittyä) 274,3 21, (ilman Rajasalmi ja Alhoniitty) (ilman Rajasalmea ja Alhoniittyä) (ilman Rajasalmea ja Harjuniittyä) *Alhoniityn koulun oppilasmäärässä on mukana yhteensä 55 vaikeimmin kehitysvammaista, kehitysvammaista ja kokoaikaisen erityisopetuksen piirissä olevaa oppilasta. Näin ollen luvut eivät ole täysin verrattavissa muihin kouluihin, koska opetusryhmät ovat näiden erityisen tuen oppilaiden osalta pienemmät ja koulunkäynnin ohjaajia on suhteessa enemmän. Alhoniityn koulun alaisuudessa toimivan vaativan erityisopetuksen Rajasalmen koulun kustannukset on erotettu Alhoniityn koulun kustannuksista. **Harjuniityn koulu on aloittanut toimintansa vasta , joten kustannukset eivät ole suoraan verrattavissa muiden koulujen toteutuneisiin kustannuksiin. Kokonaiskustannuksiin sisältyy huomattavia ensikertaisia materiaalihankintoja. Oppilasmäärä kasvaa voimakkaasti tulevina vuosina, joten kiinteistökustannukset/oppilas tulevat laskemaan kasvun myötä selvästi. *** Kevätlukukaudella 2015 nykyisiä Harjuniityn koulun alueen 1-3-luokan oppilaita on kuljetettu kouluun Myllyhaan kouluun. Tämä lisäsi kuljetuskustannuksia Myllyhaan koulun osalta. 47

48 Koulujen kustannusten jakautuminen oppilasta kohden Henkilöstö Kiinteistöt Kuljetukset Valtionosuuden yksikköhinta vuonna 2016 on 6 693,89, joten tätä edullisemmin on opetusta järjestetty kolmessa koulussa (Kankaantaka, Koskenmäki ja Tervasuo), joissa opiskeli yhteensä 953 oppilasta. Todennäköisesti Alhoniityn koulun yleisopetus kuuluu myös tähän ryhmään. Lähellä yksikköhintaa opetusta järjestettiin myös Nokia-Viholan ja Siuro-Linnavuoren kouluissa. Yhteensä suurin piirtein yksikköhinnalla opetusta järjestettiin oppilaalle. Koulut edullisuusjärjestyksessä kokonaiskulujen osalta 1. Kankaantaan koulu 2. Koskenmäen koulu 3. Tervasuon koulu (Huom! Vain vuosiluokat 1-2, joten ei täysin vertailukelpoinen.) 4. Nokia-Viholan koulu 5. Siuro-Linnavuoren koulu 6. Taivalkunnan koulu 7. Myllyhaan koulu 8. Tottijärvi-Vahalahden koulu 9. Alhoniityn koulu (ei täysin vertailukelpoinen) 10. Harjuniityn koulu (ei täysin vertailukelpoinen) Koulut edullisuusjärjestyksessä opetuksen kustannusten osalta 1. Harjuniityn koulu 2. Tervasuon koulu (Huom! Vain vuosiluokat 1-2) 3. Kankaantaan koulu 4. Tottijärvi-Vahalahti 5. Taivalkunta 6. Siuro-Linnavuori 7. Nokia-Vihola 48

49 8. Koskenmäki 9. Myllyhaka Opetuksen kustannusten osalta on huomioitavaa, että niihin vaikuttaa paitsi opettajien lukumäärä, niin myös opetushenkilöstön ikärakenne. Nuoren, vastavalmistuneen opettajan kuukausipalkka on keskimäärin 800 euroa pienempi kuin kaikki vuosisidonnaiset lisät (yhteensä 26 %) saaneen kokeneemman opettajan palkka. Tästä muodostuu työnantajakuluineen noin euron ero vuositasolla. Pääsääntöisesti kouluissa ikärakenne on heterogeeninen ja vertailukelpoisuus näin ollen hyvä, mutta joidenkin yksiköiden kohdalla saattaa olla se tilanne, että koulussa on poikkeuksellisen paljon nuorta tai vastaavasti kokeneempaa opetushenkilöstöä. Koulut edullisuusjärjestyksessä kuljetuskustannusten osalta 1. Tervasuon koulu 2. Kankaantaan koulu 3. Koskenmäen koulu 4. Harjuniityn koulu 5. Nokia-Viholan koulu 6. Myllyhaan koulu 7. Taivalkunnan koulu 8. Siuro-Linnavuoren koulu 9. Alhoniityn koulu 10. Tottijärvi-Vahalahden koulu 49

50 4. Koulukuljetukset ja niiden laskentaperusteet selvityksessä Nokian kaupungin perusopetuksen oppilaskuljetuksissa oli lukuvuonna yhteensä 479 oppilasta eli 12,5 % kaikista oppilaista. Näistä oppilaista 310 oli bussikuljetuksissa ja 169 taksikuljetuksissa. Bussimatkat maksoivat vuonna 2015 yhteensä euroa eli 742 /oppilas ja taksikuljetukset euroa eli /oppilas. Oppilaskuljetusten järjestelystä maksettiin vuonna 2015 Tuomi Logistiikka Oy:lle euroa. Bussimatkan hinta on aina sama, riippumatta siitä kuinka pitkän matkan oppilas kulkee bussilla, sisältääkö bussimatka esim. vaihtoja tai minkä ikäinen oppilas on. Matkan hinta on alkaen 1,17 /hlö/matka. (1,17 /matka * 2 matkaa/päivä * 190 päivää/vuosi = 445 /vuosi). Bussimatkat ovat siis lukuvuonna edullisempia kuin edellisenä lukuvuonna. Laskettaessa koulukuljetuksiin tulevia muutoksia eri kouluverkkovaihtoehdoissa lukuvuoden oppilasmäärät perustuvat oppilashallinto-ohjelma Primuksesta otettuihin tietoihin ja Primuksessa oleviin merkintöihin esim. toissijaisuuteen tai koulukuljetuksiin liittyen. Lukuvuoden ja sitä seuraavien lukuvuosien oppilasmäärät perustuvat siihen, kuinka paljon kyseisen koulun koulualueella asuu lapsia (väestötietojärjestelmä, josta poimittu tiettynä vuonna syntyneet). Ennuste ei ota mitään kantaa siihen, meneekö oppilas lähikouluunsa tai onko koulualueelle odotettavissa muuttoa. Niissä taksikustannuksissa, jotka on laskettu taksamittarin mukaan, on kilometrihinta valittu sen mukaan, paljonko kyydissä oletetaan olevan oppilaita (taksahinta muuttuu henkilöiden mukaan). 50

51 5. Koulukiinteistöjen tilanne Nokian kaupungin tilapalvelut on teettänyt Nokian alakoulujen laajat kuntoarviot kesän 2016 aikana sekä päivittänyt niiden perusteella aikataulutuksen koulukiinteistöihin tehtävien ylläpitokorjausten ja perusparannusten osalta. Alla käsitellään kuntoarvioiden keskeiset asiat kunkin koulun osalta sekä otetaan kantaa opetustilojen riittävyyteen liitteenä olevien luokkatilaluetteloiden perusteella Alhoniityn koulu Alhoniityn koulussa on yhteensä 16 suurempaa luokkatilaa (OT 3) sekä viisi pienryhmätilaa/luokkatilaa (OT 1-2). Lisäksi koulussa on ruokala, liikuntasali, teknisen työn tilat sekä oppilashuollon ja henkilöstön tiloja. Koululla on ollut tilan puutteen vuoksi käytössä myös kaksi parakkia, joissa on yhteensä neljä luokkatilaa (OT 3). Parakeista on luovuttava viimeistään mennessä. Alhoniityn koulussa on ollut viime vuosina pulaa luokka- ja pienryhmätiloista ja näin ollen luokkatilakäyttöön on jouduttu ottamaan niin varasto- kuin vammaisopetuksen terapiatilojakin. Tilapainetta helpottaa lukuvuonna se, että kaksi vammaisopetuksen ryhmää on siirretty Rajasalmen koulun tiloihin Pitkäniemeen. Oppilasennusteen mukaan Alhoniityn koulun oppilasmäärä on laskusuunnassa, joten tilapaineen pitäisi sitä myöten helpottaa tulevina vuosina, mikäli oppilasmäärä toteutuu suunnilleen ennusteen mukaisesti. Alhoniityn kouluun mahtuu tilojen puolesta maksimissaan 16 perusopetusryhmää sekä muutama pienryhmä. Todellisuudessa perusopetusryhmiä ei mahdu näin montaa, koska koulussa on useampia kokoaikaisen erityisopetuksen ryhmiä. Kesällä 2016 tehdyn kuntoarvion perusteella Alhoniityn koulun korjauskustannuksiin tulee käyttää seuraavan kymmenen vuoden aikana yhteensä , josta ensimmäisen viiden vuoden aikana. Tämä tarkoittaa ennusteen mukaisella oppilaskeskiarvolla /oppilas ensimmäisen viiden vuoden aikana ja /oppilas seuraavan viiden vuoden aikana. Suurimmat yksittäiset kustannuserät ovat vesikaton uusiminen, vanhemman rakennusosan valaistuksen ja ohjausjärjestelmän uusiminen sekä pihan peruskorjaus Harjuniityn koulu Harjuniityn koulun kiinteistö on uusi, kesällä 2015 valmistunut suuri ja moderni koulurakennus, joka sisältää kaikki tarvittavat tilat uuden opetussuunnitelman mukaisen monipuolisen opetuksen toteuttamiselle. Kouluun mahtuu alakoulun osalta nelisarjainen koulu eli n. 550 oppilaan alakoulu sekä lisäksi nelisarjainen yläkoulu. Yhteensä koulussa on laskettu olevan tiloja n. 900 oppilaalle. Tämän hetkisen oppilasennusteen mukaan koulu saavuttaa 700 oppilaan oppilasmäärän lukuvuonna Harjuniityn koulun oppilasmäärä tulee kuitenkin todennäköisesti kehittymään oppilasennustetta nopeammin, koska alueelle on kaavoitettu rakentamista yli asukkaalle. Rakentaminen tulee toteutumaan tasaisesti kolmella vuosikymmenellä Kankaantaan koulu Kankaantaan koulu on vuonna 1957 valmistunut kivikoulu, jota on peruskorjattu vuonna Koulurakennus on monin tavoin vanhentunut tiloiltaan ja talotekniikaltaan ja se on peruskorjauksen tarpeessa. Koulurakennuksessa on pohjakerros mukaan lukien yhteensä neljä kerrosta. Perusopetusryhmiä mahtuu nykytiloihin maksimissaan n. 19. Pienryhmät ja erityisluokkatilatarpeet huomioiden koulun tilat ovat tällä hetkellä hyvin ahtaat ja riittämättömät. 51

52 Kankaantaan koulun peruskorjaus ja laajennus Kankaantaan kouluun on vuonna 2009 suunniteltu kolme laajennusvaihtoehtoa, joista pienin on yksitasoinen 544 m² suuruinen laajennus ja suurin kaksikerroksinen 618 m² suuruinen laajennus. Pienemmässä laajennuksessa on kuusi luokkatilaa, joista kolme on pinta-alaltaan 59,5 m² (OT3) ja kolme pinta-alaltaan 40 m² (OT2), neuvottelutila, opetusvälinevarasto, sosiaalisia tiloja sekä wc-tiloja. Suuremmassa, kaksikerroksisessa laajennuksessa on myös kuusi luokkatilaa, joista kolme on 60 m²:n suuruisia ja kolme kooltaan 40 m². Lisäksi laajennuksessa on samat muut tilat, kuin pienemmässäkin laajennuksessa muutamia neliöitä suurempina, paitsi sosiaaliset tilat. Tilaa vie jonkin verran portaikko. Mikäli päädytään ratkaisuun, jossa Kankaantaan koulun tilat peruskorjataan ja laajennetaan, tulee laajennuksen tarpeet arvioida uudelleen peruskorjaussuunnittelun yhteydessä. Koulussa on mm. hyvin riittämättömät opettajien työ- ja sosiaaliset tilat. Tilapalvelut ovat ennen kiinteistön kuntotutkimuksen jälkeen arvioineet Kankaantaan koulun peruskorjauksen hinnaksi Pienemmän laajennuksen (544 m²) hinta on euron neliöhinnalla noin ja suurimman laajennuksen (618 m²) hinta noin Yhteensä peruskorjaus ja laajennus maksaisivat näiden arvioiden mukaan Tämänkin peruskorjauksen ja laajennuksen jälkeen on kuitenkin epätodennäköistä, että koulusta saataisiin toiminnallisesti nykyaikainen koulurakennus. Näin ollen Kankaantaan koulun osalta tarkastellaan myös vaihtoehtoa, jossa koulun toiminta siirretään nykyisen Nokian lukion tiloihin, mikäli Tredu-kiinteistöt rakentaa lukiolle tilat ammatillisen opetuksen yhteyteen Kankaantaankadulle Kankaantaan koulun toiminnan siirto lukion tiloihin Kankaantaan koulun osalta on peruskorjauksen ja laajennuksen vaihtoehtona selvitettävä myös koulun toiminnan siirtäminen lukion tiloihin, mikäli lukiolle rakennettaisiin uudet tilat Tampereen seudun ammattioppilaitoksen Nokian yksikön tilojen yhteyteen Kankaantaankadulle. Nokian lukio on vuonna 1941 valmistunut ja vuosina 1963, 1982, 1998 ja 2000 laajennettu ja peruskorjattu kivikoulu. Koulurakennuksella on korjaustarpeita n euron verran seuraavalle viidelle vuodelle. Lukion tilat sijaitsevat pohjakerros huomioiden yhteensä viidessä kerroksessa. Luokkatiloja on yhteensä n. 19, joista kolme on suuria 100 m²:n luokkatiloja, 11 luokkatilaa on kooltaan 70 m² ja viisi luokkatilaa on kooltaan 50 m². Lisäksi lukiolla on 200 m²:n suuruinen kirjasto, joka sisältää kaksi pientä työhuonetta. Tästä tilasta olisi mahdollista erottaa esim. kaksi luokkatilaa. Luokkatilat ovat lukiolla pääsääntöisesti varsin suuria ja esim. osasta 70 m²:n luokkatiloista tulisi harkittavaksi erottaa kaksi pienempää luokkatilaa esim. pienryhmäopetukseen. Yhdestä 100 m²:n luokkatilasta tulisi rakentaa teknisen työn tilat pohjakerrokseen. Lukiolla on myös Nokia-sali (auditorio), liikuntasali, ruokala (n. 200 paikkaa) sekä opettajien työ- ja sosiaalisia tiloja, opetusvälinevarastoja jne. Periaatteessa näyttäisi siltä, että Kankaantaan koulun toiminnot olisivat siirrettävissä lukion tiloihin. Mikäli Kankaantaan koulun toiminnot päätettäisiin siirtää lukion tiloihin, tulisi arvioida, millaisia kustannuksia tilojen muuttamisesta, teknisen työn tilojen rakentamisesta ja piha-alueen rakentamisesta syntyisi. Kustannukset olisivat selvästi pienemmät kuin nykyisen Kankaantaan koulun peruskorjauksen ja laajennuksen kustannukset. Arvioitava olisi myös kuinka toiminnalliset tilat olisivat alakoululle Koskenmäen koulu Koskenmäen koulu on vuonna 1951 valmistunut ja vuonna 2008 laajennettu ja peruskorjattu kivikoulu. Koulu on pohjakerros huomioiden neljässä kerroksessa. Koulurakennus on kokonaisuudessaan melko hyväkuntoinen. Koulussa on kaikkia opetustiloja noin 25. Tällä hetkellä koulussa opiskelee Koskenmäen koulun alueen oppilaiden lisäksi myös Tervasuon ja Sammaliston alueen 3-6-vuosiluokkien oppilaat, yhteensä 52

53 19 perusopetusryhmää. Pienryhmät huomioiden tilat ovat kuitenkin kohtuullisen hyvin käytössä. Tämän raportin luvussa kuusi on tarkasteltu eri palvelurakennevaihtoehtoja, jotka vaikuttavat myös Koskenmäen koulun tilojen käyttöön. Koskenmäen koulun korjauskustannukset ovat seuraavien kymmenen vuoden aikana yhteensä euroa ja seuraavan viiden vuoden aikana Tämä tarkoittaa ennusteen mukaisella oppilaskeskiarvolla 210 /oppilas ensimmäisen viiden vuoden aikana ja 192 /oppilas seuraavan viiden vuoden aikana. Suurimpina kustannuksista erottuvat ilmanvaihtokanavien nuohous sekä ilmanvaihtokoneiden ylläpito Linnavuoren koulu Linnavuoden koulu on vuonna 1947 valmistunut ja 1987 laajennettu kivikoulu. Koulun tilat sijaitsevat pohjakerros huomioiden neljässä kerroksessa. Lisäksi koulun yhteydessä on lisärakennus, missä sijaitsee liikuntasali. Koulun tilat ovat kohtuullisen hyvässä kunnossa. Linnavuoren kouluun mahtuu perusopetusryhmiä enimmillään 12. Tällä hetkellä koulussa opiskelee kuusi perusopetusryhmää sekä varhaiskasvatuspalveluiden alainen esiopetusryhmä. Koululla on siis mahdollisuuksia ottaa vastaan lisää oppilaita. Kuntotutkimuksen mukaan koululla on korjaustarpeita seuraavalle kymmenelle vuodelle yhteensä euron edestä ja ensimmäisen viiden vuoden aikana Tämä tarkoittaa ennusteen mukaisella oppilaskeskiarvolla /oppilas ensimmäisen viiden vuoden aikana ja 559 /oppilas seuraavan viiden vuoden aikana. Suurimmat korjaushankkeet ovat vesikatteen ja ikkunoiden uusiminen Myllyhaan koulu Myllyhaan koulu on vuonna 1974 rakennettu koulu. Myllyhaan koulussa on luokkatiloja yhteensä 25 ja 4-6 pienryhmätilaa. Koulussa opiskelee tällä hetkellä 19 perusopetusryhmää. Koulun on mahdollista vastaanottaa lisää oppilaita. Koulun oppilasennuste näyttää tällä hetkellä kasvavalta tuleville lähilukuvuosille. Koulun tiloissa kesällä suoritettujen kuntotutkimusten mukaan koulu on kauttaaltaan laajan peruskorjauksen tarpeessa. Rakenteista on löydetty kosteutta niin ala- kuin yläpohjista sekä seinärakenteista. FCG:n tekemän elinkaarilaskelman mukaan koulun peruskorjaamista kannattavammaksi vaihtoehdoksi nousee pitkällä aikajänteellä uudisrakentaminen. Uudisrakennuksesta tehdään määrärahaesitys Nokian kaupungin talousarvioon ja taloussuunnitelmaan vuosille Hankkeen kustannusarvio on noin 12 miljoonaa euroa Nokian koulu Nokian koulun rakennus on vuonna 2010 valmistunut kaksikerroksinen, rinteessä sijaitseva koulurakennus. Koulurakennus on tämän päivän kouluympäristön kriteerit täyttävä ja toimiva koulu. Nokian koululle on mahdollisuus rakentaa pohjakerrokseen kolme luokkatilaa lisää. Tämän hetkisiin Nokian koulun tiloihin mahtuu maksimissaan noin 20 perusopetusryhmää. Nokian koulussa on tällä hetkellä 12 perusopetusryhmää sekä kolme pienryhmää. Koulun nykyisiinkin tiloihin mahtuu vielä muutama uusi opetusryhmä ilman lisärakentamista. Nokian koulun rooli on keskeinen vastaanottavana kouluna mahdollisissa eri kouluverkkoratkaisuissa, kuten luvussa kuusi ilmenee. Nokian koululla ei ole merkittäviä korjaus- tai rakentamiskustannuksia lähivuosille väliselle ajalle on laskettu ylläpitokorjauksiin euroa eli 109 /oppilas Siuron koulu Siuron koulun toiminnat sijaitsevat neljässä eri koulurakennuksessa, jotka on rakennettu vuosina 1904, 1931, 1957 ja Viimeksi rakennettuun rakennukseen on tehty peruskorjaus vuonna Kouluun 53

54 mahtuu maksimissaan viisi isompaa opetusryhmää sekä kaksi pienryhmää. Koulussa opiskelee tällä hetkellä viisi opetusryhmää sekä esiopetuksen ryhmä, joten koulutilat ovat kokonaisuudessaan käytössä. Kuntotutkimuksen mukaan Siuron koulurakennusten korjaustarpeet ovat tuleville kymmenelle vuodelle euroa ja ensimmäisten viiden vuoden ajalta Tämä tarkoittaa ennusteen mukaisella oppilaskeskiarvolla /oppilas ensimmäisten viiden vuoden aikana ja 535 /oppilas seuraavien viiden vuoden aikana. Suurin yksittäinen kunnostustoimenpide on ikkunoiden uusiminen Taivalkunnan koulu Taivalkunnan koulu on vuonna 1922 valmistunut, 1958 laajennettu ja 1978 peruskorjattu hirsikoulu (laajennusosa kiveä). Taivalkunnan koulurakennus on tyydyttävässä kunnossa, mutta teknisen työn tilat ovat hyvin puutteelliset. Taivalkunnan kouluun mahtuu yhteensä neljä perusopetusryhmää. Koulussa on lisäksi pieni liikuntasali, ruokala ja teknisen työn tilat (entisessä asunnossa). Koulussa on tällä hetkellä kaksi perusopetusryhmää, joten koulussa olisi tilaa lähes kaksinkertaiselle oppilasmäärälle. Kuntotutkimuksen mukaan Taivalkunnan koululla on korjaustarpeita seuraavan kymmenen vuoden aikana euron edestä, josta euroa seuraavan viiden vuoden aikana. Tämä tarkoittaa ennusteen mukaisella oppilasmäärällä /oppilas ensimmäisen viiden vuoden aikana ja /oppilas seuraavien viiden vuoden aikana. Suurimmat korjaushankkeet ovat alkuperäisten sähköasennusten uusiminen sekä lämmitysjärjestelmän uusiminen Tervasuon koulu Tervasuon koulu on vuonna 2008 rakennettu koulu-päiväkoti. Koulussa opiskelevat ainoastaan vuosiluokkien 1-2 oppilaat. Koulun tiloissa on kaksi luokkatilaa, liikuntasali ja ruokasali. Kaksi luokkatilaa on tällä hetkellä väistötiloissa parakeissa, jotka tulevat poistumaan kesällä Perusopetusryhmiä mahtuu itse koulun tiloihin vain kaksi. Perusopetusryhmiä on tällä hetkellä neljä. Tervasuon ja Sammaliston alueen oppilasmäärä on kasvanut merkittävästi viime vuosina ja niin koulun kuin päiväkodinkin tilat ovat käyneet riittämättömiksi. Koulun puolelta kaksi ryhmää opiskelee parakeissa ja päiväkodin puolelta niihin on sijoitettu 2,5 ryhmää. Tervasuon ja Sammaliston alueen tilaongelmiin on haettu ratkaisu eri palveluverkkovaihtoehdoissa luvussa kuusi. Kiinteistön korjauskustannusarvio seuraaville kymmenelle vuodelle on euroa, josta euroa ensimmäisten viiden vuoden aikana. Kun huomioidaan rakennuksessa olevat päivähoidon ja koulun lapset on lapsikohtainen kustannus ensimmäisten viiden vuoden osalta 250 /lapsi ja seuraavien viiden vuoden osalta /lapsi Tottijärven koulu Tottijärven koulu on vuonna 1954 valmistunut ja 1980-luvun lopulla laajennettu sekä vuosina 1978 ja 2013 osittain peruskorjattu kivirakennus. Koulun tilat sijaitsevat pohjakerros mukaan lukien neljässä kerroksessa. Tosin kolmannessa kerroksessa on entisen asunnon tilat, jotka ovat tällä hetkellä Tottijärven päiväkodin käytössä. Perusopetusryhmiä kouluun mahtuu yhteensä kuusi. Tällä hetkellä perusopetusryhmiä on neljä. Luokkatilojen lisäksi koululla on teknisen työn tilat, ruokasali, liikuntasali sekä lääkärin ja terveydenhoitajan tiloja. Koulun tilat mahdollistaisivat oppilasmäärän kasvua jonkin verran. Tottijärven koulun kunto on tyydyttävä. Kuntotutkimuksen mukaan seuraavan kymmenen vuoden korjaustarpeet ovat yhteensä euroa, josta ensimmäisen viiden vuoden aikana. Tämä tarkoittaa oppilasennusteen mukaisella oppilaskeskiarvolla /oppilas ensimmäisen viiden vuoden aikana ja /oppilas seuraavien viiden vuoden aikana. Suurimmat korjaushankkeet ovat ikkunoiden ja ovien uusiminen, lämmitysjärjestelmän uusiminen sekä ilmanvaihtokoneiden uusiminen. 54

55 5.12. Vahalahden koulu Vahalahden koululla on kaksi koulurakennusta, joista vanhempi on valmistunut vuonna 1913 ja uudempi vuonna Uudempi rakennus on peruskorjattu vuonna Vanhemmassa koulurakennuksessa on kaksi luokkatilaa sekä liikuntasali, jota käytetään myös teknisen työn opetukseen luvun rakennuksessa on yksi luokkatila, ruokala sekä Sarkolan päiväkodin tilat entisessä asunnossa. Perusopetusryhmiä koulussa on tällä hetkellä kaksi. Rakennuksiin mahtuisi kolme perusopetusryhmää. Kuntotutkimuksen mukaan Vahalahden koulun korjaustarpeet seuraavalle kymmenelle vuodelle ovat yhteensä , josta ensimmäisen viiden vuoden aikana. Tämä tarkoittaa oppilasennusteen mukaisilla oppilaskeskiarvoilla /oppilas ensimmäisen viiden vuoden aikana ja /oppilas seuraavien viiden vuoden aikana. Suurimmat korjaushankkeet ovat julkisivujen kunnostaminen, ikkunoiden uusiminen sekä lämmöntuotannon ja käyttövesiputkien uusimien Viholan koulu Viholan koulun koulurakennus on rakennettu vuonna Rakennus on pääosin hyvässä kunnossa. Joidenkin luokkatilojen ilmanvaihdossa on ollut haasteita, joita on selvitelty. Koulun tilat sijaitsevat kahdessa kerroksessa. Perusopetusryhmiä kouluun mahtuu yhteensä maksimissaan kahdeksan. Koulussa on tällä hetkellä kuusi perusopetusryhmää. Oppilasmäärä on kasvanut viime vuosina niin, että saman ikäluokan lapset eivät kaikissa ikäluokissa mahdu yhteen opetusryhmään ja näin ollen joillekin oppilaille on jouduttu osoittamaan lähikoulupaikka joko Koskenmäen koulusta tai Nokian koulusta. Koulussa on viimeistelemätöntä tilaa 110 m², josta olisi mahdollista rakentaa lisää luokkatilaa. Viholan koululle on arvioitu korjauskustannuksia seuraavan kymmenen vuoden ajalle yhteensä , josta euroa ensimmäisen viiden vuoden aikana. Tämä tarkoittaa oppilasennusteen mukaisella oppilaskeskiarvolla /oppilas ensimmäisen viiden vuoden aikana ja /oppilas seuraavien viiden vuoden aikana. 55

56 5.14. Yhteenveto koulukiinteistöjen korjauskustannuksista tuleville vuosille Koulu /5 v. /opp. /10 v. /opp. yhteensä /oppilas Alhoniityn koulu Kankaantaan PERUS- KORJAUS PERUS- KORJAUS koulu Koskenmäen koulu Linnavuoren koulu Myllyhaan UUDIS- RAKEN- NUS koulu Nokian koulu Siuron koulu Taivalkunnan koulu *Tervasuon koulu Tottijärven koulu Vahalahden koulu Viholan koulu Emäkosken koulu Nokianvirran koulu Nokian lukio Kaikki yhteensä *Mukana myös päivähoidon lapset 56

57 6. Vaihtoehtoisia ratkaisuja nykyiselle perusopetuksen palveluverkolle Alle on listattu vaihtoehtoja mahdollisista muutoksista perusopetuksen palveluverkkoon. Muutoksia on lähdetty hakemaan huomioiden seuraavia tekijöitä: - kouluyksikön koulualueen oppilasmäärän kehitys oppilasennusteen perusteella - koulun toimintaympäristön toimivuus - opetusryhmien koko ja rakenne - koulun kiinteistön kunto ja korjaustarpeet - perusopetuksen resurssin jako. Vaihtoehtojen kohdalla on tuotu esille vaihtoehdon vaikutukset vastaanottavan koulun opetusryhmien kokoon ja toimivuuteen. Vaihtoehtoa kokonaisuudessaan on arvioitu sen vahvuuksien, mahdollisuuksien, heikkouksien ja riskien näkökulmasta. Vaihtoehdon lopussa on sen vaikutukset perusopetuksen toimintakuluihin TERVASUON KOULUN LAKKAUTTAMINEN JA OPPILAIDEN SIIRTO KOSKENMÄEN KOU- LUUN Koskenmäen koulu lv lv lv lv lv lv lv a b c d a b c d a b c d a b c d a b c d a b c d *pienluokat yhteensä ryhmäkoko ka, yl.op. 20,83 20, ,57 18, ,52 luokanopettajia *Pienluokille laskettu 24 oppilasta tasaisesti kaikista ikäluokista kuluvan lukuvuoden tilanteen mukaisesti. Yhdistämisen vahvuudet ja mahdollisuudet: - muodostuisi vahva pääsääntöisesti nelisarjainen alakoulu 57

58 - opetusryhmien koot olisivat pääasiassa maltillisia ja mahdollistavat lähes kaikilla luokkaasteilla pienen kasvun oppilasmäärään - Tervasuon koulukiinteistö vapautuisi kokonaan varhaiskasvatuksen käyttöön ja sekä päivähoidon että koulun parakeista voitaisiin luopua - säästöä tulisi opetuksen tulosalueelle koulukiinteistön kustannuksista, koulunkäynnin ohjaajan tehtävästä ja mahdollisesti ennusteen loppupuolella opettajan virasta, toisaalta kiinteistökustannukset olisivat kokonaisuudessaan varhaiskasvatuksen tulosalueella ja todellisuudessa kustannuksista poistuisivat ainoastaan parakkien vuokra- ja ylläpitokustannukset. Yhdistämisen heikkoudet ja riskit: - Osalla Tervasuo-Sammaliston alueen oppilaista koulumatkasta muodostuisi pitkä koulumatka. Tervasuon koulun ja Koskenmäen koulun etäisyys toisistaan on 2,5 kilometriä. Näin ollen kaikki oppilaat, jotka asuvat Tervasuon koulun ja Koskenmäen koulun välissä kulkisivat kouluun ilman koulukuljetusta matkan ollessa kuitenkin useilla yli kaksi kilometriä. Kolmen kilometrin raja tulisi vastaan Sammaliston tienhaarassa, jolloin kaikki siitä eteenpäin asuvat 1-3-luokkien oppilaat olisivat koulukuljetusten piirissä. Liitteessä näkyy viiden kilometrin koulumatkan raja, jonka ulkopuolelle sijoittuvat 4-6-luokkien oppilaat olisivat koulukuljetusten piirissä. - Mikäli Tervasuo-Sammaliston alueella ei ole omaa koulua voisi se vaikuttaa heikentävästi alueen asuttamiseen ja tonttien sekä valmiiden kiinteistöjen myyntiin. - Kustannussäästöt eivät olisi kovin merkittävät. - Koskenmäen koulun luokkatilat eivät nykyisellään riittäisi tähän ratkaisuun, eikä eriyttämisja pienryhmätiloja jäisi ollenkaan. Kouluun tarvitsisi tässä vaihtoehdossa saada lisää luokkatiloja. Tilaongelman voisi ratkaista myös niin, että Koskenmäen koulualueelta ohjataan oppilaita Nokian kouluun. Tällöin ei tule rakentamispaineita Koskenmäen koulun yhteyteen, mutta siirrot voivat aiheuttaa lisähenkilöstön tarvetta Nokian koululle ja mikäli oppilaita siirretään suuria määriä, on myös Nokian koulun tilakapasiteetti nykyisellään tiukoilla. Lisätilaa sinne voidaan tosin rakentaa edullisemmin kustannuksin rakentamattomaan pohjakerroksen tilaan kolmen luokkatilan verran. - Koska Koskenmäen koulu tulisi ääriään myöten täyteen, eikä nykyinen tila edes riittäisi, ei oppilasmäärä ja opetusryhmien määrä voisi kasvaa juuri ollenkaan ennusteen mukaisesta. Kustannusvaikutukset Henkilöstökulut Tervasuon koulun lakkauttaminen ei todennäköisesti toisi säästöjen opettajien palkkauskustannuksista varsinkaan ennusteen alkuvuosina, koska siirtyvä oppilasmäärä Tervasuolta olisi melko suuri. Koulunkäynnin ohjaajien palkkauskustannusten säästö on myös epävarma, mutta osa-aikaisen (30 h/vk) ja määräaikaisen koulunkäynnin ohjaajan palkan säästäminen on mahdollinen. Tällöin säästövaikutus olisi euroa vuodessa. Koulun johtamisen kustannuksista tulisi säästöä vuositasolla Kiinteistökustannukset Tervasuon koulun kiinteistöjen vuokraus- ja ylläpitokustannukset ovat vuositasolla , joista parakkien osuus on Puhtaanapitokustannukset ovat euroa vuodessa. Kiinteistökuluista tulee säästöä yhteensä Kuljetuskustannukset Kuljetuksista tulee lisäkustannuksia lukuvuodesta riippuen

59 Yhteenveto kustannusvaikutuksista Säästöt: - osa-aikaisen, määräaikaisen koulunkäynnin ohjaajan (30 h/vk) palkkauskustannukset koulun johtaminen kiinteistöjen vuokraus- ja ylläpitokustannukset puhtaanapitokustannukset ateriapalvelut Lisäkustannukset: - koulukuljetukset Yhteisvaikutukset: säästöä, josta kuitenkin siirtyy varhaiskasvatukselle eli todellinen säästö palvelualueelle on TERVASUON JA SAMMALISTON ALUEEN UUSI KOULU Tervasuo-Sammalisto lv lv lv lv lv lv lv a b a b a b a b a b a b yhteensä ryhmäkoko ka 21,58 21,75 21,5 20,67 21,25 20,73 20,4 luokanopettajia Uuden koulun rakentamisen vahvuudet ja mahdollisuudet: - Tervasuo-Sammaliston alueen oppilaista muodostuisi vahva kaksisarjainen koulu ennusteen mukaan ainakin lukuvuoteen asti. - Opetusryhmät ovat lähes kauttaaltaan pedagogisesti järkevän kokoisia ja mahdollistavat oppilasmäärän kasvua etenkin ennusteen loppupuolella. - Koulun rakentaminen alueelle lisäisi alueen vetovoimaisuutta asuinalueena ja edistäisi tonttien myyntiä. - Tällä hetkellä osalla Tervasuon ja Sammaliston alueen oppilaista on pitkä koulumatka kuljettavana jalkaisin Koskenmäen kouluun. Uuden koulun rakentamisen heikkoudet ja riskit - Uuden koulun rakentaminen on merkittävä investointi tilanteessa, jossa on peruskorjattavana kaksi selvästi suurempaa alakoulua ja talouden näkymät heikot. Onko oikea aika investoinnille? Kustannusvaikutukset Uuden koulun investointi olisi noin

60 6.3. TERVASUON KOULUN 2-6-LUOKKIEN OPPILAAT KOSKENMÄEN KOULUUN JA VÄISTÖ- TILOISTA LUOPUMINEN Koskenmäen koulu lv lv lv lv lv lv lv a b c 1d 2a* b* c* d* a* b* c* d* a* b* c* d* a* b* c* d* a* b* c* d* *pienluokat yhteensä ryhmäkoko ka 20,71 20,38 19,9 19,67 19,62 18,86 19,1 luokanopettajia *Pienluokille laskettu 24 oppilasta tasaisesti kaikista ikäluokista kuluvan lukuvuoden tilanteen mukaisesti. Tervasuon koulu lv lv lv lv lv lv lv a b yhteensä ryhmäkoko ka 22 21,5 21,5 18, luokanopettajia Tässä vaihtoehdossa on eroa nykytilaan ainoastaan se, että kun nykyään Tervasuon koululla opiskelevat vuosiluokat 1-2 ja Koskenmäen koulussa opiskelevat vuosiluokat 3-6, niin jatkossa Tervasuon koululla opiskelisivat ainoastaan ensimmäisen vuosiluokan oppilaat ja toiselta vuosiluokalta lähtien oppilaat siirtyisivät Koskenmäen kouluun. Vaihtoehdon vahvuudet ja mahdollisuudet: - Tervasuon koululla päästäisiin eroon koulun väistötiloista (parakeista), jolloin oppimisympäristön olosuhteet paranisivat ja kiinteistökustannukset pienenisivät. - Oppilaat todennäköisesti mahtuvat Koskenmäen koulun nykyisiin tiloihin. 60

61 Vaihtoehdon heikkoudet ja riskit: - Tervasuon koulun 2-3-luokan oppilaista suurin olisi koulukuljetusten piirissä ja vanhemmilla oppilailla kävellen kuljettava koulumatka olisi verrattain pitkä kuten nytkin. - Vaihtoehdon toteutuminen ei todennäköisesti lisäisi Tervasuon ja Sammaliston alueen vetovoimaisuutta asuinalueena ja voisi hidastaa siellä tehtävää tontin myyntiä ja rakentamista. - Vaihtoehto ei mahdollista juuri ollenkaan kasvua Tervasuon ja Sammaliston alueen oppilasmäärään. Henkilöstökustannukset Tervasuon koulun johtamisesta tulee säästöä vuodessa. Kiinteistökustannukset Tervasuon koulu - väistötilojen vuokraus- ja ylläpitokustannukset ateriapalveluista Kuljetuskustannukset Tervasuon alueen kuljetuskustannusten lisäys olisi vuositasolla n euroa. Yhteisvaikutus Säästöt: - koulun johtaminen väistötilojen vuokraus- ja ylläpitokustannukset ateriapalvelut Lisäkustannukset: - koulukuljetuksista lisäkustannuksia Yhteensä säästöä vuodessa TERVASUON KOULUN JA PÄIVÄKODIN LAAJENTAMINEN Yksi vaihtoehto Tervasuon ja Sammaliston alueen tilaongelman ratkaisemiseksi on nykyisen koulu-/päiväkotirakennuksen laajentaminen sekä koulun että päiväkodin osalta. Koululle on teetetty laajennuspiirustukset vuonna 2009 ja niitä voidaan pitää ohjeellisina tämän vaihtoehdon pohdinnassa. Pienimmillään laajennus toteutettaisiin niin, että nykyisistä väistötiloista voitaisiin luopua. Tällöin kiinteistöön laajennettaisiin tiloja koululle niin, että sinne mahtuisivat myös toisen vuosiluokan oppilaat ja päiväkodille niin, että sinne tulisi kolme ryhmää lisää. Yksikön rakenne pysyisi tällöin ennallaan ja alueen 3-6-luokkien oppilaat opiskelisivat edelleen Koskenmäen koulussa. Toinen laajennusvaihtoehto voisi olla niin, että koulun osalta Tervasuon kiinteistössä olisi vuosiluokat 1-4 ja Koskenmäen kouluun menisi vuosiluokat 5-6. Päivähoidon osalta päiväkotia laajennettaisiin kolmen osaston verran, jolloin alueen lapset mahtuisivat samoihin tiloihin. Tämän suuruinen laajennus on mahdollinen nykyiselle tontille aiempien piirustusten perusteella. Laajennuksen toteutus voisi alkaa, kun opetuksen ja varhaiskasvatuksen tilojen kunnon puolesta akuutit investoinnit ovat valmistuneet eli vuosina

62 Tervasuo-Sammaliston koulu, vuosiluokat 1-4 Tervasuon koulu lv lv lv lv lv lv lv a b a b a b a b yhteensä ryhmäkoko ka 21, ,5 20,9 20,13 20,14 18 luokanopettajia Koskenmäen koulu, mukana Tervasuon ja Sammaliston oppilaat vuosiluokilla 5-6 Koskenmäen koulu lv lv lv lv lv lv lv a b a b a b a b a* b* c* d* a* b* c* d* *pienluokat yhteensä ryhmäkoko ka, yl.op. 18,7 19,44 19,4 19,5 19,9 20,4 19,3 luokanopettajia *Pienluokille on laskettu 16 oppilasta niin, että vuosiluokilta 1-4 pienluokissa on kaksi oppilasta ja vuosiluokilta 5-6 pienluokissa on neljä oppilasta. Koskenmäen koulussa olisi yksi pienluokka nykyistä vähemmän, koska myös oppilasmäärä olisi selvästi nykyistä pienempi. Vaihtoehtojen vahvuudet ja mahdollisuudet: - Suppeammassa laajennuksessa väistötiloista päästäisiin luopumaan ja niin päivähoitolasten kuin koululaistenkin toimintaympäristö kohenisi merkittävästi - Suuremmalla laajennuksella Tervasuon ja Sammaliston alueen tilaongelma saisi pysyvämmän ratkaisun omalle alueelleen, jolloin oppilaille turvataan kasvun polku varhaiskasvatuksesta 10-vuotiaaksi asti samassa rakennuksessa. - Suurempi laajennus mahdollistaisi kasvua niin Tervasuon ja Sammaliston kuin myös Koskenmäen alueelle. 62

63 - Suuremman laajennuksen kohdalla Koskenmäen koulun luokkakoot olisivat kokonaisuudessaan pedagogisesti erittäin hyviä ja mahdollistaisivat kasvua. Tarvittaessa Nokian koulun painetta voitaisiin tulevaisuudessa purkaa Koskenmäen kouluun ilman lisärakentamista. Tällöin säästyisi investointikustannuksia alueella. - Suuremman laajennuksen toteutuminen parantaisi Tervasuon ja Sammaliston alueen palvelutasoa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen osalta ja vaikuttaisi näin osaltaan alueen vetovoimaisuuteen uutena asuinalueena. Vaihtoehdon heikkoudet ja riskit: - Suppeampi laajennus ei ole kovin kauaskantoinen vaihtoehto ja saattaa jälleen muutaman vuoden kuluttua aiheuttaa sen tilanteen, että alueella tarvitaan väistötiloja. - Suurempi laajennus on vaihtoehtona suuri investointi taloudellisesti hankalana aikana. Kustannusvaikutukset Suppeampi laajuus olisi noin m². Sen alustava kustannusarvio on Koulun laajennuksen osuus on ja päiväkodin Suuremman laajennuksen suuruus on aiemmin laadittujen piirustusten mukaan m² ja sen kustannukset olisivat kokonaisuudessaan noin Molemmat arviot tulee tarkentaa uudella tilaohjelmalla. 63

64 6.5. TAIVALKUNNAN JA VAHALAHDEN KOULUJEN LAKKAUTTAMINEN JA OPPILAIDEN SIIRTO NOKIAN KOULUUN Nokian koulu lv lv lv lv lv lv lv a b c a b c a b c a b c a b c a b c *pienluokat yhteensä ryhmäkoko ka, yl.op. 21,17 21, ,17 18,9 19,43 19,4 **luokanopettajia *Pienluokille laskettu 24 oppilasta tasaisesti kaikista ikäluokista kuluvan lukuvuoden tilanteen mukaisesti. **Mahdolliset luokanopettajan lisäykset lukuvuodesta alkaen johtuvat Nokian koulun kasvavista ikäluokista (kt. raportin sivu 23). Nokian koulussa on kuitenkin kuluvana lukuvuonna vähemmän oppilaita kuin alueen syntyvyys, koska osa oppilaista käy Koskenmäen koulua, joten on epävarmaa kuinka suurina opetusryhmät todellisuudessa toteutuvat. Yhdistymisen vahvuudet ja mahdollisuudet: - Taivalkunnan ja Vahalahden koulujen oppilaat mahtuvat Nokian koulun tiloihin ja oppilasmäärän lisääminen olisi yhdistymistenkin jälkeen edelleen mahdollista. - Nokian koulun kuusi vuotta sitten valmistunut koulukiinteistö on hyväkuntoinen ja uudenaikainen koulurakennus, joka tarjoaa hyvän oppimisympäristön. - Siirtyminen suurista yhdysluokista yhden vuosiluokan opetusryhmiin helpottaa etenkin niiden oppilaiden oppimista, joilla on oppimisvaikeuksia ja/tai haasteita itsenäisessä opiskelussa. - Yhden kokoaikaisen koulunkäynnin ohjaajan tehtävän vähennys Yhdistämisen heikkoudet ja riskit: - Kaikki nykyisen Vahalahden koulun oppilaat ja suuri osa Taivalkunnan koulun oppilaista olisi koulukuljetusten piirissä ja etenkin Vahalahden koulun oppilailla koulumatkat olisivat pitkät. Vahalahden koulun ja Nokian koulun välinen etäisyys toisistaan on 15,6 km Taivalkunnan tietä pitkin ja 18,9 km Turun tietä pitkin. Taivalkunnan koulun ja Nokian koulun etäisyys toisistaan on 5,5 kilometriä. - Riippuen koulujen oppilasmäärän todellisesta kehityksestä, voi vaihtoehto vaatia lisärakentamista Nokian koulun pohjakerrokseen, jonne on mahdollista rakentaa kolme luokkatilaa lisää 64

65 Kustannusvaikutukset Henkilöstökulut Koulujen lakkauttaminen ei toisi säästöjä opettajien palkkauskustannuksiin ennen kuin mahdollisesti ennusteen loppupuolella, jonka toteutuminen on kuitenkin epävarma. Koulunkäynnin ohjaajista pystyttäisiin säästämään yhden kokoaikaisen koulunkäynnin ohjaajan palkkauskustannukset eli noin euroa vuodessa. Koulun johtamisesta syntyisi säästöä Taivalkunnan koulun ja Vahalahden kouluyksikön osalta yhteensä Kiinteistökustannukset Kiinteistöjen vuokrauksesta, ylläpidosta ja siivouksesta tulisi seuraavat säästöt vuositasolla: Taivalkunnan koulu - kiinteistön vuokra- ja ylläpitokustannukset kiinteistön siivouspalvelut ateriapalveluista (40 oppilasta) - kiinteistön korjauskustannukset seuraavan kymmenen vuoden aikana Vahalahden koulu - kiinteistön vuokra- ja ylläpitokustannukset kiinteistön siivouspalvelut ateriapalveluista (40 oppilasta) - kiinteistön korjauskustannukset seuraavan kymmenen vuoden aikana Mikäli koulun toiminta lakkaisi Taivalkunnan ja Vahalahden koulukiinteistöistä, kaupungilla olisi mahdollisuus myydä kiinteistöt ja saada niistä kertaluonteiset myyntituotot. Kuljetuskustannukset Taivalkunnan koulun lakkauttaminen ja oppilaiden siirtyminen Nokian kouluun tuo kuljetuskustannuksia lisää euroa lukuvuodessa. Vahalahden koulun lakkauttaminen saattaa jopa laskea kuljetuskustannuksia, koska kuljetukset pystyttäisiin toteuttamaan pääsääntöisesti linja-autokuljetuksina nykyisten taksikuljetusten sijasta. Todennäköisesti kustannukset pysyvät nykyisellä tasolla. Yhteenveto kustannusvaikutuksista: Säästöt: - yksi kokoaikainen koulunkäynnin ohjaaja koulun johtaminen kiinteistöjen vuokraus- ja ylläpitokustannukset kiinteistöjen siivouspalvelut ateriapalvelut Lisäkustannukset - koulukuljetukset Yhteisvaikutus - säästöä vuodessa - lisäksi kiinteistöjen korjauksista Taivalkunnan koulun osalta: o vuonna 2017 o vuosina ka /vuosi ja o vuosina ka /vuosi 65

66 - lisäksi kiinteistöjen korjauksista Vahalahden koulun osalta: o vuonna 2017 o vuosina ka /vuosi ja o vuosina ka /vuosi - lisäksi tulee huomioida koulukiinteistöjen myynnistä mahdollisesti saatavat kertaluonteiset myyntivoitot 6.6. TAIVALKUNNAN KOULUN TOIMINNAN LAKKAUTTAMINEN JA OPPILAIDEN SIIRTYMI- NEN NOKIAN KOULUUN Nokian koulu lv lv lv lv lv lv lv a b c 2a b c 3a b c 18 4a b c a b c a b c *pienluokat yhteensä ryhmäkoko ka, yl.op. 21,17 21,1 21,36 21,79 21,77 23,1 21,92 luokanopettajia *Pienluokille laskettu 24 oppilasta tasaisesti kaikista ikäluokista kuluvan lukuvuoden tilanteen mukaisesti. Yhdistymisen vahvuudet ja mahdollisuudet: - Taivalkunnan koulun oppilaat mahtuvat hyvin Nokian kouluun tilojen puolesta. - Nokian koulun kuusi vuotta sitten valmistunut koulurakennus tarjoaa nykyaikaisen ja tarkoituksenmukaisen oppimisympäristön. - Yhden vuosiluokkatason opetusryhmiin siirtyminen helpottaa niiden oppilaiden oppimista, joilla on oppimisvaikeuksia ja/tai haasteita itsenäisessä opiskelussa. - Henkilöstösäästöä on saatavissa yhden kokoaikaisen koulunkäynnin ohjaajan palkkauskustannukset. Lisäksi on pieni mahdollisuus säästöihin opettajien palkkauskustannuksissa ennusteen loppupäässä. Tämä säästö on kuitenkin riippuvainen oppilasmäärän kehityksestä myös Nokian koulun koulualueella. Yhdistymisen heikkoudet ja riskit: - Taivalkunnan koulun oppilaista suurin osa kuuluisi koulukuljetusten piirin ja kaikilla koulumatka pitenisi. - Mikäli opetusryhmistä haetaan säästöjä, muodostuu opetusryhmistä hyvin suuria joillakin vuosiluokilla. Tilojen puolesta Nokian koululle on mahdollista perustaa opetusryhmiä lisää. 66

67 Kustannusvaikutukset Henkilöstökustannukset Taivalkunnan koulun lakkauttaminen ei toisi säästöjä opettajien palkkauskustannuksiin ennen kuin mahdollisesti ennusteen loppupuolella, jonka toteutuminen on kuitenkin epävarma. Koulunkäynnin ohjaajista pystyttäisiin säästämään yhden kokoaikaisen koulunkäynnin ohjaajan palkkauskustannukset eli noin euroa vuodessa. Yhden luokanopettajan palkkauskustannusten säästövaikutukset olisivat euroa vuodessa ja kahden luokanopettajan palkkauskustannusten säästövaikutukset olisivat euroa vuodessa. Koulun johtamisesta tulisi säästöä vuodessa. Kiinteistökustannukset Kiinteistöjen vuokrauksesta, ylläpidosta ja siivouksesta tulisi seuraavat säästöt vuositasolla: - kiinteistön vuokra- ja ylläpitokustannukset kiinteistön siivouspalvelut korjauskustannukset seuraavan kymmenen vuoden aikana Mikäli Taivalkunnan koulun toiminta lakkaisi, kaupungilla olisi mahdollisuus myydä kiinteistö ja saada näin ollen kertaluonteinen myyntituotto. Kuljetuskustannukset Taivalkunnan koulun lakkauttaminen ja oppilaiden siirtyminen Nokian kouluun tuo kuljetuskustannuksia lisää euroa lukuvuodessa. Yhteenveto kustannusvaikutuksista: Säästöt: - yksi kokoaikainen koulunkäynnin ohjaaja yksi luokanopettaja lukuvuoden 2020 alusta alkaen yksi luokanopettaja lukuvuoden 2021 alusta alkaen koulun johtaminen kiinteistön vuokraus- ja ylläpitokustannukset kiinteistön siivouspalvelut ateriapalveluista (40 oppilasta) Lisäkustannukset - koulukuljetukset Yhteisvaikutus - Taivalkunnan koulun lakkautus toisi todennäköinen saatava säästö olisi lisäksi kiinteistöjen korjauksista säästöä seuraavasti: o vuonna 2017 o vuosina ka /vuosi ja o vuosina ka /vuosi - lisäksi tulee huomioida koulukiinteistön myynnistä mahdollisesti saatava kertaluonteinen myyntivoitto 67

68 6.7. VAHALAHDEN KOULUN TOIMINNAN LAKKAUTTAMINEN JA OPPILAIDEN SIIRTYMINEN TOTTIJÄRVEN KOULUUN Tottijärven koulu lv lv lv lv lv lv lv a a a a a a yhteensä ryhmäkoko ka 20,33 20, , ,8 luokanopettajia Yhdistymisen vahvuudet ja mahdollisuudet: - Tottijärven ja Vahalahden koulut muodostaisivat melko vahvan yksisarjaisen koulun. - Yhden vuosiluokkatason opetusryhmiin siirtyminen helpottaa niiden oppilaiden oppimista, joilla on oppimisvaikeuksia ja/tai haasteita itsenäisessä opiskelussa. - Opetusryhmien koot ovat pääsääntöisesti pedagogisesti hyviä ja mahdollistavat suurimmaksi osaksi myös lisäoppilaiden ottamisen. Yhdistymisen heikkoudet ja riskit: - Kaikki nykyisen Vahalahden kouluyksikön koulualueen oppilaat olisivat koulukuljetusten piirissä. - Tottijärven koulun tilat olisivat kokonaisuudessaan käytössä. Kustannusvaikutukset Henkilöstökustannukset - Yhden kokoaikaisen koulunkäynnin ohjaajan palkkauskustannusten säästö Yhden luokanopettajan viran säästö lukuvuoden alusta alkaen Koulun johtaminen Kiinteistökustannukset Kiinteistöjen vuokrauksesta, ylläpidosta ja siivouksesta tulisi seuraavat säästöt vuositasolla: - kiinteistön vuokra- ja ylläpitokustannukset kiinteistön siivouspalvelut ateriapalveluista (40 oppilasta) Kuljetuskustannukset - lisäkustannuksia Yhteenveto kustannusvaikutuksista Säästö: - Yhden kokoaikaisen koulunkäynnin ohjaajan palkkauskustannusten säästö Yhden luokanopettajan viran säästö lukuvuoden alusta alkaen koulun johtaminen kiinteistön vuokra- ja ylläpitokustannukset kiinteistön siivouspalvelut

69 - ateriapalveluista (40 oppilasta) Lisäkustannukset: - koulukuljetukset Yhteisvaikutus: - säästöä lv alkaen lisäksi kiinteistöjen korjauksista säästöä seuraavasti: o vuonna 2017 o vuosina ka /vuosi ja o vuosina ka /vuosi - lisäksi tulee huomioida koulukiinteistöjen myynnistä mahdollisesti saatava kertaluonteinen myyntivoitto 6.8. SIURON KOULUYKSIKÖN TOIMINNAN LAKKAUTTAMINEN JA OPPILAIDEN SIIRTÄMINEN LINNAVUOREN KOULUUN Linnavuoren koulu lv lv lv lv lv lv lv a b c 2a b c 3a b c 4a b c 5a b c 6a b c yhteensä ryhmäkoko ka 18,25 18,27 19,82 20,18 19,91 19,45 20,1 luokanopettajia Yhdistymisen vahvuudet ja mahdollisuudet: - Muodostuisi selkeä 1-2-sarjaisen koulun kokonaisuus. - Opetusryhmien muodostaminen on nykyrakenteella välillä haastavaa ikäluokkien koon vaihtelun vuoksi. Näin ollen välillä syntyy suuria yhdysluokkia tai joudutaan tekemään vähemmän tarkoituksenmukaisia opetusryhmiä. - Yhden vuosiluokkatason opetusryhmiin siirtyminen helpottaa niiden oppilaiden oppimista, joilla on oppimisvaikeuksia ja/tai haasteita itsenäisessä opiskelussa. - Opetusryhmät ovat pedagogisesti varsin ihanteellisen kokoisia ja mahdollistavat lisäoppilaiden ottamisen. Yhdistymisen heikkoudet ja riskit: 69

70 - Suurin osa nykyisen Siuron kouluyksikön alueen oppilaista joutuisi koulukuljetusten piiriin, koska Linnavuoren koulualueelle on ylitettävänä Siuronkoski, joka muodostaa vaarallisuustekijän koulumatkalle ainakin alempien vuosiluokkien oppilaille. - Linnavuoren koulukiinteistön tilat olisivat täydessä käytössä, eikä koulun kasvulle olisi juurikaan varaa muuta kuin opetusryhmien sisällä. Kustannusvaikutukset Henkilöstökulut Siuron kouluyksikön lakkauttaminen ei toisi todennäköisesti säästöjä opettajien palkkauskustannuksiin. Koulunkäynnin ohjaajista pystyttäisiin mahdollisesti säästämään yhden kokoaikaisen koulunkäynnin ohjaajan palkkauskustannukset eli noin euroa vuodessa. Johtamisessa olisi tarkoituksenmukaista muuttaa koulunjohtajan luottamustoiminen tehtävä virkarehtorin tehtäväksi, jolloin syntyisi kustannussäästöjä vuodessa. Kiinteistökustannukset Kiinteistöjen vuokrauksesta, ylläpidosta ja siivouksesta tulisi seuraavat säästöt vuositasolla: - kiinteistöjen vuokraus- ja ylläpitokustannukset kiinteistöjen siivouspalvelut ateriapalveluista (85 oppilasta) - Siuron koulun kiinteistöjen korjauskustannukset seuraavan kymmenen vuoden aikana Kuljetuskustannukset Siuron koulun lakkautuksen vaikutuksia kuljetuskustannuksiin on haastavaa arvioida tarkkaan. Bussikuljetuksiin vaikuttaa se, saadaanko aikataulu mahdollisimman hyväksi koulun alkamis- ja loppumisajankohtien kanssa. Lisäksi epävarmuutta on siinä, mahtuuko taksioppilaiden lisäys nykyiseen taksikapasiteettiin. Tähän vaikuttaa myös alueen yläkoululaisten yhteyskuljetusten tarve. - lisäystä Yhteenveto kustannusvaikutuksista: Säästöt: - yksi kokoaikainen koulunkäynnin ohjaaja koulun johtaminen kiinteistöjen vuokraus- ja ylläpitokustannukset kiinteistöjen siivouspalvelut ateriapalvelut Lisäkustannukset: Oppilaskuljetukset Yhteisvaikutus: - säästöä vuodessa - lisäksi kiinteistöjen korjauskustannuksista tulee säästöä seuraavan kymmenen vuoden aikana seuraavasti: o vuonna 2017 o vuosina ka /vuosi o vuosina ka /vuosi - lisäksi tulee huomioida koulukiinteistöjen myynnistä mahdollisesti saatava kertaluontoinen myyntivoitto 70

71 6.9. TAIVALKUNNAN KOULUN JA VAHALAHDEN KOULUJEN TOIMINNAN YHDISTÄMINEN Vaihtoehtona sille, että lakkautetaan sekä Taivalkunnan koulu että Vahalahden kouluyksikkö, joiden molempien oppilasmäärät laskevat alle 30 oppilaaseen, voidaan miettiä myös kyseisten koulujen yhdistämistä. Koulujen etäisyys toisistaan on 10,1 km Taivalkunnan ja Sarkolan tietä pitkin. Tarkoituksenmukaisempi koulurakennus yhdistetylle koululle olisi Taivalkunnan koulu, joka on kunnoltaan parempi ja luokkatiloiltaan suurempi. Taivalkunnan koulu lv lv lv lv lv lv lv a 17 2a a a a a yhteensä ryhmäkoko ka 17,6 21,25 16,8 19,5 17,75 21,33 17,33 luokanopettajia Yhdistymisen vahvuudet ja mahdollisuudet: - Pienen kyläkoulun kouluympäristö ja yhdysluokkapedagogiikka säilyisivät. Yhdistymisen heikkoudet ja riskit: Kustannusvaikutukset - Koulujen yhdistäminen olisi tilojen puolesta mahdollista vasta lukuvuoden alusta alkaen, koska viittä perusopetusryhmää ei mahdu kummankaan koulukiinteistön tiloihin. - Ongelmana tälle koululle muodostuisi myös epätasaiset ryhmät, eli välillä muodostuisi mahdollisesti melko suuria yhdysluokkia ja välillä taas yhdysluokat olisivat verrattain pieniä. - Tässä vaihtoehdossa kaikki Vahalahden kouluyksikön koulualueen oppilaat olisivat koulukuljetusten piirissä. Henkilöstökustannukset - Yksi koulunkäynnin ohjaajan kokoaikainen tehtävä vuode alusta alkaen, yhteensä vuodessa - Yksi luokanopettajan virka lv alusta alkaen, yhteensä vuodessa - Säästöä johtamisesta Kiinteistökustannukset - kiinteistön vuokra- ja ylläpitokustannukset kiinteistön siivouspalvelut Kuljetuskustannukset - ei lisäyksiä 71

72 Yhteisvaikutus - säästöä yhteensä lv alkaen säästöä yhteensä lv alkaen Eri vaihtoehtojen kustannusvaikutukset taulukkona Taivalkunnan koulun lakkauttaminen Vahalahden koulun lakkauttaminen (oppilaat Nokian kouluun) Vahalahden koulun lakkauttaminen (oppilaat Tottijärven kouluun) Taivalkunta ja Vahalahti (molemmat Nokian kouluun) Taivalkunnan ja Vahalahden koulujen yhdistäminen Tervasuon koulun lakkauttaminen (oppilaat Koskenmäen kouluun) Siuron koulun lakkauttaminen (oppilaat Linnavuoren kouluun) Tervasuon koulussa vain 1. vuosiluokan oppilaat (2.luokasta lähtien Koskenmäen kouluun) Henkilöstökulut Kiinteistökulut (sis. siivous ja ruokahuolto) Kuljetuskulut Yhteensä Lisäksi kiint. korjauskustannuksista / ( ) , josta siirtyy vakalle, joten jää säästöä / ( )

73 7. Kouluverkkoratkaisujen vaikutus varhaiskasvatuksen toimintaan 7.1. Tervasuon koulun ratkaisut Tervasuon koulun lakkautus ja oppilaiden siirto Koskenmäen kouluun Mikäli Tervasuon koulun kiinteistöstä lopetetaan koulutoiminta kokonaan, siirtyy kiinteistö varhaiskasvatuksen hallintaan. Tällöin alueelta poistuisivat niin koulun kuin varhaiskasvatuksenkin väistötilat. Koulun tiloihin tultaisiin todennäköisimmin sijoittamaan päivähoidossa isompia lapsia, kuten esioppilaita. Koulutilojen riittävyys varhaiskasvatukselle on kuitenkin kyseenalainen, joten tarvetta lisätiloista voisi edelleen tulla. Tällöin lapsia pyritään sijoittamaan muihin yksiköihin, kuten tälläkin hetkellä, tehostetaan palveluseteliohjausta. Mahdollisesti hoitopaikkoja olisi myös ostettava yksityiseltä päivähoidon tuottajalta. Tässä pitää huomioida kilpailutukseen liittyvät säädökset. Tervasuon koululla 1. vuosiluokan oppilaat, 2-6-luokkien oppilaat Koskenmäen kouluun Tällä ratkaisulla koulun käytöstä poistuisivat parakit, mutta koulu tarvitsisi edelleen koululaisten käyttöön nykyäänkin käytössä olevat tilat päärakennuksen puolelta. Tämä ratkaisu ei siis helpottaisi päiväkodin tilannetta, eikä päiväkoti pääsisi luopumaan väistötiloistaan. Mikäli tällaiseen ratkaisuun päädytään, tulee päiväkodille osoittaa lisätilaa muualta, kuten osoittamalla hoitopaikkoja keskustan alueelta tai laajentaa rakennusta päiväkodin osalta. Palveluseteliohjausta on myös mahdollista käyttää vaihtoehtona. Ostopalveluna ei kaikkia paikkoja olisi mahdollista ostaa nykyään alueella toimivalta yksityiseltä päiväkodilta. Tässäkin kohdassa on huomioitava kilpailutukseen liittyvät säädökset. Uusi koulu Tervasuon ja Sammaliston alueen 1-6-luokkien oppilaille Uuden kouluinvestoinnin myötä niin koulu kuin päiväkotikin voisi luopua väistötiloista ja päärakennus tulisi kokonaan päivähoidon käyttöön. Tässä kohdassa tilanne on varhaiskasvatuksen kannalta sama kuin koulutoiminnan lopettamisen kohdassa. Tervasuon koulun laajentaminen vuosiluokkien 1-4 kouluksi ja päiväkodin laajentaminen kolmella ryhmällä Tässä vaihtoehdossa koululla olisi edelleen ne tilat, mitkä nykyäänkin ja laajennusta tehtäisiin osittain kahteen tai kolmeen kerrokseen. Päivähoitoryhmille rakennettaisiin myös lisätilaa kolmen ryhmän verran, jolloin alueen päivähoitopaikkojen puutteeseen saataisiin pidempiaikainen ratkaisu. Mikäli tähän ratkaisuun päädytään, on tarkkaan arvioitava laajennuksen suuruus ja tontin riittävyys tarvittaviin ulkoilualueisiin laajennuksen jälkeen. Vuonna 2009 teetettyjen piirustusten perusteella tällainen laajennus on tontille mahdollinen. Tervasuon koulun ja päiväkodin laajentaminen niin, että väistötiloista voitaisiin luopua Tässä vaihtoehdossa nykyisiä tiloja laajennettaisiin sen verran, että tiloihin mahtuisivat alueen 1-2-luokkalaiset oppilaat sekä päivähoidon lapset, jotka on nyt sijoitettu väistötiloihin tai kauemmaksi lähialueeltaan. Ratkaisu olisi tässä hetkessä hyvä, mutta ei mahdollistaisi juurikaan lapsimäärän lisäystä, mikäli alueelle rakennettaisiin enemmän tulevina vuosina Vahalahden kouluyksikön toiminnan lakkauttaminen Vahalahden koulun toisessa kiinteistössä on sijoitettuna Sarkolan päivähoitoryhmä, yhteensä 11 lasta. Mikäli Vahalahden koulun toiminta lakkaa ja kiinteistöt myydään, tulee päivähoidolle osoittaa uusia toimitiloja. Mikäli Vahalahden koulun oppilaat sijoittuisivat Tottijärven kouluun, joutuisi myös esiopetusryhmä siirtymään pois koulun tiloista. 73

74 Päivähoidon tarve tulisi mahdollisesti ratkaista Tottijärven päiväkodin yhteyteen vuokrattavilla tiloilla tai sitten osoittaa päivähoitopaikkoja muualta Nokialta huoltajien työmatkaliikenteen mukaisesti. Tähän ketjutukseen vaikuttaa kuitenkin myös Tervasuon ja Sammaliston alueen hoitopaikat sekä Koskenmäen päiväkodin kohdalla tehtävät ratkaisut. Tällä hetkellä selvitellään myös mahdollisuutta sijoittaa Sarkolan päivähoitoryhmä Tottijärven koulun yhteydessä oleviin kouluterveydenhuollon ja neuvolan tiloihin, jotka ovat hyvin vähäisellä käytöllä Siuron ja Linnavuoren koulujen toimintojen yhdistäminen Siuron koululla on yhdessä koulurakennuksessa sijoitettuna esioppilaiden ryhmä, kuten myös Linnavuoren koululla. Mikäli Siuron kouluyksikön toiminta loppuisi ja oppilaat siirtyisivät Linnavuoren kouluun, tulisi esiopetukselle osoittaa uudet tilat molempien ryhmien osalta. Esioppilaita on pääsääntöisesti Siuron ja Linnavuoren alueella kahden ryhmän verran. Kaikki esioppilaat voitaisiin keskittää nykyisen Linnavuoren päiväkodin tiloihin. Päivähoidon lapsia ei voida kuitenkaan sijoittaa Siuron päiväkotiin sen puutteellisten tilojen vuoksi. Osa oppilaista olisi mahdollista sijoittaa Pohjois-Nokian muihin päivähoidon toimipisteisiin huoltajien työmatkan suunnan mukaisesti. Alue vaatisi kuitenkin omaa kestävämpää päivähoidon ratkaisua. Mikäli uudisrakentamiselle ei ole nyt mahdollisuutta, tulisi päivähoidolle harkita vuokratilojen sijoittamista alueelle. Tällöin olisi tarkoituksenmukaista rakentaa tai vuokrata yhden päiväkodin tilat koko alueelle, jolloin voitaisiin luopua Siuron epäkäytännöllisestä päiväkotiyksiköstä ja mahdollisesti myös Linnavuoren päiväkodin tiloista. Tämä olisi kestävin ratkaisu Siuron ja Linnavuoren alueelle. Siuron ja Linnavuoren alueen hoitopaikkojen purkaminen enenevässä määrin keskustan suuntaan on haasteellista, koska Harjuniityn alueen päivähoitopaikat ovat riittämättömät vastaamaan omankaan alueensa tarpeisiin. 8. Kuntalaisten kuuleminen 9. Esitys perusopetuksen palveluverkosta ja sen perustelut 74